Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle. Siirry sivustoon JALAS.COM. Tietyissä malleissa on eri äin helppokäy öinen ja suosi u Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengi ävyys tu uun tinkimä ömään suojaukseen. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. Esi elemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odo avat jalkineiltaan enemmän
46 Ajassa: Turvallisuus 48 Uimahallin kemikaalikimara haastaa siivoojan KANNESSA Tuore tutkimus selvitti uima hallisiivouksen riskejä. 14 Lukijoilta Työ 18 ”Niin avointa, että ahdistaa” Kehityskeskustelujen tavoitteena on konkretisoida unelmia. 23 Ajassa: Työ 26 Palomies perehtyy työkaverin tukemana Perehdytystietoa jaetaan kaikkien alueen esimiesten kesken. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3 SISÄLLYS 4/2018 5 Päätoimittajalta 8 Kohti kevyempää kuormaa KANNESSA 10 Tekoäly neuvoo esimiehiä vuorovaikutuksessa 12 Mitä työelämä lupaa nuorille. 52 Aisapari KANNESSA Ergonomialähettiläät ohjaavat HOKElannon työntekijöitä. "Esimies voi vaikuttaa kaikkein eniten tiimin teholliseen työaikaan." TUTKIMUSJOHTAJA MARKO KESTI ESIMIESTEN PUUTTEELLISISTA VUOROVAIKUTUSTAIDOISTA. Terveys 30 Hyvä ääniympäristö auttaa jaksamaan Tasainen kohina peittää häly ääniä. KANNESSA EMMA KAAPPA KUVA SARA PIHLAJA K U V A K IR SI V Ä IS Ä N E N K U V A M IK K O T Ö R M Ä N E N. Turvallisuus 42 Uuden polven älyvaatteet odottavat isoa harppausta KANNESSA Älyvaate tuo ratkaisuja riski ammatteihin. 55 Tapaturmainen kuolema Ahtaaja kuoli jäätyään puristuksiin konttien väliin. 38 Monta syytä stumpata Työsuojelu ennen ja nyt sarjassa aiheena tupakointi. 34 Metsä houkuttaa liikkeelle Lähimetsä voi olla tärkeä arjen voimavara. KANNESSA 20 Työnohjaus vie kohti ratkaisuja KANNESSA Työnohjauksessa ei etsitä syyllisiä. Sirpa Erhon ja Jenni Juntusen työpaikalla jaetaan vastuuta. 37 Äänestä parasta 56 Vapaalla Anna Purho rentoutuu husky valjakon kyydissä. 57 Ensi numerossa 58 Tilauskortti Palopäällikkö Sami Kanerva pohtii toiselta oppimista
Vuositilaus 93 euroa, kestotilaus 83 euroa. Halutessani voin myös olla piittaa matta aktiivisuusmittarin kehotuksis ta ja parkkeerata sohvalle sipsipussin kanssa loppuillaksi. Suomessa laki säätelee, mitä tietoa ja miten työnantaja saa kerätä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTT-lehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Laitteiden avulla voitaisiin siis mi tata paitsi työntekijän työtahtia ja liik kumista myös mielentilaa. Mistä innostus itsensä tarkkailuun kumpuaa. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Avoimuus: kaikesta voi puhua. Luottamus: työyhteisö auttaa. MEILLE TAVALLISILLE KUNTOLIIKKUJILLE hyvinvointiteknologian sovel lukset voivat tuoda kaivattua boostia viikkoohjelmaan. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Mukaan lukien kenen kanssa työn tekijä puhuu ja kuinka pitkään. KIRSI VÄISÄNEN K U V A JU H A SO M B Y. Työntekijän mielenliikkeiden selvittäminen lienee kuitenkin jo sellaista toimintaa, jonka harva hyväksyisi. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. EU:n tietosuojaasetus paransi osaltaan työntekijän asemaa, kun se velvoittaa kertomaan, mitä tietoja työnantaja on työntekijästä kerännyt. Liikuntamäärän ja askelten lisäksi kiinnostaisi tietää, olenko nukkunut riittävän pitkään tai millainen aktiviteetti palauttaisi par haiten työpäivästä. Joillakin tosin itsensä kontrollointi ja terveellisen elämän harrastaminen tun tuvat menevän jo kaiken edelle. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 83 euroa, kestotilaus 73 euroa. Taustalla tuntuu olevan tar ve hallita ja optimoida omaa elämää, ehkä myös merkityksen ja elämysten hakeminen. Työajan käytön ja tehokkuuden seuraaminen on kiinnostavaa työnantajan näkökul masta, ja uusi teknologia tarjoaa mah dollisuuksia siihenkin. Jos nurja mieli ei vaikuta työntekijän käytökseen, mustatkin ajatukset sallit takoon pahana päivänä. Tiedonkeruu onkin ihan perustel tua silloin, kun mittaamisella pyritään työolojen parantamiseen. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Tervey teen tähtäävä tiedonkeruu liittyy erityisesti liikuntaa harrastavien elämään. Maailmalla tilanne on villimpi. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Myyntipäällikkö Seija Kuoksa Puhelin 040 933 1147 seija.kuoksa@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 58. Eniten asiasta innostuneet ovat siirtyneet jo sykkeen, liikunnan määrän ja unen laadun seurannasta laboratoriokokeisiin, joiden tulosten perusteella suunnitellaan yksilöllinen ruokavalio. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 22.8.2018 Kehonmittaus laajeni vapaalta työpäivään I tsensä mittaamisesta on tullut suuren joukon harrastus. Riskinä on, että mittaamisesta tulee itseisarvo. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2018. Geenitesti kertoo henkilö kohtaiset terveydelliset riskit. Toisenlaisetkin teknologiasovelluk set ovat käytössä maailmalla. Amerikassa työnantajan tunnistelaite pystyy tallentamaan ihmisten välistä viestintää ja käyttäytymistä, kuten äänensävyä, asentoja ja kehonkieltä. Kun tieto on omassa käytössäni, voin itse päättää, teenkö iltalenkin tai käynkö nukkumaan tavallista aiem min, jos tulokset siihen ohjaavat. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI TIETO on alkanut kiinnostaa myös työnanta jia. Kerätty tieto ei välttämättä muuta elä mää parempaan suuntaan, vaan saattaa jopa pahentaa neurooseja ja huolen aiheita, muistuttaa kehonmittaukseen erikoistunut lääkäri Olli Sovijärvi. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Tiedon kerää misessä on kuitenkin rajoituksensa. Myös suoliston ja limakalvojen mikrobiomi voidaan selvittää ja tulosten pohjalta pyrkiä vaikuttamaan elimistön tilaan
