TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2 / 2025 SUOJAA some häirintään TEKNOLOGIASTA APUA SOTE-TÖIHIN UNETTOMUUS VEI TYÖKYVYN YHTEISÖSAKOT EIVÄT HILLITSE TAPATURMIA + TYÖSUOJELUVALTUUTETTU JA ULTRATRIATHLONISTI Työkaverina on robotti Taru Palomäen
– Seurauksena kuolemanpelkoa ja leikkeleraivoa Tämä juttu tilaajille vain verkossa!. Tilaajalle tarjoamme TTT-lehden näköislehdet vuodesta 2015. Huomaa, että tilausnumero ei ole sama kuin asiakasnumero. Käyttäjä kirjautuu Lehtikierto.fi-palveluun organisaation omilla tunnuksilla, jotka ovat vapaasti valittavissa palvelua aloitettaessa. Kysy tarjous asiakaspalvelustamme, p. Palvelussa voi myös etsiä hakusanoilla artikkeleita aiemmin ilmestyneistä lehdistä. Pysyvät, itse valitut käyttäjätunnus ja salasana helpottavat niiden muistamista. 050 549 6751 (ark. Ota käyttöösi TTT-näköislehti ja kotisivujen tarjonta! TTT-lehti tarjoaa tilaajilleen lisää sisältöä verkossa. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi UUSI PALVELU – Lukuoikeudet kaikille työntekijöille! Yhteiskäyttötunnukset ovat vaivaton tapa lukea näköislehti Lehtikierto.fi-palvelussa. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi ! Sairastuttaako terveyspuhe. Kirjautumiseen tarvitset tilausnumeron, joka löytyy laskusta tai printtilehden osoitekentästä. KATSO! www.tttlehti.fi/kirjautumisohjeet Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. 050 549 6751 (ark
Hän ajaa pyörällä työmatkat kesät talvet. 24. 38 KU VA KA RL VI LH JÁ LM SS O N KU VA H AN N A KA N KA AN PÄ Ä K Kirsi Keräsen valvominen alkoi riittämättömyyden tunteesta, joka johti uupumiseen. TYÖ 12 Robotti säästää työaikaa ja ranteita K Lääkerobotti oli kannattava investointi. 20 Henkilöstöpaneeli voi löytää kultahipun Vaikka säästöjä haettiin, osallistujilta ei edellytetty talousosaamista. 38 Hyvällä sykkeellä uuteen päivään K Työsuojelu, laatutyö ja EU-hankehallinto edellyttävät monipuolista osaamista. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 2/2025 KANNESSA TARU PALOMÄKI KUVA JUSSI PARTANEN = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Automaatio on jo kaikkialla työelämässä 8 Vastaamattomuus ei mainetta paranna Uudet kanavat hämmentävät viestisoppaa. Ylitarkastaja Sampo Pelkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta. 10 Lain mukaan Lentopalloturmako työsuojeluasia. TERVEYS 24 Uneton Sievissä K Unilääkkeiden haittoina tulivat painajaiset. Hallintokoordinaattori ja työsuojeluvaltuutettu Nuppu Hepo-oja tykkää liikkua. Yleensä isoilla teollisuusyhtiöillä syynä laimin lyönteihin on tuotannon tulos. 18 Kun kiusaaja iskee verkossa K Kerää todisteet talteen, ja tee ilmianto. 27 Ryhtivoimaa: Voimista takalinjaa! 28 Rasvamaksa on salakavala kaveri Osalla sairaus etenee fibroosiksi ja kirroosiksi. TURVALLISUUS 32 Tavoitteena Suomen turvallisin yhtiö Pienet teot voivat säästää loukkaantumiselta. 16 Uusi teknologia tuo apua sote-töihin K Hoitajat odottavat helpotusta fyysisesti kuormittaviin tehtäviin. 42 Urapolulla Kylmätyö vaatii kehonhuoltoa. 36 AVIn ylitarkastaja: Yhteisösakot liian pieniä K Sampo Pelkonen arvioi yritysten työturvallisuuskulttuuria
Alkuun pääset käyttämällä Työmatkaliikenteen työkirjaa. MAINOS K un liikenneturvallisuus on osa työpaikan työsuojeluja työhyvinvointitoimintaa, se on myös kiinteä osa työpaikan kulttuuria. Arvonta suoritetaan 31.5.2025. Työliikenteen turvallisuuden Itse arvioinnilla saat käsityksen, mitkä asiat ovat hyvin ja missä on kehitettävää. Käytännönläheisestä oppaasta saat konkreettisia vinkkejä, kuten toimenpidesuunnitelmapohjan, apua tavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen. TÄHTÄIMESSÄ Matkailulehden uutiskirje tuo sähköpostiisi ihania vinkkejä kotimaanmatkailun helmistä. Kokkolan kaupunki ja Lapin ELY ovat jo kunniamaininnan ansainneet, onko nyt sinun työpaikkasi vuoro. ML_220x138.indd 1 ML_220x138.indd 1 13.3.2025 15.02 13.3.2025 15.02. Tunnustuksen jakaa Liikenneturva. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Se on palkinto pitkäjänteisestä työstä, jota työyhteisö on tehnyt työliikenneturvallisuuden eteen. Mikä on Liikenneturvallinen työpaikka. Lue lisää Liikenneturvallinen työpaikka -tunnustuksesta ja hae: Liikenneturvallisia työpaikkoja haetaan jälleen. Itsearviointia käytetään myös Liikenneturvallinen työpaikka -tunnustuksen arvioinnissa. LIIKENNETURVALLINEN TYÖPAIKKA. Työnantajan velvollisuudet ja vastuut on tärkeää saattaa kuntoon, mutta yhtä lailla olennaista on tukea työntekijöitä kohti turvallisempia valintoja. Saat uutiskirjeen noin 14 kertaa vuodessa ja silloin tällöin matkailun erikoistarjouksia kumppaneiltamme. Arvomme uusien tilaajien kesken hemmotteluvuorokauden kahdelle Ruissalon kylpylässä! TILAA MATKAILULEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE Osallistut kylpylävuorokauden arvontaan! Tee tilaus osoitteessa parastasuomessa.fi > tilaa uutiskirje
Robotisaatio voi myös palauttaa tuotantoa lähemmäs kotimaata. Chat botit vastaavat asiakkaiden yleisiin kysymyksiin. Ihminen tekee nyt ja tulevaisuudes sa sitä, mihin kone ei kykene. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 26.3.2025 S. Asiantuntijoiden mukaan kokonaisen ammattikunnan täydel linen häviäminen onkin epätoden näköistä – pikemminkin työnkuvat mukautuvat uuteen aikaan . Työn tekemisen tavat ja sisällöt uudis tuvat vauhdilla. Vuositilaus 121 euroa, kestotilaus 111 euroa. Tekoäly analysoi dataa ja tulkitsee vaikkapa asiakaspalautetta. Teollisuudessa raskaat ja toistuvat tuotantotyöt on yhä useammin auto matisoitu: robotit hitsaavat, maalaavat ja kokoavat tuotteita. Ihmisel le ominaiset taidot – luovuus, empa tia, kriittinen ajattelu – korostuvat, kun rutiinit automatisoituvat. Kenties työn mielekkyys jopa lisääntyy, jos yksitoikkoiset vaiheet jäävät koneille. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2025. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Varastoissa hu ristelee automaattisia trukkeja. Kun ihmistyön kustannusten merki tys vähenee, yritykset voivat sijoittaa tehtaitaan sinne, missä on esimerkiksi parempi teknologiainfrastruktuuri tai missä asiakkaat ovat. 12 Lääkeautomaatio saapui sairaaloihin. Jotkin perinteiset ammatit vähenevät automaation myötä. Älykkäät algoritmit ja itsenäisesti toi mivat robotit muuttavat työtä tehdas halleissa, toimistoissa ja sairaaloissa. TEKNOLOGIAN VYÖRYESSÄ työelä mään nousee usein huoli: viekö teko äly työt ihmisiltä. Se on myös lisännyt tasaarvoi sia mahdollisuuksia osallistua työ elämään – edellyttäen että yhteiskunta on sopeutunut muutokseen koulutuk sen ja sosiaalipolitiikan keinoin. Päätoimittajalta 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Automaatio on jo kaikkialla työelämässä T EKOÄLY JA ROBOTIT OVAT nopeasti tulleet osaksi työn arkea, monin paikoin huo maamattomasti taustal la prosesseja tehostaen. Tehtävät, joissa työ on hyvin rutiininomaista ja toistuvaa, korvau tuvat koneilla. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) kokonaan. LOHDULLISTA ON, ETTÄ teknologinen kehitys on perinteisesti kohottanut elintasoa ja synnyttänyt enemmän uu sia työmahdollisuuksia kuin poistanut niitä. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 108 euroa, kestotilaus 98 euroa. Yli neljäsosa suomalaisista palkan saajista kertoi vuoden 2023 lopulla, että heidän työpaikallaan on käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa – esimerkiksi virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta tai konenäköä . Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 55. Oleellista on, että emme antaudu kohtalon vietäviksi, vaan ohjaamme kehitystä: panostamme koulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja tutkimuk seen, jotta työntekijät voivat menestyä uuden teknologian rinnalla. AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Samalla kuitenkin monissa tehtävis sä tekoäly ja robotiikka tukevat ihmis työtä sen sijaan, että syrjäyttäisivät sen Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti
Työssä kehittyminen on keskeistä henkilön kuin työnantajankin näkö kulmasta – siksi kehityskeskustelun käyminen olisi hyödyllistä molemmille. Seuraava arvonta on toukokuussa 2025. Kriisistä saadaan myös muutostarina, mikäli ihminen niin haluaa. Kuitenkin käytäntöjen pitäisi olla mahdollisimman tasapuoliset ja eriävät säännöt pitäisi pystyä perustelemaan. Toivottavasti Suomessakin tulevaisuudessa on niin, että ihminen voi oikeasti tulla toimeen sillä ilman jat kuvaa sinnittelyä. Hyvät kuvat ja selostukset, näki mitä pitää tehdä. Hyvän asian esiin tuominen huonossa tilanteessa. Toimistotyöläisen on pidettävä huolta kunnostaan. Yritysten johto ponnistelee saadak seen työntekijät takaisin toimistoille. Käyn paraikaa kehityskeskusteluja oman tiimini kanssa, joten aihe oli varsin osuva ja ajankohtainen. Käsitärinää pitää ehkäistä Huonosti tunnistettava oire ja harvoin ennakoidaan riittävän ajoissa. Niitämme koronaajan satoa ja vie läkin etätyön käytännöissä on hiotta vaa ja muutostarpeita. Voimaa tarvitaan, jotta vanhana pärjää. Hollantilaiset tekevät eniten osa-aikatyötä Euroopassa Osaaikainen työnteko kiinnostaa sekä työni että henkilökohtaisen elämä ni puolesta ja uskon, että sen mahdolli suuksia parannetaan. Kiinnosti, miten artikkelissa otettiin kantaa kehityskeskusteluihin osana johtamisen laatujärjestelmää. KU VA AD O BE ST O C K KU VA AD O BE ST O C K Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kaikki palautetta antaneet sekä uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat vuorokauden kahden hengen kylpylälomasen arvontaan. On haastavaa sopia säännöistä, kun on monenlaisia työtehtäviä ja toimenkuvia. Kaikille ei tosin yhtäaikaisiin toimistopäiviin riitä työtiloja, työtilojen varausjärjestelmä ajettiin alas viime syksynä, joten tästä asiasta on riittänyt parranpauketta ja HR on saanut kuulla kunniansa moneen kertaan. Muut jutut Työttömäksi jääminen voi aiheuttaa kriisin – ensireaktio voi olla muutakin kuin järkytys Hoitoalan työntekijänä tulee luettua empatiaa herättäviä ja ihmisyyteen liittyviä juttuja. Kerrottiin, mihin lihaksiin vaikuttaa ja että auttaa ryhtiin. Se on haastavaa, sillä monet, etenkin nuoret, edellyttävät etätyön mahdolli suutta. Lemppareitani ovat selviytymistarinat tai sellaiset, joissa annetaan selkeitä neuvoja ja toivoa. Todennäköisesti jonkinasteinen hybridityön vaihtoehto säilyy, muuten uutta porukkaa on vaikea saada. Jokaisella on oikeus kehityskeskusteluun Apua, olen työtön!. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Lukijoilta LEHDEN 1/2025 JA UUTISKIRJEIDEN lukijoita kiinnosti eniten juttu Jokaisella on oikeus kehityskeskusteluun. Etätyö muutti yhteiskunnan rakenteita Yrityksessä, jossa työskentelen, on käynnissä hanke saada etätyöläiset palaamaan viitenä päivänä kuukaudessa toimistolle. Mietin välillä hyötyä. Etunojalankku tuo voimaa moniin ryhtilihaksiin Jumppaohjeet hyviä, voi vaikka tulostaa työkavereillekin. Itselläni on tulossa vielä tänä keväänä kehityskeskustelu
Työnantajat käyttävät lähes kaksi täyttä työviikkoa yhteen työ tehtävään tulleiden työhakemusten läpikäymiseen. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K TEKOÄLY SEKÄ KIRJOITTAA ETTÄ LUKEE TYÖHAKEMUKSET. S. Asia käy ilmi Remoten maailmanlaajuisesta tutkimuksesta, johon haastateltiin yli 4 000:ta yritysjohtajaa kymmenestä maasta. Työhakemuksia tehtaillaan entistä enemmän tekoälyn avustamana. Tekoäly saattaa myös tuottaa vääriä tietoja, ja tuloksena on epäpäteviä hakemuksia. Neljännes vastaajista kertoo hyödyntävänsä tekoälyä myös sopivien työnhakijoiden seulomiseen hakutulvasta. 2/2025 Pinnalla. Hakemusten lisääntynyt määrä kuormittaa työn antajia. 8 Viesti jää yhä useammin vaille vastausta
