22 Nopea tuki auttaa, kun jaksaminen tökkii Siilinjärvi tarjoaa keskusteluapua työntekijöilleen. 50 Urapolulla 51 Ensi numerossa 30 Näkövammainen Alessandro Iannacone joutui työttömäksi. Nyt hän on työkokeilussa. 25 Työ ajassa Terveys 28 Pitkittynyt koronatauti vaatii yksilöllistä hoitoa K Asiantuntijat luovat toivoa sairastuneille. Poliisi kohtaa tämän työarjessaan.. TYÖELÄKEYHTIÖ VARMAN JOHTAVA ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI KIRSI KARVALA. KANNESSA HEIDI LAKANEN KUVA MIKKO KÄKELÄ KU VA PA AV O M AL IN EN JA SE ID I SA LO N EN KU VA KA RO LI S KA VO LE LI S / SH U TT ER ST O C K Sisällys K = kannessa 2/2022 16 Vaikka Suomessa esimerkiksi henkirikoset eivät ole pitkällä aikavälillä lisääntyneet, pieni joukko syyllistyy entistä useampiin rikoksiin. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Jottei masennus veisi ennenaikaiselle eläkkeelle K 10 Tauon paikka 12 Tuntosarvet koholla työyhteisössä 14 Kognitiivisen kuormituksen hallinta – kenen vastuulla. 20 Jutteluhetki ehkäisee monta ongelmaa Stressi heikentää kykyä asettua toisen asemaan. 42 Esimiestyön paineet esiin ja tarkasteluun K Pandemia on tuonut lisätyötä esihenkilöille. Työ 16 Poliisin työ menee tunteisiin K Komisario Hannu Väänänen irrottautuu työstään ratsailla. 47 Asiantuntijalta Katse inhimilliseen tekijään 48 Tapaturmainen kuolema Teräsputket putosivat kuljettajan päälle. 30 Työura voi jatkua näkövammasta huolimatta Näkövammainen koneenkäyttäjä siirtyi uusiin tehtäviin. Työyhteisön kehittäminen jää yksilölähtöisen tuen jalkoihin. 33 Istujan jumppa Selkärankaa rullaten 34 Keltaisen nauhan jumppa K Lisää energiaa liikkeestä 36 Terveys ajassa Turvallisuus 38 Välittäminen sallittu! K Turvallisuushavainnot ovat etuviisautta
Kuinka pysyä motivoituneena muutoksen keskellä. Luvassa asiaa aidosta työelämästä! TYOHYVINVOINTIM ESSUT.FI # T Y O H Y V I N VO I N T I M E S S U T 13.–15.9.2022 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS ErgoFinlandin tuotteet löytyvät verkkokaupastamme. Hyvällä ergonomialla voidaan paran taa hyvinvointia ja ennaltaehkäistä tukija liikuntaelinvaivoja sekä sairauspoissaoloja. Lisäksi tuotteita voi hankkia jälleenmyyjiltämme kautta maan. Miten johtaa itseään, saati muita, yhteistä arvopohjaa noudattaen. Kuinka pitää yllä yhteisön työkykyä sekä omaa terveyttä työuran päätyyn asti. Myös testaaminen onnistuu ErgoFinlandin tiloissa Helsingissä. Ergonomisia ratkaisuja voi toteuttaa sen mukaan, millainen kotiympäristösi on.. Kuinka motivoida organisaatio samaan. Työ on murroksessa. Tuotteiden käyttöön ja valintaan saa opastusta ottamalla yhteyttä ErgoFinlandiin. SAMAAN AIKAAN 13.–15.9.2022 14.–15.9.2022 VIERIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU. ERGONOMISIA RATKAISUJA ETÄJA HYBRIDITYÖHÖN WWW.ERGOFINLAND.FI Mikäli teet paljon töitä kotoa käsin, on syytä huolehtia hyvästä työasennosta
Usein ihminen myös tuntee oman työnsä tarkemmin kuin vierestä seuraaja. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 88 euroa, kestotilaus 78 euroa. Liiallisen puuttumisen taustalla voi myös olla se, etteivät esi henkilön kyvyt riitä kokonaisuuden hallitsemiseen tai ettei hän ole täysin ymmärtänyt tehtäväänsä. Jokainen haluaa itse vaikuttaa teke miseensä. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Se on hauskempaa ja hyödyllisempää kaikille! Kirsi Väisänen Lue esimiestyön psykososiaalisesta kuormituksesta sivulta 42. Paino PunaMusta Forssa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E. Hän ei selvästi uskaltanut tulla alas vaan katseli empien alikulkuun johtavaa mäkeä. Vastuu ja vapaus toimia pa rantavat lopputulosta. Liian lähelle ei kuitenkaan pidä mennä. Migromanageeraus johtaa helposti työntekijöiden turhautumi seen. Se tekee ongelmasta vaikean ratkaista. Mikromanageri on ehkä erityisen tunnollinen tai järjestystä ihannoi va ihminen. On hyvä, että esihenkilö Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 26. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot on valpas ja kiinnostunut siitä, mitä ja miten alaiset tekevät ja tarvitsevatko he ehkä apua jossain. PÄÄTOIMITTAJALTA 16.3.2022 Anna ihmeessä tehdä itse! M E RADANVARRESSA asuvat tiedämme, että asema laiturit hioutuvat hyvin liukkaiksi talvi aikaan. Saatuani myöntävän vas tauksen ja luvan auttaa, istahdin rol laattorin ritsille ja pyysin miestä tart tumaan ohjaimiin. Meitä nauratti! Uskon, että tapaus oli molemmille paitsi hauskempi myös kaikin puolin turvallisempi kuin jos olisin lähtenyt taluttamaan avun tarvitsijaa käsi varresta, samalla rollaattorin kanssa kamppaillen. Syytä olisi. Kiitin taas kerran kuluneita nastakenkiäni jäisellä alus talla, kun mieleeni palautui tapaus vii den vuoden takaa. Kunnioitus on säilytettävä. Epäluottamus hankaloittaa vuorovaikutusta ja asioiden hoitamista. MIKROMANAGEERAUS on johtamisen tyyli, jossa alaisiin ei luoteta, vaan hei dän tekemisiään seurataan yksityis kohtaisesti ja niitä korjataan. Oli pakkasaamu. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2021. Menin kysymään, oliko miehen tar koitus siirtyä asemalaitureille vieville hisseille. Minullahan ei ollut – toi sin kuin kaverilla – kokemusta moisen menopelin ohjaamisesta. Jatkoin matkaa Tikkurilan asemalta alitunnelin kaut ta, kun huomasin luiskan yläpäässä rollaattoriin nojaavan, iäkkään mie hen. ANNETAAN SIIS työntekijän olla oman työnsä ohjaimissa. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) KU VA JU HA SO MB Y AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. TAPAUKSESTA VOI ottaa oppia myös johtamiseen. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Usein vain johdettavat tunnistavat ongelman, esihenkilö itse ei. Vuositilaus 98 euroa, kestotilaus 88 euroa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 52. Sitten jarruttelin liukkaan mäen alas nastakengilläni, ja mies luotsasi kädensijoista perässä. Kuljin vielä silloin töihin junalla
PALAUTETTA NETTISIVUJEN JUTUISTA Tartuntatautipäivärahan saanti helpottuu – vaatimuksena labora toriotesti ja terveydenhuollon toimijan todistus Ajankohtainen aihe. Artikkeli avasi mahdollisuuksia. ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutis kirjeessämme kiinnosti sinua eniten. KIITOS KAIKILLE palautetta antaneille! Kirjapalkinnot on arvottu ja toimitettu voittajille. Vaiettu aihe, joten tärkeä nosto. LUKIJOILTA 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 NUMEROSSA 1/2022 lukijoita kiinnosti eniten juttu, jossa haastateltiin terveys alan johtajaa Petja Orrea ja työntekijä kokemuksen asiantuntijaa Visa Myllyntausta. Klikkaa lehden kansikuvaa, niin pääset rekisteröitymään digilehden lukijaksi. Inhimillinen ja ihmiset huomioon ottava johtamiskulttuuri on tärkein. Tämä työkulttuurin muutoksen tarve pitäisi ymmärtää, jotta työvoimaa riit täisi töihin jatkossakin. Osaajista käydään jo nyt kovaa kilpai lua työpaikoilla, tulevaisuudessa vielä enemmän. Koskettava juttu, josta jokainen varmasti löytää tarttumapintaa. Monet ihmiset kaipaavat enemmän joustoa työaikoihin ja tapoihin tehdä asioita. Miten työajan enimmäismäärää kuu luu seurata: työneuvosto otti kantaa uuden työaikalain tulkintaan Tämä koskee suoraan omaa työtäni. tttlehti.fi/ digilehti. Arvomme palautetta antaneiden kesken työelämää käsitteleviä kirjoja. Konkretiaa koulun turvallisuuteen Kiva lukea todella konkreettisesta turvallisuuden edistämisestä ja hienoa innovointia Säppiturvalukitsemis välineessä! Takamuksen työvuoro – lantionnosto saa pakarat, alaselän ja takareidet ahkeroimaan Hyvä saada näitä muistutuksia ajoit tain. Mene nettisivullemme tttlehti.fi/digilehti. Lantiotreeni sopii hyvin etäpäivän taukojumpaksi. Kilpailukykyinen palkka (jota se ei vielä ole) ei yksistään riitä pitämään työvoimaa palkkalistoilla. Kerro se tai anna muuta palautetta. Kun lounaskutsut ja puheenvuorot jäävät saamatta – yksinäisyys on yleinen ongelma, joka näkyy myös työelämässä Koskettava ja varmasti tänä päivänä monessa työpaikassa tuttua ja tunnis tettua ja eritoten valitettavaa toimintaa. Työvoimapula on alkanut näkyä jo esimerkiksi yksityisillä palvelualoilla. Mikäli ollaan kaavoihin kangis tuneita, ei myöskään uusille ideoille löy dy tilaa. Joten se, miten työntekijät kokevat työnantajan ja puhuvat työpai kastaan ulospäin, on erittäin merkityk sellistä. Moni on väliin putoaja, kun ei ole kotitestin perusteella saanut mistään rahaa. Parasta juttua voit äänestää verkossa 25.4. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Työvoimapula ratkesi purkamalla hierarkiaa KU VA M IK KO KÄ KE LÄ Hei, tilaaja! Tiesithän, että voit lukea aiempien lehtien juttuja digiarkistostamme
Mielenterveyden tuen työkalupakki tarjoaa erinomaisen tietopankin työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön, sanoo työeläkeyhtiö Varman johtava asiantuntijalääkäri Kirsi Karvala. Se käsittelee toimia, jotka edistävät työssä suoriutumista ja mahdollisuuksia pysyä työssä mielenterveysongelmista huolimatta. S. Konkreettisia toimia tarvitaan, että siirtymistä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle voidaan ehkäistä. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 H ALLITUKSEN Työelämän mielenterveysohjelma julkaisi yhdeksän maksutonta digityökalua organisaatioiden käyttöön viime syksynä. 8 Ettei masennus veisi eläkkeelle. Mielenterveyden tuen työkalupakkiin kuuluvat muun muassa Aivotyöpeli, Palautumislaskuri ja Muutosvalmius-työkalusarja. Lue lisää: hyvatyo.ttl.fi/mielityo/etusivu EVÄITÄ MIELENTERVEYSONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYYN TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. Työkaluja voi hyödyntää yksitellen täsmätukena tai pitkäjänteisenä arjen tukena työyhteisössä. Seuraavalla aukeamalla Karvala kertoo hollantilaisen tutkimusryhmän raportista
