Kokousja ryhmäosasto puh. 0800 412 412 ryhma@vikingline.com Yllätä Tiimisi! Parhaat pikkujoulut juhlitaan Punaisilla laivoilla! Suosituimmat juhlatilat täyttyvät kovaa vauhtia – varmista omasi ajoissa! Kun järjestät yrityksenne pikkujoulut laivalla, saat samassa paketissa tilan, tarjoilut, ohjelman ja tarvittaessa myös majoituksen.
Kun mikropäätöksiä kertyy liikaa, ajattelu alkaa puuroutua. Tehokkuus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että työ kevenee. Ihmisen tehtäväksi jää arvioida, valita, korjata ja hyväksyä tulos. Kirsi Väisänen. Jos organisaatio tehostaa ydintyötä mutta ei suojele ihmisen kognitiivista suorituskykyä, lopputuloksena on enemmän valmis ta mutta väsyneempi ihminen. Jos auto maatio antaa asiakkaalle ensimmäi sen vastauksen, kuka arvioi, ym märsikö se tilanteen oikein. Aivo sumun lisäksi on alettu puhua jopa aivokärystä. 20 LUE LISÄÄ Pikkutarkka pomotus ei pitkään pelitä. Sen avulla työ valmistuu nopeammin ja tylsät vaiheet voi ohittaa. Pölösen mukaan olisi vastuutonta teeskennel lä, että kyse on vain välineestä, joka helpottaa työtä. Parhaassa tapauksessa tekoäly vähen tää kuormitusta ja vapauttaa ai kaa parempaan ajatteluun, kohtaami seen ja päätöksentekoon. Jokainen viesti, tarjous, tiivistelmä tai hyväksyntä vaatii tilanteen ymmär tämistä, vaihtoehtojen arviointia, valintaa ja vastuuta. Kone ei joudu vastaa 2.9.2026 S. Kun tekoäly tekee taustaselvityksen, ensimmäisen luonnoksen tai rapor tin rungon, työ ei ole vielä valmis. Tekoä lyllä ei ole moraalia eikä eettistä silmää. Vastuu ei siirry tekoälylle, vaikka tehtävä siirtyisi. Samalla se voi kaventaa työn merkityksellisyyttä, jos ihmiseltä katoaa tekemisen pro sessi. Tekoälyn käyttöönotossa ei riitä kysymys, mitä kaikkea sen avulla voi automatisoida. Tekoälyn käyttöönotto ei siis ole vain tekninen tai tuottavuuskysymys vaan myös työhyvinvoinnin ja työn muotoilun kysymys. FUTURISTI PERTTU PÖLÖNEN muistutti Nolla tapaturmaa seminaarissa, että emme vielä tiedä, millaisia tahattomia seurauksia generatiivisen tekoälyn arkipäiväistyminen tuottaa. On kysyttävä myös, mitä kannattaa automatisoida, millä ehdoilla ja mitä ihmisen pitää edel leen ymmärtää itse. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Päätoimittajalta Tekoälystä puuro, sumu ja käry T EKOÄLYSTÄ PUHUTAAN työ elämässä usein tehokkuu den kautta. Myös vastuukysymyksiä on tuumit tava vielä. Jos kone tekee analyysin, kuka tarkistaa oletukset. Kun AIagentit hoitavat osan työstä moninkertaisella nopeudella, asiantuntijan työpäivään tulee entistä enemmän päätöksiä. Käyttäjät ovat huomanneet, että työ ei katoa, vaan se vaihtaa muotoa. Seuraava tehtävä tuntuu vaikealta siksi, että aivot ovat jo täynnä valintoja. Työn arvo sen tekijälle ei synny aina vain lopputuloksesta vaan myös vaivannäöstä, oppimisesta ja omasta harkinnasta, Pölönen muistuttaa. KU VA AD O BE ST O C K maan päätöksestä asiakkaalle, poti laalle, työntekijälle tai yleisölle
28 Työ: lyhyet KU VA SU VI -T U U LI KA N KA AN PÄ Ä Tässä numerossa 3/2026 Kannessa Sirpa Ek Kuva SuviTuuli Kankaanpää TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 3 / 2026 Mikä PALKKAAVOIMUUS. 20 Miksi johtaja mikromanageroi. VAPAAMATKUSTAVAT TYÖKAVERIT ESIHENKILÖ, ETHÄN MIKROMANAGEROI SAAKO TYÖNTEKIJÄÄ PUHALLUTTAA. K Kontrollin tarve kertoo epäluottamuksesta. 4 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Päätoimittajalta Tekoälystä puuro, sumu ja käry 8 Miten tehdä työtahdista kestävää. 26 Avoimuus vähentää palkkakyräilyä K Direktiivi puuttuu perusteettomiin palkkaeroihin. 44 = KANNESSA K. Sovi säännöistä, valikoi ja keskity! 10 Kun jotkut pääsevät liian helpolla K Vapaamatkustus karsitaan johtamalla työtä. Turun keskustan kohteille hän pyöräilee. Työ 16 Kortit kutsuvat keskusteluun Välittämisen kortit ovat osa varhaisen tuen mallia. Se tuo mukavaa vastapainoa matkapäivien istumiseen. 22 Persoonallisuustesti ei ole totuuskone Tutkija kysyy, kenellä on oikeus määritellä työnhakijan persoo nallisuutta. + VARHAISEN VÄLITTÄMISEN KORTIT Turva rakentuu keskustellen Sirpa Ek Rakennusliikkeen työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek vietti osan merkkipäivästään työmaakierroksella. 12 Työkäytössä psykoterapeutin tuoli Kaluste on kuullut koko elämän kirjon
50 Urapolulla Hitsaussaumasta väitökseen Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Seija Kuoksa Puhelin 040 8279 778 seija.kuoksa@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/tilaa-lehti. 38 Terveys: lyhyet Turvallisuus 40 Työpaikan kulttuuri punnitaan kiireessä Työkulttuurin rituaalit, sankarit ja varjot 43 Lain mukaan K Alkoholitestauksen rajat 44 Raksalla turvallisuus rakentuu kohtaamisissa K Pitkä ura samassa työpaikassa ei tarkoita jämähtämistä. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino PunaMusta Forssa 16 Alisuoriutumiseen pitää puuttua varhain. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 55. Pelkkä digiversio, vuositilaus 108 euroa, kestotilaus 98 euroa. Digitaaliset järjestelmät hepottavat tietojen hallintaa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 4 painettua numeroa vuonna 2026. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 KU VA VI C EN TE SE RR A KU VA AD O BE ST C O K Terveys 30 Pitkäjänteisesti kohti unelmatyötä Ronja Pahaoja koodaa ja varmistaa saavutettavuutta. 33 Asiantuntijalta Ympäristöhuoli tekoälyn käytön este. 18 Varhaisen välittämisen vastuukortit toimivat keskustelun tukena. Vuositilaus 128 euroa, kestotilaus 119 euroa. 34 Ryhtivoimaa Souda ja punnerra 36 Kuulokoje muuttui, mielikuva jäi Kuulonalenema kannattaa hoitaa ajoissa. 47 Tapaturmaraportti Asentaja puristui lavetin alle 48 Eihän kemikaalitieto unohdu mappiin. Se edellyttää, että tehtävät ja tavoitteet on ensin määritelty, sanoo erityisasiantuntija Peter Peitsalo Työterveyslaitoksesta. – Olen kokenut, että niiden avulla on päästy kipeisiinkin asioihin syvemmin käsiksi, toteaa rehtori Anja Karhunen.