Työkaveri tietää paljon samasta asias ta, mutta häntäkään ei tunnu tavoittavan mistään. Vastaamattomuus ja muut viestin nän ongelmat jarruttavat työpaikko jen toimintaa. Onko kyseessä tiedoksianto, vai sisältääkö se jonkin kysymyksen. Lassila & Tikanojalla ei ole ohjeistettu työntekijöitä siitä, kuinka monen päivän kuluessa sähköposteihin tulisi vastata. Sisäisessä viestinnässä käytetään enemmän Teamsia sekä Viva Engagea. Niillä hoituvat tavallista moni mutkaisemmat asiat, jotka vaa tivat sparraamista. Sovitut pelisäännöt helpottavat viestinnän sujumista. Jotkin asiat saatta vat olla tiimeille itsestään selviä, eikä niitä hoksata jakaa muille, vaikka asia voisi olla kiinnostava koko organisaa tionkin näkökulmasta. TEKSTI VESA KEINONEN KUVA ADOBE STOCK Vastaamattomuus ei mainetta paranna. – Käsikirjassa käydään läpi muun muassa sitä, mikä eri viestintäkana vien rooli on ja miten kussakin kanavassa ylipäätään on hyvä toimia. Väkevä arvioi, että ulkoisia sidos ryhmiä koskevassa viestinnässä sähkö postiviestit pitävät edelleen pintansa. Slack, Teams, WhatsApp ja muut pikavies timet ovat yleistyneet ja sähköpos tit jääneet vähemmälle huomiolle. Ulkopuolisen on vaikea tietää, mitä kanavaa organisaation työntekijät suosivat. Toista ei tavoitella huvikseen Heidi Väkevä kertoo, että heidän yrityksensä sisäinen päivittäinen vies tintä kehittyi paljon, kun he muuta ma vuosi sitten ottivat käyttöön Viva Engagen. Hankaluutta lisää se, että uusia viestintävälineitä ja tapoja tulee käyttöön koko ajan. Teknologinen kehitys on tehnyt työelämän viestinnästä entistä ketterämpää, mutta samalla myös monimutkaisempaa. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Pinnalla P ROJEKTILLA ON KIIRE, ja keskeinen sidosryhmän edustaja on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Myös perinteiset puhelut ja Teams puhelut ovat Lassila & Tikan ojalla käy tössä. Monet työntekijät saavat päivittäin kymmeniä tai jopa satoja viestejä, mikä johtaa valikointiin ja viivästy misiin vastaamisessa. Kehityskohteitakin ison yrityksen viestinnästä löytyy. Yritys on kehittänyt käytäntöjä parantamaan sisäistä viestintää. Käsikirja linjaa viestintää Lassila & Tikanoja Oyj on kiertotalous ja kiinteistöpalvelujen tuottamiseen keskittynyt monipalveluyhtiö, joka työllistää noin 7 500 henkilöä. Viestintä päällikkö Heidi Väkevä ker too, että heillä on käytössä henkilöstöä varten digityön käsikirja. – Muutos teki sisäisestä viestinnästä ketterämpää ja auttoi siinä, että entis tä suurempi joukko rohkaistui viesti mään aiempaa aktiivisemmin. – Vastaaminen riippuu niin paljon mailistakin
Jos kaivattua henkilöä ei kohtuullisessa ajassa mil lään tavoita, asiat eivät etene. Hämeenlinnan viestintä ja markki nointipäällikkö uskoo, että jokainen organisaatio voi omilla toimillaankin saada viestinnän sujumaan paremmin. Infotulva voi pahimmillaan lähes la maannuttaa organisaation. Kuitenkin jokaisella kaupungin työntekijällä pi tää olla olemassa ymmärrys siitä, että olemme ihmisiä varten. Tavoittamattomuus harmittaa Mirja Tuure on tehnyt saman havain non kuin moni muukin. – Jos on vaihtoehtoja, en itsekään mielellään työelämässä toimi sellaisen henkilön kanssa, jota ei viesteillä normaalisti tavoita. Harvoin kukaan työelämässä toista tavoittelee hu vikseen. – Minulla on tapana merkitä tuollainen maili virtuaaliselle to do listalleni. Palaan siihen sitten myöhemmin. Sähkö postia käytetään erityisesti ulkoiseen viestintään. 4 Kerro, mitä odotat vastaajalta. – Sisäisessä viestinnässä käytämme koko konsernin sisällä pääasiassa Teamsia. Hänen mukaansa esimerkiksi jaettu sähköpostilaatikko on hyvä käytäntö, jos viestejä tulee paljon. Hänestä yhtiön pääpaikka Saksa tu lee jälkijunassa lähes kaikessa tieto tekniikkaan liittyvässä. Muistuta ystävällisesti, mutta jämäkästi. On itse huo lehdittava siitä, että on tavoitettavissa, Hällström sanoo. – Suomalaistenkin pitää toimia hei dän ehdoillaan, ja vähän joudumme siitä kärsimään. Nopeuta vastaamista antamalla vaihtoehtoja. Pelisäännöt helpottavat työtä Hämeenlinnan kokoinen kaupunki saa valtavasti viestejä kuntalaisilta ja muiltakin. 8 Sovi viestikäytännöistä. – Mailia usein lähetetään silloinkin, jos halutaan tavoittaa ihminen, joka työskentelee meillä, mutta eri yksikössä. 7 Älä oleta pahaa tahtoa – vastaanottaja on voinut unohtaa. – Viestintäympäristömme on moni tahoinen. 3 Pidä viesti lyhyenä, tuo olennainen alkuun. Kaupungin työntekijöistä esimer kiksi hallinnon väki on lähes jatku vasti erilaisten digilaitteiden ääressä. – Ei yksittäinen työntekijä pysty koko aikaa vastaamaan viesteihin, jos hänel lä on kädet täynnä työtä. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Helpota viestitulvaa – saat vastauksen varmemmin 1 Viesti vain aiheesta. Jos minun pitää ky syä jotakin vaikka ruotsa laiselta kollegaltani, niin Teamsilla otan yhteyttä. 9 Älä lisää infoähkyä. Markkinointipäällikkö Mirja Tuure näkee sähköpostin roolin korostuvan erityisesti ulkoisessa viestinnässä. 5 Valitse kanava kiireellisyyden mukaan: puhelu, pikaviestin vai sähköposti. Käytä vastaa kaikille -toimintoa vain tarpeen mukaan. Väkevä pitää turhauttavana, jos lähe tettyyn viestiin ei saa vastausta kohtuullisessa ajassa. Toistuva tavoittamattomuus har mittaa eikä ainakaan paranna ihmisen mainetta omassa työyhteisössä tai sidosryhmien keskuudessa. – Työelämässäkin pätee se, että kan nattaa itse toimia siten, kuin toivoisi muiden toimivan. 2 Käytä konkreettista ja toimintaa ohjaavaa otsikkoa. Tuure pitää hyvänä käytäntönä viestin kuit taamista, vaikka heti ei pystyisi antamaan laajem paa vastausta mahdolliseen kysymykseen. – Jos ihmisellä on kokemus siitä, et tä viestintä on yhtä kaaosta, se vaikut taa työhyvinvointiinkin. Käytä viesteissäsi tunnisteita, esimerkiksi kiireellinen. – Olisi hyvä pohtia huolella sitä, mitkä ovat viestintämme keskeiset pe riaatteet. Ei ole olemassa yhtä tapaa, miten meidän työntekijämme parhai ten tavoittaa. Kaupungilla on kaikkiaan 1 800 työntekijää hyvin mo nenlaisissa tehtävissä. Pelisäännöt tuovat hallinnan tunnetta ja siten helpottavat kaikkien työtä. Hällström kertoo, että Hämeen linnan kaupungin sisälläkin Teams on noussut merkittävään rooliin. Tuuren mukaan yri tyksessä pyritään nou dattamaan sellaista tapaa, että maileihin vastataan mahdolli simman nopeasti. Varhaiskasvatuksen tai kunnossa pidon työntekijät taas toimivat hyvin erilaisessa ympäristössä myös viestin nällisesti. Kirsi Väisänen. 6 Tapaa tärkeissä asioissa kasvokkain. Hällström toivoo, että viestien virta pysyisi jatkossakin hallinnassa, vaikka uutta viestintäteknologiaa syntyy koko ajan. Tuure on globaalin yrityksen palkkalistoilla ja pääsee näin teke mään mielenkiintoisia havaintoja eri maiden eroista viestinnän suhteen. Viestin lyhytkin kuittaus tärkeää PERI Suomi Ltd Oy on osa kansainvä listä konsernia, joka on yksi maailman suurimmista muotti ja telinevalmista jista. Myynnin henkilöt usein myös soittavat viestin lähettäjälle. Tehtävä vaikuttaa viestikanavaan Hämeenlinnan kaupungin viestintä ja markkinointipäällikkö Mia Hällströmin vastuualue on laaja. Kaikille ei ole mahdollista vastata välittömästi
