KUN TYÖKAVERIN HAJUVESI YSKITTÄÄ NUORET NAISET KAIPAAVAT TUKEA + SÄÄNTELY OHJAA RÄJÄHTEIDEN VALMISTUSTA tuli töihin Suomeen Elmer Doncillo. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 3 / 2025 MIKÄ työyhteisöetiketti. HEIKENTÄÄKÖ ÄIJÄILY TYÖTURVALLISUUTTA
asti Käytä etukoodia Digi = TTT25DI Printti = TTT25PR. • Näköislehti, digiarkisto ja kaikki verkkojutut vain 79 € (sis. • Painettu lehti, digilehti ja -arkisto sekä kaikki verkkojutut vain 93 € (sis. 98 € / kestotilaus). TILAUKSET: tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi p. alv) vuodeksi (norm. alv) vuodeksi (norm. 111 € / kestotilaus). 050 549 6751 Työhyvinvoinnin erikoislehti – hyvän työelämän puolella Tarjous uusille tilaajille 13.6
30 Ryhtivoimaa Voimaa keskikroppaan! 34 Ruututyö rasittaa silmiä Ensimmäiset silmälasit eivät voi olla näyttöpäätelasit. TURVALLISUUS 40 Ei varaa virheisiin K Räjähdetehtaassa koko henkilöstö osaa alkusammutustyöt. Miestutkimukseen erikoistunut tutkijatohtori Henri Hyvönen. Ihmisellä on yleisesti mieltymys suosia itsensä kaltaisia verrattuna muihin. 10 Lain mukaan Miehet katolla haalarihommissa. 36 Hajut kuormittavat tuoksuherkkää K Vaatteiden huuhteluainekin voi olla joillekin liikaa. 20 Sparrauksesta tsemppiä töihin K Nuoret naiset uupuvat huonoon työilmapiiriin. 50 Urapolulla Aina haasteita vailla. Kaikki eivät niitä kestä. Erityisasiantuntija, työsuojelupäällikkö Vilja Arola työskentelee Ulosottolaitoksen keskushallinnossa Helsingin Pasilassa. 8 Äijäily synnyttää oman kulttuurinsa K Kaveruutta ja lojaaliutta, mutta myös ulossulkemista ja kilpailua. Tuoksut ovat muodissa. 46 36 KU VA KA RL VI LH JÁ LM SS O N KU VA AD O BE ST O C K K. TYÖ 14 Elämäntehtävänä hoivaaminen K Filippiiniläishoitaja kiittää Suomen tasa-arvoista työkulttuuria. 18 Huoltamomalli pidentämään työuria Eläkeiässä työsuhteen ehdot neuvoteltaisiin uusiksi. 44 Ruotsi sakottaa ankarasti Ruotsissa työturvallisuus rikoksista rangaistuksen saa ensisijaisesti yritys. 46 Työyhteisöetiketti vahvistaa hyvää käytöstä K Ulosottolaitoksen henkilöstö kohtaa vihapuhetta ja vaikeita tilanteita. 3/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 3/2025 KANNESSA ELMER DONCILLO KUVA PETRI JAUHIAINEN = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Urashokki on uusi normaali. TERVEYS 26 Suuri sydän ja lehmän hermot Sydänsairaus voi oireilla nuorellakin ihmisellä
Auttamisen pitaisi olla helppoa.
Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Rakenna optimis mia ja hae vertaistukea. Se voi olla myös käänne parempaan. Et ole ainoa työelä män rakennemuutoksen keskellä elävä. Mutta harvoin se onnistuu yksin. Tee suunnitelmia. Vuositilaus 121 euroa, kestotilaus 111 euroa. Muistuta itseäsi siitä, mitä kaikkea osaat. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 55. Tutkiskele, mitä haluaisit tehdä ja oppia. TYÖELÄMÄN MITTAVAN MUUTOKSEN takia urashokit eivät ole enää yksittäi siä poikkeamia, vaan niistä on tullut väistämätön vaihe työuralla. Monelle kehitys tarkoittaa epä varmuutta, stressiä ja pelkoa syrjäy Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Moni joutuu miettimään, säilyttääkö oma osaaminen arvonsa, riittääkö työtä ja joutuuko vaihtamaan ammattia. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 5 painettua numeroa vuonna 2025. Se voi olla joko negatiivinen tai positiivinen, mutta yhteistä urashokeille on, että ne horjuttavat aiempaa suunnitelmaa tai identiteettiä työelämässä. 18 Hallitus haluaa konkarit töihin. Mitä itse voin tehdä vaikeassa tilanteessa. Muistele, miten aiemmin olet selviyty nyt vastoinkäymisistä. Nuku yön yli. Työurat koostuvat yhä useammin katkonaisista, muuttuvista ja itsenäi sesti johdetuista jaksoista. Moni löytää uuden intohimon tai urapolun pakon edessä. Resilienssi ei kuitenkaan tarkoita sopeutumista mihin tahansa, vaan kykyä löytää oma toimintatapa. Perinteisesti urashokki on yhdistet ty yksilön poikkeukselliseen koke mukseen – yllättävään irtisanomiseen, vakavaan sairastumiseen tai odotta mattomaan ylennykseen tai ura mahdollisuuteen. KUN TILANNE ON KÄSILLÄ, pura sitä pala kerrallaan. Pysyvän epävarmuuden kanssa eläminen vaatii resilienssiä: kykyä kestää järkytystä, epäjatkuvuutta ja identiteetin muutoksia. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) tymisestä. Päätoimittajalta 3/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Urashokki on uusi normaali U RASHOKKI ON työelämä tutkimuksessa käytetty käsite, joka kuvaa yllättä vää, usein voimakasta ja urapolkua merkittäväs ti muuttavaa tapahtumaa. Se voi syntyä myös työelämässä koetuista konflikteista tai eettisistä ristiriidoista työssä. Erityisen kuluttavaa tämä voi olla keskiiän ylittäneille, joiden osaaminen on ehkä ankkuroitunut vanhaan maailmaan. Urashokki ei ole aina kriisi. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 108 euroa, kestotilaus 98 euroa. Keskustelut kol legoiden, vertaisten ja ystävien kanssa voivat normalisoida vaikeudet ja tuoda uusia näkökulmia. Siksi tarvitaan yhteisöjä ja rakenteita, jotka tunnistavat nämä siirtymät osana normaalia työelämää – eivät poikkeuk sina, joita pitäisi hävetä. Tämä voi olla vapauttavaa – mutta vain niille, joilla on riittävästi psyykkistä, talou dellista ja sosiaalista pääomaa. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 14.5.2025 S
