MITEN huhuboksi PARANTAA TYÖFIILISTÄ?. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 2/2016 | 15 € www.tttlehti.fi EI KIVUTON MUTTA työkykyinen Turvapuistossa UUTTA OPPIMASSA Saa tuntea! Mentoroinnin Teatterin keinot auttavat muutoksessa monet muodot Pelottaako digi, RIITTÄVÄTKÖ TAIDOT
28 40 KU VA SI NI N IH TI LÄ 46 Työssä ja vapaalla Huoltoasentajan vapaaaikaan kuuluvat geokätköily, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, lampaat ja kanat 48 Lukuvinkit 49 Äänestä parasta 50 Tilauskortti 51 Ensi numerossa. 10 Tässä on TTT-lehden toimitusneuvosto 12 Lukijoilta 14 TTT-Henkilö KANNESSA Kipututkija Helena Miranda tuntee aiheensa myös omakohtaisesti työ 20 Luottamuksel lista pohdintaa KANNESSA Mentoroida voi monella tavalla 24 Pelottaako digi, riittävätkö taidot. KANNESSA Suomalaisuuden myytit: ahkeruus ja osaaminen 26 TTT-Blogisti: Naima Mohamud terveys 28 Fiktion avulla kohti ketterämpää työyhteisöä KANNESSA Teatteri toi tarinat ja tunteet pintaan työyhteisön muutostyössä 32 Terveydeksi Työuupumuksen itsehoito ja muita kirjavihjeitä turvallisuus 36 Turvallisuus edellä KANNESSA Arizona Chemical koulutti väkeään Pohjois-Suomen turvapuistossa 39 Uuden työsuojeluvaltuutetun muistilista Muutama vinkki tuoreen tehtävän tueksi 40 7 + 1 keinoa pyrkiä parempaan KANNESSA Pienet teot vievät turvallisuutta ja hyvinvointia eteenpäin 43 Tapaturmainen kuolema Maataloustyöntekijä puristui pienkuormaajan alle 44 Käytä oikein suojakypärää K U V A H E LS IN G IN K A U P U N K I/ K IM M O B R A N D T Katkaiseeko huhuboksi häiritseviltä puheilta siivet. HELENA MIRANDAN KUVASI KANTEEN ANNA DAMMERT. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 2 Sisällys 2/2016 3 Päätoimittajalta 5 Ajassa 9 Jopa 7 päivää pois omalla ilmoituksella. Helsingin kaupungin kaksi asiantuntijaosastoa kehitti toimin taansa yhdessä
Toistuessaan se lietsoo vähintään pelkoa. Tiedän olevani kohtuuton verratessani sivusta seuraamista natsien valtakuntaan. Ne luodaan yhdessä. / Tähän on löydyttävä jokin ratkaisu. Luvut löytyvät Työja elinkeino ministeriön Työolobarometrin ennakkotiedoista. 5.4.2016 Tutustu TTT-lehden toimitusneuvoston jäseniin. / Onneksi ei sattunut minulle. Jos siirrytään vaiheeseen, jossa kyse on selviytymisstrategioista, yhteisö muuttuu armottomaksi. TTT-lehden toimitusneuvoston kokouksessa Tapa turmavakuutuskeskuksen viestintäpäällikkö Sanna Sinkkilä sanoi: ”Unelmani on kokea vuosi, jonka aikana yksikään työntekijä ei kuolisi työpaikkatapaturmassa.” OMA UNELMANI on, että me kuulemme ja näemme. Pelisäännöt sovitaan. Välitämme ja tarvittaessa toimimme. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Maailman parasta aikaa 38 PROSENTTIA suomalaisista on havainnut työkaverin kiusaavan tai käyttäytyvän töissä epäasiallisesti. Kaikki tietävät, miten ongelmatilanteissa edetään. HELPOIMMALLA PÄÄSEE , kun vielä puhutaan toimintatavoista. Vai sittenkin: Ei noin saa tehdä kenellekään. Jokainen puolustautuu tavallaan: vetäytymällä, hyökkäämällä, liittoutumalla, pakenemalla. Pahimmillaan se lisää julmuutta ja välinpitämättömyyttä. Joku on uhri, joku on syyllinen, kaikki ovat osallisia. Prosentit tarkoittavat, että työpaikoilla sadattuhannet todistavat työkaverin tai kollegan kaltoin kohtelua, vähintään joskus. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 46. Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt päätoimittajalta Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 50. Silloin keskustellaan töiden sujumisesta, yhteisistä tavoitteista, meistä porukkana. / En tiedä, mistä on kysymys. / Onhan se aika ärsyttävä. Välillä vierelle sattuu haastavia tyyppejä, ja välillä toimimme itse typerästi. / Tämä ei saa toistua. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Barometri valmistuu syksyyn mennessä. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. SUURIMMAN TAAKAN kantaa kiusaamisen uhri, mutta huonon kohtelun todistaminenkin vaurioittaa. Jos siihen ei puututa, se vääristää käsitystä oikeudenmukaisuudesta. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. TYÖHYVINVOINNIN ja -turvallisuuden kehittäminen ei ole vain suoraviivaista etenemistä. Meistä 25 prosenttia on huomannut esimiehen kiusaavan tai käyttäytyvän epäasiallisesti ja 33 prosenttia on havainnut asiakkaan törppöilevän työpaikalla. Sivu 10. Hitaaltakin vauhti voi tuntua, mutta etenemme kuitenkin. Unelmoidakin pitää. Mutta jokainen (työ)yhteisö on pieni valtakunta, jossa on valittavana erilaisia toimintatapoja: Ei kuulu minulle. / Ihan oikein sille. Tulemme kuulluiksi, nähdyiksi ja vakavasti otetuiksi. Kuten eläköitynyt avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja muistuttaa: elämme maailman parasta aikaa, mitataanpa sitä millä mittapuulla tahansa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2016. Välillä tulee takapakkia, pettymyksiä, virhearviointeja
rstaid.cederroth.com. Maailman pienin päivystys vastaanotto. Nyt myös palovammatuotteet. Meillä on sinulle hyvä uutinen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 4 PALOVAMMAOSASTO Onko työssäsi palovammojen riski. Tutustu maailman pienimpään päivystysvastaanottoon osoitteessa www.. Uusi Cederroth First Aid & Burn Station on varustettu Burn Gel Spray ja Burn Gel Dressing tuotteilla, jotka sekä viilentävät että lievittävät kipua lievissä palovammoissa. Uutuus! Soft Foam Bandage kätevässä automaatissa.
Pala pikku-Mattia taitaa asua meissä jokaisessa. Menet hämillesi, kun saat työparin, jota et ennestään tunne – tai kun sinua kehutaan julkisesti. Suomalaisten epämukavuusalueista on syntynyt Karoliina Korhosen sarjakuvakirja Suomalaisten painajaisia – Vähäsanaista vertaistukea (Atena, 2016). IHAN HYVÄ TYYPPI! ttt-ajassa 5 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Ajassa | 9 Jopa 7 päivää pois omalla ilmoituksella. Mutta esimerkiksi kiitoksen antamista ja vastaanottamista voi opetella. Hän ei höpötä turhia eikä kehu itseään. TE K S TI M E R JA K A R JA LA IN E N , K U V A K A R O LI IN A K O R H O N E N MATTI ARVOSTAA rauhaa, hiljaisuutta ja pientä etäisyyttä muihin. | 10 TTT-lehden toimitusneuvosto 12 Lukijoilta | 14 Henkilö: Helena Miranda. Se tarkastelee lempeästi suomalaisuuteen liitettyjä piirteitä, esimerkiksi: Menet kipeänä töihin, jotta sinua ei luulla laiskaksi. Olet vaivautunut, kun sinulla on kysyttävää, mutta et halua huomion keskipisteeksi. Yksi tapa siitä löytyy tämän lehden sivulta 12
Monella kehitysvammaisella nuorella on ammatillinen koulutus. Toukokuun loppuun jatkuvalle kampanjalle on antanut kasvonsa 24-vuotias Rosa Hyvönen. Professori Anne Stenros Aalto-yliopistosta totesi Suomalaisen Työn Liiton työpajassa Work Goes Happy -tapahtumassa Helsingissä, että kaikilla ei voi olla iso ego eivätkä kaikki voi olla huippuja. Työpaikan löytämisessä heitä tukee työhönvalmentaja, joka auttaa myös työnantajia työllistämisen kaikissa vaiheissa. Otsoni on haitallista terveydelle, erityisesti suurina pitoisuuksina. Varsinainen työorganisaatio hajoaa organisaatioyksiköiden lukumäärän mukaisiksi "pikkutyöorganisaatioiksi", sanoo Tarkkonen. K U V A K E H IT Y S V A M M