Keskitetty hiiri, kuten Contourin RollerMouse, vähentää tietokoneella työskentelyn kuormittavuutta, jolloin energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään. *) Tutkimuslaitoksen Userneedsin Contour Designin tekemän tutkimuksen mukaan 93% vastaajista koki lisääntyneen fyysisen hyvinvoinnin keskitetyn hiiren käytön kautta. Meille Contour Designissa on tärkeää kehittää ja suunnitella ergonomisia hiiriä, jotka lisäävät päivittäisen työskentelysi tuottavuutta. Contourin RollerMousen avulla energiaa säästyy kaikkeen muuhun ärkeään… Kokeile maksutta 14 päivää! TTT-Magazine_4_RollerMouse-Red-Wireless_220x138+5mm.indd 1 18-06-2018 09:32:49. Tutustu koko RollerMouse-valikoimaamme osoitteessa www.contourdesign.fi. Järjestäjä: TYÖTERVEYS 2018 10.–11.10.2018 Keilaranta 1 Business Park, Espoo 100+ työterveyshuollon ammattilaista JUKKA TAKALA presidentti, Kansainvälinen Työterveyskomissio (ICOH) JOHN GALLAGHER Adjunct Professor/Occupational Health Department, Cork University Hospital, Ireland GUY AHONEN Henkilöstötalouden emeritusprofessori SATU HUBER Toimitusjohtaja, ELO JOHANNA PYSTYNEN Henkilöstöjohtaja, Vincit Jos vietät runsaasti aikaa tietokoneella, hyvällä työasennolla on oleellinen merkitys
T E K ST I K IR SI V Ä IS Ä N E N | K U V A SH U T T E R ST O C K. Eläketurvakeskuksessa tekoälyn uskotaan voivan pidentää työuria. TEKOÄLY JA KEHONMITTAUS – MITÄ HYÖTYJÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Tekoäly tunnisti neljä viidestä työ kyvyttömyyseläkeläisestä rekisteritietojen perusteella jo kaksi vuotta ennen eläke tapahtumaa. Yritykset ovat aiempaa tietoisem pia mittausmahdollisuuksista. Sivun 10 artikkelista voimme lukea, miten se ohjaa esimiehiä vuorovaikutuksessa. Lue työhyvinvoinnin fysiologisesta mittaamisesta sivuilta 8–9. Eläketurvakeskus kokeili koneoppimisen menetelmiä lupaavin tuloksin. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 TEKOÄLY TARJOAA VÄLINEITÄ riskiryhmien entistä parempaan tunnistamiseen ja työkyvyttömyyttä ehkäisevien keinojen suuntaamiseen. Myös kiinnostus työn kuormittavuuden arviointiin ja työhyvinvointitiedon hyödyntämiseen työpaikoilla on lisääntynyt. Tekoäly on valjastettu muuhunkin käyttöön työelämässä
Fysiologiset mittaukset ovat aina va paaehtoisia, ja yksityisyydensuojasta on huolehdittava tarkasti. Taas ne ihmiset, jotka eniten hyötyisivät tämän tyyppisistä kartoituksista, har voin osallistuvat niihin, sa noo ylilääkäri Arja Uusitalo Työ terveyslaitoksesta. – Kuormittumisen ja palautumisen mittarit perustuvat algoritmeihin, joita tietyt asiat saattavat harhauttaa. Mutta miten sitä tehdään, ja mitä hyötyä mittaustuloksista on. Hänestä mittaaminen voi olla hyödyllistä, kunhan pitää mielessä, ettei laitteiden an tama tieto ole aina täysin au kotonta. 8 AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 V aaka kertoo elopainon, mittanauha vyötärön ympärysmitan, portai den nousun aiheutta ma puuskutus yleis kunnon tilan. Mittauspalveluja ja niistä tehtyjä analyyseja hyödynnetään myös työpaikoilla. – Ihminen ei välttämättä tunnista omaa kuormitustasoaan – ei työssä eikä vapaaajalla. – Mittauksia tehdään jonkin verran, mutta kovin systemaattista se ei ole millään alalla. Yleensä mittaaminen kiinnostaa sellaisia henkilöitä, jotka muutenkin huolehtivat itsestään. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK. Toisaalta taas ylikuormitustilanteessa joku saattaa nukkua paljon ja olla silti jatkuvasti väsynyt. Unen laatua on vaikea arvioida Esimerkiksi unen määrästä ja laadusta kertovat mittarit voivat Uusitalon mu kaan antaa tarpeellista tietoa, koska nukkumista on itse vaikea arvioida. Sen tunnistamiseen pitäisi pyrkiä, mutta ei se onnistu Kohti kevyempää kuormaa Hyvinvoinnin mittaaminen on päivän sana, myös työelämässä. Ja toisaalta joku voi kokea, ettei ole jonain yönä nukkunut lainkaan, vaikka oikeasti olisikin. Jos tu lokset vaikuttavat kovin oudoilta, niitä tulkittaessa pitää hälytyskellojen soida. Tarjolla on muun muassa kuormit tumisen ja palautumisen mittauksia, jotka perustuvat sykevälivaihteluun. – Kun ihmisiltä kysyy, miten paljon he nukkuvat yössä, he arvioivat tunti määrän yleensä suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Jos yöuni alkaa toistuvasti häiriintyä, se on usein merkki siitä, että töissä tai muussa elä mässä on hidastettava tahtia. Näiden ”luomumittareiden” rinnalle ovat tulleet sykemit tarit, aktiivisuusrannekkeet ja muut tekniset laitteet, jotka antavat tietoa jaksamisesta, kuormituksesta ja palautu misesta. Unen häiriintyminen voi kertoa liiallisesta stressistä, mutta uneen vai kuttavat muutkin tekijät, kuten hor monaaliset muutokset
Joskus työntekijään kiinnitetään useita mittareita yhtä aikaa. Palvelussa keskitytään työn kuormittavuuden mittaamiseen, ei yksilöiden tarkasteluun. Toisinaan kyse voi olla taustatiedon keräämisestä tehtaan uudistuksia varten, Uusitalo kertoo. Yritykset ovat aiempaa tietoisempia siitä, että tälläkin tavalla voi lähestyä asioita ja päästä entistä syvemmälle pohdinnoissa, suunnitelmissa ja muutos tarpeiden tarkastelussa. Ahosen mielestä mittaamista voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös työ elämässä. Hän ei itse käy tekemässä mittauksia kentällä, mutta kollegoiden kokemusten mukaan suurin osa työntekijöistä on suhtautunut hankkeisiin myönteisesti. – Esimerkiksi joillakin tanssijoilla voi olla niin kova motivaatio tehdä omaa työtään, että se peittää alleen ylikuormituksen. Silloin ei välttämättä ole voimia eikä innostusta harrastaa. Tosin työtäkin mitatessa tarkastellaan työntekijöitä ja heidän fyysistä rasitustaan, jota selvitetään esimerkiksi sykevälivaihtelua seuraamalla. Vaikka yksilökohtaista dataa ei eritellä, halutessaan mittaukseen osallistuneet voivat saada omaa kuormitustaan koskevat tulokset itselleen. Ahosen väitöskirja Kognition arviointia: Hajautetun tiedon sovelluksia tarkastet tiin Helsingin yliopistossa kesäkuussa. Mutta ryhmätasolla mittaukset antavat mielenkiintoista informaatiota. TYÖTIIMIN STRESSITASOSTA TIETOA MITTAREIN Psykofysiologisilla mittauksilla voidaan seurata ryhmän kuormittuneisuutta. 