MISTÄ TUNNISTAA MUISTISAIRAUDEN. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2 / 2024 20 € Säännöt KÄNNYKÄN KÄYTÖLLE KUKA SAIKUTTAA JA MIKSI. UHKATILANTEET OVAT KASVUSSA VANKILOISSA + PALOKUNTANUORESTA PIKAVAUHTIA YLITARKASTAJAKSI Rebekka Bwanga-Koba Odotus päättyi onnellisesti
Aina rinnallasi Huolehdimme ensiapukumppaninasi, että työpaikkasi on varautunut tuotteilla ja ratkaisuilla, jotka hoitavat, suojelevat ja pelastavat elämiä. CFA-Ad-220x280mm-Tyo-Terveys-Turvallisuus-FI.indd 1 CFA-Ad-220x280mm-Tyo-Terveys-Turvallisuus-FI.indd 1 2024-03-06 15:51 2024-03-06 15:51. cederroth.com/fi Vietä turvallisempi työpäivä. Meillä olet hyvissä käsissä. Ensiapuvälineitämme voivat käyttää kaikki, eikä niitä varten tarvita ennakkotietoja tai koulutusta
TERVEYS 22 Mahtuuko työelämään lapsihaaveita. Tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta. K Kun muisti takkuaa ja aivosumu vaivaa. Joogaohjaus kuuluu työsuojelu valtuutettu Taina Parmin työpäivään muiden töiden ohessa. 36 Liikunta ja kielikylpy pitävät aivot virkeinä Toimistotyössä pidetään huolta ergonomiasta ja psyykkisestä hyvinvoinnista. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 2/2024 KANNESSA REBEKKA BWANGA-KOBA KUVA MIKKO KÄKELÄ = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Muistin varassa 8 Kaikki hyötyvät, kun töissä on hyvä olla Työturvallisuuskeskuksen uusi johtaja hakee turvallisuustyöltä vaikuttavuutta. 10 Iltavirkuille on tiedossa hankalia herätyksiä Kesäaikaan siirrytään taas 31.3. 26 Ohimenevä ongelma vai alkava muistisairaus. 40 Jalkineen pitoa kannattaa testata Suomalainen suosii varsikenkää. TURVALLISUUS 32 Turvallisuus vankilassa vaatii pelisilmää K Vartijoiden läsnäolo rauhoittaa. 28 Iloa ja liikettä 20 vuotta Reumaliiton jumppa liikuttaa. 16 Lain mukaan Työnantajan pattitilanne 18 Täyskielto kännykälle ei työpaikalla toimi K Vuorovaikutus kärsii, kun kahvitauolla vetäydytään kännykän taa. 42 Urapolulla K Palokuntanuoresta ylitarkastajaksi Näin työterveystutkijan näkökulmasta pidän sairauspoissaolon omavastuupäivää arveluttavana. TYÖ 12 Saikuttaja rikkoo luottamuksen K Mielipaha ei oikeuta sairauslomaan. 32 36 KU VA TE EM U H EI KK IL Ä KU VA SU VI -T U U LI KA N KA AN PÄ Ä K. Riihimäen vankilan apulaisjohtaja, työ turvallisuuspäällikkö Mikko Halvari kaipaa yhteistä toiminta mallia uhkatilanteiden havainnointiin. K Lapsettomuushoidot voivat vaatia joustoa työpaikalta
Käyttäjä kirjautuu Lehtikierto.fi-palveluun organisaation omilla tunnuksilla, jotka ovat vapaasti valittavissa palvelua aloitettaessa. Pysyvät, itse valitut käyttäjätunnus ja salasana helpottavat niiden muistamista. KATSO! www.tttlehti.fi/kirjautumisohjeet Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. Tämä juttu tilaajille vain verkossa! Miltä kiirekypärä näyttäisi. – Välineitä tarvitaan myös henkisen kuormituksen hallintaan !. Huomaa, että tilausnumero ei ole sama kuin asiakasnumero. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi Uusi palvelu – Lukuoikeudet kaikille työntekijöille! Yhteiskäyttötunnukset ovat vaivaton tapa lukea näköislehti Lehtikierto.fi-palvelussa. Ota käyttöösi TTT-näköislehti ja kotisivujen tarjonta! TTT-lehti tarjoaa tilaajilleen lisää sisältöä verkossa. Tilaajalle tarjoamme TTT-lehden näköislehdet vuodesta 2015. 050 549 6751 (ark. Kirjautumiseen tarvitset tilausnumeron, joka löytyy laskusta tai printtilehden osoitekentästä. Palvelussa voi myös etsiä hakusanoilla artikkeleita aiemmin ilmestyneistä lehdistä
Toisaalta liialliset paineet taas kuormittavat ja voivat aiheuttaa muistin pätkimistä. Jos työ rasittaa aivoja, vapaalla niitä on hyvä lepuuttaa. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 54. Päätoimittajalta 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Muistin varassa K OKO LÄNSIMAAILMA seuraa parhaillaan eräänlaista pitkää työhaastattelua, jossa haetaan tekijää erittäin vaativaan, kokopäiväiseen tehtävään. Sopivasti haasteita tarjoava työ aktivoi aivoja. TYÖIKÄISTEN MUISTIONGELMAT ovat verraten harvoin merkki varsinaisesta muistisairaudesta. Ikääntyneet työskentelevät nuorempia enemmän osa-aikaisesti. Vuositilaus 118 euroa, kestotilaus 108 euroa. Jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, vapaa-ajalla kannattaa antaa aivoille askarreltavaa. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) gointia. Entistä useampi ikääntynyt käy töissä, ja suuntauksen ennustetaan jatkuvan. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 27.3.2024 S. AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Tiedetään, että ikääntymisen vaikutus muistiin ja ajatteluun näkyy erityisesti tilanteissa, joissa kysytään nopeaa reaToimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Muistiliitto neuvoo varaamaan vuoro kauden tunneista kolmanneksen levolle, kolmanneksen työlle ja loput mielekkäälle vapaa-ajalle. Suomessakin tällaisia yli 74-vuotiaita työelämässä olevia on liki 20 000. Kaksi todennäköisintä ehdokasta, Donald Trump ja istuva presidentti Joe Biden, ovat molemmat reilusti eläkeiän ylittäneitä. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Aiempi oppi voi kuitenkin auttaa heitä hahmottamaan monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Konkarit myös viihtyvät työssä. Luku ei tosin kerro koko totuutta ilmiöstä. Ei siis ole syytä huolestua, jos unohtaa edellisellä viikolla käymänsä keskustelun tai sen, kuka paraikaa hoitaa presidentin virkaa. Työllisiksi lasketaan kaikki, jotka ovat tutkimusviikolla tehneet työtä vähintään tunnin. Jos muisti pettää toistuvasti tai ajattelu takkuaa, on kuitenkin syytä tarkastella työkuormaansa ja elämäntilannettaan. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 105 euroa, kestotilaus 95 euroa. Yli 55-vuotiaiden kokemus omasta työhyvinvoinnista on parempi kuin nuoremmilla ikäluokilla, työn imu on heillä yleisempää ja työssä tylsistyminen vähäisempää, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Kun aivoja käyttää monipuolisesti läpi elämän, ne ovat valmiimmat kestämään ikääntymisen väistämättä tuomia muutoksia. 55 vuotta täyttäneitä on jo 23 prosenttia Suomen työllisistä. Sellaisia tilanteita vaalityö tuo väistämättä eteen. Jos intoa ja kysyntää riittää – eikä sairaus estä – voi sitten jatkaa töissä vielä kahdeksankymppisenäkin. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2024. 26 Muistin ongelmiin on lääkkeitä. Uusien asioiden opettelu vaatii iäkkäiltä enemmän keskittymistä ja kertaamista kuin nuorilta. KUMPIKIN AIEMMIN MAINITUISTA työnhakijoista on sekoillut sanoissaan
Iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia mielen hyvinvointiin. Lehti tarjoaa: Tee tilaus tunnejamieli.fi › tilaa lehti. Luotettavaa tietoa. Hetken kiireen keskelle. Koskettavia henkilöjuttuja, hyvän mielen vinkkejä ja tekemistä aivoille. Tilaa hyvää mieltä kevääseen! Iloksi itselle Tueksi työpaikalle Lahjaksi läheiselle Laadukasta lukemista. Pohdittavaa mielen ja kehon hyvinvoinnista, ihmissuhteista ja paremmasta arjesta. Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista
2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K ERITYISESTI ESIHENKILÖJA JOHTOTEHTÄVISSÄ OLEVIEN TYÖHYVINVOINTI ON HEIKENTYNYT. -seurantatutkimus helmikuussa. Näin kertoi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi. Esihenkilöja johtotehtävissä työskentelevät kokevat työssään aiempaa vähemmän pätevyyttä, menestymistä, oppimisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. 22 Motivaatio-ongelmat voivat johtaa aiheettomiin poissaoloihin. 2/2024 Pinnalla. Johtajia kuormittaa työntekijöitä enemmän myös liiallinen työmäärä, ja heidän irtisanoutumisaikeensa ovat lisääntyneet. S. – Työhyvinvoinnin heikentymisellä on monenlaisia kalliita kerrannaisvaikutuksia, joista myös työnantajien kannattaa olla kiinnostuneita, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta
On kiinnos Työturvallisuutta ja työkykyä pitää johtaa yhtä systemaattisesti kuin yrityksen muutakin toimintaa, sanoo Työturvallisuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Timo Koskinen. – Olen ollut näistä asioista innos tunut aina, ja pidän niitä työelämän keskeisinä elementteinä. Hänestä se on sosiaalisen vastuun kantamista. Hankkeen toteutusta johdetaan ja seurataan järjestelmällisesti. – Toivoisin näkeväni työkyvyn joh tamisen ja työturvallisuuden puolella yhtä systemaattista ja johdonmukaista toimintaa. – On hienoa huomata, että nykyisin nämä teemat ovat entistä näkyvämpiä. Näin arvioi Työturval lisuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Timo Koskinen, joka aloitti tehtäväs sään maaliskuun alussa. Ennen Työturvallisuuskeskukseen siirtymistään hän toimi henkilöstö johtajana Posti Groupissa ja sitä ennen VRYhtymässä. Koskiselle aihepiirit ovat tuttuja jo parinkymmenen vuoden ajalta. Yksi tällainen teema voisi ehkä olla aiemmin mainittu työkyvyn ja työtur vallisuuden johtaminen, joka nivoisi yhteen muuten helposti pirstaleiseksi jäävää kehittämistyötä. Kun päätetään saattaa tietty asia kuntoon, se on jatkuvasti agendalla. Se ei enää osta dieselautoja vaan kor vaa kaikki poistuvat ajoneuvot sähkö autoilla tiettyyn aikarajaan mennessä. Työturvallisuus, työkykyjohtaminen ja työhyvinvointi elävät melkeinpä renessanssiaikaa, niistä keskustellaan ja niihin kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen, hän sanoo. – Kehittämisen työkaluja voi olla pal jon, mutta jos työturvallisuutta tai työ. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Pinnalla S UOMESTA TUSKIN löy tyy enää yhtään työn antajaa, joka ei pitäisi sosiaa lista vastuulli suutta tärkeänä asiana työ elämässä. Koskinen toivoo voivansa vaikuttaa siihen, että mahdollisimman moni työnantaja johtaisi työturvallisuutta ja työkykyä yhtä määrätietoisesti kuin yrityksen muutakin toimintaa. Pelataan yhteiseen maaliin Työturvallisuuskeskus tarjoaa monen laisia työturvallisuuden ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisen palve luja. Järjestelmällistä kehittämistä Vaikka työturvallisuuden ja työhyvin voinnin merkitys työelämässä laajasti tunnustetaan, kehitettävääkin riittää. Se on Koskisen mukaan myös työn antajan menestyksen tae. Molemmissa yrityk sissä työturvallisuus, työkykyasiat ja työhyvinvointi kuuluivat kiinteästi henkilöstöjohtajan työnkuvaan. Toki aina on mahdollista miettiä kehit tämisen alueita, jotka voisivat palvella samanaikaisesti useita eri toimialoja, Timo Koskinen pohtii. – Tähän on hyvin vaikea vielä ottaa kantaa. Sosiaa linen vastuullisuus tarkoittaa yksinkertai simmillaan sitä, että työpaikalla työ turvallisuus on kunnossa ja henkilös töstä pidetään hyvää huolta. Resursoidaan, tehdään tarvittavia toi menpiteitä ja seurataan tuloksellisuutta. Tuleeko talon toimintaan uuden johtajan mukana uudenlaisia pai notuksia. Sen tiedän, että Työturvalli suuskeskus saa viiteryhmiltään ja asiak kailtaan todella hyvää palautetta. Ne eivät kuulu vain tiettyjen nimettyjen henkilöiden tai työsuojeluorganisaa tion tontille. Koskinen havainnollistaa johtami sen merkitystä ympäristövastuuta koskevan esimerkin kautta: Yritys päättää uusia kuljetus kalus toaan päästöjen vähentämiseksi. tavaa päästä tekemään töitä tämän teeman parissa nyt uudesta tulo kulmasta. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA MIKAEL AHLFORS Kaikki hyötyvät, kun töissä on hyvä olla On kiinnitettävä huomiota siihen, että teemme varmasti niitä asioita, joilla on suurin vaikutus
