TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2/2019 15 € SORTUMA VOI VIEDÄ HENGEN ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKO-OIKEUDET PSYYKENLÄÄKKEET TYÖSSÄ Mielenterveyttä + KANSAINVÄLINEN LÄPIMURTO askel kerrallaan Työyhteisö viestii digisti VIESTINTÄ TEHOSTUI KIINTEISTÖPALVELUISSA KANNATTAA VAHVISTAA Liikkuen KESTÄVYYSKUNTOA
Käyttöturvallisuustiedotteet . Kemikaaliluettelot KEMIKAALIENHALLINTAJÄRJESTELMÄ. Turvaohjeet . ! ! VOIT LADATA OMALLE KONEELLE TAI TULOSTAA VIRANOMAISVAATIMUKSET TÄYTTÄVÄT JA AINA AJAN TASALLA OLEVAT:
KANSI SINI NIHTILÄ KU VA H EL IN Ä KU JA LA KU VA VE ER A KO RH O N EN 16. 48 Tapaturmainen kuolema Asentajat putosivat hissin nostokorista. 23 Rohkeasti kansainvälisille urille KANNESSA Liikkumisen sovellus tähtää kansainväliseen läpimurtoon. 23 MaaS Globalin perustaja ja toimitusjohtaja Sampo Hietanen kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. 35 Terveys ajassa Turvallisuus 38 Mitä on oven takana. RAISION-RUSKON SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUJEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU JUHA JOKELA KOTIHOITOTYÖSTÄ. 30 Avanne ei estä työntekoa Jukka Tiitinen toimii vertais tukena ibdsairauksista kärsiville. 26 Työ ajassa Terveys 28 Hyvä kestävyyskunto on arjen valintoja KANNESSA Fyysinen kunto ennustaa työkykyä. 14 Tilauskortti 22 Äänestä parasta 50 Työmatkalla Kikka Jelisejeff tekee töitä junassa matkallaan työpaikalle. 42 Stoppi sortumille kaivannoissa KANNESSA Sortuva sokkelikaivanto voi viedä hengen. 32 Kun mieli tarvitsee lääkitystä KANNESSA Masennuslääkkeet korjaavat välittäjäainetasapainoa. 45 Turvallisuus ajassa 46 Aisapari KANNESSA Asiakkaiden tiloissa työsken tely tuo haasteita turvallisuus työhön. Kotihoidon vaaratilanteet tulisi aina raportoida. Palvelumestari Johanna Räsänen viestii työkavereilleen Yammer-sovelluksella. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 2/2019 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Rajattomassa työssä piilee vaara 10 Ulkomaisen työvoiman käyttö vaatii tarkkuutta Työ 16 Avoin viestintä pitää työyhteisön tiiviinä KANNESSA Digivälineet lisäävät vuoro vaikutusta. Väkivaltaja uhkatilanteet ovat kasvussa. 18 Voimavaroja arjen kriiseihin KANNESSA Hyvinvoinnin lähettiläät auttavat ahdingossa
Voit helposti vaihtaa käden asentoa jakaaksesi kuormitusta lihaksissa ja jänteissä välttäen staattisista asennoista johtuvia rasitusvammoja. Siksi suunnittelimme Unimousen neljällä portaattomasti säädettävällä saranalla, jotta löytäisit kädellesi sopivan asennon optimaalisella tuella. Kolmiakselinen peukalotuki tukee kättä leveyssuunnassa ja mahdollistaa kämmenen rentouttamisen jokaisessa asennossa, huolimatta kätesi koosta tai muodosta. Säädettävä peukalotuki 35 70 asteen kallistus 6 Ohjelmoitavaa painiketta 35 70 astetta portaatonta säätöä. Suunniteltu Sinua ajatellen Työasennon vaihteleminen on ergonomian kannalta erittäin tärkeää. Vallankumouksellinen peukalotuki. Patentoitu kallistuksensäädön sarana mahdollistaa portaattoman säädön 35 ja 70 asteen välillä. 35 o 70 o Osta Unimouse tänään ja saat yhden vuoden Bullguard Internet Security lisenssin samaan 74 Euron hintaan* *) Tarjous voimassa rajoitetulle erälle Saatavilla: April 2018 April 2018 Contour-Bullguard_TTT-Magazine_220x280+5mm.indd 1 01-03-2019 10:20:08. Saranan ansiosta kallistuskulman säätäminen on yksinkertaista, mutta pitää kulman tukevasti halutussa asennossa
HOITOTYÖ ON MUUTTUNUT yhä enem män aivotyöksi, jossa käsitellään tietoa ja joka vaatii paljon ajattelulta. Keskeytykset ja puhehäly haittaavat muistamista ja keskittymistä, muis tettavaa on paljon ja ohjeet ovat risti riitaisia. Työ pysyy puolen tunnin päässä muusta elämästä, muun maailman viestit ehtii lukea kotona. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Kun toimistotyöntekijä jää kotiin kirjoitta maan keskittymistä vaativaa raporttia, hoitaja tekee raportin työnsä ohessa alttiina keskeytyksille ja häiriöille. HYVÄÄ HOITAJAN TYÖSSÄ on, ettei sii nä tarvitse olla saavutettavissa työajan ulkopuolella, niin kuin monissa töissä nykyään. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Hoitajien työpäivään kuuluu var sinaisen hoitotyön lisäksi lukemista, kirjoittamista ja ongelmien ratkaisua. Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 14. Vuositilaus 95 euroa, kestotilaus 93 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Jotkut osaavat siis vielä elää hetkessä ja ilman kännykän välittämää viihdy kettä. Vuosien aikana väki on vähentynyt ja hallinnollinen työ lisääntynyt ystäväni työpaikalla. Tietotulvaa on ihan mahdollista hallita omilla toimilla. Hän aikoi vaihtaa työpaikkaa 26 vuoden jälkeen. Edellyte tään erilaisia suunnitelmia ja raporttien kirjoittamista, mikä turhauttaa ystä vääni. Ammatti ei vaihtunut, ja raportoin nista ystäväni tuskin pääsee uudessa kaan työpaikassa. Työssä on kiirettä, keskeytyksiä ja useita saman aikaisia tehtäviä. Yllättäen tiedollisten vaati musten huomattiin rasittavan hoito työssä enemmän kuin hallintotyössä toimistossa. Hoidettavia on entistä enemmän yhtä hoitajaa kohti. Jatkuvan kiireen keskellä runsas raportointi tuntuu toisarvoiselta. HYVÄ TYÖYHTEISÖ PITI ystäväni vuosia samassa työpaikassa. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Kouluille 49 euroa: www.aikakausmedia.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Toivottavasti viiden minuutin kävelymatka riittää orien toitumiseen työhön mennessä ja pa lautumiseen kotiin astellessa. Ne altistavat kuormittumiselle ja työhyvinvoinnin ongelmille. Tuo puolituntinen on ollut hänelle todellinen siirtymäriitti kotoa työpaikalle ja takaisin. TYÖPÄIVÄ VOI OLLA RASKAS , mutta onneksi ystäväni on osannut rentou tua työmatkallaan. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2019. Ajatuksia työpai kan vaihdosta oli jo aiemmin, mutta lopullinen syy lähtöön oli hänen mu kaansa johdon vieraantuminen käy tännön työstä. Havainnot tuotiin esille hoitajien työn kuormittavuutta tarkastelleessa Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Työ terveyslaitoksen kehittämishankkees sa, jonka tulokset valmistuivat viime vuonna. Infoähky liitetään turhan usein vain tietokoneen ja puhelimen ääressä työnsä tekeviin. PÄÄTOIMITTAJALTA 20.3.2019 Ero tuli H YVÄ YSTÄVÄNI PAMAUTTI jättiuutisen vuoden alussa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTTlehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino Forssa Print KU VA JU H A SO M BY 4041 0428 AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. Toisaalta hoitotyö sitoo työntekijän työpaikkaan, hoitaa ei voi etänä. Bussissa työpai kalle ja takaisin hän ei ole avannut kännykkäänsä vaan katsellut ulos ik kunasta. Olin uskonut liki elämänmittaiseen liittoon hoitajaystäväni ja hänen työ paikkansa välillä. Uutinen oli verratta vissa yllättäviin avioeroilmoituksiin. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 85 euroa, kestotilaus 75 euroa. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista
LUKIJOILTA LUKIJAT VALITSIVAT vuoden ensimmäisen lehden kiinnostavimmaksi Katja Paavilaisesta kertovan jutun Poikkeama tilastokeskuksessa, joka aloitti sarjan työelämän selviytyjistä. Työmatkalle maailmalle. Tunne & Mieli on mielen hyvinvoinnin erikoislehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Ja samalla työpaikka löytänyt juuri sopivan työntekijän tietenkin. MUUT JUTUT: Juttu opintovapaasta Aihe kiinnostaa henkilökohtaisesti, ja sain jutusta paljon tietoa ja hyödyllisiä linkkejä. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvottiin Ruissalo Span vuorokauden miniloma, jonka voitti Saara Raatikainen Tikkalasta ja Gymban aktivointilauta, jonka voitti Tarja Hand Iistä. Työn tauottamista pomodoro-tekniikalla aion kokeilla. saakka, hyödynnä myös ryhmäalennus! www.ttl.fi/nollis-19 Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Tunne & Mieli -lehden vuosikerran. Siis hyvistä aiheista lehdessä 1/2019. Mielenkiintoinen juttu harvoin käsitellystä aiheesta. Kiva juttu. Kun työeläkejärjestelmän teemana on työurien pidentäminen ja puhutaan erilaisen osaamisen hyödyntämisestä, juttu on hyvä esimerkki, että sairauden kanssa voi selvitä työelämässä ja edetä erilaisiin mielenkiintoisiin tehtäviin. Kiitos siitä. Artikkelissa oli käsitelty työmatkailua monelta eri näkökantilta: työntekijän, perheen, työnantajan, kohdemaan, elintapojen jne. Parasta juttua voit äänestää sivun 14 lipukkeella tai verkossa 11.4. Siitä sai intoa omille suunnitelmille sekä myös rohkeutta alkaa toteuttaa omia haaveita. Kun työntekijöitä on peräti 4 500 ja 70 eri maasta, niin se on jo suuri hatun noston aihe. Early bird -hinta 15.4. Lisäksi ihmisten tarinat ovat aina kiinnostavia ja tuovat jutut lähelle lukijaa konkretian ja tunteen kautta. Arvomme kaksi palkintoa. Onnittelut voittajille ja kiitos äänestäneille! MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Samoin artikkelista sai vinkkejä työja vapaa-ajan matkustamiseen: turvallisuuteen, mistä voi selvittää tietoja kohdemaan tilanteesta yms. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Äänestä parasta & anna palautetta! Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari 21.-22.5.2019 Kuopio TURVALLISUUS ON TEKOJA Asiantuntijaluentoja, tuumaustunteja, työpaikkavierailuja, verkostoitumista. Työmatkaliikunta lisää virkeyttä ja antaa hyvän olon koko kropalle. En muista ainakaan itse nähneeni aihetta käsiteltävän tältä kannalta. Ulkomaille suuntautuvat työmatkat ovat tosiaan nykyisin todella yleisiä, joten juttu tuli varmasti monille tarpeeseen. Aina ihanaa lukea, kun ihminen on löytänyt juuri itselleen sopivan työpaikan, jossa hän voi loistaa ja jossa hän on hyvä kaikkine ominaisuuksineen. Työpaikkakulttuuria johdetaan rinnalla kulkien Toivon, että jokaisessa seurakunnassa olisi tuollainen kirkkoherra. Ja tulipa taas kerran ajatuksiin opintovapaa, jota en ole vielä koskaan kokeillut! Poikkeama Tilastokeskuksessa RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Kävely on parasta Koen samaistuvani henkilön kertomukseen, sillä itsekin pyöräilen tai kävelen työmatkani ja vain satunnaisesti olosuhteiden pakosta käytän julkista liikennettä työmatkoihini. Lähipiirissä on muutama adhddiagnoosin saanut, artikkeli auttoi ymmär tämään heitäkin. Vahva kasvu haastaa turvallisuuden Kiitos taas onnistumisesta
Älyllisesti suuntautunut selviytyjä kerää tietoa tapahtuneesta, pohtii ja yrittää löytää uusia näkökulmia ongelmaan. MITEN SINÄ TOIMIT KOHDATESSASI VAIKEUKSIA. Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä näyttää tunteensa, kertoo niistä muille ja käyttää tunteiden ilmaisuun myös ei-kielellisiä keinoja, kuten piirtämistä, soittamista ja tanssimista. 8 Mikä työelämässä koettelee mielenterveyttä?. Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan joko tapahtumasta muistuttavien ajatusten välttelemiseen tai löytääkseen ratkaisun ongelmiinsa. Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä hakee voimaa selviytymiseen fyysisestä toiminnasta, kuten liikunnasta. Hän yrittää rentoutua sekä syö ja nukkuu paljon. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa I HMISILLÄ ON YKSILÖLLISIÄ KEINOJA selvitä vaikeista elämäntilanteista. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä ottaa vastaan muiden tuen, antaa myös itse tukea muille ja käsittelee vaikeuksia yhdessä toisten kanssa. Psykoterapeutti Ofra Ayalon esittelee erilaisia selviytyjäyyppejä Suomen Mielenterveysseuran sivuilla. Hän listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja miettii, mitä voisi seuraavaksi tehdä, mitä jättää tekemättä ja mikä on juuri nyt tärkeää. Henkisesti suuntautunut selviytyjä saa tukea ja merkitystä elämään uskonnosta, sosiaalisesta vastuunkannosta, arvojärjestelmästä tai ideologiasta. Lähde: www.mielenterveysseura.fi S. Useaa erilaista lähestymistapaa on mahdollista käyttää samanaikaisesti
Nyt työ on monin tavoin rajatonta ja loppumatonta. Voi pikemminkin olla, että ihmissuhdeammateissa toimivat ja korkeammin koulutetut vain hakeutuvat herkemmin hoidon piiriin. Työ siirtyi nettiin ja toimistoihin Sekä yhteiskunta ja työelämä että työtä tekevä ihminen ja työtehtävät ovat muuttuneet. Aiemmin monessa työssä oli myös selvemmin alku ja loppu ja sen tulos oli selvemmin nähtävissä. Tehovaatimus ja sidoksisuus lisääntyivät. Psyykenlääkkeiden käyttö ei kuitenkaan kerro suoraan mielenterveyshäiriöiden yleisyydestä kyseisissä ryhmissä. Yhtenä osana työhön kuuluu oman hyvinvoinnin johtaminen. Ketkä oireilevat. Mielialalääkkeisiin turvautuvat hieman muita helpommin ihmissuhdetyötä tekevät. – Alettiin vaatia kovempia tuloksia ja tietotyöosaamista. AJASSA 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 E NSINNÄKÄÄN EI OLE olemassa yhtä työelämää. PITKÄT SAIRAUS LOMAT KASVUSSA TYÖSTÄ JÄÄDÄÄN pitkille sairauslomil le entistä enemmän mielenterveyden häiriöiden takia. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan väistä näitä aloja. Mielenterveyden näkökulmasta rajattomuudessa piilee vaara.. Heillä riski joutua sairaalahoitoon psykiatristen häiriöiden takia on 20–40 prosenttia korkeampi ylempiin toimihenkilöihin verrattuna. Työssä on nykyisin paljon valintoja ja vastuuta verkostojen ylläpitämisestä ja aikatauluista. Tuki ja liikuntaelinsairaudet ovat pitkään olleet sairauslomatilastoissa ykkösenä, mutta pian mielenterveyden häiriöt näyttäisivät menevän niiden edelle, jos kehitys jatkuu samansuun taisena lähivuosina. Saman koulutustason ammateissa, joissa ei tehdä niin kiinteästi työtä ihmisten kanssa, masennuslääkkeiden käyttö on vähäisempää. Varsinkin asiantuntijatyössä monet tehtävät ovat kiinni verkostojen aikatauluista. Kaikki ei ole omissa käsissä, mikä aiheuttaa stressiä ja painetta. Niiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kahdessa vuodessa kasvanut neljän neksen. Eri alojen työntekijöillä on myös toisistaan poikkeavia selviytymisja ratkaisukeinoja mielenterveyden ongelmiinsa. Lähde: Kela TEKSTI JA KUVA KIRSI VÄISÄNEN johtamista, palautetta tulee niukasti. Sairauspäivärahaa sai yhdeksän prosenttia eieläkkeellä olevasta työikäisestä, ja heistä neljännes sai sitä juuri mielenterveyden häiriön takia. Psyykkiseen haavoittuvuuteen ja työkykyyn perehtynyt Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen ei halua tarjota helppoja vastauksia. Väänäsen mukaan on kuitenkin nähtävissä merkkejä, että nuorten ja nimenomaan tyttöjen henkinen pahoinvointi on kasvussa, mikä vaikuttanee myös tulevaisuuden työelämään. Väänänen havainnollistaa asiaa vakuutusmyyjän työllä: Ennen vakuutusmyyjä ajeli omalla autollaan pitkin maaseutua ja eri paikkakunnilla, tapasi ihmisiä ja myi heille vakuutuksia. Vaaditaan itsensä RAJATTOMASSA TYÖSSÄ piilee vaara Mikä nykyisessä työelämässä koettelee mielenterveyttä. Väänänen arvelee tyttöjen mielen ongelmien johtuvan osin sosiaalisen median välittämistä ideaaleista, jotka ruokkivat vertailua ja vaatimuksia, joihin on vaikea yltää. Tilastot kertovat, että työikäisistä nelikymppiset naiset sairastavat eniten masennusta. Vuonna 2018 heitä oli 74 300. Miesja työntekijävaltaisilla kuljetusalalla ja rakennusteollisuudessa taas ei depressiolääkkeitä juuri käytetä. Suurimmista ammattiryhmistä kuljetusalalla ja rakennusteollisuudessa tehdään eniten itsemurhia. Vaikka moni asia on paremmin kuin ennen, muutosten mukana työstä on myös poistunut monia siihen hyvinvointia tuoneita elementtejä. Vakavia psyyken ongelmia on jonkin verran enemmän työntekijöillä kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Sitten työ siirtyi toimistoihin. Autonomia rapautui, ja uudenlainen stressaavuus nousi esiin, Väänänen selvittää. Työ oli itsenäistä ja muista riippumatonta. Lääkkeiden käyttäjiä on huomattu olevan muun muassa sosiaalityöntekijöissä ja kodinhoitajissa. Väänäsen mukaan työelämän sisällä on monta työelämää ja erilaisissa ammateissa rasitustekijät eroavat toisistaan
Myös kuntasek torin sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat sekä sosiaali työntekijät joutuvat keskimääräistä enemmän toimimaan omien arvojen sa vastaisesti. Kunta10tutkimuksessa todettiin vasta, että kuntaalalla työskentele vistä perus ja lähihoitajista ja vanhus tenhoidon työntekijöistä vähintään joka kolmas kokee merkittävää eettistä kuormitusta työssään. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9. Jaksamis tai muita työhön liittyviä ongelmia tulee pyrkiä ratkomaan työkaverei den ja esimiehen kanssa. Jos ei ole edellytyksiä tehdä työtä hyvin, eettinen kuormitus kasvaa. Psyykkisissä ongelmissa työntekijän ei kannata jäädä yksin vaan ottaa asia puheeksi työterveyshuollossa. Aiemmin sillä viitattiin arkipuheessa lähinnä vakaviin mielen terveysongelmiin, nyt se käsittää li säksi monia uusia oireita ja psyykkisiä rasitustiloja. Myös mielenterveys käsitteenä on laventunut. LISÄÄ AIHEESTA TTT 2/2018: Mielen hyvinvointi puheeksi työpaikalla Hei, mitä kuuluu. Työn tulisi tarjota haasteita, mutta epämukavuus ei saisi kasvaa liian suureksi mahdottomien aikataulujen tai liiallisten vaatimusten takia, Vää nänen korostaa. Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työ synnyttää mielenterveyttä, kun se on ihmiselle sopiva. Ennen 1980lukua työterveyslääkärille ei juuri tultu kertomaan masennuk sesta, sillä masennus ei kuulunut ylei sesti käytettyyn sanastoon. Psyykkinen työsuojelu tuli lainsää däntöön 1980luvun lopulla. Kuitenkin työnantajalla on lainsäädännöllinen velvollisuus huolehtia työntekijästä ja hänen hyvinvoinnistaan sekä tarttua ennaltaehkäisevästi asioihin, jotka aiheuttavat psyykkisiä vaaroja työssä, Väänänen muistuttaa. – Työntekijä voi myös itse huolehtia psyykkisestä työkyvystä ylläpitämällä kiinnostusta ja osaamista. – Hyvässä työssä keskeistä on se, että työtehtävät sopivat yhteen oman osaamisen ja motivaation kanssa. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Omien arvojen vastainen työ kuormittaa Yksi viime aikoina puhuttaneista haasteista työssä on se, ettei työtä pys ty tekemään omien arvojen mukai sesti. Kulttuurin muuttumisen myötä myös asenteet mielenterveyden ongelmia kohtaan ovat höllentyneet niin, että ongelmista uskalletaan puhua aiem paa enemmän. Sanat työuupumus, stres si ja masennus ovat siirtyneet muiden kin kuin asiantuntijoiden käyttöön. Työ hyvinvoinnin asiantuntijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti sieltä asti. Puhe mielenterveydestä on yleistynyt Koska yhteiskunnallinen ja kulttuu rin muutos on niin suuri, on vaikea sanoa, onko työelämässä enemmän tai vähemmän mielenterveyden ongel mista kärsiviä tai sairastuttaako nykyi nen työelämä. Tämä näkyy muun muassa hoitajien työssä
Rakennusalalla taas ongelmana ovat pitkät alihankinta ketjut, joiden takia yritysten valvonta on hankalaa. Työn tulee olla tilapäistä hankinta tai alihankin tatyötä. Aina ulkomaisella työn tekijällä ei myöskään ole ollut työn tekooikeutta Suomessa. Suo messa tehtävässä työssä on nouda tettava Suomen työlainsäädäntöä ja yleissitovien työehtosopimusten vaa timuksia. Silloin työntekijä tulee Suomeen toisesta EU tai ETAmaasta lähetettynä työntekijänä. Rakennustyömailta tulee viikoittain kysymyksiä AVIin siitä, onko työntekijöillä työn tekooikeutta, sanoo Rajamäki. Työskentelyaika saa olla korkeintaan kolme kuukautta puolen vuoden ai kana. Aluehallintovirastot valvovat paitsi työntekooikeutta myös työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista. Esimerkiksi siivousala työllistää paljon turvapaikanhakijoita, ja se on kansainvälisissä tutkimuksissakin tun nistettu työperäisen hyväksikäytön riskitoimialaksi. Poikkeussäännön perusteella tehtä vällä työlle on rajoituksia. – Esimerkiksi puolalaiset ja virolaiset yritykset lähettävät ukrainalaisia työn tekijöitä Suomeen. Oleskelulupa vaaditaan Työnantaja voi varmistua oikeudesta selvittämällä aluksi kansalaisuuden