TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2 / 2023 15 € JUKKA JALONEN PUHALTAA TIIMIN HENKIIN LIIKUNTAPELIT KOUKUTTAVAT TYÖ JÄRJESTÖSSÄ KYSYY AJANHALLINTAA Työnantaja, innosta + URAHYPPY TAAKSEPÄIN VAPAUTTI IDEOIMAAN HENKILÖSTÖ LIIKKUMAAN
Teemana on ”Turvallisuus on kohtaamisia”. . ! ai16787848749_ttt-lehti ilmoitus nollis kokosivu 220 x 280 mm.pdf 1 14.3.2023 11.07.56. Kaipaatko uusia oivalluksia ja vertaistukea työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Meille on tärkeää, että osallistujat pääsevät vaihtamaan ajatuksia muiden työturvallisuuden parissa työskentelevien kanssa ja saavat vertaistukea muilta samojen ongelmien kanssa painiskelevilta. Nolla tapaturmaa -foorumin 20-vuotisjuhlaseminaari järjestetään 23.–24.5. Puhujina ovat muun muassa Maaret Kallio ja Juhana Torkki. Juhlavuoden monipuolinen ohjelma pitää sisällään eturivin asiantuntijoiden puheenvuoroja, inspiroivia keskusteluhetkiä, mielenkiintoisia työpaikkavierailuja sekä juhlavan iltatilaisuuden. Helsingissä ja verkossa.
LEIJONAT-JOUKKUEEN PÄÄVALMENTAJA JUKKA JALONEN TIIMIHENGEN MUODOSTUMISESTA. 44 Tilauskortti 50 Urapolulla Peltiseppämestari jo 26-vuotiaana Kun luottamusta alkaa yhteisössä syntyä, se myös lisääntyy. 36 Keltaisen nauhan päivä piristää Turvallisuus 40 Työsuojelupäällikön rooli taipuu moneksi K Tiedolle näyttää yhä olevan runsaasti tarvetta. Työsuojeluvaltuutettu Ari Suilamon työpaikalla valmistetaan viranomaisveneitä. Terveys 28 Henkilöstöliikunta voimistaa myös organisaatiota K Aktiivinen toiminta tauoilla voisi nostaa vireyttä. Pelillistäminen koukuttaa liikkumaan. 28 46 KU VA SA SU -M AT TI TE N H U N EN JA TE RJ A VA AR AN M AA KU VA H EL IN Ä KU JA LA K. 2/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 2/2023 KANNEN KUVA SINI NIHTILÄ = KANNESSA 5 Päätoimittajalta 8 Hyvä fiilis kantaa kaukalossakin K 10 Työkäytössä käsiraudat 11 Työkavereiden välisestä ystävyydestä 12 Yksikin liikuntakerta edistää terveyttä Työ 16 Palkkatyö järjestössä tarjoaa työn imua K Onko myös työhyvinvointi hanskassa järjestöissä. 20 Kokeneesta pomosta tuli tyytyväinen alainen K Mitä tapahtui, kun päätoimittaja siirtyi rivitoimittajaksi. 46 Vaarat kuriin ja veneet vesille Venevalmistajalla vaaroina ovat putoaminen, melu ja terävät esineet. Työsuojelu tuo yhteistä hyvää. Tiimiesimies Arto Loppi ja asentaja Mikko Vähäsalo ovat innokkaita taukojumppaajia Kiillon Lempäälän-tehtaalla. 34 Liikuntaneuvontaa tarjoaa jo joka toinen kunta Työntekijät tarvitsevat tukea liikunnallisen elämäntavan löytämiseen. 45 Mitä työsuojelutoimikunta tekee. 23 Asiantuntijalta Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulisi ymmärtää paremmin työelämässä 24 Kuinka monta askelta tänään keräsit
Mikro-oppimisen sisältöjä voi myös hyödyntää työyhteisön yhteisen oppimisen tukena. tttlehti.fi/tilaa-uutiskirje Tilaa lehti verkkokaupastamme holvi.com/shop/TTT-lehti/ TTT-lehti kirjoittaa kaikenlaisista työpaikoista.. Verkkovalmennuksiimme voit osallistua itseopiskellen tai ryhmänä työyhteisön kanssa. ttl.fi/opiverkossa Verkkovalmennukset joka tarpeeseen ttt-lehti PIKKUINEN koulutusilmoitus 108x138 helmikuu 2023.indd 1 ttt-lehti PIKKUINEN koulutusilmoitus 108x138 helmikuu 2023.indd 1 14.3.2023 8.21.26 14.3.2023 8.21.26 Tilaa TTT-uutiskirje Kaikki uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat kylpyläloman arvontaan. Kysy lisää. OLETKO KUULLUT MIKRO-OPPIMISESTA. Tehosta ryhmävalmennusta valmentajan tuella. Mikro-oppiminen on joustava digitaalinen tapa kehittää osaamista oikea-aikaisesti, pieniä, aiheeseen herätteleviä sisältökokonaisuuksia hyödyntäen ja opittua käytäntöön nopeasti soveltaen
Osoitteenmuutokset tilaukset@tttlehti.fi 0505496751 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 53. alkaen p. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2023. Lainmuutoksen taustalla on tavoite vähentää varhaista työelämästä poistumista ikähaarukan yläpäästä. Tapahtumahetkellä nuori oli ollut työmaalla yksin ja valmistanut kuivajäätä, jonka teossa vapautuu hiilidioksidia. Laissa on lueteltu seuraavat: työntekijän ikä, ikääntyminen, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä. Vaarojen arviointi oli jäänyt tekemättä. Tietenkään näin keskeistä työturvallisuuteen vaikuttavaa tekijää ei edes saa jättää inhimillisen virheen varaan. SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖ tiedotti vastikään työturvallisuuslain velvoitteiden tiukentamisesta. 39 Työsuojeluvelvoite on joka työpaikalla.. Sama lainmuutos tuo yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi täsmennyksiä myös työuupumusta aiheuttavien vaaratekijöiden arviointiin. Ainakaan työnantaja ei sitä tunnistanut. Perehdytys ja ohjaus ei ollut ollut riittävää. Vaikuttaako vaatimus jopa haluun palkata ikääntynyt työntekijä. Lainsäätäjä muistuttaa, että ihmisillä on erilaiset edellytykset suoriutua työssä ja ne voivat vaihdella työuran eri vaiheissa. Ja mitkä rajoitteet ja tarpeet työnantajan edustajalla voivat ylipäätään olla tiedossa. Vaikeuskerroin kasvaakin merkittävästi, kun arvioinnissa ovat mukana sekä psykososiaalinen kuormitus että yksilölliset ominaisuudet. Viesti oli, että yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet eivät aina ole riittäviä, kun Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Sihteeri Sanna Alajoki sanna.alajoki@kempulssi.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi p. Hiilidioksidi syrjäytti hapen huoneilmasta, ja 18-vuotias ihminen kuoli hapenpuutteeseen. Tuleeko työntekijän mahdollista liiallista kuormittumista arvioida esimerkiksi terveydentilan perusteella. 03 4246 5370 2.5. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 88 euroa, kestotilaus 78 euroa. Käräjäoikeus antoi tuomionsa työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta nyt yli neljä vuotta myöhemmin. Päätoimittajalta Yksilöt vaarassa N UORI TYÖNTEKIJÄ KUOLI Oulussa. Kuormitusta ja vaaraa työssä voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen työtai tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet sekä epäkohdat työyhteisön vuorovaikutuksessa. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 29.3.2023 S. Vuositilaus 98 euroa, kestotilaus 88 euroa. Olisiko kokenut työntekijä tunnistanut vaaratilanteen. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. 050 549 6751 Tilausohjeet myös sivulla 44. Käräjäoikeus katsoikin, että laitteen käyttö ilman ilmastointia olisi pitänyt estää teknisesti. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) varmistetaan yksittäisen työntekijän turvallisuutta ja terveyttä. Vaikuttivatko Oulun tapaukseen työntekijän nuoruus ja kokemattomuus. Tiedotteessa mainitaan, että iän lisäksi esimerkiksi työntekijän kielitaito voi aiheuttaa yksilöllisiä rajoitteita ja tarpeita. Työnantajan laatimassa käyttöohjeessa ei mainittu, että ilmastointi täytyy kytkeä päälle kuivajäälaitetta käytettäessä
--Mitä jos työllä olisi niin KU VA XX XX XX XX XX XX Onnittelut voittajille! Aivotyötä käsittelevät palkintokirjat on arvottu ja toimitettu onnekkaille. Mutta intohimopuheen korostuminen voi myös olla stressaavaa ja haitallista työelämään tulevien nuorten kannalta. Musiikkiharrastuksen on monissa tutkimuksissa todettu kehittävän keskittymisen taitoja. Kaikki energia ei mene työn tekemiseen, vaan jaksamme myös harrastaa meille tärkeitä asioita.” Anniina Virtanen, asiantuntija, psykologi, Työterveyslaitos selkeä ja vetävä tarkoitus, että joka päivä tuntuisi siltä, että teen asioita, joita maailmassa tarvitaan. Meillä on energiaa pitää huolta ihmissuhteistamme ja pystymme säätelemään vireystilaamme tarpeen mukaan. Salonen, professori, ItäSuomen yliopisto Yhteiskunnassamme on todella paljon työpahoinvointia. Siksi meidän kannattaa puhua myös onnistumisista ja asioista, jotka sujuvat hyvin.” Leea Kantelus, johtamis ja työyhteisövalmentaja, Faktia Oy. Silloin olisimme jo siirtymässä menestymisen jahtaamisesta kukoistamisen tavoitteluun.” Arto O. Tavallaan allekirjoitan tämän. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2023 Pinnalla Musiikkia, kukoistusta ja työhyvinvointia Helsingissä pidetty Work Goes Happy -tapahtuma tarjosi pohdittavaa muun muassa palautumisesta ja työn uusista sävelistä. Meillä on paljon myös työhyvinvointia, mutta emme vain nosta sitä esiin. Se voi saada ihmisen näyttämään huonolta ja tyhmältä antamalla hänelle liikaa tai liian vähän töitä tai vääränlaisia tehtäviä.” Janne Viljamaa, sosiaalipsykologi Meillä elää vahva narratiivi siitä, että jokaisen pitää löytää työelämässä oma intohimonsa ja paikkansa. Työelämässäkin se, mistä puhutaan, lisääntyy. Kotimaan matkailuun keskittyvän lehden vuosikertoja on palkintoina kolme kappaletta. Tilataan vaikka djembeopettaja pitämään viisi kertaa rumputunteja. Tässä poimintoja esityksistä: Jokaisessa meissä on pahuuden itu, ja myös organisaatio voi olla kiusaaja. Kokeillaan jotain, mitä ei ole ennen kokeiltu yhdessä.” Minna Huotilainen, professori, Helsingin yliopisto Onnistunutta palautumista kuvastaa yleensä kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tila, jossa sekä keho että mieli voivat hyvin. Kiitos myös kaikille palautetta antaneille! Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kun annat palautetta 17.4. mennessä, osallistut uuden Matkailulehden vuosikerran arvontaan. Eli nyt ne työpaikan kuoroja bänditilat käyttöön! Työyhteisöjen musiikkiharrastukset ovat nykyisin tosi muodikkaita. Realiteetti usein on, että työura on hapuilua, etsimistä ja välillä suunnan vaihtamistakin.” Jaakko Sahimaa, organisaatio psykologi, yrittäjä Menestymisestä on tulossa vanhanaikaista, koska kukoistaminen on niin paljon enemmän
– Kaikki uudet tapahtumat alkavat käymällä arvot läpi. Ne muokkaavat ja selkeyttävät yhteistä kulttuuria. Joukkueurheilussa se on myös yksi menestyksen tekijöistä. 2/2023 Pinnalla. Niitä ohjaavat Leijonien arvot, jotka kulkevat huoneentauluna mukana joukkueen peleissä maailmallakin. 2/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI H EL IN Ä KU JA LA | KU VA SH U TT ER ST O C K POSITIIVISTA RYHMÄHENKEÄ TARVITAAN TYÖSSÄ KUIN TYÖSSÄ. 8 Ota oppia Jukka Jalosen johtamisteeseistä. Leijonien päävalmentajan Jukka Jalosen johtamistavassa korostuvat vuoropuhelu ja luottamus omaan tiimiin. Se, että pelaaja saa olla oma itsensä, ei tarkoita sitä, etteikö hänen pidä sitoutua yhteisiin toimintatapoihin. S. – Jokainen ryhmän jäsen vaikuttaa omalla käyttäytymisellään tiimihengen syntymiseen, Jalonen muistuttaa
Silloin itsestään saa irti ja hommasta voi nauttia, sanoo päävalmentaja Jukka Jalonen. Samalla on selvitetty myös pelaajien ajatuksia hyvän tiimihengen edellytyksistä. Mutta jos pelaaja ei luota työkaveriinsa, hänen fokuksensa on tämän pelaamisessa ja oma tontti jää hoitamatta, Jukka Jalonen kuvailee. Sitten hänen pitää vain käyttää vahvuuksiaan ja hoitaa oma pestinsä. Johto on tullut siihen tulokseen, että kyllä voi. päävalmentajan pitää tehdä lopullinen ratkaisu ja valita kahden tasavahvan ehdokkaan väliltä. Jos joku tarvitsee apua, häntä autetaan. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2023 Pinnalla M ISTÄ SYNTYY HYVÄ joukkuehenki. Helpotusta vuoropuheluun Pelaajien taustat ja elämäntilanteet vaihtelevat – nuorimmat voivat olla parikymppisiä ja vanhimmat hipovat jo neljääkymmentä. Yhdeksi keskeisimmistä arvoista nousee luottamus. Valmennustiimi on päätöksissään usein yksimielinen, mutta joskus. – Kun tämä fiilis syntyy kaikille, on kiva tulla työpaikalle. Silti heidän pitää pystyä tekemään yhteistyötä, Jalonen toteaa. Hän puhui aiheesta Rastor-instituutin seminaarissa Työhyvinvointi-messuilla viime syksynä. Kun Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen pelaajilta kysytään tätä, esiin nousee usein kaksi asiaa. Luottamusta on Leijonien valmennusjohdossa pohdittu Jalosen mukaan paljon. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO HYVÄ FIILIS KANTAA KAUKALOSSAKIN Pelaajilla on aika iso kynnys nostaa asioita esiin ja kyseenalaistaa koutsien toimintaa. Tulokas on jo ansainnut luottamuksen, koska hänet on joukkueeseen valittu. Vaikka määrä on suuri, valmentajista on tärkeää oppia tuntemaan joukkueen jäseniä myös ihmisinä. Siksi uudet pelaajat vastaavat aluksi kyselyyn, jossa kartoitetaan heidän tavoitteitaan, harrastuksiaan ja esimerkiksi oman uran kohokohtia. Kun uusi pelaaja tai muu toimija tulee joukkueeseen, voiko luottamus häneen syntyä heti. Toiseksi kaikkia ryhmässä olevia arvostetaan riippumatta siitä, mikä heidän tehtävänsä on. – Totta kai me seuraamme, miten homma etenee. Ne ovat välillä kovia paikkoja. Pelaajien valinta joukkueeseen on Jalosen mielestä toisinaan vaikeaa, koska huipulla tasoerot ovat hyvin pieniä. – Aika usein päätös perustuu siinä vaiheessa intuitioon. Hänestä hyvä tiimihenki pohjautuu luottamukseen ja arvostukseen. Maajoukkueen kokoonpano vaihtelee turnauksittain, ja yhden kauden aikana Leijonien riveissä saattaa käydä jopa 70 pelaajaa. – Kaikkien henkilökemiat eivät aina kohtaa kentän ulkopuolella, mikä on ihan luonnollista. Mutta kun ihminen kokee, että häneen luotetaan, hän useimmiten haluaa olla luottamuksen arvoinen. Pelaajia ja joukkueen muitakin toimijoita rohkaistaan myös kertomaan, jos heidän mielestään jokin asia vaikJukka Jalosen pitkän jääkiekkouran aikana joukkueen johtaminen on muuttunut paljon. Luottamus lisää luottamusta Leijonien arvoihin kuuluvat muun muassa toisten auttaminen ja kannustaminen, erilaisuuden sietäminen, kommunikoinnin avoimuus sekä pelaaminen epäitsekkäästi ja joukkueena, toinen toiselle. On sellainen tunne, että tämä pelaaja sopisi parhaiten tähän tilanteeseen, mutta varmuuttahan siitä ei ole. Ensinnäkin tiimissä saa olla oma itsensä. Jotkut sopeutuvat ryhmään helposti, toisilla se voi viedä kauemmin. Ja kun luottamusta alkaa yhteisössä syntyä, se myös lisääntyy. – Ideana on, että jokainen tekee oman hommansa ja luottaa siihen, että muutkin hoitavat omansa
Sitä on helpotettu muodos tamalla pelaajien johtoryhmä, johon kuuluvat joukkueen kapteenit ja pari muuta pelaajaa. Usein huo miot ovat samoja kuin valmentajal lakin. Jos vaatii paljon muilta, pitää vaatia itseltäänkin. Feikkaaminen ei kanna pitkälle eikä herätä arvostusta. Joskus korjaavaa palautetta on annettava myös silloin, kun yksittäi sen pelaajan työpanos on syystä tai toisesta tavallista heikompi. Välillä teen sen vasta rauhoittuneena, kun olen vetänyt happea ja nukkunut yön yli. 2/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Jukka Jalosen johtamisteesit kapa valmennustavassa ei toimi par haalla tavalla. Kaikkien vahvuudet pitää saada käyttöön. – Pelaajilla on aika iso kynnys nostaa asioita esiin ja kyseenalaistaa koutsien toimintaa. Näyttää peukkua tai sanoa, että tosi hienosti hoidettu. Johda esimerkillä. Silloin on todennäköi sempää, että asiat myös menevät eteenpäin. Silloin palaute on varmasti fiksumpi ja rakentavampi, vaikka sen sisältö olisikin sama. Tiedosta ne tilanteet, jolloin on oltava parhaimmillaan ja saatava itsestään irti tavallista enemmän. – Olen joutunut miettimään erittäin paljon sitä, miten annan palautetta, jos olen vähän vihainen. Uskalla antaa vastuuta ja delegoida. Kanna vastuu toiminnastasi, ja ota opiksi. Jos en nen lähinnä etsittiin sitä, mitä voi parantaa ja korjata, nykyisin osataan huomioida myös onnistumiset. Poukkoilu tuo ryhmään turvattomuutta ja levottomuutta. Johda johdonmukaisesti. Aiemmin valmentajana näitä hyvin toimivia asioita tuli pidettyä it sestään selvinä, ja sitähän ne eivät ole. Jalonen on kokenut itselleen parhaaksi tavaksi ensin kysyä, mitä mieltä pelaaja itse on omasta toi minnastaan: mikä on mennyt hyvin, mitä pitäisi parantaa. Sinä aikana palautekulttuuri on hänen mielestään kehittynyt paljon. Korjaavaa palautettakin tarvitaan, mutta Jalosen mukaan se pitää antaa rakentavasti niin, että se auttaa pa lautteen saajaa. Ole ylpeä tiimistäsi, ja kerro se myös ääneen. Ole myös armollinen itsellesi, sillä kukaan ei pysty siihen jatkuvasti. Urheilussa tunteet nousevat usein pintaan, mikä tuo palautteen antamiseen lisähaastetta etenkin tappion hetkillä. Siedä erilaisuutta. – Aina kun joku tekee hyvin jonkin asian, onhan se hyvä huomioida, ta pahtuu se sitten työpaikalla, kaveri piirissä tai omassa perheessä. Myönnä omat virheesi. Näissä tilanteissa tarvitaan kahdenkeskistä keskustelua. Koe intohimoa ja innostusta, ja tuo se esiin tavalla, joka on itsellesi luontainen. Ryhmän on helpompi antaa meille informaatiota kuin yksit täisen pelaajan. Kysy, rohkaise, ole läsnä ja kuuntele. Ole aidosti oma itsesi. Jalonen huomauttaa, että jouk kueen arvoja, pelitapaa ja muita isoja linjauksia valmennusjohto ei ryh dy muuttamaan, mutta pienempiin asioihin on mahdollista vaikuttaa. Palautekulttuuri on kehittynyt Jukka Jalosen on työskennellyt jää kiekkovalmentajana noin 30 vuotta. – Kun lähestymistapa on myön teinen, toinen tajuaa, että tässä tehdään asioita yhdessä ja pyritään auttamaan. Kunnioita ja arvosta muita. Tue tiimiäsi vaikealla hetkellä. Jukka Jalonen johdatti Leijonat MM-voittoon viimeksi vuonna 2022.