9 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Ryhmää seuratessa mielenkiinnon kohteena ei ole esimerkiksi ihmisen syke sinänsä, vaan se, kuinka paljon se muut tuu yhteisön sisällä. Hän painottaa, että mittaaminen on aina kontekstisidonnaista eli siihen vaikuttavat ympärillä olevat muuttujat. Tai kun halutaan tietää, mitkä työvaiheet ovat kaikkein kuormittavimpia, jotta työtä osataan tauottaa oikein. Tai jos yö uni on juhlimisen vuoksi jäänyt vähiin, emme ole töissä yhtä skarppina kuin hyvin nukutun yön jälkeen. – Työn kuormittavuutta on työpaikoilla kyllä arvoitu ennenkin, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana kiinnostus tuntuu lisääntyneen. – Mittaus on helposti automatisoita vissa. Uusitalo toivoo, että tulevaisuudessa työpaikoilla havahduttaisiin selvittämään työn kuormittavuutta jo ennen ongelmien ilmenemistä. Kustannukset eivät ole suuria verrattuna puolikuntoisuuteen ja työtehon hiipumiseen – pitkistä sairauslomista puhumattakaan.. – Mittareiden avulla ei voida määrit tää sitä, onko Pekka kuormittuneempi kuin Esa, mutta voidaan katsoa, onko Pekan ja Esan ryhmä kovemman stressin alla kuin vaikkapa Villen ja Paavon ryh mä, Ahonen havainnollistaa. – Teemme ryhmätason analyy seja emmekä erottele dataa yksilöittäin. Suuri into ja draivi voivat estää kuormitustilan tunnistamisen missä tahansa työssä, oli kuormitus sitten fyysistä tai henkistä. – Yksi signaali ei anna riittävän luo tettavia tuloksia, mikä on hyväkin asia. Raskaimmissa vaiheissa ei huonokuntoisena välttämättä pärjää. Silloin henkilöstöhallinto voisi näh dä, jos jonkin tiimin stressitaso menee punaiselle, ja johto voisi reagoida nopeas ti asiaan. Tavoitteeksi ongelmien ehkäisy Tuloksista tehtävät analyysit auttavat yritystä hahmottamaan, mihin asioihin on kiinnitettävä huomiota työ vaiheita ja ergonomiaa kehitettäessä. Tutkimuksen mukaan ryhmän psyko fysiologisia mittauksia voi hyödyntää nimenomaan ryhmätason analyysissa. Vaikka koneet tekevät osan työstä, kuormitus kasvaa yllättävän suureksi. – Jos työ on kovin kuormittavaa esimerkiksi tehtävien yksipuolisuuden tai liian suuren työmäärän vuoksi, se kyllä vaikuttaa vapaa-ajan viettoon. Uusitalo muistuttaa myös, että ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointi rakentuu niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Tämä selvisi Työterveyslaitok sen tutkimusinsinöörin Lauri Ahosen väitöstutkimuksessa, jossa mitattiin muun muassa sykettä ja hikoiluasteesta kertovaa ihon sähkönjohtavuutta. – Usein tarve mittausten tekemiseen herää, kun työntekijöillä alkaa olla terveydellisiä ongelmia. Silloin ei voida tehdä liian pitkälle mene viä johtopäätöksiä yksittäisen ihmisen tilasta, joten yksityisyydensuoja säilyy. Elämäntapamme heijastuvat työhön ja päinvastoin. Yksilökohtaisen datan tulkitsemisessa pitäisi tietää, mitä ihminen kulloinkin tekee ja mitä hänen ympärillään ta pahtuu. Silloin mitataan yläraajojen lihasten sähköistä aktivaatiota, kiihtyvyyttä ja suuntia. – Ruhojen käsittelyssä on useita työvaiheita, ja osa niistä on todella rankkoja. Esimerkiksi eräässä elintarviketeollisuuden yrityksessä selvitettiin hiljattain lihankäsittelyn kuormittavuutta. Tietoa työn rasittavuudesta Työterveyslaitoskin tarjoaa työkunnon, kuormituksen ja palautumisen arviointia työpaikoille. Yleensä mittaamme tiettyä työporukkaa tai työvaihetta, Uusitalo kertoo. Toinen otollinen kohde voisivat olla itseohjautuvat tiimit, jotka saisivat tietoa tiimirakenteen toimivuudesta. I hmisten fysiologisia muutoksia mit taamalla voidaan saada tietoa ryhmän yhteistyöstä, esimerkiksi stressitason noususta. Hapenkulutuksen lisäksi voidaan selvittää esimerkiksi, kuinka paljon työntekijän on pidettävä kättään yläasennossa ja miten se kuormittaa lihaksistoa tai niveliä. – Selvitykset maksavat varmasti itsensä takaisin, kunhan ne kohdistetaan oikein. kaikilta huippu-urheilijoiltakaan, liikuntalääketieteeseen erikoistunut Uusitalo sanoo
Hänen mukaansa on tavallista, että huonoa tulosta selitetään vaihtu vuudella ja sairauspoissaoloilla. Pitkällä aikavälillä tulos heikkenee. Peliin syötetään yrityksen tiedot ja mitattu työelämän laatu. Peliä voi pelata osoitteessa: service. Henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelman tutkimusjohtajan Marko Kestin mukaan peliä on jo hyö dynnetty hyvin tuloksin suomalais yrityksissä. Työhyvinvointia tulisi mitata useam min, ja kerralla kannattaisi kysyä vä hemmän, esimerkiksi kuusi tarkem min asetettua kysymystä kuukaudessa. – Esimies voi vaikuttaa kaikkein eni ten tiimin teholliseen työaikaan, Kesti vakuuttaa. T ekoäly auttaa paranta maan työelämän laatua simulaatiopelissä, joka perustuu Lapin yli opiston tutkimukseen. – Juuri pienemmille yrityksille peli on erinomainen keino oppia hyvät esimieskäytännöt, joita tarvitaan hen kilöstömäärän kasvaessa, Kesti toteaa. Tekoälyavusteinen opetuspeli voi tuoda helpotusta pienen yrityksen ti lanteeseen silloin, kun sillä ei vielä ole mahdollisuutta luoda omaa HRpal velua. Tutkimusjohtaja Marko Kesti uskoo, että tulos tehdään nykytyöelämässä ihmisten johtamisella. Siinä tekoäly tulee apuun. Samaa kieltä puhuu Työelämä 2020 hankkeen tilaama laaja