TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 3/2019 15 € 5 KYSYMYSTÄ sairauslomista MITEN LASKETAAN TAPATURMATAAJUUS. MEIJERISSÄ KULUU SUOJAIMIA PITÄÄKÖ LOMALLA OLLA TAVOITETTAVISSA. Osaamisella + TYÖILMAPIIRIN JOHTAMINEN ei vaadi ihmetekoja EUROOPAN PARHAAKSI Työterveys ehkäisee vaivoja
Turvaohjeet . ! ! VOIT LADATA OMALLE KONEELLE TAI TULOSTAA VIRANOMAISVAATIMUKSET TÄYTTÄVÄT JA AINA AJAN TASALLA OLEVAT: . Käyttöturvallisuustiedotteet . Kemikaaliluettelot KEMIKAALIENHALLINTAJÄRJESTELMÄ
42 Lupsakkaasti, vaan ei lepsusti KANNESSA Osuuskunta Maitomaassa turvallisuushavainnot ovat kasvussa. 22 Vähemmän kremppaa & lisää työkykyä KANNESSA Suora pääsy työfysioterapeutille vähentää sairauslomapäiviä. Kanttori Minna Jokinen kulkee työmatkat mieluusti moottoripyörällä. 14 Tilauskortti 25 Äänestä parasta 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa 20 50 Pia Hytönen ja Jaana Humalto rakentavat FinFamista unelmien työpaikkaa. 45 Turvallisuus ajassa 46 Aisapari Heittelyä, nostelua ja pakkaamista koko työpäivä. 26 Työ ajassa Terveys 28 Unelma-ammatissa – tai ainakin melkein Ihmisen potentiaali ei aina näy päällepäin. KANNESSA MARGITA KLEMETTI KUVA VEERA KORHONEN KU VA H EL IN Ä KU JA LA KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA JU LI A H AN N U LA Tutkija Vilma-Lotta Lehtokari työskentelee Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Turvallisuus 38 Tilastointi tukee tapaturmien ehkäisyä KANNESSA Tapaturmataajuuslukujen vertailu edellyttää yhdenmukaista tilastointia. 40 Monta vaaraa maatilalla Dieselpakokaasu on uusi riski maataloudessa. 28. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 3/2019 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Työ voi olla onnen lähde 11 5 kysymystä sairauslomista KANNESSA 12 Voimaliiveistä puhtia vanhustenhoitoon. 18 Toimiva työyhteisö vetää puoleensa KANNESSA Viikkokokousten kuulumis kierros lisää keskinäistä luottamusta. 31 Terveys ajassa 32 Palauttavaa lomaa! KANNESSA Miten irrottautua työstä lomalle. Työ 16 Yhdessä Euroopan parhaaksi KANNESSA Toteutuuko Työelämä 2020 -hankkeen visio. 48 Tapaturmainen kuolema Huoltomies puristui pientyökoneen alle. 34 Lisää lihasvoimaa, kiitos! Harvan työ kuormittaa lihaksia, ainakaan monipuolisesti
Hyvinvoiva ihminen tekee työnsä paremmin. Riittävä lepo on yksi keskeinen palautumistekijä liikunnan, tasapainoisen ravinnon ja vapaa-ajan lisäksi. Tutustu palveluihimme ja nosta yrityksesi työterveys ja henkilöstösi hyvinvointi uudelle tasolle. Jaksaminen työelämässä vaatii inhimillisyyttä. mehilainen.fi/uusisuunta #työterveydenuusisuunta TÄSSÄ TEHDÄÄN HUIPPUTULOSTA. Mehiläisen työterveyden palvelut auttavat rakentamaan hyvinvoivaa työelämää, löytämään tasapainon ja pitämään yrityksesi tärkeimmän voimavaran kunnossa
Olisiko tämä meidän miehemme. Voisiko silloin antaa myös toisen mahdollisuuden. Vaikka erityisesti nuorten ja osatyökykyisten on ollut vaikea työllistyä viime vuosina, tilanne on muuttunut. Viime aikoina sen toimitusjohtaja on valitellut eräänkin kerran työvoiman saatavuutta. AIEMPINA VUOSINA tuohon seuraamaani metallialan yritykseen tuli useita hakemuksia myyntija tuotantoinsinööreiltä. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Osa töistä on sellaisia, että työn voi oppia työpaikalla eikä alan ammattikoulutusta välttämättä tarvita. Työelämään tulevat tai sieltä tauolla olleet eivät välttämättä heti loista taidoillaan tai ymmärrä työpaikan pelisääntöjä. Nyt tarjotaan samaa mahdollisuutta miehen kaverille, toki koeajalla. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 85 euroa, kestotilaus 75 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot. Nyt yksittäisestä, melko kokemattomastakin tekijästä innostutaan. Oli varaa valita. Oppisopimus taas on suunnitteilla tekevän oloiselle 17-vuotiaalle nuorelle, joka opiskelee Suomessa ammattikoulussa ja jolla on jo työkokemusta kotitilaltaan Virossa. PÄÄTOIMITTAJALTA 8.5.2019 Liian kranttu jää vaille tekijää S EURAAN VIERESTÄ YHDEN parikymmentä henkeä työllistävän eteläsuomalaisen konepajan toimintaa. Pulaa näyttää olevan erityisesti siivoojista, lääkäreistä ja hoitajista. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2019. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Tänä päivänä useimmat hakijat saavat mahdollisuuden, myös nuori nainen, joka monen yrittäjän mielestä voisi olla iso riski mah dollisen perheellistymisen vuoksi. Ratkaisuiksi on esitetty työperäisen maahanmuuton lisäämistä, perhevapaauudistusta ja syrjäytymisen ehkäisyä. Hakijoissa on toki naisiakin, usein virolaisia, mutta koulutus ja työkokemus on heillä vähäistä. Ihmiset ansaitsevat mahdollisuuden osoittaa työkykyisyytensä. TYÖPAIKOILLA ALETAAN OPPIA , että työvoiman kanssa ei ole varaa nirsoilla. Osa edellyttää ammattiosaamista ja kokemusta alalta. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Välillä yrittäjä saa yllättyä iloisesti. Työministeriö perää työelämän laadun ja tuottavuuden parantamista. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Milloin on myynti-insinöörin tarve, milloin tarvittaisiin särmääjää tai koneenkäyttäjiä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Finnsafe ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTT-lehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Viimeksi yritys palkkasi muutaman vuoden työelämästä sivussa olleen nuoren miehen, joka on osoittautunut kelpo työntekijäksi. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Pakon edessä palkattu ja ehkä erityisjärjestelyjä vaatinut tai kokematon ihminen onkin osoittautunut sitoutuneeksi ja motivoituneeksi työntekijäksi. Visiota Euroopan parhaasta työelämästä on toteuttanut työministeriön hallinnoima Työelämä 2020 -hanke, josta olemme saaneet lukea tämänkin lehden sivuilta. Samaan aikaan huoli työikäisen väen vähenemisestä kasvaa. Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 26. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. TYÖVOIMAPULAN SELÄTTÄMISEEN tarvitsemme kärsivällisyyttä ja erilaisuuden sietoa. HYVÄ TALOUSTILANNE on lisännyt työvoiman kysyntää vähän kaikilla aloilla. Vuositilaus 95 euroa, kestotilaus 93 euroa. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print KU VA JU H A SO M BY 4041 0428 AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. TE-toimistot ennustavat rekrytointitarpeiden kasvavan muun muassa ravintolatyöntekijöiden, kodinhoitajien, rakennusmaalarien ja maansiirtokoneiden kuljettajien ammateissa
Jutussa oli pohdiskeleva ote, mikä miellytti. Rohkeasti kansainvälisille urille Kansainvälisyys on aina kiinnostanut minua, ja on hieno asia, että työpaikoilla on edustettuna nykyään niin monia eri kansallisuuksia. MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Erilaiset ihmiset ja erilai set kulttuurit tuovat uusia näkökantoja tuttuihin asioihin ja tekevät työkulttuu rista ja työntekijöistä avarakatseisempia. Aihe on läheinen esimiehenä, työ suojelupäällikkönä ja asiantuntijana. Nykyajan työelämä kun tuntuu vaativan työnteki jältä kaiken ajan. Rajattomassa työssä piilee vaara juttu kiinnosti minua eniten. Mielenterveys ja yleensäkin hyvin vointi työpaikoilla kiinnostaa. Ero tuli Ajankohtainen, hetkeen sopiva, hyvin kirjoitettu. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971 Rajattomassa työssä piilee vaara Kun mieli tarvitsee lääkitystä Verkkovalmennuksiemme eväitä työelämään Aika & fokus Esimiesten työturvallisuus Työ, tekoäly ja ihminen Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi Virtaa palautumisesta Nosta osaaminen uudelle tasolle W W W.TTL.FI/OPIVERKOSSA ttt-lehti pikkuilmoituspohja 94x59 mm.indd 1 24.4.2019 11.00.28 RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ. MUUT JUTUT: Voimavaroja arjen kriiseihin Nyt ja tulevaisuudessa ajankohtainen aihe ja loistavaa matalan kynnyksen toi mintaa mielenterveyden edistämiseksi. Voittajat olivat Aila Känsälä ja Leila Korpilahti Seinä joelta. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvottiin kaksi Tunne & Mieli lehden vuosikertaa. Mielenterveyden häiriöt koskettavat lähes jokaista työssäkäyvää, jollei itseä niin läheistä tai työkaveria. Meillä SOK:lla on Workplace by Facebook ja sen käytöstä paljon hyötyä. Ei nämä ole niin yksioikoisia asioita, mikä vaikuttaa mihinkin. Parasta juttua voit äänestää sivun 25 lipukkeella tai verkossa 2.8. Kerro se tai anna muuta palautetta. LUKIJOILTA LUKIJOITA KIINNOSTI viime lehdessä eniten Työterveyslaitoksen asiantuntija professori Ari Väänäsen haastattelun pohjalta tehty juttu Rajattomassa työssä piilee vaara. Kun mieli tarvitsee lääkitystä Aivan liian vähän käsitelty aihe, vaikka mielenterveysongelmat ovat suuri syy sairauspoissaoloihin ja näkyvät muu tenkin ihmisten arjessa – joko itsen tai läheisen kautta. Minua kiinnostaisivat myös erilaiset esittelyt kirjoista, joista saisi tsemppiä jaksamiseen ja työelämän ihmissuhdepulmiin. Avoin viestintä pitää työyhteisön tiiviinä Alkon Yammerjalkautus mielenkiin toinen. Arvomme vastanneiden kesken kimmoisan ja litistymättömän Familon Feel Aerelle -tyynyn, arvo 37 €, ja 2 kpl Punaisen Ristin Joka kodin ensiapulaukkuja, arvo 30 €. Mikä oli paras juttu. Juttu oli tosi positiivinen ja siitä sai ideoita omankin työyhteisön viestintään
Hae hakusanoilla ”How to DeStress in 5 Min or Less”. Lopuksi laske kahdeksaan hengittäessäsi ulos. 1. HENGITÄ STRESSI POIS Y HDYSVALTALAINEN ONNELLISUUSTUTKIJA Emma Seppälä uskoo hengitysharjoitusten voimaan stressin purkamisessa. Seppälä on julkaissut ohjeensa videossa, jonka voi katsoa Youtubessa. 2. 4. 3. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KE RT TU VÄ H ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. Helpon hengitysharjoi tuksen voi tehdä useita kertoja työpäivän aikana. Toista muutaman kerran. Laske neljään pidättäen henkeä. !. 8 Millaisen onnen tavoittelu vähentää stressiä. Laske neljään hengittäessäsi sisään
