TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 3/2017 | 15 € www.tttlehti.fi SE PAREMPI kesäduuniblues TULI TYÖSUOJELUTARKASTUS – JA KUINKA SIINÄ KÄVIKÄÄN. Älä paina vain LOMAN VARASSA PUHTAAMPAA ILMAA Hommat jatkuvat, Suoraa puhetta päihteistä KONEPAJAAN VAIKKA PIENTÄ KREMPPAA ONKO SULLA KANKKUNEN?
K U V A JU LI A H A N N U LA K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S K U V A M A Y E R /L A V E A M E D IA O Y/ K A LL E A H T I. Sanna Salosen (vas.) ja Elena Hellemaan työpaikalla Kansallisgalleriassa arvo pohdinnat ovat arkipäivää. 28 Työpaikan päih deohjelma kan nattaa päivittää tasaisin väliajoin. 12 Kasvikset maistuvat myös miehille 13 Lukijoilta 14 Lukuvinkit Terveys 24 Myönteistä vipinää Destialla KANNESSA Työnantaja voi tukea palau tumisessa ympäri vuoden 27 Ajassa: terveys 28 Onko sulla kankkunen. KANNESSA Kun tarkastaja tulee työpaikalle, tarjolla on yhteinen oppimisen paikka 46 Aisapari Mayerin Turun telakan työsuojelu valtuutettu ja työsuojelupäällikkö 35 Äänestä parasta 49 Tilauskortti 50 Vapaalla Satu LeskinenHyppösen puutarha kukkii toukokuusta syyskuuhun 51 Ensi numerossa OONA HIRVOSEN KANTEEN KUVASI ANNA DAMMERT. Työ 16 Uteliaalla asenteella ja hyvällä perehdytyksellä kiva kesäduuni KANNESSA Kauppa on tänäkin kesänä monen nuoren työpaikka 20 Työyhteisötaidot tuovat tulosta Kansallisgalleriassa halutaan osallistaa, arvostaa ja kuunnella 22 Ajassa: työ 20 46 Työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki (vas.) ja työsuojelupäällikkö Matti Tuimala työskentelevät kansainvälisellä yhteisellä työpaikalla. KANNESSA Työpaikoilla tarvitaan suoraa puhetta päihteistä 32 Tietoa + tukea = vähemmän sairauslomia KANNESSA Uusia keinoja kivun kanssa elämiseen, myös töissä Turvallisuus 38 Konepajassa ilmanvaihto, kotelointi ja huolto reilaan! KANNESSA Konepajan ilmanvaihto vaatii valppautta 41 Tapaturmainen kuolema Mekaanikko puristui trukin haarukan alle 42 Lihanleikkaaja: Haussa lämmin viiltosuojakäsine Broileritehtaan lihanleikkaajalle kylmyys on haaste 44 Työsuojelutarkastus – ja miten siinä kävikään. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 2 SISÄLLYS 3/2017 5 Päätoimittajalta 8 Töissä tarvitaan monenlaista sitoutumista 10 EU-palkinto Lujatalolle 11 Millaisia muistoja sinulla on työsuojelusta
Jalas ® 1618 s-sport s3 src Esittelemme nyt uuden JALAS ® S-Sport-turvajalkineen! SUUREMPI MUKAVUUS ILMAN SAUMOJA Uudet JALAS ® S-Sport-jalkineet on tarkoitettu työntekijöille, jotka arvostavat urheilullista, joustavaa ja käytössä mukavaa turvajalkinetta. www.youtube.com/jalasfootwear JALAs ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. www.jalas.com?|. Malli on ensimmäinen, jossa on käytössä ergonomisen käyttömukavuuden ja tinkimättömät suojausominaisuudet yhdistävä saumaton päällinen. info@ejendals.com | www.ejendals.com
Tilaa ilmainen kokeilu NYT! www.gymba kokeilu.fi Jakelu/ markkinointi: Turvallinen ja ergonominen työympäristö VAINTIETO OY MADE IN FINLAND Uusi 3M TM PELTOR TM WorkTunes TM Pro -kuulonsuojain on moderni ja sen tekniikka vastaa nykypäivän vaatimuksia. www.tttlehti.fi > Blogit Joko olet löytänyt TTT-lehden Facebookista. Kattava ja kehittyvä pilvipalvelu Riskinarviointi • Turvallisuushavainnot ja muut poikkeamat • Verkkokoulutus • Pätevyysrekisteri • Turvallisuuskierrokset • Auditoinnit • Aloitteet • Lainsääntö • Kaikilla päätelaitteilla http://www.3tratkaisut.fi/hseq-online Tuleehan sinulle TTT-lehden maksuton uutiskirje. Gymba sopii kaikille, sekä töissä että kotona. UUSI JA EDISTYKSELLINEN FM-RADIOKUULONSUOJAIN Lisätietoja: Suomen 3M Oy, PELTOR Kommunikaatiotuotteet, p. Uudet kaiuttimet ja uusi edistyksellinen elektroniikka ja äänentoisto tekevät musiikin kuuntelusta nautinnon. Se aktivoi koko kehoa, vahvistaa lihaksia ja vähentää selkäongelmia. Tämänkertaiset palkinnot näet sivulta 13.. Turvallisuutesi vuoksi musiikki ja ääni on aina rajoitettu 82 desibeliin. Hakusana: TTT-lehti Annathan palautetta! Kaikki painetusta lehdestä palautetta antavat ja myös verkkosivujen blogeja ja muita uutisia kommentoivat osallistuvat kulloinkin ajankohtaiseen arvontaan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 4 UUSI TAPA TYÖSKENNELLÄ Hanki elastinen Gymba aktivointilauta, sen avulla seisot aktiivisesti oikein. (09) 525 21 www.3M.fi/WorkTunesPro www.3M-kampanjat.fi/worktunespro www.youtube.com/3MpsdNordic UUTUUSTUOTTEET Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi Uutuustuote-esittelyt ovat mainoksia, joiden sisällöstä vastaavat ilmoittajat. Kuulonsuojainta on saatavana sekä päälakisankaisena että kypäräkiinnitteisenä versiona. Voit kuunnella radiota ja musiikkia työskentelysi lomassa ja samalla suojaat turvallisesti kuulosi. uusimmat oikeusratkaisut työturvallisuusrikoksista. TTT-uutiskirjeissä aina mm. www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje Seuraathan TTT-lehden blogeja. Uusimman blogin on kirjoittanut työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen. Sisäinen antenni, nopea digitaalinen kanavanhaku ja radiokanavien muistipaikat tekevät suojaimesta joustavan ja helppokäyttöisen
Naisen riskikäytön raja on 16 annosta viikossa: reilu 2 pulloa viiniä tai vähän yli puoli litraa viinaa. POHDIMME TAANNOIN kollegojen kanssa, minne suuret persoonallisuudet ovat kadonneet meidän työpaikoiltamme eli toimituksista. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2017. Joidenkin kohdalla ajattelen, että he olivat arvaamattomia, epäluotettavia, känkkäräkkiä tai väsähtäneitä. Montako annosta viikossa, entä kuukaudessa. SUOMALAISET ALKOHOLINKÄYTÖN riskirajat on asetettu terveen alle nelikymppisen mukaan. ”Kyllä se työnsä hoitaa”, on vanha sankarillinen sanontatapa, jolla olemme kai tottuneet mittaamaan alkoholinkäytön kohtuullisuutta. Joku muu täytti lehdessä ne sivut, joita tekemään työkaverista ei sillä kertaa ollut. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Rentouttavaa ja kaunista kesää! 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 47. Luottamus: työyhteisö auttaa. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Se tarkoittaa muun muassa lisääntynyttä erilaisten syöpien, verisairauksien, aivoverenvuodon, hormonihäiriöiden, kohonneen verenpaineen ja rytmihäiriöiden riskiä. Bailata ei jaksa kuten ennen. Minäkin olen monta kertaa vastannut työterveyshuollon kyselyihin, joissa tiedustellaan alkoholinkäyttöäni. Toisaalta jokainen meistä tuntee niitä, joiden työura on katkennut alkoholinkäytön takia. TYÖSSÄ KÄYVISTÄ suomalaisista 90 pro senttia käyttää alkoholia. Kun mies juo riskirajoilla 24 annosta viikossa, hän juo silloin 3,5 pulloa viiniä tai hieman alle litran 40-prosenttista viinaa. Karua kamaa. Ja jokin tolkku pitää työkuormassakin olla, jotta ei tarvitse juoda unohtaakseen. Tai oikeammin tarinoita kerrotaan kai eniten niistä, joilla oli esimerkiksi "pyyheliinapäivä" (kotona krapulassa) tai jotka mystisesti katosivat työmatkalla muutamiksi päiviksi. Työssä käyvistä 30 prosenttia juo niin, että se on vaaraksi terveydelle. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Ja joka kerta olen aloittanut vastaamisen miettimällä, että öö, mitä se annos käytännössä tarkoittaakaan. PÄÄTOIMITTAJALTA 17.5.2017 Jotta ei mentäisi riskirajoilla M oni meistä nollaa työviikon viinitai olutlasillisella, ehkä useammallakin. Riski rajan kertajuominki miehellä on 7 annosta: noin pullo viiniä tai 0,25 litraa viinaa. Nyt en tarkoita kyttäämistä enkä tuomitsemista vaan välittämistä. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Heitä ajatellessani tunnen surua: moni oli niin lahjakas, fiksu ja sivistynyt. Työikäisistä miehistä 40 prosenttia ja työ ikäisistä naisista 20 prosenttia on alko holin riskikuluttajia. Kun nainen siemaisee kerralla 5 annosta eli vajaan viinipullon tai 2 desiä viinaa, mennään hälytysrajoille. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print Avoimuus: kaikesta voi puhua. Myös jokaisen läheisissä on ollut ja todennäköisesti on nytkin joku, jolla juominen lähtee välillä tai aina lapa sesta. Jäin miettimään, että iso osa on tainnut poistua alamme kuivumisen myötä. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. Joskus arki-iltana päivän härdellin jälkeen tekee mieli rentoutua yhdessä tai yksin lasillisen ääressä. Ja tuttua: onhan meitä yritetty valistaa. Juopon titteliä noilla juomatavoilla ei saa hankittua. EI OLE SAMANTEKEVÄÄ, miten työpaikoilla suhtaudutaan alkoholiin. Jos viisikymppinen tai sitä vanhempi kulauttelee noita määriä, sen tuntee kropassaan ja pääkopassaan
09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi Seuraava painettu TTT-lehti ilmestyy 30.8. Lukijoina liki 25 000 työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työterveyden ammattilaista. Suorapostitus Tehokas ja helppo sähköinen ilmoitusmahdollisuus TTT-uutiskirjeen osoitteistolla sovittuna päivänä yli 30 000 vastaanottajalle. Lue lisää: www.tttlehti.fi > Mediatiedot Pyydä ilmoitustarjous: Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi 1 Tutustu TTT-lehden verkkosivuihin: Siellä ovat blogit sekä käräjäja hovioikeuden ratkaisut työturvallisuusrikoksista. www.tttlehti.fi TTT-lehden verkkosivustolla yli 80 000 katselua vuodessa. Tavoitat liki 55 000 ammattilaista. KYSY ENSIN MEILTÄ | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 6 HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. Uutuustuotteet Kerro uusista tuotteistanne ja palveluistanne sekä painetussa TTT-lehdessä että sähköisenä suorapostituksena. Ilmoitusvaraukset viimeistään 8.8. www.sterisol.fi 010 322 7680. Seuraavat uutiskirjeet ilmestyvät viikoilla 23, 32 ja 35. www.tttlehti.fi 2 Tilaa maksuton uutiskirje: www.tttlehti.fi > Lehden tilaus > Tilaa uutiskirje 3 Anna palautetta tai vinkkaa hyvästä juttuaiheesta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta 4 Äänestä tämän numeron parasta juttua: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu 5 Seuraa Facebookissa: TTT-lehti 6 Seuraa päätoimittaja Merja Karjalaista Twitterissä: @merjattt Huom! L AITA MERKINTÄ K ALENTERIISI! Työterveyspäivät, Messukeskuksen kokoustamo, Helsinki 12. TTT-uutiskirje Yli 30 000 vastaanottajaa. 13.9.2017 ttl.fi/ttp @tyoterveyspaivat @ttpaivat ilmoitus ttt-lehteen 94x59.pdf 1 24.4.2017 14:34:44 Sterisol System, se ainoa säilöntäaineeton ihonhoitojärjestelmä. Pyydä ilmoitustarjous ja varaa paikkasi ajoissa
ASIAKASKESKEISTEN TIIMIIN SITOUTUJIEN motivaatio rakentuu asiakkaiden tarpeiden tukemiselle. (Tampereen yliopisto, työelämän tutkimuskeskus: Työraportteja 93/2017. 3. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 T E K ST I V E SA K E IN O N E N | K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S 1. 2. 7. Häntä saatetaan arvostaa organisaation ulkopuolella jopa enemmän kuin sen sisällä. 4. Tiimi ei ole heille läheinen päivittäinen työyhteisö. LISÄÄ AIHEESTA Sitoutuminen ja tiedon jakaminen tietointensiivisissä yrityksissä. TÄRKEÄN ASIAN EDISTÄMISEEN SITOUTUJA voi siirtyä tietyn asian perässä työsuhteesta ja työpaikasta toiseen. Heille jo työelämässä mukana oleminen on tärkeää. URAN JATKUVUUTEEN SITOUTUJAT huolehtivat ensisijaisesti omasta urastaan. He työskentelevät itsenäisesti, osin myös asiakkaiden luona. 5. TIIMIIN MONIULOTTEISESTI SITOUTUVAT mieltävät tiiminsä toimivaksi ja siinä työskentelyn mukavaksi. He eivät useinkaan tee työtään tiiviisti asiakkaiden parissa. 8. Heille tiimi on merkittävä, mutta he kokevat myös toimivansa koko organisaation hyväksi. Työ tarjoaa joko laaja-alaisuutta tai mahdollisuuden toimia erikoisalan asiantuntijana. 6. Verkkojulkaisuna > www.tsr.fi > Tutkimustieto > Valmiit hankkeet, hankenumero 114333) 8 TAPAA SITOUTUA TYÖHÖN Ajassa. Asiakkaiden lisäksi he kokevat tiiminsä tärkeäksi. He kokevat myös vahvaa yhteenkuuluvuutta tiimin jäsenten kanssa. Aihe jatkuu seuraavalla aukeamalla. Asiakkaat ja sidosryhmät kuuluvat heidän mielestään työnantajalle eli ne eivät ole ”omia”. LAAJA-ALAISILLE SITOUTUJILLE sekä tiimi että koko organisaatio ovat tärkeitä sitoutumisen kohteita. JATKUVUUSSITOUTUJAT ovat usein työuransa alussa. ORGANISAATIOON SITOUTUJAT pitävät työnteosta omassa organisaatiossaan ja peilaavat työidentiteettiään sen kautta. LÄHIYHTEISÖÖN SITOUTUJAT työskentelevät esimerkiksi talousja henkilöstöhallinnossa
Mielekkyys tärkeää Asiakkaisiin sitoutuneet työntekijät tuovat organisaatioon osaamista muualta. Omaan uraansa sitoutunut työn tekijä voi Heiskasen mukaan olla työpaikalle myös mahdollisuus. Se innostaa minua ja tuo työhöni merkitystä. Sitoutumisen kokonaisuus Pitäisikö esimiesten huolestua, jos työ paikalla näyttäisi olevan vääränlaista sitoutumista. – Vahvasti tiimiin sitoutuneet työn tekijät pitävät huolen siitä, että asiat hoidetaan. Nykyajan työelämä voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia tuttuun tiimin si toutuneille. Heiskasen mielestä pelkoon ei ole syytä. TEKSTI JA KUVA VESA KEINONEN Monenlaista sitoutumista tarvitaan Työhön sitoutumisessa nähdään usein vain kaksi vaihtoehtoa: joko ollaan sitoutuneita tai sitten ei. Uudenlaisena tyyppinä työelämään ovat tulleet tärkeän asian edistäjät. Koska he oppivat asiakkailta, he saatta vat myös kokea olevansa velkaa näille. Heiskasen mukaan tällainen tyyppi tuo esimiehille haasteita. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 8 AJASSA M aailmalla on tehty pal jon sitoutumistutki musta. Heiskasen mukaan mikään sitoutu misen tyyppi ei ole täysin yksipuolinen, vaan luokittelua laadittaessa havaittiin myös monia yhdistäviä tekijöitä. Tiimit eivät säily ikuisesti Tutkituilla työpaikoilla työntekijät si toutuivat yleisimmin tiimiin. Tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto. – Nykyisessä työssäni monitieteellisen yksikön tutkimusjohtajana saan toimia kapasiteettini ylärajoilla. Usein heidän työnsä liittyy organisaation perustason toimintoi hin, Heiskanen sanoo. Hän ei tunnustaudu uratyypiksi vaan mieltää työnsä enemmänkin palveluksi. He ovat sitoutuneet kiinnostavaksi ja merkittäväksi kokemaansa asiaan. Myös kohde vaihtelee: sitoutua voi tiimiin, organi saatioon tai asiakkaisiin. Hän on työskennellyt uransa aikana pääasiassa yliopistossa. Heiska sen mielestä oma tiimi on kotipesä, joka antaa työntekijälle tunnetta arjen jatkuvuudesta. Riskinä on, että he samais tuvat asiakkaisiin liiankin vahvasti. Se on myös keskeisin vuorovaikutuksen paikka. Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus selvitti kolmen tieto valtaisen yrityksen työntekijöiden sitoutumista. Tai siellä ei ole juuri tietynlaista sitoutumista. – Meidän tulisi ymmärtää nykyistä paremmin, että organisaatioissa on eri tavalla sitoutuvia työntekijöitä. – Hän voi palata myöhemmin aiem paan työpaikkaansa entistä päteväm pänä, jos hän on saanut organisaa tiosta hyvän kuvan, Heiskanen sanoo. Uraihmiset saattavat synnyt tää organisaatiossa jännitteitä, sillä he voivat siirtyä lähtökuoppiin hy vinkin herkästi: työpaikan vaihto on hyvä tilaisuus oppia uutta ja hankkia asiakkaita. Jokaisel le on varmasti oma paikkansa kokonaisuudessa. Opin myös koko ajan uutta, Heiskanen sanoo. He ovat tehneet valintansa ja ovat valmii ta tiettyihin uhrauksiin: merkittävän asian ajaminen on palkkaa ja muita etuja tärkeämpää. Uudet ideat ja näkökulmat voivat kuitenkin olla organisaatiolle mahdollisuus – siitäkin huolimatta, että tiukasti yhteen asiaan keskittyvät työntekijät voidaan kokea työyhteisössä ulkopuolisiksi. Heiskanen arvioi itse sitoutuvansa tiiviisti työhönsä. Sitoutumisen eri tyyppejä on kui tenkin tutkittu hyvin vähän, kertoo tutkimusjohtaja Tuula Heiskanen Tampereen yliopistosta. – Olen sitoutunut luomaan puitteita yksikkömme tutkijoille. Uratyyppi voi myös palata Tutkimuksessa löytyi myös klassinen etenijätyyppi, joka sitoutuu omaan uraansa ja haluaa kehittää itseään jat kuvasti. Uudenlaisena tyyppinä työelämään ovat tulleet tärkeän asian edistäjät.. Tuloksista hahmottui kahdeksan tapaa sitoutua työhön. Samalla tiimit kin myllätään uusiksi: ei auta, vaikka olisi ollut kuinka kiva porukka. Ne vaihtele vat sitoutumisen ulottuvuuksien eli tunneperäisyyden, normatiivisuuden ja jatkuvuuden mukaan. Organisaatiot eivät enää tahdo pysyä ennallaan muutamaa kuukautta pidempään. Tuoreen tutkimuksen mukaan sitoutuminen on kuitenkin paljon monitahoisempaa. Tutkimuksessa havaitut kahdeksan sitoutumistyyppiä esitellään tämän lehden sivulla 7
Iso haaste johtamiselle Koskiranta arvelee, että työyhteisön sujuva toiminta perustuu pitkälti luot tamukseen ja yhteisen tyylin löytymi seen. Esimiehet kin tietävät, että minulle parasta kan nustusta on saada valmentaa, touhuta ja kehittää uusia asioita. – Olen työskennellyt Tampe reen ammattikorkeakoulussa kymme nisen vuotta, ja oppilaitos on antanut minun kehittyä koko ajan. Hän on sitoutunut etenkin opiskelijoihin. Uskon tämän näkemyksen yhdistävän koko lähitiimiäni. – Lähitiimini toimii ammattikorkea koulumme yrittäjyys ja innovaatio palveluihin keskittyvässä yksikössä. Pitäisikin aina miettiä, miksi tulin tänään töihin. Erilaiset sitoutumistyypit ovat myös haaste johtamiselle. – Lähden joka päivä töihin sillä asenteella, että kou lussamme opiskelevat nuoret ja aikui tapa tehdä töitä. Kannatan palvelevaa johtamista, jossa esimies mahdollistaa alaistensa työskentelyn. Tampereen ammattikorkeakoulu keskittyy tutkimuksessa ja kehitykses sä viiteen erikoisalaan, joita kutsu taan painoaloiksi. Koskiranta sanoo olevansa jouk kuepelaaja. Koskiranta vastaa yhdes tä painoalasta koko organisaa tion tasolla. Se tarkoittaa, että tekemiseen on sitouduttu samalla tasolla. "Meillä on yhteinen tapa tehdä töitä" – Työelämässä pitäisi puhua avoimemmin sitoutumisesta ja motivaatiosta. Yrittäjänäkin työskennellyt Koski ranta arvioi oman sitoutumisensa olevan vahvaa. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Tampereen ammattikorkea koulussa työskentelevä Tiina Koskiranta sanoo, että työ elämän erilaiset sitoutumis tyypit ovat haaste johtamiselle. Emme ole samanlaisia, mutta meillä on yhteinen T iina Koskiranta työskentelee lehtorina ja valmentajana Tam pereen ammattikorkeakou lussa. Muuten emme voi ymmärtää työkavereitamme, sanoo Tiina Koskiranta.. set saisivat parhaat mahdolliset eväät elämään. – Kun yksi työn tekijä panostaa omaan uraansa ja toi nen organisaatioon, heitä ei voi johtaa samalla tavalla. Lehtorivalmentaja on tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa ja tunnistaa erilaiset sitoutumistyypit. Koskiranta arvioi olevansa lujasti sitoutunut myös tiimiinsä ja työnanta jaansa. – Esimerkiksi lähitiimissäni on samantyyppisiä ihmisiä. Hän on varsin tyypillinen nyky ajan asiantuntija: vastuualueita riittää ja niiden myötä erilaisia tiimejä. – Työyhteisössä tarvitaan monenlaisia tyyppejä, mutta tiimiä kyllä hajottaa, jos joku sen jäsenistä on korostetusti yksilöpelaaja. On myös tärkeää, että viihdymme keskenämme. Muuten emme voi ymmär tää työkavereitamme. Tiimissä on neljä jäsentä. – Työelämässä pitäisi puhua paljon avoimemmin sitoutumisesta ja moti vaatiosta
Se on edellyttänyt asennemuutosta niin työntekijöiltä kuin esimiehiltä. Työtehtäviä myös muokataan ja työntekijöitä koulutetaan uudelleen, jos työkyvyn muutokset niin vaativat. Kaikki tekevät turvallisuus havaintoja Asennemuutosta on tapahtunut myös työturvallisuuskulttuurissa. Tämä on saanut meidätkin kehittämään keinoja ikääntyvien ihmisten työkyvyn ylläpitämiseksi, toteaa Lujatalon työhyvinvointipäällikkö Sari Tiainen. Kaksivuotiskausittain järjestettävän kilpailun palkinnot jaettiin Maltalla huhtikuussa. Tuomaristo painotti valinnassaan erityisesti Lujatalon kehittämiä keinoja työkykyongelmien varhaiseen tunnistamiseen. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 10 Euroopan työterveysja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) järjestää Terveellinen työ -kampanjan yhteistyössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja puheenjohtajavaltion kanssa. – Järjestelyt ovat kaikkien osapuolten etu. Palkintoa vastaanottamassa Maltalla olivat Lujatalon työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen (vas.), työ hyvinvointipäällikkö Sari Tiainen ja työsuojeluvaltuutettu Kari Laitinen. – Kansainvälisesti osaamistamme mittaamalla saamme viestin, että teemme oikeita asioita, Sari Tiainen sanoo. Lisää aiheesta: TTT-lehti 6/2016, Työhyvinvoinnin kehittäminen ei aina vaadi isoja investointeja, s. Tunnustus työkyvyn tukemisesta EU-palkinto LUJATALOLLE TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVA LUJATALO osaamisemme arvioimisessa. Oireilu alkaa yleensä jo alle 50-vuotiaana. Tärkeintä on se, että ihminen pystyy jatkamaan työkykyään vastaavassa työssä normaaliin eläkeikään saakka. Tämä ei ensi ajattelemalta kuulosta kovin helpolta rakennusalalla. Lujatalon kehittämä TurvaApp-sovellus kulkee nyt jokaisella työntekijällä puhelimessa mukana. Kampanjoihin liittyy tunnustuksen antaminen työterveyden ja työturvallisuuden merkittävästä ja innovatiivisesta edistämisestä. Sen avulla kaikki voivat tehdä turvallisuushavaintoja. kun ongelmiin on puututtu ajoissa. Tästä on kyse. Yritys tekee yhteistyötä eläkevakuutusyhtiön ja työterveyshuollon kanssa. Myös sairauslomat ovat vähentyneet, Terveenä eläkkeelle Lujatalosta -toiminta toi yritykselle voiton Euroopan työterveysja turvallisuusviraston kilpailussa. Vuosien 2016–2017 kampajan aiheena on terveellinen työ elämän eri vaiheissa. Rakennustyötä tekevät kärsivät usein tukija liikuntaelinvaivoista. 