Efficiency made easy Uutta Helppoa tehokkuutta Maksimoi siivoojien aika Tork-toimistohygieniaratkaisuilla, jotka on suunniteltu parantamaan tehokkuutta ja säästämään arvokasta siivousaikaa. Parempi hygienia, parempi liiketoiminta www.tork.fi/toimistonhygienia Tork, an Essity brand
Tätä mieltä on tuoreen kirjan aiheesta kirjoittanut Sami Paju. Kun tästä huolehditaan, huolehditaan myös siitä, että työ on tuottavaa ja vaikuttavaa. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI H EL IN Ä KU JA LA | KU VA SH U TT ER ST O C K KESTÄVÄ TYÖTAHTI ON YLLÄPIDETTÄVISSÄ VUODESTA TOISEEN ilman, että työntekijä palaa loppuun. Hän valmentaa yrityksiä ja organisaatioita muun muassa kestävän työtahdin teemoista sekä tietoja ajatustyön tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Kun työstä vähennetään tarpeetonta kitkaa ja kuormitusta, se paitsi lisää ihmisten hyvinvointia myös auttaa organisaatiota menestymään. S. 3/2026 Pinnalla. 8 Miten vähentää kuormitusta tietotyössä
Juttuun on haastateltu valmentaja, kouluttaja Sami Pajua. 1.. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Pinnalla Kuluiko työpäivä taas tehtäviin, joita et ollut aikonut tänään tehdä. Tunnista, teetkö töitä kestävästi Työtahti on kestävä, jos työpäivän jälkeen jää vielä virtaa vapaa-ajan asioille, kuten harrastuksiin ja perheelle. Toinen hyvä mittari on hallinnan tunne. Työ kuormittaa tarpeettoman paljon, jos siitä katoaa hallinnan tunne. Kaikilla on päiviä, jolloin eteen tulee yllätyksiä tai työt etenevät tahmeasti. Saat tehtyä työpäivän aikana niitä töitä, joita olit suunnitellut tekeväsi, ja tunnet saaneesi asioita aikaan. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT ADOBE STOCK Miten tehdä työtahdista kestävää. Jos heikoista päivistä alkaa tulla enemmän sääntö kuin poikkeus, ongelma vaatii selvittämistä. Se on yksi merkki siitä, että työtahdissa on korjaamista. Se voi johtua työhön liittyvästä vaihtelusta tai vaikka huonoista yöunista. i
Avuksi voi ottaa esimerkiksi Excel-seurannan, joka auttaa huomaamaan muutostrendit jaksamisessa. Myös projektityössä työtavoista kannattaa sopia yhdessä aina uuden projektin alkaessa. Jos siis työviikosta tehdään neljänä päivänä suunniteltua ja aikataulutettua työtä, pelivaraa jää yhden päivän verran. Silloin suunnitelmat pitävät, vaikka jokin asia veisikin odotettua pidempään. 4. Fiksumpaa ja lopulta myös tuottavampaa on noudattaa noin 80 prosentin käyttöastetta, jolloin aikaa jää myös yllätysten hoitamiseen. Hitaasti edetessään muutokset omassa ajattelussa, vireystilassa ja tunteiden säätelyssä jäävät itseltä huomaamatta. Lisäksi voidaan sopia yhteydenottotavat kiireisimpiin asioihin. Pysy valppaana itsekin. (Tuuma, 2026.) Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisopas. Sami Paju ja Tapani Riekki. Työpaikalla on tärkeä seurata työntekijöiden jaksamista ja tarttua ongelmiin ajoissa. Usein työtä mitoitettaessa utilisaatio viritetään liian korkeaksi, lähelle sataa prosenttia. Sähköpostit ja Teams-viestit kilahtelevat, ja aikaa kuluu hyppelyyn eri tehtävien ja viestikanavien välillä. Jos pelisäännöistä ei sovita yhdessä, ihmiset keksivät omia suojautumiskeinojaan. Seuraa omaa jaksamistasi Työuupumus kehittyy hitaasti, minkä vuoksi voimien ehtyminen tulee monelle yllätyksenä. On vaikea keskittyä yhteen tehtävään, kun mielessä pyörivät toisetkin hommat, joita pitää edistää. Jos teet yhteensä kolme tai neljä tuntia uppoutumista vaativaa työtä, käytä loppu työaika kevyempiin tehtäviin. Harmia ja stressiäkin. Sami Paju. Tee lyhyt itsearviointi asteikolla yhdestä viiteen aina työpäivän tai -viikon päätteeksi. (Tuuma, 2019.). Usein kuvittelemme saavamme enemmän aikaan tekemällä monta asiaa yhtä aikaa, mutta yleensä käy päinvastoin. Työstä tulee yhä sirpaleisempaa, jos meneillään on useita keskeneräisiä projekteja samaan aikaan. Työntekoa rauhoittaa kummasti, kun voi keskittyä yhteen kokonaisuuteen kerrallaan. Aiheutat itse itsellesi keskeytyksiä, tai ne tulevat ulkoapäin. Käytä esimerkiksi aamupäivästä kaksi tuntia yhden työn edistämiseen, ja jatka iltapäivällä toisen parissa. Kaikilla on silloin yhteinen linja, vaikka mukana olisi ihmisiä eri tiimeistä ja organisaatioista. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Pelisäännöillä tolkkua viestintään Työyhteisön sisäiseen viestintään kannattaa sopia selkeät käytännöt. Palautteen puutekin lisää epävarmuutta. Miten onnistuit saamaan asioita aikaan. 2. 3. 