TEKSTI KIRSI KARVALA KUVA KIRSI KARVALAN KOTIALBUMI JOTTEI MASENNUS VEISI ennenaikaiselle eläkkeelle Teksti on muokattu versio Varman verkko sivuilla 2.2.2022 julkaistusta blogitekstistä. Tutkimusryhmä päätti tehdä ensin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, joka vastaa kysymykseen, mikä saa yleisistä mielenterveysongelmista kärsivän pysy mään töissä. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 M ITÄ PITÄISI TEHDÄ , jottei masen nus veisi joka päivä kymmentä suomalaista määräaikaiselle tai pysyvälle työkyvyttömyyseläk keelle, kuten tilastojen mu kaan viime vuosina on käynyt. Se vetää ennalta määritetyin kriteerein yhteen tiettyyn kysy mykseen liittyvän korkealaatuisen ja oleellisen todis tusaineiston jo aiemmin tuotetusta tiedosta. Laaja-alainen tutkimus pohjana tarkastelulle Arvostettu työterveysalan tieteellinen lehti Scandinavian Journal of Work Environment and Health julkaisi joulu kuussa 2021 hollantilaisen tutkimusryhmän ra portin, joka pyrkii antamaan vastauksia poikkeuksel lisen kunnianhimoisella tavalla. Se tiedetään, että ilmiö on mo nisyinen ja vaatii laajan keino valikoiman. Hollantilaisryhmä meni vielä harppauksen pidem mälle ja laajensi tutkimusmenetelmiään rakentamalla mallin, joka pyrki vastaamaan kysymyksiin mikä toi mii, kenelle, missä olosuhteissa ja miten. Systemaattinen katsaus on todistusarvol taan painavampi kuin yksittäinen tutkimus. Hän pohtii tekstissään, mitkä olisivat vaikuttavia keinoja pysyä työssä mielenterveysongelmista huolimatta. Kirsi Karvala on työeläkeyhtiö Varman johtava asiantuntijalääkäri. Tarvitsemme tutkimustietoa vaikuttavis ta toimenpiteistä, ettemme jäisi vain taivastelemaan asiaa tai tekemään jotain hedelmätöntä. AJASSA
4 Yksilölliset hallintakeinot (coping) Hallintakeinojen ja kognitiivisten strategioiden parantamiseen tähtäävä psykologin ohjaus edistää työssä pysymistä ja työssä suoriutumista. Näin saatiin mukaan usein viimeiseen asti työssään sinnittelijät, joiden vaikeuksista työnantaja tai työterveyshuolto ei välttämättä tiedä. Työterveyshuollon osallistumista ja osaamista työyhteisötason kehittämiseen on varaa lisätä. Sairausja oirelähtöisellä tutkimuksella ei saada riittäviä vastauksia kysymykseen, mitä yhteiskunnassa pitäisi ensisijaisesti tehdä, kun pyritään parantamaan mielenterveyttä. Tarjolla on kuitenkin paljon mielekästä työpaikkatason ennaltaehkäisevää ja reagoivaa toimintaa, joka tukee työntekijöiden mielenterveyttä. Niiden avulla menemme oikeaan suuntaan matkalla kohti maailman parasta työelämää. 3 Koetut työn piirteet Hallittavissa oleva työkuormitus ja työaika sekä työn muokkaukset parantavat mahdollisuuksia pysyä työssä. Niille on hollantilaiskatsauksenkin mukaan paikkansa, etenkin jos luotamme siihen, että terapia kohdentuu oikein, eli sitä tarjotaan siihen soveltuville ja sen tarpeessa oleville henkilöille. Näin on siitä huolimatta, että. Psykoterapia ja lääkehoito edistävät työssä pysymistä. Yksilön tuelle tulee olemaan jatkossakin tarvetta. Työpaikalla kohdataan myös sellaisia haasteita, joihin työpaikan keinoin ei pystytä vastaamaan. Keinoiksi ei välttämättä valita vaikuttavimpia, vaan niitä, jotka on helpointa ottaa käyttöön. Esimiehet ovat etulinjassa ja tarvitsevat koulutusta. Mutta vaikka työympäristö olisi niin ihanteellinen kuin kuvitella saattaa, työntekijät kaikkine piirteineen ja murheineen ovat osa sitä. Tuloksissa yksilöön kohdistuvat toimet korostuvat. Rajallisten resurssien maailmassa ei voi kuitenkaan muuta kuin olla huolissaan siitä, että työyhteisön kehittäminen jää entistä enemmän yksilölähtöisen tuen jalkoihin. 5 Terveydentila Työssä pysymistä edistää hyväksi koettu terveys ja heikentää samanaikaiset muut sairaudet. Kaikkea ei työpaikalla ratkaista Laajentamalla näkökulmaa sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ulottuvuuksiin päästäneen ilmiön juurisyihin. Stressin vähentämiseen suunnatut harjoitusohjelmat, oireiden hallintaa parantavat interventiot ja psykoterapia edistävät työssä suoriutumista. Tarvitaan työyhteisöönkin kohdistuvia toimia Mitä vastauksia hollantilaistutkijoiden katsaus meille antaa. Vaikka esille tuli tuttuja asioita, voimme ainakin päätellä, että tarvitsemme yhtä lailla niin työyhteisöön kohdistuvia kuin yksilölle räätälöityjäkin toimia. Painopiste pitäisi olla työtä ja työyhteisöä kehittävässä ennaltaehkäisevässä työssä niin organisaatiokuin tiimitasollakin. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 4/2019, Takaisin pinnalle syvän masennuksen jälkeen TTT-lehti 2/2019, Rajattomassa työssä piilee vaara 1 Työilmapiiri Työssä pysymistä edistää avoin työilmapiiri sekä luottamuksellinen suhde esihenkilöön. Tulokset vahvistavat työpaikan roolia ja samalla vastuuta sekä tukea työntekijää että kehittää työympäristöä hyvää mielenterveyttä edistävään suuntaan. 6 Elämäntilanne Esimerkiksi yrittäjyys ja aviossa olo lisäävät mahdollisuuksia pysyä työssä. Tutkimustieto on vinoutunutta siksi, että yksilöön kohdistuvia toimia on tutkittu enemmän kuin työyhteisöön kohdistuvia. Valinta ei siis ole ”joko tai” vaan ”sekä että”. 