Useimpien työpäivään kuuluvat erottamattomana osana pienet hetket, jotka saa jakaa kollegoiden kanssa. Hänen mukaansa asenteet ovat USA:ssa muuttumassa. Motivaattorina voi toimia myös raha eli palkankorotus. – Ihmisen tarve sosiaalisiin kontak teihin on yksi sisäsyntyisimmistä ja vanhimmista tarpeistamme. Muutosten päämäärä on, että työntekijät kokevat tuottamansa työpanoksen olevan osa jotakin itseään isompaa ja tärkeämpää. Jos työ ei selkeästä viestistä huolimatta tunnu ihmisistä merkityk selliseltä, työnantaja voi muokata työn sisältöä tai työtapoja. Keskeistä on vastavuoroinen sosiaa lisuus. – Toinen asia, jolla on tutkitusti suuri merkitys työssä viihtymiselle, on hyvät suhteet työkavereihin, psykologi kertoo. Jälkikäteen tuntuu hyvältä, että saatoit auttaa. – Kannattaa siis tarjota auttava käsi myös kollegalle. Työpaikan ilmapiirillä iso vaikutus Tärkeä on myös työpaikan ilmapiiri, johon jokainen voi vaikuttaa. Työnantaja, korosta työn merkitystä Nimestään huolimatta Emma Seppälä ei puhu suomea. Jopa puuduttavan toisteinen tai stressaavan haastava työ lisää onnea, jos se tuntuu itsestä merkitykselliseltä. Hänen mielestään työnantajan tulisi ennen kaikkea viestittää työntekijöille, mikä näiden työn ja työpaikan mer kitys on. Työnteki jöitä houkutellaan tai motivoidaan tarjoamalla heille materiaalisia etuja, kuten hierontakäyntejä tai säkkituo leja taukotiloihin. – Ihmisen täytyy tietysti huolehtia omasta jaksamisestaan. Jos kokee, että työpaikalla saa tarvittaessa tukea ja toisaalta pystyy itse olemaan hyödyksi muille, viihtyy työssä kuin työssä. Tilanne näkyy eri tavoin. TYÖ VOI OLLA onnen lähde TEKSTI JA KUVA KERTTU VÄHÄNEN – Näistä asioista voi olla hyötyä, mutta ne eivät kuitenkaan ole paras tapa, jolla työnantaja voi tehdä työn tekijöistään onnellisia, Seppälä sanoo. Työn ei hänen mielestään pidä tun tua suossa tarpomiselta eikä välttämät tömältä pahalta, joka täytyy hoitaa alta pois ennen kuin pääsee tekemään sitä, mistä on oikeasti kiinnostunut. Hyvä suhde työkavereihin kantaa Seppälän mukaan miltei mikä tahansa työ voi saada ihmisen onnelliseksi, kunhan siihen liittyy päämäärän saa vuttamisen tunne. Tyydy tystä voi saada työstä sinänsä. Hänen isoisänsä oli suomalainen diplomaatti, mutta pojantytär kasvoi Ranskassa ja asuu nykyään Yhdysvalloissa. Tutkimustulos ei häntä yllättänyt. – Hyvän työympäristön ilmapiiri on anteeksiantava, myötätuntoinen, inhimillinen ja altruistinen eli epä itsekäs, Seppälä listaa ja palaa työ kaverien keskinäiseen avunantoon. Muita auttava ihminen elää keskimäärin pidempään ja onnellisempana. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 AJASSA T YÖ EI PELKÄSTÄÄN tarjoa ihmiselle toimeentuloa, vaan se voi tehdä hänes tä myös onnellisen. Kun elämän perustarpeet on tyydy tetty, yksi varmimmista onnellisuuden tekijöistä on altruismi. – Työ voi lisätä yksilön onnellisuutta, ja toivottavasti monilla näin onkin, vietämmehän ison osan päivästämme työpaikalla, Seppälä sanoo. – Monet työnantajat ovat pikkuhiljaa hyväksyneet ajatuksen, että työntekijöi den hyvinvointi on heille kannattavaa. Se tulee heti ruoan ja turvallisen lepopaikan jälkeen. Työviihtyvyyttä parantavat eniten tunne työn merkityksellisyydestä ja töissä solmitut ihmissuhteet, sanoo yhdysvaltalainen tutkija Emma Seppälä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet kerran toisensa jälkeen, että onnellisimpia olemme silloin, kun autamme toisia pyyteettömästi. – Kun kaveri tulee luoksesi ja kertoo vaikkapa tarvitsevansa kiireesti apuasi, omat huolesi unohtuvat. Jo pienillä eleillä voi parantaa työkaverin päivää, ja samalla yleensä parantaa myös omaa mieli alaansa.. Näin kuuluu psyko logian tohtorin ja onnellisuustutkijan Emma Seppälän teesi. Siksi Seppälä tuntee parhaiten amerikkalaisen työ kulttuurin ja työpaikat. Stanfordin yliopiston tutkimus johtajana työskentelevä Seppälä vie raili Suomessa luennoimassa Work Goes Happy tapahtumassa, joka järjestettiin Helsingissä maaliskuussa. Jos työkaveri jonakin aamuna saapuu pai kalle tavallista myöhemmin ja kertoo pyörän ketjujen katkenneen tai lem mikin kadonneen, asia vaikuttaa mei hin enemmän kuin tajuammekaan
Jo lyhyt hengitysharjoitus alentaa sykettä. Uusien tavaroiden haikailu ja hamstraaminen antavat kuitenkin onnea vain hetkellisesti. Tutkija Emma Seppälän ykkösneuvo stressin alenta miseen ja siitä palautumiseen on oikea hengit täminen. Seppälän tutkimukseen osallistuneet yhdysvalta laiset sotilaat kävivät lyhyen hengityskurssin. Hedonistista onnea suosivan ve ressä on stressihormoneja yhtä paljon kuin sotaalueella asuvalla. Olen kuitenkin tutkinut hengitysharjoitusten vaikutuksia sekä sodasta palanneisiin veteraaneihin että yliopistoopiske lijoihin, ja tulokset olivat paremmat kuin osasimme edes kuvitella, Seppälä kertoo. Eudaimo ninen onni sen sijaan rauhoittaa ja vähentää stressiä. – Neuvo voi kuulostaa liiankin yksinkertaiselta. Hei dän tilanteensa tutkittiin kuukausi kurssin jälkeen ja vielä uudelleen vuoden kuluttua. Liian tiheän pulssin voi pudottaa normaalilukemiin minuuteissa. Hengitysharjoitukset ehkäisi vät posttraumaattista stressiä tehokkaammin kuin lääkitys tai mikään muu tutkittu keino. Hengittäminen auttaa palautumaan S TRESSAAVASSAKIN TYÖSSÄ PÄRJÄÄ, kun opettelee vähentämään paineitaan. Hedo nistinen onnellisuus perustuu aistien nautintoihin, kun taas eudaimoninen hyvinvointi syntyy tunteesta, että elä mällä on merkitystä ja että on osa jota kin itseään isompaa. – Mainokset lupaavat, että kun ostat tuotteemme, tulet varmasti onnelli seksi, Seppälä kuvailee. Onnea onkin kahdenlaista. Emma Seppälä vieraili Work goes happy -tapahtumassa Oopperatalossa maaliskuussa.. – Pidemmän päälle seurauksena on tyytymättömyyden tunne, kun jatku vasti pitäisi saada lisää ja parempaa. Se, kumpaa onnea lähtee tavoitte lemaan, näkyy jopa solutasolla. – Hedonistinen onni ei alenna stressi tasoa vaan vaikuttaa päinvas toin. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Oikea onnellisuus rauhoittaa Mainonnan kyllästämässä maailmassa onnellisuutta tuputetaan joka suun nasta koko ajan. Harjoituksilla on myös pitkäaikaisia vaikutuksia. – Kävi ilmi, että heillä ei ollut traumaperäisen stressihäiriön oireita