Miten käsirautoja saa käyttää. Samalla rauhoitetaan ihmistä selostamalla hänelle tilannetta ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Henkilöä on myös valvottava, jos hän on kiinni käsistä. Työturvallisuuteen kuuluu, että silloin, kun se on mahdollista, henkilöä on taltuttamassa useampi poliisi. Käytän käsirautoja työssäni vain muutaman kerran vuodessa. Käsiraudoilla kahlitaan kädet yleensä selän taakse. Hälytystehtävän jälkeen raporttiin kirjataan tapahtunut koodein. Se on turvallisempaa myös kahlittavalle. Harvoin mielenosoituksissa kuitenkaan tarvitaan käsirautoja. Käsiraudoilla ei saa kiinnittää mihinkään rakenteisiin. Työkäytössä on juttusarja välineistä, joita ammattilaiset käyttävät työssään. Milloin käsirautoja tarvitaan. Jos ympäristöstä kohdistuisi kahlittuun jokin uhka, häntä ei saisi helposti irrotettua. Miten usein käsirautoja käytetään. Poliisikoulutus opettaa käyttämään käsirautoja turvallisesti. Osalla on mielenterveysongelmia. Kun Helsingissä on mielenosoituksia, toimin neuvottelijana mielenosoittajan järjestäjän ja poliisin välissä. Miten käsirautoja ei saa käyttää. Yksi koodeista ilmaisee, että on käytetty käsirautoja. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2023 TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ELINA HOLOPAINEN, HELSINGIN POLIISILAITOS TYÖKÄYTÖSSÄ käsiraudat Missä tehtävissä käytät käsirautoja. Vasta sitten, jos asiakasta ei saa rauhoitettua puheen keinoin ja hän on hyvin aggressiivinen ja vaarallinen ympäristölle, siirrytään voimankäyttöön. Kentällä työhöni kuuluvat nuorisovalvonta ja erilaiset hälytystehtävät. KUKA: Antti Kopra NIMIKE: vanhempi konstaapeli TYÖPAIKKA: Helsingin poliisilaitos Kenttätehtävissä puhe on poliisin tärkein työväline. Antti Kopra on yksi ennalta estävän toiminnan poliiseista, jotka kertovat ja keskustelevat työtehtävistään sosiaalisessa mediassa. Poliisin tärkein työväline on puhe. Voimankäyttöön liittyvistä välineistä eniten käytetään käsirautoja.. Useimmiten kahlittava on päihtynyt ja siksi aggressiivinen eikä ymmärrä käskyjä. Instagramissa ja Facebookissa hän on nimellä konstaapelikopra
Niillä ilmaisivat valtaansa ja asemaansa ne, joilla niitä oli. Naisten taas on vältettävä kaikenlaista tunteikkuutta, jos haluaa vaikuttaa järkevältä. Ensin ymmärrettiin, että työkavereiden välillä voi olla ristiriitoja. Jäiköhän heille työpaikalta elinikäisiä ystäviä. Kolumni Työkavereiden välisestä ystävyydestä T YÖPAIKAT EIVÄT OLE läheisiä ihmissuhteita varten. En osaa sanoa, syynätäänkö miesvaltaisissa työpaikoissa ihmissuhteita näin tarkkaan, mutta naisten välinen ystävyys työpaikoilla on tupattu nähdä ongelmana. Se on hassua, sillä olen saanut parhaimmat ideani ja tehnyt kiitetyimmät työsuoritukseni tyyppien kanssa, jotka ovat myös ystäviäni. Vaikka esimiehet ovat välillä nähneet paljon vaivaa estääkseen ystävyyssuhteiden syntymisen, parhaat kaverini olen silti onnistunut saamaan töistä. 2/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11. Yksi entinen pomoni oli omaksunut niin hyvin nämä nyrkkisäännöt, että hän saattoi lähteä huoneestaan pahaenteiselle kierrokselle, jos hänen mielestään joku notkui työkaverinsa työpisteellä juttelemassa liian pitkään. Kun toisessa työpaikassa ystävystyin työkaverini kanssa, pomo halusi virkistysristeilyllä laittaa meidät eri hytteihin, jottemme ”klikkiydy” liikaa. Itkeä ei saa, eikä iloita nyt varsinkaan. Tunteet aiheuttavat meille niin paljon ahdistusta, että ne on kielletty työpaikoilta tyystin. Hän on vuoden 2023 kolumnistimme. Yhden kaveriporukan kanssa kokoonnumme monta kertaa vuodessa, vaikkei kukaan meistä ole enää töissä siinä paikassa, jossa yli 15 vuotta sitten tapasimme. Kolumni Virpi Salmi on ilmiöihin, tasa-arvoasioihin ja huumoriin erikoistunut vapaa toimittaja. Työkavereista on tullut lähimpiä ystäviä, joilla on vara-avaimeni ja joiden nimen kohdalla on puhelimessani ICE-merkintä. Työkavereista on tullut lähimpiä ystäviä, joilla on vara-avaimeni ja joiden nimen kohdalla on puhelimessani ICE-merkintä. Siellä kun vietetään valtaosa päivästä seurassa, jota ei ole itse päässyt valitsemaan. Työpaikoilla tehdään työtä eikä kaveerata. Työpaikalla ei tarvitse teeskennellä eikä siirtää työpäivän ajaksi persoonaansa syrjään. Miehille eivät kuulu muut tunteet kuin vihaisuus. Esimerkiksi vielä kolme vuotta sitten Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen sanoi Anna-lehden haastattelussa, ettei henkilökohtaisista asioista pidä puhua työpaikalla ollenkaan. Ehkä myytti elää sitkeästi siksi, että tunteet on yhteiskunnassa katsottu naisten erityisalueeksi, kun miehille ojennetaan järki ja rehtiys. Toisinaan muistelemme kyllä entisiä pomojamme. Naisvaltaisista työpaikoista ylläpidetään mielikuvaa hankalina ja riitaisina yhteisöinä ja naisista toistensa kampittajina ja kiusaajina. Tunteita piilotellaan edelleen työpaikoilla siksi, että niin meitä pitkään kasvatettiin muutenkin tekemään. Todellisuudessa nämä eivät ole sukupuolesta riippuvia asioita. Tällaisia ajatuksia kaupittelivat esimiehille erilaiset työelämävalmentajat ja asiantuntijat aivan lähimenneisyydessä. Nyt julkisessa työelämäpuheessa todetaan jo, että tunteet kuuluvat työpaikalle. Samaan aikaan, kun tunteiden näyttämistä ja ystävyyttä pidettiin työpaikoilla kyseenalaisina, pomojen huutaminen ja raivoaminen olivat ihan normikäytöstä. Samassa yhteydessä meille kuitenkin muistutetaan kuin lapsille, ettei pidä kiukutella eikä käyttää työkavereitaan omien ongelmiensa likasankona. IHAN VIIME VUOSINA tämä on muuttunut