Työturvallisuuskeskuksen toimisto sijaitsee Helsingin Kalasatamassa, jon ne Koskinen matkaa kotoaan Kirkko nummelta junalla ja metrolla. – Kulmakivinä ovat dialogi, avoimuus ja luottamus, hän toteaa.. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 kykyä ei johdeta, pelkistä työkaluista ei ole hyötyä. Työturvallisuuskeskus edistää työturvallisuutta työpaikoilla ja tukee työsuojelun yhteistoimintaa tarjoaa työpaikoille koulutusta, tietoa ja kehittämispalveluja sekä ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä toimii työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnoimana saa noin puolet rahoituksestaan työtapaturmavakuutusmaksuista Työsuojelurahaston kautta ja puolet koulutusja korttitoiminnasta (Työturvallisuuskortti ja Työhyvinvointikortti) työllistää vakituisesti 36 henkeä. – Esimerkiksi rautateillä toiminta oli vahvasti lailla säänneltyä. Joukkoa täydentää koira. Työturvallisuuskeskusta hallinnoi vat työmarkkinakeskusjärjestöt, joi den välillä on parhaillaan poliittisia jännitteitä. Säänte lyn merkitys jatkuvasti kasvaa, mutta eiväthän työelämä ja sen kehittämi nen ole yksinomaan juridiikkaa ja pykälien noudattamista, vaan mukana on vahvasti inhimillinenkin puoli. Johtajana Timo Koskinen sanoo nojaavansa selkeyteen ja maanläheisyyteen ennemmin kuin tiettyihin “ismeihin” ja johtamisoppeihin. Mutta täytyy myös muistaa, että Työturvallisuuskeskuksen resurs sit ovat rajalliset, niin kuin muidenkin toimijoiden. Tämä tausta ja henkilöstöjohtajan kokemus on hänestä ollut hyvä selkänoja omalla työuralla. – Sellainen iäkäs Ranskan vesikoira, joka vanhenee isäntänsä kanssa sa maan tahtiin ja jonka kanssa tuolla ulkona laahustamme, Koskinen nau rahtaa. Treenejä on kalenterissa edelleen useita kertoja viikossa. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kolme lasta, joista nuorinkin on pian täysi ikäinen. Perhe-elämää ja jääkiekkoa Timo Koskisella on juristin koulutus ja hän on arvoltaan varatuomari. – Yhtälö on niin yksinkertainen ja selkeä: menestyvät työnantajat ja yri tykset tarvitsevat hyvinvoivia työn tekijöitä, jotka voivat tehdä työtään turvallisesti. Koskinen toteaa työsuo jelun olevan sellaista aluetta, jossa kaikilla osapuolilla on yhteinen maali. Siitä on vaikea löytää eripuraa tai vastakkainasettelua. On kiinnitettävä huomio ta siihen, että teemme varmasti niitä asioita, joilla on suurin vaikutus. Vauhdikkaampaa menoa tarjoaa jääkiekko, jota 56vuotias Koskinen kertoo pelanneensa lapsesta asti
Illalla on hyvä pyrkiä rentou tumaan ja rauhoittumaan viimeis tään tuntia ennen kuin haluaisi unen tulevan. Silti ainakin säännöllistä työtä tekevillä herätys hälyttää samaan aikaan kuin ennenkin. Mitään hyötyä kellonsiirrosta ei tut kimusprofessorin mukaan ole havait tu olevan, vaan päinvastoin haittaa. Stressaavat huoliajatukset voi kirjoittaa paperille jo aiemmin illalla ja sopia itsensä kanssa, että pa laa niihin vasta seuraavana päivänä, Partonen vinkkaa. Se syntyy siitä, kun arkipäivien ja vapaa päivien nukkumis ja heräämisajat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Muutos vaikuttaa unirytmiin, jonka normalisoituminen vie aikaa etenkin iltavirkuilla. Tämä näkyy Partosen mukaan niin sanottuna päivärytmiväsymyksenä eli sosiaalisena aikaerorasituksena. Vie aikansa, ennen kuin se mukautuu ulkoisen kellon aika tauluun. Jo lisääntyvä valoisuuskin saattaa keväisin vaikeuttaa nukkumista. Jos ihminen on tottunut menemään nukkumaan kymmeneltä illalla ja heräämään kuudelta aamulla, kesä aikaan siirryttyä uni tulee silmään eh kä vasta puoltayötä lähestyttäessä. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK Lisääntyvä valoisuus voi häiritä Osalla iltavirkuista uni saattaa häiriin tyä pahimmillaan niin, etteivät he saa uudesta rytmistä kunnolla kiinni koko sinä aikana, kun kesäaikaa käytetään. EU:ssa on suunniteltu kellonsiirroista luopumista, mutta asia ei ole edennyt lopullisiin päätöksiin asti. Aamuvirkut saavat yleensä uudesta rytmistä kiinni jo ensimmäisen viikon kuluessa, koska he ovat muita iltauni sempia ja koska heidän sisäinen vuo rokautensa on muita lyhyempi. Untaan kannattaa vaalia esimerkik si hankkimalla makuuhuoneeseen pimennysverhot tai käyttämällä uni maskia. Aamuherätys voi tämän jälkeen tuntua taval listakin vaikeammalta, sillä tunnin menetys vuorokaudes ta sekoittaa sisäistä kelloamme. Iltavirkuille on tiedossa hankalia herätyksiä. Siirrymme jälleen kesäaikaan, ja kelloa siirretään tunnilla eteenpäin kello kolme sunnuntaiyönä 31. – Iltavirkut ihmiset kärsivät kevään kellonsiirrosta eniten. maaliskuuta. – Siinä voi auttaa esimerkiksi hengi tysharjoitus, lihasrentoutus tai miel lyttävän musiikin tai äänimaiseman kuuntelu. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Pinnalla K UN KELLOA SIIRRETÄÄN tunnilla eteenpäin, va loisa aika pitenee ker ta hyppäyksellä illasta. Siten aamun valoisuus pääsee tahdistamaan sisäisen kellon vuorokausirytmit, päivärytmin ja unirytmin. Heillä unen normalisoituminen voi kestää kaksi tai kolmekin viikkoa, sanoo tutkimus professori Timo Partonen THL:stä