Vai keita vammoja ovat myös ruumiinjäsenen menetys, raajan lyhentymä tai esimerkiksi aivovamma, josta on jäänyt lievääkin haittaa. Vastaavasti työsuojeluviranomaisen tietoon tullut työtapaturma on tutkittava kiireellisesti. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. AKI ERIKSSON VASTAA TYÖNANTAJAN ON VIIPYMÄTTÄ ilmoitettava poliisille ja aluehallintovirastolle työtapa turma ja ammattitautilaissa tarkoitetusta työtapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vaikean vamman. Työtapaturmalla tarkoite taan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työntekopaikan alueella ja jopa sen ulkopuolella. Kyseisestä korkeimman oikeuden ratkaisusta huo mataan, että työtapaturma ja ammattitautilain työ tapaturman käsite on laaja. Vaikeiksi vammoiksi on tyypillisesti katsottu pitkien luiden murtumat tai murtumat, jotka voivat vaatia leikkaushoitoa, vaikeahko selkärangan murtuma, kas voluiden murtumat, kylkiluiden monimurtumat ja veririnta sekä vaikeahko pääkallon avomurtuma. Kuuluuko tapaturma ilmoittaa myös työsuojeluviranomaiselle. Tutkinnan päämäärä kuitenkin on, että työ paikan ymmärrys vaarojen järjestelmällisestä selvittä misestä, työturvallisuutta parantavista toimista ja lain vaatimuksista lisääntyy. Työsuojelu viranomaisen tapaturmatutkinta taas tähtää vastaa van tapaturman ehkäisyyn jatkossa. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Puheen, näön tai kuulon menettäminen tai pysyvä heikentyminen, samoin kuin ihonsiirtoja vaativat palo ja ihovauriot, laajat palovammat tai paleltumat on niin ikään katsottu vakaviksi tapaturmiksi. Uskon kui tenkin, ettei työpaikan virkistyslentopallo ole jatkossa kaan tarkastajan luupin alla. Lentopalloturmako työsuojeluasia. Kyllä ilmoituksen vastaan ottava tarkastaja neuvoo ilmoituksentekijää. Työsuojelutarkas tajan kuuluu toki selvittää myös tapaturmaan johtanut tapahtumainkulku ja mahdolliset työnantajan laimin lyönnit. Tutkimuksessa on selvitettävä tapahtumien kulku ja tapaturmaan johtaneet syyt sekä mahdollisuudet estää samankaltaisten tapaturmien toistuminen. Nautitaan liikunnasta! KU VA AV I 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025. SÄÄNNÖKSEN TARKOITUSTA ON SYYTÄ ajatella kah desta näkökulmasta: Ilmoitus poliisille palvelee tapa turmamekanismin ja olosuhteiden ensikäden sekä vahingon korvattavuuden selvittämistä. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. KOSKA TAVOITE ON, että työsuojelutarkastus aina hyö dyttää tarkastuskohdetta, ei haittaa, vaikka ilmoittaisi liian lievän tapaturman. Korkein oikeus katsoi, että virkistystapahtumassa työajan ulkopuolella sattunut lentopallo tapaturma on työtapaturma, koska tilaisuuden pääasiallinen tarkoitus oli työnantajan etujen mukainen yhteisöllisyyden edistäminen
12 Robotti on kannattava investointi. Työ. Kotihoidossa käytettävät lääkerobotit vähentävät hoitajien tarvetta jakaa lääkkeet henkilökohtaisesti. Etäläsnäolon robotit mahdollistavat vuorovaikutuksen ilman fyysistä läsnäoloa. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus ROBOTIIKKA JA TEKOÄLYN SOVELLUKSET TUKEVAT JA TEHOSTAVAT HOITOTYÖTÄ. Tekoälypohjaiset työkalut taas helpottavat potilastietojen käsittelyä ja vähentävät hoitajien hallinnollista kuormaa vapauttaen aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Tässä numerossa 12 Robotti säästää työaikaa ja ranteita 16 Uusi teknologia tuo apua sote-töihin 18 Kun kiusaaja iskee verkossa 20 Henkilöstöpaneeli osallistaa työntekijät 22 Lyhyet S. Fyysisesti kuormittavissa työtehtävissä, kuten potilaiden nostamisessa, voidaan hyödyntää eksoluurankoja. Työkaluja on jo käytössä, mutta mahdollisuuksia olisi paljon enempään, uskovat asiantuntijat Pasi Hänninen ja Tuuli Turja, joita on haastateltu seuraavien sivujen juttuihin
Hän on ollut mukana usean robotin käyttöönottovaiheessa. Se ei väsy ravistamaan lääkepulloa. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT JUSSI PARTANEN ROBOTTI SÄÄSTÄÄ työaikaa ja ranteita Lääketyöntekijä Taru Palomäen työssä on nyt enemmän vaihtelua, kun robotti tekee mekaanisen ja raskaan työn.. Aiheen hyvin tunteva Palmgren asuu Seinäjoella ja työskentelee Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella sairaala-apteekkarina. Nykyisin työn tekee jo useassa Suomen sairaalassa robotti. – Nyt niitä taitaa olla kahdeksassa sairaalassa, sanoo farmasian tohtori Joni Palmgren. Ensimmäisenä ehti Kuopion yliopistosairaala, jonka hankkima robotti oli jopa maailman mittakaavassa harvinaisuus. Tuotos on tasalaatuista. Antibioottilääkkeiden valmistus on ollut raskasta käsityötä. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 S UONENSISÄISIÄ ANTIBIOOTTILÄÄKKEITÄ valmistavat robotit tulivat Suomen sairaaloihin kymmenen vuotta sitten
2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Antibioottirobotin hyötyjen lista on pitkä. – Robotti toimii standardisoidusti, sen voi laittaa ravistamaan pulloa esimerkiksi 50 kertaa. Lisäksi manuaalisesti tehtävään työhön liittyy riski liiallisesta altistumisesta antibiooteille. – Tilat robottia varten oli suunniteltu valmiiksi vuonna 2019, koska hankkiminen oli aikeissa jo uusien tilojen suunnitteluvaiheessa, kertoo sairaalaapteekkari, farmasian tohtori Eeva Suvikas-Peltonen. Robotti korvaa toisen lääketyöntekijän työn, kertoo apteekkari, farmasian tohtori Eeva Suvikas-Peltonen.. Laitteen testaamiseen kului runsaasti aikaa; oli varmistettava muun muassa se, että se toimi Euroopan unionin lääkevalmistusstandardien mukaisesti. – Robotti tekee 60 000–70 000 pulloa vuodessa, mikä vapauttaa melkoisesti henkilöstön työaikaa verrattuna siihen tilanteeseen, että lääkkeiden laimennus tehdään käsin sairaala-apteekissa. Kaiken kaikkiaan toiminta robotin kanssa on ihan eri tasolla kuin jos lääkkeitä tehdään osastolla tiskialtaan vieressä, Palmgren toteaa. Robotti on sijoitettuna puhdastilassa olevaan suojakaappiin. Näin lääkevalmistetta voidaan suojata mikrobeilta ja työntekijää antibioottijäämiltä. Käyttöönotto vei runsaasti aikaa Porissa sijaitseva Satasairaala on Satakunnan hyvinvointialueen keskussairaala. Yksi puhdastilan seinä piti irrottaa, ja tilan pystyttänyt firma tuli tekemään sen. Laite kiikutettiin sisään, sitten seinä pantiin takaisin paikalleen ja tiivistettiin. Ja etuihin kuuluu sekin, että lääkkeestä tulee robotin tekemänä