2 Sosiaalinen tuki Sekä työssä suoriutumista että pysymistä edistävät riittävä ja oikea-aikainen tuki erityisesti esihenkilöltä, mutta myös työkavereilta. Ongelmat työn ulkopuolella voivat johtaa sairauspoissaoloihin. Näin voi tapahtuakin, jos työpaikoille siitä koituva hyöty tulisi näkyväksi. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Monta tapaa edistää työssä pysymistä Katsaukseen sisällytettiin tutkimukset, joissa oli mukana mielialaoireita kyselyssä raportoineita henkilöitä tai masennustai ahdistusdiagnoosin saaneita. Työterveyshuolto mukaan Työterveyshuollon rooli työpaikan kumppanina tulee vahvasti esille. Viime aikoina keskustelua ja myös kriittisiä äänenpainoja on herättänyt voimakkaasti lisääntynyt lyhytterapiapalvelujen tarjoaminen työpaikoille. Osa on jopa tieteellisesti vaikuttavaksi osoitettua. Tutkimuksen tuloksena eri aihealueilta löytyi tukku tekijöitä ja toimia, jotka edistävät joko työssä suoriutumista tai mahdollisuuksia pysyä työssä mielenterveysongelmista huolimatta: laaja tutkimusnäyttö on osoittanut työhön liittyvät syyt merkittäviksi, kun on tutkittu niiden vaikutusta työhön osallistumiseen. Työpaikoille ja työterveyshuolloille erinomaisen tieto pankin tarjoaa Mielenterveyden tuen työkalupakki, johon Työterveyslaitos on koonnut keinoja mielenterveydestä huolehtimiseen ennaltaehkäisevästi
10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 TEKSTI JA KUVA PETRI HÄNNINEN Tauon paikka Vielä viime kuussa työtä tehtiin tiukalla minuuttiaikataululla. Anna vinkki: toimitus@tttlehti.fi Salon entiseen sairaanhoito-oppilaitokseen perustetussa koronarokotuspisteessä asiakkaiden virta on helmikuussa 2022 rauhoittunut. Nyt työrupeamat tuovat vaihtelua tauon pitämiseen. Kuvasarja kertoo siitä, mitä työtauoilla tapahtuu. Sairaanhoitaja Jussi Valkonen vietti iltapäivän kahvitaukoa kollegoidensa Leena Paganuksen (vas.), Merja-Leena Rouvarin ja Tiina Micklinin kanssa.. Onko teidän työpaikallanne keksitty hyviä keinoja irrottautua työstä
Valmis kohderyhmä – yli 12 000 uutiskirjetilaajaa, joita kiinnostavat työhyvinvointi ja työturvallisuus ttt322_108x138.indd 1 ttt322_108x138.indd 1 2.3.2022 12.36 2.3.2022 12.36 Täyttä asiaa monipuolisesti eri ammattialoista VUODEN 2022 TEEMAT 1 / Työntekijäkokemus 2 / Psykososiaalinen kuormitus 3 / Työsuojelun abc 4 / Messunumero 5 / Työterveysyhteistyö 6 / Altisteet työssä TTL.FI/NOLLIS22 #NOLLIS22 Tampereella 3.–4.5.2022 Nolla tapaturmaa -foorumi TURVALLISUUS ON YHTEINEN MATKA ttt-lehti pikkuilmoitus nollis 108x138 mm nro 2-2022.indd 1 ttt-lehti pikkuilmoitus nollis 108x138 mm nro 2-2022.indd 1 2.3.2022 15.49.10 2.3.2022 15.49.10. tttlehti.fi/mediatiedot/onnistu-rekrytoinnissa Ota yhteyttä: Jaana Koivisto, p. TTT-lehti on hyvän työelämän puolella Oletko rekrytoimassa. 040 770 3043, jaana.koivisto@tttlehti.fi TTT-lehden uutiskirje ja räätälöity suorapostitus tavoittavat tehokkaasti alan kokeneet osaajat
Ihmiselle ovat jääneet työt, jotka vaativat inhimillistä taitoa. Tunnetta ja kokemusta ei voida sivuuttaa. Se tuo parhaan esiin jokaisesta. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 C HAPLININ NYKYAIKA-ELOKUVAN teh taassa pärjäsi, kun pysyi liukuhih nan tahdissa kiertämässä ruuvia uudelleen ja uudelleen. Viestijän tärkein läksy on oppia kuulemaan ja aistimaan, mitä työpaikan ilmapiirissä tapahtuu. Jämäkkyyttä ja selkeyttä Viestijän tulee hahmottaa, milloin työntekijät on otet tava mukaan keskusteluun ja milloin pelkkä tiedotta minen riittää. Hyvä työ ilmapiiri on uusien innovaatioiden paras kasvualusta. Hyvinvoiva työntekijä on valmiimpi antamaan työ hön koko kyvykkyytensä, ja työntekijän tunne heijas tuu myös asiakkaan kokemukseen. Organisaation kil pailuetu voi syntyä näistä inhimillisistä lisistä. Työn arvo rakentuu sil loin ajattelun laadusta. Lannistavassa ilma piirissä sen sijaan moni kehityskelpoinen ajatus Työyhteisön sisäisellä viestinnällä välitetään tietoa, rakennetaan yhteisöllisyyttä ja vahvistetaan luottamusta. TEKSTI MAARIT SEELING KUVA SHUTTERSTOCK jää turhan arastelun vuoksi toteuttamatta. AJASSA. Kun työntekijä tuntee olonsa arvostetuksi ja turval liseksi, hän uskaltaa tuoda esiin myös keskeneräisiä työn kehittämiseen liittyviä ideoita. Nyt työ on pitkälle automatisoitu, ja liki jokai sen työ on muuttunut ainakin osin tietotyöksi. Siksi työpaikan viestinnän, vuorovaikutuksen ja tunneilmapiirin merkitys korostuu. Asiataso ei riitä, kun viestitään isoista tai monimutkaisista asioista, kuten vaikka organisaa tiomuutoksesta. Kun keskustellaan vaikeista ja hanka lista asioista, ihmistä täytyy kohdella kunnioittavasti. Työyhteisö viestinnällä tarkoitetaan kaikkea työpaikan sisäistä viestintää, kirjallista ja suullista. Keskustelussa on varmistettava, että kaikki pääsevät TUNTOSARVET KOHOLLA työyhteisössä Juttua varten on haastateltu psykologi, työ yhteisövalmentaja Iida Mäkikalliota