– Vain ihminen itse voi arvioida, miten vaikeita hänen oireensa ovat. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 TE KS TI H EL IN Ä KU JA LA työ / terveys / turvallisuus NENÄ VUOTAA JA KURKKUA KUTITTAA – PITÄISIKÖ JÄÄDÄ KOTIIN LEPÄÄMÄÄN. Työpaikalle ei silti kannata lähteä, jos on riski sairastuttaa muita tai pahentaa omaa oloaan. Jos tuntuu siltä, ettei voimia ole, silloin pitää levätä, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta. 12 Saikutus Suomessa on harvinaista. Sairausloman tarvetta voi olla alkuvaiheessa hankala arvioida. Tässä numerossa 12 Saikuttaja rikkoo luottamuksen 16 Lain mukaan: Työnantajan pattitilanne 18 Täyskielto kännykälle ei työpaikalla toimi 20 Lyhyet S. Työ. Moni pyrkii paikkaamaan poissaoloaan tekemällä ainakin jonkin verran töitä etänä. Olisiko järkevämpää vain levätä. Joillekin jo pieni lämpö saattaa olla hyvin invalidisoiva, ja toinen jaksaa siitä huolimatta hyvinkin
Aiheettoman sairauspoissaolon takana voi olla motivaatioja työkykyongelmia, joihin työpaikalla on syytä puuttua. – Tiedetään, että joskus lyhyitä sairauspoissaoloja käytetään kuormituksen hallintaan ja myös motivaatiosyistä. Lisäksi jonkin verran on niitä, jotka joutuvat olemaan pitkään poissa työstä esimerkiksi syövän tai muun pitkäaikaisen sairauden vuoksi. Saikutetaanko suomalaisilla työpaikoilla. Flunssaa poteva tai jalkavammasta toipuva ei voi lähteä työpaikalle, mutta kotona hän saattaa ahkeroida lähes samaan tapaan kuin normaalistikin.. – Kyllä se varmasti on yksittäisten henkilöiden käyttämä tapa joillain työpaikoilla, mutta mistään isosta ilmiöstä ei voi puhua, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta. Keskustelupalstoilla purnataan toisinaan siitä, miten jotkut saikuttavat eli ottavat sairauslomaa ilman syytä. Suurin osa suomalaisista tekee kuitenkin töitään tunnollisesti – aika usein sairaanakin. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 O NHAN NOITA saikuttajia, vapaa-ajalla kyllä jaksavat mennä ja touhuta, eikä mikään vaivaa. Etätyön yleistyminen on hämärtänyt sairastamisen ja työnteon välistä rajaa. Jokin asia työpaikalla harmittaa, ja ihminen ajattelee, että okei, en mene tänään töihin, koska päätäkin särkee. Toisinaan esitetyt arvelut siitä, että lyhyitä sairauspoissaoloja olisi eniten viikonlopun yhteydessä perjantaisin ja maanantaisin, eivät myöskään saaneet tutkimuskatsauksesta vahvistusta. Ropposen mukaan näyttöä ei löytynyt siitä, että Väsyttää, potuttaa, ja on parempaakin tekemistä. Mutta näin toimivien joukko on huomattavan vähäinen, Ropponen arvioi. Mutta onko ilmiölle pohjaa todellisuudessa. Toisaalta tilastotiedot kertovat, että osalla työntekijöistä on vain vähän tai ei lainkaan sairauspoissaoloja. Saikutus todennäköisesti liittyy päivän parin poissaoloihin, joihin useimmilla työpaikoilla riittää oma ilmoitus sairastumisesta. Työterveyslaitos kävi viime syksynä läpi tutkimustietoa aiheettomista sairauspoissaoloista hallitusohjelman taustaselvityksiä varten. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK SAIKUTTAJA RIKKOO LUOTTAMUKSEN kyse olisi konkreettisesta ongelmasta
Tilaisuus tekee varkaan. Tätä voi kuitenkin selittää se, että nuoriin ikäluokkiin kuuluu pienten lasten vanhempia, jotka altistuvat päiväkodeissa ja kouluissa kiertäville flunssaja vatsatautiepidemioille. Kun joku käyttää mahdollisuutta hyväkseen eikä jää siitä kiinni, työkaverikin tekee samoin. – Kaikki sairaudet eivät näy ulospäin, ja sairaana ollessakin toimintakyky voi vaihdella. – Jonkin verran on näyttöä siitä, että jos työntekijän alkoholinkäyttö on riskitasoista, syntyy lyhyiden sairauspoissaolojen piikkejä. Puuttumisen raja-arvoiksi voidaan sopia esimerkiksi kolme 1–3 päivän sairauspoissaoloa kolmen kuukauden aikana. Ovatko he nuoria vai vanhempia työntekijöitä. Jos yksittäiset työntekijät saikuttavat, mitä heistä tiedetään. Omailmoituskäytäntö on myös osoitus siitä, että työnantaja lähtökohtaisesti luottaa henkilöstöönsä. Ropponen arvelee, että joillain työpaikoilla saikutus saattaa olla työkulttuuriin pesiytynyt tapa. ANNINA ROPPONEN KU VA N IN A KA RL SS O N. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Kuka saikuttaa ja miksi. Sen sijaan elintavat voivat selittää ilmiötä joiltain osin. Toiseksi tiedetään, että lyhyet sairauspoissaolot ovat yleisempiä palvelusektorilla ja teollisuudessa eli tehtävissä, joissa tehdään läsnätyötä. Poissaoloille voi olla täysin pätevä syy, mutta joskus kyse voi myös olla työkykyongelmista, päihteiden käytöstä tai vaikka työyhteisön ristiriidoista. Jos tarkastellaan lyhyitä sairauspoissaoloja yleisesti, niitä on enemmän nuorilla kuin vanhemmilla ikäluokilla, Annina Ropponen kertoo. Työpaikalla on hyvä luoda selkeät pelisäännöt sairauspoissaoloja koskeviin käytäntöihin. Toistuvat päivän parin sairauspoissaolot ovat hälytysmerkki, johon esihenkilön pitää reagoida varhaisen tuen mallin mukaisesti. Toisaalta on hyvä muistaa, ettei työkaverin sairauspoissaolon syytä voi tietää, ellei tämä itse sitä kerro. Joskus lyhyitä sairauspoissaoloja käytetään kuormituksen hallintaan ja myös motivaatiosyistä. Alkoholin riskikäyttö koskettaa kuitenkin vain hyvin pientä osaa työssäkäyvistä, se on harvinainen ongelma. Flunssaa, vatsatautia tai vaikka migreeniä potevalle on suuri helpotus, jos hänen ei tarvitse vääntäytyä työterveyshuoltoon tai terveysasemalle sairauslomatodistuksen takia. Millä aloilla he työskentelevät. Sekään ei välttämättä kerro mitään saikutuksesta
