TEATTERIN TURVATYÖHÖN TULI uutta ryhtiä TOIMITILAN REMONTTI vaimensi melun MITEN TORJUA putoamisturmat. Säästä selkää & NOSTA OIKEIN ERILAISET OPPIJAT osaksi työyhteisöä Supermies – TUNNISTA UUPUMISEN MERKIT TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttlehti.fi NRO 2/2018 | 15 €
Siksi Cederroth Eye Wash on silmälääkäreiden suosittelema 2 . Lue lisää www.cederroth.com 1) Vaikutus on yleensä tehokkaampi emäksiin kuin happoihin. Cederrothin neutraloiva silmänhuuhteluneste lisää mahdollisuuksia pelastaa silmät. NEUTRALOI – ei pelkästään huuhtele! ei pelkästään huuhtele!. Sen lisäksi, että se laimentaa ja huuhtelee, se on myös todistetusti tehokkaampi emäsja happoroiskeissa 1 . | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 2 On olemassa parempikin ratkaisu. 2) Rihawi et al. Graefe’s Arch Clin Exp Ophthalmol (2006) 244: 845-854 Vaihda keittosuolaliuos tehokkaampaan ennen kuin vahinko tapahtuu
43 Tapaturmainen kuolema Levyseppä jäi puristuksiin teräs kappaleen ja työtason väliin. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3 SISÄLLYS 2/2018 5 Päätoimittajalta 8 Supermies ei tajua kulkevansa höyryillä KANNESSA 10 Mielen hyvinvointi puheeksi työpaikalla – Hei, mitä kuuluu. 30 Tarkkuutta vaativa työ tuntuu käsissä Jomotusta, puutumista – mikä syynä yläraajakipuun. 12 Lukijoilta Työ 14 Oppimisvaikeudet voi selättää KANNESSA Arki käy raskaaksi, jos oppimis vaikeuksia on peiteltävä töissä. 18 K U V A JU LI A H A N N U LA K U V A SH U T T E R ST O C K Turvallisuus 35 Teatteri teki turvallisuuden ryhtiliikkeen KANNESSA Helsingin Kaupunginteatteri taklaa riskit ennakolta. Terveys 24 Äijäjooga päihittää työn jumit ja stressin Lihakset ja mieli rentoutuvat, kun SYKE:n miehet joogaavat työpäivän päätteeksi. 46 Palomies pelastaa ja altistuu Kemikaaleista koituu sairausriski. 44 Aisapari Kiire ja muutokset haastavat Postin työsuojelutoimintaa. 17 Ajassa: Työ 18 Luottamus on tarttuvaa Avoin vuorovaikutus luo pohjaa luottamukselle jo uran alussa. 6 Tilauskortti 34 Äänestä parasta 49 Ensi numerossa 50 Vapaalla Matti Airola opetteli letittämään. 20 Melu veks! KANNESSA Swagelokin remontissa löytyi rat kaisuja työrauhan parantamiseen. 23 Sara Boddy (vas.) ja Sari Gherab pohtivat luottamuksen merkitystä työssä. Hyvä ergonomia ja liikunta auttavat pitämään krempat kurissa. 40 Vain vakaa työtaso on turvallinen KANNESSA Matalalta pudotessakin voi käydä pahasti. Uusi sarja! 28 Taakkaa nostaessa reidet ja pakarat töihin KANNESSA Työsuojelu ennen ja nyt sarjassa aiheena nostotekniikka. 32 Nauhatreeni tuo hartiavoimaa Keltaisella nauhalla kyytiä niska ja hartiajumeille. Äitiä ei ole ennen ollut töissä ikävä, mutta siellä meinasi tulla." YLIPALOMIES, SAVUSUKELTAJA PETRI HURU KEMIKAALITEHTAAN SUUR PALON SAMMUTUKSESTA. KANNESSA HEIKKI RANTA | KUVA HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI/TAPIO VANHATALO
Testaa viikko veloituksetta www.ixolift.fi 4 LO GO + TA GL IN E LOGO AND TAGLINE “ Lifting lives” is the brand tagline. It can be used in the two different ways presented here. SAFETY AREA Safety area can be controlled by using the other half of the X-symbol as a measure. Kumman valitset. 0207 300 980 Hätäsuihkuvalmistajana tunnemme säädökset Silmäja hätäsuihkut kaikkiin olosuhteisiin T arvekartoitus N euvonta V uokraus M yynti – Turvallisuutta riskialttiisiin ympäristöihin – TILAA MAKSUTON KOKEILU NYT! www.hiirikokeilu.fi Mutka vai tutka. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 4 UUTUUSTUOTTEET Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi Uutuustuoteesittelyt ovat mainoksia, joiden sisällöstä vastaavat ilmoittajat. Both white and blue backgrounds are accepted. TAPATURMAA TIKKAILLA JOKA PÄIVÄ.* 3 SIINÄ ON 3 LIIKAA. Optapad keskihiiri Täysin uudella tutkatekniikkalla! Lue lisää www.hiirikokeilu.fi. * Perustuu tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoon Suomessa. IXOLIFT-TTT1403-94x122.indd 1 16/02/2018 12.09 Krusman Hätäsuihkut Oy www.krusmanhätäsuihkut.fi puh. The tagline is locked up and cannot be used in any other ways. It should not be resized either
vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino Forssa Print Avoimuus: kaikesta voi puhua. – Hyvä tiimi henki parantaa yhteistyön laatua, kiteyttää eteralainen Tapio Puukka. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Autonomia tarkoittaa sitä, että ihmi nen voi tehdä valintoja, jotka pohjau tuvat omilta tuntuviin arvoihin ja pää määriin. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA 4041 0428 A KAVAN OPISKELIJOIDEN raati myönsi viime vuonna Suomen parhaan kesätyöpaikan palkinnon Eteralle, joka yhdistyi vuodenvaih teessa Ilmarisen kanssa. Koke neempi varmistaa ja tukee tarvittaessa. Kyvykkyyden ja hallinnan tunnetta synnytetään sillä, että annetaan vas tuuta sopivasti ja että osaamisen kas vaessa tehtävät vaikeutuvat. He kertoivat, miten työyhteisön hyvä vastaanotto auttoi rakentamaan luottamusta. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 14.3.2018 Hyvän työyhteisön pilarit 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Myyntipäällikkö Seija Kuoksa Puhelin 040 933 1147 seija.kuoksa@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2018. Filosofi, tutkijatohtori Frank Martela tarjoaa merkityksellisen elämän tekijöiksi neljää peruspilaria: autonomiaa, kyvykkyyttä, läheisyyttä ja hyväntekemistä. – Dialogisuus lisää lehden kiinnosta vuutta ja sitoutu mista sen sisältöi hin, hän uskoo.. Frank Martela esittää vuorovaiku tuksen olevan nykyisin keskeistä työelämässä menestymisessä: – Pal velu ja asiantuntijatyössä ihminen on töissään koko persoonallaan. Luottamus: työyhteisö auttaa. Viimeinen tekijä, pyrkimys tehdä hyvää, kietoutuu autonomian tarpee seen, siihen että työtä tehdessä voi edistää jotakin suurempaa kuin pelk kää rahanansaintaa ja toimeentuloa. Sen varmistamiseksi työntekijän on usein ymmärrettävä olevansa osa kokonaisuutta. sosiaalisen median avulla. Työyhteisö on toivottanut lämpimästi tervetulleeksi ja tarjonnut tukeaan, mikä on paitsi tuntunut tosi hyvältä, myös lisännyt hallinnan ja kyvykkyy den tunnetta. Työ on iso osa elämää, ja siksi onnel lisen elämän tekijöiden täytyisi löytyä myös työstä. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 83 euroa, kestotilaus 73 euroa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa työ ja aikuis kasvatustieteitä ja työskennellyt aiem min ProAgriassa, Työteho seurassa sekä aikuiskoulutuksen parissa. Ja mikä voisi motivoida enemmän kuin mahdollisuus vaikut taa ihmisten hyvinvointiin! KIRSI VÄISÄNEN K U V A JU H A SO M B Y TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS leh den uusi päätoimittaja Kirsi Väisänen toimi aiemmin Koti ja maaseutu lehden toimituspäällikkönä. Tunteillaan, toiveillaan, merkityksen etsinnällään. Tässä lehdessä on haastateltu Eterassa työskennelleitä nuoria. Tunne kyvykkyydestä syntyy osaamisesta ja hallinnan tunteesta. TYÖNTEKIJÄT OPPIVAT tekemällä. Vuositilaus 93 euroa, kestotilaus 83 euroa. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Läheisyyttä on yhteys ihmisiin, joista välitämme ja jotka välittävät meistä. Hän on kokenut journalisti, joka tuntee jo entuudestaan TTTlehden toimialaa. Toisista välittämisen tiedetään tu kevan työn tekemistä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Kirsi Väisänen/TTTlehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Uusi päätoimittaja haluaa koota leh den lukijat ja muut työhyvinvoinnin ja turvallisuuden toimijat verkostoksi mm. Innostuksellaan tai tur hautumisellaan. Ihmisellä on myös tarve tehdä hyvää, niin että hänen toimintansa tuottaa hyvää muille. ALOITAN LUOTTAVAISENA TTTleh den päätoimittajan työt Martelan ku vaamassa hyvän elämän kehyksessä. Ilmapiiri vai kuttaa keskeisesti sekä työn tulokseen että työtyytyväisyyteen. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa
Voit tilata edul lisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Ytunnus ”Juttuja näkö kulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTTlehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767.. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Määräaikainen vuositilaus 93 euroa. TILAUSHINNAT 2018 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 83 euroa. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 73 euroa/vuosikerta. Tilaan TTTlehden vuositilauksena 93 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Tilaa lehti nyt! Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi Tilaan TTTlehden kestotilauksena 83 €/vsk. Tilaa TTTlehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Määräaikainen vuositilaus 83 euroa. TTTlehden ilmaisjakelu on päättynyt. (Laskutusväli 12 kk). SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen
Olen huomannut, että kaksi kolme kertaa päivässä toistetulla harjoituksella on merkittävä osuus psykofyysisen mielen rauhoittamisessa. Harjoitus on helppo tehdä vaikka työmatkalla bussissa istuessa tai kesken työpäivänkin. Kutsumme sitä minitauoksi tai 30 sekunnin harjoitukseksi. Lyhyen, palauttavan har joituksen voi tehdä myös hyvin tietoisesti. T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A SH U T T E R ST O C K Lue lisää mielen hyvinvoinnista työssä sivulta 10.. – Tavoitteena on tehdä Suomi tunnetuksi ITtaitojen huippumaana eli ihmissuhde ja itsetuntemustaitojen osaajana, Dunderfelt sanoo. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Ajassa PSYKOLOGI TONY DUNDERFELT työryhmineen on kehittänyt 12osaisen valmennusohjelman Mielen hyvin vointitreenit työelämässä (MHTT). – Itse suosin lämpöharjoituksia eli oman lämmön koke misen löytämistä. Yksi perustaidoista on rentoutusrefleksiä aktivoiva menetelmä. Ihminen etsiytyy luonnostaan työpäivän aikana vaikkapa pienelle tauolle. Hyvinvointia voi Dunderfeltin mukaan parantaa myös opettelemalla eroon ”päälle jääneistä” negatiivisista tunteista ja ajatuksista, joita ihminen toistuvasti kelaa mielessään. Työsuojelurahasto on tukenut valmennusohjelman kehittämistä. Meillä kaikilla on psykofyysinen lämpö kehossamme, ja siihen voi tietoisesti laskeutua. Ohjelma on suunniteltu noin kymmenen hengen ryhmille, jotka opettelevat 12 perustaitoa mielen huoltamiseen. MIELTÄ VOI TREENATA SIINÄ MISSÄ KEHOAKIN MINITAUKO VOI OLLA esimerkiksi hengitysharjoitus, jossa keskitytään hetkeksi havainnoimaan hengityksen kulkua sisään ja ulos. Lisäksi tärkeä perustaito on ratkaisukeskeinen ajattelutapa, jonka avulla siirrytään ongelmista ratkaisuihin niin ajatuksissa, tunteissa kuin teoissakin. – Meillä kaikilla on sisäänrakennettuna psykofyysinen rentoutusrefleksi
He vain eivät huomanneet asiaa itse. Vaikka Raitolampi ei puoleen vuo teen saanut nukuttua neljää tuntia pidempiä yöunia, hän ei havainnut uupumuksen merkkejä – ennen kuin hänen työkykynsä romahti kokonaan. Se tarkoittaa, että ihmisen kyky arvioida omaa tilaansa hämärtyy, kun stressin määrä nousee liian korkeaksi. Vasta 12 vuotta myöhemmin Rai tolammelle valkeni, mitä hänelle oli tapahtunut. Yrittäjien työkunto ei pudonnut TEKSTI HILKKA VÄHÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK hyvästä nollaan hetkessä, vaan se oli ollut laskussa jo pidemmän aikaa. Nuorten naisten tauti Raitolampi nimesi löytämänsä ilmiön supermiesefektiksi. Sen sijaan ihminen uskottelee itselleen, että työskente lemällä vielä vähän kovemmin pystyy kääntämään tuottamattoman yrityk sen tuottavaksi. Ajatukset siitä, mikä oli mennyt väärin ja mitä tulisi muuttaa, pyörivät päässä yötä päivää. Aloin ymmärtää, miten tilanne etenee, ja samalla myös käsitin, miten minun itseni oli käynyt, Raitolampi muistelee. – Kun on jo uhrannut paljon rahaa, aikaa ja psykologista energiaa, ei ole rohkeutta myöntää, että yrityksen idea ei toimi. – Käydessäni läpi aiheeseen liitty vää dataa ja mittareita iski tajuamisen hetki. 2000 luvun alussa Wille Raitolampi raken si ravintolakonsepteja menestyvänä yrittäjänä. Kyse on supermiesefektistä, joka uhkaa etenkin esimiehiä ja yrittäjiä. Kun erikoiskahveja ja me diaa yhdistävä uusi projekti takerteli, Raitolampi yritti kehittää ideaansa kahta kovemmin. AJASSA. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 8 SUPERMIES EI TAJUA KULKEVANSA HÖYRYILLÄ Ihminen paahtaa täysillä tehdäkseen tulosta, kunnes eräänä päivänä työkyky romahtaa. Mies teki töitä täysillä, mutta hä nen ei onnistunut tehdä hankkeesta kannattavaa. Sarjayrittäjä, työelämä valmentaja ja nykyinen VIKTOR WorkLife Metrics Oy:n tutkimus johtaja sai tehtävänannokseen selvit tää, miksi ihmisen työkyky katoaa jos kus täydellisesti lyhyessä ajassa, jopa muutamassa viikossa
