UGANDAN MATKA kasvatti työintoa Muistisairaus vei ENNENAIKAISELLE ELÄKKEELLE Työhyvinvoinnin NETTITESTIT Myös seurakunnissa KIUSATAAN SUOJAA kädet viilloilta TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttlehti.fi NRO 3/2018 | 15 € METSÄNPOLTTO VAATII huolellista suunnittelua
Siirry sivustoon JALAS.COM. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengi ävyys tu uun tinkimä ömään suojaukseen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 2 Esi elemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odo avat jalkineiltaan enemmän. Tietyissä malleissa on eri äin helppokäy öinen ja suosi u Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle
34 Selkävoitto kivusta pitää kiinni työelämässä Oikea-aikainen kuntoutus lyhentää sairauslomia. 47 Ajassa: Turvallisuus SISÄLLYS 3/2018 48 Aisapari Kemikaalit vaativat jatkuvaa tarkkailua Porvoon jalostamolla. K U V A H E LI N Ä K U JA LA K U V A SH U T T E R ST O C K KANNESSA SUVI SALONIEMI KUVA SARA PIHLAJA. ”Työpaikalla tehdään parempaa tulosta, kun kaikki ideat eivät tule samaa ikäpolvea ja koulutustaustaa edustavilta ihmisiltä.” ERITYISASIANTUNTIJA SIRPA LAAKSO NUORISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ. 30 Kun Alzheimer asettui taloksi KANNESSA Sirpa Neittamo joutui luopumaan työstään muistisairauden vuoksi. 30 Muistisairaus ei estä Sirpa Neittamon kirjoittamisharrastusta. Vastaus löytyy ehkä netistä. 51 Ensi numerossa 42 Mekaanisilta vaaroilta suojaavia käsineitä käytetään esimerkiksi elintarvike-, auto-, muovi-, metalli-, lasija elektroniikkateollisuudessa ja rakennusalalla. 24 Tilauskortti 33 Äänestä parasta 50 Vapaalla Antti Rönkkö nauttii maisemasta ja nähtävyyksistä juosten. 42 Vältä haavat ja viillot KANNESSA Viiltosuojakäsineiden sormituntuma on parantunut. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3 5 Päätoimittajalta 8 Kesätyökausi lähestyy – jee! 10 Pakohuonepelissä oppii leikiten 12 Lukijoilta Työ 14 Nettiin hyvinvointia testaamaan KANNESSA Oletko työn imussa. Terveys 26 Kiusaaminen ei lopu toista poskea kääntämällä KANNESSA Myös seurakuntien työpaikoissa esiintyy kiusaamista. 45 Tapaturmainen kuolema Kunnossapitotyöntekijä menehtyi voimalinjasta saatuun sähköiskuun. 18 Työn imussa Ugandaan KANNESSA Varainhankkija haki intoa työlleen tutustumalla avustettaviin. Turvallisuus 38 Antaa palaa! KANNESSA Metsää on paras polttaa alkukesästä. 29 Blogi: Onni tulee eläen Marja-Liisa Manka löysi onnen kriteerit. 22 Luottamus kantaa muu toksissa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella sovitaan paikallisesti. Stressaatko
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 4 SINÄ RIITÄT. Tutustu palveluihimme: mehilainen.fi/uusisuunta Pidä elämäsi tärkein resurssi 100% kunnossa. TYÖELÄMÄPALVELUT. Hyvinvoiva ihminen on kokonaisuus – hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla ei voi erottaa toisistaan. Muista pysähtyä tarvittaessa, sillä sinä olet oman jaksamisesi paras asiantuntija. Jos työstä ei palaudu vapaa-ajalla tai työssä mieltä vaivaavat henkilökohtaiset asiat, voi syntyä riittämättömyyden tunne, joka saattaa uuvuttaa. Me Mehiläisen Työelämäpalveluissa tuemme terveyttäsi ja hyvinvointiasi vuoden jokaisena päivänä
En ole jäänyt ilman ruokaa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Jonkinlaisen siirtymäriitin tarjoaa nousu kolmannen kerroksen työhuo neeseen, mutta kesän tullessa voisin innostua jopa pienestä aamulenkistä. Luottamus: työyhteisö auttaa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTT-lehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Yksi ennakoimaton seikka aiheuttaa päänvaivaa: Joukkoliikenteen käyttä jänä ja pyöräilijänä keräsin aiemmin kohtuullisen määrän askelia ja kilo metrejä. Nyt arkiliikunta jää kotipäi vinä hyvin vähälle. Hyvinvoiva ihminen on kokonaisuus – hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla ei voi erottaa toisistaan. Päiväkohtainen töiden suun nittelu ryhdistää ja auttaa rajaamaan työhön kuluvaa aikaa. Työ Terveys Turvallisuus lehden arvot 4041 0428 K U V A JU H A SO M B Y SINÄ RIITÄT. Infoissa ja seminaareissa tapaan myös uusia ihmisiä. Olematon työmatka säästää tietysti aikaa aamusta ja iltapäivästä. Tapaamiset ystävien kanssa houkuttavat aiempaa enemmän. Vuositilaus 93 euroa, kestotilaus 83 euroa. Muista pysähtyä tarvittaessa, sillä sinä olet oman jaksamisesi paras asiantuntija. Ullakon työhuoneeseen kapuaminen ei muuten riitä taukojumpaksi, siihen on varattava oma aikansa. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Hänen kokemuksensa aiemmista, kertaviikkoisista etätyöpäivistäni oli sellainen. Etätyömahdollisuus toi toivot tua joustoa päivään. Tutustu palveluihimme: mehilainen.fi/uusisuunta Pidä elämäsi tärkein resurssi 100% kunnossa. Perheemme ruokataloudesta vastaa van mieheni huolenpito lämmitti: – No, mites mä jatkossa järjestän sun päiväruokailut. Tyhjen nän tehokkaasti tähderuoat jääkaapis ta, jos en ole tuulettumassa tiedotus tilaisuuksissa ja nauttimassa niiden tarjoiluista. nuorempi tyttäreni huolestui. perheen sosiaalisin tapaus, 17vuotias tyttäreni, äimisteli. Työstä irrottautuminen iltapäivästä on helpompaa, kun lähtee liikkeelle harrastuksiin tai asioille. Minunlaisiani päivittäin etätyötä tekeviä on vielä melko vähän, kolme palkansaajaa sadasta. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 S ÄÄNNÖLLISESTI ETÄTYÖTÄ tekee noin viidennes työn tekijöistä, kertoo uusin työ olobarometri. TYÖELÄMÄPALVELUT. Kieltämättä ikävä ajatus yksinäisistä lounas ja kahvi tauoista käväisi mielessä minullakin. Jos työstä ei palaudu vapaa-ajalla tai työssä mieltä vaivaavat henkilökohtaiset asiat, voi syntyä riittämättömyyden tunne, joka saattaa uuvuttaa. PARIN KUUKAUDEN KOKEMUS koto na työskentelystä on osoittanut, että läheiset kiinnittivät huomiota ihan olennaisiin seikkoihin. Saatoin myös kuskata tyttären tallille tai tavata hänen opet tajansa. Pilatestunnit ja juoksukoulu tuovat ryhtiä minun viikkoohjelmaani. Aina ei kuitenkaan jaksa olla menos sa. Silloin perhe voi tarjota tukeaan ja ilmoittaa työt siltä päivältä päättyneiksi. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Ettei etätyöläinen unohdu ullakolle. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print Avoimuus: kaikesta voi puhua. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Me Mehiläisen Työelämäpalveluissa tuemme terveyttäsi ja hyvinvointiasi vuoden jokaisena päivänä. – Teetkö sä sitten aina töitä iltamyö hään. Useimmiten syynä iltaan jatkunee seen työskentelyyn oli se, että työ päivän lomassa piipahdin asioilla tai pesin pyykkiä. – Miten sä voit jättää sun työkaverit. Kun maaliskuussa kerroin perheel leni, että aloitan työskentelyn koti toimistossa, kunkin perheenjäsenen mielenkiinto kohdistui eri asiaan. . Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 83 euroa, kestotilaus 73 euroa. Myös kotona työskentelevän on pidettävä huolta ergonomiasta, ei pidä jumiutua läppäri sylissä sohvan nurkkaan. ITSESÄÄTELYÄKIN TARVITAAN, jotta työ ei lavene täyttämään koko päivää. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2018. Seu raa huomaan kaipaavani työpäivän jälkeen. On hyvä luoda siirtymiä ja rajoja teke miselle. Säätöpöydän tarve on käynyt ilmei seksi. KIRSI VÄISÄNEN 16.5.2018 Terveiset ullakolta PÄÄTOIMITTAJALTA 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Myyntipäällikkö Seija Kuoksa Puhelin 040 933 1147 seija.kuoksa@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49
Uudistunut hiiri joka on tehty sinua varten, eikä päinvastoin. HUIPPUUUTUUS EXCEL LIGHT -SARJA Huippukevyt urheilullinen turvakenkä. Kokeile miltä terveellinen työskentely tuntuu www.hiirikokeilu.fi U U TU U S! HSEQ Online -palvelussa taas uutta! Koulutusja pätevyysrekisteri Sisäiset auditoinnit EcoOnline Archive kemikaalirekisteri integroituna! HSEQ Online sisältää mm: riskinarviointi, vaaratilanteet, tapaturmat, laatuja ympäristö, tarkastukset, yli 100 e-kurssia, valmisraportit ja O365 AD-integraatio. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 6 UUTUUSTUOTTEET Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi Uutuustuote-esittelyt ovat mainoksia, joiden sisällöstä vastaavat ilmoittajat. 010 2310 340 myynti@3tratkaisut.. 3T Ratkaisut Oy – EcoOnline Group puh. www.3tratkaisut.. Näillä jalkasi jaksavat koko työpäivän.. Tutustu tarkemmin skydda.fi ja kysy lähin jälleenmyyjäsi skydda@skydda.fi SKYDDA – kun haluat kaikki työturvallisuuteen liittyvät tuotteet ja palvelut yhdestä paikasta
Lue miten nuoret otetaan mukaan kehittämään työyhteisöä sivulta 8.. Työturvallisuuslain mukaan alle 16-vuotiaalla ei saa teettää vaarallisia töitä, jossa nuorta työntekijää itseään tai hänen työnsä takia muuta henkilöä saattaa uhata erityinen tapaturman tai terveyden menettämisen vaara. Yötyö on alle 18-vuotiailta kielletty. Lista löytyy Finlexin sivuilta finlex.fi/fi/ laki/alkup/2012/20120188. Lisäksi on määritelty erityisen haitallisia töitä, joita alle 18-vuotiaat eivät saa tehdä ollenkaan. Vaarallisista töistä on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A SH U T T E R ST O C K Ajassa NUOREN TYÖNTEKIJÄN TYÖSUOJELU KESÄTYÖKAUDEN LÄHESTYESSÄ työnantajien on hyvä selvittää, millaisia töitä nuorilla voi teettää. 16–17-vuotiaalla saa teettää sosiaalija terveysministeriön vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa mainittuja töitä, jos työn turvallisuudesta on huolehdittu riittävästi
Konkareiden ja noviisien rinnak kaiselosta voi kehittyä paljon uutta, kun kokemus ja tuoreet näkökulmat haastavat toisiaan. Käsitteiden rajaus vaihtelee, mutta tavallisimmin milleniaaleilla tarkoi tetaan vuosina 1982–2000 syntyneitä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 8 K esätyön aloitta minen on nuorelle usein jännittävä paikka. Heitä nuorempiakin alkaa jo kovaa vauhtia pyrkiä työelämään. Jos eriikäisten johtamista tarkas tellaan tutkimusten valossa, nuoret tarvitsevat työssään tukea, koska heidän asiantuntemuksensa on vähäisempää kuin kokeneemmilla. Nuoret sukupolvet on jaoteltu Y ja Zsukupolviksi, joista nykyisin käy tetään usein nimitystä milleniaalit. – Työhön sitoutumisessa ei tutki musten mukaan ole eroa nuorten ja KESÄTYÖKAUSI LÄHESTYY – jee! AJASSA. Mutta miten työ paikalla päästään hedelmälliseen yhteistyöhön. Keskiikäisillä taas vahvistuu tarve vaikuttaa omaan työhönsä ja muo kata sitä niin, että omaa osaamista voi hyödyntää mahdollisimman laajasti. Haasteen edessä ovat myös esimiehet: miten tulokkaat oppivat tehtävänsä, kuin ka he sopeutuvat työyhteisöön, millaista johtamista he toivovat ja tarvitsevat. Kun nuoret otetaan mukaan kehittämiseen, eri-ikäisten yhteistyö hyödyttää koko organisaatiota. – Arvostamalla eri ikäisiä ihmisiä, vastaa Työterveyslaitoksen erityis asiantuntija Sirpa Laakso, joka on Kesätyöntekijät tulevat pian – joko teillä ollaan valmiita. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK paneutunut etenkin ikäjohtamisen ja työkyvyn johtamisen kysymyksiin