ja toiseksi kysymällä työntekijältä Suo mesta myönnettyä työntekoon oikeut tavaa oleskelulupaa. Poikkeussäännös oikeuttaa työhön ilman oleskelulupaa Vaikka EU ja ETAalueen ulkopuolelta tulevalla olisi työntekoon oikeuttava oleskelulupa esimerkiksi Virossa, hän ei sen perusteella ole pääsääntöisesti oikeutettu työntekoon Suomessa. Luvan myöntämisestä päättää Maahanmuuttovirasto. Myöskään veronumero ei ole tae siitä, että työntekijällä on työn tekooikeus Suomessa. Työ ja elinkeinotoimisto selvittää myös, takaako työ hakijan toi meentulon. – Työntekooikeuden osalta puut teita on ollut eniten turvapaikan hakijoiden ja toisen EUmaan luvalla työskentelevien kohdalla. Lisäksi kyseessä tulee olla yrityksen vakituinen työntekijä. Mitä työnantajan on huomattava palkatessaan työntekijöitä tai käyttäessään ulkomaista yritystä alihankkijana. Sosiaaliturvaan kuulumisesta kerto va A1todistus, verokortti tai ajokort ti eivät käy todistukseksi työnteko oikeudesta. EU:n jäsenvaltioiden sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset saavat tehdä rajoituksetto masti työtä Suomessa. Työsuhteen vä himmäisehdoissa puutteita löytyy yh täläisesti muistakin ryhmistä, kertoo ylitarkastaja Riku Rajamäki ulkomaa laisen työvoiman valvonnan yksiköstä EteläSuomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Yleistä on myös työskentely väärälle toimialalle myönnetyllä luvalla. Työntekijän oleskelulupa edellyttää työsopimusta tai sitovaa työtarjousta. Muiden maiden kansalaisilla on lähtökohtaisesti oltava Suomesta myönnetty työntekoon oi keuttava lupa. Jos on tiedossa, että urakka kes tää yli kuusi kuukautta, työntekijöiden tulee hakea työntekijän oleskelulupaa Suomesta ennen työn aloittamista. Työntekijällä kuuluu olla lähettävässä valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat Erityisesti rakennusalalla, kuljetuksessa, kiinteistöpalveluissa sekä matkailuja ravitsemisalalla käytetään runsaasti ulkomaista työvoimaa. Oleskelulupaan liittyy saatavuushar kinta, jossa arvioidaan, onko kysei seen tehtävään saatavilla kohtuullises sa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ ETAalueelta. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 AJASSA U LKOMAISEN TYÖVOIMAN käyttö on johtanut osin väärinkäytöksiin, ja työntekijöitä on voitu kohdella eriarvoi sesti työn ehtoja huonon tamalla ja maksamalla alhaisempaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa on määritelty. EU ja ETAalueen ulkopuolelta tu levalla työntekijällä voi kuitenkin olla oikeus tehdä töitä Suomessa ulkomaa laislaissa olevan poikkeussäännön perusteella. Ulkomaisen työvoiman käyttö vaatii tarkkuutta TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK. Luvan myöntää Maahanmuuttovirasto Oleskelulupahakemus jätetään Suo messa poliisille ja ulkomailla Suomen edustustoon
Lähde: Aluehallintoviraston info ulkomaisen työvoiman käytöstä ja tilaajavastuu laista 14.2.2019 Ulkomaalaisia työntekijöitä on paljon muun muassa ravitsemisalalla.. Tarvittaessa varmistuksen saa alueelliselta työsuojeluviranomaiselta. Rakennustyömaan pääurakoitsija voi varmistua ilmoittamisesta kysymällä lähettävältä yritykseltä ko pion lähettämisilmoituksesta ja sen vastaanottokuittauksesta. Suomessa toimivan päätoteuttajan tulee varmistua jokaisen alihankintaketjussa olevan ulkomaisen yrityksen työntekijöiden työnteko-oikeudesta. Turvapaikanhakijan työlupa selviää Maahanmuuttovirastosta Turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä Suomessa töitä, kun he ovat oleskelleet Suomessa vähintään kolme kuukautta, jos heillä on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Ilmoitus tehdään sähköisesti työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa. Jos turvapaikanhakijan työntekooikeus arveluttaa, tietoa voi kysyä Maahanmuuttovirastosta soittamalla tai sähköpostitse. Työnantaja oli erehdyttänyt työntekijöitä ja asettanut työntekijät heidän kansalaisuutensa ja etnisen alkuperänsä vuoksi huomattavan epäedulliseen asemaan. Työntekijöillä oli aluksi ollut kahden viikon palkaton harjoittelu. Työtä ei tosiasiassa ollut tarjolla niin paljon kuin työsopimuksessa oli sovittu. Jos alihankkija taas on palkannut työntekijänsä suoraan Suomesta, lakisääteistä velvoitetta ei ole. Esimerkki kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä T YÖNANTAJAN JA ULKOMAALAISTEN työntekijöiden välillä oli solmittu kokoaikaiset työsopimukset, joissa oli sovittu myös työehtosopimuksen vaatimukset täyttävän palkan maksamisesta. LISÄÄ AIHEESTA Maahanmuuttovirasto www.migri.fi/ hakijan-tyonteko-oikeus, Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu www.tyosuojelu.fi Työntekijän oleskelulupa edellyttää työsopimusta tai sitovaa työtarjousta. Työ ei myöskään ollut vastannut sovittua. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 luvat, jotka ovat voimassa lähtömaassa Suomessa työskentelyn päättymisen jälkeen. Työntekijöillä oli heikko kielitaito, eivätkä he olleet tietoisia Suomen lainsäädännöstä tai työehtosopimuksen määräyksistä. Työvoimaa lähettävän yrityksen tulee tehdä ilmoitus lähetettävästä työntekijästä. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä maksu. Jos matkustusasiakirjaa ei ole, työnteko-oikeus alkaa kuuden kuukauden jälkeen. Pääurakoitsijan voi olla vaikea pysyä selvillä ulkomaalaisten työntekijöiden työluvista. Palkka oli ollut niin pieni, että se oli tuskin edes riittänyt elinkustannuksiin Suomessa. Lähettävä yritys tekee ilmoituksen Rakennustyömailla alihankintaketjut voivat aiheuttaa päänvaivaa
Tarvitset sitä, kun kirjaudut ensimmäisen kerran lukemaan digilehteä. Tunnuksilla pääset lukemaan kaikki lehden jutut ilman rajoituksia. Ota talteen 5-numeroinen tilaustunnuksesi takakannen osoitekentästä. Tilaajatunnus on henkilökohtainen, eikä sitä voi kierrättää organisaatiossa. Yksi tilaajatunnus mahdollistaa yhden henkilön pääsyn digiarkistoon. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 Työ Terveys Turvallisuus verkossa OLEMME MUKANA WORK GOES HAPPY -MESSUILLA Tutustu TTT-lehden verkkotarjontaan osoitteessa www.tttlehti.fi. Huom. Nettisivun kautta löydät myös lehden näköisversiot vuosilta 2015–2018. Löydä tuoreimmat uutiset ja lue ajankohtaisia blogeja! Tilaaja, lue uudistunut TTT-digilehti! Vuoden 2019 alusta uudistunut digilehti skaalautuu nyt helposti luettavaksi myös kännykällä ja tabletilla. Löydät digilehdet ja kirjautumisohjeet klikkaamalla oheista näkymää TTT-lehden nettisivulla www.tttlehti.fi tai suoraan www.tttlehti.fi/digilehti. Oopperatalo Helsinki 26.3.2019 Tule tapaamaan meitä Työ Terveys Turvallisuus -lehden messuosastolle nro 2!