tasalaatuista. – Lääkepullon sisällä on kuiva-ainetta, sellaista jauhetta, ja kumikorkki täytyy lävistää neulalla, jonka avulla 50 millilitraa liuotinta ruiskutetaan pulloon. Robotti tekee raskaimman työn Lääketyöntekijä Taru Palomäki muistaa hyvin, millaista käsityönä tehty antibioottilääkkeiden laimennus oli. – Validointivaiheessa vaadittiin paljon henkilöstöresursseja, ja varmaan pari kolme kuukautta siinä kesti, ennen kuin saatiin robotti lopulta tuotantokäyttöön. Ennen robottia antibioottilääkkeitä valmisti kaksi työntekijää. Lisäksi volyymit ovat selvästi suuremmat. Kun se hankki antibioottirobotin vuonna 2021, hankintaa edelsi huolellinen ennakkovalmistelu. Puhdastilat olivat kokonaisuudessaan pois käytöstä yhden päivän, ja seuraavana päivänä pystyttiin tekemään töitä muissa tiloissa paitsi tässä laboratoriossa, johon robotti oli tuotu. Tärkeimmäksi Palmgren nostaa työajan säästön. Sitten kuiva-aine ja liuotin sekoitetaan ravistamalla pulloa, ja näin syntyvä lääkeannos annetaan potilaalle suoneen. Laite säästää myös hoitajien käsiä, sillä kun lääkkeitä valmistetaan käsin suuria määriä, ranteet ovat kovilla. Ihmisen jäljiltä lääkkeessä on aina jonkin verran vaihtelevuutta. – Se oli kyllä aika massiivinen projekti
Robotin tekemänä liuos on aina tasalaatuista.. Keskivertokansalaisille näkyvin tekoälyn ilmiö ovat asiakaspalveluun tarkoitetut chatbotit, jotka kyselevät päivystykseen soittavalta tämän oireita. Tietoturvasta huolehtiminen olisi tietenkin ehdoton edellytys sille, että Hännisen kuvailemat tekoälysovellukset voitaisiin ottaa käyttöön. – Aika paljon sai työntää, että neula meni korkista läpi. Nyt yleisenä ongelmana on, että ihmisten terveystiedot ovat hajallaan eri rekistereissä ja tietokannoissa, jotka eivät keskustele toistensa kanssa. – Jos varaa puhelimessa aikaa vaikka hammaslääkärille, tekoäly voisi muuttaa keskustelun suoraan tekstiksi. Ne ovat myös toteutuneet. Minimivaatimus olisi, että Koska toistoja tuli paljon, työ oli fyysisesti rasittavaa. – Ennen minulla kuului työhön paljon samojen vaiheiden toistoja, nyt on enemmän vaihtelua. Välillä asettelen lääkeaineella täytettyjä injektiopulloja paletille, kun olen ensin desinfioinut ne etanolisumutteella. Välillä teen sinetöintiä tai etiketöintiä, tai vaihdan keittosuolapulloja koneelle. Vastausten perusteella ne kehottavat joko tarkkailemaan tilannetta ja ottamaan yhteyttä oireiden jatkuessa tai joskus tuovat linjoille oikean ihmisen tai lupaavat takaisinsoiton. Nykyään robotti tekee lävistykset, täyttää ja sekoittaa pullot. Sillä aikaa Palomäki voi liimata etikettejä valmiisiin pulloihin sekä sinetöidä korkkeja – nämä tehtävät ovat edelleenkin ihmisen vastuulla, kuten myös materiaalitarjoilu robotille. Jos on vaikka 500 pullon erä, niitä kuluu noin 25. Lääkkeiden laimennus tehtiin aiemmin käsin sairaala-apteekissa. Tällaisia vanhoja tietoja ei ehkä enää näy siinä rekisterissä, joka hoitotilanteessa on käytössä, vaikka ne olisivat hyödyllisiä. – Onko ollut korkeaa verenpainetta, onko kolesteroli ollut koholla kymmenen vuotta sitten. Käsin tekemisen taito halutaan säilyttää Tavoitteiksi robotin hankinnalle asetettiin ergonomian parannus ja resurssisäästöt. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Tekoäly voi parantaa sekä hoidon laatua että potilaskokemusta T ekoälypohjaiset ratkaisut ovat yleistyneet kaikkialla yhteiskunnassa. Ja kun lääkeannoksia teki 300 tai 400, kyllä siinä alkoi jo loppua kohden väsyä. Mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon enempään, uskoo tietotekniikan ja tekoälyn asiantuntija Pasi Hänninen. Näin on tapahtunut myös sosiaalija terveydenhuollossa, vaikka mistään vallankumouk sesta ei vielä voi puhua. Yksi asia, jossa tekoäly voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa, olisivat automatisoidut potilaskirjaukset. Myös niin sanottu ”hoitajakuiskaaja” säästäisi lääkärien aikaa ja mahdollistaisi keskittymisen potilaaseen. Ihmisen jäljiltä lääkkeessä on aina jonkin verran vaihtelevuutta, mutta robotti toimii standardisoidusti. Tämä on jo nyt teknisesti toteutettavissa, ja julkisen hallinnon digitalisaatiota edistävä DigiFinland Oy julkisti sen yhtenä esimerkkihankkeena keväällä 2024, Hänninen kertoo. Hoitajakuiskaaja hakisi tiedot saman tien. Ideana olisi, että se yhdistelisi potilashistoriaa eri lähteistä ja tuottaisi nopeasti yhteenvedon lääkärin nähtäväksi. – Täytyy nähdä tosi paljon vaivaa, että saataisiin mahdollisimman turvalliset ratkaisut
– Antibioottirobotti merkitsee satojen tuhansien eurojen investointia, Joni Palmgren sanoo. Lisäksi hän on opettajana avoimessa yliopistossa muun muassa robotiikkaan, tekoälyä, kyberturvallisuutta ja tiedustelua käsittelevillä kursseilla. Niiden käyttöönoton esteenä on monesti vanhojen – Ennen robottia antibioottilääkkeiden valmistukseen tarvittiin kerralla kaksi työntekijää. Kuten teknisissä laitteissa yleensä, myös antibioottirobotissa on toisinaan toimintahäiriöitä. Ne kuuluvat laajakirjoisiin antibiootteihin, mikä tarkoittaa, että niillä on kyky tappaa useita erilaisia bakteereja ja ne tepsivät monenlaisiin infektioihin. Nyt pärjätään yhdellä, Eeva Suvikas-Peltonen sanoo. – Varsinkin alkuvaiheessa meillä oli käynnistysvaikeuksia ennen kuin saatiin kaikki toimimaan hyvin. Esimerkiksi Paro-hyljerobotti on Hännisen mukaan ollut hyvin vastaanotettu hoivarobotti, koska se ei herätä negatiivisia tunteita. Valmistettavat antibiootit ovat kefuroksiimi ja piperasilliini-tatsobaktaami. Erilaiset logistiikkarobotit voivat sairaalaympäristössä vähentää ihmisten työtaakkaa merkittävästi. Chatbottien lisäksi terveydenhuollossa käytetään myös fyysisiä robotteja. Vuodessa Satasairaalan apteekki saattaa käyttökuntoon robottiavusteisesti hieman yli 70 000 lääkeannosta. – Se parantaisi myös hoidon laatua ja potilaskokemusta. Investointi maksaa itsensä takaisin Miksi suonensisäisiä antibioottilääkkeitä sekoitetaan jossain vielä käsityönä, kun robotti on siinä työssä selkeästi ihmistä tehokkaampi. Lääkkeiden valmistuksen lisäksi automaatiota hyödynnetään annostelussa ja jakelussa sekä sairaaloissa, apteekeissa että ihmisten kodeissa. – Ne vaativat yleensä aika paljon tilaa ympärilleen. Syy on tietenkin raha, joka etenkin julkisen puolen terveydenhuollossa on tiukassa. Niistä