Kalenteriikä ei ole koko totuus Ikäjohtaminen tarkoittaa sitä, että työpaikalla otetaan huomioon työn tekijän elämäntilanteeseen ja työuran vaiheisiin liittyviä tarpeita. Ja tietenkin hoitamaan työnsä niin hyvin kuin mahdollista. Paljon tietoa – sekä ääneen lausut tua että hiljaista – välittyy myös, kun työpaikalla luodaan mahdollisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen. Laakso kertoo, että tämän oletuksen ovat myös hänen työssään kohtaa mansa nuoret itse kyseenalaistaneet. Se saattaa vaatia vaivannäköä. Ohjei siin kuului muun muassa muistutus siitä, että suihkussa käydään päivittäin. Voi olla jopa kriisin paikka huomata, että onkin taas noviisi omassa työssään. Perehdytystä tarvitaan paitsi työteh täviin myös työpaikan käytäntöihin ja työkulttuuriin. – Ei ole yhtään hassumpaa, että oh jeistukset viedään tälle tasolle. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Toimiva työyhteisö > Ikäjohtaminen TTT-lehti 2/2018: Luottamus on tarttuvaa TTT-lehti 3/2017: Uteliaalla asenteella ja hyvällä perehdytyksellä kiva kesäduuni Mentorointi on usein toimiva tapa jakaa tietoa sekä kokeneelta tulokkaalle että päinvastoin.. – Jos osaa käyttää älypuhelinta ja pelata pelejä, se ei tarkoita, että osaa exceliä, wordia tai powerpointia, hän huomauttaa. Laakso kertoo esimerkin eräästä kau pallisen alan yrityksestä, jossa työelä mään tutustuvat koululaiset saivat talon tapoihin ohjaavan opaskirjasen. Se tuo työhön diversiteettiä, moni muotoisuutta, joka on oiva alusta työn kehittämiselle. – Työpaikalla tehdään parempaa tu losta, kun kaikki ideat eivät tule samaa ikäpolvea ja koulutustaustaa edusta vilta ihmisiltä. Nuori saa omalle työidentiteetil leen rakennusaineita jo ensimmäi sistä työsuhteistaan. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 varttuneiden välillä, vaikka niin usein luullaan. Siksi isoilla organisaa tioilla on monimuotoisuusohjelmia – ne ovat huomanneet, että luovuus ja innovaatiot syntyvät monenlaisista ihmisistä. Laakso kannus taa ottamaan tulokkaat myös mu kaan porukkaan ja keskusteluihin. Hyväkuntoinen viisi kymppinen voi olla biologiselta iäl tään yhtä vanha kuin huonokuntoi nen kaksikymppinen. He arvostavat vapaaaikaa enemmän kuin vanhempansa, ja heidän arvoissaan korostuvat myös työtyytyväisyys ja yksilökeskeisyys. paa ihmistä, oli hän minkä ikäinen tahansa. Hän huomauttaa, että ikä on muuttuva tekijä, joka voi pohjautua muuhunkin kuin elettyjen vuosien lukumäärään. Se, että osaaminen ei aina ole täyttä prii maa, ei tee kenestäkään huonom tai oma sairastuminen voi lisätä jous ton tarvetta työssä, Laakso sanoo. – Tämä herätti hiljattain aika paljon keskustelua myös Työterveyslaitoksen sisäisessä, esimiehille suunnatussa työkyvyn johtamisen koulutuksessa, Laakso mainitsee. Tarvitaan panostusta ja kommunikointikykyä, jotta eriikäiset tutustuvat toisiinsa. Esimerkiksi ikääntyvien vanhempien hoitaminen – Jos on tottunut kannattelemaan ja neuvomaan muita, se rooli on aika vahva osa omaa työidentiteettiä. Jos yri tyksessä hyvä hygienia on asiakaskoke muksen kannalta tärkeä standardi, se on hyvä kertoa. Nuoret saattavat kiilata edelle tuoreine oppeineen, mikä voi koetella itsetuntoa. Konkaristakin voi tulla noviisi Kokenut työntekijäkin on silti muut tuvassa työelämässä usein tilantees sa, jossa vanhoilla taidoilla ei enää pärjää. Nykyään ikäjohtami sen asiantuntijat puhuvatkin mie luummin työurajohtamisesta. Työantajan teh tävänä on saada nuori tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja perehdyttää hänet hyvin työhön. Sosiaalinen ikä liittyy odotuksiin ja mielikuviin siitä, mitä meidän missäkin elämän vai heessa ”kuuluisi” tehdä. Silloin ei jää epäsel väksi, mihin aikaan töihin on tultava, milloin voi pitää taukoja, voiko työ paikalla käyttää kännykkää ja millaista pukeutumista työssä edellytetään. Samalla tuulettu vat myös tietyn ikäisiin ja näköisiin liitetyt ennakkooletukset, joita meil lä itse kullakin usein on. Esimerkik si keskiikäinen voi huomata, että goottihenkinen nuori lävistyksineen ja tatuointeineen on ”ihan tolkun ih minen”, kuten Laakso kertoo erään mentorin todenneen ohjattavastaan. – Työn ja muun elämän yhteensovit tamisen haasteita voi olla muulloin kin kuin ruuhkavuosina. Ne eivät aina ole sidoksissa kalenteriikään, vaan esimerkiksi terveys ja työkyky voivat vaihdella missä työuran vai heessa tahansa. Hänen mielestään työelämässä on vain siedettävä, että maailma muut tuu ja taitoja on uusittava. . Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtä työkeskeisiä kuin vanhemmat suku polvet. – Saman ikäluokan ihmiset hakeu tuvat helposti yhteen, koska yhteiset kokemukset ja kiinnostuksen kohteet lähentävät. Esimerkiksi milleniaaleja pidetään diginatiiveina, jotka ottavat käden käänteessä haltuun ohjelmat ja so vellukset ja opettavat ne siinä sivus sa vanhemmille työkavereilleenkin. Nuoria hän kehottaa lähtemään innokkaana työelämään, olemaan aktiivisia, kyselemään ja ihmettele mään. Työ on sekä nuorille että iäkkäämmille tärkeä osa elämää, Laakso toteaa. Eroa ei ole myöskään siinä, miten merkitykselliseksi työ koetaan. Mentorointi on usein toimiva tapa jakaa tietoa sekä kokeneelta tulokkaal le että päinvastoin. Psykologinen ikä taas kertoo siitä, minkä ikäiseksi itsemme koemme. Mahdollisuuksia vuoro vaikutukselle Laakson mukaan työnantajan kan nattaa suunnitella kesätyöntekijöi den työpolku huolellisesti mietti mällä asioita nuorten näkökulmasta
Pakohuonepelin avulla TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA VEIKKAUS / ARI RÄSÄNEN Pakohuonepelissä oppii leikiten Uusi tapa kouluttaa työntekijöitä on haastaa heidät ongelmanratkaisuun. – Peliongelmien ehkäiseminen on todella tärkeä asia, josta pitää kan taa vastuuta. Pelaaja voi kontrolloida toimintaansa muun muassa asettamal la pelaamiselle rajoja tai sulkemalla pelitilinsä määräajaksi. – Vastuullisuuden opiskelun pitää olla hauskaa ja innostavaa, ja henkilös tön pitää päästä tutustumaan vastuul lisuuteen omakohtaisesti. – Maailmalla pakopelejä on käytetty muutamien vuosien ajan koulutus ja yrityskäytössä, ja nyt tämä aalto on saapumassa Suomeen, Huttunen kertoo. Se vastaa reilua kolmea prosenttia 15–74vuo tiaasta väestöstä. . Resepti on peräisin Veikkaukselta, joka teetti pakohuonepelin pääkont toriinsa Helsinkiin henkilöstön kou luttamista varten. Pakohuonepelissä osallistujat ratkovat tehtäviä vihjeiden avulla päästäkseen tietyssä ajassa tilasta pois. Hallinnan työ kaluihin kuuluvat myös muistutukset nettipelaamiseen käy tetystä ajasta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 10 M iten saada henki löstö sisäistämään työnantajan tärkeäk si kokema tavoite. Pakohuonepeli on osa Veikkauksen vuoden alussa aloittamaa Pelaa mal tilla kampanjaa, jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi rahapelaamisen hallinnan välineitä. Veikkaus on hänen mukaansa ensim mäinen suomalaisyritys, jonka tiloissa toimii pysyvä, sisäiseen koulutukseen käytettävä pakopeliratkaisu. Koska pelaami nen on hauskaa, se on tehokas työkalu koulutus ja esittelykäytössä, toteaa yrityksen projektipäällikkö, konseptisuunnittelija Inna Huttunen. teemme vastuullista rahapelaamista tutuksi henkilöstöllemme ja aikanaan varmasti myös sidosryhmillemme, kertoo Veikkauksen yhteiskunta vastuupäällikkö Jaana Korkiakoski. HRD-päällikkö Elvira Vainio (vas.) ja yhteiskuntavastuupäällikkö Jaana Korkiakoski Veikkauksesta sekä konseptisuunnittelija Inna Huttunen InsideOut Escape Gamesista pako huoneen peliympäristössä. Laittamalla heidät pe laamaan pakohuone peliä, jonka avulla asiat tulevat tutuik si elämyksellisen ongelmanratkaisun ja tiimityön siivellä. AJASSA. Palaute on ollut palkitsevaa, Jaana Korkiakoski iloitsee. – Pakohuonepeli ei ole vain viihde tuote, vaan monipuolinen alusta uusil le mahdollisuuksille. Veikkauksen tuotoista yli 40 prosent tia tulee verkossa tapahtuvan pelaami sen kautta. Pakohuoneita yrityskäyttöön Veikkauksen pakohuonepelin on suunnitellut InsideOut Escape Games yritys. Tähän men nessä pakohuonepelistä on tullut ulos iloisia ja innostuneita veikkauslaisia. Veikkauksella pakohuonepeli kuuluu myös uusien työntekijöiden perehdy tysohjelmaan. Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan raha pelaaminen tuottaa Suomessa ongel mia noin 124 000 ihmiselle. Tässä pelissä ratkaisu jen avaimet liittyvät rahapelaamisen hallintaan
Alan voimakas sääntely lisää kustannuksia. Lähde: Työolobarometri 2017. Työn tavoite. Sosiaalija terveysministeriö järjestää Kuntoutussäätiön ja yhteistyötahojen kanssa täydennyskoulutusta ammattilaisille, jotka työskentelevät esimerkiksi työterveyshuollossa, TE-palveluissa, oppilaitoksissa, yhdistyksissä tai HR-tehtävissä. Vastedes pyrimme käymään jumpassa joka viikko, ja jossain vaiheessa nuori kykenee menemään sinne yksinkin. RAIJA LAHTINEN. Toiminta lähtee aina nuoren tarpeista. Koulutus. • Miltei puolet voi ainakin jossain määrin päättää, mihin aikaan vuorokaudesta työskentelee. Etätyö ja joustot yleistyvät Esimerkkejä uusista, kiinnostavista markkinoille tulevista ja vasta tulleista tuotteista: kudoksia tunnistava älyneula mm. Hyvinvointituotteissa ei sääntelyä samalla tavalla ole, mutta niissä taas on runsaasti kilpailua. • Säännöllisesti etätyötä palkansaajista tekee noin viidennes, satunnaisesti 14 prosenttia. Itse olen taustaltani liikunnanohjaaja ja kuntoutuksen ohjaaja. Viennin kasvu on jatkunut jo parikymmentä vuotta. selkäydinnesteen näytteenottoon, Injeq Oy kotikäyttöön muistiongelmaisille kehitetty lääkeannostelurobotti, Evondos videopeli Rehaboo, jota ohjataan olkapään kuntoutukseen tarkoitetuilla liikkeillä, kehittäjä Metropolia AMK ja Health Innovation Village at GE vauvaa heijaten nukuttava patja, Lullame Lähde: Terveysteknologian vienti -tiedotustilaisuus 18.4.2018 T erveysteknologiatuotteiden liikevaihto oli viime vuonna 2,5 miljardia euroa, ja siitä tuoteviennin arvo oli lähelle 90 %. Ratkaisukeskeisyyttä, palvelujärjestelmän tuntemista ja kykyä verkostoitua. Eilen olin erään nuoren kanssa ryhmäjumpassa, iloisin mielin sieltä lähdettiin. Ennakkotiedot. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 3/2018 TERVEYSTEKNOLOGIAN VIENNIN KASVU JATKUI K U V A K IM M O SI N IL U O T O K U V A K IR SI V Ä IS Ä N E N KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN AJASSA KUVA S H U T TER S TO C K Tampereen seudun työllistämisyhdistyksessä toimiva Taru Järvinen auttaa nuoria löytämään omat vahvuutensa muun muassa liikunnan ja luontoelämysten avulla. Ala kehittyy voimakkaasti, 10 % liikevaihdosta käytetään tuotekehitykseen. Suurin osa viennistä on lääkintäja potilasvalvontalaitteita, mutta Suomesta viedään myös esimerkiksi leikkaussalipöytiä ja erikoisvalmisteisia sairaalavaatteita. Parasta työssä. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Mitä tekee työkykykoordinaattori. Taustalla voi olla koulukiusaamista, sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai terveysongelmia. • Liki joka kymmenes pystyy kertomansa mukaan itsenäisesti päättämään, mihin vuorokaudenaikaan työtä tekee. Löytää räätälöityjä ratkaisuja työllistymiseen ja selvittää, mikä estää nuoria kouluttautumasta tai työllistymästä. Voimaannutamme heitä löytämään jatkopolun työelämään. • Miehistä 60 ja naisista 71 prosenttia ei tee lainkaan etätöitä. Mitä edellyttää tekijältään. Se synnyttää välillä kylmiä väreitä. Terveysteknologia työllistää Suomessa 11 400 ammattilaista. Aitoa kiinnostusta nuoriin. Miten työskennellään. Tavoitteena ovat onnistumisen kokemukset. Kun näen, että asiakas oivaltaa itsestään jotain ja voimaantuu toimimaan itse. Ensin rakennetaan luottamussuhde, jotta nuoret uskaltavat puhua asioistaan. Monipuolista koulutusta ja työkokemusta sekä elämänkokemusta
Meteliä voi olla vaikka kovaääninen ilmastointi. Meluisassa työympäristössä työskentely on yllättävän uuvuttavaa.” ”Minua on vanhemmiten ruvennut häiritsemään turha meteli. Parasta juttua voit äänestää sivun 33 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi K U V A SH U T T E R ST O C K. Jutussa ennakoivien mittareiden eli oireiden esille tuominen oli hyvä juttu.” MUUTA PALAUTETTA: Melu veks! ”Jutussa esiteltiin monia tapoja vähentää työpaikan taustamelua ja kerrottiin kokemuksista, kiitettävästi oli työntekijöiden mielipiteitä kuunneltu. Todella kiva lukea, että tähän asiaan pyritään saamaan muutosta myös työelämässä ja hyödynnetään jokaisen ihmisen omia vahvuuksia ja annetaan apua vaikeuksiin!” ”Tapausselostukset kiinnostavat aina, ja työtasojen vakaus oli taas tärkeä muistutus. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Koko lehti on niin luettavaa ja ilolla sen teenkin, kun kirjoittajat ovat taitavia toimittajia, jotka käyttävät huolella kunnollista suomen kieltä. Liian usein tällaiset ihmiset leimataan vielä nykypäivänäkin tyhmiksi ja laiskoiksi. Ensiapulaukun voitti Teemu Mäki ja Smartum-setelit Päivi Hakala. Mieluummin ottaisin itsekin sellaiset kuin vastamelukuulokkeet.” Äijäjooga päihittää työn jumit ja stressin ”Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, saattaa myös madaltaa muiden miesten kynnystä osallistua vastaaviin!” Teatteri teki turvallisuuden ryhtiliikkeen ”Mielenkiintoinen näkökulma: käyn itse paljon teatterissa, mutta harvoin tulee ajateltua sen olevan oikeasti työpaikka joillekin työsuojelullisine haasteineen.” Tarkkuutta vaativa työ tuntuu käsissä ”Selkeä ja ytimekäs opastus yläraajan tyypillisiin työperäisiin oireisiin.” Oppimisvaikeudet voi selättää ”Oppimisvaikeudet ja erilaiset keskittymisen ja hahmottamisen vaikeudet koskettavat todella monia ihmisiä mutta ne ovat silti hävettyjä ja vaiettuja asioita. Jutusta sai vinkkejä tilanteeseen puuttumiseksi ennen totaalista romahdusta.” ”Ylisuorittaminen ja siitä seuraava työtason romahdus on yleinen vaiva, joka on varmasti monessa työyhteisössä. Tässä jutussa esiteltiin kauniit äänenvaimennuslevyt. Kiitos taas kerran!” KAIKKIEN PALAUTETTA antaneiden kesken arvottiin Cederroth First Kit Medium -ensiapulaukku ja 10 kappaletta Smartumin kulttuurija liikuntaseteleitä. Supermies ei tajua kulkevansa höyryillä Mikä oli paras juttu. Kerro se tai anna muuta palautetta, arvomme palautetta antaneiden kesken 5 x 2 kpl Finnkinon elo kuvalippuja ja 2 kpl Manka & Manka: Työhyvinvointi (2016) -julkaisua. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971 ttl.fi/ttp LUKIJOILTA KIINNOSTAVIN JUTTU TTT-lehdessä 2/2018 lukijapalautteen perusteella oli Supermies ei tajua kulkevansa höyryillä. ”Juttu auttaa hahmottamaan vaanivaa ongelmaa ajoissa.” ”Tunnollisena ihmisenä olen käynyt läpi tämän ja taistellut senkin jälkeen asian kanssa. Ilmiö oli monelle tuttu. Onkin tärkeää, että asia tiedostetaan ja uskalletaan ottaa esille