6. Siihen tarvitaan luottamusta ja hyvää keskusteluyhteyttä esihenkilön ja tiimiläisten välillä. Se voi helpottaa hänen työtään mutta hankaloittaa kollegoiden työtä. Karsi pois ylimääräinen kuormitus Tietotyö jo itsessään kuormittaa kognitiivisesti, joten vähennä kuormitustekijöitä, jotka eivät liity työtehtäviin. Utilisaatio eli käyttöaste tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa työajasta allokoidaan laskutettavaan tai suoraan tuottavaan työhön. Miten hyvin noudatit työaikaa. Varaa aikaa myös yllätyksiin En ehdikään saada tätä valmiiksi, koska eräs toinen työ venähti. Joku saattaa päättää, että hän käyttää Teamsia vain kokouksiin, ei viestittelyyn. Missä määrin jäi energiaa vapaa-ajasta nauttimiseen. Missä tilanteissa soitetaan, milloin lähetetään sähköposti tai Teams-viesti. Jos yhteisesti sovitaan, että viesteihin vastataan kolmen tunnin sisällä, riittää, kun katsot viestit ja vastaat niihin tällä syklillä. Jos on epäselvää, kuka töissä vastaa mistäkin ja mitkä oman työn tavoitteet ovat, taakka kasvaa. Lisää aiheesta Kestävä työtahti. Jos samaan aikaan on kuitenkin edistettävä useaa työkokonaisuutta, pyri edistämään töitä mahdollisimman isoina paloina ennen vaihtamista seuraavaan. Työuupumus aiheuttaa muun muassa kroonista väsymystä, keskittymisja muistiongelmia sekä mielialan ailahtelua. Moni myös tietää, kuinka paljon toimimattomat työvälineet koettelevat hermoja ja vievät työaikaa. Jos työ aiemmin on innostanut, uupunutta se ennemminkin ärsyttää. 5. Anteeksi, anteeksi! Jos tehtäviin kuluu enemmän aikaa kuin niihin on varattu, se tietää muiden tehtävien lykkäämistä, ylimääräistä viestittelyä ja suunnitelmien päivittämistä. Jos aika ei tahdo riittää kaiken tekemiseen, työpäivät tyypillisesti venyvät vähitellen. Miten nopeaa vastausta voi odottaa. Tarpeetonta kuormitusta syntyy usein kaikesta siitä, mikä aiheuttaa reaktiivista ”sähläämistä”. Keskity yhteen työhön kerrallaan Tee yksi työ loppuun, ennen kuin aloitat seuraavaa. Mitä useammin on palattava eri töiden pariin, sitä enemmän aikaa hukkuu pelkästään uudelleenorientoitumisiin. Muista myös, ettei intensiivistä ajatustyötä pysty tekemään tehokkaasti monta tuntia päivässä eikä ilman taukoja
Kaverista johtajaksi Esimerkkityöpaikalla johtoon nostettiin ihminen organisaation sisältä. He konsultoivat organisaatioita työkseen. Työntekijät voivat kokea, että aiempia vapauksia otetaan pois. Työt kasautuivat niille, jotka eivät voineet yhtä helposti säädellä omaa työmääräänsä. Jotkut luistivat tehtävistään. Johtamista. Usein taustalla on kuitenkin myös epäselvää johtamista. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK Kun jotkut pääsevät liian helpolla Pinnalla pitää kertoa, että työnkuva muuttuu. – Tässä uudet esihenkilöt jäävät usein liian yksin. Esimerkiksi työaikaan liittyvät velvoitteet eivät ole vain mielipideasia. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS P IENESSÄ MYYNTI ORGANISAATIOSSA OLI totuttu siihen, ettei työaikaa, taukoja tai työn tekemisen tapaa seurattu tarkasti. Siirtymä vaatii psykologista kasvamista. Kun uusi johto yritti ryhdistää toimintaa, osa työntekijöistä vastusti muutosta ankarasti. Samalla pitää varoa toista ääripäätä. Kun alkaa palauttaa työpaikalle pelisääntöjä, saa helposti ikävän ihmisen leiman, Peitsalo toteaa. Muutos ei ole vain käytännön järjestely vaan kulttuurinen muutos. – Siinä uusi esihenkilö joutuu helposti vaikeaan rooliin. Sitä se voi joskus ollakin. Hän ei enää katso työtä vain omasta tehtävästään käsin, vaan kokonaisuuden kannalta, Viljanen sanoo. – Uuden esihenkilön ei tarvitse korostaa valta-asemaansa, mutta hänen Vapaamatkustus työpaikalla näyttää helposti yksittäisten ihmisten välinpitämättömyydeltä. Esihenkilön on pystyttävä käymään myös tiukkoja keskusteluja entisten kollegoiden kanssa. – Esihenkilön pitää osata sanoa, miksi ryhtiä tarvitaan. Jos pitkään sallittu tapa muuttuu yhdessä yössä tiukaksi kontrolliksi, vastareaktio on todennäköinen, Viljanen sanoo. Tällaisessa tilanteessa roolin muutos pitää tehdä näkyväksi. Siksi uudet käytännöt pitää perustella selvästi ja käydä läpi yhdessä. Vanhat tavat istuvat tiukassa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijoille Peter Peitsalolle ja Olli Viljaselle tällainen tilanne on tuttu. Pienessä työyhteisössä hän oli aiemmin ollut osa samaa porukkaa ja joidenkin työntekijöiden kaveri