Käytännössä muutos koskisi ainakin toistaiseksi vain pientä joukkoa, sillä valtaosa työntekijöistä on jonkin työehtosopimuksen piirissä. Suurin osa lyhyistä sairauspoissaoloista johtuu flunssasta ja muista hengityselinsairauksista. Parasta väärinkäytösten ennaltaeh käisyä tutkimusprofessorin mukaan on, että työntekijä kokee olonsa työ yhteisössään niin turvalliseksi, että hän uskaltaa kertoa mahdollisista ongelmistaan ja kuormituksistaan. Jos esimerkiksi yrityksen saama iso tila us pakottaa henkilöstöä venymään työssään tavallista enemmän, on muistettava keskustella heidän kans saan siitä, milloin tilanne helpottaa. Tuolloin havaittiin, ettei vät sairauspoissaolot ainakaan kun taalalla lisääntyneet, kun käytäntö laajeni koskemaan enintään viiden päivän sairauspoissaoloa aiemman kolmen päivän sijaan. Jos työpaikalla epäillään työntekijöi den saikuttavan, Annina Ropponen ei heti luopuisi omailmoituskäytän nöstä. Jos työntekijä haluaa välttää palkanmenetyksen ja tulee töihin puolikuntoisena, pahimmassa tapauksessa tauti pitkittyy ja leviää. – Kenenkään elämä ei ole tasaista, eikä työelämäkään. Jos esihenkilöl tä tai työyhteisöltä ei saa hankalissa tilanteissa tukea, on ehkä helpompi tarttua luuriin ja ilmoittaa olevansa poissa. TILAA UUTISKIRJE, OSALLISTUT KYLPYLÄLOMAN ARVONTAAN! Tilaa Uusiouutiset itsellesi: • Printti + näköislehti kestotilauksena 108 euroa / 6 nroa • Näköislehti 95 euroa / 6 nroa tilaukset@uusiouutiset.fi Puh. Ainakaan itselleni ei ole avautunut, mitä sillä voitettaisiin. klo 10–15) Lue lisää: www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/lehti/ www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Vähähiilisyys, vastuullisuus ja resurssiviisaus muuttavat osaamista, liiketoimintaa ja kuluttamista. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset auttaa kestävyyssiirtymässä. Mitä etäisempi pomo ja huonompi työilmapiiri, sitä suuremmaksi vää rinkäytösten riski kasvaa. Siihen voi olla esi merkiksi taloudellinen syy: hoitoalalla työskentelevä ilmoittautuu sairaaksi työpaikallaan mutta meneekin teke mään päiväksi keikkatyötä, josta saa paremman palkan. – Ilmoituskanavana on yleensä säh köposti, tekstiviesti, whatsapp tai pu helu. Jos työnantajalla on epäilyksiä väärinkäytöksistä, puhelinsoitto lie nee silloin paras ilmoitustapa. Se ei ole kenenkään etu. Jos työntekijä saikuttaa, hän käyttää luottamusta väärin. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Työterveyslaitos selvitti vuonna 2016 omailmoituskäytännöstä kertyneitä kokemuksia. Sairausloman omavastuu arveluttaa H ALLITUS AIKOO MUUTTAA sairausajan palkkaa niin, että työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä, ellei työehtotai työsopimuksessa ole toisin sovittu. – Näin työterveystutkijan näkökulmasta pidän sairauspoissaolon omavastuupäivää arveluttavana. Kenenkään elämä ei ole tasaista, eikä työelämäkään. – Jos työntekijä toimii näin, jostain se kyseisessä työyhteisössä kertoo, ja sitä pitäisi päästä purkamaan. Vielä ei ole tutkit tua tietoa, että näin tapahtuisi, mutta Ropponen on nähnyt mediassa tämän suuntaista arvelua. Sote sektorin työntekijät ovat tosi kovilla eikä palkka ole kovin kummoinen, joten voi olla, että tilaisuus tekee var kaan. Ropponen kiinnittäisi huomio ta myös kuormitushuippuihin. Se on aika inhimillistä, vaikkei olekaan oikein, Ropponen pohtii. – Uskon, että suomalaiset työssäkä vijät ovat voittopuolisesti niin fiksuja ja tunnollisia, että työpaikoilla kyllä löytyy ratkaisuja myös väärinkäytös ten torjumiseen. Jos sairaus poissaolot huolettavat, kannattaakin ensimmäiseksi katsoa, olisiko työ hyvinvoinnissa parannettavaa. – Tämä kertoo siitä, että työntekijät käyttäytyivät vastuullisesti ja hyödyn sivät tätä mahdollisuutta sillä tavoin, kuin oli tarkoitettukin, Ropponen sanoo. 050 549 6751 (ark. Sen sijaan hän miettisi uudel leen, millä tavoin sairastumisesta ilmoi tetaan. Lisäksi muutos vaikuttaisi eniten niihin, jotka tekevät läsnätyötä esimerkiksi palvelusektorin naisvoittoisilla matalapalkka-aloilla, hän sanoo. Miten estää väärinkäytöksiä. Jos tutkimusprofessori Annina Ropponen saisi päättää, hän jättäisi uudistuksen tekemättä. Tilaajalahjaksi Vaatelaastareita! Pidennä lempivaatteidesi elinikää FabPatch Oy:n Vaatelaastaripaketilla! Arvo 12,90 € Kiertotaloutta arkeen ja työhön! UU24_220x138.indd 1 UU24_220x138.indd 1 14.3.2024 11.40 14.3.2024 11.40. Tai jos työntekijällä on käytössään tietokone, voidaan edellyttää videoyhteyttäkin. Muuten se voi tuntua ylitsepääse mättömältä. Omavastuupäivä ei koske viiden vuorokauden tai sitä pidempiä sairauslomia, ja myös työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvat sairauspoissaolot on rajattu ulkopuolelle