Työ 14 Nettiin työhyvinvointia testaamaan 18 Työn imussa Ugandaan 22 Luottamus kantaa muutoksissa Tässä NUMEROSSA T E K ST I K IR SI V Ä IS Ä N E N | K U V A SH U T T E R ST O C K. Ne tarjoavat esimerkiksi pienille työpaikoille mahdollisuuden saada viitteitä työpaikan kehittämiskohteista ilman erityisiä kustannuksia. Seuraavalta sivulta alkavaan juttuun on kerätty testejä, jotka on kehitetty erilaisissa työhyvinvoinnin projekteissa. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 TYÖHYVINVOINTIA VOI TESTATA NETISSÄ KAIKKI NETTITESTIT eivät ole pelkkää huuhaata
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 14 TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT SHUTTERSTOCK Tuntuuko siltä, että jokin mättää työssäsi. Verkkotesti on nopea tapa saada osviittaa omasta tai työyhteisön hyvinvoinnista. TYÖHYVINVOINTIA TESTAAMAAN Nettiin | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 14. Vaivaako stressi, onko tyytyväisyys työhön hukassa
Sivustolla todetaan, ettei testi korvaa ammattilaisen arviota. Tämä on useammin kuin keskimääräisellä vertailuryhmämme edustajalla. Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka (Talentum pro, 2016). STRESSI NÄKYVÄKSI TYÖTERVEYSLAITOKSEN SIVUSTOLLA on stressitesti, joka on tarkoitettu tukemaan työntekijän omaa pohdintaa. • Sopiiko etätyö sinulle. Se kehottaa pitämään huolta levosta ja harrastuksista, jotka antavat työlle vastapainoa. • Nuoret velttoilijat ja vanhat jäärät. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunneja motivaatiotilaa työssä, jota luonnehtivat tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset. Testi paljastaa työn kokemuksen merkityksellisyyden sekä työhön liittyvän innostuksen ja ilon. Voit esimerkiksi selvittää, millainen työhyvinvoinnin kylväjä olet työyhteisössäsi, tai testata, millainen pomo sinulla on. Osaan testeistä pitää kirjautua. Testin voi tehdä kuka vain, ja siitä saa lopuksi palautteen. • Työn imu -testi • Ikäskanneri: Testaa organisaatiosi ikäjohtamisen tila • Millainen pomo sinulla on. Testi saattaa vastata näin: ”Koet työn imua muutaman kerran viikossa. Tähän juttuun kootut testit on etupäässä kehitetty eri laisissa työhyvinvoinnin kehittämisprojekteissa. Testaa, oletko ikärasisti! ttl.fi/testit Oletko työn imussa. Testi muistuttaa palautumisen merkityksestä ja listaa linkein lisätietoja aiheesta. Luultavasti työssäsi on työhyvinvointia tukevia voimavaratekijöitä. Testin lopussa on aiheeseen liittyviä hyödyllisiä linkkejä. Ne tar joavat esimerkiksi pienille työpaikoille mahdolli suuden saada viitteitä työpaikan kehittämiskohteista ilman erityisiä kustannuksia. TYÖTERVEYSLAITOKSEN TYÖN IMU -testillä voidaan arvioida tämänhetkistä työhyvinvointia. Testit eivät ole huuhaata, vaan niiden luotettavuus on testattu ja tulokset raportoitu. Jos oma jaksaminen huolestuttaa tai siitä haluaa keskustella, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai työsuojeluvaltuutettuun. Työterveyslaitoksen sivuilla on useita muitakin testejä. Mainio lähde työhyvinvoinnin kehittämistes teihin on työhyvinvoinnin tutkijan, dosentti MarjaLiisa Mankan sekä tutkija, kouluttaja Marjut Mankan pari vuotta sitten ilmestynyt Työhyvinvointiteos. Testejä löytyy kehittämisprojektien verkkosivuilta sekä Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen sivuilta. Lisäksi testi antaa vinkkejä ja kehottaa esimerkiksi pohtimaan, voisiko työyhteisössä tehdä työstä vielä innostavampaa. Testi saattaa kertoa, että olet tarkkaileva työmehiläinen, jolla stressaantumisen merkkejä on ilmassa. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 I nternetissä on runsaasti maksuttomia testejä, joilla voi leikkimielisestikin selvittää omaa työhyvinvoin tiaan tai joita voi hyödyntää työpaikan yhteisessä kehittämisessä. Testit kertovat työhyvinvoinnin tilan, ja usein tuloksia voi verrata laajempiin aineistoihin. Esimies puolestaan voi selvittää, onko hän työssään käskyttäjä vai luotsi.. • Testaa, millainen työhyvinvoinnin kylväjä olet • Kuinka stressaantunut olet. Tällaisia työn voimavaroja voivat olla riittävä vaihtelevuus työtehtävissä, itsenäisyys ja vaikuttamismahdollisuudet, työtovereilta tai esimieheltä saatu tuki ja arvostus sekä vastuu ja kehittymismahdollisuudet.” Jos uppoudut työhösi ja nautit siitä, olet toki onnekas, mutta testin tekijät muistuttavat myös säännöllisten taukojen pitämisestä ja siitä, että työpäivien pituus on hyvä pitää kohtuullisena. Luottamushenkilöt ja työsuojelupäälliköt voivat helposti etsiä työpaikan tar peisiin soveltuvan testin, löytää korjaustarpeet ja seu rata kehitystä. LISÄÄ AIHEESTA Työhyvinvointi. Työterveyslaitoksen testit: • Johtotähti – Testaa oletko menneen ajan käskyttäjä vai ketterä luotsi