ONNEA ARVONNAN VOITTAJILLE! GetUpSit-aktiivituoli Tarja Harberg, Seinäjoki S-ryhmän 50 euron arvoiset lahjakortit Pia Hirvonen, Tampere Mari Vänskä-Ruotsalainen, Lehmo Jari Haapala, Vuorela Finnkinon kahden leffalipun paketit Marja-Liisa Länsimäki, Karkkila Hannu Kaskinen, Tampere Anne Pensola, Helsinki. Saat palvelua, joka on tehty sinulle. ainoa työterveyshoitajien edunvalvontaan keskittynyt liitto valvomme etujasi ammatillisissa, koulutuksellisissa ja taloudellisissa kysymyksissä neuvottelemme sinun työehtosopimuksesi luottamusmiehen tuki työpaikallasi vastuuja oikeusturvavakuutus työttömyysturva tarjoamme alan tärkeimmät täydennyskoulutukset omassa ammattiliitossasi sinun äänesi kuuluu omien joukossa vertaistuki on vailla vertaa Liity omiesi joukkoon. Työterveyshoitajaliiton tavoitteet ja työolojen kehittämisen pääpaino lähtee sinun ammattisi kehittämistarpeista, siksi oma ammattiliitto on aina paras. www.tttlehti.fi > Tilaa lehti > Tilaa uutiskirje KIITOS TTT-LEHDEN UUTISKIRJEKYSELYYN VASTANNEILLE! Kyselyyn vastanneita oli yli 2 000. Työterveyshoitajaliitto tuntee parhaiten kaikki ne seikat, mitkä liittyvät työterveyshoitajien työehtoihin, palkkaukseen ja työoloihin. Liity nyt osoitteessa: www.stthl.fi Tilaa maksuton UUTISKIRJEEMME! Saat ajankohtaiset työhyvinvoinnin uutiset suoraan sähköpostiisi. Tuloksista kerromme tarkemmin 13.6. uutiskirjeessämme. Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf TYÖTERVEYSHOITAJA Aikavälillä 1.1-31.5.2019 jäseneksi liittyneet sekä jäsenyyttä heille suositelleet saavat 50 euron arvoisen SuperLahjakortin. Miksi Työterveyshoitajaliitto on oikea valinta Ammattiliitot ovat perehtyneet aina oman alansa palkansaajien etujen kehittämiseen ja turvaamiseen
Missä tilanteessa voi hyödyntää osasairaus päivärahaa. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran 1.4.2019 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta ansaittaviin lomiin. Käytännössä omavastuu koskee työntekijöitä, joille on kertynyt lomanmääräytymisvuoden aikana yli 24 lomapäivää. Tarvittaessa työ kyvystä ja tukitoimista voidaan järjestää työnantajan, työntekijän ja työterveys huollon yhteinen neuvottelu. Asiasta on keskusteltava työterveyslääkärin kanssa, joka antaa arvion työkyvystä Kelan ohjeiden mukaisesti Blausun nolla. Ennen sairausloman päättymistä työntekijä ja esimies keskustelevat siitä, miten paluuta mahdollisesti helpottai siin esimerkiksi työtehtäviä, työvälineitä tai työaikaa mukauttamalla. Jos työntekijä sairastuu loman jo alet tua, hänellä on oikeus siirtää lomaansa kuuden omavastuupäivän jälkeen. Sairausloma ja työssä käyminen eivät välttämättä sulje pois toisiaan. Tänä keväänä voimaan tullut vuosi lomalain muutos pidentää aikaa, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siir retty vuosiloma on annettava. Työantaja arvioi lääkärintodistuksen perusteella, onko työntekijälle tarjottavissa tehtävä, joka ei vaaranna toipumista. JOS TYÖNTEKIJÄ ei pysty sairauden vuoksi tekemään omaa työtään, mutta on halukas tulemaan töihin, työnantajan kanssa voi neuvotella mahdollisuudesta tehdä korvaavaa työtä. Vuosiloman siirtoa tulee pyytää työn antajalta viipymättä. Lähteet: Johda terveyttä. Työpaikalla on syytä laatia korvaa vasta työstä pelisäännöt, joita nouda tetaan johdonmukaisesti ja jotka ovat työpaikalla mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen mukaisia. Tiina Alahautala ja HennaRiikka Huhta. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 Voinko siirtää lomapäiviäni, jos sairastun vuosilomalla. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK 3 4 1 5 2 5 kysymystä SAIRAUSLOMISTA AJASSA 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11. Työntekijän on myös työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Työntekijä on myös perehdytettävä tehtävään. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta nel jän viikon vuosilomaan. OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN aikana työntekijä on osin töissä ja osin sairauslomalla. Entä miten käy, jos tulen kipeäksi kesälomalla. Sen sijaan esimerkiksi viisaudenhampaan poisto hammaslääketieteellisin perus tein ja sairauden hoitamiseksi oikeuttaa sairausajan palkkaan. Miten sopia korvaavasta työstä. Sen tarkoitus on madaltaa kokoaikatyötä tehneen työn tekijän kynnystä palata työhön pitkältä sairauslomalta. Osaaikatyö ei saa vaarantaa työntekijän toipumista. Työterveyshuolto arvioi työkykyä ja ehdottaa toimenpiteitä työhön paluun tukemiseksi ja myös seuraa työkykyä työhön paluun jälkeen. Sen jälkeen työntekijällä on oikeus palata entiseen kokoaikaiseen työhön vanhoin ehdoin. Järjestely