Uusi esihenkilö tarvitsee tukea, mentorointia tai muuta peilaus pintaa. Viljanen lähtisi johtamisen johta misesta. Jos lounaat venyvät kah teen tuntiin tai tauot vievät jatkuvas ti kohtuuttomasti työaikaa, työn antajalla on oikeus ja velvollisuus rea goida, Peitsalo sanoo. Alisuoriutumisen taustalla voi olla välinpitämättömyyttä, mutta myös osaamisvaje, uupumus, epäselvät odotukset, väärä rekrytointi tai puut teellinen perehdytys. Hän muistuttaa, että myynti työssä näkyvä kauppa ei synny yksin. Tukea johtamiseen Mistä toiminnan ryhdistäminen työ yhteisössä pitäisi aloittaa. Esihenkilötehtävä ei saisi olla palkinto hyvästä myyntituloksesta, Peitsalo sanoo. Vapaamatkustus ei siis kuormita vain siksi, että joku tekee vähemmän, vaan myös siksi, että tunnolliset työn tekijät alkavat tehdä tekemättömiä töitä ja lisäksi kantaa vastuuta työ yhteisön toimivuudesta. Viljanen korostaa puuttumisen sävyä. Peitsalo aloittaisi samalta suun nalta. Sitten on myös asioita, jotka työnantaja voi määritellä. Vastuu ilman valtaa Esimerkkiorganisaatiossa haastatel tavan rooli oli vuosien aikana muut tunut. Jos työtehtäviä laiminlyödään, työpaikalla ei olla sovitusti tai työn tekeminen kärsii, kyse on selkeästä puuttumisen paikasta. Ollaan haluttomia panostamaan yhteisiin tehtäviin, ilmapiiri heikkenee. Esimer kiksi poissaolojen ilmoittaminen ja työajan seuranta ovat sellaisia. Sen jälkeen työyhteisössä pitää käydä avoin keskustelu siitä, missä tilanteessa ollaan. Jos johtajia on kaksi, heidän pitää muodostaa yhteinen johtamisen linja. – On asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Nekin kannattaa silti perustella, Peitsalo sanoo. Asetelma kuormitti. – Räikeisiin tilanteisiin pitää silti puuttua. Taustalla on usein tuki työtä, jota ilman toimitus ei etenisi asiakkaalle. Mitä ei ole aiemmin määritelty riittävästi. Motivaatio heikkenee, ja tulokset huononevat. Esihenkilön tehtävä on seurata sekä työn tuloksia että kuormittavuutta. Hallinnollisten tehtävien lisäksi hän tuki Suomenyksikön johtamista. Hän näki, ettei työnjako toimi, mutta koki, ettei hänellä ollut todellista val taa puuttua ongelmiin. Viljanen erottaa toisistaan kaksi asiaa. Jos taukojen kyttäämisestä tulee johta misen pääkeino, se voi ruokkia epä luottamusta ja klikkiytymistä. Työpaikalla pitää keskus tella siitä, miten tavoitteeseen päästään. Pitkät kahvitauot, myöhästelyt, poissaolot ja se, että osa joustaa jatkuvasti työn kustannuksel la, alkavat muista tuntua epäreiluilta. Viljasen mukaan tavoitteen asetta minen ja vuosittainen seuranta eivät vielä riitä. – On helppo kehua myyjää sadantuhannen euron kau pasta. Tavoitteet on asetettu, mutta arjen tekemistä ei seurata. Mitkä roolit, vastuut ja pelisäännöt muut tuvat. Tauko ei aina ole ongelma Pieneltä näyttävä asia voi työyhteisös sä kasvaa suureksi. Osalla tämä näkyi heikkoina tuloksina. Mistä voidaan sopia yhdessä, ja mitkä asiat työnantaja määrittelee. Myyjillä oli vuosi tavoitteita, mutta niitä ei aina purettu käytännön tekemiseksi. Peitsalon mukaan autonomia on työssä hyvä asia, mutta se ei tarkoita seurannan lopettamista. – Jos vapaus menee liian pitkälle, kukaan ei kunnolla katso, mitä työn tekijät tekevät ja millaista tukea he tarvitsevat, hän sanoo. Esihenkilön kannattaa lähteä liikkeelle havainnoista: mitä luvut kertovat, mitä työpaikalla on ha vaittu, ja miten työntekijä itse näkee ti lanteen. Vapaamatkustuksen ongelmat. Puuttuminen alkaa havainnoista Alisuoriutumiseen pitää puuttua var hain, Peitsalo sanoo. Syntyy epäluottamusta. Jos esihenkilö on nostettu rivistä, hän tarvitsee perehdytystä, tukea ja mahdollisuuden rakentaa omaa johtamisrooliaan. Jos tätä ketjua ei tehdä näkyväksi, tehtäviä voi valua loputto masti niille, joiden työ on jo valmiiksi näkymättömämpää. Hän havaitsi ongelmat, kantoi huolta seurauksista ja paikkasi tilannetta omalla työllään, mutta ei pystynyt ratkaisemaan sitä. Työpai koilla pitäisi myös miettiä tarkem min, millä perusteella esihenkilöt va litaan. Pelkkä tavoite ei riitä Myyntiorganisaatiossa ongelma näkyi myös tavoitteissa. Samalla voi unohtua työ, joka mahdollistaa kau pan toteutumisen, Peitsalo lisää. Tämä korostuu työssä, jossa ihmiset ovat riippuvaisia toistensa työstä. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 johdetaan yllättävän vähän. Työt kasaantuvat samoille ihmisille, ja se kuormittaa heitä. Kaikki pienet joustot eivät silti ole ongelma. Se edellyttää, että tehtävät ja tavoitteet on ensin määritel ty. Hän puhuu uteliaasta puuttu misesta
Työssäni käytän keho–mieliharjoituksia, ja välillä teen niitä myös yhdessä asiakkaan kanssa ja nousen tuolista. Onko istuma-asennolla merkitystä. Kirjaukset ja muut työt hän tekee työpöydän ääressä. Käsinojat ovat tärkeät, sillä niitä vasten on hyvä välillä levätä. Onko tuolissa joskus vaikea istua. Olen valmistautunut siihen, että olen rauhallisella mie lellä ja pystyn keskittymään asiakkaan kokemuksiin. Miten tuolisi sijoittuu asiakkaaseen nähden. KUKA: Riikka Siitonen KOULUTUS: Perheja paripsykoterapeutti, seksuaaliterapeutti TYÖPAIKKA: Väestöliiton terapiapalvelut Kehonkielellä voi luoda rauhallisen ja turvallisen olon asiakkaalle.. Tuolissani olen työroolissa, ja siinä on hyvä istua. Mitä kaikkea tuolisi on kuullut. Tarvittaessa teen jälkikäteen kehollisia harjoituksia tai käyn työnohjauksessa. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA AINO MARTIKAINEN TYÖKÄYTÖSSÄ psykoterapeutin tuoli Millainen on hyvä psykoterapeutin tuoli. Istun tuolissa vähintään neljä ja enintään kahdeksan tuntia päivässä. Psykoterapeutti Riikka Siitonen kohtaa asiakkaansa työpaikkansa noja tuolissa. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Työkäytössä on juttusarja välineistä, joita ammattilaiset käyttävät työssään. Tuolissa on korkea selkänoja, joka tukee koko selkää ja myös niskaa. Se on kuullut koko elämän kirjon: kaikkein kipeimmät ja kaikkein kauneimmat asiat. Ihmiset pystyvät tuomaan terapeutin huoneeseen raskaimmatkin tarinansa, sillä täällä saa puhua kaikesta. Kun hallitsen tunteitani, asiakas voi kokea olevansa turvassa ja kannateltu. Tuolit eivät kuitenkaan ole aivan vastakkain, joten asiakas voi päättää, katsooko minuun vai välillä muualle. Hyvä työtuoli on melko kova, ettei siihen lösähdä. Hyvässä tuolissa on levolli nen asento, eikä asentoa tarvitse vaihdella. Jos vastaanotolle tulee pariskunta, tuolini on keskellä. Asiakkaiden välissä hän nousee ylös, venyttelee, avaa ikkunan ja juo vettä. On, sillä kehonkielellä voi luoda rauhallisen ja tur vallisen olon asiakkaalle. Yleensä tuoli on noin 1,5 metrin päässä asiakkaan tuolista – ei liian kaukana muttei liian lähelläkään
Myös säilytystavalla on merkitystä. – Pienikin painoero saattaa olla ratkaise va pitkään työskenneltäessä. EUROMASKI.FI MAINOS Tilaa uutiskirje Kaikki uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat arvontaan, jonka palkintona on kylpylälomanen kahdelle.. Suojaimen kunto onkin syytä tarkistaa aina ennen käyttöä, sillä jo hiusnaarmu voi tehdä suotimesta käyttökelvottoman. Euromaskin hitsaussuojaimissa hyvä ergonomia tulee esiin jo suojaimen painossa. 04_Teksti_kaupallinen_artikkeli Tule Eurosafety 2026 -messuille 8.-10.9.2026 Tampereelle (osasto A730) tutustumaan, miten henkilöstön hengityksensuojainten tiiveystestaus voidaan hoitaa nopeasti, tehokkaasti ja luotettavasti! Myynti, vuokraus ja testauspalvelu: ASTQ Supply House Oy www.ASTQ.fi Puh. Huolto pidentää käyttöikää Työympäristön siisteys vaikuttaa suo jainten käyttöikään. Suo jaimen ergonomia ja kunto näkyvät suo raan sekä työskentelymukavuudessa että turvallisuudessa, Euromaski Oy:n myynti johtaja Mikael Söderholm sanoo. Kotimaisella Euromaskilla on pitkät perinteet teollisuuden hitsaussuojainten valmistajana. Myös laadu kas pääpanta on tärkeä osa mukavuutta. – Hitsaussuojainta saatetaan käyttää yhtäjaksoisesti koko työvuoron ajan. Ympäristön metalli jätteet tai muut terävät materiaalit hel posti vaurioittavat suotimia. Huolellisella säilytyksellä voi vähentää suotimien vaurioitumista ja pidentää niiden käyttöikää. S uojainten merkitys korostuu erityi sesti työtehtävissä, joissa altistu taan jatkuvasti kipinöille, pölylle tai hengitysilman epäpuhtauksille. 020 7780 790 Master of Safety TM Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiskoulutus Lisätietoa ja ilmoi autuminen: oulu.fi /fi /mai/koulutus puh: 0294 48 7355 TOIMIVA SUOJAIN TUKEE TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ Suojainten pitää kestää käyttöä, tuntua mukavalta ja säilyttää suojaustasonsa vaativissakin olosuhteissa. – Työmailla näkyy paljon eroja siinä, miten suojaimia säilytetään käytön jälkeen. Säännöllisesti huoltamalla ja rikkoutu neita osia vaihtamalla laadukas hitsaus suojain voi kestää jopa kymmenen vuotta
Ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä, työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa mahdollisuudet jatkaa työssä. 16 Välittämisen kortit avaavat keskusteluyhteyden. Varhaisen tuen malli on käytännön väline, jolla nämä velvoitteet tehdään työpaikalla näkyviksi ja toteutettaviksi. Hyvä varhainen tuki alkaa kuitenkin ennen 30 päivän rajaa, esimerkiksi kun poissaoloja on toistuvasti, työssä selviytyminen heikkenee tai työntekijän kuormittuminen alkaa näkyä arjessa. S. Työ. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus TYÖNANTAJALLA ON VELVOLLISUUS SEURATA, EHKÄISTÄ JA TUKEA TYÖKYKYÄ. Työnantajan on ilmoitettava sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun työntekijän sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden
TEKSTI PIRJO TIIHONEN KUVAT VICENTE SERRA KORTIT KUTSUVAT keskusteluun HR-asiantuntija Tiia Hentunen oli mukana työryhmässä, joka kehitti välittämisen vastuukortteja. Ne ovat osa varhaisen tuen mallia, ja jokainen organisaatio voi itse muokata niitä omaan käyttöönsä sopiviksi.. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Kuopion kaupungin ja Työterveyslaitoksen kehittämät välittämisen vastuukortit tukevat esihenkilön ja työntekijän keskusteluja. Niiden tarkoitus on helpottaa kuormittavien tilanteiden puheeksi ottamista ja auttaa etsimään ratkaisuja ajoissa