johtajuustut kimus, joka julkistettiin toukokuussa. Tiedonkeruu uusiksi Työhyvinvointia on työyhteisöissä totuttu mittaamaan kyselyillä. – Sitten lähdetään hakemaan poten tiaalia muualta, vaikka henkilöstössä voisi olla tavattomasti potentiaalia kehittää, Kesti harmittelee. – Se auttaa esimiestä kehittämään työelämän laadusta aidon kilpailu edun, Kesti väittää. Juuri näihin ongelmiin voitaisiin kuitenkin puuttua tehokkaasti vuorovaikuttei sella johtamistyylillä. Halutessaan peliltä voi kysyä neuvoa ja testata sen ehdotta mia ratkaisuja erilaisiin ongelmatilan teisiin. mekiwi.org/playgain/kansan talous yritykset. Tekoäly neuvoo esimiehiä vuorovaikutuksessa TEKSTI JA KUVA KIRSI VÄISÄNEN. Laajat henkilöstökyselyt eivät Kestin mukaan kuitenkaan palvele tarkoitustaan, eivätkä niiden tulokset kerro organi saation suorituskyvystä. Paitsi että yritykset keräävät tietoa väärällä tavalla, ne myös käsittelevät sitä väärin. Myös avoimen keskustelun synnyttäminen yrityksen sisällä on heille vaikeaa. Vuorovaikutteinen peli on kenen ta hansa pelattavissa verkossa. Tekoäly ot taa huomioon työyhteisön tilanteen ja esimiehen osaamistasot ja luo ratkai sut niiden pohjalta. Kyselyt ovat liian pitkiä ja monimutkaisia, ja niitä tehdään liian harvoin. Hyvin moni myös vaihtaa työpaikkaa juuri esimiehensä takia. Esimieskäytännöissä puutteita Vaikka työntekijän hyvinvoinnin merkitys tuloksen tekemisessä on jo pitkään tunnustettu, käytäntö ei kul je samaa tahtia tiedon kanssa. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 5/2017, Työhyvinvointi on fiksua liiketoimintaa!, s. Tilastomatematiikka ker too ehkä, että henkilöstöasiat ovat ihan hyvin. Kestin mukaan myös esimieskäytännöissä on vakavia puutteita, vieläpä niin, että huonoiten vuorovaikutustaitoja osaavat kokevat tarvitsevansa niitä vähiten. Lisäksi tietoa voisi kerätä myös muu ten, kuten mittaamalla fysiologista vastetta stressin kokemuksesta. Johtajat uskovat lyhytjänteiseen, suorituskeskeiseen tulosjohtamiseen sen sijaan, että näkisivät vuorovai kutteisen johtamisen investointina tulevaisuuteen. 28–29. Pelaaja saa myös palautetta siitä, miten hän on onnistunut ja mitä tuloksia harjoitellut toimenpiteet ovat saaneet aikaan. Pelissä ratkaistaan työelämästä tut tuja ongelmia henkilöstöjohtamisen toimenpitein. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 10 Siinä suomalaisjohtajien heikkoutena nähtiin heikko kyky innostaa ihmi siä ja tuottaa alaisille tunnetta työn merkityksellisyydestä. Tuijottamalla pelkkää tulosta ongelmat jäävät ratkaisematta ja työelämän laatu tuotannontekijänä rapistuu. Pelistä opit esimiestyöhön Simulaatiopelissä esimies voi harjoi tella vuorovaikutteista johtamista. Osa pelin toiminnoista on käytettävissä maksul lisessa versiossa
Blogi: pauliforma.fi/rantaradanvarrelta/ Työ muuttuu Arviointi kaikkien taidoksi 57 000 Työttömien määrä kesäkuussa oli vähemmän kuin vuosi sitten. Uusien ihmisten ja ryhmien kohtaamista sekä erilaisten tilanteiden hallintaa. Teknologia tulee auttamaan työ hyvinvoinnin tukemisessa, esimerkkinä digitaaliset välineet, jotka muistuttavat tauoista. Teknologisen kehityksen myötä syn tyy uutta korvaavaa työtä ja on edelleen alueita, joilla ihmistä on vaikea korvata. Ajatuksiaan hän kokosi blogikirjoitukseen, josta tässä on tiivistys. Tämä tarkoittaa, että niihin voidaan varautua yksilön, työ paikkojen ja koko yhteiskunnan tasolla. Luin yliopistossa sivu aineena ympäristökasvatusta. Koulutus. Parasta työssä. Mitä tekee ympäristökasvattaja. Lähde: Tilastokeskus TYÖN JA PALVELUJEN UUDISTAMISESSA yleistyvät nopeat kokeilut, joiden onnistumista pitäisi osata arvioida. Työn tavoite. Keskeinen muutostekijä on myös asiakaslähtöisyyden korostuminen. Osaamisalueissa korostuvat tule vaisuudessa aikaisempaa enemmän matemaattiset taidot sekä toisaalta vuorovaikutustaidot. Tärkeimpinä puhelin ja muistitikku. Tavoitteena on kestävä elämäntapa, jossa tehdään järkeviä arjen valintoja sekä työssä että kotona. Minulla on ympäristöalan tutkijakoulutus, ja täydensin opintojani ammatillisessa opettajankoulutusohjelmassa sekä luonto ja ympäristökoulun opettajan täydennyskoulutuksessa. Miten työskennellään. Asiak kaat tulevat päiväkodeista, kouluista, taloyhtiöistä, järjestöistä ja yrityksistä. 11 AJASSA 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Työelämän muutokset tapahtuvat melko hitaasti. YMPÄRISTÖKASVATTAJA ELENA LEHTIMÄKI työskentelee Pääkaupunki seudun Kierrätyskeskuksessa Helsingissä. Mitä edellyttää tekijältään. Lisätietoa: www.ttl.fi/kokeilutkaytantoontyokirja. Työvälineet. Oma työyhtei söni on ihan huippu. Vaihtelevuus, toimimi nen erilaisten ihmisten parissa, lasten in nostus ja oivaltamisen ilo. Esimerkiksi eläkeläiset työskentelevät osaaikaisesti ja työssä olevat opiskelevat työn ohessa. RAIJA LAHTINEN KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN K U V A JO O N A S L U M P EI N EN Organisaatioiden tarve kehittää toimintaansa nopeammaksi ja kette rämmiksi aikaisempaa kompleksisem massa toimintaympäristössä kasvaa. Pidin juuri neljäsluokkalaisille oppitunnin jäte veden puhdistamisesta. Koulukeikoilla mukana on mittalaitteita, muovisia mittalaseja, elintarvikevärejä, muoviroskaa, siivilöitä, haaveja ja alunaa eli alumiinisulfaattia jäteveden saostamiseen. Puhallamme yhteen hiileen ja olemme aikaansaava tiimi. Iloista mieltä, itsensä ja yhdessä kehittämistä, sometaitoja. Keskeinen keino varautua muutok siin on osaamisen varmistaminen ja sen kehittäminen koko työuran ajan. Tuoda isot ympä ristöasiat, kuten ilmastonmuutos, konkreettisesti esille ihmisten arkeen ja valintoihin. KUMOUShankkeessa kehitetty työkirja Kokeilut käytäntöön ohjaa vaihe vaiheelta, miten