28–31. Kilpailun osallistujat arvioitiin ensin kansallisella tasolla. Lujatalossa vanhuuseläkkeelle jäävien määrä on koko ajan lisääntynyt, ja vain muutamia joutuu jäämään vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle, kertoo Sari Tiainen. Vastavuoroisesti saamme erinomaisia ideoi ta toimivista käytännöistä ja toisaalta taas ymmärryksen siitä, mihin ei kannata panostaa, sanoo työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen. Siihen liittyvässä kilpailussa tunnustukset annettiin yrityksille ja organisaatioille, jotka ovat vahvasti sitoutuneet työvoiman ikääntymisen hallintaan. Palkitun Lujatalon lisäksi EUOSHA:n kansainvälinen tuomaristo myönsi kunniamaininnan Teknologiateollisuus ry:n Strategisella työhyvinvoinnilla pitkiä työuria -toimintatavalle. Sen jälkeen Euroopan raati valitsi lopulliset voittajat. Neljä vuotta sitten Lujatalo sai EU-kilpailussa kunniamaininnan. Työkyvystä huolehtiminen on koko työuran mittainen asia. Turvallisuushavaintojen määrät ovatkin selkeästi kasvaneet: omakohtaisuus ja osallistuminen lisäävät kiinnostusta epäkohtien korjaamiseen. Työnjohtotehtävät kuormittavat puolestaan henkisesti. Kilpailuun osallistuminen vaatii tarkkaa omien prosessien tarkastelua ja johdonmukaista toimintaa. – Kansainvälisiin kilpailuihin osallistuminen on hyvä mittari oman E läkeuudistus on lisännyt painetta työssä jatkamisen tukemiseen erityisesti rakennusalalla. Lujatalo käyttää muun muassa osasairauspäivärahaa ja työkokeiluja, jotka toimivat kevennetyn työhön paluun keinoina. Teknologiateollisuus ry on yhdessä työntekijäliittojen kanssa kehittänyt yrityksille työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen keskittyvän Työkaari kantaa -hankkeen
”1950-luvulta työsuojelua, jota piti olla mutta ei ollut.” Näin aloittaa kansakoulun ja elämän opettama entinen metsuri ruutupaperille käsin kirjoittamansa tarinan. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 11 Lauha sää oli tehnyt niin sanotun terämiehen jalkojen alle paannejää möykyn. SKS:n tutkijoiden analysointityö on vasta alussa, mutta tässä on jo muuta mia poimintoja keruun tuottamasta aineistosta. Koko tarkastusseurueen ihailevasti katsel lessa tarkastaja ja vankilanjohtaja pyö rähtivät salissa. Tellenin aineisto on nyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Vankilan tilat kierrettiin ja lopulta päädyttiin isoon ja valoisaan palloi luhalliin. Sähköpostia voit lähettää osoitteella: keruu@finlit.fi Myös työsuojeluhallinto kerää ja julkaisee tarinoita: www.tyosuojelu.fi > Tietoa meistä > Työsuojelunäyttely > Tarinoita työsuojelusta HUOM! AJASSA. Todettiin yhteisesti, että uudehkossa vankilassa vangeilla on sentään hyvät liikuntatilat. Hänen jalkansa lipesi paannemöy kyltä, vartalo liikutti vipua ja mies tart tui pöytään, joka vei miehen terään.” VANKILOIHIN KOHDISTUNUT tarkastushanke oli menossa, ja tällä kerralla tarkastusvuorossa oli EteläSuomessa sijaitseva suhteellisen uusi vankila. Ker tomusten pituus vaihtelee yh destä sivusta 33 sivuun. Terämies kurot tui sahauspöydälle poistamaan purua ja lunta, että pöytä olisi aamulla aloitet taessa puhtaampi. Niin minäkin, sanoi sanavalmis nais puolinen tarkastaja. Ja siitä oli hurjasti pyörivä terä kim monnut vikasuuntaan ja jalkaan.” TYÖSUOJELUN KOULUTTAJA kertoi pohjoisen työmaasta, jossa siirrettävän kenttäsahan urak kaporukka teki pitkospuita halkaise malla keloja, kuivajaisia ja hirsitukkia. Tarkastus tehtiin pari tarkastuksena, ja päivän mittaan oli ehditty käsitellä monenlaisia vankein hoitotyön työsuojeluasioita. Hän kurottui pöydän ylle. ”Olin Tampella-yhtiön hakkuutöissä propsinteossa. Vankilanjohtaja oli heti tilanteen tasalla ja pyysi tar kastajaa tanssimaan kanssaan. TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVA RAILI TELLENIN ARKISTO Kuvassa Raili Tellen on ainoa nainen ammattientarkastajien – nykytermein työsuojelutarkastajien – neuvottelupäivillä. Tarkastuksen tunnel ma keveni kertaheitolla.” S uomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) työsuojeluaihei nen muistitiedon keruu tuotti tarinoita 13 kirjoittajalta. Vankilan johtaja kertoi, että avaraa hallia voi henkilökuntakin käyttää vapaaaika naan, ja hiljattain oli hallissa järjestet ty suosittu tanssiilta. Vankilanjohtaja kehaisi olevansa innokas tanssija. Johtopäätök senä oli, että mies oli mennyt poikki sahaukseen huolimattomasti huis taisten, kun puu oli ollut niin pieni. Haavaa oli sidottu jo metsässä, ja lääkäri korjasi sitten. Paikalle kutsuttiin työsuojelu tarkastaja, ja niinpä löydettiin miehen ranteen vahvuinen pöllipuun kanto, jossa sahausjälki näkyi. Muisteluiden keruu päättyi huhtikuun lopussa, ja se aloitettiin viime syyskuussa. NUORI METSURI sahasi jalka teräänsä ja ontui vaivoin palstal taan muiden apua hakien. Raili Tellen lähetti oman kertomuksensa TTT-lehden toimitukseen otsikolla ”Muistoja Nokian kauppalan ammattientarkastuksesta 1960ja 1970-luvuilta”. Metsätyönjohtaja varoitti: Älä lyö kirveellä jalkaasi, äläkä petkeleelläkään.” Millaisia muistoja sinulla on työsuojelusta. Huomau tuksia ja toimintaohjeita oli kertynyt kohtuullisen paljon. Porukka oli lopettelemassa illalla työ tä, kun sirkkeliltä kuului outo ääni ja liikkuva sahauspöytä pudotti maahan miehen puolikkaat. Terämies käytti vaakavipua, joka lähetti sahauspöydän tukkeineen liik kumaan kohti terää. Jos sinulla on työsuojeluun liittyviä kuvia tai tarinoita, ota yhteyttä SKS:n arkistoon, puhelin 0201 131 240. Tapaus ilmoitet tiin työsuojelupiirin, josta kiirehdit tiin onnettomuuspaikalle kuvaamaan ja keräämään tietoa siitä, mikä oli ai heuttanut kauhean onnettomuuden