Liikunta siis virkistää muistia, tehostaa oppimista ja parantaa toimintakykyä. Levänneenä ihminen voi paremmin. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2023 Pinnalla TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK M ITEN FYYSINEN AKTIIVISUUS vaikuttaa kehoon ja aivoihin. Aivojen hiussuonten määrä lisääntyy ja yhdessä muiden tekijöiden kanssa aivojen sähköinen aktiivisuus ja aivo solujen väliset yhteydet paranevat. Liikkuminen onkin ylivoimainen keino pitää keho terveenä.. Hengitysja verenkiertoelimistön kehittäminen hyödyttää masennusoireisia. Terveys kohenee muun muassa aivoissa tapahtuvien rakenteellisten muutosten kautta. YKSIKIN LIIKUNTAKERTA EDISTÄÄ TERVEYTTÄ Kognitiivinen suorituskyky, muisti ja toiminnanohjaus ovat yhteydessä harmaan aineen määrään. Aivoalueiden väliset hermoverkot tihentyvät, mikä näkyy harmaan aineen lisääntymisenä aivojen otsaja hippokampusalueella. Liikkuminen parantaa aivojen hapensaantia. Osa hyvistä vaikutuksista mielenterveyteen voi johtua siitä, että liikunta parantaa unenlaatua. – Oikeanlainen liikkuminen voi lievittää kipua, parantaa immuunipuolustusta ja vähentää infektioiden riskiä, Pipsa Tuominen täydentää. Paitsi että aivotoiminta vilkastuu liikunnan ansiosta, liikunta myös lisää stressinsietoa ja kohentaa mielialaa. Kaikenlainen fyysinen toiminta tehostaa aivojen ja lihasten verenkiertoa. Terveystieteiden tohtori, filosofian maisteri Pipsa Tuominen kertoo, että aivot tosiaan muuttuvat säännöllisen liikunnan ansiosta. Aivojen hyvinvoinnille uni on keskeisen tärkeää. Liikunnan hyvät vaikutukset eivät jää tähän
Lopeta kuitenkin raskas liikunta hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, jos se heikentää untasi. Myös kännykän, ovikellon ja postiluukun vaimennus voi olla tarpeen. Aerobinen liikunta vähentää tulehdusta. Lepokin on tärkeää, eikä liikunta saisi muuttua pakko mielteiseksi, sillä ylenpalttinen liikkuminen alkaa vaikuttaa terveyteen epäsuotuisasti. Harva täyttää suositukset Verkkaista kestävyysliikuntaa tulee suomalaisille päivittäin ihan kohtuullisia määriä, mutta vain noin neljäsosa suomalaisista täyttää lihaskuntoa ylläpitävän ja kestävyysliikunnan suositukset, ja työikäisistä vielä harvempi. Kova harjoittelu voi johtaa ylikuormittumiseen ja stressiin. Lisää aiheesta ttl.fi/oppimateriaalit/ vireyttavuorotyohon. Sovi perheesi kanssa pelisäännöistä, jotka tarvittaessa takaavat nukkumisrauhan päivällä. Vältä tällöin kaikenlaista aktivoivaa tekemistä. Tee makuuhuoneestasi ajaton vyöhyke nukkumaanmenon ja ylösnousun väliseksi ajaksi. Käännä herätyskello niin, ettet näe kellonaikaa. Naiset täyttävät suositukset vähän miehiä yleisemmin. Pitkällä aikavälillä säännöllisesti liikkuen muutoksesta tulee pysyvä, Tuominen sanoo. Matala-asteisen tulehduksen on huomattu vaikuttavan kognitioon, mutta vielä tästä ei ole kovin kattavaa tutkimustietoa. Liikunta vähentää tulehdusta Hyvät vaikutukset syntyvät sekä kestävyyskunnon että lihasvoiman kasvattamisella. Jo vähäinen liikunnan lisääminen edistää terveyttä. Laita työajat näkyviin esimerkiksi jääkaapin oveen, jotta muut tietävät, milloin tarvitset rauhallisen ajan nukkumiselle. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Nuoret liikkuvat enemmän kuin keski-ikäiset ja ikääntyneet. Tällaista hölkkää tai juoksua vastaavaa, rasittavaa liikuntaa riittää 1 tunti 15 minuuttia viikossa. 2/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Virkeänä vuorotyössä Miten pysyä virkeänä, kun vuorotyö tai pitkät vuorot häiritsevät unirytmiä. Molemmat parantavat rasva-aineenvaihduntaa, minkä ansiosta kehon kokonaisrasva ja elimistölle erityisen haitallinen sisäelimien ympärillä oleva rasva vähenevät. Päivän aikainen liikunta lisää todennäköisyyttä nukkua hyvin. Raskaan ruoan lisäksi rajoita myös kofeiinin, alkoholin ja nikotiinin käyttöä. Työikäisten olisi suositeltavaa liikkua vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa niin, että sydämen syke kohoaa ja teho vastaa reipasta kävelyä. Ota käyttöön Vireyttä vuorotyöhön -hankkeen tuottamat vinkit. Hänestä olisi hyödyllistä, että toimistotyötä tekevällä olisi käytössään tasapainolauta tai kävelymatto seisomisen mahdollistavan työpöydän edessä. Säännöllinen ruokailurytmi ja terveellinen ruokavalio yleensä parantavat unen laatua. Aivojen kannalta vielä parempi olisi harrastaa nopeaa reagointia vaativia lajeja, joita ovat esimerkiksi palloilulajit. Kun verisuonten toiminta paranee, tulehdustekijöiden tuotanto estyy. Miten työikäisen tulisi liikkua. Pipsa Tuominen suosittelee kuitenkin lisäämään kaikenlaista fyysistä aktiivisuutta. Ota tarvittaessa käyttöön pimennysverho, silmälaput ja korvatulpat. Valmistaudu uneen päivän aikana R AUHOITU ITSELLESI MIELEISELLÄ tavalla ennen vuoteeseen menoa. Se myös lisää nivelten rasitusta ja vammojen riskiä. – Yksikin liikuntakerta vaikuttaa myönteisesti verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihduntaan. Kävely ja kuntosaliharjoittelu ovat tavallisimman harrastetut liikuntalajit sekä miehillä että naisilla. Samat terveyshyödyt saa myös vaihtamalla reippaan tehon rasittavaksi, niin että liikkuessa hengästyy kunnolla. Oikeanlainen liikkuminen voi lievittää kipua, parantaa immuunipuolustusta ja vähentää infektioiden riskiä