arviointi voi kulkea kokeilun rinnalla sen alusta loppuun asti. Oma työni on pääosin kouluttamista. Organisaatiohierarkioita madalletaan ja päätösvaltaa annetaan aikaisem paa enemmän alas tiimeille ja yksilöille. Arvioinnin voit toteuttaa osallistavasti ja niin, että kaikki oppivat kokei lusta. Työterveyslaitoksen johtaja (työkyky ja työurat) Pauli Forma osallistui Porin SuomiAreenassa Akavan järjestämään tilaisuuteen, jossa keskusteltiin työelämän muutoksesta. Lisä ansioita voidaan hankkia jonkin alustan kautta. Autamme myös esimerkiksi tapahtumien jätehuol lon järjestämisessä. Toimeentulo saadaan jatkossakin pääosin palkkatyöstä ja perinteisistä työsuhteista. Usein luonto kouluissa, ympäristöalan järjestöissä, nuorisokeskuksissa ja hankkeissa. Työmarkkinoille osallistumisen roolit menevät kuitenkin aikaisempaa enem män päällekkäin
He luottavat siihen, että vuosituhannen vaihteessa syntyneet löytävät paikkansa työmarkkinoilla. Rantala pelkää uuden teknologian tuovan työpaikoille jopa kahtia jakoa, kun vanhemmat sukupolvet eivät välttämättä pysy kehityksessä mukana. Sitä selittää se, että monilla ensimmäisen työpaikan saanti viivästyi ja työmarkkinoille tulo hankaloitui taantuman aikana. Digitalisaatio, ammattien muuttuminen ja tulevaisuuden epävarmuus – nuoria askarruttavat samat yhteiskunnallisessa keskustelussa olevat asiat kuin vanhempiakin. Ilman ammatillista koulutusta tehtäviä töitä ei ole juuri tarjolla. Sen puolesta puhuvat myös viimeaikaiset huomiot nuorten työllistymisestä. Miten nuoret itse arvioivat tulevaisuuttaan työntekijöinä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 12 N uorten työelämään sijoittuminen on vaikeutunut, kun työn vaatimukset ovat kasvaneet. Parikymppiset ovat kasvaneet tekniikan käyttäjiksi, he oppivat lisää koulutuksen aikana ja pystyvät opastamaan vanhempia työn teki jöitä laitteiden ja sovellusten käytössä. Mitä työelämä lupaa nuorille. Yle uutisoi toukokuussa 15–24-vuotiaiden työllisyysasteen nousseen ikäryhmistä toiseksi eniten. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan nuorten työllisyystilanteen parantamisessa paras keino on koulutus. TEKSTI JA KUVAT KIRSI VÄISÄNEN Työterveyslaitoksen kesä työntekijät tutustuivat simulaatioon, jolla kehitetään rakennusalan työturvallisuutta.. Myös nykyinen hallitus on hakenut erilaisia keinoja alle 30-vuotiaiden työllistymiseksi. Henriina Rantala, 18, Viikin normaalikoulusta ja Sami Nenonen, 17, Mäkelänrinteen lukiosta työskentelivät kesäkuussa parin viikon jakson Työterveyslaitoksella Helsingissä ja pohtivat yhtenä työtehtävänään tulevaisuuden työelämää. Talouskasvu on kiihdyttänyt paitsi yleistä myös nuoren työvoiman kysyntää. Heitä ennen työmarkkinoille tulleilla 25–34-vuotiailla työllisyysaste taas oli noussut vain vähän. Nuoret hanskaavat uuden teknologian Rantala ja Nenonen uskovat, että ratkaisu nuorten työllistymiseen voisi löytyä työelämän kasvavista teknologiavaatimuksista
Rantala taas haluaa vaikuttajaksi yhteiskunnalliselle alalle ja suunnittelee hakevansa lukion jälkeen valtiotieteelliseen tiedekuntaan. – Miksi se jää vain yläasteelle. Tiedon avulla Noodi ennustaa mahdollisia uraja opintopolkuja ja etsii käyttäjälle sopivimmat ammatit. Molemmat ovat valmiita vaihtamaan ammattia ja työnkuvia työelämässä ollessaan. Molempien mielestä ideointi ja pohdiskelu edellyttävät fyysistä läsnä oloa, mutta esimerkiksi koulutus voidaan hoitaa hyvin etäyhteyksillä. Ja vaikka urasuunnitelmat eivät olisi selvillä, he kannustavat tutkiskelemaan omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita. Työilmapiiri ja keskinäinen ymmärrys paranevat, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Koulun tulee tukea ja antaa tietoa työelämästä Rantala ja Nenonen aikovat suunnata akateemisille aloille, mutta he ymmärtävät myös käytännöllisistä ammateista kiinnostuneita nuoria. – Luovat ideat eivät verso yksin puurtaessa. He uskovat, että vaihtelevat työtehtävät ja kokemukset myötävaikuttavat työelämässä menestymiseen. – On mahtavaa, että opiskelu yliopistossa ei johda suoraan ammattiin, vaan antaa mahdollisuuksia moneen, hän toteaa. Nenonen uskoo, ettei koneen ruudun kautta pysty ilmaisemaan asioita kovin helposti. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Me-säätiö toi viime keväänä koulujen opinto-ohjauksen tueksi sovelluksen, jonka tarkoituksena on helpottaa oman polun löytymistä. Työelämän harjoittelujaksoja voisi olla myös lukiossa.. Vaikka ihmiset tapaavat toisiaan entistä enemmän virtuaalisesti verkossa, aidon kohtaamisen merkitys ei ole selvästikään vähentynyt. Luovaa ongelmanratkaisua yhdessä Työelämässä tarvitaan paitsi luovuutta myös yhteistyökykyä ja erilaisuuden sietämistä, uskoo Nenonen. Noodi-sovelluksen taustalla on laaja tietokanta suomalaisten ammatti-, toimiala, työttömyys-, toimeentuloja koulutushistoriaa 30 vuoden ajalta. Siitä ne luovat ajatukset vasta syntyvät, kun pannaan monta ihmistä juttelemaan keskenään. Suhteet työkavereihin luodaan vapaammilla keskusteluilla kahvipöydissä, uskovat nuoret. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Noodi-sovellus helpottaa ammatinvalintaa AMMATINVALINTA JA TULEVA TYÖHÖN sijoittuminen huolettavat nuoria. Nuorten mukaan nykykoulu valmistaa yhteistyöhön hyvin. Unelma-ammattiaan etsivä vastaa kysymyksiin kiinnostuksen kohteistaan ja arvostuksistaan. Rantala arvostelee myös sitä, että siirtymistä sähköisiin järjestelmiin ei ole valmisteltu kouluissa riittävän hyvin. Tarvittaisiin tietoa työelämästä ja vaihtoehtoja muistakin kuin akateemisista koulutusaloista. Tietokannassa olevan tiedon lisäksi käyttäjä syöttää sovellukseen tietoja tämän hetkisestä osaamisesta ja koulutuksesta. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 3/2018, Kesätyökausi lähestyy – jee!, s. Noodista löytyy tietoa myös ammattien yleisyydestä, palkoista ja niissä vaadituista ominaisuuksista ja taidoista. Rantalan mielestä koulu voisi tarjota nykyistä enemmän tukea juuri omien vahvuuksien tunnistamiseen. 8–9 TTT-lehti 2/2018, Luottamus on tarttuvaa, s. Opettajat olisi pitänyt kouluttaa järjestelmien käyttöön nykyistä paremmin. Rantala haluaisi työskennellä kansainvälisessä työyhteisössä ihmisiä tavaten. Ihmisillä on erilaiset ajatukset ja näkemykset asioista. 18–19 Nenosella on vahva luottamus siihen, että uusi teknologia helpottaa työntekoa, vaikka se edellyttääkin jatkuvaa kouluttautumista tekniikan käyttöön. Hän ei pidä ajatuksesta, että joutuisi työskentelemään paljon yksin ja yhteydet hoidettaisiin vain Skypen välityksellä. Lukiossakin voisi olla joka vuosi kahden viikon tet-jakso. Nuoren miehen vahvuudet ovat luonnontieteellisissä aineissa, ja akateeminen opiskelu niiden parissa kiinnostaa. Koulussa tehdään paljon ryhmätöitä ja jopa kokeita parityönä. Verkkosovellus löytyy osoitteesta noodi.me. Tietolähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimittamaa aineistoa. Lukiolaiset Henriina Rantala ja Sami Nenonen luottavat koulutukseen työuran löytymisessä
Gymba mah dollistaa liikkumisen pitkin työpäivää oman työpisteen ääressä. Kiusaajat joutuivat väistymään ja työpaikalle palautunut hyvä henki!" Pakohuonepelissä oppii leikiten ”Olen itse työpaikallani ehdottanut työyhteisön vahvistamisen ja tiimin ongelmaratkaisun kehittämiseksi pako huonepeliä. Palkinnon arvo on 180 euroa. Palkinnot on toimitettu vastaanottajille. K UV A H EL IN Ä KU JA L A www.superliitto.fi superliitto Lähija perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Mahdoton tuli mahdolliseksi. Osallistujilla on erilaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia, joita pää see hyödyntämään toisella tavalla kuin arkisessa työympäristössä.” Mikä oli paras juttu. Arvomme kaksi Gymbalautaa. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Gymba-aktivointilaudan. Pitäisi muistaa, että näin ei ole. Kun Alzheimer asettui taloksi RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ ota työkaverit mukaan ja tule porukalla. Vahva työyhteisö jolla moraali ja arvot, oikeudenmukaisuuden tunto tallella saivat ihmeitä aikaiseksi. MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiin nosti sinua eniten. LÄHIJA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN.. Uudet haasteet tulevat eteen, ja voi tehdä paljon muita asioita. LUKIJOILTA KIINNOSTAVIN JUTTU TTT-LEHDESSÄ 3/2018 lukijapalautteen perusteella oli Kun Alzheimer asettui taloksi. Hyvä pikku juttu lehdessä.” KAIKKIEN PALAUTETTA ANTANEIDEN kesken arvottiin 5 x 2 kpl Finn kinon elo kuvalippuja sekä 1 kpl Manka & Manka: Työhyvinvointi (2016) julkaisua ja 1 kpl Järvinen & Rousku: Työpaikan tieto turvaopas (2017) teosta. Hyvä yhteen veto siitä, miten ehkäistä työpaikka kiusaamista. ”Tässä kuvattiin hyvin koko työyhtei sön huolta sairastuneesta henkilöstä. Samalla se avasi silmät huomaamaan, kuinka itse voi vaikuttaa elämän laatuun, vaikka työelämä loppuu yhtäkkiä.” ”Tästä lehdestä oli vaikea valita pa rasta, pidin useasta. ryhmäalennus -15 % Kolme tai useampi osallistuja samasta työpaikasta. Mutta ehkä paras oli Kun Alzheimer asettui taloksi ja toinen oli Selkävoitto kivusta pitää kiinni työelämässä. On vaikeata hyväksyä, jos diagnoosi isketään suorastaan eteen, mutta tässä oli ihana nähdä, että elämä jatkuu, vaikka työelämästä joutuu poistumaan. Ihana, että käy säännöllisesti vertais ryhmässä ja että sellainen mahdollisuus on. Molemmat olivat asiallisia selviyty mistarinoita." ”Usein laitetaan unohtelu juuri jonkun "pikku asian" syyksi. Kukaan ei ole eikä saa jäädä yksin missään tilanteessa.” MUUTA PALAUTETTA: Vältä haavat ja viillot ”Sain työpaikalle vietäväksi uutta tietoa, jolla pystytään mahdollisesti ehkäisemään viiltohaavojen syntymistä hansikkaiden avulla keittiötyössä.” Kiusaaminen ei lopu toista poskea kääntämällä ”Erinomainen, havainnollinen kirjoi tus vakavasta aiheesta, joka koskettaa monia ja aiheuttaa työtehon laskua jopa työkyvyttömyyttä. Olen omakohtaisesti saanut viime vuonna kokea elämäni ensimmäisen kerran itse työpaikka kiusaamista mitä karmeimmalla tavalla, tein siitä myös ilmoituksen AVI:lle. Parasta juttua voit äänestää sivun 37 kupongilla tai verkossa: tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@ttt.lehti.fi Omaprofiili.fi ”Mielenkiintoiset sivut
09 7771 8600 suojalaite@suojalaite.. Housut ovat saatavissa myös naisten koossa. Asiallista hommaa meidän mielestämme. www.suojalaite.. atex-workwear.com TYÖSTÄ ON LEIKKI KAUKANA 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15. Messuosastollamme voit tutustua lai?eeseen lähemmin 2 Tehokas, kevyt, älykäs Työturvallisuuden ja henkilönsuojaimiin erikoistunut asiantun?ja Nähdään osastolla A1129 11.-13.9.2018 atex ® workwear -tuotteet raskaan sarjan ammattilaisille tehdään aina normien mukaan, jotta sinä pysyisit turvassa, kunnossa ja lämpimänä. www.tranemo.com TEHOKAS TURVALLINEN ASIANTUNTIJA EuroSafety 2018 Tampereella 11.–13.9. Messuilla esillä mm. Tranemon palosuojatut stretch housut vievät modernin muotoilunsa ja erinomaisen joustavuutensa ansiosta käyttömukavuuden aivan uudelle tasolle. w Ei letkuja tai vyötäröyksiköitä w Sovite?avissa muihin henkilösuojaimiin w Helppokäy?öinen Kiinnostuitko. Korkean ATPV arvon 28 cal/cm² omaava vettäja tuulta hylkivä softshell-takki sopii mainiosti yhdistettäväksi housujen kanssa. w Kompak. nämä tuotemerkit Tutustu ja kysy tarkemmin www.skydda.fi | skydda@skydda.fi Skydda_ilmoitus_TTT_nro_4_94x122mm.indd 1 10.8.2018 9.33 Nii?ylän?e 3, 00620 Helsinki Puh. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ STRETCH FR UUDEN SUKUPOLVEN PALOSUOJATUT STRETCH TYÖVAATTEET TRANEMON uudet sähköja energia-alan tarpeisiin kehitetyt suojavaatteet mahdollistavat erinomaisen liikkuvuuden myös fyysisesti vaikeissa työtehtävissä ja vastaavat miellyttävyydeltään vapaa-ajan vaatetusta. Tervetuloa tapaamaan Skyddan asiantuntijoita sekä päämiehiämme osastolle A 509