Tutta valla oli joka viikonloppu niin raskas etappi, että perjantaina piti ostaa 35 vanukaspurkkia ja sunnuntaina 50 purkkia viikolla syötäväksi. – Tulosten puutetta aletaan kom pensoida touhuamisella. Kaasu oli pohjassa, mutta vaihteena kakkonen. On vai keaa mutta välttämätöntä arvioida oman työn todellista tuloksellisuutta ja päästää tarvittaessa irti, vaikka olisi nähnyt kuinka paljon vaivaa. Jos tekee sitä tavakseen eikä vaivannäkö silti näy tuloksissa, kan nattaa pitää silmällä supermiesefek tistä kertovia oireita. Samalla vapaaajan käyt tö passivoituu. Niin huonot kuin hyvät tavat voimis tuvat: kriittisestä tulee kärsimätön, säästäväisestä pihi, urheilullisesta himoliikkuja. – Ihminen voi tuntea olevansa te hokkaassa ja innovatiivisessa tilassa ja saavansa paljon aikaan, mutta kynt tilää ei kannata polttaa molemmista päistä. Lähestyvää romahdusta ennustava tekijä on myös hiilihydraattien suh teellisen osuuden kasvaminen ruoka valiossa. Lopulta painetaan eteenpäin pelkillä höyryil lä, vaikka tankki olisi jo tyhjä. Lisäksi on tärkeää hyväksyä se, että oma tapa käyttäytyä ei toimi. Heikosti pärjäävien tiimien jäsenten arvio omasta työkyvystään on 9,50. Oireisiin kuuluvat huonot yöunet, työasioiden pyöriminen mielessä kai ken aikaa sekä kohtuuden käsitteen hämärtyminen kaikessa tekemisessä. Wille Raitolampi kertoi supermies efektistä ja sen torjunnasta terveyden huollon ja laboratoriolääketieteen Labquality Days tapahtumassa, joka järjestettiin Helsingin Messukeskuk sessa helmikuussa. Kun stressi ja uupumus kasautu vat riittävästi, ihminen alkaa kuvitella olevansa kaikkivoipainen supermies tai nainen. Luottoihmisen tehtävä ei tosin ole helppo. Kaikkein altteimpia supermies efektille ovat Raitolammen mukaan nuoret naiset. Etsi luotettava silmäpari Wille Raitolammella on antaa myös vinkkejä siihen, kuinka aloittaa palau tuminen ennen kuin puhti vaihtuu työkyvyttömyydeksi. – Vaikka näkisi, että toisella ei taida olla asiat aivan kunnossa, vaatii paljon uskallusta alkaa ystävää tästä kohtaa maan. Supermiesefektin pauloihin jou tuneen täytyy myös ottaa uudelleen vastuu itsestään. Työn ulko puolella ei jaksa tehdä mi tään, eivätkä perheen tai ystävien asiat kiinnosta. Oireisiin kuulu vat huonot yöunet, työasioiden pyö riminen mielessä sekä kohtuuden hämärtyminen. – Vaikka tuntuu, että mielen kuuluu kin olla täynnä niitä omasta mielestä tärkeimpiä juttuja eli työasioita, ei saa tinkiä ravinnosta, levosta, liikunnasta eikä etenkään sosiaalisista suhteista, Raitolampi tähdentää. Jollain tasolla uupunut tajuaa, kuinka nau rettavaa tuo on, mutta ei silti kykene käsittämään, kuinka äärimmäiseksi oma tilanne on mennyt.. He uskovat olevansa elämän sä kunnossa, vaikka todellisuus on aivan toinen. Ennakoiva mittari Supermiesefekti näkyy etenkin siellä, missä tulokset ovat heikkoja. Ylenpalttisen intensiivistä työ taakkaa ei kuitenkaan ole mahdollis ta pitää yllä pitkiä aikoja ilman, että seurauksena on vajoaminen työ uupumukseen. Itselleni olisi ollut todella arvokasta, jos olisi ollut joku, joka olisi nähnyt minut. Raitolampi on tunnista nut saman asian myös esimiehissä. Tutkija on vakuuttunut, että kuvitel ma moitteettomasta päätöksenteko kyvystä on osa supermiesefektin mukanaan tuomaa harhaa. – Olen nähnyt tämän läheltä. Tämä tekee ilmiöstä hyvän mittarin ennakoimaan tulevaa työ kyvyttömyyttä ja auttaa tunnistamaan uupumuksen ennen kuin se pääsee liian pitkälle. Sen sijaan että esimies tunnistaisi, että oma johtamistyyli ei toimi, tämä yrittää korjata tilanteen tekemällä liikaa töitä ja ottaa usein hoitaakseen myös alaistensa hommat. Toinen kuitenkin näkee tilan teen aivan eri kulmasta. Tämä perustuu kuiten kin uupuneiden omaan ilmoitukseen. Potentiaalista taipu musta supermieskuvitelmiin ennus tavat myös tunnollisuus ja intro verttius. – Supermiesefekti siis tulee vasta lähellä loppua, ennen täyttä romah dusta. Vapaaajasta luovutaan työn takia, ja ihmisen fyy sinen kunto ja työstä palautuminen kärsivät. – Hanki itsellesi luotettava silmä pari. – Maailma menee sotkuiseksi, ja tehdäkseen siitä hallittavamman ih minen puurtaa kahta kauheammin, Raitolampi kuvailee. . – Kun ihmisiä pyydetään arvioi maan omaa työkykyä asteikolla yh destä kymmeneen, keskiarvovastaus on 8,45. Tarkkaile oireita Raitolampi on havainnut tilastoistaan, että työkyvyttömyyteen ajautuvilta yrittäjiltä katoaa viimeisenä kyky teh dä päätöksiä. Heikommin pärjäävien tii mien ja niiden vetäjien työkyky alkaa rapistua. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Ilmiö ei kuitenkaan koske ainoas taan yrittäjiä. Väitetyn työkyvyn ja todellisen työkyvyn välinen ero kasvaa, kunnes seinä tulee vastaan
LISÄÄ AIHEESTA www.mielenterveysseura.fi > Kehittämis toiminta > Mielenterveysosaaminen > Työelämän mielenterveyden ensiapu AJASSA Lue myös juttu Mieltä voi treenata siinä missä kehoakin sivulta 7. Sen jälkeen käsitellään tunteita ja vuorovaikutusta työyhteisössä, työ elämän muutoksia, kriiseistä selviy tymistä ja työn voimavaroja. Mutta työ voi myös kuormittaa mieltä. Tiedot perustuvat barometriin, jonka Mielen terveyden keskusliitto teki viime vuoden lopulla. Ihminen ei esimer kiksi hae töitä tai nykyistä vaativampia tehtäviä, koska hän olettaa, ettei tule niitä saamaan. Parkkosen mukaan leimautumisen pelko heijastuu myös työelämään. Ryhmäkeskusteluja ja muita vuoro vaikutuksellisia menetelmiä hyödyn tävä koulutus on maksullinen, ja sen vetäjinä toimivat Suomen mielen terveysseuran kouluttamat ohjaajat. Tilanne vaikeutuu, jos työpaikalla on myös heikkoa johtamista ja viestintää. Niin usein käykin: lähes viidennes suomalaisis ta pelkää mielenterveyskuntoutujia eikä haluaisi heitä naapureikseen. MIELENTERVEYDESTÄ puhuttaessa olisi Parkkosen mukaan hyvä päästä eroon mustavalkoisesta jaottelusta sairaisiin ja terveisiin. Tähän tarpeeseen Suomen mielenterveysseura on kehittänyt työ paikoille suunnatun mielenterveyden ensiapukoulutuksen. Työpaikoilla tarvitaan taitoa tunnistaa ongelmat ja puuttua niihin. Jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä haasteita, jotka koettelevat mielenterveyttä. – Täytyy muistaa sekin, että kukaan meistä ei pysty jättämään kotielämässä ja vapaaaikana tapahtuvia asioita ko konaan työpaikan oven ulkopuolelle. NOIN 40 PROSENTTIA mielen terveyskuntoutujista on sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi saa stigman, kielteisen leiman. Vaikka asia on yleisesti tiedossa, työelämässä ongelmiin ei usein osata puuttua en nakoivasti. Silloin siitä on helpompi puhua myös vaikeina aikoina. Siinä keskitytään mielenterveyden häiriöihin, niihin puuttumiseen ja niissä tukemiseen, kertoo projektipäällikkö Johannes Parkkonen Suomen mielenterveys seurasta. Mielenterveyttä vahvistavalla työpaikalla • YLLÄPIDETÄÄN myönteistä ja kannus tavaa työyhteisökulttuuria • VÄHENNETÄÄN johtamisella stressi tekijöitä, kuten kohtuutonta työ kuormaa, epävarmuutta sekä huonoa viestintää ja vuorovaikutusta • KÄYTETÄÄN varhaisen tuen mallia • TUETAAN mielenterveyden häiriöön sairastuneita • KIINNITETÄÄN erityistä huomiota työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen • KOHDELLAAN jokaista oikeuden mukaisesti ja reilusti. Esimerkiksi liian suuri työmäärä tai epämiellyttävät, yksitoikkoiset tehtä vät voivat kerryttää taakkaa. Työn tiedetään tukevan mielen terveyttä, koska se voi muun muassa vahvistaa osallisuuden ja mer kityksellisyyden kokemusta. Koulutuk