Haittaa bisnestä vähiten, kun ei osaa eikä ehdi asioihin puuttua. Vastaa mattomuus ei mainetta paranna Master of Safety TM Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiskoulutus Lisätietoa ja ilmoi autuminen: oulu.. Henkilöstö voi löytää kultahipun Loistavaa, että työntekijät osallis tetaan toimintaan. määritelmistä. Juttu sopii hyvin kaikille niin sisäiseen kuin ulkoiseen viestintään. Usein myös työsuojelupäällikkö on nimellinen tehtävä ilman mahdolli suutta käyttää aikaa työsuojeluun oman työn ohella. Yksittäisillä esi miehillä, vaikka ymmärtävät tilanteen, ei ole penninlatin vertaa vaikutusmah dollisuutta hankintoihin ja investoin teihin. Samaa mieltä ylitarkastaja Sampo Pelkosen lausunnosta. Mandaatti ei tuo budjettia tehtävän hoitamiseen. Osa hukkuu sähköpostei hinsa eikä enää vastaa sähköpostiin, vaan pyytää viestin Teamsillä. Finlex ei mielestäni anna riittävän tarkkaa tietoa kuinka kyseinen työ luokitellaan. Työsuojelupääl liköksi on valittu vaan joku, jolla ei ole mitään kokemusta tai koulutusta asiaan. Vastuun yrityk sissä pitää ulottua aina toimitusjohta jaan asti yhteisösakkoa unohtamatta. Mielenkiintoinen artikkeli aiheesta, josta puhutaan – ja varsinkin tehdään yritysten vastuunoton parantamiseksi – Suomessa liian vähän. 20 vuoden kokemuksella eri firmoista voin sanoa, että erityisesti pienemmissä yrityksissä toimitusjohtaja istuu rahojen päällä. Tämä on hyvä: Ruotsissa rangais tuksen saa ensisijaisesti yritys ja vain harvoin syytetään yksittäistä esihenki löä rikoksesta. Tämän päivän viestitulva on valtava, ja työtahti välillä kiihkeäkin. Kiitos lehdestänne. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2025 Lukijoilta LEHDEN 2/2025 LUKIJOITA KIINNOSTI eniten juttu Vastaamattomuus ei mainetta paranna, joka käsitteli työ paikkojen viestitulvaa ja uusia viestintä välineitä. Olen kokenut itsekin, että viesteihin ei vastata. /. Kaipaisin voimas sa olevaa lakia säiliötyön/ahtaan tilan KU VA AD O BE ST O C K Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kaikki palautetta antaneet sekä uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat vuorokauden kahden hengen kylpylälomasen arvontaan! Seuraava arvonta on 26.5.2025. Verkkosivulta tttlehti.fi Ruotsi panee yritykset vastuuseen työturvallisuusrikoksista – Suomessa yhteisösakot pieniä Suomessa on tosiaan liian pienet yhteisösakot työturvallisuuden laimin lyönneistä. Kuulostaa järkevältä. Viestitulvan käsittelyyn hyviä nostoja. Kun itse olet käyttänyt aikaasi asiasta viestimi seen toiselle, ja se toinen ei noteeraa millään tavalla viestiäsi, tulee ärsyyn tynyt ja välinpitämätön olo. /mai/koulutus puh: 0294 48 7355. Muut jutut Takalankulla voimistat koko takalinjaa Sain jutusta uusia keinoja selän pitämiseen kunnossa. Muuten ei tapahdu muutosta
He eivät enää halua määritellä itseään pelkästään työn kautta, vaan tavoittelevat tasapainoisempaa elämää, jossa myös henkilökohtainen hyvinvointi ja itsestä huolehtiminen on tärkeää, on tutkijatohtori Henri Hyvönen esittänyt. Muutos heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa perinteiset sukupuoliroolit ja -odotukset ovat murroksessa. 3/2025 Pinnalla. 3/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA AD O B E ST O C K SUOMALAISET MIEHET PYRKIVÄT AKTIIVISESTI IRTAUTUMAAN PERINTEISESTÄ TYÖN SANKARIN ROOLISTA. 8 Miten äijäily näkyy työpaikoilla. Äijäkulttuuri vaikuttaa kuitenkin edelleen suomalaisessa työelämässä, joka on jakautunut voimakkaasti miesten ja naisten ammatteihin. S
– Erityisesti suorittavan työn puo lella korostuu ajatus siitä, että meidän Niin sanottu äijäkulttuuri elää ja kukoistaa monessa ympäristössä, myös työpaikoilla. Niillä määritellään, millainen on hyvä ja luotettava työkaveri. Osittain se ilmenee ronskeina puheina ja tietynlaisina käyttäytymismalleina. Niitä ovat esimerkiksi teolli suuden suorittavat työt, logistiikka, insinöörialat sekä poliisi ja sotilasalat. – Miesenemmistöisissä työpaikoissa mieheyteen liittyvät kulttuuriset ker tomukset ja työpaikan ulkopuolelta sinne tuotavat käytännöt alkavat lei mata työpaikan elämää, tutkija sanoo. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2025 Pinnalla Ä IJÄKULTTUURI TYÖ PAIKOLLA on moni tahoinen ilmiö, josta on vähän hankala saada otetta. Ajan myötä on syntynyt vahvasti miesenemmistöisiä työpaikkoja, kuten tietysti naisenemmistöisiäkin. Miestutkimukseen erikoistunut tut kijatohtori Henri Hyvönen näkee äijä kulttuurin olevan pohjimmiltaan työ elämän eriytymisen synnyttämä asia. TEKSTI VESA KEINONEN KUVA ADOBE STOCK Äijäily synnyttää oman kulttuurinsa. Ilmiöllä on kielteisiä puolia, mutta jotain hyvääkin se on yhteiskuntaan tuottanut. Vähitellen työpaikalle aletaan yh dessä rakentaa erilaisia normeja. – Samalla ilmapiiri voi muodostua monellakin tavalla poissulkevaksi kos kien naisia, sukupuolivähemmistöjä ja erilaisia miehiä. Vaikutuksia myös työntekoon Äijäkulttuuria ilmenee enemmän tai vähemmän perinteisillä miehisillä aloilla. Vaikeampi taas on päästä kiinni äijäkulttuurin pinnan alla olevaan puoleen