Lähetä yhteystietosi otsikolla PARASTASUOMESSA osoitteeseen tilaukset@matkailulehti.fi. 35 euroa). Tilausmaksu suoritetaan laskulla, jonka saat sähköpostiisi ensimmäisen lehtesi yhteydessä. tapaamme kiinnostavia kotimaanmatkailijoita vinkkaamme monipuolisesti matkakohteita kannustamme uusiin lajeihin ja harrastuksiin ihastelemme luontoa ja maisemia TILAA Matkailulehti vuodeksi 25 eurolla! INNOSTU JA INSPIROIDU kotimaanmatkailusta! Saat neljä upeaa numeroa tutustumishintaan 25 euroa (norm. matkailu_TTT220x280.indd 1 matkailu_TTT220x280.indd 1 15.3.2023 13.20 15.3.2023 13.20. Etuhinta koskee uusia kotimaantilauksia
Sen vuoksi vastuu on usein siirretty palkatulle toiminnanjohtajalle. 26 Lyhyet S. Vapaaehtoisista koostuvalla joukolla ei kuitenkaan välttämättä ole työnantajaosaamista eikä edes ymmärrystä työyhteisön käytännön toiminnasta. Lain mukaan johtaminen sekä työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta huolehtiminen kuuluvat yhdistyksen hallitukselle. Työ. Aina hänelle ei ole annettu riittäviä valtuuksia johtaa työntekijöitä, mikä hankaloittaa tehtävän hoitamista. Tässä numerossa 16 Palkkatyö järjestössä tarjoaa työnimua 20 Kokeneesta pomosta tuli tyytyväinen alainen 23 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulisi ymmärtää paremmin työelämässä 24 Kuinka monta askelta tänään keräsit. 2/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus KOLMANNEN SEKTORIN TÖISSÄ EI AINA OLLA SELVILLÄ, KUKA VASTAA TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖHYVINVOINNISTA. 16 Miten yhdistys ylläpitää työhyvinvointia. Järjestöllä tai yhdistyksellä, joka palkkaa työntekijän, on samat vastuut ja velvoitteet kuin muillakin työnantajilla
Vapaaehtoisten jaksamisesta puhutaan paljon, mutta kuka vastaa työntekijöiden hyvinvoinnista ja johtaa sitä. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2023 PALKKATYÖ JÄRJESTÖSSÄ tarjoaa työn imua Suomessa on noin sata tuhatta yhdistystä, joista monet toimivat vapaaehtoisten ja muutaman työntekijän voimin. TEKSTI TIINA KOMI KUVAT KIRSI VÄISÄNEN
Erikoistutkija Kirsikka Selander Työter veyslaitoksesta on väitellyt aiheesta vuonna 2018. Työkaverit ovat pa tistaneet pomonsa ulos haastatte lun ajaksi. – Työaika joustaa molempiin suuntiin. Sandholm tunnistaa väitöstutkimuksessa esiin nous seet työn hyvät ja huonot puolet. Hänen mukaansa kolmannen sektorin tulisi kiinnittää enem män huomiota työn organisointiin ja johtamiseen. Ne ratkaistiin ja ny kyisin työyhteisössä panostetaan tietoisesti siihen, että mahdolliset ongelmat pystytään taklaamaan alkuunsa. Kaikissa työpaikoissani luottamus henkilöistä koostuvilla hallituksilla ei välttämättä ole ollut osaamista käsitellä työntekijöihin liittyviä asioita kovin taitavasti. Keskustelu on avointa. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevät työntekijät kes kustelevat usein palautumisesta, jaksamisesta ja hy västä työn tekemisen tavasta. Järvenpään rantapuistoon on muutama sata metriä Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston uudelta toimistolta. Kun hän aloitti nykyisessä työpaikassaan viitisen vuotta sitten, työn tekijöiden kesken oli ongelmia. Yhdistysverkostolla on vuoden toimintasuunnitelma, ja töitä suunnitellaan pitkin matkaa. Työaika joustaa joka suuntaan Työssä tarvitaan kaaoksensietokykyä. 2/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Pyrin pitämään huolen siitä, että työntekijöille jää työn jälkeen voimavaroja myös perheelle ja muuhun elämään. Pienessä tiimissä pyritään hyödyntämään kaikkien osaamista. Jos Yhdistysverkoston työntekijä kokee, ettei hän pysty selvittämään jotain asiaa Sandholmin kanssa, hän voi kääntyä puheenjohtajan puoleen. Ongelmiin tartutaan heti Saana Sandholmilla on kolme alaista. Tietoa järjestöistä hänelle on kertynyt myös Yhdistys verkostoon kuuluvien 55 eri yhdistyksen työntekijöi den kertomana. Yhdistyslainsäädännön perusteella tehtävät kuuluvat vapaaehtoisista koostuvalle yhdistyksen hallitukselle. Turvallista ja hyvää työilmapiiriä on rakennet tu esimerkiksi työntekijöiden vahvuuksia vaalimalla. Toiminnanjohtaja Saana Sandholm hakee kävelylenkeiltä virtaa ajatustyöhön. Yhdistysverkoston työntekijöi den on lupa tehdä työtä muualla kin kuin työpöydän ääressä. – Kun rekrytoimme tiimiimme uutta työntekijää, pohdimme, sopiiko hakija porukkaamme niin, että viihdymme kaikki yhdessä. Sandholm on työskennellyt pitkään järjestöuralla. Meillä on vahva työn imu ja hyvä työmoraali. Pienellä työyhteisöllä ei ole työsuojeluvaltuutettua, joka henkilöstön on lain mukaan valittava keskuudes taan silloin, kun työntekijöitä on vähintään kymme nen. Silti yllätykset ovat yleisiä. Sandholm on tarkka siitä, että ylityöt pidetään vapaana ja mahdollisimman nopeasti, ettei kukaan väsy. Minä