sen ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi perusasioita, kuten mielentervey den vahvistamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. – On tärkeää tunnistaa se, että mielenterveys on paljon laajempi ja moni muotoisempi käsite kuin sairau den puute. Lähde: Suomen mielenterveysseura joudumme käsittelemään myös töissä, Parkkonen huomauttaa. . Hänen mukaansa moni on kuiten kin huomannut, että kun ongelmis taan on rohkaistunut kertomaan, ympäristön suhtautuminen onkin ollut kuviteltua myönteisempää. Kurssi jakautuu moduuleihin, joiden kokonaiskesto on 14 tuntia. Niihin liittyviä tunteita ja ajatuksia Mielen hyvinvointi puheeksi työpaikalla Hei, mitä kuuluu. – Yksi kurssin keskeisistä tavoitteista on ottaa mielenterveys puheeksi työ paikalla jo ennen kuin ongelmia edes on, hyvien olosuhteiden vallitessa. – Stigman kokeminen alistaa, eristää ja saattaa johtaa taitojen alikäyttöön tai poissaoloihin. Kuormit tumisen vaaraa aiheuttavat myös kokemukset arvostuksen puutteesta tai epäoikeudenmukaisuudesta sekä henkilösuhteiden ongelmat. TEKSTI HELINÄ KUJALA. Myös hoitoon hakeu tuminen voi viivästyä. – Viimeinen moduuli on kohden nettu erityisesti esimiehille, HRhen kilöstölle, työsuojeluihmisille ja luot tamushenkilöille. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 10 M ielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet yleisimpiä syitä työ kyvyttömyyseläkkei siin ja pitkiin sairaus poissaoloihin. Hän kertoi koulutuksesta Tutkimus tutuksi tilaisuudessa, jonka hanketta rahoittanut Työsuojelurahasto järjesti helmikuussa Helsingissä
Jos se jatkuu, toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. 2. Koulutus. Jos joku kokee joutuneen sa häirinnän kohteeksi, keskustele asianomaisten kanssa pikimmiten. Tutustu työpaikkasi linjauksiin seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja häirintään puuttumiseksi niin, että tunnet oikeutesi ja voit turvallisin mielin ilmoittaa asiasta. SELKEÄ EI SEKSUAALISELLE HÄIRINNÄLLE K U V A T U U K K A K IV IR A N T A K U V A SH U T T E R ST O C K Yhteisvastuuverkosto FIBS ja konsulttiyritys Ekvalita ovat laatineet oppaan seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän torjumiseksi.. Estä häirinnän jatkuminen. Nopea toiminta osoittaa, että työpaikal la on nollatoleranssi häirintää kohtaan. – HUOLEHDIN YHTEISHENGESTÄ ja työhyvinvoinnista, kertoo seinäjokelai nen toimistosihteeri Elisa Lahdenmaa, jota Rauhala Yhtiöissä tituleerataan tunnelmajohtajaksi. Jos vastaan sanominen jännittää, voit miettiä valmiiksi yhden lauseen, jota voit toistaa, vaikka häi ritsijä yrittäisi vähätellä toimintaansa. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Opas verkossa: fibsry.fi > Palvelut > julkaisut > Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle AJASSA KOONNUT HELINÄ KUJALA Mitä tekee tunnelmajohtaja. Sano vastaan. Selvitä. Sano malla vastaan edistät työpaikallasi keskustelua siitä, mikä on hyväksyttä vää ja mikä ei. Samantyyppiset työnkuvat ovat lisääntyneet, kuulee puhuttavan esimerkiksi toimistomummoista. Autan kaikkia mahdol lisuuksien mukaan ja välitän tietoa työ hyvinvoinnista. Dokumentoi tapahtuma. Järjestän tapahtumia, kuten taukoliikuntaa ja mindfulnessia. Tee se heti, jos käytös selvästi täytti häirinnän merkit. Seuraa tilannetta. Kirjoita muistiin, mitä tapahtui ja milloin. Monipuolisuus, työkaverit ja työpäivien vaihtelevaisuus. Miten työskennellään. Harkitse lisätoimenpiteitä. Varmista, että häirintä on loppunut. Että yhtei selo olisi sujuvaa, avointa, positiivista ja välillä jopa hauskaakin. 3. Että välitämme toisistamme. Säästä viestit, kuvat, videot ja muu aineisto, joka voi vahvistaa kerto mustasi, kun teet asiasta ilmoituksen. Jos saat selvitettyä, että häirintää on todella esiintynyt, ryhdy välittömästi toimen piteisiin työpaikan rutiinien mukaisesti. Kysyntä. Tuo ohjeistus kaikkien tietoon. 4. Tunnelmajohtajuus muo toutui vähitellen oman persoonani ympärille. Lue. Jos paikalla oli muita, puhu heidän kans saan. Ihmisis tä välittämistä, tasapuolista kohtelua, kuuntelemisen taitoa, kekseliäisyyttä ja vaivannäköä. Pyrin siihen, että kai killa olisi täällä mukava olla. Lahdenmaa on valittu neljästi työpaikkansa positiivi simmaksi työntekijäksi. Otan vieraat vastaan, hoidan vaihdetta, avustan markkinoinnissa, hoidan kokouksia ja juoksevia asioita. Mitä edellyttää tekijältään. Ellei häi rintä lopu, kerro siitä esimie hellesi. 3. Jos häirintään on syyllistynyt työn antaja tai jos työnantajasi ei ryhdy riittäviin toi miin, ilmoita asiasta ammatti liitolle tai tasaarvovaltuutetulle (www.tasaarvo.fi). 2. Kerro esimiehellesi. Jokainen määrittää itse asiallisen käytöksen rajat. Tunnelma syntyy jo yhteisillä aamu kahveilla, ja kerran kuussa laitan run saamman aamupalan. Ohjeet häirintää kokeneelle työntekijälle 1. Työn tavoite. Työterveys laitoksen työhyvinvointiverkostosta saan vinkkejä uusista trendeistä. Arvos tus on lisääntynyt! Parasta työssä. Työsuojeluvaltuutetun tehtä västä on apua – suoritin juuri työhyvin vointikorttikoulutuksen. Torju aktiivisesti kaiken tyyppistä syrjintää, myös seksuaalista ja suku puoleen perustuvaa häirintää, ja laadi sitä koskevat ohjeet ja rutiinit. RAIJA LAHTINEN Ohjeet työnantajalle häirintään puuttumiseksi 1. Työnkuva on laaja ja työ itsenäistä. 4. Joulun alla keitin seitsemän litraa puuroa ja kiisseliä. Ehkäise
KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 1/2018 lukijapalaut teen mukaan oli Mariliinu Ahlströmin haastattelu Suru seuraa mukana töihinkin. Konkreettiset vinkit ja ohjeistuk set ovat tarpeellisia, ja tässä jutussa niitä oli annettu. Perehdytys vaatii perehdyttäjältä motivaatiota ja halua jakaa tietoa toisille, mutta se myös palkitsee, kun huomaa kaverin tekevän, kuten olen opastanut. Parasta juttua voit äänestää sivun 34 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi www.ttl.fi/nollis18 Turvallisuus on oivalluksia -seminaari 15.-16.5.2018 Turku KISS MY SAFETY IL MO IT TA UD U NY T! Asiantuntijaluentoja | Työpaikkavierailuja | Verkostoitumista RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971 mitettuja juttuja äärimmäisen kiinnosta vista asioista.” KAIKKIEN VIIME NUMEROSTA palautetta antaneiden kesken arvottiin Sievin turvajalkineet ja 10 kappaletta Smartumin kulttuuri ja liikuntaseteleitä. Ja työsuojeluasiat mukaan heti!” Niska rennoksi somejumpalla: ”Erittäin hupaisa artikkeli, joka pistää liikettä niveliin mutta myös naurulihasryh män liikkeelle. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Cederroth First Aid Kit Medium ensiapulaukun (arvo noin 42 euroa) tai 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä (arvo 50 euroa). Omakohtaisten kokemusten julkituominen on rohkea teko.” ”Hyviä vinkkejä omaan esimiestyö höni siitä, kuinka voin tukea surevaa työkaveria tai työntekijää. Turvajalkineet voitti Anita Nurttila ja Smartumsetelit Minna Isberg.. Kiitos asian esiin nostamisesta!” ”Tämä artikkeli herätti minut tarkkai lemaan ruokavaliotani ja omaa tervey dentilaani.” MUUTA PALAUTETTA: Uusia osaajia oppisopimuksella: ”Voi kun kaikki työnantajat sitoutuisivat asiaan! Saataisiin helposti koulutettua ja hyvin perehdytettyä työvoimaa, kun selvästi monella alalla on työvoima pula. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. ”Tämä on työpaikoilla varmastikin hieman vaiettu aihe, sillä terveydentilaan ja diagnooseihin liittyvää keskustelua ei kovin rohkeasti käydä ja toisaalta syys täkin. Erittäin hyvin toi LUKIJOILTA Suru seuraa mukana töihinkin K U V A JA R K K O M IK K O N E N Mikä oli paras juttu. Jostain kumman syystä yleensä mainitaan vain lastentarhanopettajat.” ”Koko lehti oli taas perusteellisesti mutusteltava paketti. ”Aivan huikea juttu hyvin vaikeasta, arasta ja äärimmäisen vähän käsitel lystä asiasta. Näin pääsemme porras portaalta eteenpäin, vaikka se ei aina näyttäisikään mene tyksen jälkeen siltä.” Stoppi diabetekselle jutusta pidet tiin myös. Kyllä meitä hoitajiakin väkivaltatilanteisiin joutuu. Välittäminen on todella iso asia kaikille meille. Suurkiitos fysioterapeutti Tinja Saarelalle artikkelista. Siitä jokaisella on taatusti opittavaa.” ”Vaikea asia, jota erittäin harvoin käsi tellään. Yhä yleistyvän sairauden huomioi minen työelämässä on kuitenkin erittäin tärkeää. Näitä lisää.” Väkivaltaa ei pidä sietää päiväkodissakaan: ”Taas kerran artikkelissa kirjoitetaan enimmäkseen lastentarhanopettajista
2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Työ 14 Oppimisvaikeudet voi selättää 17 Työ ajassa 18 Luottamus on tarttuvaa 20 Melu veks! Tässä NUMEROSSA SUOMALAISTEN KOKEMUKSET TYÖELÄMÄSTÄ ovat kehittyneet aiempaa myönteisempään suuntaan. Muutokset ovat arkipäivää monessa organisaatiossa, ja useimmiten ne kohdistuvat tehtävänjakoon. LISÄÄ AIHEESTA tem.fi/tyoolobarometri T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A SH U T T E R ST O C K. Näin voi päätellä Työ ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2017 tutkimuksen ennakkotiedoista. VALOISIA NÄKYMIÄ TYÖELÄMÄSSÄ Lähes 60 prosenttia palkansaajista käyttää työssään vir tuaalisia työvälineitä, kuten sähköisiä työtiloja tai sähköisiä pikaviestimiä. Kolme neljästä koki, että esimiehet suhtautuvat rakentavasti muutosehdo tuksiin ja että työpaikalla kannustetaan kokeilemaan uutta. Yhä useampi palkansaaja ar vioi työn ja työnteon mielekkyyden kehittyvän myönteisesti. Heidän osuutensa on kasvanut kahdessa vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä. Lisäksi runsas viidennes palkansaajista oli havainnut ja liki 10 prosenttia itse kokenut työpaikallaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Sosiaalista mediaa käyt tää työssään jo useampi kuin joka neljäs. Myös etätyö on yleistynyt: sitä tekee säännöllisesti noin viidennes palkan saajista. Myös arviot kehittymis ja vaikutusmahdollisuuksista ovat aiempaa optimisempia. Kaikilla osaalueilla ei ole menty eteenpäin, sillä työpai koilla kohdataan yhä syrjintää ja kiusaamista. Työssä on entistä enemmän mahdollisuuksia oppia ja osallistua työpaikan toiminnan kehittä miseen, mutta vaikutusmahdollisuudet työtahtiin, työtehtäviin ja työnjakoon eivät ole lisääntyneet
Oppimishäiriö voi heijastua myös ihmisen ”markkina arvoon”. Hän ottaa esimerkin oman ammatti liittonsa alalta. Samalla työkaveritkin uskal tavat helpommin kertoa omista oppimisvaikeuksistaan.. Työskennellään jopa omalla ajalla, jotta kaikki hommat varmasti tulisivat tehdyiksi. – Kun tilanteen sanoo ääneen, työpaikalla voidaan al kaa etsiä ratkaisuja yhdessä. – Liitännäisoireina voi aiheutua väsymystä, ahdis tuneisuutta ja jopa masennusta, Nurmi kertoo. Hänelle saattaa sil ti tulla joskus eteen tilanteita, jolloin kompastellaan. Heijastuu koko elämään Usein oppimisvaikeudet mielletään kuuluvaksi koulu ympäristöön. Toiset taas käyttävät työhön muita enemmän aikaa. Nyt työpaikoilla on otettu käyttöön esimerkiksi eri laisia tuotannonohjausjärjestelmiä. – Joskus niillä, joilla ei ole kovin hyvä luku ja kirjoitus taito, onkin hyvä muisti. – Moni pelkää joutuvansa seuraavissa ytneuvotte luissa lomautetuksi, mikäli ei pysty keskittymään tai lu keminen takkuaa. – Vaikkapa lukemis tai kirjoitusvaikeuksista kärsivä voi pärjätä työelämässä ihan hyvin. Ongelmat eivät kuitenkaan poistu, kun ihminen aikuistuu ja tulee työelämään. Nurmi muistuttaa, että työelämä on viime vuosi kymmeninä muuttunut paljon ja vaatimukset ovat uudistu neet. – Ennen riitti, kun hitsaaja osa si hitsata. Häntä ei kannata leimata työn välttelijäksi, sillä hän saattaa kärsiä oppimisvaikeuksista. Esimerkiksi raportin tai tiedotteen laatimisessa voidaan pyytää työkaveria apuun. Kilpailu työmarkkinoilla on nykyään todella kovaa. A rviolta jopa 20–25 prosen tilla aikuisista on oppimis vaikeuksia, jos mukaan las ketaan kaikki mahdolliset oppimisen hankaluudet. Lukemista ja kirjoittamista edellytetään eri tavoin kuin en nen. Hitsarinkin työn ohjeistukset tulevat digitaalisessa muodossa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 14 VOI SELÄTTÄÄ Onko työpaikallasi henkilö, joka ei mielellään tee kirjallisia töitä tai pyytää niissä työkaverin apua. Jotkut kehittelevät keinoja, joi den avulla he pystyvät välttämään hankalia tilanteita. – Mutta tämä uuvuttaa ihmistä pidemmän päälle. Oppimisvaikeudet saattavat heikentää elämänhallin taa ja vaikuttaa siten muuhunkin elämään. Teollisuusliiton Murik kaopiston erityisopettaja Marjo Nurmi korostaa, että kyseessä ovat normaali älykkään ihmisen vaikeudet, jotka voivat ilmetä hyvin erilaisissa asioissa. Erilaisia selviytymiskonsteja on Marjo Nurmen mu kaan yhtä monta kuin ihmisiäkin. Ongelmia voi olla esimer kiksi lukemisessa, kirjoit tamisessa, keskittymisessä tai tilan hahmottamisessa. Työnantajilta ja esimiehiltä vaaditaan asennemuu tosta, jotta oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileva voi unohtaa pelkonsa ja nostaa kissan rohkeasti pöydälle. TEKSTI JA KUVA VESA KEINONEN Pitäisi ymmärtää, että ihmisellä on työelämässä paljon annet tavaa, vaikka hänellä olisikin erityisvaikeuksia." Oppimisvaikeudet Hukattu lahjakkuusreservi Marjo Nurmen mukaan ideaalitilanteessa kenenkään ei tarvitsisi peitellä vaikeuksiaan, vaan niistä voitaisiin pu hua avoimesti ja ongelmiin tarjottaisiin apua