Työntekijälle on oma korttinsa, jon ka avulla hän voi arvioida tilannettaan liikennevalojen avulla. Niiden avul la esihenkilö voi kysyä työntekijältä esimerkiksi tämän vahvuuksista tai työn haasteista. Yhteistyö toi etuja Kehitystyötä vauhditti sosiaali ja terveysministeriön mielenterveys ohjelma sekä sen osahanke, Työter veyslaitoksen Toimintamalli mielen terveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön. Koko työyhteisölle on omat kort tinsa. Työssä olivat mukana Hentusen li säksi kaupungin silloinen HRkehit tämispäällikkö Saija Rahkonen sekä Työterveyslaitoksesta erityisasiantun tija Hanna-Reetta Räsänen ja erikois lääkäri Tarja Säily. – Haluttiin konkreettisia, käsin kosketeltavia keinoja esihenkilöille. Ollaan ihmisiksi kortti ja Vaikeista asioista ei kannata vaieta kortti voidaan laittaa esimerkiksi kahvipöydälle tai ilmoitustaululle. Silloin myös väsymystä tai käytöksen muutoksia oli vaikeampi huomata. Kaupun ki on lähettänyt mallikortteja muun muassa HUSiin, työterveyshuoltoihin, hyvinvointialueille eri puolille Suo mea sekä Postille, Opetushallitukselle, ItäSuomen poliisilaitokselle, Hätä keskuslaitokselle ja Savon ammatti opistolle. Osa esihenkilöistä koki, että heiltä puuttui uskallusta tai välineitä ottaa työhön liittyviä ongelmia puheeksi. Korteissa on myös jatkokysymyksiä esihenkilölle. Keltainen voi jo vaatia niitä. Pilottiryhmät antoivat korteista palautetta, jonka perusteella niitä muokattiin. Jokainen organi saatio voi itse muokata niitä omaan käyttöönsä sopiviksi. Niiden käyttö on vapaaehtoista. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 K ORONAVUOSINA Kuopion kaupungin henkilöstöpalveluis sa huomattiin, että esihenkilöt tarvitsivat lisää keinoja työn tekijöiden työhyvin voinnin tukemiseen. Kyse oli erityisesti tilanteista, joissa työntekijän jaksami nen tai mielenterveys herätti huolta. – Varsinaista kriisiä kaupungilla ei ollut. Emme valvo tai seuraa kort tien käyttöä, eikä meillä ole tutkimusta nii den käytön hyödyistä tai vaikutuksista sairauspoissaolojen määriin. Samaan aikaan mielenterveysongel mat olivat valtakunnallisesti nous seet yleisimmäksi sairauspoissa olojen syyksi. Kortit ovat herättäneet kiinnostusta myös Kuopion ulkopuolella. Työterveyslaitoksella oli tutkimus näyttöä siitä, että mitä varhaisem massa vaiheessa työntekijän ongelmat otetaan puheeksi, sitä parempi on keskusteluiden lopputulos. Yhdessä kortissa lukee: ”Kohtaa, kuuntele, kysy ja katso sil miin, hymyilläkin voi.” Toinen ohjaa esihenkilöä tarkkai lemaan myös omaa tapaansa toimia: ”Tunnista jos oma egosi on halukas pullistumaan – aseta se silloin sopi vaan mittasuhteeseen.” Osa korteista tarjoaa kysymyksiä keskustelun avaamiseen. – Tiedossa on, että osalla esihenki löistä ne ovat apuna monissa keskuste luissa. Mukana oli myös työ terveyshoitaja Minna Voutilainen Järviseudun Työterveydestä. Aikamme ideoita pallotellessamme kehitimme välittämisen vastuukortit, Hentunen sanoo. Pandemian aikana vuorovaikutus työpaikoilla väheni. Niiden tarkoitus on herättää ajatuksia ja vahvistaa psyko logisesti turvallista ilmapiiriä. Esihenkilöiltä tuli kuitenkin toive saada lisää konkreettisia työ kaluja puheeksi ottamiseen, kertoo HRasiantuntija Tiia Hentunen. Vihreä tarkoit taa, ettei tilanne vaadi jatkotoimia. – Työterveyslaitoksen mukanaolo oli hyvä, sillä Räsäsen ja Säilyn avulla kartoitettiin esimerkiksi organisaa tiomme sairauspoissaolojen kestoja ja olemassa olevia toimintaohjeita työhyvinvoinnin tukemiseen, Hen tunen sanoo. Räsäsen ja Säilyn ehdotuksesta kort teja kokeiltiin ensin muutamassa päi väkodissa ja koulussa. Sellaisessa ilmapiirissä virheistä ei syyllistetä ja erilaisia mielipiteitä kunnioitetaan. Kuopion kaupungilla alettiin kehit tää uusia puheeksi ottamisen keinoja. Punainen tarkoittaa, että jatkotoimia tarvitaan. Esihenkilöiltä tuli toive saada lisää konkreettisia työkaluja puheeksi ottamiseen.. – Kortit ovat yksi keino osana var haisen tuen mallia. Kiinnostus kortteihin herännyt Vuodesta 2023 alkaen kortit ovat ol leet Kuopion kaupungin kaikissa työ yksiköissä esihenkilöiden ja työyhtei söjen käytettävissä. Niissä muistutetaan esimerkik si kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja läsnäolosta. Ilmiö näkyi myös Kuopion kaupungilla. Työntekijät ja esihenkilöt olivat paljon yhteydessä Teamskokouksissa, mutta arkiset kohtaamiset jäivät vähäisemmiksi. Ne ohjaavat pohtimaan, mitä työntekijä voisi itse tehdä ja mil laista tukea hän tarvitsee esihenki löltä, työkavereilta tai työterveys huollolta. Omat kortit eri ryhmille Osa korteista on tarkoitettu esihen kilölle keskusteluun valmistautumi seen