ttk.fi > Koulutus ja kehittäminen > Työkalut > Yksilötutka Kehittämispolulle yhteisvoimin TYÖELÄMÄ 2020 -HANKE TARJOAA Kehittämispolku-testin, jolla arvioidaan työpaikan tilaa yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa. Tulosten selvittyä kehittämiskohteiksi voidaan valita työpaikan vahvuusalueita, joita halutaan entisestään voimistaa, tai alueita, jotka toimivat huonosti tai joihin ei aiemmin ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota. Palvelu tarjoaa myös runsaasti tietoa muutoksen tueksi. Pääkäyttäjä voi tilata linkin omaan sähköpostiinsa ja jakaa testin työpaikalla täytettäväksi. Testi tarkastelee työhyvinvointia terveyden ja toimintakyvyn, osaamisen, arvojen, asenteiden ja motivaation näkökulmasta. Kehittäminen on kesken, mutta palvelu on jo käytettävissä netissä. Tämänkin testin vastauksia voidaan käyttää työpaikalla kehittämisen pohjana. Sen avulla voi tunnistaa hyvinvointiin liittyviä tarpeitaan sekä henkilökohtaisia vahvuuksiaan ja haasteitaan muutosten toteuttamisessa. Profiili esittää myös henkilökohtaiset valmiudet ja kehitystarpeet mm. Yksilötutkan kysymyssarjaa tutkittiin hankkeen aikana tieteellisesti, ja se todettiin toimivaksi. Sen väittämät liittyvät neljään työpaikan kehittämisen painopisteeseen: luottamukseen ja yhteistyöhön, terveyteen ja hyvinvointiin, osaavaan työvoimaan sekä innovointiin ja tuottavuuteen. KIRSI VÄISÄNEN OMAPROFIILI.FI omaehtoiseen ELINTAPAMUUTOSTEN TOTEUTTAMISEEN VTT:N LUOMA OMAPROFIILI.FI-PALVELU voi olla apuna elintapamuutoksissa. Omaprofiili.fi-palvelu muodostaa erilaisia hyvinvointiin liittyviä profiileja käyttäjän täyttämien kyselyiden perusteella. Yksilötutka perustuu professori Juhani Ilmarisen kehittämään työkykytalo-malliin, jota kehitettiin muun muassa Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton Hyvä työ – Pidempi työura -kehittämishankkeessa. Materiaali ja kysely ovat saatavilla Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla. Tällä hetkellä profiilit voi muodostaa painonja stressinhallintaan.. Hankkeessa saatiin hyviä tuloksia, joten sen työkalut ja hyvät käytännöt siirrettiin muidenkin alojen käyttöön, kaikkien hyödynnettäväksi. Siitä, miten työyhteisö etenee kehittämisen polulla, saa viitteitä toistamalla testi esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden välein ja vertaamalla uusia tuloksia aiempiin. Testi edellyttää rekisteröitymistä. arvotyöskentelyyn, rentoutumiseen ja liikuntaan. Lisäksi huomiota kiinnitetään niin työhön, työoloihin ja johtamiseen kuin perheeseen ja lähiyhteisöönkin. Työelämätoimijoiden laatima testi auttaa johtoa ja työntekijöitä löytämään yhdessä työpaikan tärkeimmät kehittämiskohteet. tyoelama2020.fi > Työpaikoille > Kehittämis polku-testi Kun jaksaa täyttää kysymyksiä liittyen elintapoihin, hyvinvointiin ja yksilöllisiin ominaisuuksiin, saa palkakseen mm. Pienillä, alle viiden hengen työpaikoilla voi tulostaa kyselylomakkeet. Testiin voi lisätä muutaman oman kysymyksen. Testi pohjautuu ajatukseen, että työelämän laatua ja tuottavuutta voidaan parantaa yhtäaikaisesti. . mittarin osoittaman lukeman koetusta stressistä ja työstä palautumisen tarpeesta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 16 YKSILÖTUTKA ARVIOI TYÖKYKYÄ YKSILÖTUTKA ON TYÖHYVINVOINTIKYSELY , joka kartoittaa työntekijän arvion omasta työhyvinvoinnistaan ja työkyvystään
3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 18. Hänen haaveenaan on nähdä mahdollisimman paljon maailmaa ja tutustua erilaisiin kulttuureihin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 18 TEKSTI TARJA KOLJONEN KUVAT SARA PIHLAJA Suvi Saloniemi on aina ollut kiinnostunut kehitysmaiden asioista
Opintomatkalla Saloniemi pääsi itse näkemään ne asiat ja ongelmat, joista hän työssään puhuu. Perhesuunnittelu tuntui heistä hassulta ajatukselta, ja ehkäisystä oli monenlaisia mielipiteitä – yleisin oli se, että miehis tä tuntui häpeälliseltä hakea kondomeja paikalliselta terveysasemalta. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 V iime aikoina Suvi Saloniemen, 30, on ollut harvinaisen helppo innostua työstään. Opintomatkalla Saloniemi pääsi itse näkemään ne asiat ja ongelmat, joista hän työssään puhuu suomalais ten kummien kanssa. Meneekö apu oikeasti perille. Kun soittaminen on mukavaa ja flow löytyy, tulee myös tulosta, Saloniemi miettii. Varainhankkijalla pitää olla mahdollisimman varma olo aiheesta, josta hän aikoo keskustella. Hieman ihmetytti se, miten alkukantaisia ihmisten näkemykset ehkäi systä ja perhesuunnittelusta olivat. – Kyläläiset kysyivät meiltä neuvoja siihen, kuinka he saisivat elinolonsa paranemaan. Toimisto on perustettu vuon na 2010 auttamaan järjestöjä varainhankinnassa, vies tinnässä ja koulutuksessa. – Työmotivaatio syntyy siitä, että asiat, joiden puolesta tehdään töitä, ovat tärkeitä ja omien arvojen mukaisia. – Kestää pitkään ennen kuin kokonaisten sukupol vien näkemys näitä asioita kohtaan saadaan muuttu maan. Kummien antamien lahjoitusten avulla lapset pääsevät kouluun ja vievät tietoa yhteisöön ja omille vanhemmilleen. Työn imussa. UGANDAAN Televarainhankkija Suvi Saloniemi pääsi palkintomatkalle Ugandaan hankittuaan eniten kummeja World Visionille. Saa tehdä työ tä, jonka kokee merkitykselliseksi. Innostusta tarvittiin kuitenkin jo aiemmin, sillä Saloniemi voit ti matkan työpaikkansa kilpailussa hankkimalla eniten kummeja World Visionille. Saloniemi aloitti työn Suomen Varainhankintatoimis tossa kaksi vuotta sitten. Tutustuminen paikallisiin oloihin lisäsi entisestään intoa ja motivaatiota omaan työhön. Silloin voi keskittyä oman tyylin löytämiseen. Arvostus omaa työtä kohtaan välittyy puheluissa, joita Saloniemi soittaa mahdollisille tuleville kummeille tai jo kummina oleville. Terveysasema voi lahjoittaa niitä synnyttämään tulleille äideille. Koko alku vuoden hän ompeli retrokan kaista kestokasseja otettavak si mukaan tuliaisiksi matkalle Ugandaan. Ongelmat tulivat näkyviksi Ompelemansa kassit Saloniemi antoi Kirewan terveys aseman kätilölle Esther Polly Awidille. Ugan dassa teiniraskaudet ovat yleisiä ja yli puolet naisista saa ensimmäisen lapsensa alle 18vuotiaana. Työhön kuuluu kohtaamisia kadulla, ovilla ja puhelimessa. Työmotivaatio on helppo löytää silloin, kun työn antajan ja työntekijän arvot kohtaavat