on vapaaehtoinen ja edellyttää kirjallista sopimista. EI-LÄÄKETIETEELLISET toimenpiteet eivät kuulu palkallisen sairausloman piiriin, elleivät ne samalla ole osa sairau den hoitoa. Miten valmistautua työhön paluuseen. Plastiikkakirurgisten leik kausten lisäksi tämä koskee esimerkiksi taittovirheiden korjausleikkauksia. Työnantajan opas. JOS TYÖNTEKIJÄ on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön loman alkaessa, loman voi työntekijän pyyn nöstä siirtää myöhempään ajankohtaan. Olen ollut pitkällä sairaus lomalla. Järjestelyssä työajan on lyhennyttävä 40–60 prosenttia. TYÖHÖN PALUUTA on helpointa suun nitella, kun esimies on pitänyt työnte kijään aktiivisesti yhteyttä sairausloman aikana. Osasairauspäivä rahakauden tulee kestää vähintään 12 ja enimmillään 120 arkipäivää. Saanko palkallista sairauslomaa, jos olen töistä poissa kauneusleikkauksen takia. (Alma Talent, 2018.) ja Työja elinkeinoministeriö, www.tem.fi. Sairausloma ei myöskään ole aina palkallista
– Kun hoitajilta kysytään, millaista uutta teknologiaa he hartaimmin kaipaavat, vastaus on aina, että helpotusta työn fyysiseen kuormitukseen, kertoo tutkija Tuuli Turja Tampereen yliopistosta. Noin puolet näki, että he voisivat käyttää voimaliivejä myös työpaikalla, kun taas toinen puoli arvioi, ettei turvautuisi liiveihin. Inga Pöntiö ja Markus Mäkelä demonstroivat nostotilannetta. Ne perustuvat kaasujousiteknologiaan ja painavat 2,3 kiloa. – Jotkut kokivat saavansa liiveistä lisävoimia potilaan avustamiseen, toiset taas eivät. TEKSTI JA KUVAT HILKKA VÄHÄNEN Tredun opettaja Inga Pöntiö esittelee hollantilaisia Laevo-voimaliivejä. AJASSA 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 rasitusta potilaita nostettaessa ja tuettaessa. V ANHUSTEN HOIDOSSA työskentelevät eivät haikaile avukseen tekoälyä tai etäohjattavuutta. Testiliivit pienentävät alaselän rasitusta noin 40 prosenttia. Tampereen seudun ammattiopiston Tredun hoitoalan opiskelijat ovat kokeilleet, miltä tuntuu avustaa vanhus sängystä pyörätuoliin liivit yllä. Tehokkaimpia voimaliivejä ovat moottoroidut liivit, mutta ne painavat yleensä vähintään 10 kiloa. – Ainakin teoriassa tämänkaltainen uusi teknologia voisi helpottaa hoitoalan fyysistä kuormittavuutta ja luoda sitä kautta uutta imua alalle, Turja sanoo. Asenne ratkaisee. Pohjoismaiden ensimmäisessä pilottitutkimuksessa selvitetään parhaillaan, kuinka hoitajan voimaliivit käytännössä toimivat. Tampereella kokeiltavat hollantilaiset Laevo-liivit ovat niin sanotut passiiviset voimaliivit. – Tämä tarkoittaa robotiikan sovelluksia, jotka yhdistävät koneen voimat ja ihmisen joustavan älykkyyden. Jo alustavista tuloksista on saatu kiinnostavaa tietoa. Juuri sellainen sovellus ovat voimaliivit eli pienimuotoinen ulkoinen tukiranka, jonka hoitaja pukee ylleen kuin valjaat. Voimaliivit vähentävät potilasta nostavan hoitajan alaselän rasitusta noin 40 prosenttia. VOIMALIIVEISTÄ PUHTIA vanhustenhoitoon. Liivien idea on antaa käyttäjälleen lisävoimia ja keventää etenkin selkään kohdistuvaa Tampereella tutkitaan robottiliivien hyödyntämistä hoitotyössä. Potilaan roolissa on Anna-Maija Palonen.
Eniten käyttöhalukkuus riippui kuitenkin siitä, kuinka paljon opiskelija tunsi oman ergonomiansa ja suorituksensa paranevan liivien ansiosta. Tavoitteena on saada mahdollisimman joustavasti laadukasta työvoimaa teollisuuteen, muun muassa Valmet Automotivelle sekä Meyerin Turun-telakalle ja niiden suurille yritysverkostoille. Kehittää ja ottaa käyttöön uusia työvoimaja osaamistarpeisiin vastaavia toimintamalleja ja käytänteitä ammatillisessa koulutuksessa. – Pelkona on, että liiallinen robotiikka haastaa hoitajan ja asiakkaan välisen herkän vuorovaikutussuhteen. Parasta. Tampereen tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa liivimalleja kehittäville yrityksille. Saatan samana päivänä tutustua pieneen start up -yritykseen ja mennä telakalle, jossa tarvitaan vuosittain tuhansia uusia työntekijöitä. Koehenkilöön liivit valoivat turvallisuuden tunnetta. Hän ei saanut hoitajista ”robottifiilistä”. Oikeasti Anna-Maija on tanssikunnossa, Turja naurahtaa. Uusia oppimisympäristöjä on luotu esimerkiksi niin, että yritykset ovat sisustaneet oppilaitoksen luokkahuoneisiin omat tilansa. Vanhana kettuna opin uusia asioita itsekin! Mitä edellyttää tekijältään. – Mitä vähemmän opiskelijalla oli työkokemusta, sitä todennäköisemmin hän katsoi liiveistä olevan hyötyä. Hoitajat eivät esimerkiksi halua näyttää roboteilta. Hoitaja ei halua robotiksi Maailmalla voimaliivejä hyödynnetään jo muun muassa logistiikkatyössä. Toivon, että vuoden lopussa päättyvän hankkeen tulokset vakiinnutetaan. – Liivit vaativat vielä hiomista. Yllättävän isoon rooliin nousi silti asenneilmapiiri. Liivien muotoilu nimenomaan hoitoalaa varten on vielä kesken. PORE tarkoittaa positiivisen rakennemuutoksen tukemista koulutuksen keinoin. – Kun totuus paljastettiin, opiskelijat menivät aivan hämilleen, mutta kehuivat sitten vuolaasti Anna-Maijan näyttelijänlahjoja. HARRI VAARA etsii ratkaisuja yritysten työvoimapulaan Lounais-Suomen Hyvä PORE -hankkeessa. Toimin kollegani kanssa siltana yrittäjien, Turun ammatti-instituutin ja oppilaiden välillä. Verkostoituminen ja työn monipuolisuus. – Lisäksi varsinkin dementoituneilla potilailla on usein refleksinä tarttua heitä nostavaan hoitajaan. Juuri tämä asia osoittautui merkittäväksi. – Liike tuntui myös kepeämmältä. Tavoite. Vastaavanlaisia tiloja on rakennettu myös yrityksiin. – En ollenkaan kokenut asiaa niin. Minulla on yli 30 vuoden kokemus työelämästä, olen työskennellyt sekä yrittäjänä että suurissa kansainvälisissä firmoissa. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Osalla tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista oli jo kokemusta alan töistä, osalla ei. Suunnittelemme yhdessä yritysten kanssa, miten työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutuisi uudella tavalla, tarvitaanko uudenlaisia oppimisympäristöjä tai miten työvoimatarpeita voitaisiin helpottaa työntekijöiden yksilöllisillä koulutuksilla. Opiskelijoiden mielestä työyhteisön yleinen asenne ratkaisisi sen, käytettäisiinkö apuvälinettä työpaikalla vai ei. RAIJA LAHTINEN K U VA M IK K O K A N K AI N E N. Nykyiset voimaliivit saattavat jopa näyttää kahvoilta. Koulutus. Tämä ei ollut ongelma vielä testitilanteessa, jossa koehenkilönä nostettu Anna-Maija Palonen on hyvissä hengen ja ruumiin voimissa – itse asiassa paremmissa kuin opiskelijat osasivat arvatakaan. Parhaillaan opiskelen työn ohella konetekniikan diplomi-insinööriksi. "Liike tuntui kepeämmältä" Tutkimus selvittää myös potilaiden kokemuksia voimaliivivahvistetusta nostamisesta. Ekstroverttiyttä, sosiaalista ja henkistä älykkyyttä, kuuntelutaitoa. Tutkija ei uskalla ennustaa, milloin voimaliiveistä voisi tulla osa hoitotyön arkea. Liivithän ovat niin kevyet. – Opiskelijoille kerrottiin, että koepotilaan jalkojen toiminta on rajallinen. Mitä tekee työelämäagentti. Siksi yleinen toive on, että liivit mahtuisivat vaatteiden alle, Turja kertoo. Kysyntä. Ne ovat jo aika helppokäyttöiset ja nopeat pukea, mutta palautteessa niistä on toivottu vielä helpompia, Turja toteaa. Oikein ajattelin, että nytpä minä nousen tästä, Palonen kuvailee. Työelämäagentit on saatava mukaan ammatilliseen koulutukseen. Ne eivät siksi sovellu kaikkiin asiakastilanteisiin. Tapaan nuoria kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia sekä opettajia, joista osa on nuoria ja innostuneita, osa jäämässä eläkkeelle. Turjan mukaan vaikuttaa siltä, että jos hoitajalla on mahdollisuus tutustua voimaliiveihin jo osana opintojaan, hän myös ottaa ne käyttöön työssään. Tuotantotalouden diplomi-insinööri, teknologiayrittäjyys pääaineena. Miten työskennellään. Käsitystä vahvistaa se, että liivejä jo ennen testitilannetta kokeilleet opiskelijat suhtautuivat niihin luontevammin ja positiivisemmin kuin ne, jotka näkivät uutuuden ensi kertaa
Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Tilaa LEHTI NYT!. TILAUSHINNAT 2019 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 8 5 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Lehden saa vain tilaamalla. Määräaikainen vuositilaus 9 5 euroa. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 85 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). Määräaikainen vuositilaus 85 euroa. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 7 5 euroa/vuosikerta. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 95 €/vsk. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 2016, VASTAAJIA 767
16 Työelämä 2020 -hanke on nyt loppusuoralla. AMMATIT KATOAVAT, IDENTITEETTI PYSYY. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 16 Yhdessä Euroopan parhaaksi 20 Toimiva työyhteisö vetää puoleensa 22 Vähemmän kremppaa & lisää työkykyä 26 Työ ajassa Tässä numerossa S. Hän totesi, ettei identiteettiä kannata rakentaa ammatin varaan, sillä ammatit katoavat. Itse sanoisin, että esimerkiksi opettaja on kirkastaja. Minä koen olevani jäsentäjä. Sen sijaan tulee miettiä, miksi tekee juuri sitä, mitä tekee, ja mitkä ovat omat into himot ja vahvuudet. Karsin, tiivistän, havainnollistan ja muokkaan ymmärrettävämmäksi. Keksijä, futuristi, säveltäjä ja yrittäjä Perttu Pölönen antoi huolestuneille neuvon Työelämä 2020 -hankkeen juhlaseminaarissa. Oletko sinä kommunikoija, yhdistäjä, kampanjoija vai jokin muu. Miten varmistan asemani työelämässä. Pölönen kysyy. Y HTEISKUNNAN MUUTOKSET, digitalisaatio ja tekoälyn tuleminen arveluttavat monia. – Mieti, miten kuvaisit yhdellä sanalla sitä, mikä sinä olet. Poimin, kokoan ja yhdistän tietoa. Tarvitaanko osaamistani tulevaisuudessa. Tulos näkyy tässä lehdessä
16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 Valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen viimeinen toimintavuosi on parhaillaan käynnissä. Yhdessä EUROOPAN PARHAAKSI TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT VEERA KORHONEN Hankejohtaja Margita Klemetti on tyytyväinen onnistumisiin, joita Työelämä 2020 -hankkeen aikana on yhteistyössä aikaansaatu. Annetaan hankejohtaja Margita Klemetin kertoa. Mistä se tullaan muistamaan. Toteutuuko visio Euroopan parhaasta työelämästä. Miten työelämän kehittämistä on syytä jatkaa. Yksi niistä on suomalaisen työelämän arvopohja, joka syntyi osallistavasti työelämän sidosryhmien kanssa.