Yläkerran konttoriporukan ehkä ajatellaan ole van jotenkin pehmeää ja naismaista. – Työpaikat ja työtehtävät sisältävät paljon hiljaista tietoa, joka välittyy läheisessä kanssakäymisessä. – On vaikea päästä kiinni huumo riin ja asenteisiin, vaikka olisi kuinka hyvää tahtoa ja olisi millainen tasa arvovelho tahansa. – Nykyajan identiteettipoliittisia vastakohtaisuuksia ruokkivassa ilma piirissä tällaisiin asioihin on ehkä pa rempi tarttua erilaisia kiertoreittejä pitkin. Ihmisellä on yleisesti mieltymys suosia itsensä kal taisia verrattuna muihin. Asenteisiin on vaikea puuttua Tutkijatohtori ei kuitenkaan panisi lainkaan pahakseen, jos työpaikkojen äijäkulttuuria saataisiin purettua. Se taas saattaa vaikuttaa työtehtäviin kiinni pääsemiseen ja jopa urakehitykseen. Tapahtuu eri laista miesesiintymistä. Tärkeää on myös ylläpitää sellaista työpaikka demokratiaa, jossa kaikki saavat oi keasti äänensä kuuluviin. – Ei esimerkiksi ole suostuttu käyttä mään kattohommissa valjaita, koska on koettu niiden jotenkin hankaloit tavan työtä. Vaikka se kiistatta sisältää ulossulkevia ele menttejä, kyse on myös kaveruuden ja yhdessä tekemisen historiasta. Kuitenkin keinoja on: sellainen voisi olla esimerkiksi se, että työilmapiiriä seurataan ja havaittuihin epäkohtiin oikeasti puututaan. Tällainen asenne on kuitenkin muuttunut, kun työ on yksilökohta istunut. 3/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 työmme on nimenomaan oikeiden miesten työtä. Hyvönen ei usko tämän vaikutta van kovinkaan paljoa työpaikkojen äijäkulttuuriin, vaikka pintataso olisi kuinka kuorrutettu monikulttuuri suudella. Miehet kohtaavat toi sensa miehinä, vaikka työpaikalla olisi läsnä monia etnisyyksiä. – Jos ihmisiä jaetaan uudelleen tii meihin, niin siinä puretaan raken teita, jotka ovat mahdollistaneet klikkiytymistä ja erilaista äijäkulttuu rin kaltaista ”suhmurointia”. – Voisin kuvitella, että miehiä kos kevista käsityksistä tulee enemmän yleislänsimaisia. Hyvönen ei usko, että äijäkulttuurin kitkeminen on helppoa. Hän ei usko, että se katoaisi itsestään. Viljeltävä huumori voi olla naisvihamielistä ja homofobista. Niin sanotun valkokaulus työn puolella äijäkulttuuri harvem min esiintyy rasvaisina tai homo fobisina puheina. – Asiassa voisi auttaa myös sisäinen ilmoituskanava, johon voi antaa pa lautetta nimettömänä. Toki tässäkin piilee Hyvösen mie lestä omat varjopuolensa: muuttuu ko työ tällaisen kehityksen myötä vieraannuttavaksi ja entistä vasten mielisemmäksi. Se näkyy erityisesti kasvukeskuksissa, mutta muuallakin. Kehitys on Hyvösen mu kaan lisännyt miesten mielenkiintoa terveyttä ja työsuojelua kohtaan. Kansainvälistyminen muuttaa suo malaistakin työelämää koko ajan. – Miksi se katoaisi. – Tällainen voi aiheuttaa henkistä etäisyyttä. Näin voi käydä, jos joku esimerkiksi saa muista erillään olevan pukuhuoneen. – Saatetaan kehuskella muille mie hille, kuinka aikaisin herätään tai kuin ka raivoisasti harrastetaan liikuntaa. Siinä tuskin auttaa mikään hurmahenkinen valis tuskampanja. Asenne työsuojeluun muuttunut Ongelmia saattaa toki tulla siitäkin, jos jotakin vähemmistöön kuuluvaa työntekijää käsitellään työpaikalla silkkihansikkain. Historiallisesti miehisyyden koros taminen työpaikoilla on näkynyt myös jonkinasteisena vihamielisyytenä työsuojelua kohtaan. Tutkijatohtori huomauttaa, että kaikki sukupuoliin liittyvä ei ole sopimuksenvaraista. Siellä oman ryhmän asemaa ei myöskään osoiteta vihamie lisyytenä johtoporrasta kohtaan. On omaksuttu näyttäviä ja näennäisesti tehokkaam pia työtapoja. Tutkija muistuttaa, että historialli sesti nimenomaan työväenluokkais ten miesten keskinäinen lojaalius ja organisoituminen linkittyy laajemmin työväenliikkeen kehitykseen. Työmarkkinariski kohdistuu entistä enemmän yksilöille kollektii vin sijaan. Myös työtehtävien uudelleen organisointiin voi Hyvösen mielestä sisältyä ainakin jonkinlaisia ratkaisun avaimia. Keskiluokkaiset työpaikat ovat mie hille enemmänkin keskinäisen kil pailukyvyn areenoita. Hyvönen näkee äijäkulttuurissa myös hyviä ominaisuuksia. Saatetaan kehuskella muille miehille, kuinka aikaisin herätään tai kuinka raivoisasti harrastetaan liikuntaa.. Hyvönen huomauttaa, että äijä kulttuurin kyllästämä sisäpiiritunnel ma voi vaikuttaa myös työntekoon. Suhtautuminen työnjohtoon ja kaikkiin johtajiin on duunarityöpai koilla usein negatiivista. Kilpailua – mutta myös lojaaliutta Henri Hyvönen sanoo, että äijäkult tuuria ei pidä nähdä yksiulotteisena ilmiönä. Henki lökemioidenkin on kohdattava, jotta tuollaiseen sisäiseen kulttuuriin ylipäätään pääsee mukaan. – Se on ollut juurruttamassa esi merkiksi pohjoismaista kollektiivista neuvottelujärjestelmää ja hyvinvointi valtiota