Riitta Tuikkanen ja Paula Mäkeläinen. Puoli kiloa päivässä pilotin tavoit teena oli lisätä kasvisten käyttöä työntekijöiden omissa eväissä. Kasvisten osuus lisääntyi osallis tujien ruokavaliossa. Myös myönteisten puolien korostaminen sai kiitosta. Mikkelin ammattikorkeakoulun Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen ruokailu paremmaksi hankkeessa ko keiltiin uusia tapoja kannustaa miehiä syömään entistä terveellisemmin. Pilottihanke oli miesten mielestä ”tosi hyvä kokemus” ja kannusti kas visten käyttöön. 13. Hankkeessa käytettiin sosiaalisen markkinoinnin menetelmää. S UOSITUSTEN MUKAAN aikuis ten tulisi syödä puoli kiloa eli 5–6 annosta juu reksia, marjoja, hedel miä tai sieniä päivässä. Yksi annos tarkoittaa yhtä keskikokois ta hedelmää, yhtä desilit raa marjoja tai puoltatoista desilitraa salaattia tai raastetta. He sitoutuivat syömään kuu kauden ajan työpäivinä eli viisi kertaa viikossa puoli kiloa kasviksia, jotka toi mitettiin työpaikalle kasvispusseissa. Kasviskokeilussa tukea tuli kaveriporukalta. Siksi se oli hauska ja mieleenpainuva kokemus. Tutkimukset osoittavat, että työn tekijöiden omissa eväissä ei yleensä ole riittävästi kasviksia mutta työ paikkaruokalassa he syövät enemmän suositusten mukaisesti. Miehet kertoivat, että heitä oli kehotettu työterveys huollossa muuttamaan elintapojaan mutta opastus oli tuntunut painostuk selta. PAULA MÄKELÄINEN Paula Mäkeläinen työskentelee yliopettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan koulutusyksikössä. Elämäntaparemontti vaatii usein vain pieniä muutoksia päivittäisissä rutiineissa, mutta ilman tukea ne voi vat jäädä tekemättä. PILOTTI KESTI neljä viikkoa. Pilotissa he pääsivät porukalla ko keilemaan kasviksia ilman ulkopuo lista painostusta. Sitä voitaisiin käyttää myös muussa markkinoinnissa, jonka tavoitteena on esimerkiksi työpaikkaruokalan käytön lisääminen. He kyllä tiesivät, miten heidän olisi pitänyt muuttaa tottumuksiaan, koska tietoa on tarjolla runsaasti. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 12 PILOTTIIN OSALLISTUI kahdeksan vapaaehtoista miestä yhdestä yrityk sestä. Sen aika na suurin osa miehistä havaitsi muu toksia hyvinvoinnissaan. Yksi kertoi energiansaantinsa pysyneen aiempaa tasaisempana, ja hän jaksoi paremmin harrastuksissa työpäivän jälkeen. Jokaiselle viikolle suunniteltiin erilainen kasvispussi, joka sisälsi hel posti syötäviä tuotteita, kuten salaat tiannoksia, pirtelöitä, nektareita, tuoremehuja, mehukeittoja, hedel miä, hedelmäsäilykkeitä tai lasten hedelmä soseita. Se herätti kiinnostusta myös muissa työkave reissa ja sen myötä keskustelua. Kasvikset maistuvat myös miehille LUKIJAN VINKKELISTÄ. Sen avulla pyrittiin vaikuttamaan arki käyttäytymiseen korostamalla hyötyjä ja positiivisia puolia. TTT-lehti 2/2016, Työmieskin haluaa syödä terveellisesti, s. LISÄÄ AIHEESTA www.theseus.fi > Ammattikorkeakoulut > Mikkelin ammattikorkeakoulu > Muut julkaisut > Mistä koostuvat tosimiehen eväät. Mikkelissä kokeiltiin uusia tapoja kannustaa miehiä syömään entistä terveellisemmin. Osallistujat olivat pääosin tyytyväisiä kasvispussin sisältöön, mutta vauvojen hedelmäsoseet, hedelmäsäilykkeet ja retiisit jakoivat mielipiteitä. Positiivisiin puoliin keskittyvä sosiaa linen markkinointi toimi hyvin. 2016. Pussissa oli myös tietolehtinen tuotteista ja hankkeesta sekä käsipyyhepaperia ja kertakäyt töinen lusikka, veitsi tai vastaava. Miehet söivät pussin sisällön yleensä vähitellen taukojen aikana työpäivän kuluessa. Erityisesti Pilttisoseiden syöminen herätti hil peyttä. K U V A T T H IN K ST O C K P H O T O S Kaveriporukan tuki on tärkeää elämäntapamuutoksessa. Alku haastatteluissa miehet kertoivat, että kasvikset, marjat ja hedelmät jäävät eväistä helposti pois. Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut yhdistyivät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi vuoden 2017 alussa
Tämä juttu toi asiaa rohkeasti esille, tosin työnantajan näkemys olisi ollut myös mielenkiintoista kuulla. Miten se sattui ja miten se olisi voitu välttää. Aina kannattaa tehdä riskinarviointi, eikä pitäisi työskennellä yksin. Työuupumisesta ja siitä, miten työpai koilla pitäisi toimia niin, että jaksaisim me ja tuottaisimme työantajalle parhaan mahdollisen tuoton, on puhuttu todella paljon. ”Selkeä ja karu esimerkki työtapa turmasta. Kaikkea hyvää Ninalle!” ”Henkinen työturvallisuus on vielä monesti vaiettu asia työpaikoilla. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. LUKIJOILTA 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 2/2017 lukijapalaut teen mukaan oli lukijan Nina NoresSyväsen kirje Kun työn ilo särkyy. Pelkkä rahan takominen tappaa työyhteisön motivoi tumista, työhyvinvointia ja lamauttaa toimintaa. Vaikuttaa siltä, että hän alkaa kuitenkin toipua, mikä on hienoa. Henkinen työturvallisuus on erittäin tärkeää, ja asioihin on puututtava no peasti. Ehkä kuvatut työolosuhteet alkavat jo muistuttaa jossakin määrin robotisoitumista.” ”Olen monesti miettinyt tätä samaa ongelmaa. Työnantajan taholta työntekijän arvostus ja työmotivaation säilyttäminen muutostilanteissa on erittäin tärkeää, varsinkin niille työntekijöille, jotka ovat itse valmiita panostamaan paljon työhön. Sitä kommentoitiin näin: ”Järkyttävää luettavaa mutta var masti niin totta tänä päivänä. Erittäin motivoituneelta ja työtä kehit tävältä työntekijältäkin voidaan tappaa työn ilo ja työmotivaatio osaamattomalla johtamisella. Jos on ongelmia johtamisen kans sa, olen aina neuvonut työyhteisöjä toimimaan näin: kehukaa esimiehiä mahdollisimman paljon joka paikassa, näin nopeutatte heidän pääsyään uralla eteenpäin. Mihin on kadonnut ihmistä arvostava ja kannustava johtaminen. Jokainen tun tee sen eri tavalla. Surullista.” KAIKKIEN PALAUTETTA ANTANEIDEN kesken arvottiin kolme Cederrothin ensi apulaukkua. Kouluttamassa on ollut korkeasti koulutettuja eri alojen tutkijoita ja lääkä reitä, mutta tuntuu siltä, että koko ajan on samat ongelmat. Viime aikoina on kuultu useita tällaisia työtilanteiden kuvauksia. Lisää tämän kaltaisia selkeitä esimerkkitapauksia lehteen.” ”Aina meitä varoitetaan kapeista ja sy vistä kaivannoista. Muistaa ko työnantaja aina huomioida yksilöl liset voimavarat ja vaatimukset siten, että suhde olisi tasapainossa.” ”Herättävä tarina, erityisesti esi miehille! Asiantuntija vastaa viisaasti, muun muassa näin: Ihminen voi kestää suuria työmääriä ja vastuita ja jopa nauttia niistä, jos hän saa vastapainoksi riittävästi arvostusta, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää sitä.” KOMMENTTEJA TULI MYÖS TTT-LEHDEN VERKKOSIVUILLE www.tttlehti.fi > Blogit ”Oliko työnantajalla kykyä ajatella, käytännössä ymmärtää, kykyä aset tua työntekijän asemaan kuvatuissa työ tilanteissa, kuulla työntekijän/ työterveys huollon viestit siitä, miten työnantajan toimenpiteet vaikuttivat työntekijän työhön ja terveyteen. Ne menivät Mirja Jussilalle, Pekka Mäntylälle ja TTTlehden verkko sivuilla blogikommentointiin osallistu neelle Tuula Hällfors-Laaksoselle. Löytyikö työnantajalta vuorovaikutus taitoista keskustelua työntekijän kanssa vai menikö sanelun puolelle. Hienoa, että Nina on jakanut kokemuksensa lukijoiden kanssa. Olen todennut, ettei esimies tä tai johtoasemassa olevaa saa muuten pois kuin ylöspäin siirtämällä.” MYÖS TAPATURMAINEN KUOLEMA, jonka aiheena oli maansortuma viemäri töissä, nousi suosikkien joukkoon. Olen ollut kymmeniä vuosia ay ja työsuojelutoiminnassa mukana ja käynyt monessa koulutustilaisuudessa. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Cederroth First Aid Kit Medium ensiapulaukun, arvo noin 42 eu roa, tai 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä, arvo 50 euroa. Ilmapiirin voi helposti yksikin henkilö pilata täysin, mikäli hänellä on valtaa. Näiden asioiden ratkaiseminen on todellakin haaste työturvallisuudes sa ja työterveydessä.” ”Työ ja sen vaatimukset ovat kasva neet monissa organisaatiossa. Stressin ja uupumisen tunne on aina totta, sitä ei tulisi koskaan väheksyä. Parasta juttua voit äänestää sivun 35 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkki ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi K U V A T H IN KS TO C K P H OT O S. Mikä oli paras juttu