Toimiva työterveys on yhteistyötä, jossa kaikki osallistuvat, eikä kukaan jää yksin. Tule tutustumaan Finla Työterveyden ja Suomen Työterveys ry:n palveluihin Työhyvinvointimessuille pisteelle A1009! Terveen työelämän asiantuntija HYVÄ TYÖ AIVOILLE Varmista työsi rajat Vähennä tietotulvaa Luo toimivat työstrategiat Anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle Hallitse keskeytyksiä Anna työrauha myös muille Käytä muistin apuvälineitä Älä lisää kuormitustasi Luo avoimuuden kulttuuria Ylläpidä positiivista ilmapiiriä Yhdistä liikunta ja työ Löydät meidät Tampereen Työhyvinvointimessuilta 11.-13.9. Tarjoamme välineet ja keinot työhyvinvointisi ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. osastolta A900! 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 + 1. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 16 RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ SÄHKÖPÖYDÄT HELPOSTI JA NOPEASTI Olemme mukana Työhyvinvointimessuilla Tampereella 11.–13.9.2018, osasto A941! Meiltä tukea työhyvinvointiin, koulutusta, kuntoutusta sekä virkistävää vapaa-aikaa! Tutustu palveluihimme osoitteessa www.kiipula.fi/yrityspalvelut ja www.kiipula.fi/avire Nähdään messuilla! Juuri sinun alasi tuntevat, työterveyshuoltoon erikoistuneet huippuammattilaiset sekä monipuoliset palvelut takaavat toimivan ja tehokkaan työterveyshuollon
17 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | YRITTÄJÄ SIRPA ERHO USKOO UNELMIIN T E K ST I K R E E T T A H A A SL A H T I | K U V A T M IK K O T Ö R M Ä N E N JA SH U T T E R ST O C K ELETTIIN VUOTTA 1992 . – Haluamme olla lähellä ihmisiä, helposti ja nopeasti saavutettavissa, sanoo yritystä luotsaava Erho, joka itsekin harjoittaa edelleen fysioterapeutin ammattia. Lama Suomessa syveni ja jotkut uskalsivat epäillä koko alan tulevaisuutta. Sirpa Erho 18 "Niin avointa, että ahdistaa" 20 Työnohjaus vie kohti ratkaisuja 23 Työ ajassa 26 Palomies perehtyy työkaverin tukemana Tässä NUMEROSSA. Luottamusloikka kannatti, sillä nykyisin Oulunseudun Fysioterapian viidessä toimipisteessä työskentelee 14 alan ammattilaista. Kannustajia ei vaivoiksi asti riittänyt, mutta Sirpa Erho päätti tarttua tilaisuuteen ja ryhtyä fysioterapia-alan yrittäjäksi. Hyvien hoitotulosten ja positiivisten asiakaskokemusten kautta yrityksen asiakasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Lue yrityksen tarina sivuilta 18–19
– Ilman luottamusta pelon ilmapiiri voi ottaa vallan. Juntusen unelmana on kehittyä fysioterapeuttina, jotta hän voisi ym märtää ihmiskehon toimintaa vieläkin paremmin. Viime vuonna yrityk sen 25vuotisjuhlia vietettiin porukalla Kun työssä on tilaa unelmille, siitä hyötyvät niin työntekijät kuin yrityskin. Erhon unelma on yrityksen kasvu. – Mitä enemmän asioita oppii, sitä paremmin ymmärtää sen, kuinka vä hän lopulta ymmärtää. Saan uuden oppimisesta hirveästi energiaa, hän sanoo. Toisaalta keskusteluissa voi käydä ilmi, että unelma onkin jossain ihan toisella alalla tai toisessa työpaikassa. Jos työntekijät pelkää vät tulla töihin aamulla, menetetään innovatiivisuus ja kyky itsensä kehit tämiseen. Sitä kautta pysähtyy myös yrityksen kehitys, Erho linjaa. Reilut kolme vuotta Oulunseudun Fysioterapiassa työskennellyt Jenni Juntunen on erityisen tyytyväinen työhönsä liittyvään vapauteen ja itse näisyyteen. – Koulutuksia valitaan yrityksen osaamistarpeiden ja työntekijöiden toiveiden mukaan, Erho toteaa. Perheyrityksen palveluksessa on 14 työntekijää.. – On tärkeää, että kehittäminen lähtee meistä työntekijöistä. Tässä yrityksessä uskotaan unel mointiin, ja kohti unelmia kuljetaan kohtaamalla ja keskustelemalla. Sekin on arvokasta selvittää, Erho pohtii. Vastaava fysioterapeutti Maria Sihvomaa-Kakko vaihtaa kuukausittain ajatuksia jokaisen työntekijän kans sa sekä saavutetuista tuloksista että mahdollisista huolista tai murheista. Niin uskotaan tasaisesti kasvaneessa Oulunseudun Fysioterapiassa. Kuukausittaiset työkokoukset ja liikuntatunnit auttavat ryhmää hitsau tumaan yhteen. Kouluttautuminen on suunnitel mallista, mutta ei niin suunnitelmal lista, etteikö kiinnostaviin tilaisuuk siin voisi tarttua sellaisten tullessa eteen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 18 T oisiaan kunnioittava, kekseliäs ja sitoutu nut henkilökunta, ammattitaitoiset te rapeutit sekä tiedon sisäinen jakaminen, yritystä luotsaava Sirpa Erho summaa keskeisimpiä kasvun edellytyksiä. Lisäksi Erho käy puolivuosittain kehityskeskustelut jokaisen henki löstön jäsenen kanssa. – Uskomme vain hoitokeinoihin, joi den vaikuttavuus on lääketieteellisesti todennettu, ja sellaisen fysioterapian näkyvyyttä haluamme lisätä valtakun nallisesti. Ensi vuonna yhdessä Prahaan Koska yrityksessä työskennellään useas sa toimipisteessä, ilmapiiristä ja yhteen kuuluvuudesta halutaan pitää erityistä huolta. Koulutus lisää uteliaisuutta Juntusen mukaan mahdollisuus kou luttautua omien kiinnostuksen koh teiden mukaan avaa työhön uusia näkökulmia. Työhömme kuuluu paljon sellaista, mistä lääkäritkään eivät tiedä. – Uskon, että jokaisella työnteki jällä on sellaisia unelmia, jotka voivat viedä eteenpäin myös koko yritystä. Olen huomannut, että erilaisiin koulutuk siin osallistuminen lisää uteliaisuutta. Ne perustuvat luottamuk seen, joka Erhon mukaan on omiaan ruokkimaan luovuutta. Sitä halua oppia lisää ja ottaa asioista itsekin selvää. Yrityksen suurena visiona on nostaa ammattitaitoisen fysioterapian maine tasolle, jolle se Erhon ja Juntusen mie lestä kuuluu. Niin avointa, että ahdistaa” TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT MIKKO TÖRMÄNEN Oulunseudun terapia tarjoaa kokonaisvaltaista, tieteeseen perustuvaa fysioterapiaa Oulun keskustassa, Heinäpäässä ja Tuirassa sekä Kiimingissä ja Oulun salossa sijaitsevissa toimipisteissään. On meidän tehtävämme kertoa se heil le, Erho sanoo. Keskustelujen tavoitteena on konkretisoida unelmia ja sopia askelmerkit niiden saavutta miseksi