Ennen kaikkea inhimillisen erehdyksen mahdollisuus on suuri. Kiireessä ei sitten ehtinyt telineitä pystyttää tai valjaita kiinnittää. Mikä on minun vastuuni työturvallisuuskysymyksissä. Vaikka nojatikkailla työskentely ei olekaan yksityishenkilöltä kiellettyä, vaarallista se on. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Jos teettää työn yrityksellä, yritys vastaa työntekijän turvallisuudesta. Työturvallisuusrikoksina istutaan tämän tästä juttuja, joissa ammattilaiset päät painuksissa selittävät ”kuinka työvaihe piti vaan nopeasti hoitaa alta”. Rakennustyössä kattotyömaiden turvallisuus on edennyt, ja yhä useammin pientalotyömaillakin näkee käytettävän kunnollisia telinetai kaideratkaisuja. Kattotyömailta puuttuvat kuitenkin usein kunnolliset valjaiden kiinnityspisteet. Jos työhön palkkaa työntekijän, tulee riskit tunnistaa tarkkaan, koska siiinä tapauksessa on itse vastuussa. Turvallista kesää! KU VA AV I 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2025. Palkkaan yksityishenkilönä ammattimaalarin maalaamaan rintamamiestaloni. Ai hitsi, valjaat jäivät kiinnittämättä. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Rakennustyötä ohjaava asetus toteaa tikastyöskentelystä yksiselitteisesti, että nojatikkaita ei saa käyttää työalustana ja että nojatikkaita saa käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä muihin vastaaviin lyhytaikaisiin, kertaluonteisiin töihin. Jos esimerkiksi työ on ikkunan pielien maalaus kolmen metrin korkeudella, räystäiden puhdistus tai vaikka taloyhtiön pihavalaisimien vaihdot, ei työtä pidä tehdä nojatikkailta. Työturvallisuuslain yleinen logiikka ohjaa siihen, että työnantajan on työtapoja valitessaan ja työturvallisuudesta huolehtiessaan noudatettava periaatetta ”yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä”. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. Nojatikkailta ei siis työskennellä. Miehet katolla haalarihommissa AKI ERIKSSON VASTAA VALITETTAVAN USEIN OMAKOTITALOASUJA turvautuu vaarallisiin työtapoihin askareissaan. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET SÄÄNTELEVÄT korkealla tehtävää työtä tarkkarajaisemmin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että rakenteellinen putoamissuojaus toteutetaan aina, kun se on mahdollista ja valjastyyppinen putoamissuojaus on toissijainen. Josko mä vähän tästä vaan… Vaikka laki velvoittaa ja ohjaa työsuhteisen työntekijän työturvallisuutta, olisi jokaisen syytä huolehtia omien työtapojensakin turvallisuudesta. Korkealla tehtävä työ on edelleen yksi merkittävimmistä tapaturmariskeistä
020 778 0790 myynti@ASTQ.fi MAINOS. Molemmat menetelmät tuottavat luotettavan tiiveyskertoimen, jonka perusteella hengityksensuojainten tiiveys voidaan tarkasti todeta. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu, sillä kasvojen koko, muoto ja henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten parta, voivat heikentää maskin tiiveyttä merkittävästi. QuantiFit2 on suunniteltu CNP-menetelmälle ja AeroFit CNC-menetelmälle. Se auttaa myös tunnistamaan potentiaalisia ongelmia, kuten maskien kuluneisuutta, kasvonpiirteiden ominaisuuksista aiheutuvia vuotoja sekä mahdollisia käyttövirheiden aiheuttamia ongelmia. Testaus vahvistaa, sopiiko tietty maski käyttäjän kasvoille ja suojaako se aidosti ilmassa olevilta epäpuhtauksilta. ASTQ Supply House / ASTQ Rental House Puh. OHD (Occupational Health Dynamics) on maailman ainoa valmistaja, joka tarjoaa laitteita molempiin testimenetelmiin. CNP-menetelmä käyttää ilmaa testiaineena mitaten maskin sisälle vuotavan ilman määrää alipaineen avulla, kun taas CNC-menetelmä perustuu hiukkasten laskentaan maskin sisäja ulkopuolella. Näissä nykyaikaisissa testilaitteissa yhdis tyvät helppokäyttöisyys, tarkkuus ja luotettavuus, ja ne edustavat hengityksensuojainten testauksen huippua. Säännöllinen tiiveystestaus lisää työpaikan turvallisuutta ja antaa työntekijöille luottamuksen, että heidän käyttämänsä suojaimet ovat varmasti turvallisia. VARMISTA HENGITYKSENSUOJAINTEN TOIMIVUUS TIIVEYSTESTAUKSELLA Jos käytät hengityksensuojainta, olet jo ottanut tärkeän askeleen turvallisen työympäristön varmistamiseksi. Tiiveyden varmistamiseksi hengityksensuojaimet on säännöllisesti testattava kvantitatiivisella tiiveystestillä. Lisäksi ASTQ Rental Housen FIT2FIT-pätevyyden omaavat testaajat tarjoavat kattavan tiiveystestauspalvelun ympäri Suomen ja tarvittaessa muuallakin, missä tarvetta ilmenee. Luotettavat testausratkaisut ASTQ Supply House Oy tarjoaa Suomen markkinoiden edistyneimmät ratkaisut hengityksensuojainten tiiveystestaukseen. Ota yhteyttä saadaksesi lisätietoja tiiveystestauksesta tai varataksesi palvelun – varmista työpaikkasi hengityksensuojainten toimivuus ja käyttäjien turvallisuus asiantuntevasti ja tehokkaasti! WWW.ASTQ.FI Miksi tiiveystestaus on tärkeää. Tiiveystestaus palveluna – joustavasti ja asiantuntevasti ASTQ Supply House Oy tuo Suomeen OHD:n laadukkaita mittauslaitteita, hoitaa niiden myynnin, huollon ja kalibroinnin. Tekniset ratkaisut, kuten kohdepoisto ja alipaineistus, ovat ensisijaisia ratkaisuja ilman epäpuhtauksien poistamiseksi, mutta usein tarvitaan myös hengityksensuojain estämään altistuminen. Käytössä ovat ISO 16975-3 -standardin hyväksymät kaksi kvantitatiivista menetelmää: Controlled Negative Pressure (CNP) ja Condensation Nuclei Counting (CNC). Jotta hengityksensuojain antaisi odotetun suojan, sen täytyy tiivistyä kunnolla käyttäjän kasvoille