"JOKAISTA ON KOHDELTAVA eri tavalla. HUOM! Savuton Suomi päivä 31.5., lue tästä lehdestä s. Alma Talent, 2017, 339 sivua, 98 euroa. LIIAN VÄHÄN LIIKUNTAA, liian pal jon painoa. Tupakointia tarkastellaan myös muun muassa raskauden, psykiatrisen sairau den ja leikkaukseen valmistautumisen näkökulmasta. Niin kirja lupaa. Mikä estää sinua liikkumasta. Miten tunnistetaan tupakka ja nikotiiniriippu vuus, miten motivoidaan tupakoinnin lopettamiseen ja miten hoidetaan riip puvuutta, tarvittaessa myös lääkkein. Kauppakamari, 2017, 300 sivua, 52 euroa. TEKSTI MERJA KARJALAINEN Päivitetty vastuuopas Työsuojeluvastuuopas, Harri Hietala, Mikko Hurmalainen ja Keijo Kaivanto. KIRJA KUULUU kustantajan Hyvä hoito sarjaan, jonka kirjat on suun nattu etenkin hoitotyön ammattilai sille, opettajille ja opiskelijoille. painos. Oletko tietoisesti läsnä, kun syöt ja liikut – aistitko jokaisen suu palan, tunnetko maan jalkojesi alla. Kun elämä on omannäköistä, myös motivaatio muutokseen löytyy. JÄLLEEN YKSI KIRJA muistutta massa, että metsässä stressi vähenee, verenpaine laskee ja syke tasaantuu. Miten ruoka vaikuttaa tunteisiisi. Mutta kun me suoma laiset menemme metsään usein yksin, amerikkalaiselle luonto on parhaimmil laan jaettuna. Jos kohtelee kaikkia samalla tavalla, kyse ei ole vuorovaikutuksesta vaan automaatiosta." "Jos ei ole aikaa saada ihmisiä mukaan, homma jää sii hen." "Arvostus on tärkein motivaattori työn ilon ohella." "Tunneälyllä on suora yhteys sekä henkilökohtaiseen menestymiseen että tuloslaskelman viimeiselle riville." "Hyvä johtaja ei tarvitse karismaa vaan hyvää vuorovaikutusta." "Ihmisosaaminen alkaa itsetuntemuksesta." "Suurin syy työpai kan vaihtoon on esimiehen toiminta." "Keskity toiminnan yksinkertaistami seen. Amerikkalainen tietokirjailija kirjoit taa siitä, minkä me suomalaiset olemme aina tienneet. Se on kansalaistaito, oppimis taito ja työelämätaito. Kirja yhdistelee suomalaisia, ruotsalaisia, japanilaisia, eteläkorealaisia, skotlantilai sia ja yhdysvaltalaisia tutkimuksia. Minerva Kus tannus, 2017, 340 sivua, 32,50 euroa. Keskittymis kyky ja tarkkaavaisuus ko henevat, muisti ja luovuus vetreytyvät. Perinteisen tupakan lisäksi käsittelyssä ovat sähkösavukkeet ja nuuska. Kirjassa on paljon harjoituksia: Millainen käsitys sinulla on itsestäsi. Vaikka kirja on suunnattu opettajille, se tarjoaa hyödyllistä tietoa kenelle tahansa verkostoihin kuuluvalle ja vir tuaalisia työkaluja kaipaavalle. Vinkkejä ja välineitä löytyy yhteydenpitoon, muistiinpanojen tekoon, tiedon tallen tamiseen, suunnitteluun, projektinhal lintaan, visuaalisiin esityksiin, videoihin, kieltenopiskeluun – vaikka mihin! Tueksi tupakka riippuvuuden hoitoon Tupakka ja nikotiiniriippuvuus, toimittaneet Antero Heloma, Kalervo Kiianmaa, Tellervo Korhonen ja Klas Winell. Someoppia jokaiselle Open somekirja – Sosiaalisen median oppi misympäristöt ja menetelmät, Harto Pönkä. Duodecim, 2017, 229 sivua, 52 euroa. Tieto ei auta, kun tunteet ja mieli pitävät kiinni totutuissa tavoissa. KIRJAN KIRJOITTAJA toteaa, että so siaalisen median osaaminen kuuluu yleis sivistykseen. Monenlaisten ihmisten johtamista Erilaisten ihmisten johtaminen, Marjatta Jabe. Kehittämisen sijaan tulisi ensin ottaa pois turha työ." Kokeneen kirjoittajan teos on täynnä johtamisen viisauksia, joista osa on pe räisin kirjaan haastatelluilta johtajilta. Docendo, 2017, 255 sivua, 34,90 euroa. Psykologi haluaa auttaa elämäntapa muutosta työstäviä lukijoitaan saavut tamaan tavoitteensa. LUKUVINKIT | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 14 Metsä rentouttaa Metsän parantava voima, Florence Williams, suomennos Jere Saarainen. 27.. TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELUN ja työturvallisuuden perusteos uudistet tuna ja päivitettynä, nyt jo 11. Tapojensa orja muutoksen tielle Tavoitteesta tavaksi – Tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia, Anu Kangasniemi. Ja sellaista, mitä ei osaa, ei voi opettaa eikä hyödyntää. Kirjapaja, 2017, 135 sivua, hinta 31,90 euroa
HUOLEHDI työsopimuksesta ja työtodistuksesta. KOHTELE tasavertaisesti. Kesätyöntekijä saa kohtuullista palkkaa työn vaatimusten ja työntekijän kokemuksen mukaan. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Työ Kansallisgallerian Sanna Salonen (vas.) ja Elena Hellemaa kertovat, että heidän työpaikallaan on viime vuosina paljonkin mietitty, miten arvot toteutuvat arjessa. Vastuullinen kesäduuni kampanjan työnantajat työllistävät tänä vuonna yli 55 000 nuorta. Moni heistä ottaa ensi aske leitaan työelämässä. Työsopi mus tehdään kirjallisesti. Kun työsuhde päättyy, nuori saa työtodistuksen ja hänen kanssaan käydään palautekeskustelu. TARJOA mielekästä työtä. Lisätietoa kampanjasta: kesaduuni.org SIVUT 16–19 Tänäkin kesänä Oona Hirvosen työpaikkana on Helsingin T apaninkylän Alepa.. MAKSA kohtuullista palkkaa. Perehdyttämisestä vastaa erikseen nimetty vastuuhenkilö. Myös ilman paikkaa jääneille ilmoitetaan asiasta. Nämä periaatteet ovat hyvä ohjenuora kaikille nuoria ja vähän vanhempiakin työllistäville: TEE työnhausta hyvä kokemus. Nuori otetaan työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, ja hän saa tukea koko yhteisöltä. PEREHDYTÄ kunnolla. VASTUULLISESTI KESÄTÖIHIN T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A T A N N A D A M M E R T JA JU LI A H A N N U LA SIVUT 20–21 VASTUULLINEN KESÄDUUNI -KAMPANJAAN osallistuvat työnantajat sitoutuvat periaatteisiin, joiden tavoitteena on tehdä kesätyöstä myönteinen kokemus sekä työntekijälle että työnantajalle. Työ vastaa nuoren taitoja ja on sopivan haasteellista. Pelisäännöt ja käytöstavat tehdään selviksi ja työtä ohjataan antamalla palautetta. Työnhakijalle kerrotaan rek rytoinnin etenemisestä. Lue, millaisia neuvoja entinen kesätyön tekijä Oona Hirvonen heille antaa sivuilla 16–19. Tehtävät ja vastuut ovat selkeitä