Kehitä omaa viestintääsi 1 Kehitä tunnetaitojasi. Monille tulee jossain vaiheessa ongelmia jaksamisessa, sillä työpäivän aikainen palautuminen on tosi tärkeää. Jos toistuvasti kokee, että työtä on liikaa eikä ruokataukojen pitäminen onnistu, esihenkilön kanssa on tarpeen keskustella työmäärän kohtuullistamisesta. Syön nopeasti jotakin läppärin ääressä samalla, kun luen sähköposteja. Havainnoi itselle tyypillisiä tapoja reagoida paineen alaisessa tilanteessa. O SA IHMISISTÄ on työssään niin tunnollisia, että he unohtavat itsensä yrittäessään vastata valtavaan työmäärään. Kysymällä luot tilaa epävarmuudelle ja osoitat, että arvostat heitä, et ole kaikkitietävä ja haluat oppia uutta. Töissä on niin kiire, etten ehdi pitää kunnollista lounastaukoa. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 osallistumaan. Mitä erilaisia kokemuksia viestin vastaanottaminen saattaisi herättää, ja kuinka huomioin tämän viestinnässäni. Jos koko päivän puskee läpi liian kevyellä syömisellä ilman palauttavia taukoja, päivän päätteeksi voi olla niin nälkäinen ja väsynyt, että tulee syötyä epäterveellisesti ja liikaa. Elinvoimaisten ihmissuhteiden salaisuus on kyky tuoda esiin pienetkin jutut siitä huolimatta, että niistä kertominen tuntuu kiusalliselta.. Vaikka ruokaja kahvitauot on työehtosopimuksen mukaisesti oikeus pitää, nekin saatetaan käyttää töiden tekemiseen. Avoin dialogi, arvostuksen ilmapiiri ja turvallisuuden kokemus — yhdessä nämä tekijät luovat pohjan jatkuvalle oppimiselle, kehittymiselle ja töissä viihtymiselle. Viestijän pitää uskaltaa olla tarvittaessa jämäkkä ja selkeä siinä, millainen käytös on sopivaa ja millainen ei. 3 Tuo esiin pieneltäkin tuntuvia asioita, jotka ovat jääneet vaivaamaan. Päivittäiset pienet valinnat vaikuttavat siihen, miten organisaatio toimii. Ota käyttöön Jaana Laitisen vinkit. Tilanteen korjaaminen alkaa siitä, että mietitään työpäivän aikaisen ruokailun ja taukojen merkitystä ja etsitään keinot niiden onnistumiseen. Jos emme tunnista, mistä tunteet kertovat, menetämme mahdollisuuden korjata tilanne. Kovaäänisimmät jyräävät helposti työelämässä, mutta kaikenlaista käytöstä ei tarvitse sietää. Hän on tutkimusprofessori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Työterveyslaitoksesta. Epämääräisyys ja ympäripyöreys tekee vaikeasta asiasta vielä vaikeamman. Siitä huolimatta tuntuu, etten saa työpäivän mittaan riittävästi aikaan. 2 Ota huomioon tunteiden ja kokemusten taso asiasisällön rinnalla. Harjoittele hyväksyvää suhtautumistapaa epämukaviin tunteisiin sen sijaan, että työntäisit tunteen syrjään. Tunteet kertovat meille taustalla olevista tarpeistamme. . 3 Ole selkeä ja jämäkkä, jos tuot esiin vaikeaa asiaa. Se voi johtaa paino-ongelmiin. KRISTA KORPELA-KOSONEN Syö vireyttä työpäivääsi Mitä ja milloin tulisi syödä, että vire säilyisi koko pitkän päivän. Konkreettiset esimerkit helpottavat ymmärtämistä. Millainen fiilis teillä on?” 2 Kysy toisten apua ja näkemystä. Kysy ja keskustele 1 Puhu ääneen tiimissä havaitsemistasi tunnetiloista: “Huomaan, että yhteinen keskusteluaika on jäänyt vähälle, kun on viety projektia eteenpäin. Se ei ole pitkän päälle kestävää
Tehdään kuormituksen hallinnasta työpaikan yhteinen asia, johon jokainen vaikuttaa omasta roolistaan käsin. Sen jälkeen kehitetään yhteisiä toimintatapoja työn sujuvoitta miseksi ja tarpeettoman aivokuorman vähentämiseksi. Pandemiaaika on tuonut tietotyöläisten kuormituksen näkyviin mo nella tavalla. Kuormitusta hallitaan nimenomaan yhdessä. Kognitiivinen kuormitus on sellaista henkistä rasitusta, joka vaikeut taa aivotyötehtävien hoitamista. Pidetään huolta hyvinvoinnistamme – sekä omin että työ yhteisön toimin! Tiina Heusala Tiina Heusala työskentelee Työterveys laitoksessa kehittämispäällikkönä ja Pohjois Suomen aluevastaavana. i Miten karsimme jatkuvia keskeytyksiä ja rauhoitamme työtilaa ja -aikaa keskittymistä vaativalle työlle. Työyhteisössä on mahdollista sopia uusia toimintatapoja, jotka kos kevat esimerkiksi eri viestintäkanavien käyttötarkoitusta tai työtilojen käytön pelisääntöjä. Työnantajalla on tärkeä hyvinvoinnin mahdollis tajan rooli. T YÖPAIKAT HERÄSIVÄT jo muutama vuosi sitten pohtimaan ja kehittämään tietotyöläisten kuormituksen hallintaa. Kuormituksen hallinnassa saadaan paljon enemmän vaikutuksia, kun yksittäisen työntekijän lisäksi koko työyhteisö puhal taa hiileen yhdessä. Kognitiivista kuormitus ta hallitsemalla viedään strategiaa käytäntöön. Aivotyö vaatii keskittymistä, ja esimer kiksi jatkuvat keskeytykset häiritsevät työtä. MUTTA EI LOPETETA TÄHÄN! Käydään läpi myös, missä asioissa kuor mituksen hallintaa ja kognitiivisen hyvinvoinnin kehittämistä voi huomioida työpaikan rakenteissa. Aivotyötä kannattaa myös ehdottomasti tu kea johtamisen keinoin. Eräs Aivotyövalmennuksemme osallistuja kommentoi pa lautteessaan: ”Toivottavasti jatkossa kognitiivinen kuormitus olisi yhtä selkeä ja hyvin huomioitu kuin fyysinen kuormitus”. Lue lisää: www.ttl.fi/potkipitkalle. Miten karsimme jatkuvia keskeytyksiä ja rauhoi tamme työtilaa ja aikaa keskittymistä