median otsikoihin ovat nousseet muun muassa eläinrobotit, joita on käytetty vanhustenhoidossa. KUV A VII S AS EL Ä M Ä O Y. Sen takaisinmaksuaika on silloin noin neljä vuotta, Palmgren laskee. sairaalarakennusten ahtaus. Hän on kirjoittanut yleistajuisia tietokirjoja; tänä vuonna häneltä on julkaistu teokset nimeltä Tieto tekniikka ja koulumaailmaan liittyvä Kesytä levoton mieli Keskittymisen käsikirja sekä vuonna 2022 Robotiikka ja tekoäly. Täyttömäärien ja lävistysnopeuden säätäminen kohdalleen vei aikansa, jossain vaiheessa robotti irrotti kumikorkista palasia lääkeaineliuokseen. Pumppukin on välillä mennyt rikki ja jouduttu vaihtamaan, SuvikasPeltonen kertoo. – Keskikokoisessa sairaalassa antibioottirobotti korvaa vuositasolla ehkä kymmenen hoitajan vuosipanoksen. Ongelmat ovat olleet hallittavissa ja korjattavissa. Kuitenkin Porissa on tahdottu säilyttää myös vanha manuaalinen osaaminen sellaista tilannetta varten, jolloin robotti ei esimerkiksi huoltokatkon takia tai jostain muusta syystä olekaan käytettävissä. – Jos käytettäisiin kissatai koirarobottia, osa ihmisistä saattaisi vierastaa niitä juuri sen takia, ettei itse välitä kissoista tai koirista. Hänninen korostaa, että fiksusti käytettynä tekoäly ei toisi ainoastaan säästöjä ja tehokkuutta, joita etenkin julkisen sektorin sote-toiminnoissa nyt kuumeisesti haetaan. Jo suunnitteluvaiheessa pitäisi miettiä, millä alueilla robotti voi turvallisesti liikkua. Harvempi ihminen kokee samoin hylkeiden suhteen. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 Pasi Hänninen (s. 1980) toimii Jyväskylän yliopistossa tieto tekniikan opettajana sekä uskonnonopettajana lukiossa ja peruskou lussa. palvelimet olisivat Suomessa ja turvallisessa paikassa. Pitkällä aikavälillä robotin hankinta on silti kannattavaa, vaikka asiaa tarkastelisi vain taloudellisesta näkökulmasta, eurot edellä
Hoitaja on avannut yhteyden ja tiedustelee asiakkaan vointia. Työpaikoilla pitäisi palata aina peruskysymykseen, että mihin työntekijä oikeasti tarvitsisi uutta teknologiaa avuksi, Turja sanoo. Niiden avulla hoitaja pystyy navigoimaan asiakkaan asunnossa. Erityisen. He kokevat, että sosiaalisten asiakaspalvelurobottien käyttö on toistaiseksi lähempänä leikkimistä kuin vähemmän kuormittavan työtavan kehittämistä. – Sote-alalla ammattietiikka säätelee ja vaikuttaa työhön perustavalla tavalla. tukeeko robotti työtä, voidaanko sitä todella hyödyntää. Hän näkee, että sote-alalla fyysisesti kuormittavaan työhön kaivattaisiin enemmän apua kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Keskeistä on ottaa hoitajat mukaan suunnittelemaan uutta teknologiaa. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Y HTEISKUNTATIETEIDEN TOHTORI Tuuli Turja Tampereen yliopistosta on tutkinut robotiikan tuloa sotealan työtehtäviin. Hoitajat punnitsevat, Roboteista ja tekoäly sovelluksista odotetaan helpotusta kuormittuneelle ja työvoimavaltaiselle sote-alalle. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ANTTI TAMMELA UUSI TEKNOLOGIA tuo apua sote-töihin Double-robotti avustaa kotihoidon etäkäynnillä. Etäläsnäolorobotissa on kaksi kameraa, kasvokamera ja lattiakamera. Sote-robottien käytössä korostuvat erityisesti potilasturvallisuus ja eettiset kysymykset
Perusterveydenhuollossa robottien avulla on voitu vähentää kotihoidon käyntejä. Tällä voitaisiin Sitran mukaan saavuttaa jopa 770 miljoonan euron vuotuiset säästöt sosiaalija terveydenhuollossa sekä vapauttaa 5 000 hoitajan ja 1 300 lääkärin työaikaa hoitotyöhön. Kirjauksia voidaan tehdä jatkuvasti työvuoron aikana sopivissa hetkissä ja paikoissa. Suomen sairaaloissa on käytössä erilaisia robotteja erityisesti logistisissa tehtävissä. Näiden tuoma hyöty on tällä hetkellä melko marginaalista. Työntekijät tarvitaan mukaan keskusteluun ja hankinnan suunnitteluun. Palvelu hyödyntää puheentunnistusta ja tekoälyä, jotka yhdessä muuntavat puheen tekstiksi ja luokittelevat hoitajien tekemät kirjaukset automaattisesti. Esimerkiksi pitkäaikaishoidossa olevilla potilailla saattaa jo nyt olla liian vähän vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa. Tekoäly vaatii luotettavaa dataa Yhtenä haasteena tekoälyn kehityksessä on terveydenhuollon datan saatavuus. Jonkin verran ihmismäisiä robotteja käytetään sairaaloissa ja sosiaalialan laitoksissa esimerkiksi jumppaohjaajina, kuljettamassa ruokaa tai tavaroita tai neuvomassa asiakkaita. Tätä kutsutaan myös robolukutaidoksi. – Se parantaa emotionaalista hyvinvointia. – Lähihoitajat tuntevat jo kotihoidossa käytettävää teknologiaa. On havaittu, että se rauhoittaa esimerkiksi muistisairaita ja autistisia potilaita. Lääkärilehti kertoi vuonna 2020, että Seinäjoen keskussairaalassa toimiva robotti pystyy kuljettamaan turvallisesti jopa 500 kilon kuormia ahtaissa käytävissä ja osaa kiertää esteet ja ihmiset. Koronakaranteenit vauhdittivat kehitystä Korona-aika vauhditti etämonitoroinnin ja siinä hyödynnettävien robottien käyttöönottoa sairaaloissa. Tekoäly hoitajien tukena Peräti puolet lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden työajasta kuluu potilasja asiakastietojen kirjaamiseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Aikamittaushankkeen tekemä kysely. Robotiikan sovellukset ovat erilaisia. Perusja käyttökoulutusta kaivataan Tuuli Turjan mukaan työntekijöiden koulutukseen on syytä lisätä robottitietämystä. Ainakin kokeilussa on ollut myös pyörillä liikkuva, kameralla ja näytöllä varustettu liikkuva robotti. Kotihoidossa on käytössä lääkeannostelurobotteja, jotka muistuttavat lääkkeen otosta ja annostelevat lääkkeen. Sote-roboteiksi voidaan laskea myös tekoälyä hyödyntävät sovellukset ja mekaaniset tai robottiset ulkoiset tukirangat eli eksoluurangot. Mahdollisuus sanella sujuvoittaa kirjaamista ja vähentää kirjoittamistyön kuormaa ja keventää hoitajien muistissa pidettävien asioiden määrää sekä stressiä. Se on hyvä työväline, Turja sanoo. Robotiikan käyttöönotto vaatii työntekijöiltä sekä teknistä osaamista että kykyä arvioida robottien eettisiä ja käytännöllisiä vaikutuksia. Lisäksi puettavaa robotiikkaa käytetään fysioterapiassa. Myös työpaikkakohtaista perehdytystä ja digitaitojen kehittämistä tarvitaan. Robotiikan ja tekoälyn sovellukset Sote-alalla robotit voidaan karkeasti jakaa logistisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin robotteihin. Jo pitkään Suomessakin käytössä ollut hoivahylje Paro on Turjan mukaan hyödyllisimmästä päästä sosiaalisia robotteja. Hoitajat ja omaiset voivat seurata lääkkeenottoa etäyhteyden kautta. Pehmokaveri oppii nimensä ja pystyy vuorovaikutukseen ja reagoi puheeseen. Robotin käyttö edellyttää kodilta jonkinmoista esteettömyyttä. Hoivapalveluita tuottava Attendo uutisoi vastikään tekoälyratkaisusta, jota on kehitetty yhteistyössä hoitajien kanssa. Aidosti hyödyllinen keskusteleva tekoäly vaatii kattavat autenttiset aineistot, mutta tietosuojakysymykset ovat hidastaneet kehitystyötä. Dementiapotilailla on voitu vähentää lääkitystä, kun ahdistusta on saatu vähenemään. Erityisen tärkeää on varmistaa, että robottien käyttö ei vähennä ihmiskontakteja liikaa.. Puheentunnistusteknologiaa hyödyntävän ratkaisun luvataan vähentävän hoitohenkilökunnan työkuormitusta, parantavan kirjaamisen laatua sekä edistävän työtyytyväisyyttä. Ne kuljettavat leikkausvälineitä, hoitotarvikkeita ja ruokaa. Sen sijaan sosiaaliset robotit, kuten ihmistä muistuttavat humanoidirobotit, ovat vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Se on ollut heillä selvästi pitkään käytössä jo koulutuksessa. Tukirankoja on ollut kokeilussa hoitajilla. – Kun tehdään koneinvestointi, on koulutettava henkilöstö – tai vähintään pääkäyttäjä – käyttämään laitetta. Sitä voidaan ohjata etänä esimerkiksi tarkastelemaan, onko kotihoidon potilas syönyt ruokansa ja ottanut lääkkeensä. Pandemia myös nopeutti uusien toimintatapojen omaksumista, vähensi digitalisaatioon liittyvää muutosvastarintaa ja teki etänä toimitettavista palveluista aiempaa hyväksyttävämpiä. Logistiset robotit, kuten lääkkeiden ja pyykin kuljetukseen tarkoitetut laitteet, toimivat yleensä taustalla. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 tärkeää on varmistaa, että robottien käyttö ei vähennä ihmiskontakteja liikaa. Paro on Japanissa kehitetty terapiarobotti, joka muistuttaa hylkeenpoikasta. Sitra suosittelee, että sosiaalija terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulisi parantaa, ihmisten tulisi päästä henkilökohtaiseen dataansa nykyistä helpommin käsiksi ja että lainsäädännön tulisi mahdollistaa ja velvoittaa tekoälyn käyttöä sote-alalla. Sen sijaan sairaanhoitajat ja lääkärit tarvitsisivat enemmän koulutusta aiheesta
Työvuoronsa päätteek si tarjoilija huomaa somessa leviävän pilkallisen videon, jonka päähenkilök si hän on joutunut. – Tekijänä voi olla asiakas, mutta kyse voi olla myös esimerkiksi työpai kan sisäisestä konfliktista alkaneesta häirinnästä. Työpaikalla on tärkeä huolehtia siitä, ettei uhrin tarvitse selviytyä hyökkäyksestä yksin. Työhön liittyvä verkkohäirintä voi olla esimerkiksi työntekijää koskevan valheen tai halventavan kuvamateriaalin levittämistä somessa. Tyypilliset ongelmat koskevat yksityisen tiedon, halventa van kuvamateriaalin tai loukkaavien valheiden levittämistä verkossa tai joskus jopa uhkailua tai vainoamista. Jos ohjeet on jo laadittu, toimi mahdollisissa häirintä tilanteissa niiden mukaan. Ilmoita häirinnästä mahdollisimman pian työnantajallesi. Lisätietoa saat esimerkiksi Työ turvallisuuskeskuksen julkaisusta Some häirintä ja maalitta minen työssä.. Mukana oleva seura lainen kuvaa tilannetta kännykällään. Älä ryhdy vastahyökkäykseen, vaan pidä pää kylmänä. Kiusaaminen voi saada verkossa mo nenlaisia muotoja – se voi olla vaikka sitäkin, että kohteesta luodaan vale profiili esimerkiksi seuranhaku palveluun. Pidä huolta jaksamisestasi. Haavoittuvuus kasvaa, jos esimerkiksi asuin paikka ja perheenjäsenten nimet ovat helposti saatavilla. Kohteeksi voi silti joutua kuka vain. Kuvitteellinen esimerkki kertoo verkkohäirinnästä, jonka yksi muoto on halventavan videon tai muun ma teriaalin levitys sosiaalisessa mediassa. Rissanen johtaa yrityksessä häirin nän ensiapuyksiköksi nimettyä tiimiä, johon kuuluu juristien lisäksi psyko logeja ja sosiaalipsykologeja. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Fiksusti töissä T ARJOILIJA KIELTÄYTYY myymästä olutta päih tyneelle asiakkaalle, joka ryhtyy kipakkaan sananvaihtoon asiasta. Moni ammatillinen apu on tarpeen, sillä somehäirintä saattaa kuormittaa uh ria vielä enemmän kuin ”perinteinen” häirintä. Häirinnän riski on tavallista kor keampi esimerkiksi sosiaalityön tekijöiden, terveydenhuollon ammat tilaisten ja julkisuudessa esiintyvien työssä sekä asiakaspalvelutehtävissä. Jos sinusta levitetään loukkaavaa materiaalia, sinä et ole toiminut väärin – häiritsijä on. Käy koke mustasi läpi läheisten tai ammatti laisen kanssa. Verkossa volyymit kasvavat Rissanen työskentelee Someturva yrityksessä, joka auttaa työyhteisöjä ja organisaatioita suojautumaan sosiaa lisen median vaaroilta ja ratkomaan ongelmatilanteita. Tai siitä, että työntekijän expuoliso alkaa levittää netissä val heita ja ottaa soppaan mukaan myös työnantajan, sanoo juristi Kaisa Rissanen. Verkossa sisällöt leviävät nopeasti ja saavat paljon yleisöä. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK KUN KIUSAAJA iskee verkossa SUOJAKSI TYÖHÖN LIITTYVÄÄN VERKKOHÄIRINTÄÄN Jos työpaikallasi ei ole ohjeistusta verkkohäirinnän varalle, ehdota asian ottamista käsittelyyn. Harkitse, mitä yksi tyistietoja jaat itsestäsi verkossa. Muista, että verkkohäirinnän kohteek si voi joutua kuka vain. Kerää talteen todisteet, ja ilmianna sisältö some alustalle. Tee tarvittaessa rikosilmoitus