Mittalaitteet ja perusrakennustyökalut tavallisesta porakoneesta timanttiporaan sekä henkilökohtaiset suojaimet. Finnsafe järjestää erilaisia koulutuksia ja yritysvierailuja. Yhdistystoiminta on hyvää vastapainoa perusarkeen ja on myös hauskaa. Työsuojelu päälliköt on nyt Finnsafe Mitä tekee kuntotutkija. Heillä on joskus hätä – yleensä sisäilma koetaan ongelmaksi, kun meiltä haetaan apua. Teen ilmanvuototutkimuksia merkkiaineita apuna käyttäen. Jatkuva oppiminen. Mittaan rakenteiden kosteuspitoisuuksia. Jakamalla itse osaamistaan saa myös paljon itse. Se on tuonut mielenkiintoisia tuttavuuksia ja hyviä keskusteluja. Seuraavaksi suunnitelmissa on rakennusterveysasiantuntijan pätevyys. Henkilöjäseniä on tällä hetkellä reilut 500. Selvittää kiinteistöjen sisäilman terveellisyys ja rakennusten altistumisolosuhteita laaja-alaisilla kuntotutkimuksilla. RAIJA LAHTINEN TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK AJASSA Antti Leino KU VA SK AN SK A. Otan materiaalinäytteitä rakenteista tai kohdista, joissa arvellaan olevan vaurioituneita materiaaleja tai haitta-aineita, kuten asbestia. Leino työskentelee Skanskan Suomen toiminnoissa ja johtaa siellä rakennustöiden turvallisuuden ja terveellisyyden kehittämistä. – Asiantuntija on pääsääntöisesti yksin tehtävässään työpaikalla. Tarkkuutta. Kannatusjäseniä ovat keskeiset työsuojelualan yritykset. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 K U VA A NN E N I E M I TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖT RY ON MUUTTANUT nimensä Finnsafe ry:ksi. Hän vaihtoi alaa ja ryhtyi ympäristökonsultiksi, mutta palasi rakennetun ympäristön puolelle. Jo useamman vuoden käytössä ollut nimi Finnsafe hyväksyttiin Patenttija rekisterihallituksessa maaliskuun alussa. Koulutus. Kysyntä. Tavoite. Meneillään on asbestija haitta-aineasiantuntijan koulutus. – Mukanaolo yhdistyksen toiminnassa on kehittänyt ammatillisesti, lisännyt ymmärrystä eri toimialoilta ja tuonut kontakteja tutkimusmaailmaan ja viranomaisiin. Insinööri (AMK), rakenteiden kosteudenmittaaja (Eurofins) ja pari sertifikaattia ympäristönäytteenoton puolelta. Yhdistys tarjoaa samanhenkisten ja samojen asioiden kanssa työskentelevien ihmisten verkoston. – Uusi nimi kuvaa paremmin sitä, että kuka tahansa työnantajan nimeämä turvallisuusasioiden kehittäjä voi olla jäsen, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Antti Leino , joka on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa vuodesta 2004. Kohteissa työskentelen yleensä työparin kanssa. Kaikki täytyy tarkistaa ja dokumentoida, ja on osattava hakea tietoa. Tosin kohta jään isyysvapaalle, jotta saadaan kotona arki luistamaan. Työsuojelupäälliköt ry perustettiin vuonna 1970 edistämään työturvallisuusalan kysymyksiä. Niitä mukana on kolmisenkymmentä. Laaja osaaminen rakennusalalta on hyödyksi. Mitä edellyttää tekijältään. Viihtyisä työpaikka – aamulla on hyvä fiilis lähteä töihin. Leino kannustaakin työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ammattilaisia mukaan toimintaan. Loppuvuonna järjestetään yhdistyksen koulutuspäivät, joihin osallistuu myös lukuisia työsuojelualan yrityksiä. Puolet työajasta menee asiakaskontakteissa, puolet konttorilla raportteja laatien. Ihmiset pitää kohdata luontevasti. Osaajien tarve kasvaa. Teen sisäilman laatu-, paine-eroja olosuhdemittauksia ja mittaan pölyn kuitupituisuuksia. Kartoitan mahdollisia riskirakenteita julkisissa kiinteistöissä. Ala kehittyy, koko ajan löytyy lisää tutkittavaa. TAMPERELAINEN Jani Niemi työskenteli ensin kosteuskartoittajana. Nyt hän tekee sisäilmaja kosteusteknisiä kunto tutkimuksia Sirate Group Oy:ssä. Parasta. Perinteisesti maaliskuussa toteutetaan Työterveysja turvallisuusalan koulutuspäivät yhteistyössä työterveyshoitajien, työterveyslääkäreiden, työhygieenikkojen ja työfysioterapeuttien kanssa. Työkalut. Opetuskulttuurista ja laadukkaasta tekemisestä on pidettävä huolta. Miten työskennellään. Ihmisten auttaminen
Lehden saa vain tilaamalla. VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 85 €/vsk. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 2016, VASTAAJIA 767. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 7 5 euroa/vuosikerta. Määräaikainen vuositilaus 85 euroa. TILAUSHINNAT 2019 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 8 5 euroa. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. (Laskutusväli 12 kk). SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Määräaikainen vuositilaus 9 5 euroa. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Tilaa LEHTI NYT!. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 95 €/vsk. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370
Työterveyslaitos tutki taukoliikuntasovelluksen vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Yksi tapa lisätä yhteisöllisyyttä on järjestää yhteisiä liikuntahetkiä työn lomassa. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS Y HTEISÖLLISYYTTÄ TYÖPAIKALLA rakennetaan vuorovaikutuksessa. Myös yhteinen tekeminen lähentää ja voi parhaassa tapauksessa tuoda huumoria työpäivään. On huomattu, että jos työyhteisössä on vain vähän sosiaalista pääomaa eli luottamusta, vastavuoroisuutta, sosiaalisia suhteita, osallistumista sekä yhteisiä arvoja ja normeja, sairastumisen riski kasvaa. Hilpeä yhdessä liikkuminen paitsi vähensi istumista ja paransi palautumista myös lisäsi yhteisöllisyyden tunnetta. 16 Lue Alkon sisäisestä viestinnästä.. Vaikka fyysistä kanssakäymistä on nykytyöelämässä ehkä vähemmän kuin aiemmin, uudet sähköiset tavat viestiä helpottavat tutustumista toisiin ja sitä kautta luottamuksen ilmapiirin rakentumista. YHTEISÖ HOITAA MIELTÄ 16 Avoin viestintä pitää työyhteisön tiiviinä 18 Voimavaroja arjen kriiseihin 23 Rohkeasti kansainvälisille urille 26 Työ ajassa Tässä numerossa S