Kortteja ei ole tarkoitus käyttää me kaanisesti. Kortit voivat auttaa jäsentämään keskustelua ja viemään sitä syvemmälle. Tiia Hentusen mukaan korttien tarkoitus on siirtää painopistettä aiempaan vaiheeseen. Ennemmin ennakointia Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on työnantajan ja esi henkilön lakisääteinen velvollisuus. En käytä kortteja pilkuntarkasti, vaan sovellan keskustelussa osin omaa keskustelupohjaani ja osin kortteja. Korttien mukana tulee ohjeistus nii den käyttöön. Koulutuksessa harjoitellaan myös korttien käyttöä. – Jotta keskusteluihin voidaan tar vittaessa palata, lähtökohta on, että esihenkilö kirjaa ne ja mahdollisen tilanteen jatkon kaupungin työ kyky johtamisen järjestelmään. Siellä kirjaukset näkevät vain keskustelun osapuolet. Hän ottaa asian puheeksi ja käyttää tarvittaessa välit tämisen vastuukortteja keskustelun tukena. Hentunen korostaa, että niiden tehtävä on tukea aitoa vuoro puhelua, ei korvata sitä. Hän oli mukana Kuopion kaupungin pilottiryhmässä kehittämässä kortteja. Jos tilanne on hyvin vaativa, esihen kilö voi pyytää keskusteluun mukaan oman esihenkilönsä tai työntekijän kaupungin henkilöstöpalveluista tai työsuojelusta. Aikaa säästyy, kun ei tarvitse enää keskittyä miettimään seuraavaa kysymystä, sillä keskustelun nuo titus on jo korteissa. Kohti tasavertaista keskustelua Jotta työntekijä ei kokisi keskustelua kontrollina tai arviointina, ratkaisevaa on tapa, jolla asia otetaan puheeksi. Esihenkilö ei vertaile työntekijää muihin eikä mit taa. Korttien valmiit kysymykset auttavat häntä keskittymään olennaiseen eli työntekijän kuuntelemiseen. Jos joku esimerkiksi käyttäytyy epäasiallisesti, työkaveri voi pysäyttää negatiivisen tilanteen ja sanoa, ettei hänen käyttäytymisensä ole hyväk syttävää. Työyhteisön ilmapiiri paremmaksi Kortit ovat auttaneet parantamaan Kalevalan koulun työyhteisön ilmapiiriä. On tärkeä edistää kulttuuria, jossa pu heeksi ottaminen on yksi tapa välittää. Aiemmin opettajien keskinäi sissä väleissä oli kitkaa. – Aiemmin arkailin työntekijälle esittämieni kysymys ten kanssa varsinkin, kun esillä oli arkoja asioita, kuten työkyky. Niissä oli keskusteltu työssä onnistumisesta ja vahvuuksis ta, mutta myös siitä, mikä työssä kuormittaa ja mikä auttaa jaksamaan. Kortit ovat yksi keino osana varhaisen tuen mallia. Olen kokenut, että niiden avulla on päästy kipeisiinkin asioihin syvemmin käsiksi, Karhunen toteaa. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS K UN TYÖNTEKIJÄ ALKAA VETÄYTYÄ tai uupua, rehtori Anja Karhunen toimii heti. Hentusen mukaan keskustelun pitäisi olla tasavertainen ja vastavuoroinen. Ilmapiiri ei ollut hyvä eivätkä – Välittäminen on työyhteisössä jokaisen tehtävä, ei pelkästään esihen kilön. Välittämisen vastuukortit auttoivat parantamaan työilmapiiriä. Kun ne sitten otettiin käyttöön esihenkilöiden työn tueksi, hän oli heti valmis käyttä mään niitä. Molempien osapuolten on tärkeää ymmärtää keskustelun tarkoitus. – Kortit eivät ole keskustelun sisältö, vaan niissä on kutsuja sisältöön. Se on toi mintatavan muutos ennakoivan välit tämisen suuntaan, Hentunen toteaa. Työntekijä voi silti kokea keskuste lun kontrollointina. Kuopion kaupunki jär jestää tänä vuonna työkykyjohtamisen koulutuksen, jossa yhtenä aiheena on puheeksi ottaminen. Huolen täytyy näkyä työssä tai käyt täytymisessä työpaikalla. – Niissä oli samoja teemoja ja periaatteita ja saman kaltainen keskustelurunko, jollaista olin jo aiemmin käyttänyt esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Tavoitteena on löytää ratkaisu huo leen, joka liittyy työhön, jaksamiseen tai työyhteisössä havaittuun muu tokseen. Silloin tehdään enemmänkin korjaa vaa työtä. Hentusen mu kaan kokemus ei riipu vain keskus telun aiheesta vaan ennen kaikkea tavasta, ajoituksesta ja ilmapiiristä. Kuopion kaupungin esihenkilöillä on ollut jo aiemmin käytössään varhaisen välittämisen keskustelupohja kaupun gin työkykyjohtamisen järjestelmässä. Korttien tarkoitus on auttaa puuttumaan ongelmiin jo ennen kuin sairauspoissaoloja tulee. – Tasaarvoisessa ja vastavuoroises sa keskustelussa esihenkilö ei omista keskustelua, vaan kyseessä on yhtei nen keskustelu, jossa työntekijä on yhtä vahva osallistuja. Sen sijaan etsitään tarvittaessa yhdessä tukea pulmiin. – Usein, kun varhaisen välittämi sen keskusteluja käydään, työnteki jällä on jo ollut sairauspoissaoloja. Esihenkilö ei voi puuttua työn tekijän yksityiselämän haasteisiin, ellei työntekijä itse ota niitä puheeksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi ristiriita esihenkilön ja työntekijän välillä