Hyvä televarainhankkija on luova, ja hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot. – Paljon on toki kiinni myös siitä, että osaa olla itsel leen armollinen eikä lannistu päivistä, jolloin lahjoit tajia ei ole tullut tavoitteen mukaisesti. Saloniemi kuulee myös epäileviä kysymyksiä siitä, meneekö raha oikeasti perille kohteeseen. Hän osaa lopulta luopua kirjoitetusta spiikistä ja kertoa asian omin sanoin – pahinta mitä televarainhankkija voi tehdä, on lukea suoraan paperista. – Tuollaiset kysymykset ovat oikeastaan helpoimpia vastata, sillä World Vision on ulkoministeriön kump panuusjärjestö. 4 Millainen on hyvä esimies. Esimiehen täytyy olla kannustava ja tukena silloin, kun tulee kysymyksiä tai jos oma spiikki ei lähde käyntiin. Armollisuutta itseä kohtaan Nuoren varainhankkijan innostunut ote työhön huo mattiin, ja Saloniemestä tuli nopeasti televarainhan kinnan koordinaattori osastolleen. Hän muistaa aina kehua hyvästä tuloksesta – ja toisaalta tsempata, jos päivä on ollut alavireinen. Nyrkkisääntönä pi dän sitä, että kun tekee parhaansa, se riittää. Harvoin tulee kielteistä palautetta. Kerron kuka olen, mistä soitan ja millä asialla olen. Työ on totta kai tulostavoitteellista, joten paine on aina olemassa – kyse on siitä, kuinka siihen suhtautuu. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 20 NELJÄ KYSYMYSTÄ VARAINHANKINNASTA SUVI SALONIEMELLE 1 Miten motivoitua työhön, kun yleinen kuva puhelinmyynnistä on kielteinen. Koska työ saattaa olla henkisesti raskasta, on erityisen tärkeä, ettei varainhankkija jää yksin ongelmien kanssa. Saloniemi pyrkii löytämään työstä kuin työstä sen parhaimmat puolet, mutta pettymyksiäkin pitää kestää. – Työni on kovin vaihtelevaa ja monipuolista. – Tietysti myös palkan täytyy olla hyvä ja kannustava. Se ei myöskään takaa, että työn jälki olisi mahdollisimman laadukasta. 3 Miten puhelu yleensä etenee. Varainhankkijoiden tehtävä on omalta osaltaan myös tarjota tietoa. Luon keskustelua muun muassa erilaisilla kysymyksillä tai toteamuksilla. Tiedustelen henkilöltä, tunteeko hän asiaa tai tahoa, josta soitan. Onneksi pääsen lähes päi vittäin töissä käyttämään luovuuttani – joko kirjoitan varainhankinnassa käytettäviä skriptejä ja mietin jos sain kampanjassa käytettävää spiikkiä tai pohdin kol legojen kanssa tapoja saavuttaa parempia tuloksia työssämme. Työ varainhankintatoimistossa ei ole aivan tavan omaista puhelinmyyntityötä, sillä myytävänä ei ole ta varaa tai palvelua. Nyt osaan entistä paremmin vas tata kysymyksiin, kun olen nähnyt omin silmin, miten hyvin rahoja paikan päällä käytetään. Jooga ja kuvataide ovat Saloniemelle keinoja päästä nollaamaan ajatukset. Varainhankintaan suhtaudutaan yleensä melko positiivisesti tai neutraalisti. Toki vastaan saattaa tulla henkilöitä, jotka eivät spiikin aikana oikeastaan reagoi mihinkään mutta kertovat lopuksi lähtevänsä mielellään mukaan. Hän on nyt pie nen tiimin esimies ja saa innostaa ja motivoida myös muita. Jos asia ei ole tuttu, kerron lyhyesti, mistä on kyse. Saloniemi pyrkii löytämään työstä kuin työstä sen parhaimmat puolet. 2 Millainen on hyvä televarainhankkija. Omassa työpaikassani ei esimerkiksi ole käytössä pro visiopalkkausta, sillä se koetaan epäreiluksi ja eriar voistavaksi. Vuorovaikutussuhteen tulee olla molemminpuolista, jotta tavoitteeseen päästään. Toiminta on valvottua, avointa ja läpi näkyvää. – Itseni toteuttaminen on aina ollut tärkeää minulle, ja siksi on harmi, kun kuvataideharrastus on viime ai koina jäänyt vähemmälle. ?. Tarkoituksena on monipuolisen vuorovaikutuksen kautta johdatella henkilö kohti lahjoittamista. Esimiehen kanssa selvitellään, mistä ongelmat voisivat johtua. Ihminen tekee lahjoituksen tunteella ja perus telee sen järjellä. Hän osaa käsitellä aihetta moniulotteisesti, ja hänellä on kyky soveltaa tekstiä. Pää sen kohtaamaan uusia mahdollisia kummeja, mutta saan myös kouluttaa uusia varainhankkijoitamme te kemään hyvää työtä. Olen aina kokenut, että minulla on kaikki oikeus soittaa ihmiselle, joka elää Suomessa ja kellä oletettavasti on katto päänsä päällä sekä elämän perusedellytykset kunnossa. Työ eroaa Saloniemen mukaan pu helinmyynnistä siinä, että tarpeen luomisen sijaan vedotaan ihmisen tunteisiin ja käydään arvokeskus teluja. En siis ota itseeni henkilöistä, joilla ei ole tarpeeksi tietoa ymmärtääkseen, kuinka tärkeällä asialla olemme