Kassalla oli aluksi kokeneempi työntekijä selän takana varmistamassa, että kaikki menee oikein, hän kertoo. Nuorten kannattaa olla myös itse aktiivisia ja kysellä mahdollisimman paljon. – Sosiaalisuudella ja oma-aloitteisuudella pääsee pitkälle. Myös kesätyöntekijät osallistuvat koulutukseen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 16 L auantai on alkanut vilkkaasti Helsingin Tapaninkylän Alepassa. Kannattaa lähteä työhön avoimin mielin ja sillä asenteella, että haluaa oppia, Hirvonen kannustaa. Työsuhde alkaa kolmen päivän koulutuksella pääkonttorin koulutuskeskuksessa Skolessa. Sen jälkeen hän on työskennellyt myymälässä 20 tuntia viikossa. Ensimmäinen päivä kului opetellessa, kuten muillakin uusilla työntekijöillä. Hirvonen oli kaupassa kesätöissä vuonna 2015 ja myös seuraavana kesänä, kun hän oli saanut lähihoitajan opintonsa päätökseen. Hirvosella on vain hyvää sanottavaa omasta työpaikastaan, mutta kaveripiirissä on toisenlaisiakin kokemuksia. Uudelle työntekijälle on saatettu tiuskia ja hänen kysymyksiinsä on suhtauduttu alentuvasti ja epäystävällisesti. Oona Hirvosen työvuoro alkoi tunti sitten. Toisin oli kaksi vuotta sitten, kun hän aloitti kesätyöntekijänä. Vakityöntekijöitä hän kehottaa perehdyttämään nuoret perusteellisesti. Kassajonojen purku ja muut tehtävät sujuvat häneltä jo tottuneesti. – Aika nopeasti työhön pääsi kuitenkin sisälle, kun sai hyvän perehdytyksen. Kunnon perehdytys maksaa vaivan Alepa-ketju kuuluu HOK-Elantoon, jossa on reilun vuoden ajan ollut käytössä uusi perehdytysjärjestelmä. – Viime keväänä etsin myös lähihoitajan töitä, mutta mieleisiä paikkoja ei ollut tarjolla, hän sanoo. – Neuvot eivät välttämättä riitä, jos asioita ei näytetä käytännössä. Poikkeuksena ovat työelämään tutustuvat nuoret, jotka TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT ANNA DAMMERT Kysy, ole aktiivinen ja tartu töihin oma-aloitteisesti. Sen jälkeen tehtäviin opastetaan varsinaisessa työssä omassa toimipaikassa. Uteliaalla asenteella ja hyvällä perehdytyksellä Kiva kesäduuni Kesätyöstä tuli Oona Hirvoselle pysyvä pesti.. Mitä tarvitaan, että kesätyöstä tulee hyvä kokemus. Avoin asenne puolin ja toisin Tänäkin kesänä työpaikoille saapuu kokemattomia tulokkaita. Ovi käy, käytävillä kulkee asiakkaita ostoskoreineen ja kassoille alkaa kertyä jonoa. Myös kärsivällisyyttä tarvitaan: kaikkea tietoa on mahdotonta omaksua hetkessä. Siinä 20-vuotiaan Oona Hirvosen neuvot kesätyössään aloittaville nuorille
– Jotkut kyselevät paljon, toiset taas vähemmän. – Viestit ovat liittyneet tapauksiin, joissa olen itse tarjonnut apuani. Tapaninkylän alueella asuu paljon lapsiperheitä ja myös vanhuksia, jotka arvostavat hyvää juttukaveria. Hyllytys ja tavaroiden järjestely kuuluvat myyjän työpäivään.. – Tässä työssä ei voi olla tuppisuuna. Ohjattavia riittää ympäri vuoden, koska kauppa on suosittu harjoittelupaikka. Texmex-mausteet löytyvät nopeasti Hirvosen avulla toiselta käytävältä. Tälläkin viikolla myymälässä on työskennellyt kaksi kaupallisen alan opiskelijaa, jotka saivat päätökseen kahden ja puolen kuukauden harjoittelujaksonsa. Hirvosella on juuri oikea ote asiakaspalveluun: hän on avulias, iloinen ja sosiaalinen. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 tulevat töihin vain pariksi viikoksi. Koortin mielestä Hirvosella on juuri oikea ote asiakaspalveluun: hän on avulias, iloinen ja sosiaalinen. Koko ajan tulee kuitenkin lisää rohkeutta ja itsevarmuutta, vaikka aluksi olisikin vähän ujo, Hirvonen toteaa. Hyvä palaute palkitsee – Voinko olla avuksi. Heitä opastetaan työpaikalla. Hyvää palautetta on tullut asiakkailta jopa sähköpostitse. Tässä myymälässä tulokkaiden luotsaamisesta vastaa apulaismyymäläpäällikkö Edgar Koort. Hänen tavoitteenaan on, että nuoret haluavat jatkaa saman työnantajan palveluksessa myöhemminkin. Teen niin silloin, kun se näyttää sopivan tilanteeseen, Hirvonen kertoo. Hiljattain myymälässä on aloittanut myös kaksi uutta vakituista työntekijää. – Kun uusi työntekijä aloittaa, tehtävät käydään läpi hyllytyksestä kassatyöhön. Asiakaspalvelu on olennainen osa myyjän työtä, joten kesätyöntekijöiltäkin odotetaan myönteistä asennetta ja taitoa tulla toimeen ihmisten kanssa. – Paras kiitos perehdytyksestä on, että työssä ei ole enää korjattavaa ja voi ryhtyä taas opastamaan uutta työntekijää, Koort sanoo. Kassatyöhön opastamisessa Koort käyttää ”tsekkilistaa”, jonka työvaiheet käydään läpi yhdessä kohta kohdalta. Tuntuu siltä, että nuoret ovat nykyään jonkin verran vilkkaampia ja innokkaampia oppimaan kuin ennen, hän sanoo. Tuotteiden tilausjärjestelmien käyttöön opastetaan vähitellen ajan kanssa, Koort kertoo. Sen jälkeen palataan tarvittaessa asioihin, joita työntekijä ei koe vielä osaavansa. hyllyttämään ryhtynyt Oona Hirvonen kysyy asiakkaalta, joka näyttää etsivän jotakin kuivatuotteiden hyllystä
Kerran humalainen mies alkoi huutaa ja kiroilla viereisellä kassalla, koska hänelle ei myyty olutta. Asiakaskunta on tällä alueella onneksi rauhallista, Edgar Koort sanoo. Tietää, että on tehnyt asioita oikein. Hyviä ja huonoja päiviä Myymälässä kuuluu merkkiääni: jonojen purkamiseen tarvitaan apua. Kesätyöntekijät eivät koskaan jää yksin iltavuoroon, vaan paikalla on aina myös kokenut vuorovastaava. – En ole yhtään aamuihminen. Pää kylmänä uhkatilanteissa Aina vuorovaikutus asiakkaiden kanssa ei suju kitkattomasti. Työvuoron saa tarvittaessa helposti vaihdettua. Myymälässä on kirjallinen ohjeistus uhkaavien tilanteiden varalle, ja se käydään läpi myös kesätyöntekijöiden kanssa. Suurin osa työntekijöistä on alle kolmekymppisiä. Myös ”läpänheitto” lisää viihtyvyyttä. 18 Somessa vapaa-ajalla Tapaninkylän Alepassa on kymmenen vakituista myyjää. Koortin mukaan myöhäinen aukiolo ei ole aiheuttanut järjestysongelmia. Kaupassa riittää työtä myös varaston puolella. Iltavuoroissa on koko ajan paljon tekemistä ja aika kuluu nopeasti. Myös Hirvonen sai osansa purkauksesta, ennen kuin vartija ennätti paikalle. Hirvonen kertoo viihtyvänsä parhaiten juuri iltavuorossa. Kaikki tekevät tasapuolisesti kaikkia tehtäviä. – Työkaverit ovat reiluja ja joustavia. Vakituisena myyjänä Hirvonen on osallistunut työnantajan järjestämään Turvapassi-koulutukseen, jossa oli väkivallan uhkaa käsittelevä osio. Hirvonen lopettaa talouspaperihyllyn järjestelyn ja siirtyy kassalle. Asiakkaan kanssa ei kannata ryhtyä väittelemään. Hirvo nen ja Koort kehuvat työpaikan ilmapiiriä – mutta miten hyvä henki näkyy käytännössä. Hyvä porukkahenki näkyy Hirvosen mukaan myös siinä, että työkaverin puolta pidetään esimerkiksi silloin, jos asiakas ei suostu näyttämään henkilöllisyystodistustaan. Moni jättää puhelimensa takahuoneeseen, ja niitä käytetään vain tauoilla, kuten pelisääntöihin kuuluu. Kenenkään ei tarvitse olla liian pitkään kassalla, hyllyttämässä tai siistimässä paikkoja, vaan aina kysytään, että vaihdetaanko, Hirvonen sanoo. – Me nuoret juttelemme paljon sosiaalisessa mediassa vapaa-ajalla. Oona Hirvo nen ja apulaismyymäläpäällikkö Edgar Koort huolehtivat pullo automaatista.. Tänä vuonna palkataan kolme kesätyöntekijää. Hankalassa tilanteessa pitää pysyä rauhallisena ja käyttäytyä mahdollisimman neutraalisti. Koortin mukaan nuoria työntekijöitä ei ole tarvinnut huomauttaa sosiaalisen median käytöstä työaikana. Tällä hetkellä suunnittelemme läksiäisiä työkaverille, Hirvonen kertoo. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 18 – Hyvästä palautteesta tulee onnistumisen tunne. Myymälä on auki yhteentoista joka ilta. – Uhkaavia tilanteita on ollut tosi harvoin, eikä vakavia tapauksia ole sattunut