mennessä, osallistut 40 euron Adlibris-lahjakortin arvontaan. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset auttaa kestävyyssiirtymässä. 40€ TILAA UUTISKIRJE, OSALLISTUT KYLPYLÄLOMAN ARVONTAAN! Tilaa Uusiouutiset itsellesi: • Printti + näköislehti kestotilauksena 108 euroa / 6 nroa • Näköislehti 95 euroa / 6 nroa tilaukset@uusiouutiset.fi Puh. 050 549 6751 (ark. Kysy lisää. ttl.fi/opiverkossa Verkkovalmennukset joka tarpeeseen Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! toimitus@tttlehti.fi Kun annat palautetta 26.4. klo 10–15) Lue lisää: www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/lehti/ www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Vähähiilisyys, vastuullisuus ja resurssiviisaus muuttavat osaamista, liiketoimintaa ja kuluttamista. Mikro-oppiminen on joustava digitaalinen tapa kehittää osaamista oikea-aikaisesti, pieniä, aiheeseen herätteleviä sisältökokonaisuuksia hyödyntäen ja opittua käytäntöön nopeasti soveltaen. Tehosta ryhmävalmennusta valmentajan tuella. Verkkovalmennuksiimme voit osallistua itseopiskellen tai ryhmänä työyhteisön kanssa. Tilaajalahjaksi Vaatelaastareita! Pidennä lempivaatteidesi elinikää FabPatch Oy:n Vaatelaastaripaketilla! Arvo 12,90 € Kiertotaloutta arkeen ja työhön! UU24_220x138.indd 1 UU24_220x138.indd 1 14.3.2024 11.40 14.3.2024 11.40. Mikro-oppimisen sisältöjä voi myös hyödyntää työyhteisön yhteisen oppimisen tukena. OLETKO KUULLUT MIKRO-OPPIMISESTA
Kuitenkin rangaistus on toistuvasti jätetty tuomitsematta, koska työnantajalla ei ole ollut järkevää mahdollisuutta toimia toisin. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. On tapauksia, joissa työntekijöiden edustaja on riitauttanut irtisanomisen, ja oikeus on tuominnut työnantajan korvauksiin menettelyvirheen takia. Työnantajalla on tarve irtisanoa hänet tällä perusteella. Mikä neuvoksi. Neuvoni tällaisissa tapauksissa on, että työnantajan kannattaa kertoa työntekijöille, joita työntekijä edustaa, että työnantaja harkitsee henkilön irtisanomista työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä säädetyllä perusteella. Lainsäädännössä ei ole annettu mahdollisuutta olla kuulematta työntekijöitä. Työsuojeluvaltuutetun korotettua työsuhdeturvaa takaava säännös taas on ehdoton. Säännöksen mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka ilman laissa säädettyä tai työtai virkaehtosopimuksessa määrättyä perustetta irtisanoo, muuten erottaa tai lomauttaa työntekijöiden edustajan, on tuomittava sakkoon työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamisesta. TYÖSUOJELUVALTUUTETTU ON MENETTÄNYT pysyvästi työkykynsä tapaturmassa. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Kun tapahtunutta on käsitelty rikosasiana, työnantajan on pääsääntöisesti todettu syyllistyneen rikokseen. Säännöksillä on ensisijaisesti merkitystä siviilioikeudellisissa irtisanomisriidoissa, mutta viimesijaisesti työntekijöiden edustajien asemaa turvaa rikoslain 47 luvun 6 §:n rangaistussäännös. Tilanne on työnantajan näkökulmasta hankala, koska hän ei voi rikkomatta yksityisyydensuojaa kertoa työntekijän terveydentilasta, eikä siis hänen työkyvyttömyydestään, muille työntekijöille. Työnantajan kuulemisvelvollisuus on asetettu siksi, että työntekijöiden edustaja, esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu, voisi puolustaa työntekijöiden oikeuksia ilman pelkoa irtisanomisesta. KU VA AV I 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024. Hänellä on velvoite kuulla asiassa työntekijöitä, mutta työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja ei ole lupa paljastaa muille. Työnantajan on hyvä todeta, että asia on arkaluontoinen ja siksi työntekijöiden pitäisi kysyä asiasta suoraan työsuojeluvaltuutetulta. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Eriksson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Jos irtisanominen johtuu luottamustehtävien hoitamisesta, katsotaan teko työsyrjinnäksi. Työnantajan on katsottu päättäneen työsuhteen perusteettomasti, koska työntekijöitä ei ole kuultu. Työnantajan pattitilanne AKI ERIKSSON VASTAA TYÖNANTAJA SAA IRTISANOA henkilöstön edustajan niin sanotulla henkilöön liittyvällä perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita henkilöstön edustaja edustaa, antaa siihen suostumuksensa
1 Tutustu tietoisesti. Inhimillisempään työkulttuuriin Osa ihmisistä kaipaa yhteisiin kahvi huoneisiin ja haikailee entisiä aikoja, jolloin kokoonnuttiin koko henkilöstön kanssa yhteisiin tilaisuuksiin. Nyt kysytään digitaalisten virtuaalityökalujen ja fasilitoinnin osaamista eri viestintä kanavilla, kertoo psykologi Liisa Puskala Työterveyslaitoksesta. Lisäksi tutustut itse kokeillen muutamiin virtuaalifasilitoinnin menetelmiin. Työkavereiden kanssa voi olla kivaa, vaikka nyt yhtey denpito hoidetaan toisin. Kolmen webinaarin sarjassa saat käytännön työkaluja oman työpaikkasi viestinnän ja yhteistyön kehittämiseen. MITEN RAKENNAT INHIMILLISTÄ TYÖKULTTUURIA DIGIAIKANA. Uusiin digitaitoihin kuuluukin osata sekä rajata viestitulvaa työaikana että jättää työviestit, kun siirrytään vapaa ajan viettoon. Työterveyslaitos tukee organisaatioita työn murroksessa järjestämällä Hybridityö haltuun -koulutuksen. Uudet työn tekemisen tavat tehos tavat työtä ja mahdollistavat kiireisestä työarjesta selviytymisen. H ybridityössä sekä esihenkilöt että asiantuntijat tarvitsevat aivan uudenlaisia taitoja osallis taa ja motivoida ihmisiä – paikan päällä tai verkon yli. Tunnista oman työsi kannalta tärkeät ihmiset ja verkos tot. Järjestä tutustumisen tilaisuuksia virtuaalisesti tai kohtaamalla kasvokkain. Nyt työpaikoilla mietitään kuumeisesti, miten johtaa hybridityötä. – Ennen piti osata kymmensormi järjestelmä ja käyttää kopiokonetta. 