S uurin osa putoamissuojainjärjestelmien valmistajista vaatii, että järjestelmät asentaa ja tarkastaa sertifioitu toimija. Ekologisuus ja kustannustehokkuus kulkevat tässä käsi kädessä, Tenhovuori toteaa. Kaikki putoamissuojaus tuotteemme ovat laadukkaita ja CE-merkittyjä. Toteutamme kiinteästi asennettavat järjestelmät tarkasti valmistajien laskentakaavojen mukaan. Suuret ja merkittävät teollisuusyrityksetkin luottavat yrityksen palveluihin. Jos löydämme turvallisuustai ergonomiapuutteita, raportoimme ne selkeästi ja ehdotamme korjauksia, Tenhovuori kuvailee. Vain siten tuotetakuu säilyy. Tarvittavat tukirakenteiden osat suunnitellaan insinööritoimistossa, jossa ne testaMAINOS VHT-PALVELUT – VALMISTAJIEN SERTIFIOIMA PUTOAMISSUOJAUSPALVELU Kun ammattilainen tarvitsee apua yhden luukun työturvallisuuskumppanisi KOULUTUKSET • SELVITYKSET • OHJEET • LAKISEURANTA • HENKILÖNSUOJAIMET www.tapaturva.fi Messu ilm.indd 1 Messu ilm.indd 1 27.4.2025 14.41 27.4.2025 14.41 Löydät meidät Rakkaudesta lajiin -seminaarin osastolta 10 Varmista turvallisuus osaamisen hallinnalla Rego HSEQ on ohjelmistoratkaisu työturvallisuuden, laadun, riskien ja osaamisen hallintaan. Tämä säästää merkittävästi asiakkaiden kustannuksia ja pidentää järjestelmien käyttöikää. Tarvittaessa palvelu alkaa perusteellisella kartoituksella. – Kokonaisvaltainen ja asiantunteva palvelumme pitää huolen siitä, että järjestelmät toimivat turvallisesti ja tehokkaasti pitkään. Rego tuo systemaattisuutta ja läpinäkyvyyttä osaamisen johtamiseen – aina ajantasaisen tiedon pohjalta. – Olemme käyneet lähes kaikkien Suomessa käytettävien tuotteiden ja järjestelmien valmistajien valtuutukset ja koulutukset, kertoo Kim Tenhovuori VHT-Palvelut Oy:stä. – Käytämme vain laadukkaita, CE-hyväksyttyjä putoamissuojaimia. Yrityksellä on myös varaosia lähes kaikkiin järjestelmiin. – Kartoituksessa tarkistamme asiakkaan nykyiset järjestelmät ja työmenetelmät. taan huolellisesti ja valmistetaan suomalaisella ammattipajalla. Tutustu: qreform.com/rego C M Y CM MY CY CMY K Qreform-ilmoitus-2025-108x138mm.pdf 1 25.4.2025 13.11 WWW.VHT-PALVELUT.FI. VHT-Palvelut myy, asentaa, tarkastaa ja kunnostaa putoamis suojaustuotteet ammattitaidolla. Regon avulla varmistat yhdenmukaisen osaamisen eri työrooleissa ja -vuoroissa, täytät lakivaatimukset ja ennakoit osaamisen muutoksia
Joillakin heistä saattaa lisäksi olla useiden vuosien kokemus sairaanhoitajan työstä. Tässä numerossa 14 Elämäntehtävänä hoivaaminen 18 Huoltamomalli pidentämään työuria 20 Sparrauksesta tsemppiä töihin 24 Lyhyet S. He ovat käyneet nelivuotisen korkeakoulu tasoisen sairaanhoitajakoulutuksen, jota pidetään varsin tasok kaana. Siksi valtaosa filippiiniläi sistä sairaanhoitajista toimii Suomessa erilaisissa hoitoa avustavissa tehtävissä. Järkevintä olisi tarjota sairaanhoitajille paitsi kielikoulu tusta myös suora polku pätevöitymiseen Suomessa, jolloin koulutus hukkaa ei syntyisi. Työ. EU ja ETAmaiden ulkopuolella suoritettu sairaanhoitaja tutkinto ei kelpaa Suomessa sellaisenaan. 14 Turvallisuus, luonto ja maksuton koulu houkuttelivat Kuopioon. 3/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus SUOMESSA ON SATOJA FILIPPIINEILLÄ KOULUTETTUJA SAIRAANHOITAJIA
Miten varmistan potilaan turvallisuuden, kun en pysty selittämään kaikkia asioita suomeksi, hän tuumii.. Aika näyttää, osoittautuuko vaikea suomen kieli kuitenkin ongelmaksi. – Suomen kieli on todella vaikeaa. TEKSTI PIRJO TIIHONEN KUVA PETRI JAUHIAINEN ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄ hoivaaminen Kielipulmat mietityttävät Elmer Doncilloa. Hän on pidetty ja motivoitunut lähihoitaja, joka on sopeutunut perheensä kanssa Kuopioon. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2025 Elmer Doncillo tuli Filippiineiltä Suomeen hoitamaan vanhuksia