Hän toimii kahden myymälän palve lupäällikkönä Helsingin keskustassa. Pelisäännöt selviksi Avoin ja mutkaton vuorovaikutus ei synny hetkessä, vaikka välineitä sii hen olisikin. Sekä sitä että Aulaksi ni mettyä intraa voi seurata mobiililait teistakin. Ennen en ollut edes tavannut suurinta osaa kollegoista, mutta nyt voin keskustella ja sparrailla esimer kiksi Lapin alueen päälliköiden kans sa, hän jatkaa. – Kun tulin taloon reilut kymmenen vuotta sitten, pääasialliset yhteyden pitomuodot olivat puhelin, sähkö posti, fyysinen kirje ja kokous. Myyjät voivat myös käyttää kahvi tauoillaan viisi ylimääräistä minuuttia kanavien seuraamiseen. Jos esimerkiksi myyjällä on jokin on gelma, hän saattaa kysyä neuvoa Kysy mitä vain palstalla. Yli 500 keskusteluryhmää Yrityksen sisäistä vuorovaikutusta on vilkastuttanut etenkin Yammerin käyttöönotto. Organisaa tion päätieto, kuten uutiset ja ohjeet, julkaistaan intrassa, joka uudistettiin viime syksynä. Parhaimmillaan vastaus tulee alle minuutissa, Karhu kertoo. Mutta entä sitten, kun työntekijöitä on yli 2 500 ja toimipisteitäkin yli 350 ympäri Suomen. Sieltä voi etsiä tuote tietoa ja lukea postauksia, jos muut työt sen sallivat, kertoo Mira Karhu. Uudet yhteydenpitotavat ovat tuoneet työhön tekemisen meininkiä, kun jokaisen on entistä helpompi tuoda ideoitaan esiin. sekä osallistua etäyhteydellä kokouk siin ja koulutuksiin. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 Avoin viestintä pitää työyhteisön tiiviinä Viestit viuhuvat aktiivisesti Alkon sisäisessä somekanavassa. Kommentointiin, kysy myksiin ja keskusteluun on valjastettu Yammer, joka on Facebookin kaltai nen foorumi työyhteisöille. Kaikkiaan keskusteluryhmiä on yli 500. Näin varmis tetaan, että kaikki pääsevät tiedon läh teille ainakin kahdesti päivässä. Skypellä taas voi soittaa, lähettää pikaviestejä – Meillä on myymälöissä toimisto koneet, ja myyjät voivat käyttää myös työkännykkää. Alkon sisäisen viestin nän asiantuntijan Tina Lassin mu kaan henkilöstön piti alkuun totutella uusiin viestintämuotoihin. – Yammer on tosi aktiivinen kanava. Jokaisella myymäläryhmällä on Yammerissa oma keskustelurinkinsä, mutta henkilöstö jakaa ajatuksia mo nista muistakin aiheista, vaikkapa hyvistä kokkausvinkeistä. Alko on viime vuosina kehittänyt si säistä viestintäänsä ottamalla digitaa liset kanavat tehokäyttöön. TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA T IEDONKULUSTA ON helppo huolehtia pienessä työyh teisössä. – Myös Skype on tuonut meitä yh teen. Helsingin Kampin myymälän palvelupäällikkö Mira Karhu (vas.) ja palvelumestari Johanna Räsänen käyttävät sisäistä somekanavaa viestintävälineenä useita kertoja päivässä.. Ne tulivat käyttöön vuonna 2014, kun talossa tehtiin muutenkin isoja tietoteknisiä uudistuksia. Hyppy tähän päivään on ollut ihan miele tön, summaa yhtiön viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho
Johdon ja henkilöstön yhteyksien tiivistämiseen on etsitty uusia keinoja myös pelimaailmasta. Alkossakin ilmiö on havaittu. – Se on tapa ymmärtää, mitä ken tällä tapahtuu. Tina Lassi kertoo, että aiemmin työntekijät saattoivat välillä kokea jäävänsä ilman tietoa. Suu ri viestien ja ärsykkeiden määrä voi kuormittaa ja hankaloittaa olennaisen tiedon löytämistä. Saimme niitä 2 277, IsoAho kertoo. Johtoa ja henkilöstöä lähentää myös se, että pääkonttorin väki toimitus johtajaa myöten käy tekemässä vuo sittain muutaman työpäivän kentäl lä. – Meillä on myös pelisäännöt siihen, mitkä ovat intran, Yammerin, Skypen ja sähköpostin roolit. Kun viimeksi päivitim me strategiaa, jokaisella alkolaisella oli mahdollisuus antaa siihen oma idean sa. Toisia taas ruokkii viestien runsaus ja monipuoli suus, hän huomauttaa. Viestinnän asiantuntija Tina Lassi (vas.), palvelupäällikkö Mira Karhu ja viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho taustallaan yrityksen esimiespäivillä syntynyt teos. – Haluamme osallistaa ihmisiä ke hittämiseen. Hän sanoo yhtiön painottavan sisäi sessä viestinnässään avoimuuden ja monikanavaisuuden lisäksi yhteisölli syyttä. Työhön on tullut yhdes sä tekemisen meininki, joka ulottuu johtoryhmään asti. – Jos vaikkapa myyjä Nuorgamissa miettii, että jonkin asian voisi tehdä paljon nykyistä helpommin, hän myös uskaltaa sanoa sen ääneen, Karhu toteaa. Nykyisin palautetta voi tulla siitä, että kaikkea ei ehdi havaita ja lukea.. Se on maalattu ryhmätyönä yli 50 osasta. – Ihmiset ovat erilaisia. Siitä, että jokainen voi hel posti tuoda esiin ajatuksiaan, ei silti haluta tinkiä. Keskusteluun on laadittu pelisään nöt, joita Lassin mukaan noudatetaan erittäin hyvin. Esimerkiksi IsoAho palveli viime vuonna asiakkaita kahdessa myymä lässä ja teki myös joulusesongissa yö vuoron hyllyttäjänä. Viestintää pyritään yhtiössä edel leen selkeyttämään käytäntöjä kirkas tamalla. Mira Karhu palasi hoitovapaalta töihin puolitoista vuotta sitten, ja hänestä jo senkin jäl keen on ehtinyt tapahtua iso muutos. Runsaan viestinnän kääntöpuoli on infoähky, joka on tuttua monelle so siaalisen mediankin seuraajalle. – Yhteisöllisyyden kasvu on ollut ihan huikeaa. Nykyisin palautetta voi tulla sii tä, että kaikkea ei ehdi havaita ja lukea. Neljäs periaate on ajankohtai suus, mikä tarkoittaa muun muassa si tä, että oma väki informoidaan asioista aina ennen tiedottamista ulospäin. Niitä ruokkimalla kanava saatiin herää mään, ja vuoden parin jälkeen se eli jo ihan omaa elämäänsä, Lassi kertoo. Toimistoväki lähtee kentälle Tiedonkulun avoimuus heijastuu myös työhyvinvointiin. Miten hallitaan infoähky. Vielä vaatii hie man kehittämistä, että kaikki muista vat, mihin mitäkin kanavaa käytetään, viestintäjohtaja IsoAho mainitsee. Työpajaryhmis sä pelattava My Alko lautapeli teki tutuksi yhtiön strategiaa sekä haastoi osallistujia pohdintaan ja keskuste luun. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 – Yammer oli aluksi näiden muutos ten tukiverkosto, ja keksimme sille heti lukuisia käyttötarkoituksia. Yrityksessä on huomat tu, että myymälöistä tulevat kysymyk set ja keskustelunavaukset haastavat pääkonttorin asiantuntijoitakin uu della tavalla kehittämään työtä. Esimerkiksi kritiikkiä saa mielellään esittää, kunhan sen te kee rakentavasti. Niin pystymme entis tä paremmin kehittämään toimin taamme
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT WÄRTSILÄ FINLAND OY. Siellä käsiteltiin tosi syvällisiäkin asioita. Wärtsilässä Vaasassa taitoja on harjoiteltu myös mielenterveyden vahvistamiseksi. Lisäksi hän on yksi talon 20 työhyvinvointilähettiläästä, jotka oman työnsä ohessa seuraavat työyhteisön arjen sujuvuutta ja tuovat esiin kehittämisen kohteita. Tultaisiin hymyillen töihin ja lähdettäisiin hymyillen pois, sanoo Wärtsilän Vaasan-tehtaassa työskentelevä sähköasentaja Jarkko Nyholm. Voimavaroja ARJEN KRIISEIHIN lapsuuden ja nuoruuden tapahtumat voivat vaikuttaa elämässä edelleen, Nyholm kertoo. Puskaradio on toiminut tehokkaasti Koko henkilöstölle avoin mielenterveyden ensiapukurssi on Wärtsilässä Jarkko Nyholm Kuvassa Wärtsilän työhyvin voinnista vastaava Tarja KujaPanula (takana oik.) sekä työhyvinvointilähettiläinä toimivat Sara Koskiniemi (vas.), Cilla Lönnvik, Tina Björkman, Veronica Norrgård ja Sami Tuominen. Oppi huomaamaan, miten paljon esimerkiksi Ensiaputaidoista on hyötyä työssä kuin työssä. Tämä oli hänelle yksi syy osallistua työnantajan henkilöstölle järjestämälle mielenterveyden ensiapukurssille viime vuonna. Nyholmin kiinnostus kurssia kohtaan johtui siitäkin, että hän toimii varsinaisen työnsä ohella työsuojeluasiamiehenä. Kurssi on Suomen Mielenterveysseuran kehittämä ja rekisteröimä koulutuspaketti, jonka tavoitteena on vahvistaa voimavaroja arjen kriiseistä selviämiseksi. Lisäksi pyrkimyksenä on helpottaa vaikeiden elämäntilanteiden puheeksi ottamista ja avun tarjoamista muille. – Kurssilla oli hyvä vetäjä, ja ryhmään syntyi luottamuksellinen henki. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 H ALUAISIN, ETTÄ IHMISET VOISIVAT työpaikalla paremmin
Lumijärven mukaan työpaikoilla kaivataan työ kaluja muun muassa ongelmien tunnistamiseen ja haastavien aihei den puheeksiottoon. – Koulutuksia on kahtena viime vuonna levitet ty erityisesti työyhteisöihin. – Ihmiset kaipaavat tänä päivänä foorumeita, joilla voi keskustella henkisistä asioista, pohtia niitä yhdessä ja saada vertaistukea, Kuja-Panula toteaa. Lisäksi suunnitelmissa Mielenterveysosaamista työelämän tarpeisiin M IELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE, ja sitä voi vahvistaa siinä missä fyysistä terveyttäkin. Vaikeuksia ei tarvitse piilotella Koulutus antoi paljon myös Ralf Holmlundille, joka on työskennellyt yhtiön palveluksessa yli 30 vuotta. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 järjestetty jo seitsemän kertaa, ja koulutukseen on osallistunut 130 henkeä. Kaikki saivat puhua elämänsä kiputilanteista ja myönteisistäkin kokemuksista, jotka ovat vieneet eteenpäin, Holmlund kertoo. Ralf Holmlund. Neljä kursseista on ollut suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä. Mielentervey destä puhuminen ei ole vielä kovin tuttua eikä itsestään selvää, Kuja-Panula sanoo. – Etenkin tietotyön tekijöiltä odotetaan itse ohjautuvuutta ja kykyä tehdä päätöksiä nopeasti. Tämä on keskeinen ajatus Suomen Mielenter veysseuran kehittämässä mielenterveyden ensi apukoulutuksessa, joka on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista. Joka kurssilla usealla suulla on tullut tyytyväistä palautetta siitä, että työnantaja tarjoaa tällaisen mahdollisuuden. TÄNÄ VUONNA Mielenterveysseura alkaa tar jota myös koulutusta, joka kytkeytyy entistä vahvemmin työelämään. Koulutukseen on kahden viime vuoden aikana osallistunut lähes 20 000 ihmistä, ja sitä on järjestetty paitsi työpaikoilla myös kansalaisopistoissa ja järjestöissä. – Esiin tuli erittäin rankkojakin asioita. – Menin kurssille työni viemänä, ikään kuin sivusta katsomaan, mitä siellä tapahtuu. – Hyvinvointiin ja mielenterveyden edistämi seen panostavilla työpaikoilla on mahdollisuus saada Hyvän mielen työpaikka merkki, Lumijärvi kertoo. – Pyysin seuraa esittelemään toimintaansa hyvinvointitapahtumaamme, ja siitä yhteistyömme alkoi, kertoo Wärtsilässä työhyvinvoinnista vastaava Tarja Kuja-Panula. Siinä huomasi, että näistä asioistahan voi puhua eikä niitä tarvitse piilotella. Tämän jälkeen yritykset ja organisaatiot voivat testata, missä kunnossa niiden mielenterveyden peruspilarit ovat. Sosiaali ja terveysministeriön ja Työterveys laitoksen kanssa toteutettava hanke valmistuu keväällä 2020. Moni toivoo myös, että kiireen keskellä olisi aikaa pysähtyä ja keskustel la työelämän muutoksiin liittyvistä ilmiöistä. Koulutuksessa paneudutaan näihinkin taitoihin. Myös mielenterveyden ensiapukoulutusta on tarkoitus jatkaa tänä keväänä kakkoskurssilla, jonka teemat