Käytämmekö esimerkiksi suomenkielisiä tietokoneohjelmia, ja ovat ko kaikki ohjeistuksemme varmasti ymmärrettäviä. – Kolmas mahdollisuus on se, että työpaikalla kiinni tetään huomiota erilaisiin järjestelmiin. Hämeenkyrössä toimiva Kyrel Oy on OPPI-VA-hankkeen kehityskumppani. Hankepäällikön mielestä aikuisten oppimisvaikeu det ovat edelleen pitkälti tabu. – Teemaa on käsitelty paljon opiskelun kannalta mutta ei työelämään liittyvänä ilmiönä. – Emme tässä hankkeessakaan nosta esiin yksilöitä, vaan tarjoamme ratkaisuja, joista on apua kaikille koko työyhteisössä. Työntekijä ei välttämättä us kalla ottaa asiaa esille. Mervi Ylitalo painottaa sitä, että työpaikoilla oppi misvaikeuksia on käsiteltävä hienotunteisesti. Meidän näkö kulmamme on erilainen: oppimisvaikeudet näkyvät työpaikoilla esimerkiksi työtehtävien sujumisessa tai niistä selviytymisessä, Ylitalo kertoo. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Nurmen viesti työnantajille ja koko yhteiskunnalle on, että oppimisvaikeuksien kanssa elävät ihmiset ovat hukattu lahjakkuusreservi. Oppimisvaikeudet ovat myös työhyvinvointi ja työ suojelukysymys. – Ilmiötä ei oikein tunneta, ja siitä on myös aivan vääränlaisia mielikuvia. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15. Ihmisiä voidaan kouluttaa, tai käyttöön voidaan ottaa erilaisia apuvälineitä. Tällai nen palvelee kaikkia työntekijöitä, ei vain niitä, joilla on oppimisvaikeus. Ongel masta kärsivien näkyvä kaiveleminen framille ei ole viisas taktiikka. Pitäisi ym märtää, että ihmisellä on työelämässä paljon annetta vaa, vaikka hänellä olisikin tällaisia erityisvaikeuksia. Kuvassa tiiminvetäjät Riina Puska (vas.), Anniina Lisma ja Jaana Harju. Asia koskee koko työyhteisöä. Tästä ajatuksesta pitää päästä eroon. Hänen vetämänsä OPPIVAhanke (Oppimisvaikeuk sista työpaikan osaamisvalmiuksiin) tekee ilmiötä tunnetuksi ja etsii ongelmiin käytännön ratkaisuja. – Työpaikan johto ja esimiehet vastaavat siitä, että työ on sujuvaa ja tuottavaa ja että ihmiset pystyvät anta maan oman työpanoksensa ilman turhia kitkatekijöitä. – Meillä vallitsee yhä kulttuurinen ajatus siitä, että kaikki suomalaiset osaavat ongelmitta lukea ja kirjoit taa. – Siinä kehitetään työpaikkaa ja työtä niin, että toi mintajärjestelmät, tietotekniset ohjelmat ja ohjeistuk set eivät kuormita tarpeettomasti käyttäjiään. Tätä kutsutaan kognitiiviseksi ergonomiaksi. Oppimisvaikeuksia voi ratkoa monenlaisin konstein. Piilevä potentiaali käyttöön Hankepäällikkö Mervi Ylitalo on keskeisellä paikalla tuomassa työelämän oppimisvaikeuksia valokeilaan. Työväen Sivistysliiton (TSL) koordinoimassa ESRhankkeessa on mukana laajasti erilaisia toimijoi ta ammattiliitoista yksityisiin yrityksiin
– Meillä on todella paljon tuotteita ja niissä vielä eri laisia tuotevariantteja, joiden yksityiskohdat vaihtelevat, kertoo yrityksen henkilöstöpäällikkö Antti Koskinen. Kyrel Oy:n tiiminvetäjät eivät ole vielä päässeet kokeilemaan oppimista helpottavia sovelluksia. Leimoja ei lyödä Avainasemassa Kyrel Oy:n tuotannossa ovat tiimin vetäjät. Toiset tarvitsevat aina välillä apua, vaikka työ tehtävät sinällään olisivat tuttuja, Lisma kertoo. Päämäärä on se, että työtehtävistä pystytään suoriu tumaan kunnialla, ja samalla tuottavuuskin lisääntyy. Nykyisin on esimerkiksi sovelluksia, jotka pystyvät kääntämään puhetta tekstimuotoon. Kirjallisten ohjeiden antaminen ei kaikkien osalta toimi. . • Turhien keskeytyksien vähentäminen hyödyttää kaikkia, erityisesti oppimisvaikeuksista kärsiviä. – Oppimisvaikeuksista puhuttaessa pitää huomioida se, että me jokainen olemme oppijoina yksilöitä. Niitä ei aina lueta, vaan osa työntekijöistä haluaa oppia asioita enemmänkin tekemisen kautta. Niiden kautta voisi löytyä uudenlaisia tapoja tehdä työtä, ja voisin myös oppia lisää itsestäni oppijana. Jos joku ei opi yhdellä tavalla, hänet perehdytetään tehtävään jol lakin toisella menetelmällä. – Meillä ei kuitenkaan lyödä leimoja, vaikka kaikki eivät omaksuisikaan asioita samalla tavoin. Työntekoon saattaisi tulla jopa uutta potkua, miettii tiiminvetäjä Riina Puska. – Mielelläni testaisin erilaisia apuvälineitä. Väkeä rekrytoidaan usein, ja on tärkeää pystyä opasta maan ihmiset nopeasti työhönsä. Min käänlaisia pelkoja uuden edessä ei kenelläkään ole. • Läheskään kaikki aikuiset eivät ole itsekään tie toisia omista oppimisvaikeuksistaan. Tulemme mielellämme esittelemään sovelluksia työpaikoille, Ylitalo kertoo. Koskisen mukaan jokaisessa organisaatiossa on oltava herkkyyttä tunnistaa ihmisten erilaisuus, joka heijas tuu myös oppimistapoihin. Lisäksi mukaan tulee koke mustarinoita, joissa ihmiset kertovat siitä, miten ovat oppimisvaikeuksista huolimatta selviytyneet työstään. Heille järjestettiin osana OPPIVAhanketta kolmen päivän täydennyskoulutus digitaidoista. Se, joka hallitsee hyvin tietokoneen käytön, ei välttämättä olekaan hyvä tuotteen kokoamisessa, ja päinvastoin. • Jos työympäristöä on mahdollista henkilökohtaistaa, sekä tehokkuus että työhyvinvointi lisääntyvät. Koskinen ei mielellään käytä sanaa oppimisvaikeus. Ylitalo muistuttaa, että oppimisvaikeuksien tunnis taminen ja niihin puuttuminen on lopulta kaikkien etu. Tammikuussa 2019 päättyvän OPPIVAhankkeen lopputuotteena syntyy erilaisia oppijoita työelämässä tukeva työkalupakki. Tutustu niihin ennakkoluulottomasti. Oppia pitää jatkuvasti Hämeenkyrössä toimiva Kyrel Oy on lähtenyt mukaan OPPIVAhankkeen kehityskumppaniksi. – Kyrelillä on lähes 200 työntekijää, ja he kaikki ovat erilaisia. • Mitä selkeämpää kieltä työohjeissa ja muissa dokumenteissa käytetään, sitä nopeampaa on sen haltuunotto – kaikille. • Oppimisvaikeudet eivät ole este pärjätä töissä, mutta ne vaativat yksilöltä joissain tilanteissa keskimääräistä enemmän ponnistelua. Elektroniikka alan yrityksessä myös rivityötekijöiden pitää omaksua paljon erilaista tietoa. Hänen mukaansa erilainen asioiden kirjaaminen on vuosien mittaan lisääntynyt selvästi. Siksi ne saatetaan tulkita väärin. – Esimiehellä pitää olla tuntosarvet herkkänä, jotta hän pystyy opettamaan jokaista juuri hänelle sopivalla tavalla, täydentää tiiminvetäjä Jaana Harju. – Älypuhelimeen tai tablettiin pystyy lataamaan täl laisia sovelluksia ilmaiseksi. Sen sijaan hän puhuu mieluummin erilaisista oppi joista. LISÄÄ AIHEESTA www.oppiva.fi www.erilaistenoppijoidenliitto.fi www.oppimisvaikeus.fi aikuisten oppimisvaikeuksista • Aikuisten oppimisvaikeudet voivat liittyä esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen sujuvuuteen, keskittymiseen ja tarkkaavuuteen, hahmottamiseen tai muistiin. HYVÄ TIETÄÄ. Tiiminvetäjä Anniina Lisma on työskennellyt yrityk sessä 11 vuotta. • Digitaaliset sovellukset ja apuvälineet auttavat monia. Ohjelma oppii myös tunnistamaan erikoistermejä ja jopa puhujan murretta. Ne ovat kehittyneet jo hyvinkin älykkäiksi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 16 Myös puheeksi ottamisen tyyli ja oikeanlainen dia logisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. – Työntekijöiden piilossa oleva potentiaali saadaan käyttöön, ja samalla heidän itsetuntonsa nousee. Apuvälineet auttavat Yksi konkreettinen OPPIVAhankkeen työpaikoille tuoma apu ovat erilaiset digitaaliset apuvälineet. – Suuria oppimisvaikeuksia en ole yrityksessämme huomannut, mutta oppimistavoissa on kyllä selviä eroja. – Kokoamme siihen kuvauksia tarjolla olevista apu välineistä ja sovelluksista. Samoin tiimiemme valmistamat tuotteet voivat vaihtua nopeasti. – Asia korostuu meillä, koska alamme luonteen ta kia meillä on paljon määräaikaisia työntekijöitä