Työyhteisössä asetettiin kaksi vuotta sitten tavoitteeksi kehittää keskusteluilmapiiriä. Vuosien aikana työntekijät ovat avautuneet ja työ ilmapiiri on tullut leppoisammaksi. Opettajien tai koulunkäynnin ohjaajien saattoi olla vaikea löytää yhteisiä toimintatapoja haasteellisten tilanteiden ratkaisemiseen. – Jokainen työntekijän vastaus vie minua lähemmäksi itse ongelmaa ja myönteisten ratkaisujen löytämistä yhdessä. Ne vaikuttivat myös oppi laskohtaamisiin ja edelleen jopa oppimistuloksiin. Ihmiset tervehtivät toisiaan aiempaa luontevammin, niin henkilöstö kuin oppilaatkin. – Oppilaiden kanssa tulee välillä hyvin kuormittavia tilanteita. Osa henkilöstöstä on keskustelun alussa ihmetellyt kortteja, mutta avautunut sitten kertomaan ongel mansa vakavuudesta yksinkertaisen liikennevalokortin avulla. Ongelmat näkyivät myös työilmapiirissä. Karhunen kertoo ilmapiirin muuttuneen vähitellen. Hän korostaa, ettei keskustelu ole arvostelua tai arviointia. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 työn tekijäryhmät voineet keskenään hyvin. Rehtori Anja Karhusen mukaan vahvuuksien esiin nostaminen antaa hyvän pohjan vaikeiden asioiden käsittelylle.. – Nykyään keskustelut ovat enemmänkin yhteispoh dintaa siitä, mikä auttaisi työntekijää jaksamaan. Karhunen käsittelee henkilöstön pulmia keskustellen. Joku oppilas saattaa käyttäytyä aggressii visesti. – Kortit ovat olleet osana prosessia, jonka tuloksena työntekijöiden yhteistyö toimii paremmin. Opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat tukevat nykyään toisiaan. Lisäksi kipukohtia on työstetty yhdessä ryhmissä. Välittämisen kortit tukevat työtä. Olen kokenut, että korttien avulla työyhteisössä on päästy ratkaisemaan kipeitäkin ongelmia. Silti joku työntekijä voi kokea tilanteen arvioinniksi tai jopa puhutteluksi, mikä on ollut tavallinen oletus ja his toriallinen painolasti työntekijän ja esihenkilön välisissä keskusteluissa. Jos kuitenkin huomaan, ettei työntekijä kykene reflektoi maan tilannettaan eikä näe ongelmaansa, tehtäväni on yrittää auttaa näkemään se, jotta työnteko sujuvoituisi ja kuormittaisi vähemmän. Ristiriidat heijastuivat opetustyöhön. – Silloin tehtäväni on auttaa työntekijää tuomaan esiin vahvuuksia. Palautteen perusteella myös työhyvinvointi ja jaksaminen ovat parantuneet. Vahvuudet ja osaaminen esiin Kun Anja Karhunen puhuu kahdenkeskisissä keskuste luissa työntekijän kanssa, välillä omien vahvuuksien ja osaamisen esiintuominen koetaan vaikeaksi. Yhteisissä palavereissa ja kokouksissa joku saattoi puhua ikävällä tavalla, mikä jäi selvittämättömänä harmittamaan muita. Jos he huomaavat kollegan olevan hankalan oppilaan kanssa kuormittavassa tilanteessa, toinen voi ottaa välillä tilanteen haltuunsa edellisen työntekijän saadessa hetkeksi helpotusta. Karhusen mukaan vahvuuksien esiin nostaminen antaa hyvän pohjan vaikeiden asioiden käsittelylle
20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Fiksusti töissä P OMO TAAS MIKRO MANAGEROI , työntekijä puhisee, kun hän kokee esihenkilön puuttuvan joka asiaan. Jos ote on varmuuden vuoksi tiukalla koko ajan, se tuskin johtaa hyvään lopputulokseen. Korostunut kontrollin tarve kertoo epäluottamuksesta. Jos pienetkin asiat pitää kierrättää pomon hyväksyttä MIKSI JOHTAJA mikro manageroi?. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaan mukaan työntekijän määritelmä voi olla oikea, jos johtaja tai esihenkilö puuttuu jatkuvasti yksi tyiskohtiin, vaatii tiheää raportointia ja kontrolloi vahvasti työn tekemistä. Termiä saatetaan toisinaan käyttää turhan yleistävästi ja joskus lyömäaseenakin. – Johtamisen pitää välillä olla vaati vaa ja ohjaavaa, ja suorituksen johta minen on yksi keskeisimmistä esihen kilön tehtävistä. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK tää ohjaimista. – Pitää erottaa terve vaatiminen ja suorituksen johtaminen mikromana geroinnista. Jälkimmäinen ei ole tar koituksenmukaista eikä hyödyllistä, vaan se voi olla tuhoisaa. Jarrutusta ja kuormitusta Pikkutarkka ja nipottava johtamistyyli tekee hallaa paitsi ilmapiirille myös työn sujuvuudelle. Sen juurisyyt on tärkeä jäljittää. Kaikki kontrolloiva johtaminen ei kuitenkaan ole mikromanagerointia, Sahimaa muistuttaa samaan hengen vetoon. Silloin ihan asialli nenkin johtamistapa tulkitaan mikro manageroinniksi. Johtajan pitää siis tunnistaa, missä tilanteissa työntekijät tarvitsevat tukea ja ohjausta ja milloin taas voi hellit Mikromanagerointi on haitallinen johtamistapa, joka tukahduttaa niin ideat kuin työn ilonkin. Johtamistoimet on kuitenkin suhteutettava tilanteen ja tavoitteen mukaan, Sahimaa sanoo