vaativalle työlle. Työpaikoilla tuodaan kognitiivista hyvinvointia tukevaa sisältöä esimerkiksi kehityskeskusteluihin ja työ suojeluriskien arviointiin. MITEN SITTEN EDETÄ. Näkö kulma on kuitenkin ollut paljon yksilössä. Toimintaympäristössä, organisaatiossa ja työtiloissa tapahtuvat muutokset tarjoavat hyvän mah dollisuuden uudistaa toimintatapoja niin, että ne tukevat aivotyötä. Olisiko nyt aika ottaa seuraava askel ja siirtää perspektiivi koko työ yhteisöön ja työpaikan rakenteisiin. Ensin työyhteisössä tunnistetaan kuormittavat tekijät. Jokainen edistää niitä toimia, jotka ovat hänen vastuullaan ja vallassaan. Mukaan kannattaa ottaa johto, HR, työsuojelu, työterveyshuolto ja viestintä. Konkreettisia vinkkejä saa Työterveyslaitoksen Pötki pitkälle suosituksista. Tämä osallistujan toive viitoittaa tietä työelämälle, jossa kuormituksen hallinta on tär keä ja luonteva osa jokaisen organisaation toimintaa sekä mikro että makrotasolla. On hienoa, että yhä useampi organisaatio nostaa hyvinvoinnin edis tämisen organisaation strategiaan saakka. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 KOLUMNI K U V A TU U LI N IK K I Kognitiivisen kuormituksen hallinta – kenen vastuulla. Hän valmentaa työpaikkoja muun muassa johtamisen ja kuormituksen hallinnan aiheista
16 Tunnetyöstä voi olla vaikea irtautua työpäivän jälkeen. He saivat työkaluja erilaisiin kuormittaviin vuorovaikutustilanteisiin ja omien tuntemusten tunnistamiseen. University of Eastern Finland Joensuu 2021 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 16 Poliisin työ menee tunteisiin 20 Jutteluhetki ehkäisee monta ongelmaa 22 Nopea tuki auttaa, kun jaksaminen tökkii 25 Työ ajassa S. Ohjelmaan osallistuneet kertoivat tehneensä muutoksia työkalenteriin ja kiinnittäneensä aiempaa enemmän huomiota uneen, liikkumiseen ja vapaa-ajan viettämiseen. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 I TÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIJARYHMÄ halusi tutkia tunnetaitojen, hyvinvoinnin ja palautumisen välisiä yhteyksiä. Vuorovaikutustilanteissa esihenkilö oli toiminut tavallista rauhallisemmin eikä ollut reagoinut heti tunteella. Tuloksista havaittiin, että tunnetaidot ovat yhteydessä korkeampaan resilienssiin ja työn imuun, parempaan itsearvioituun työkykyyn kahden vuoden kuluttua sekä parempiin työstä palautumisen kokemuksiin. Osa osallistujista kertoi antaneensa aiempaa enemmän tilaa keskusteluille ja kuuntelulle. Tässä numerossa TUNNETAITOJEN OHJELMA TOI VÄLINEITÄ VUOROVAIKUTUKSEEN JA HYVINVOINTIIN. S. Tutkijat kehittivät ohjelman, jossa opetettiin tunnetaitoja, ja seurasivat sen vaikutuksia työhyvinvointiin. Lähde: Hyvinvointia, työkykyä ja palautumista edistäviä tunnetaitoja työelämään: ohjelma esihenkilöille, rehtoreille ja urheiluvalmentajille. Kohderyhmänä olivat esihenkilöt, rehtorit ja urheiluvalmentajat, jotka työssään tukevat muita
Väänäsen vastuualueeseen kuuluu muun muassa nuorten rikollisuuden tutkinta. Edelleen työssä on silti kohdattava ikäviä, välillä traagisiakin, asioita. Tehtäviä pystyy osittain suunnittelemaan etukäteen, mutta välillä tulee akuutteja avunpyyntöjä esimerkiksi koulujen kuraattoreilta ja rehtoreilta. Poliisi selvittää työssään rikoksia ja onnettomuuksia ja kohtaa niiden nostamia tunteita. Taivaalta tulee vettä ja pinnat ovat erittäin liukkaita, jopa jäisiä, kun lähdette ulos. Viestien sävy saattaa olla leppoisa, mutta sitä itse työ ei useinkaan ole. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 H UOMENTA Länsi-Uudenmaan poliisin yleisjohdosta. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS, SHUTTERSTOCK. Yön aikana hoidettu noin 50 hälytystehtävää, muun muassa rattiksia, häiriöitä ulkona ja kotikeikkaa.” Komisario Hannu Väänänen kertoo aika ajoin Twitterissä, miltä arki näyttää hänen työpaikallaan Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella. Vaikeista tilanteista palautumisessa auttavat ohjatut keskustelut työyhteisössä ja vapaa-ajan tuoma vastapaino. Komisariona hän ei enää liiku kentällä samaan tapaan kuin aiemmin urallaan, vaan tehtävät liittyvät pääosin rikosten tutkintaan, sidosryhmäyhteyksiin etenkin lastensuojelun ja sosiaalihuollon kanssa sekä operatiiviseen johtamiseen. Ja hälytystoiminta voi muuttaa päivän ohjelmaa nopeastikin, Väänänen kertoo. POLIISIN TYÖ menee tunteisiin – Esimerkiksi tänään olen ottanut kantaa nuorisorikostutkinnan asioihin ja tehnyt ennaltaehkäisevän toiminnan linjauksia