Työntekijä loukkaa itsensä keittäessään tauolla kahvia keittiössä. ETÄTYÖLÄISILLE SATTUVIEN TURMIEN korvaa misessa on olennaista se, että tapaturma sattuu työnteon yhteydessä. Nähdään Konepajaja Nordic Welding Expo messuilla Tampereella 20.–23.3.2018 Tutustu ja kysy tarkemmin www.skydda.fi skydda@skydda.fi A 576 Osasto Suomalaiset jäivät työ eläkkeelle keskimäärin 61,2 vuoden iässä vuonna 2017. KU V A SH U T T E R S T O C K. Kahvilan tarjoilija kaataa vahingossa kuu maa vettä tietokonettaan naputtelevan etätyötekijän sormille. Lähde: www.tvk.fi TYÖPAIKAN PÄIHDETYÖ NÄKYY EUROISSA A LKOHOLINKÄYTÖSTÄ koituu suoma laisille työpaikoille vuosittain vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa miljardin euron kustannukset. Tapaturmavakuutus keskus konkretisoi asiaa esimerkein: EI KORVATA KORVATAAN Ennen etätyöpäivän aloittamista työntekijä vie lapset päiväkotiin. Lähde: Eläketurvakeskus KOONNUT HELINÄ KUJALA KIIREEN KINTEREILLÄ – KIIRE ON USEIN kulttuurinen asia ja leviää suoranaisena tartuntatau tina siellä, missä sitä viljellään. Se on jatkoa kolme vuotta sitten julkaistulle Pelolla johtaminen on perseestä kirjalle. Maury on yhdessä Jaana Tuomilan ja Tuomo Meretniemen kanssa kirjoittanut kirjan Hoppu on hanurista – 12 askelta kiireen kitkemiseen. Mauryn mukaan kiire voi syntyä paitsi ympä ristön vaatimuksista ja velvollisuuksien täyttä misestä myös huonosta organisoinnista. Valitse SKYDDA, kun haluat kaikki työturvallisuus tuotteet yhdestä paikasta. Se on noin kuukauden myö hemmin kuin edellisvuonna. – Tämä edellyttää, että työpaikkainterventio kattaa koko organisaation, saavuttaa alkoholin ongelmakäyttäjät ja viedään sitoutuneesti läpi. – Jos työpaikan päihdeohjelmalla uskotaan saavutettavan edes maltillisia tuloksia, siihen tai muihin vastaaviin terveyttä ylläpitäviin ja paranta viin toimiin sijoittaminen on perusteltua suurissa organisaatioissa jo pelkästään taloudellisesta näkökulmasta, toteaa toinen raportin kirjoittajista, apulaisprofessori Elias Rantapuska. Millaiset tapa turmat korvataan etätyössä. Tekijöiden mu kaan kirja sopii jokaiselle oppaaksi oman kiireen häätämiseen sekä johtajien ja organisaatioiden ohjenuoraksi. Matkalla hänelle sattuu tapaturma. Poistuttuaan tietokoneeltaan työntekijä törmää vessan oveen ja satuttaa itsensä. Jos 1 000 hengen organisaatio sijoittaa yhden euron vai kuttaakseen työntekijöidensä alkoholinkäyttöön, se voi saada takaisin 1–2 euroa muun muassa tuot tavuuden parantumisena ja sairauspoissaolojen vähentymisenä. Siitä on tullut tapa elää ja osoittaa omaa merkitystään ja tärkeyttään, sanoo muutosvalmentaja Maarika Maury, liik keenjohdon konsultointiin ja yritysvalmennukseen erikoistuneen Kissconsulting Oy:n toimitusjohtaja. Laskelma on Ehyt ry:n tilaamasta tutkimus raportista, jossa selvitettiin myös, onko työpaikan päihdetyö taloudellisesti kannattavaa. Joskus kiireen syynä on suunnan puute, mutta usein pahin aikavaras löytyy peiliin katsomalla, omia tottumuksiaan, asenteitaan ja pelkojaan tarkas telemalla. TYÖ AJASSA TEHOKAS TURVALLINEN ASIANTUNTIJA Autamme sinua löytämään oikeat tuotteet oikeaan paikkaan, jotta voit tehdä työsi turvallisesti. Töitä tehdessä tietokone putoaa jalan päälle aiheuttaen hius murtuman
Boddy aloitti harjoittelijana vuonna 2014. – Kysymyksiin vastaaminen kasvattaa luottamusta, joka puolestaan edistää yhteistyön tekemistä. Hän jatkoi harjoittelun jälkeen ensin kesätöissä ja sai seuraavana vuonna vakipaikan. Näin erilaiset näkemyk set ja osaamiset täydentävät toisiaan. Ihmisiin oli helppo tutustua, ja tunsin nopeasti olevani osa porukkaa. Toimiva yhteistyö taas lisää luottamusta. Perehdyttäjällä on iso rooli siinä, miten uusi tulokas sulautuu tiimiin. Lupaukset pitää lunastaa tekoina. – Meillä asiakaspalvelussa uusi tiimin jäsen vastaa asiakkaiden puheluihin jo aika pian aloitettuaan. Boddy ja Puukka ovat saaneet juurtua työhönsä kokeneiden Sari Gherabin ja Terhi Ojalan rinnalla. Yhdistymisen jälkeen Il marinen huolehtii yli 1,1 miljoonan suomalaisen eläketurvasta. Vastuuntunto kasvaa vastuulla Tekemällä oppiminen on tärkeää. Eteralle Suomen parhaan kesätyön antajan palkinnon myöntänyt Akavan opiskelijoiden raati vakuuttui siitä, että yrityksessä otetaan nuoret avo sylin osaksi työyhteisöä. Voin it sekin oppia uutta, kun tulokkaat esit tävät välillä kysymyksiä, joihin en tiedä vastauksia, pohtii Ojala, joka on työs kennellyt talossa 16 vuotta. Täällä työyhteisöön pääsi mu kaan tosi helposti, Puukka komppaa. Kokeneet ja nuoret rinnakkain Vakuutusalalle on tyypillistä, että jo pitkän uran tehneet ja työelämässä vasta aloittavat nuoret työskentelevät rinnakkain. Vuodenvaihteessa Etera yhdistyi Ilmariseen, joka puo lestaan nappasi hopeaa Vastuul linen kesäduuni 2017 kilpailun suurten yri tysten sarjassa. www.ilmarinen.fi. Jos ei uskalla kysyä, ei voi oikein oppiakaan, Ojala toteaa. Puukan mielestä kyse on positiivises ta kehästä, joka ruokkii itseään. – Sinä kyllä myös vastaat aina, kun si nulta jotain kysyy, Boddy huomauttaa. Vuonna 2017 hän teki gradunsa Eteran toimeksiannosta ja sai sen sii vittämänä vakituisen paikan työkyky ja eläkkeet toiminnon kehittämis tehtävissä. Luottamus kumpuaa pitkälti juuri turvallisuuden tunteesta. Tämän ovat käytännössä kokeneet Sara Boddy ja Tapio Puukka, jotka saivat Eterasta töi tä opintoihinsa kuuluvan harjoittelu jakson kautta. Gherabin mielestä se kuuluu luotta muksen rakentamiseen. – Vakuutusasiat ovat tärkeitä, mutta niitä voi silti hoitaa rennolla otteella. Luottamus on tarttuvaa Ota mukaan porukkaan, anna vastuuta, kuuntele ja jaa tietoa. Yhtiön markkinaosuus Suomen vakuutus maksutulosta on 37 prosenttia. Näin rakentuu luottamus työyhteisön uusien tulokkaiden ja konkareiden välille.. Aluksi heille oh jataan vain helpoimpia aiheita niin, että joku on vieressä ja auttaa tarvittaessa. Myös Gherab on huomannut pereh dyttämisen avaavan uusia näkökulmia omaan työhön. – Jos uudelle työntekijälle sanoo, että minulta voit kysyä ja apua on aina tar jolla, se ei saa olla pelkkää sanahelinää. Tekemällä oppii, ja avun saaminen kas TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVA JULIA HANNULA Työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Etera yhdistyivät 1.1.2018. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 18 K un työuraansa aloit televa nuori saa sopivasti vastuuta, oppimiskokemuksia ja kehittymistä tu kevaa palautetta, luottamus itseen ja ympäristöön alkaa kasvaa. Myös työkyvyttömyyseläkeratkaisija na vuonna 2015 aloittaneelle Puukalle harjoittelujakso poiki kesätyön, jota seurasi osaaikainen etätyö opintojen ohessa. Tämä menestysresepti toi Ete ralle Suomen parhaan kesätyönantajan tittelin vuonna 2017. Hänen tavoitteenaan on, että nuoret voivat kokea olonsa hy väksi ja turvalliseksi uudessa työssään. – Ei luottamusta pääse syntymään, jos uusi työntekijä ei uskalla edes pu hua perehdyttäjälleen tai muille työ yhteisön jäsenille. Tilannetajua ja ihmistuntemusta pitää olla. Aika pian ihmisestä näkee, millaisia vit sejä kannattaa kertoa, Gherab neuvoo. – Otan heidät ikään kuin siipieni suojaan, hymyilee Gherab, jolla on ko kemusta vakuutusalalta jo yli 30 vuo den ajalta. – Substanssiosaamisen ohella harjoit telijat ovat työpaikoilla oppimassa myös työelämätaitoja. Se auttoi rakentamaan luottamusta, ei vain mi nua perehdyttäneeseen henkilöön vaan koko työyhteisöön, Boddy muistelee. – Koko vakuutuspalvelun asiakas palvelutiimi otti minut hyvin vastaan. – Pidän perehdyttämisestä
Oikeiden työtehtävien ja asiakas kontaktien ansiosta harjoittelijalle tai kesätyöntekijälle tulee nopeasti tun ne, että hänkin aidosti edustaa työn antajaansa. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi. – Todetaan, että nyt tuli tällainen moka. Se taas edistää työyhtei söön kotiutumista paremmin kuin jos istuisi yksin omassa työhuoneessaan. Samalla voi napata vinkkejä toisten työtavoista, Gherab kertoo. Avoin keskustelu ja epäkohtiin puuttuminen auttavat tekemään työn entistä paremmin. Ihmisiä tulee tervehdit tyä enemmän, ja kohtaamisia syntyy helpommin. – Se auttaa tosi paljon, kun ei jää pyörittelemään niitä omassa päässään, Gherab sanoo. Myös rakentava palaute on olen naista. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 vattaa luottamusta työkavereiden tu keen ja siihen, että hallitsee itse hom mansa, Gherab kertoo. – Hankalista työasioista keskustele minen on tärkeää, mutta niin on myös niistä irtautuminen. Joskus käsiteltävät vakuutusasiat tai asiakaskohtaamiset voivat olla vaikeita. Myös työtilat voivat tukea avoi muuden kulttuuria ja luottamuksen ilmapiiriä. – Puhelut käydään läpi ja analysoi daan. Avotilat toimivat tässä tarkoituksessa hyvin, Puukan mieles tä varsinkin työuraansa aloittelevan näkökulmasta. Kun puhutaan muustakin kuin työasioista, tiimi tulee tutummaksi ja taas keskinäinen luottamus kasvaa. Se, että kahvi huoneessa voi puhua jostain ihan muusta, auttaa palautumaan kuor mituksesta, Puukka lisää. Avoin tila, avoin henki Asiakaspalvelussa työtä kehitetään kuuntelemalla nauhoitettuja asiakas puheluja yhdessä keskustellen. Saamme ja annamme toisillem me palautetta. – Tuskin kukaan tahallaan virheitä tekee. Ei negatiiviseen sävyyn, vaan asiallisesti ja ohjaavasti, Boddy sanoo. – Kun kuulee sermin yli toisen rat kaisevan jotain ongelmaa, siitä voi op pia itsekin. – Lopulta kyse ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen vaan meidän kaik kien yhteisistä töistä. – Nauretaan ja heitetään hurttia huu moria. Kyse voi olla tietämättömyydes tä, ja silloin paras tapa korjata tilanne on lisätä tietoa, Ojala täydentää. Korjataan asia näin, ja jatkossa voit välttää sen näin, Puukka kuvailee. Luontevia kohtaamisia tarjoavat myös yhteiset kahvihetket ja lounas tauot. Hyvä tiimihenki paran taa yhteistyön laatua, Puukka pohtii. Hanke kannustaa työ paikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 hank keen kanssa. Tapio Puukka (vas.), Sara Boddy, Terhi Ojala ja Sari Gherab ovat tyytyväisiä työpaikkansa ilmapiiriin. – Vastuun saaminen kasvattaa vastuuntuntoa. Kollegalle avautuminen helpottaa kummasti. – Jos olisin tyrinyt täysin ja Sari tietäisi siitä, hän kyllä kertoisi sen minulle. Hanketta koordinoi työ ja elin keinoministeriö. Jos et jaa tietoa, et jaa myöskään vastuuta, Ojala jatkaa. Se toimii aina, Ojala päättää. Se on luottamuksen osoitus työnantajan puolelta, Puukka huomauttaa. – Kun tietää, että toinen on aidosti hyvä tyyppi, voi luottaa, että hän hoitaa työnsäkin hyvin
Lisäksi yritys halusi kohen taa asiakkaiden viihtyvyyttä odotus, neuvottelu ja koulutustiloissa. Palaute työntekijöiltä teki selväksi, etteivät ne yksin riittäneet. Tulostimien ja myyntityötä tekevien äänet kantau tuivat häiritsevästi myös aulan ympärillä oleviin työhuoneisiin. Aulassa kaikui voimakkaasti. Kaksi kerroksinen rakennus on teollisuushallin kaltai nen, ja sen alakertaan oli työntekijöiden määrän lisääntyessä sijoitettu lisää työpisteitä. Henkilökunnalta syntyi idea kuvata pak suihin levyihin yrityksen tuoteperheet, arvot ja strate giat. Tavoitteena on ollut parantaa työntekijöiden työ hyvinvointia, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Koivuhaassa, HelsinkiVantaan lentokentän läheisyydessä sijaitse vat toimitilat ovat parikymmentä vuotta vanhat. Remonttiin oli tarvetta myös siksi, että kasvavalle henkilökunnalle piti saada lisää työpisteitä. Varsinaisia melumittauksia ei tehty. Ennen remontin alkamista henkilökunnalle tehtiin kysely heidän kokemuksistaan ja toiveistaan. 1 2. Neljä metriä korkean aulatilan äänimaailmaa ryh dyttiin parantamaan kattoihin asennettavilla äänieris tyslevyillä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 20 T yöntekijämme ovat meille erittäin tärkeitä, toteaa Swagelok Helsingin toimitusjohtaja Pekka Vartiainen taustaksi sille, miksi yrityksessä ryh dyttiin tekemään remonttia etenkin äänieristyksen parantamiseksi. Remontin valmistelu otettiin Swagelokin strategiaan jo edellisenä vuonna eli 2016. Työntekijät ovat alusta lähtien olleet mukana remontin suunnittelussa. Henkilökuntaa kuunnellen Muutostyöt aloitettiin viime vuonna alakerrasta, ja ne jatkuvat parhaillaan yläkerrassa. Äänieristyslevyjä päätettiin laittaa myös seiniin. Henkilö kuntaa kuultiin myös remontin edetessä. Se ei ollut aivan yksinkertaista. TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT SWAGELOK HELSINKI JA RAIJA LAHTINEN MELU VEKS! Kaikuvat äänet pehmenivät ja työtiloista tuli entistä viihtyisämmät Swagelokin toimitiloissa Vantaalla