3 Hyödynnä tunnedigiä ja reagoi tunteilla. Myös kirjallisessa ilmaisussa on hyvä huomioida inhimillisyys. TUTUSTU KOULUTUKSIIMME www.ttl.fi/koulutus MAINOS Ku va Ty öt er ve ys la it os / A nn uk ka Pa ka rin en. Ajan hengen mukaan hän tarjoaa kohtaamisiin kolme vinkkiä. Ajanhallintakin edellyttää työpaikalla yhteistä sopimista siitä, mitä viestimiä käytetään missäkin asiassa, kuinka no 2 Varaa aikaa sosiaaliseen vuoro vaikutukseen. peasti viesteihin vastataan, milloin ollaan tavoitettavissa ja mikä aika pyhitetään keskittymistä vaativaan työhön. Huokoista kokouksia tarjoamalla aikaa muuhunkin kuin pää töksentekoon. Koulutuksen tavoitteena on, että pystyt kehittämään monipaikkaisen työyhteisön toimintatapoja sekä työn sujuvuutta että työhyvinvointia parantavaan suuntaan. Muistuttamalla aiemmista kohtaa misistamme luomme yhteistä tarinaa ja yhteisöllisyyttä, neuvoo Puskala. Viestintävälineiden kuva merkit eli emojit auttavat välittämään tunne reaktioita ja lujittavat yhteenkuu luvuutta. – Yhteisöllisyyttä voi kuitenkin raken taa uusillakin työtavoilla. Resursoi ja kalenteroi ai kaa vapaamuotoiseen kommunikointiin. Digiaika hajautti työyhteisöt. Inhimillisempi työkulttuuri rakentuu, kun kiinnitämme muihin huomiota yksi löinä. Fiksut työtavat mahdollistavat sen, että voi iltapäivällä irrottautua työkoneesta ja lähteä vaikka ystävän kanssa kahville tai koiran kanssa pitkälle lenkille. Ilman hymyä, kädenpuristusta ja katsetta viesti voi tuntua liian suoralta ja tylyltä. Työsi kannalta olennaiset ihmiset eivät välttämättä löydy samalta osastolta. – Työ on nykyisin kovin intensiivistä, ja vastapainoksi tarvitaan muutakin elämää, Puskala toteaa
Tasapainoilua tarvitaan, koska liian tiukka tai liian lepsu lähestymistapa voi vaikuttaa negatiivi sesti työilmapiiriin ja työntekijöiden motivaatioon. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK TÄYSKIELTO KÄNNYKÄLLE ei työpaikalla toimi. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Fiksusti töissä Työnantajan edustajana on tärkeää käsitellä työntekijöiden kännykän käyttöä hienotunteisesti ja harkiten
E2raportti suosittaa, että älylaitteiden käytöstä työpäivän aikana kannattaa puhua ää neen ja sopia selkeät, yhteiset säännöt. Nuoret vetäytyvät ruudun taa Tilaisuudessa esitellyn E2tutkimuk sen mukaan nuorten ja varttuneiden käsitykset soveliaasta kännykän käy töstä työpaikoilla poikkeavat toi sistaan. – En syyllistäisi puhelimen käytöstä työntekijöitä, mutta tarvitaan selkeät pelisäännöt ja ymmärrys siitä, että asia kas tai potilastilanteisiin se ei kuulu. Etenkin tauoilla he saattavat keskittyä kännyköihin, jolloin sosiaa linen kanssakäyminen toisten työn tekijöiden kanssa kärsii. Laitinen ja Tanner puhuivat aihees ta joulukuussa Tulevaisuuden Suomen tekijät hankkeen tilaisuudessa Suomi ikääntyy. – Logistiikkaalalla ei tarvitse paljon miettiä sitä, millaisia vaaratilanteita voisi syntyä. Miten sitten suhtautua työnantajan edustajana siihen, että työntekijät käyttävät kännykkää omien asioiden sa hoitamiseen sekä somen selailuun työpaikalla ja osin myös työajalla. Tämä aiheuttaa hämmennystä. Sitä ei suosittele myöskään johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI ry:stä. Kerro, miksi tiettyjä sääntöjä on asetettu. Suurempi ongelma tuntuu ole van jäsenistössämme se, että työajan ulkopuolella tulee puheluita ja viestejä työsuhdekännykään, jotka haittaa vat työstä palautumista ja vapaaajan viettoa. Kännykän kieltäminen kokonaan on äärimmäinen ratkaisu, joka voi lietsoa vastakkainasettelua. Työn tekijöiden käsitykset ren touttavasta tauosta voivat erota kuitenkin melkoi sesti. Luukkanen ei halua syyllistää nuo ria, vaan korostaa työpaikkojen vas tuuta. Yli viisikymppiset näyttävät kaipaa van enemmän kasvokkaista vuorovai kutusta. – Yhteydenottojen perusteella tilan teet ovat niin harvinaisia, että liitolla ei ole ollut tarvetta ottaa kantaa kän nykän käyttöön työpäivän aikana, ker too työympäristö ja tasaarvoasian tuntija Tanja Luukkanen ammattiliitto Prosta. L YHYET TAUOT JA RENTOUTUMISHETKET ovat osa tuottavaa työpäivää. Kännykän käyttö työpaikoilla oli si hyvä ottaa tarkasteluun, koska se voi aiheuttaa jännitteitä. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 SÄÄNNÖT KÄNNYKÄN KÄYTÖLLE Määrittele selkeät säännöt puhelimen käytöstä työaikana. Se on kansainvälisenkin tutki muksen mukaan vähentynyt nuorten keskuudessa. – Nuoret työntekijät arvostavat koke neempien työntekijöiden tukea erityisesti uusissa tilanteissa ja tehtä vissä. Tauolla käyttö on ihan ok. On hyvin alakohtaista, onko käyttö ongelma vai ei. Seuraa tilannetta ja arvioi sääntöjen toimivuutta. Pron tietoon tulleet harvat tapauk set ovat liittyneet useimmiten nuor ten kesätyöntekijöiden puhelimen käyttöön. On turha kauhistella nuorten osaamattomuutta ja huonoja käytös tapoja, jos työuran alussa olevia ei pe rehdytetä ja oteta mukaan porukkaan. Pidä keskustelu avoimena ja kannusta työntekijöitä jakamaan näkemyksiään. Totaalikielto kyllä ajaisi nuoret pois työpaikoilta. !. Se taas voi nä kyä muun muassa sosiaalisten tilan teiden jännittämisenä. Työpaikallakin on vastuunsa Kännykän käyttö ei vaikuttaisi olevan iso ongelma toimistotyöpaikoilla. Molemmat ikäryhmät esimerkiksi kokevat nuorten vetäytyvän keskus teluista ja työntekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta työpäivän aikana. Millaista on sukupolvien yhteistyö