– Polisin työ liikkuu ihmisten huonon olon, epä onnen ja rikoksen maailmassa, ja se valitettavasti myös jättää meihin jälkemme, Väänänen sanoo. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Kentällä liikkuessaan poliisin on oltava valppaana ja varuillaan, mistä voi olla hankala päästä irti vapaa-aikana. Kun Väänänen aloitti poliisin uraansa viisitoista vuotta sitten, purkukeskustelujen käytäntöä vasta ra kennettiin hänen työpaikallaan. Debriefing taas on pidempi jälkipuintiistunto, joka järjestetään tarvittaessa päivä tai pari myöhemmin. Defusing on lyhyehkö purkukes kustelu, joka käydään pian keikan jälkeen. Purkukeskustelu kuuluu työhön Jäljet voivat Väänäsen mielestä näkyä turtumisena ja kyynistymisenä. Lisäksi työntekijä voi saada apua työterveyshuollosta. Siinä ti lanteessa olimme kaikki hetken aikaa sanattomia ja neuvottomia miehiä. Kovimpina paikkoina omalla urallaan Väänänen pi tää kollegan menehtymistä ja toisen vahingoittumista virkatehtävässä sekä lapsiin kohdistuneita väkivallan tekoja. Komisario Hannu Väänänen viihtyy työssään, johon liittyy paitsi raskaita kokemuksia myös hyviä hetkiä. Vaikka ajatteli simme, että ne eivät ole mitään verrattuna siihen, mitä näemme työssämme, heille ne ovat isoja asioita. Vaikeiden tilanteiden purkamisessa auttavat defusing ja debriefingkeskustelut, joita Väänäsen työpaikalla järjestetään psyykkisesti kuormittavien ta pahtumien jälkeen. Jälkimmäisiä tuottavat muun muassa rikosten selviämiset ja hyvä työilmapiiri.. Työssä nähtyjen surullisten ihmiskoh taloiden jälkeen pienemmät vastoinkäymiset tuntuvat helposti vähäpätöisiltä. – Tämän kanssa joudumme joskus tekemään töitä, jotta emme tiedostamattakaan jossain porukassa vä heksyisi muiden kertomia ongelmia. Väänäsen työpaikalla keskustelujen ohjaajat ovat menetelmiin koulutettuja kollegoita, muita koulutuk sen saaneita henkilöitä omasta organisaatiosta tai tar vittaessa ulkopuolisia ammattilaisia. Sittemmin siitä on tullut vakiintunut ja hyväksi koettu toimintatapa. – Muistan erään tapauksen, jossa meitä oli kaksi po liisia, kaksi pappia ja kaksi vainajankuljetusfirman edustajaa pienen vainajan sängyn ympärillä
Kaikille ammatti ei kuitenkaan sovi siitä syystä, että rankat kokemukset alkavat vaikuttaa liiaksi omaan elämään. Työasiat unohtuvat siellä tehokkaasti, kun on keskityttävä vain hevoseen ja opettajan ohjaukseen. Siitä pitää pyrkiä irti, vaikka toisaalta meillä on velvollisuuskin olla aina valmiina, jos poliisin apua tarvitaan, Väänänen sanoo. Hän on huolissaan siitä, että väkivalta nuorten keskuudessa on raaistunut ja sekä uhkailun että väkivallan käytön kynnys on madaltunut. Ennen poliisiuraansa Väänänen työskenteli insinöörin ammatissa, mutta nykyinen työ on hänestä monipuolisempaa ja ihmisläheisempää. Väänäsen mukaan jotkut huomaavat tämän jo koulutusvaiheessa, toiset ehkä myöhemmin. Hän itse saa vastapainoa työlle harrastuksista, joihin kuuluu muun muassa vanhojen autojen rakentelu sekä ratsastus, jonka hän aloitti omien lasten mentyä aikoinaan heppakouluun. Tai että tunneongelmia hoidettaisiin alkoholilla. – Sitten voi vaihtaa toiselle alalle tai toiseen työhön poliisilla, mikä on ihan tervettä ja järkevää. Tappelua, näpistyksiä, vahingontekoja, muutama kolari, häiriöitä ulkona ja asunnoissa, virka-aputehtäviä yms. Se on aina meille kaikille kotiin päin. Enää ei ajatella niin, että olisi vain kestettävä. Se syntyy siitä, kun toivoisi voivansa vaikuttaa asioihin enemmän kuin pystyy. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 Nuorten väkivalta huolettaa Kun Hannu Väänänen pohtii työssään kokemiaan tunteita, hän mainitsee ensimmäiseksi voimattomuuden. Poliisina se ei aina ole helppoa, koska valppaus jää helposti päälle siviilielämässäkin. Ja niillä uhataan toista lasta tappamisella ja viedään omaisuutta, joka saattaa olla vain limpparipullo ja sipsipussi. – Rouva osti minulle syntymäpäivälahjaksi yhden ratsastustunnin. Sekin tuo hyvää mieltä, kun työvuorossa on hyvä porukka ja ilmapiiri. Kiirepäivä, partioilla töitä molemmille käsille.” Poliisin työ liikkuu ihmisten huonon olon, epäonnen ja rikoksen maailmassa, ja se valitettavasti myös jättää meihin jälkemme.” KU VA H AR RY H YK KO / SH U TT ER ST O C K. – Varsinkin nuorten keskuudessa tällainen ilmiö on ollut muutaman vuoden. Lisäksi vakavat rikokset herättävät surua ja toisinaan myös epäuskoa. – Epäuskoa siitä, että pystyykö ihminen todella tekemään toiselle ihmiselle tällaista – tekoja, joita ei näe edes elokuvissa, Väänänen selventää. Ratsastus irrottaa hyvin työstä Työstä on myös tärkeää osata irrottautua. Ja varmasti moni kokee tyytyväisyyttä myös silloin, kun kollega onnistuu tehtävässään. – Tykkään hoitaa asioita ihmisten kanssa, se on tämän työn suola. – Ja totta kai aina kun poliisi saa rosvon kiinni ja rikos selviää, niin onhan se palkinto ja iloa tuottava asia. Rikoksen selviäminen tuo hyvän mielen Ilon tunteita Väänänen kertoo kokevansa työssään silloin, kun joku toistuvasti rikoksia tehnyt henkilö on saanut asioitaan järjestykseen tai kun rikoksilla oireilevan nuoren elämässä tapahtuu käänne parempaan. Onhan se jotenkin hurjaa. Usein taustalla on vakavaa syrjäytymistä. Tosin nykyisessä toimenkuvassa olen enemmän vain täällä lasikuution sisällä, hän sanoo viitaten omaan toimipisteeseensä eli Espoon pääpoliisiasemaan. – Välillä huomaan vaikka kaupassa käydessäni, että ympäristöä tulee tarkkailtua samalla tavoin kuin töissä ollessa. Pelkäsin hevosia kuin syötävä, mutta oli hyvä opettaja ja hyvä hevonen, ja siitä lähtien olen tunnilla käynyt. Tapahtumia silti ympärillä riittää, kuten Väänäsen uusi twiitti osoittaa: ”Länsi-Uudenmaan poliisin alueella tämän päivän aikana noin 80 hälytystehtävää. Vaikka Suomessa esimerkiksi henkirikokset eivät ole pitkällä aikavälillä lisääntyneet, pieni joukko syyllistyy entistä useampiin rikoksiin. Puukkoja, erilaisia astaloita ja asejäljitelmiä kannetaan mukana