Jokaisella oikeus tulla kuulluksi Joillekin työntekijöille avoimuus on tullut yllätyksenä. Tänä vuonna reissaaminen sai jatkoa, kun kehittämispäivät pidet tiin Budapestissä. Silloin ei tarvitse yrittää jaksaa, jos ei jaksa, hän jatkaa. Vastuul lisuus kattaa myös sen, että työnteki jöistä ja heidän hyvinvoinnistaan väli tetään. – Kun itse jäin viiden lapsen yksin huoltajaksi, pystyin täydellisesti luot tamaan siihen, että työasiat täällä hoituvat, vaikken itse voinut olla aina paikalla, Erho sanoo. – Työyhteisö ei ole perhe, mutta keskinäinen kunnioitus on tärkeää. – Yksi työntekijä sanoi ensimmäises sä kehityskeskustelussaan, että täällä on niin avointa, että ihan ahdistaa, Erho kertoo hymyillen. – Siitä tuli perinne. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19. Yrityksen arvot ovat kohtaaminen, vastuullisuus, osaaminen ja hyvinvointi. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Avainsana on avoimuus. Vastuun kantaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät sitä, että välillä on myös väljiä päiviä ja lomaa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 Lontoossa. Erho välittää terveisensä myös muille yrityksille ja niiden johtoportaille. Ne kaikki ovat vahvasti läsnä Erhon ja Juntusen kanssa keskustellessa. Kun hän auttoi kahden työntekijän välille syntyneen ristiriitatilanteen ratkaisemisessa, molemmat antoivat palautetta. Tapaus kuvastaa hyvin Erhon johta mistapaa. Ensi vuonna olem me menossa Prahaan, Erho iloitsee. Moni yrittäjä uhkaa väsyä siksi, että tekee itse liikaa. – Toinen sanoi, ettei kukaan työn antaja ole aiemmin saanut häntä miettimään omaa käytöstään. Jokai sella on oikeus tulla kuulluksi luonteesta riippumatta, hän toteaa. – Olenkin halunnut korostaa sitä, että työkuvioita voidaan aina muokata elämäntilanteiden mukaan. – Johtajan omakin jaksaminen pa ranee, kun jakaa vastuuta ja luottaa ihmisiin sen sijaan, että yrittäisi pitää kaikki langat tiukasti omissa käsissään. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi taas totesi: Sirpa, susta olisi tullut hyvä panttivankineuvottelija, Erho nauraa. Toinen Sirpa Erho (vas.) ja Jenni Juntunen ovat yhtä mieltä siitä, että unelmat tekevät työelämästä parempaa
Ongelmista ratkaisupuheeseen Kuinka työnohjaus sitten etenee. Dan Lundberg, työnohjaaja ja rat kaisukeskeinen psykoterapeutti, kirjoittaa fläppitauluun lauseen, jossa kiteytyy ratkaisukeskeisen työnohjauksen olennainen ajatus: pyrkimys keskittyä ongelmien sijas ta ratkaisuihin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 20 S e mihin keskityt, se lisääntyy. Voin kertoa, miten joku muu on rat kaissut tällaisen ongelman, totta kai vaitiolovelvolli suutta kunnioittaen. Lundberg kuvailee olevansa pensseli työryhmän kädessä. Hallbergin mukaan hyvä työnohjaus näkyy siinä, että kaikkien tilanne helpottuu. Sii hen sisältyvät nuoruus ja päihdeongelmat sekä sosiaalisia ongelmia. TEKSTI JA KUVAT SUSANNA LAPPALAINEN On viisaampaa kartoittaa työryhmän vahvuuksia kuin etsiä syyllistä. – He tekevät ne muutokset, kokeilevat ja päättävät, keksivät ideoita. Työnohjaus VIE KOHTI RATKAISUJA. Asiakkaan tilanteen parantuminen heijastuu sekä talouteen että työntekijöiden hyvinvointiin. Ohjaajaa eivät rajoita työpaikan hiljaiset säännöt ja vuosien käytännöt. Ihmisillä on vaikeitakin elämäntilanteita, ja saattaa olla, että motivaatio hoidon vastaanottamiseen ei aina ole pa ras mahdollinen, Lundberg sanoo. – Toimiala ei ole ihan helpommasta päästä. Ulkopuoli sen on helpompi jatkaa uteliasta kyselyä. Mika Hallberg on nuorten päihdeyksiköiden alue johtaja Kymenlaaksossa. Henkilökunta kokee osaavansa ja kehittyvänsä, ja johdon mielestä asiat ovat menossa oikeaan suuntaan. Hän ei mene työpaikalle tekemään muutok sia, vaan keskustelee työntekijöiden kanssa ratkaisu keskeisellä tavalla. Ja mikä tär keintä: asiakas saa apua. Jos se luistaa, kaikki muukin luistaa, Hallberg arvioi. – Kun hoitotyö sujuu, se vaikuttaa työryhmän keski näisiin suhteisiin. Lundberg on toiminut hänen yksiköissään työnohjaajana vuosia. Kun työnohjaaja ei tule työryhmän sisältä, hän nä kee asiat uusin silmin. Ryh mä voi rakentaa siitä oman sovelluksen, mikäli se tun tuu kivalta. Mutta parhaat ideat toimivat niin, että ih miset ovat keksineet ne itse. Sen tavoitteena on auttaa niin työntekijöitä kuin asiakkaitakin. – Ensi alkuun ajatus voi olla, että mitäs tuo tänne tulee, kyllä me tiedämme täällä 20 vuotta olleina nä mä asiat parhaiten. Sehän on aina upea asia, jos ihmisen oireet helpot tuvat ja yhteistyö paranee. On yksi vaihe, kun pohditaan ja Nuorten päihdetyössä Kymenlaaksossa on saatu hyviä kokemuksia ratkaisukeskeisestä työnohjauksesta. – Joskus työryhmältä vaatii aikamoista luovuutta ja rohkeutta heittäytyä ja kokeilla uudenlaisia juttuja. Kun saman yk sikön ihmiset toimivat toistensa työnohjaajina, ajattelu luisuu helposti ”toivottomuuden kitaan”. On viisaampaa kar toittaa työryhmän vahvuuksia kuin etsiä syyllistä