– Tulen onnelliseksi siitä, kun pidän ihmisestä hyvää huolta. Doncillon tehtäviin kuuluu muun muassa auttaa asukkaita ruokailussa, wckäynneissä ja peseytymisessä, antaa lääkkeet ja tarkkailla heidän ravitsemustasoaan. Myös Suomen tur vallisuus ja perhekeskeisyys sekä luonto ja lasten il mainen koulu vetivät puoleensa. Jäisin tänne, jos osaisin puhua suomea hyvin ja voisin ilmaista itseäni paremmin.. Hän selvästi nauttii ikäihmisten parissa työskentelystä. P OHJOIS-SAVON HYVINVOINTIALUEEN Mäntykampuksessa on päiväkahviaika. Työpaikka oli jo valmiina Mäntykampuksessa, joka Suomeen tulon aikaan kuului vielä Kuopion kaupun gille. Kuopiolaisessa vanhusten asumis yksikössä asuu pääosin muistisairaita, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Lähihoitaja Elmer Doncillo, 34, juttelee rauhallisen luontevasti heidän kanssaan filippiiniläisellä aksentillaan. Doncillo on pidetty henkilö työpaikalla niin työkave reiden kuin asukkaidenkin keskuudessa. Hoitoalassa miestä kiinnostaa potilaan auttaminen. Doncillo on ollut Mäntykampuksessa kaksivuoro työssä lähes kolme vuotta. Myös vaimo on työskennellyt lähihoitajana Mäntykampuksessa. Doncillo jatkoi lähihoitajan oppisopimus koulutuksessa, josta hän valmistui 2023. 3/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 Elmer Doncillosta tuntuu hyvältä, että Suomessa työpaikalla arvostetaan myös hänen ideoitaan. – Kun tulimme tänne, oli pitkä ja pimeä talvi ja ih miset tuntuivat hiljaisilta. Kun Barona rekrytoi Filippiineillä hoitoalan ammattilaisia Suomeen, hän osallistui kotimaassaan Baronan lähtömaakoulutuk seen. Nyt yksikkö kuuluu PohjoisSavon hyvinvointi alueeseen. Nyt perheeseen odotetaan toista lasta. Se sisältää kielikoulutusta ja esimerkiksi kulttuuri sekä työsuhdevalmennusta. Se miehestä myös huokuu. Doncillo on kouluttautunut Filippiineillä sairaan hoitajaksi ja työskennellyt ammatissaan kotimaassaan ja SaudiArabiassa useita vuosia. Vaikka sairaanhoitajan töitä olisi ollut kotimaassa, Suomi houkutteli häntä ja vaimo Maelyn Doncilloa maailman onnellisimpana maana. Hän tuli Suomeen syksyllä 2022. Saimme sairaanhoitaja vaimoni kanssa nopeasti vuokraasunnon Kuopiosta, hän kiittelee
Suomessa kimurantti kieli saattaa kuitenkin koitua liian isoksi haasteeksi. – Suomessa hoitotilanteissa pitää pystyä puhumaan suomea. – Se, että meillä esihenkilöillä olisi pedagogista vas tuuta kansainvälisistä oppisopimusopiskelijoista, vaa tii vielä kehitystyötä, resurssia ja tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Se saattaa viedä aikaa. Täällä arvostetaan myös minun ideoitani. Heille työpaikka ei ole itsestään selvä. – Filippiineillä minulle sanottiin töissä, mitä tehtä viä minun pitää tehdä. Hän ei vielä tiedä, jääkö hän tulevaisuudes sa Suomeen vai muuttaako perheineen muualle. Jos ei ole riittävää kielitaitoa, tulee väärinym märryksiä. Kieli on kuitenkin este, joten yksi vaihtoehto on lähteä Amerikkaan, jonne olen saanut työlupia sairaanhoitajan työhön, hoitaja tuumii. Haluan oppia kieltä muun muassa siksi, jotta voin ker toa lääkärille potilaan oireista. – Siksi on ollut välillä vaikea suhtautua filippiiniläi seen ylikorostuneen kunnioittavaan asenteeseen esi henkilöä ja työkavereita kohtaan. Saikon mielestä kansainvälisten oppisopimus opiskelijoiden ohjaukseen on liian vähän resurssia. Hänen pitää jatkuvasti opetella suhtautumista muis tisairaiden asukkaiden aggressiivisuuteen ja epäluuloi suuteen. Silloin kohteliaisuus menee totuuden edelle, ja työkavereilta vaaditaan tai toa ja herkkyyttä kuulla asian oikea laita. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2025 Suomeen jäämisestä ei varmuutta Suomen demokraattinen työkulttuuri tuntuu Elmer Doncillosta upealta. Kielihaaste on myös Saikon mielestä Doncillon suu rin haaste työssä. Hän tunnistaa, että mies on aiemmin työskennellyt hierarkisissa työyhteisöissä. – Työilmapiirin on oltava kaikille turvallinen ja työ kavereiden avoimia uudelle. Maahanmuuttajilla on oltava vahva tuki, jotta heistä kuoriutuu tasavertaisia työntekijöitä. Ne eroavat suomalaisesta työkulttuurista, jossa pyritään yleensä tasaarvoisuu teen. – Jäisin tänne, jos osaisin puhua suomea hyvin ja voi sin ilmaista itseäni paremmin. – Filippiiniläiset ja myös muut työperäiset maahan muuttajat ovat tulleet tänne töihin. – Maahanmuuttajilla on oltava vahva tuki, jotta heis tä kuoriutuu tasavertaisia työntekijöitä. Doncilloa on yllättänyt myös se, että hän ei voi puhua hoitotyössä lainkaan englantia. Doncillo on hyvin tarkka siitä, että työ tulee tehtyä hyvin, Saikko toteaa. Hänen mielestään tämän vah vuuksia työssä ovat huomattava kunnioitus iäkkäitä asukkaita ja omaa työtä kohtaan. Doncillo haluaa päivittää sairaanhoitajan koulutus taan, jotta voi työskennellä sairaanhoitajana muual lakin kuin Filippiineillä ja SaudiArabiassa. Doncillon kanssa on kuitenkin voinut luot taa siihen, että hoitoturvallisuus on riittävällä tasolla. Hänestä työyhteisössä kaikkien on hyväksyttävä, että maahanmuuttajien kanssa voi joutua työstämään uu sia asioita. Vastasin siis vain siihen, mitä minulta pyydettiin. Maahanmuuttajat kunnioittavat työtään Mäntykampuksen osastonhoitaja Kaisla Saikko on Doncillon esihenkilö. Saikon mukaan filippiiniläiset saattavat antaa ym märtää, että he ovat ymmärtäneet heille puhutut asiat, vaikka tosiasiassa onkin toisin. Täällä saan enemmän itse kertoa, mitä haluan tehdä, ja olen osa tiimiyhteistyötä. Työ kaverit ovat siinä asiassa tiukkoja, mutta hyvällä tavalla. – Olen ymmärtänyt, että vie aikaa oppia kieli. – Vanhuksia ikääntyy koko ajan, ja tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, sanoo osastonhoitaja Kaisla Saikko.