2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 voivat auttaa tekemällä oman ilmi antonsa. Loukkaava somesisältö kannattaa ottaa talteen, jotta todisteet jäävät, vaikka video tai postaus poistettaisiin. Suomessa Someturvalla ja muuta malla muulla toimijalla on Traficomin myöntämä luotetun ilmoittajan asema. Hän painottaa ennakoimisen ja avun saannin tärkeyttä myös koulu yhteisöissä. Työnantaja ja lähipiiri. Tutki muksissakin digitaalisella häirinnällä on havaittu yhteyksiä masennusoirei siin, ahdistuneisuuteen ja jopa itse tuhoisuuteen. Rissanen kehottaa ensimmäiseksi rauhoittamaan omat tunteet. – Asian käsittely helpottuu, kun työpaikalla on jo ennaltaehkäisevästi mietitty, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan. Se tarkoittaa, että niiden tekemät ilmoitukset laittomasta sisällöstä on käsiteltävä muita nopeammin. – Meiltä apua pyytävät kuvailevat usein, että asia pyörii jatkuvasti mieles sä ja vaikeuttaa nukkumista. Someturva on tehnyt paljon yhteis työtä muun muassa koulujen kanssa ja auttanut opettajia. Velvoite koskee myös tilanteita, jossa häiritsijä on työpaikan ulkopuolinen henkilö, kuten asiakas. Vaikka loukkaukseen tekisi mieli heti vasta ta samalla mitalla, se ei ole järkevää. Se auttaa vahinkojen minimoimisessa. Häirin nästä kertominen on kuitenkin tär keää, jotta työnantaja voi paremmin suojella työntekijöitään ja puuttua työ yhteisön ongelmiin. Viestintärauhan rikkomisesta tai jopa vainoamisesta saattaa olla kyse sil loin, jos häirikkö lähettää toistuvasti asiattomia tai uhkailevia viestejä koh teelleen. – Maailma on nykyään niin digitaali nen, että suuri osa ihmisistä on jollain tavoin näkyvillä netissä. – Emme voi sormia napauttamal la poistaa mitä vain sisältöä verkosta, mutta meillä on ohituskaista ilmoi tusten tekoon. Verkkohäirintä voi täyttää useam man rikoksen tunnusmerkistön. Hän kehottaa tekemään asiatto masta sisällöstä ilmiannon kyseisellä somealustalla. Ensimmäiset tärkeät tehtävät Miten pitäisi toimia, jos huomaa jou tuneensa somehäirinnän kohteeksi. Enää ei riitä, että estää sähköpostiviestit, koska piinaaminen voi jatkua sitten vaikka viestittelyllä Instagramin kautta. Jos tilanteeseen liittyy valheiden le vittämistä, voi väärät tiedot kuitenkin oikaista työnantajalle ja omalle lähi piirille. Se myös madaltaa kynnys tä ilmoittaa tapauksista työnantajalle, Kaisa Rissanen sanoo. Ennakoi, ohjeista ja auta Työturvallisuuslaki velvoittaa työn antajaa reagoimaan, jos työntekijä joutuu työssään terveyttä haittaavaan tai vaarantavan häirinnän kohteeksi. Rissasen mukaan tapaukset saadaan yleensä selvitettyä henkilöstöä ohjeistamalla ja nuorten kanssa keskustelemalla. – Kommenttien sekä tykkäysten ja muiden reaktioiden määräkin on hyvä saada mukaan. Samalla voidaan tunnistaa, jos joku yrittää ulkopuolel ta vaikuttaa työpaikkaan esimerkiksi maalittamalla työntekijöitä. Se vaikuttaa varmasti myös siihen, halutaanko työpaikassa tai koko alalla enää jatkaa. Nekin kertovat teon loukkaavuudesta, jos asiaa arvioidaan myöhemmin oikeudellisesti, Rissanen neuvoo. Häiritsijälle ei tarvitse vastata mitään. – Haastavasta työstä tulee entistä haastavampaa, jos arjen keskellä on ratkottava tilanteita, joissa itsestä on jaettu halventavaa sisältöä vaikka TikTokiin. Muutenkin häirinnästä on hyvä pu hua heti työpaikalla. Se on sitä helpompaa, mitä useamman kanavan kautta henkilön tavoittaa. Työntekijä saattaa syyllistää tapahtuneesta itseään, vaik kei hän olisi voinut sitä estää. Myös ajankohdan on hyvä näkyä kuva kaappauksissa tai muissa tallenteissa. Tästäkin syystä työntekijän on tärkeä kertoa myös verkossa tapahtu vasta häirinnästä. Halventavan materiaalin levittämi nen netissä voi olla kunnianloukkaus
TEKSTI JA KUVA KATJA SANTALAHTI Henkilöstöpaneeli voi löytää kultahipun Ratkaisuja ja uusia ideoita Puntaroiva paneeli on alun perin kehitetty kansalaisosallistumisen muodoksi, jossa laaja, satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia kansalaisia kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan etukäteen sovitusta aiheesta. – Toivon, että tästä ensimmäisestä henkilöstöpaneelista osallistujat vievät omiin tiimeihinsä kaiken sen hyvän, jota yhdessä loimme: hyvät säästöehdotukset ja avoimen keskustelun hengen. Keusoten paneelissa toimintatapaa sovellettiin ensimmäistä kertaa työyhteisössä. Lopputuloksena panelistit määrittelivät liudan konkreettisia ehdotuksia hyvinvointialueen johtoryhmälle. Hyvinvointialueen henkilöstö sai henkilöstöpaneelissa aikaa pysähtyä ja kohdata kollegojaan. – Aluksi osallistujat saattavat pohtia, onko heillä riittävästi annettavaa talouskysymysten ratkaisemiseen. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 H YVINVOINTIALUEILLA työskennellään muutosten pyörteissä ja säästöpaineiden alla. Tätä varten henkilöstölle järjestettiin yhteistyössä Sitran kanssa niin sanottu puntaroiva henkilöstöpaneeli. Seuraava henkilöstöpaneeli järjestetään jo ensi syksynä, Antikainen lupaa. Jos järjestäisimme paneelin vain talousasiantuntijoille, emme saisi mitään uutta. Demokraattinen kanava Henkilöstöpaneelin ydin on Antikaisen mielestä siinä, että panelisteja aidosti kuullaan. Vaikka kaikille yhteinen aihe, talouden tasapainottaminen, on vaikea ja ikäväkin, syntyi yhdessä tekemisen meininki nopeasti. Henkilöstöpaneeliin osallistuminen ei kuitenkaan edellytä ennakko-osaamista. – Kerrankin ihmisillä oli aikaa pysähtyä juttelemaan kollegojen kanssa yli ammattija tiimirajojen. Keusoten henkilöstöpalvelujen erityisasiantuntija Jaakko Antikainen fasilitoi paneelin keskustelua. Loppulausuma on luovutettu Keusoten johtoryhmälle. Nyt meillä oli monia näkemyksiä eri puolelta organisaatiota, ja juuri niistä voi löytyä se kultahippu, jota tarvitsemme. Se tekee paneelista erinomaisen demokraattisen kanavan. Paneeliin kerättiin ilmoittautuneiden joukosta mahdollisimman laaja kattaus eri alojen ja yksiköiden edustajia. – OIemme itseohjautuva työyhteisö, ja on kaikkien vastuulla, että toimenpide-ehdotuksia viedään toteutukseen asti. Osallistujat kuulevat asiantuntijoita ja saavat taustatietoa, ja keskustelut käydään fasilitoiduissa pienryhmissä. Keusotessa eli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella sohaistiin muurahaiskekoa ja kutsuttiin henkilöstö pohtimaan, millä keinoin tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta. Antikainen pitääkin henkilöstöpaneelia hyvänä tapana löytää ratkaisuja ja tuottaa uusia ideoita. Panelistien luoma loppulausuma sisältää konkreettisia toimenpideehdotuksia talouden tasapainottamiseksi. Aihe oli kaikille yhteinen ja tärkeä, ja ihmiset olivat tosi kiinnostuneita kuuntelemaan toistensa mielipiteitä, ymmärtämään toistensa näkökulmaa paremmin, Antikainen kertoo. Henkilöstöpalvelujen erityisasiantuntija Jaakko Antikainen pitää henkilöstöpaneelia erinomaisena demokratian toteuttajana.. On kuitenkin tärkeää, että niiden etenemisestä tiedotetaan koko henkilöstölle, mahdollistetaan muutos, Antikainen painottaa. Henkilöstöpaneeli on koettu Keusotessa niin toimivaksi osallisuuden ja vaikuttamisen tavaksi, että jatkoakin on tulossa