työelämässä. Kunnioittava ja avoin viestintä auttaa rakentamaan työilmapiirin, jossa työntekijät kokevat tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Sääntöjä sopiessa on tärkeää kuulla erilaisia näkemyksiä ja perustella valitut toimintatavat. Erityisesti nuoret työntekijät selaavat puhelinta, kun yli viisikymppiset haluaisivat jutella. Ammattiliitto Pro edustaa asiantun tijoita ja esihenkilöitä, joilla on usein työsuhdekännykkä käytettävissään. Digitaalisen kanssakäy misen on arveltu vaikuttavan myös kasvotusten tarvittavien sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Tarkastelluilla työpaikoilla nuoret ja varttuneet odottavat keski näiseltä kanssakäymiseltään osin eri asioita. Joskus heidän kännykän käyttönsä on haitannut työskentelyäkin. – Yksityispuheluita saattaa tulla työ päivän aikanakin kännykkään, mutta erittäin harvoin on tullut kyselyjä liit tyen kännykän käyttöön työpäivän ai kana. Jos huomaat, että tiukemmat tai väljemmät käytännöt voisivat olla parempia, ole valmis säätämään niitä tarvittaessa. Samassa paneelikes kustelussa keskusteltiin myös puheli men käytöstä kahvitauoilla sekä siitä, miten se heikentää työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Saat arvokasta palautetta siitä, miten säännöt voivat tukea työn tehokkuutta. Tärkeintä on olla avoin keskusteluille ja ottaa huomioon työn luonne sekä yksilölliset tarpeet. Puheenjohtaja Patrik Tanner Suo men Ammattiin Opiskelevien Liitosta (SAKKI ry) muistuttaa, että työturval lisuuden vuoksi kännykkää ei voi kaikenlaisissa työtehtävissä käyttää. Nuorta työntekijää ei pidä jättää yksin, vaan ohjata ja ohjeistaa työ elämän sääntöihin kannustavasti. Myöskään vastaantulevan työkaverin tervehtiminen käytävällä ei ollut vart tuneiden kokemuksen mukaan auto maattista
Aikuiskoulutustukea maksettiin vuonna 2022 yli 30 000 henkilölle. Näin ollen myöskään työaikalaki ei tule sovellettavaksi. Silloin ihmiselle jää vapaus määritellä, mitä ja miten hän asiasta kertoo. Hallituksen esityksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6. Jokainen voi valita, miten paljon elämästään avautuu esimerkiksi työyhteisössä. – Usein ajatellaan, että lapsettomat voivat joustaa helpommin kuin perheelliset ja siksi heille voi antaa sellaisia työvuoroja, jotka eivät muille sovi. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat ennen tuota määräaikaa. LinkedInissä.. Työsuojeluviranomainen aikoo hakea päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska se törmää valvonnassaan yhä useammin tapaukT YÖLLISYYSRAHASTO ON myöntänyt aikuiskoulutustukea työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Karkeimmillaan puheet voivat olla vinoilua tyyliin “pitääkö tulla neuvomaan, kuinka lapsia tehdään”. L APSETTOMIEN YHDISTYKSEN Simpukan kyselyssä osa vastaajista oli kokenut syrjintää työelämässä. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Lyhyet W OLTIN RUOKALÄHETTIEN TYÖ ei ole työsuhteessa tehtävää työtä, päätti Hämeenlinnan hallinto-oikeus. – Nämä kommentit saisi jo jättää historiaan. KU VA SH U TT ER ST O C K siin, joissa se joutuu arvioimaan, onko kyse työsuhteesta vai yrittäjyydestä. – Onko sinulla lapsia -kysymyksen sijaan kannattaa kysyä, keitä sinun perheeseesi kuuluu. Asiantuntijapsykologi Simo Levanto 14.2. TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Lapsettomat kokevat syrjintää Työsuojeluviranomainen ei tyydy ruokalähettejä koskevaan päätökseen Aikuiskoulutustuki lakkaa ensi kesänä Koska ihminen tuppaa paineen alaisena turvautumaan kaikista tutuimpiin toimintamalleihinsa, väitän että jatkuvan paineen alla työskentelystä nauttiva on oikeasti vain turvallisuushakuinen eikä halua aidosti kehittyä. Perheestä tai lapsitoiveista ei lain mukaan saa kysyä työhaastattelussa. Muissakaan tilanteissa tällainen utelu ei ole korrektia, ellei ihminen itse ota asiaa puheeksi. Lapsitoive voi olla tosi kipeä asia myös niille miehille, jotka eivät ole parisuhteessa. Työsuojeluviranomainen teki päätöksen työsuhteisuudesta kokonaisarvioinnilla. Esimerkiksi lasten parissa töitä tekevälle saatetaan sanoa, ettei hän ei voi ymmärtää jotain työhön liittyvää asiaa, koska hänellä itsellään ei ole lapsia. Jotkut kohtaavat myös epäreilua ja asiatonta kommentointia. Aikuiskoulutustuki on tällä hetkellä ainoa työssäkäyville suunnattu opintoetuus. Aikuiskoulutustuen lakkauttamista on perusteltu lähinnä julkisten menojen leikkauksilla ja työllisyyden parantamisella. Taustalla on työsuojeluviranomaisen vuoden 2021 päätös, jossa se katsoi Woltin ruokalähettien olevan työsuhteessa ja velvoitti Woltin työnantajana pitämään työtunneista työaikakirjanpitoa. Se katsoi, ettei lähettien työtä ole pidettävä työsuhteessa tehtynä. Tukea on voinut saada työuran aikana yhteensä 15 tukikuukauden ajan, ja sen avulla on voinut opiskella kokonaisia tutkintoja tai lyhyempiä koulutuksia. Sitä paitsi lapsettomuus ei ole yhtään helpompaa miehille kuin naisillekaan. Asiasta halutaan ennakkoratkaisu. Yhtä lailla lapsettomilla voi olla omassa elämässään sitoumuksia kuin perheellisilläkin, toiminnanjohtaja Piia Savio sanoo. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8. Se näkyi esimerkiksi työvuorojen ja loma-aikojen suunnittelussa. Tai oletetaan, että he ovat nopeasti työhön kutsuttavia. Tätä kokevat Savion mukaan erityisesti miehet. Hallitus on esittänyt lakkauttavansa aikuiskoulutustuen ensi kesänä