Viime vuonna HOK-Elannon toimipaikoissa sattui yhteensä 187 työtapaturmaa. TTT-lehti 3/2015, Ei yksin työ tekijäänsä opeta!, s. Työterveyshuollossa annetaan tarvittava jälkihoito. Nuorten tapaturmat vähäisiä Uusien työntekijöiden kolmen päivän koulutuksessa opetellaan työtehtäviä ja HOK Elannon päätyösuojeluvaltuutetun Pauli Purmosen mukaan öinen aukiolo ei ole lisännyt työntekijöiden kokemaa väkivallan uhkaa. Suunnitelmissa on kouluttautua ensihoita jaksi ja jatkaa työntekoa opiskelun ohessa. – Virheistä oppii, Hirvonen vahvistaa. Niin ei Hirvoselle enää juu ri käy, mutta ensimmäisenä kesänä pieniä poikkeamia tuli muutaman kerran. 19–23. Kärsivällisyys on silloin tarpeen – sekä kesätyönteki jälle että perehdyttäjälle. Lisäksi osallistujat suorittavat verkkokurssin, johon kuuluu turvallisuutta käsittelevä osio. Yöt sujuvat myymälöissä yleensä rauhallisesti. Vielä ei tiedä, millainen päivästä on tulossa. Asiakkaaseen ei saa käydä kiinni, vaikka niinkin joskus tapahtuu. käydään läpi työturvallisuuteen liittyviä asioita. HOK-Elannon myymälöissä kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 88 tapausta, jotka liittyivät asiakkaan häiriökäyttäytymiseen. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 4/2016, Katse eteenpäin, s.19–23. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokenutta työntekijää ei Purmosen mukaan jätetä yksin. Purmosen mukaan kesätyöntekijät ovat säästyneet onnettomuuksilta varsin hyvin. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 Hän aikoo jatkaa kaupassa, vaikka hoitoalakin vetää puoleensa. Ne olivat näpistyksiä ja tavaran sieppauksia sekä tilanteita, joihin liittyi väkivaltaa. Huonona päivänä käytävillä on siivoamista, ih misiä tulee ovista ja ikkunoista ja kassoilla on hirveät jonot, Hirvonen kuvailee. www.tyosuojelu.fi > Työsuhde > Nuori työntekijä www.ttk.fi > Koulutus ja kehittäminen > Julkaisut > Digijulkaisut > Perehdyttäminen ja työnopastus – ennakoivaa työsuojelua Yövuoro ei lisännyt levottomuutta P ÄÄKAUPUNKISEUDULLA ja sen lähikunnissa toimivalla HOK-Elannolla on 181 päivittäistavarakauppaa, joista kymmenen on avoinna ympäri vuorokauden. Uuden oppimisessa köm mähdyksetkin kuuluvat asiaan. Pahimmassa tapauksessa kassalaskelma ei täsmää huonon päivän päätteeksi. – Suurin osa työtapaturmistamme on sen tyyppisiä, että käteen tulee haava tai sormet jäävät puristuksiin. Vakavimmat tapaukset ovat yleensä työmatkalla sattuneita onnettomuuksia, kuten liukastumisia tai pyörällä kaatumisia. Tällaisia tapauksia on yllättävän paljon etenkin vilkkaissa liikepaikoissa, Purmonen kertoo. – Jos asiakas yrittää poistua kassan ohi maksamatta, työntekijä pyytää häntä maksamaan ostokset. Tänään töitä on kuitenkin paiskittava iltaan asti. – Häiriökäyttäytymistä on myymälöissämme enemmän aamuisin ja aamupäivisin, Pauli Purmonen toteaa. Tavallisesti väkivaltatilanne syntyy siitä, että työntekijä loukkaa itsensä yrittäessään estää varasta poistumasta. – Hyvänä työpäivänä riittää tekemistä, kaikki hom mat saadaan hoidettua ja kaupassa käy mukavia asiak kaita. Piccoloksi kutsutun laitteen avulla seurataan myyntiä ja hallitaan tilauksia.. – Pakenemista yrittävät asiakkaat ovat yleensä päihteiden vaikutuksen alaisia, ja heidän on saatava rahaa tai tavaraa jostakin
Kokemusten jakaminen on tärkeä osa prosessia, sillä se auttaa vakiinnuttamaan opittuja asioita osaksi omaa ja koko työyhteisön toimintaa. Kansallisgalleria osallistui hankkeeseen vuonna 2015 kahdella tutkimusryhmällä ja kahdella verrokkiryhmällä. Samalla kulttuurin uudistaminen tuli ajankohtaiseksi. – Emme tee tätä siksi, että voisimme koko ajan puhua omista tunteistamluentoja, mutta unohdamme helposti niiden opit heti luentojen päätyttyä. Tunnetaidot haltuun Syksyllä 2016 Kansallisgalleriassa käynnistyi Suomen tähän asti laajin työelämän tunnetaitovalmennus. Tukea kehittämiseen on tarjonnut Helsingin yliopiston poikkitieteellinen CoPassion-tutkimushanke, jossa tutkittiin, miten myötätunto ilmenee työelämässä, miten sitä voi vahvistaa ja miten se vaikuttaa tuloksellisuuteen. Työyhteisötaidot tuovat tulosta On hienoa, kun ihmiset uskaltavat tuoda esille ajatuksiaan ja antavat kuoren vähän murtua." – Jossain vaiheessa teemana oli syväkiittäminen. Ei vain tunteilua, myös tuloksia Hyvää fiilistä on riittänyt, mutta pelkästä tunteilusta ei ole kyse. Se koostui kuudesta kerran kuukaudessa järjestetystä luennosta, vaihtuvin teemoin. Valmennus on Hellemaan mielestä vahvistanut yhdessä tekemisen meininkiä. – Yksi tällainen tehtävä oli arvostuksen osoittaminen toiselle ihmiselle. – Teimme tehtävät koko tiimin voimin testaillen, kuulostellen ja keskustellen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 20 K ansallisgalleria on Suomen suurin taidemuseo-organisaatio ja kansallinen kulttuurilaitos, joka tuo taiteen kaikkien ulottuville Helsingissä Ateneumin taidemuseossa, Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Silloin kiittelimme toisiamme ihan jatkuvasti, ja se nauratti kaikkia ihan hirveästi, hän hymyilee. Luennolla itsestään selviltä tuntuneet asiat ovat yhteisissä keskusteluissa saaneet uusia sävyjä ja nostaneet työkavereista esiin uusia puolia. Jälkeenpäin kävimme yhdessä läpi sitä, miten toinen reagoi ja miltä se itsestä tuntui, kertoo Salonen. Tällä tavalla olemme löytäneet kivoja, vähän yllättäviäkin keskustelunaiheita. – On hienoa, kun ihmiset uskaltavat tuoda esille omia ajatuksiaan, antavat kuoren vähän murtua ja laittavat herkkyyttäänkin peliin, Hellemaa sanoo. – Muutaman vuoden takaisen strate giaprosessin jälkeen olemme kiinnittäneet kaikessa tekemisessä huomiota siihen, miten arvot toteutuvat arjessamme, kertoo Salonen. Kansallisgalleria muuttui Valtion taidemuseosta säätiöksi vuoden 2014 alussa. TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVA JULIA HANNULA Kansallisgalleriassa halutaan osallistaa, arvostaa ja kuunnella. – Aiheita ovat olleet esimerkiksi positiivisten tunteiden herättäminen ja negatiivisten tunteiden käsittely. Hellemaan mielestä luennot ja tehtävät toimivat hyvin yhdessä. Yhdessä tekemisen meininkiä Yksi valmennukseen osallistuneista on kiinteistöassistentti Elena Helle. Meidän yksikkömme on aika miesvoittoinen. Lupasimmekin, että tutkimuksen päätyttyä valmennamme koko henkilöstöä samoilla teemoilla. Valmennuksen tärkein tavoite liittyy Kansallisgallerian ydintoimintaan. – Valtion viraston aikaiset prosessit eivät enää istuneet tapaamme johtaa ja tehdä töitä, sanoo henkilöstöpäällikkö Sanna Salonen. Kansallisgallerian arvoja ovat yhdessä, avoimesti ja asiantuntevasti. Väliharjoitukset tähtäävät siihen, että asiat jäisivät mieleen ja ne osattaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi työyhteisön ristiriitatilanteessa, haastavassa asiakastilanteessa tai kun iloitaan kollegan onnistumisesta. Luentojen välillä osallistujat saivat tehtäviä, joiden avulla he saattoivat kokeilla oppeja omassa arjessaan – töissä tai vapaalla. – Olemme hyviä kuuntelemaan maa. Arvojen mukaista kulttuuria on vahvistettu kehittämällä työyhteisötaitoja. Hänen yksikössään kiinteistöhallinnossa välitehtäviin pureuduttiin yhteisesti viikkopalaverin yhteydessä. – Tutkimusryhmien jäsenet kokivat hankkeessa saamaansa valmennuksen todella hyödylliseksi