en ole mikään aamuvirkku, joten aloitan työt usein vähän muita myöhemmin.. K ESKI-UUDENMAAN Yhdistysver koston toiminnanjohtaja Saana Sandholm kävelee tuttuja lenk kipolkuja Järvenpäässä ja puhuu kännykkään. Pyrin pitämään huolen siitä, että työntekijöille jää työn jälkeen voimavaroja myös perheelle ja muuhun elä mään, Sandholm kertoo. Tutkimuksen mukaan järjestöjen organisaatiokult tuuri ei kaikilta osin tue palkatun henkilöstön työ hyvinvointia. Esi merkiksi ajatustyötä voi tehdä kävelylenkillä. Usein päivän suunnitelmat menevät viime hetkellä uusiksi, kun eteen tulee jokin nopeasti hoidettava asia. Niitä voi tulla paitsi Yhdistysverkoston sisältä myös yhteistyö kumppaneilta, joita ovat esimerkiksi jäsenyhdistykset, kunnat, THL ja ministeriöt. – Meillä on mahtava hallitus, jonka puheenjohtaja on lähiesihenkilöni. – Kiinnitämme huomiota riittävään palautumi seen ja huolehdimme tauoista, jotka rytmittävät päi vää
Vapaaehtoisesti toimivassa yhdistyksen hallituksessa voi olla pientä eläkettä saavia entisiä matalapalkka-alan työntekijöitä, joiden mielestä asiantuntijatyöstä maksettava palkka vaikuttaa suurelta. – Yhdistystoiminnassa osaava henkilöstö on valtavan tärkeä resurssi. – Saan järjestää työni sillä tavalla, kuin itse koen järkeväksi, samoin työkaverini. Meillä on litteä organisaatio, jossa jokainen voi kehittää työtään mielekkääksi. Saana Sandholm itse kuuluu Uudenmaan verkostojärjestöjen toiminnanjohtajien vertaisryhmään, jossa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Tiimin uudelle työntekijälle maksetaan sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. – Muistan, miten omalla työurallani eräästä hallituksesta osa pohti, ovatko palkankorotukset tarpeellisia, ja totesi, ettei tällainen saa tulla tavaksi. Rahoitus on vakiintunut eikä herätä Sandholmissa huolta. Siksi Sandholm lukee myös hallituksen jäsenten lähettämät sähköpostit työajallaan. Työssä, jossa ei voi kilpailla palkalla, on tärkeä panostaa muuhun hyvää, kuten tiimityön sujuvuuteen ja vapaa-ajan riittävyyteen. Yhdistysverkostossa on tiukka sääntö siitä, ettei sähköposteja saa lähettää työajan ulkopuolella. Osa hallituksen jäsenistä vaihtuu vuosittain. Hän ei ehdota hallitukselle menoja, joihin ei budjetissa ole varaa. Saana Sandholm on tyytyväinen Järvenpään kaupungilta kierrätettyihin toimisto kalusteisiin.. Esimerkiksi yksi työtekijöistä vetää työsuhteessa olevien vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden verkostoa. Palkankorotuksista päättää hallitus. Aina uuden toimintakauden alkaessa puheenjohtaja käy pelisäännöt läpi hallituksen kanssa ja kertoo esimerkiksi siitä, että hallituksen jäsenet eivät saa teettää työntekijöillä tehtäviä toiminnanjohtajan tietämättä. Hallitus päättää palkasta Järjestötyön palkat eivät ole kilpailukykyisiä verrattuna yrityspuolen palkkoihin. Jos ei ole hyviä ihmisiä tekemässä työtä, organisaation tavoitteet eivät toteudu. Yhdistysverkoston rahoitus tulee sosiaalija terveysministeriöltä, ja siitä päätetään kerran vuodessa. Saana Sandholm kokee työnsä merkitykselliseksi, kiinnostavaksi ja palkitsevaksi. Heillä on tiukka sääntö siitä, ettei sähköposteja saa lähettää työajan ulkopuolella. Myös verkostoituminen lisää työhyvinvointia. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2023 Sähköposteja vain työaikana Yhdistysverkostossa tiimi sopii keskenään, milloin henkilöstö on toistensa tavoitettavissa. Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto muutti vuoden alussa vanhalta Sahan koululta kerrostaloasuntoon Järvenpään keskustaan. Siksi töiden rajaaminen on välillä vaikeaa, vaikka järjestötyössä on paljon vapautta. On kiusallista neuvotella palkasta 15 hengen kanssa, Sandholm sanoo. Toiminnanjohtajana Sandholm on vastuussa Yhdistysverkoston taloudesta
Vuonna 2018 julkaistusta tutkimuksesta ilmeni, että yhdistyksis sä ja säätiöissä työskentelevistä lähes 70 prosenttia oli valmis vaihtamaan työpaikkaa, jos heille tarjottaisiin uutta työtä samalla palkalla. Työn ennakoimattomuus ja kiire nakersivat työhyvinvointia. Monet vapaaehtoistyöntekijät ovat mukana yhdistystoiminnassa, koska he kokevat sen tavoitteet itselleen tärkeiksi. Työ koettiin merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Erikoistutkija Kirsikka Selander Työ terveyslaitoksesta tutki väitöskirjassaan työhyvinvointia kolmannen sektorin palkkatyössä. Työajat ovat hankalia, koska vapaaehtoistyön tekijät kokoontuvat yleensä iltaisin tai viikonloppuisin. Yli 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi olevansa työhönsä melko tai erittäin tyytyväinen. Heillä voi olla kova into ja palo parantaa jäsentensä elämänlaatua epäkohtia poistamalla. Y HDISTYKSET JA SÄÄTIÖT toimivat yritysten tavoin ja työllistävät ihmisiä. Ylitöitä tehdään paljon, ja työ on kiireistä. Niillä saattaa olla yksi tai useampi palkattu työntekijä, jonka työnantajana toimii hallituksen puheenjohtaja tai koko hallitus. Asiantuntijatyö ja käytettävissä olevat resurssit lisäsivät työn imua, ja työn itsenäisyys ilahdutti. Työpaikan vaihtoaikeita vähensivät hyvä työilma piiri, mahdollisuus hyödyn tää omaa osaamista sekä. Jos yhdistyksen toiminnanjohtajalla on alaisia, hänellä täytyy olla kykyä, taitoa ja vapautta johtaa heitä. Isommissa yhdistyksissä tehdäänkin jo työntekijöille hyvinvointikyselyjä samalla tavalla kuin yritysmaailmassa, hän sanoo. Yksityisellä puolella työskentelevistä 52 prosenttia oli valmis vaihtamaan samapalkkaiseen työhön toisaalla. Kirsikka Selander arvelee, että yhdis tyslakia muuttamalla voitaisiin luoda paremmat rakenteet työntekijöiden turvaksi. Usein johtamiseen liittyviä vastuita ei ole sisäistetty yhdis tyksissä ja säätiöissä. 