Vahvuudet brändiksi Syksyllä 2016 Työelämä 2020 hanke julkaisi työelämäbrändiä koskevan raportin, joka kuvaa suomalaisen työ elämän positiivista mainetta. SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä TYÖELÄMÄ 2020 -HANKE perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työ elämästrategiaan, jonka päämääriksi asetettiin työllisyysasteen työelämän laadun työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Yhteiset arvot – tarkoitus, luottamus, sinnikkyys ja rohkeus – ovat olleet kantava voima koko matkan ajan. – Aitoa kehittämistä tapahtuu vain, kun se on mielekästä. – Verkoston kautta olemme paitsi tavoittaneet työpaikkoja, myös saa neet kentältä hyviä ehdotuksia ke hittämisteemoista. – Työelämän kehittämisessä lähde tään usein ajatuksesta, että meillä on jokin epäkohta, joka pitää korjata. Koordinaatiovastuun brän dityön jatkamisesta ottaa Business Finland. Kehittämiseen syntyy positiivinen kierre, kun sitä lähestytään vahvuuksien ja voima varojen kautta. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 T YÖELÄMÄ 2020 -HANKE on pyrkinyt paranta maan työllisyysastetta, työelämän laatua, työ hyvinvointia ja työn tuottavuutta. Kunnianhimoista tavoitetta ei voisi saavuttaa ilman laajaa yhteistyötä. Näitä ominaisuuksia halusimme työ elämäbrändityön kautta tuoda esiin. Hanketta on toteutettu verkosto maisesti 84 työelämätoimijan, 15 alueverkoston sekä palkansaaja ja työnantajajärjestöjen yhteisten toimialaohjelmien kautta.. Suomalaisen työelämän yhteiset arvot – tarkoitus, luottamus, sinnikkyys ja rohkeus – ovat olleet kantava voima koko matkan ajan. Verkostomaisesti kohti visiota Työelämästrategian visiona oli kehit tää suomalaisesta työelämästä Euroo pan paras vuoteen 2020 mennessä. – Työelämän laadun ja tuottavuu den samanaikainen kehittäminen sekä työpaikkalähtöisyys ja henkilös tön osallistaminen ovat säilyneet läpi leikkaavina teemoina koko hankkeen ajan, linjaa hankejohtaja Margita Klemetti. Vapaaehtoisiin pajoihin kutsuttiin osallistujia kaikkien toi mijatahojen verkostoista. Rullaavan toimintasuunnitelman ansiosta muutoksiin on tarvittaessa voinut reagoida nopeastikin. Merkityksellinen ja innostava visio saikin liikkeelle koko hankkeeseen sitoutuneen laajan verkoston, jonka avulla on kannustettu ja aktivoitu työ paikkoja kehittämään itseään ja uudis tumaan omista lähtökohdistaan. Se on puhutteleva ja riittävän kaukainen, mutta ei silti mahdoton saavuttaa. Tehdyn brändityön tarkoituksena on tukea Suomen talouskasvua pitkällä aikavälil lä ja auttaa maatamme menestymään kansainvälisessä yhteistyössä. Suomalainen työelämäbrändi on hyvä esimerkki konsepteista, jotka jatkavat elämäänsä myös hankkeen päätyttyä. Se on onnistunut toteutta maan vuonna 2012 laaditun työelämä strategian ydintä ajassa, jossa sekä toimintaympäristö että työ ovat olleet suuressa muutoksessa. Tällaisessa lähestymistavassa unohtuu helposti se, että suomalaisessa työ elämässä on myös paljon vahvuuksia. – Tällaisessa verkostohankkeessa ei kukaan voi sanella, että nyt me teemme näin. Työelämä 2020 hankkeen ver kostomainen rakenne on edellyt tänyt vuorovaikutteisuutta ja riit tävän joustavaa toimintamallia. Brändi sisältää kolme suomalaisen työelämän keskeistä vahvuutta, jotka ovat osaami nen, yhteistyö ja turvallisuus. Siksi he sitoutuivat siihen, Klemetti toteaa. Asiat pitää osata muotoilla niin mielenkiintoisiksi ja tarpeellisiksi, että verkoston jäsenet innostuvat niistä. Näin laajaalai sessa työssä toimintasuunnitelman joustavuus on ollut äärimmäisen tärkeää, jotta toimijoiden mielen kiinto säilyy, Klemetti pohtii. Visio on ollut ää rimmäisen hyvä. – Pohdimme erilaisten työelämän sidosryhmien kanssa, millaisten arvojen varaan uskomme suoma laisen työelämän rakentuvan vuon na 2020. Arvot luovat perustaa Sitoutumista vahvistettiin yhteisellä työelämän arvopohjalla, joka syntyi keväällä 2013 pidettyjen arvopajojen pohjalta. Klemetti kannustaa kaikessa kehit tämisessä suuntaamaan katseet epä kohtien sijaan vahvuuksiin. Verkoston toi mijat halusivat tehdä töitä yhteisen vision hyväksi
Olemme halunneet viedä viestiä sinne, missä ihmiset muutenkin ovat, emmekä luottaa pelkästään siihen, että he hakevat itse tietoa hankkeen verkkosivuilta tai Suomi.fiportaalista. Osaamista kehitettävä Tulevaisuuden työelämän haasteeksi ja kehittämiskohteeksi Klemetti nostaa ennen muuta työn murroksen ja siihen liittyvän osaamisen kehittämisen. Näiden lukujen valossa, luottamuksen ilmapiirin vallitessa Klemetti pitää työelämän tulevaisuutta valoisana, mutta toteaa samalla, ettei kehittämisen tarve lopu koskaan. Hankkeessa on hyödynnetty monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -keinoja. – Työelämän arvopohja on jo muuttunut ja tulee yhä muuttumaan. Verkostoituminen ja muilta oppiminen ovat hyviä tapoja päästä eteenpäin, ja näissä myös kansallinen kehittämishanke voi olla avuksi. Työelämää ja työn murrosta käsittelevän Työlinjalla Pekka Sauri -podcast-sarjan jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa, Soundcloudissa ja iTunesissa, ja suomalaiset työpaikat ovat pääroolissa niissä lukuisissa työpaikkatarinoissa, joita voi yhä lukea hankkeen verkkosivuilla tyoelama2020.fi. – Digitalisaatioon ja teknologiseen murrokseen liittyvän osaamispääoman päivittäminen ja markkinakelpoisuuden säilyttäminen tulee olemaan keskeinen asia. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 Hankkeessa syntynyt Kehittämispolku-testi taas siirtyy Työturvallisuuskeskuksen työkalupakkiin. Testi auttaa työpaikkoja kehittämiskohteiden tunnistamisessa. – Ihmiset voivat olla työuransa aikana palkkasuhteissa, yrittäjiä ja kevytyrittäjiä. – Edelläkävijät kehittävät toimintaansa ilman minkäänlaista kansallista työelämähankettakin, mutta samaan aikaan suuri joukko työpaikkoja tarvitsee apua muutoksen kääntämisessä mahdollisuudeksi. Globalisaation, alustatalouden ja verkostoissa tapahtuvan työn kaltaiset ilmiöt tulevat haastamaan nykyiset johtamismallit, joten johtamisen kehittämiseen kannattaa satsata myös jatkossa. Välillä opiskellaan tai ollaan kenties työttömiä. Moni asia on jo parantunut Työelämä 2020 -hankkeen aikana suomalaisen työelämän laatu on pysynyt hyvänä ja kehittynytkin rakennemuutoksesta huolimatta. Johtaminenkin muutoksessa Klemetti toivoo, että myös johtamisen teema pysyy pinnalla suomalaisen työelämän kehittämisessä. – Sosiaalisen median strategia ei ollut arkipäivää vielä vuonna 2013, jolloin me sellaisen hankkeelle laadimme. Viestinviejinä ovat toimineet sekä verkosto että hanke itse. Oman haasteensa luo myös se, että työurat muuttuvat aiempaa mosaiikkimaisemmiksi. Parhaimmillaan johtaminen on muutosta mahdollistava moottori. Työelämän murros koskettaa kaikkia, eikä kukaan ole siltä suojassa. Hankkeen aikana syntyneet tv-sarjat 8 myyttiä työstä, Murroksessa ja Seniori työssä ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Johtajan tehtävä on aina ollut haasteellinen, mielenkiintoinen ja mahdollisuuksia luova, mutta siltäkin odotetaan uusia tuulia. Viestejä moneen kanavaan Työelämä 2020 -hankkeessa on ensimetreiltä asti satsattu vahvasti viestintään tekemällä näkyväksi hanketoimijoiden hyvää työtä ja välittämällä sitä työpaikoille. – Olemme tehneet esimerkiksi tv-ohjelmia ja podcasteja sekä osallistuneet Suomi Areenaan useana vuonna. Työllisyysaste on noussut yli neljä prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin, ja työurat ovat pidentyneet: vuonna 2018 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 61,3 vuotta, kun se vuonna 2010 oli 60,4 vuotta. Tämä haastaa sekä osaamisen kehittämistä että suomalaista koulutusjärjestelmää. Muutos haastaa eri toimialat eri tahtiin. Suomalaisessa työelämässä on myös luottamuspääomaa – hankkeen vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan 79 prosenttia vastaajista luottaa työpaikkaansa ja ihmisiin siellä. Työn pirstaloituminen haastaa osaa misen kehittämistä ja koulutusjärjestelmää, Margita Klemetti pohtii.. Parhaimmillaan johtaminen on muutosta mahdollistava moottori. Hankkeen aikana yhä useampi suomalainen työpaikka on tämän oivaltanut, mutta työtä on vielä tehtävänä
Uutuus. Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti työpaikoille, joissa pienet haavat ovat arkipäivää. Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri Soft laastari Haavapyyhkeet Kangaslaastari Muovilaastari Iso Kangaslaastari Tutustu tuotteeseen www.cederroth.com/. Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri siellä, missä laastareita tarvitaan. PIENIIN HAAVOIHIN. ISO UUTUUS
Sujuva arki ja isot unelmat ovat työhyvinvoinnin rakennusaineita FinFami ry:ssä. Järjestö haluaa olla työpaikka, jota myös sieltä lähteneet muistavat hyvällä. – Kutsumme esimerkiksi vuosittain järjestettäville hyvän mielen glögeille nykyisten ja perhevapailla olevien työntekijöiden lisäksi entiset työnteki jät. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Onkin luonnollista, että jär jestö haluaa myös keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten työntekijöiden voi van hyvin. Meidän pitää toimia esi merkkinä, sanoo järjestön toimin nanjohtaja Pia Hytönen. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 M IELENTERVEYS OMAISTEN kes kusliitto Fin Fami ry tekee työtä mielenter veyskuntoutu jien omaisten ja omaishoitajien hyväksi. FinFamissa uskotaan kin, että työhyvinvointi vaikuttaa myös järjestön imagoon, talouteen ja kilpailukykyyn. Hyvinvoivassa työyhteisössä työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissa olot vähenevät. Se näkyy nyt hyvänä ilmapiirinä ja vähäisinä sairauspois saoloina, kuvailee seitsemän vuotta järjestön toiminnanjohtajana toi minut Hytönen. He ovat tärkeitä työelämä lähettiläitä, jotka kertovat järjestöstä eteenpäin. Haave on toteutunut, sillä nykyään saamme paljon avoimia hakemuksia. – Kun aloitin työni, haaveilin siitä, että meille halutaan töihin. Jos emme omassa työyhtei sössämme toimisi joustavasti ja työn tekijöistämme välittäen, tilanne olisi aika vaikea. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi Työhyvinvointia vah vistetaan pienillä arjen teoilla ja toimivalla vuoro vaikutuksella, uskovat FinFamin Jaana Humalto (vas.) ja Pia Hytönen.. – Ihmisten hyvinvoinnin ja jaksa misen edistäminen on järjestömme tehtävä. Toimiva työyhteisö vetää puoleensa TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVA JULIA HANNULA Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Viestimme näin, että meille on hyvä tulla, meillä on hyvä olla ja meiltä on hyvä lähteä pois, Hytönen kertoo. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Toinen haaveeni oli se, että meillä halutaan pysyä töissä. – Omaisten ja omaishoitajien työ elämäjoustot on yksi edunvalvonta kärjistämme, joten haluamme toteut taa sitä myös työmme arjessa, lisää FinFamin järjestö ja henkilöstöasioi den asiantuntija Jaana Humalto. – Ja Lapsi mukaan töihin päivään kutsumme mukaan myös perhevapaal la olevat työntekijät, Humalto lisää. Entisetkin työntekijät tärkeitä FinFamissa on haluttu kiinnittää huo miota myös siihen, millainen käsitys järjestön entisillä työntekijöillä on työ paikastaan