painottuvat siihen, miten tarjota apua työ tovereille tai alaisille. Yrityksessä aloittaa tänä keväänä myös keskusteluryhmä, jonka vetäjä tulee Mielenterveysseurasta. Kurssin aikana kokoonnutaan viisi kertaa, kahdeksi ja puoleksi tunniksi kerrallaan. Sitten huomasinkin, että se oli todella silmiä avaavaa. – Koulutusta on kiitelty, ja se on markkinoinut puskaradion kautta itse itseään. Ensimmäisten kurssien osallistujajoukko oli naisvaltainen, mutta vähitellen miehetkin ovat innostuneet mukaan. Lisäksi yksi kurssi on pidetty englanniksi, joka on kansainvälisesti toimivan yrityksen työkieli. Kouluttajana on ollut Mielenterveysseuran paikallisseura, Pohjanmaan kriisikeskus Valo. Se meni todella ihon alle – siellä vuodatettiin kyyneleitä ja myös naurettiin, hän jatkaa. Kun sana on kiirinyt, kysyntä on kasvanut, kertoo Mielenterveysseuran aikuistyön yksikön päällikkö Tiina Lumijärvi. Ryhmässä käsitellään muun muassa työuupumusta ja muita työelämään liittyviä teemoja. Mielenterveyden ensiapu 1 kurssi painottuu mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten tunnetaitoihin, stressinsäätelyyn ja vuorovaiku tustaitoihin. Hän toimii toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Ylipäätään työelämä vaatii nykyisin joustavuutta, resilienssiä. Mielenterveysseura on myös mukana tuoreessa hankkeessa, jossa luodaan kriteerit ja työkaluja mielenterveyden vahvistamiseen työpaikoilla. Mielenterveyden ensiapu 2 kurssi antaa tietoa mielenterveyden häiriöistä, avun antamisesta ja hoitoon ohjaamisesta. Tavoitteena on rohkaista huolehti maan omasta ja läheisten mielenterveydestä sekä lisätä taitoja selvitä vastoinkäymisistä
Kiire näkyy pahoinvointina Mielenterveyden häiriöt ovat tukija liikuntaelinvaivojen ohella suurimpia työkyvyttömyyden aiheuttajia. TEHOKAS TURVALLINEN ASIANTUNTIJA Olemme mukana Työterveysja työturvallisuusalan koulutus päivillä Tampereella 21.–22.3. Mutta kuten valtakunnallisestikin, myös meillä niissä on tapahtunut kasvua viime vuosina, Kuja-Panula sanoo. 2019 TIESITHÄN. Heitä koulutetaan esimerkiksi siihen, miten toimia hankalissa tilanteissa ja ottaa puheeksi työkykyongelmat tai muut haastavat aiheet. Malli on meillä tehokkaassa käytössä, Kuja-Panula kertoo. He toimivat silminä ja korvina sekä minulle että esimiehelleen. Toki tähän ongelmaan on tullut paljon työkaluja, mutta tuntuu siltä, että mikään ei riitä. Uudistettu EN 388 standardi muutti viiltosuojakäsineiden merkintätapaa. Tämä ei ole yksittäisestä yrityksestä kiinni, vaan koko yhteiskunnan pitäisi muuttua, Holmlund pohtii. – Lähettiläät voivat olla työpaikalta keitä vain, joiden toivotaan vievän omalla innollaan asioita eteenpäin. Myös esimiehiä valmennetaan Kuja-Panulan mukaan aktiivisesti. Uusi testausmenetelmä antaa enemmän tietoa käsineiden suorituskyvystä. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 on uusi, entistä tiiviimmin työelämään nivoutuva mielentervey den ensiapukurssi ensi syksyksi. koida ongelmia ja antaa tukea itsestään huolehtimiseen ja itsensä johtamiseen. Tämä näkyy Kuja-Panulan mukaan myös Wärtsilän tilastoissa. Kolmannes kaikista työtapaturmista kohdistuu käsiin. Jaamme ideoita ja mietimme, miten asioita voisi parantaa yhdessä. Henkilöstömäärä noin 3 500, joista Vaasassa työskentelee noin 2 600. – Tulevaisuudessakin painotamme työhyvinvoinnin edistämisessä henkistä puolta, mutta haluamme tiimit entistä enemmän mukaan. – Nykyinen hektisyys aiheuttaa sen, että uupumuksia tulee yllättäen. Myös stressinhallintaa ja mindfulnessia on tehty työpaikalla tutuiksi. – Se, että meillä tarjotaan valmennusta, ei johdu siitä, että meillä olisi mielenterveysongelmista aiheutuvia sairauspoissaoloja enemmän kuin muualla. – Paljon puhutaan työhyvinvoinnista, mutta usein jää se viimeinen askel ottamatta. Koulutukset tuottavat parhaiten hedelmää, kun siinä ovat kaikki mukana ja tukemassa toinen tosiaan, Kuja-Panula suunnittelee. – Meillä on ollut työkyvyn varhaisen tuen malli jo yli kymmenen vuotta, ja kolme vuotta sitten saimme siihen sähköisen järjestelmän. Lisäksi omista työntekijöistä on koulutettu päihdetukihenkilöitä, jotka ohjaavat tarvittaessa kollegoitaan avun piiriin. Voit edelleen käyttää vanhalla testausmenetelmällä merkittyjä käsineitä. Valmistaa merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisuja, kuten laivamoottoreita, koneistoja ja -laitteistoja sekä voimalaitoksia. Tehtävää hoidetaan oman työn ohessa ilman erillistä palkkiota. Pappi käy säännöllisesti Tehtaassa käy viikoittain myös työpaikkapappi, joka kiertää tapaamassa ihmisiä ja jolta voi varata keskusteluaikaa. Jarkko Nyholmin mielestä työhyvinvoinnin edistämiseksi voisi tehdä vielä enemmänkin. Myös Ralf Holmlund pitää työelämän kiireisyyttä valitettavana. Edellytyksenä on kiinnostus työhyvinvointia kohtaan. Tutustu tarkemmin tai kysy lisää skydda.fi | skydda@skydda.fi RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ. Henkilöstöstä 87 % toimihenkilöitä ja 13 % työntekijöitä. Se, että panostettaisiin vielä enemmän siihen, että ihmiset voisivat paremmin työpaikalla. Työhyvinvointilähettiläät apuna Työhyvinvointilähettiläiden nimeäminen ja kouluttaminen ovat yksi keino päästä ajoissa kiinni ongelmiin. Koulutusten ja valmennusten tavoitteena on ennaWÄRTSILÄ FINLAND OY Wärtsilä-konsernin suurin tytäryhtiö, joka toimii Helsingissä, Vaasassa ja Turussa. Kuja-Panula toivoo noin vuoden ajan toimineen joukon edelleen kasvavan. Hänen mukaansa keskeisiä kuormitustekijöitä ovat kiireinen työtahti ja yhden ihmisen vastuulle kertyvä suuri työmäärä