2/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 ONKO JÄRJESTÖISSÄ OSAAMISTA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEEN. Huomiota pitäisi kiinnittää myös työilmapiiriin ja sosiaali seen tukeen. Pahimmassa tapauksessa kenelläkään hallituksen jäsenistä ei ole osaamista työntekijöiden johtamiseen. Etenkin pienissä yhdistyksissä työ saattaa olla määräaikaista ja rahoitus epävarmaa, mikä heikentää työhön sitoutumista. Työntekijät motivoituneita Ongelmista huolimatta kolmannen sektorin työntekijöiden työtyytyväisyys oli hyvä. Selanderin mielestä työn epävarmuutta ja intensiivisyyttä voisi vähentää paranta malla johtamista, organisoimalla työtä ja luomalla siihen hyvät rakenteet. Heidän suhtau tumisensa organisaation toimintaan on erilainen kuin palkatuilla työntekijöillä. Mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön olivat hyvät. Tosin johtajuuteen liittyvien vas tuiden tarkistuksia voi tehdä nykyisenkin lain puitteissa. Myös motivaatio työn tekemiseen oli korkea. – Yhdistysten hallituksissa kannattaa keskustella työntekijöiden hyvinvoinnista. He työskentelevät organisaation hyväksi vapaaajallaan ilman korvausta ja saat tavat odottaa samanlaista paloa myös työntekijöiltä. – Työntekijän on osattava johtaa työtään ja itseään etenkin silloin, kun hän on yhdistyksen ainoa palkattu työntekijä, esimerkiksi toiminnanjohtaja, Selander toteaa. Oleellista on sopia, kuka vastaa mistäkin ja johtaa mitäkin, esimerkiksi kuka vastaa työ hyvinvoinnista. Tämä on huomattavasti enemmän kuin julkisella sektorilla, jossa työs kentelevistä vain 44 prosenttia vaih taisi työpaikkaa. Intohimoa ilmassa Väitöstutkimuksen mukaan etenemis mahdollisuuksien puute ja työn intensi teetti lisäsivät yhdistyksissä työpaikan vaihtoaikeita. omien ja organisaation arvojen yhdenmu kaisuus. Työn ja perheen yhteensovittaminen on vaikeampaa kuin julkisella tai yksityi sellä sektorilla työskentelevillä
– Kävi aika raskaaksi olla vastuullisessa työssä, joka tapahtuu jatkuvasti alakierteessä olevalla media-alalla. Hän halusi antaa seuraajalle täyden työrauhan heti alusta alkaen. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2023 M ARI TEINILÄ ON tehnyt pitkän uran kristillisen median palveluksessa. Koko syksyn kestäneen rekrytointiprosessin jälkeen Kotimaa ilmoitti marraskuun lopulla uudesta päätoimittajasta. Irtisanoutuako, vai löytyisikö jokin muu ratkaisu. Jo vuonna 1905 perustetun Kotimaa-lehden päätoimittajana hän aloitti vuonna 2009. Enemmän hän pohdiskeli omia alaistaitojaan pitkän päätoimittajuuden jälkeen. – Oloni oli todella helpottunut, kun alkoi näyttää siltä, että tämä toiveeni oikeasti toteutuu. Huolellisen harkinnan jälkeen Teinilä päätyi ehdottamaan yrityksen hallitukselle, että hän jäisi samaan työpaikkaan töihin mutta siirtyisi tavalliseksi toimittajaksi. Teinilä kertoo, ettei muutos sinällään pelottanut. Hän tuli läheltä eli toimituksen sisältä. Toimituksessa on kaikkiaan noin kahdeksan henkeä. – Minusta hyvä alainen on sellainen, joka tekee sen, mitä sovitaan, on aktiivinen ideoimaan ja ylläpitää työpaikalla hyvää ilmapiiriä. Rekrytointi käynnistyi Viime kesän lopulla Mari Teinilä kertoi toimitukselle, että he saavat uuden päätoimittajan ja että hän itse jatkaa työyhteisössä yhtenä toimittajista. Kotimaa-lehden Mari Teinilä ja Freija Özcan ovat tyytyväisiä uusiin tehtäviinsä ja keskinäiseen yhteistyöhön. Tämän vuoden alusta hän palasi riviin tekemään toimittajan töitä.. – Hallitus suhtautui ennakkoluulottomasti ehdotukseeni. – Luotin siihen, että hallituksemme pystyy kyllä valitsemaan täyspäisen ihmisen. Erityisesti arvostan valmiutta tuoda esille myös vaikeita asioita. Teinilä ilmoitti hyvissä ajoin yrityksen hallitukselle, ettei hän halua olla millään tavalla mukana uuden päätoimittajan rekrytoinnissa. Sen liiketoimintaan kuuluvat myös Askel-lehti sekä Kotimaaverkko media. Kokenut journalisti oli jo jonkin aikaa miettinyt, että hän kaipaisi työelämässä muutosta. Talousluvut ovat menneet meilläkin alaspäin ja henkilöstön määrä on vähentynyt, Teinilä sanoo. Ennen päätoimittajan pestiään Freija Özcan työskenteli viisi vuotta Kotimaa-lehden toimituspäällikkönä. Eläkeikäänkin on vielä useita vuosia. TEKSTI VESA KEINONEN KUVAT JUKKA GRANSTRÖM KOKENEESTA POMOSTA TULI tyytyväinen alainen Päätöstä tehtäessä kannattaa arvioida hyvin rehellisesti omaa identiteettiään. Esihenkilön ja alaisen roolien vaihtuminen työpaikalla voi vaatia kaikilta totuttelemista. Lehteä julkaisee Sacrum-Kotimaa Oy. Vastuu on nyt erilaista Kun päätoimittajuus joulukuun alussa vaihtui, Mari Teinilä piti suunnitellusti muutaman viikon rästivapaitaan. Hän uskoi sen olevan parasta. Päätoimittaja punnitsi vaihtoehtoja