TAKAKANSI + SIVU 29 PYSTY Oma imagomainos Mietin, voisiko olla sama kuva kuin viimeksi takakannessa. Ei kuitenkaan ole pelkästään jouluinen, vaikka siinä onkin paketti. Ilmapallo on aika kiva idea. Ehdotuksia mainoksen pääotsikkoon: Kohti kevyempää mieltä! Kevyempää oloa keholle ja mielelle! FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Tutustu & tee tilaus www.tunnejamieli.fi Kohti kevyempää mieltä! Tilaa hyvän mielen paketti tueksi työpaikalle, iloksi itselle, lahjaksi läheiselle. Toki jos löytyy jokin yhtä herkullinen symbolinen kuva, joka kuvaa parempaa/kevyempää mieltä ja sopii uuteen helmikuiseen kanteen, niin voi testailla. Sivulla 29 voisi olla samaa sarjaa oleva imagomainos, koska tulosten lukeminen voi houkutella tilaamaan lehden. Tekstiä muokkaan sitten kuvan mukaan. Sama asettelu verkko-osoitteessa ja logossa kuin viimeksi takakannessa, toimi mielestäni hyvin
Tähän erityisesti esihenkilöiden kannattaa kiinnittää huomiota. Jos työyhteisössä ei ole mahdollisuuksia keskusteluun, huhut ja huolet lähtevät helposti laukalle. Jutteluhetket ovat tärkeitä jännittei den purkamisessa. Työterveys psykologi, organisaa tiokonsultti Katriina Pullin mukaan kuulluksi tulemisen puute voi olla merkittävä kuormitustekijä työnteki jöille ja työyhteisöille. Voi myös käydä niin, että työyhteisö alkaa luovuttaa ja tehdä kaikessa hiljaisuudessa niin kuin huvittaa. Pulli suosittelee, että esihenkilöt ja työyhteisöt pohtisivat yhdessä, millai set sovitut rakenteet mahdollistaisivat keskustelun. – Tätä kokemusta tosiaan on paljon. – Kun ihminen tulee kuulluksi, hän tulee myös kohdatuksi ja nähdyksi. Pulli kehottaa työyhteisöjä opettele maan yhdessä pysähtymistä ja toisten kuuntelemista kiireen keskellä, vaik kei se helppoa olekaan. – Stressi ja jännitteet voivat lähteä kasvamaan. Huutaminen vielä osoittaa, että välitetään työstä ja siitä, mitä esihenkilö tai johto ajattelevat, Pulli toteaa. Jos paikkoja siihen ei ole, kes kustellaan pienemmissä porukoissa "nurkan takana", mikä ei ole hyväksi ilmapiirille tai asioiden etenemiselle. Ehkä tavallisin este liittyy siihen, että esihenkilöiden työ on kiireistä ja sir palemaista. Hän muistuttaa, että keskustelul la on tärkeä, hyvinvointia vahvistava tehtävä ja että kaikki tarvitsevat kuul luksi tulemista. Ja yksinäisyyden sijaan ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön, jossa saa myös tukea. – Tästä ristiriidasta voi muodostua merkittävä kuormitustekijä myös esi henkilölle itselleen. – Puutteellinen kyky asettua toisen asemaan voi näkyä vakuuttuneisuu tena omista ja toisen mielentiloista ja vääristyneinä automaattisina ole tuksina. Tulee se kokemus, että joku ymmärtää sen todellisuuden, jossa minä elän. Syy on selvä. On opittava pysähtymään Katriina Pulli nostaa esille mentalisaa tion käsitteen, joka tarkoittaa taitoa pohtia omaa ja toisen ihmisen näkö kulmaa ja kokemusta. – Työyhteisön keskinäinen ystävälli syys ja ilmapiiri ennustavat hyvinvoin tia ja terveyttä enemmän kuin mikään muu tekijä työpaikalla, hän tiivistää. Näkyvää vastarintaa ei ole, mutta yhteys on jo vaarallisel la tavalla poikki. Onko yhteys poikki. Stressi, ylipään sä voimakkaat tunnereaktiot, alenta vat mentalisaatiokykyä. – Kannattaa ensin miettiä, miten olemassa olevat rakenteet palvelevat kuulluksi tulemista. Pimeässä huhut kasvavat ja huolet ja pelot lähtevät liikkeelle. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 FIKSUSTI TÖISSÄ M ONET KERTOVAT turhautuvansa siihen, ettei keskusteluille enää jää aikaa työ elämässä. Valitettavasti alaisten koh taamiseen jää yhä vähemmän aikaa, Pulli sanoo. Kiireenkin keskellä tarvitsemme pysähtymistä, muiden kohtaamista ja kuulluksi tulemista. Mitä kriittisempi tilanne, sitä selkeämmät rakenteet tarvitaan, jotta ajatukset ja huhut eivät lähde laukalle. Jos itsellä on jo vakaa käsitys siitä, että minulla on oikea käsitys asiasta, ei synny halua kohdata toinen aidosti. Puhumattomuus aiheuttaa turhaa vastakkainasettelua. Ja sitten pian jo huudetaan, Pulli varoittaa. Hänen mukaansa erityisesti lähi esihenkilöt ovat ristipaineessa. Pullin mukaan yhteisten keskuste luiden järjestämiseen kannattaa kiin nittää huomiota, koska työyhteisön tarve puhua kanavoituu yleensä jon nekin. Jos ei kuulla, voi käydä niin, että esimies nostaa volyymiä omassa viestissään. TEKSTI MIKKO LUUKKAINEN KUVA SHUTTERSTOCK JUTTELUHETKI EHKÄISEE monta ongelmaa. He voivat olla sietämättömän valinnan edessä: hoidanko annetut tehtävät määräajassa, vai kuulenko työyhteisöä