– Muiden työntekijöiden toivotaan puhuvan selkeää suomea ja välttävän murretta työpaikoilla, joissa työskentelee maahanmuuttajia. Kielitaito on koetuksella heti Suomeen muuton jälkeen, kun kaikki on uutta ja opittavaa on paljon. Koulutus polku voi kulkea esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Isotalosta olisi kotoutumisen ja sopeutumisen kannalta tärkeää, että maahanmuuttaja käyttäisi ja kuulisi kieltä muuallakin kuin työpaikalla, esimerkiksi harrastuksen parissa. KIELIONGELMAT OVAT Isotalon mukaan suurin kansainvälisen rekrytoinnin haaste hyvinvointialueella. Hyvinvointialueelle töihin tulevien ja lähihoitajakoulutuksen aloittavien maahanmuuttajien kielen kehittymistä tuetaan heti Suomessa oppi sopimusopinnoissa Savon ammattiopistossa. Filippiinit on tällä hetkellä yksi hallituksen kansainvälisen rekrytoinnin kumppanimaista. Palautteen avulla kehitetään monikulttuurisuusvalmennusta, Pohjois-Savoon asettautumisen tukea sekä rekrytointiprosessia. Näin helpotetaan asioiden ymmärtämistä. – Filippiinit on suosittu maa rekrytoida hoitoja hoivatyöhön. Ennen Suomeen muuttoa uudet työntekijät ovat saavuttaneet A2tai B1-kielitaitotason. Esimerkiksi toimeentuloedellytyksien nostaminen vaikeuttaa perheiden yhdistämisen mahdollisuuksia. – Kielitaito on koetuksella heti Suomeen muuton jälkeen, kun kaikki on uutta ja opittavaa on paljon. Emme ole ohjanneet rekrytointia juuri sinne, vaan rekrytoinnin kumppani on määrittänyt tarkemmin lähtömaan. Vuonna 2024 hyvinvointialueelle on rekrytoitu muun muassa 83 filippiiniläistä hoitoja hoivatyöhön ikääntyneiden palveluihin. Lisäksi ihmisillä on yleensä hyvä ammattitaito ja pohjakoulutus. Kun työntekijöitä on muutenkin liian vähän eikä aika aina riitä, pulmaksi nousee ajoittain opiskelijaohjauksen resurssipula. Nämä syövät Suomen houkuttavuutta. Myös maan strateginen linjaus edistää rekrytoitumista ulkomaille. He kouluttautuvat heti oppisopimuksella lähihoitajiksi ja sijoittuivat töihin ympäri Pohjois-Savon maakuntaa. Tavoite on, että hyvinvointialueelle ei rekrytoitaisi esimerkiksi sairaanhoitajia, joiden pätevyyttä ei tunnisteta Suomessa eikä muualla EU-maissa ja ETA-alueilla. Rekrytointiasiantuntija Sanni Isotalon mukaan kaikki kyseisen rekrytointiprosessin kautta työllistyneet ovat edelleen töissä. Osa Suomeen muuttavista oppii riittävän kielitaidon nopeammin, toisilla siihen kuluu enemmän aikaa. Näin ei tulisi koulutushukkaa. – Ennakoimme haasteellisia tilanteita työntekijöiden monikulttuurisuusvalmennuksella ja tiedottamisella aina ennen, kuin uudet ulkomaalaiset työkaverit saapuvat. Hyvinvointialueen työntekijöille tarjotaan myös Savon ammattiopiston valmennuksia Työkaverina maahan muuttanut ja Selkeää suomea työ paikalla. Isotalo kritisoi maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä. Meillä on hyviä kokemuksia filippiiniläisestä henkilöstöstä. Keräämme myös esihenkilöiltä, työyksiköiden opiskelijaohjaajilta sekä kansainvälisesti rekrytoidulta henkilöstöltä palautetta. – Kamppailemme kansainvälisessä rekrytoinnissa sen kanssa, että maahanmuuton ja erityisesti perheiden yhdistämisen mahdollistavia kriteereitä on kiristetty. Kielitaidon kehittymiselle täytyy siis antaa aikaa. Kielitaidon kehittymiselle täytyy siis antaa aikaa.. Se näkyy muun muassa siten, että työyksiköillä ei ole välttämättä mahdollisuuksia ottaa uusia oppisopimusopiskelijoita, vaikka tarve uusille työkavereille olisi. 3/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Filippiiniläiset ovat suosittuja hoitoja hoivatyöntekijöitä P OHJOIS-SAVON HYVINVOINTI ALUEEN työvoimapulaa helpotetaan työperäisellä maahanmuutolla. Riittävällä opiskelijaohjausresurssilla varmistetaan laadukas ohjaus ja turvallinen opetus. Filippiinit valikoitui meille lähtömaaksi rekrytointikumppaniemme HSS Mehiläisen ja Baronan mukana, Isotalo toteaa. Sikäläisillä sosiaalija terveydenhuoltoalan tutkinnoilla on luotettava maine. Samat syyt rekrytoida Filippii neiltä mainitaan Work in Finlandin tilaamassa julkaisussa Selvitys Filippiinien kan sainvälisen työvoiman ekosysteemistä ja osaajatarjonnasta kansainvälisen rekrytoinnin näkö kulmasta (2024). Kansainväliset oppisopimusopiskelijat tarvitsevat työpaikoilla ohjausta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen rekrytointiyksikössä tunnistetaan, että Filippiineillä on hyvä työvoiman saatavuus. Isotalon mukaan hyvinvointialueelle pyritään rekrytoimaan kansainvälisesti henkilöitä, jotka pääsevät työskentelemään suoraan koulutustaan vastaavaan tehtävään tai joiden koulutuspolku kulkisi Suomessa ylöspäin
Miten tukea yli 55-vuotiaita työmarkkinoilla ja saada heidät pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään. Urasuunnittelua keski-iässä Nyt julkaistu Konkarit töihin – Suomen malli ja sen kokeilu -raportti on tuotos 55+-hankkeesta, jonka tavoitteena oli selvittää, miten voitaisiin edistää yli 55-vuotiaiden työllistymistä, poistaa ikäsyrjintää työmarkkinoilla ja pidentää mielekkäitä työuria. Mukana alkuvaiheessa ovat muun muassa S-ryhmä, työeläkevakuuttaja Elo, CGI ja Attendo. Selvitys tukee hallitusohjelman tavoitteita työllisyysasteen nostamisesta ja ikäsyrjinnän torjumisesta. Työssä vanhuuseläkkeelle asti jatkavista 40 prosenttia jää eläkkeelle heti alaikärajan tultua täyteen ja vain joka neljäs lykkää eläkkeelle siirtymistä yli 65-vuotiaaksi. Ikäsertifikaatin myöntämisen perusedellytys on, että ikätasaarvon tulee näkyä ja toteutua niin rekrytoinneissa, eri käytännöissä työuran aikana kuin mahdollisten irtisanomistenkin yhteydessä, kertoo hankkeen alullepanija, toimittaja, juontaja Ira Hammermann. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK HUOLTAMOMALLI pidentämään työuria i IKÄSERTIFIKAATTI TEKEILLÄ Suomeen on saatu ikätasaarvoisten yritysten ja organisaatioiden palkitsemiseksi tarkoitettu ikäsertifikaatti, ja sen pilottivaihe on käynnissä. Ihannetilanteessa työntekijä miettisi työuraa työnantajan kanssa jo keskiikäisenä, mutta vain osa työpaikoista tekee toimenpiteitä, jotka takaisivat työssä jatkamisen vanhuuseläkkeelle asti ja halukkaille sen jälkeenkin. Urasuunnittelu voisi myös kannustaa yksilöitä myönteiseen liikkuvuuteen työuralla. Yhdeksi keinoksi tavoitteisiin pääsemiseksi selvitys esittää riittävän aikaisen vaiheen urasuunnittelua. Vasta julkaistu selvitys tuo esiin keinoja, joilla saada lisävuosia työuriin. Työuraa vahvistavia tekoja pitäisi tehdä työssä ollessa ja työpaikoilla ennakoivasti. Ikäsertifikaatille avataan nettija LinkedIn-sivut kevään aikana.. Tällöin myös työntekijän riski päätyä vaikeaan työmarkkina-asemaan pienenee, uskoo työryhmä. Yli 20 prosenttia siirtyy vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeen kautta, ja noin 15 prosenttia on työttömänä ennen vanhuuseläkkeen alkamista. Entinen työministeri Jari Lindström on hallituksen pyynnöstä toiminut hankkeen selvityshenkilönä. Tiedetään, että ne, jotka tekevät urasiirtymän keskityöuralla, ovat muita todennäköisemmin työssä yli 60-vuotiaana. Vain kolmannes yli 50-vuotiaista työntekijöistä kokee, että heidän työpaikallaan edistetään ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymistä vähintään jossain määrin. Joka kuudes yli 50-vuotias on sitä mieltä, että heidän työpaikallaan ikääntyvästä työvoimasta koetetaan pikemminkin päästä eroon. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2025 Fiksusti töissä T YÖURAT PITENEVÄT, ja ne, jotka pysyvät työelämässä vanhuuseläkeikään saakka tai sen ylikin, tulevat tehneeksi töitä 40–50 vuotta. Kuitenkin noin 45 prosentilla työ ura päättyy jo ennen vanhuuseläkeikää. Näin kertoo työolotutkimus vuodelta 2023. Syinä tähän ovat pidentyvä elinikä, parantunut terveys ja koulutustaso, vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentyminen ja varhais eläkereittien väheneminen
3/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Työurat kestäviksi huoltamalla Uudenlainen työurahuoltamomalli toisi työurasuunnittelupalvelut hel posti saataville. Ehdotukset kokeiluun Selvityksen tuloksia ja ehdotettuja kokeiluja ryhdytään viemään käytän töön yhteistyössä eri ministeriöiden, asiantuntijatahojen sekä työmarkki noiden osapuolten kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään pie niin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla ei välttämättä ole omia resursseja henki löstön kehittämiseen. Urasuunnittelupalvelujen lisäksi työryhmä ehdottaa, että Suomessa otettaisiin käyttöön Singaporen mal lin kaltainen malli. Tällaisessa rekrytoinnissa työnhakijan ikä ja muut henkilö kohtaiset tiedot eivät vaikuttaisi rekrytointipäätöksiin. Viranomaisten asiakastietoja ja eri tyisesti tulorekisteriä voisi hyödyntää tehokkaammin työvoimapalvelujen kohdentamisessa. Tämä loisi taloudellisen kannustimen jatkaa työskentelyä pidempään. Kannustimet ovat tarpeen Yhdeksi ratkaisuksi ikäsyrjintä ongelmaan selvitys ehdottaa ano nyymin rekrytoinnin laajentamista. Niin kutsutussa siltatyömallissa työntekijä ja työnanta ja neuvottelevat eläkeiässä työsuhteen ehdot uusiksi siten, että ne vastaavat paremmin molempien tarpeita. Selvitystyön yhteydessä kehitettyä työurahuoltamomallia on tarkoitus kokeilla muutamilla toimialoilla. Toimenpiteet eivät kuitenkaan olisi työnantajia velvoittavia, vaan hank keella pyritään kannustamaan vapaa ehtoisten työkalujen käyttöönottoa. Selvitys ehdottaa sääntelyn keventämistä, jotta työ voimaviranomaisilla olisi enemmän mahdollisuuksia räätälöidä palveluja työnhakijoiden tarpeiden mukaisesti. Työurahuoltamomalliin liittyvässä kaksivuotisessa kokeilussa aiotaan tutkia, miten uraohjaus ja urasuun nittelutaidot tukevat eri alojen ja eri kokoisten yritysten työntekijöitä. Pohjan kokeilulle tarjoavat esimerkiksi Työmarkkinatori ja rakenteilla oleva Osaamispolku.fialusta tietosisältöi neen. – Työterveyslaitoksella on valmiita uravalmennusmenetelmiä, jotka on kehitetty työpaikkojen kanssa ja vai kuttaviksi todettu. Tä mä edellyttäisi paikallisen sopimisen Ne, jotka tekevät urasiirtymän keskityöuralla, ovat muita todennäköisemmin työssä yli 60-vuotiaana. edistämistä sekä kannustimia työnan tajille ja työntekijöille soveltuvien työ tehtävien löytämiseksi myös eläkeiän lä hestyessä. Palveluvalikoimaan kuu luisivat esimerkiksi työkyvyn arviointi, urasuunnittelu ja osaamisen kehit täminen. Konkreettisena toimenpiteenä esitetään myös yli 65vuotiaiden työ tulovähennyksen korottamista niille, jotka lykkäävät vanhuuseläkkeelle siirtymistä joko kokonaan tai osittain. Lisäksi kokeilussa on tavoitteena lisätä tekoälyn hyödyntämistä palvelu alustojen työnhakuun ja urasuunnit teluun liittyvässä tiedonlouhinnassa. Ne voivat olla esimerkiksi osaamisen tunnistamisen tai kehittä mistarpeiden arvioinnin työkaluja tai valmennusta. Niitä kannattaisi ehdottomasti lähteä pilotoimaan osana tätä uutta työurahuoltamoa ja siitä sit ten mahdollisesti levittämään laajem malti, jos todetaan että ne toimivat sii nä yhteydessä, sanoo työkyky ja työura yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.. Luontevia kokeilun käytännön to teuttajia voisivat selvityksen mukaan olla Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ja Työterveyslaitos. Ennakoiva urasuun nittelu tarkoittaisi yksilöllisiä ja tavoit teellisia suunnitelmia, joita tehdään yhteistyössä työntekijän ja työnanta jan kanssa. Lisäksi harkitaan anonyymin rekry toinnin käyttöönottoa osaksi julkisten hankintojen kriteerejä. Työllistämistoimissa pitäisi pyrkiä tiedon parempaan hyödyntämiseen. Työpaikoilla on jo kokemusta eri laisten keinojen käytöstä työurien tukemisessa
20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2025 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK SPARRAUKSESTA tsemppiä työhön