A LI IT TO K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S. Stenros näkee tulevaisuuden yhä enemmän humaanien brändien kulttuurina. Tarkkosella on 40 vuoden kokemus työsuojelun ja työhyvinvoinnin tehtävistä. Hän vertasi työyhteisöä valtameripurjehdukseen: kun kaikkien suorituskyky on 80 prosenttia, voidaan voittaa. Biosidit eivät rat kaise homeongelmia 80-prosenttisesti hyvä. Myös otsoni (O3) luokitellaan biosidiksi. Että on juuri siinä omassa yhteisössään hyvä ja osaava. Näin tylysti toteaa hiljattain väitellyt Juhani Tarkkonen. – Esimiesja organisaatioyksikkökeskeisyys aiheuttaa työorganisaation sisäistä hajontaa ja tuloksettomuutta. PALJON PUHUTAAN huipuista: huippuosaajista, -lahjakkuuksista, -tyypeistä. Mutta jospa riittää, että on 80-prosenttisesti hyvä. Ne eivät välttämättä edes tehoa homeisiin. LISÄÄ AIHEESTA: www.kehitysvammaliitto.fi/palkkaamut www.tyohonvalmentaja.fi SUOMALAINEN TYÖHYVINVOINTI ja -turvallisuus on vailla kokonaishallintaa. Tapauksia käsitellään yksittäisinä ongelmina ja hajanaisesti. Samassa tilaisuudessa Suomalaisen Työn Liiton ja perheyritys Kemppi Oy:n hallitusten puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama sanoi, että nuoret työntekijät eivät ole uskollisia yritykselle, mutta he ovat uskollisia ihmisille. TTL:n ja THL:n suositukset biosi dien käytöstä: www.ttl.fi > Työterveyslaitos > Kannanottomme ttt-ajassa KOONNUT MERJA KARJALAINEN ”Olisi kiva päästä töihin” Kokonaisuus ei hanskassa. Biosidit ovat myrkyllisiä. B2B onkin H2H (human to human tai heart to heart): ihmiseltä ihmiselle, sydämestä sydämeen. Heistä alle 500 on oikeissa palkkatöissä. Kokonaishallinnan puute koskee kaikkia toimialoja. TYÖTERVEYSLAITOS sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittavat hometorjuntaan käytettävistä biosideista. Väitöskirjassaan hän perehtyy siihen, mitkä käsitykset ja ajattelutavat vaikeuttavat työturvallisuutta ja -hyvinvointia. Palvelu on työnantajalle maksutonta, ja työllistämiseen voi saada erilaisia tukia. Reaktio voi synnyttää uusia, jopa terveydelle haitallisia yhdisteitä. Hän on harjoitellut työelämätaitoja Aula-työkodissa Helsingissä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 6 KEHITYSVAMMALIITON Palkkaa mut -kampanja muistuttaa, että Suomessa on 25 000 työikäistä kehitysvammaista. – Ne saattavat jopa lisätä rakenteessa olevien mikrobikasvuston mikrobitoksiinien tuotantoa ja muuttaa mikrobistoa haitallisemmaksi, jos niitä käytetään suoraan homeiseen rakenteeseen, sanoo projektipäällikkö Kyösti Louhelainen Työterveyslaitoksesta
Tarkastuksia tehtiin pieniin ja suuriin toimistoihin yhteensä 58 ajalla 2013–2016. Työaikalain soveltamista koskevan toimintaohjeen sai lähes kolmasosa työnantajista. Jumppa piristää kehoa ja mieltä. Työntekijä kerää pisteitä ja pääsee etenemään seuraavalle tasolle. 7 h 30 m in työ ske nte ly 44 min työmatkat 1 h 20 min ruo kail ut 22 min asio intimatkat 3–5 h 30 min liikun ta 8 h 30 m in nu kk um ine n televisio/tieto kon e/m ob iili la itt ee t SUOSITUS: istu korkeintaan 6–8 tuntia vuorokaudessa. TYÖAIKALAKIA ei sovellettu joillakin työpaikoilla lakimiehiin. Lakimiehillä ja asianajajilla ei kuitenkaan yleensä ole sellaista johtamiseen rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa, että he jäisivät kokonaan työaikalain ulkopuolelle. Sovellus muistuttaa breikistä FAZERIN PÄÄKONTTORISSA Vantaalla kehityspäällikkö Annimaija Typpi käyttää työnantajansa hankkimaa taukoliikuntasovellusta päivittäin. Yritys kisaa puolestaan muiden yritysten kanssa. Sovellus tuo pientä ryhmä painetta, sanoo Typpi. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Liikuntasovellukset auttavat muistamaan, että on tauon paikka. Liki 16 tuntia peffan päällä. Sen 1–3 minuutin liikuntavideot auttavat nostamaan sykettä, vetreyttämään niskaja hartiaseutua sekä parantamaan keskittymistä. Fazerin pääkonttorin eri osastoilla on syntynyt joukkueita, jotka kisaavat keskenään. TYÖAIKAKIRJANPIDOSSA oli puutteita yli puolessa työpaikoista. Pyrin pitämään taukoja kolmesti päivässä. Kunnon lähtötasolla ei ole väliä, sillä harjoitteet kehittyvät työntekijän mukana. Monilla oli kuitenkin puutteita siinä, että työnantaja ei ollut tarpeeksi järjestelmällisesti ja kattavasti tunnistanut ja arvioinut psykososiaalisia kuormitustekijöitä. PSYKOSOSIAALINEN TYÖKUORMITUS oli valtaosassa toimistoja melko hyvin hallinnassa. Seuranta ei aina kuitenkaan täyttänyt työaikakirjanpidon vaatimuksia, esimerkiksi ylityötuntien kirjaamisen osalta. Fazerin käyttämä Cuckoo Workout -palvelu on suunniteltu aktivoimaan päätetyöläisiä. – Sovellus lähettää asettamani muistutukset työkalenteriini. Typpi myöntää, että tasoilla eteneminen on koukuttavaa. – On hauska seurata, kuka johtaa pisteissä. Lyhyen jumppa videon ohjeet voi vetää läpi yksin tai vaikka kokousporukalla. Kaavio: Fiksusti töihin – työmatkaliikkumisen viisaat valinnat -seminaari LAKIFIRMOISSA PETRATTAVAA ETELÄ-SUOMEN aluehallintoviraston alueella asianajoja lakiasiaintoimistoihin kohdistettu työsuojeluvalvonta löysi kohennettavaa. Selvitys ei ollut ajan tasalla tai psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei ollut riittävästi tunnistettu ja arvioitu. Aloitamme joskus myös osastokokouksen jumpalla. K U V A V E E R A LE H M O N E N. – Jumppaan videon mukana yleensä yksin omassa huoneessani. TYÖTERVEYSHUOLLON työpaikkaselvityksissä oli monilla puutteita. Kun kaikki keskittyvät liikkeisiin, jäävät pois kännyköiden selaus ja muu häiritsevä alkutohina. RAIJA LAHTINEN Annimaija Typpi tauottaa työpäiväänsä liikuntasovelluksen avulla. Kaikissa toimistoissa seurattiin lakimiesten työaikaa
Samaa suosittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.. Työterveyshenkilöstö laatii työpaikkaselvityksestä kirjallisen raportin, joka sisältää arviointien tulokset, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 8 K U V A IS K U Pöpöt karttavat kuparia BAKTEERIT JA VIRUKSET lymyävät ovenpainikkeissa, käsinojissa, pöytätasoilla, näppäimistöillä, valokatkaisijoissa, hanoissa ja ylipäätään siellä, missä liikkuu paljon väkeä. Voutilaisen mukaan mikrobien tuhoamiseen riittää, että materiaalin kuparipitoisuus on 60 prosenttia. Lisäksi kupari on materiaalina kestävä ja täysin kierrätettävä. Kaikkien taudinaiheuttajien tuhoutuminen voidaan taata kahdessa tunnissa, toteaa kuparintuottajien ja -valmistajien yhdistyksen, Scandinavian Copper Development Associationin toiminnanjohtaja Pia Voutilainen. Työterveyshuolto toteuttaa sen siinä laajuudessa kuin työpaikan tarpeet edellyttävät. Mikä se on, ja kuka sen tekee. Verrokkimateriaaleilla ne säilyivät tartuntakelpoisina jopa useita vuorokausia. Häggman haluaisi Suomen sijoittuvan keskieurooppalaiselle aikavyöhykkeelle. Pöpöjen leviämistä voidaan osaltaan estää kuparia sisältävillä materiaaleilla. Southamptonin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan muun muassa hengitystieinfektioita aiheuttavat koronavirukset tuhoutuivat kuparipinnoilla kahdessa tunnissa. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaaroja, haittoja, kuormitustekijöitä ja voimavaroja sekä niiden merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Moni nojaa päätään pulpettiin ja kittaa energiajuomaa. Siihen vaikuttavat kuitenkin monet seikat, kuten lämpötila. – Virukset ja bakteerit ovat kuolleet kuparipinnoilla eräissä tutkimuksissa jo kymmenessä minuutissa. Monitilatoimistoissa taudinaiheuttajat leviävät helposti työntekijöiden vaihtaessa paikkaa työpisteeltä toiselle. Pohjoisranskalaisessa Bezannes’n kaupungissa asennettiin hiljattain kuparia sisältävät ovenkahvat ja porraskaiteet kaupungintaloon, sosiaalihuollon t iloihin, kulttuurikeskukseen ja päiväkotiin. LISÄÄ AIHEESTA www.copperalliance.eu/fi RAIJA LAHTINEN Suomessa on kehitetty antimikrobinen kuparija messinkikalusteiden tuotesarja sekä hygieenisten tilojen kokonaiskonsepti Isku Interior Oy:n johdolla. Kupari ja sen seokset ehkäisevät tutkimusten mukaan monien virusten ja bakteerien sekä homeiden, sienten ja itiöiden kasvua ja leviämistä. Työpaikkaselvitykseen pyritään liittämään työnantajan vastuulla oleva, työturvallisuuslakiin perustuva työn vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi. Jotkut ovat hyperaktiivisia eivätkä jaksa keskittyä kunnolla mihinkään.” NÄIN SANOO tuntiopettaja Jyrki Häggman Opettaja-lehdessä 6/2016. "Oppilaita väsyttää. Tutustu muihin vastauksiin: tyopiste.ttl.fi TYÖPAIKKASELVITYS on prosessimaista toimintaa, jota työterveyshuolto tekee työpaikan kanssa. Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja ja tekee yleensä työpaikkakäynnin tai -käyntejä. Työterveyshuolto käynnistää työpaikkaselvityksen siinä vaiheessa, kun työnantaja on ottanut yhteyttä valitsemaansa työterveyshuoltopalvelun tuottajaan ja tekee sopimusneuvottelujen jälkeen työterveyshuoltosopimuksen. Työpaikkaselvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla. Vastaajana työterveyshuollon erikoistuva lääkäri Merja Sankila Työterveyslaitoksesta. Raportin on oltava työpaikalla työntekijöiden nähtävillä. Lain mukaan jokaiselta työpaikalta pitää löytyä työpaikkaselvitys. Duunitohtori Duunitohtori on Työterveyslaitoksen Työpisteverkkolehden kysymyspalsta. Hän on tehnyt kansalaisaloitteen, jotta Suomi luopuisi kellojen kääntelystä kesäja talviaikaan
Sairauden laatua ei ole rajattu. Suomessa lähes koko julkinen sektori ja kaksi kolmasosaa yksityisistä työpaikoista käyttää omailmoitusjärjestelmää. – Osa esimiehistä pelkäsi joutuvansa lääkärin rooliin arvioidessaan hoidon tarvetta ja poissaolon aiheellisuutta. Tutkijoiden mukaan hoitoon pääsy on syytä turvata omailmoitusajan piden ty essä yli kolmen päivän. Työhön paluun jälkeen käydään tarvittaessa työhyvinvointineuvottelu. Sanna Pesonen, Jaana I. Pisimmillään omalla ilmoituksella voi olla pois jopa 7 päivää. Vapaaehtoisen sairaanhoidon osuus on 30 prosenttia aiempaa enemmän. Sanna Pesonen, Jaana I. Kun työnantajalle riittää työntekijän ilmoitus sairauspoissaolosta, säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. Sen osuus on noussut 40 prosentista 70 prosenttiin. (www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Artikkelit, 2016.) Omailmoitus – ohje työpaikoille omailmoituksen käytöstä. Tutkimuksen mukaan omailmoitusta käytetään eniten vatsataudissa, flunssassa ja migreenissä. – Poissaolot lyhenevät työntekijän arvioidessa itse oman työkykynsä. Omailmoitus toimii sitä paremmin, mitä paremmin esimies tuntee alaisensa. Lääkärintodistusta ei tarvita. Työterveyslaitos tutki omailmoituskäytäntöä ja sen vaikutuksia 1–3 päivän sairauspoissaoloissa. – Jos esimies epäilee ilmoituksen tarpeellisuutta, hän voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon. – Meillä on nyt enemmän työterveyshuollon resursseja esimerkiksi osatyökykyisten tukemiseen, sisäilma-asioihin, työoloihin tutustumiseen sekä suunnitelmalliseen yhteydenpitoon esimiesten kanssa, toteaa Hihnala-Mäkelä. Esimies voi myöntää omailmoituksen perusteella sairauslomaa muutaman päivän kerrallaan. OMAILMOITUSKÄYTÄNNÖN onnistuminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja luottamusta. Halonen, Juha Liira. TYÖNANTAJAT SÄÄSTIVÄT rahaa ja työntekijät vaivaa, sillä työterveyshuollon lääkärikäynnit vähenivät tutkimuksessa 20– 40 prosenttia. HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN työntekijät ovat vuodesta 2013 lähtien voineet pitää sairauslomaa omalla ilmoituksellaan 7 päivää. Hän korostaa tiedottamisen tärkeyttä. (Verkkojulkaisu: www.ttl.fi > Aihealueet > Työterveyshuolto > Työkyvyn tuki > Sairauspoissaolo > Ohje työpaikoille oma ilmoituksen käytöstä). Halonen, Juha Liira, Kari-Pekka Martimo. Omailmoitus voi olla rajoitettu tiettyihin sairauksiin tai olla rajoittamaton. Kaupungin työntekijät ilmoittavat sairastumisestaan henkilökohtaisesti esimiehelle; sähköpostitai tekstiviestejä ei hyväksytä. Esimiehet tarvitsevat koulutusta sekä työterveyshuollon ja henkilöstöasiantuntijoiden tukea. Flunssa, vatsavaivat ja migreeni menevät yleensä ohi ilman lääkäriäkin. Tutkimuksessa tätä ei seurattu. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, vaikka suoraa yhteyttä uuteen käytäntöön ei ole pystytty selkeästi osoittamaan. Jos lääkäri kirjoittaa 3 sairauslomapäivää, ne yleensä pidetään, vaikka kunto sallisi paluun töihin jo aiemmin, sanoo erikoistutkija Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta. Kaikkien poissaolojen kokonaismäärä pysyi kuitenkin ennallaan. Työntekijä arvioi itse sairauslomansa tarpeen. On määriteltävä selkeästi, milloin ja miten omailmoitusta käytetään, sanoo Jaana Halonen. . Poissaolot kestivät omailmoituksella keskimäärin 1,6 päivää mutta lääkärintodistuksella 2 päivää. Tutkimuksessa huomattiin, että luottamus jopa lisääntyi järjestelmän ansiosta. Hämeenlinnan malli sallii jopa 7 päivän poissaolon. Säästyneet resurssit voidaan käyttää ennaltaehkäisevään toimintaan, jos niin halutaan. Mukana oli 6 organisaatiota teollisuudesta sekä palvelu-, kuntaja media-aloilta. Tarkoitus on kuitenkin, että esimies ottaa vain vastaan omailmoituksen. Työterveyslääkärin sairausvastaanotolle pääsee aikaisintaan kahdeksantena päivänä. LYHYET POISSAOLOT lyhenivät entisestään, kun tutkimukseen osallistuneet organisaatiot alkoivat käyttää omailmoitusjärjestelmää. Vapautuneet resurssit ja syntyneet säästöt on kohdistettu ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 kova juttu Jopa 7 päivää pois OMALLA ILMOITUKSELLA. LISÄÄ AIHEESTA Omailmoitus – tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Vaikka poissaolot lyhenivät, niitä oli hieman aiempaa useammin. – Omailmoitus on lisännyt työntekijöiden ja esimiesten välistä luottamusta ja avointa keskustelua, toteaa työhyvinvointipäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä. Mallit vaihtelevat. – Tarvitaan hyvä valmistelu. TEKSTI RAIJA LAHTINEN | KUVA THINKSTOCKPHOTOS O MAILMOITUKSELLA työntekijä voi ilmoittaa esimiehelleen äkillisestä ja lyhyestä sairauspoissaolosta työpaikalla sovitun mallin mukaan. Niissä työskenteli yli 67 000 henkeä
Katse on tulevaisuudessa, työn kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Valvonta kohdistetaan pääasiassa riskiperusteisesti niille toimialoille, joilla esiintyy merkittävimpiä työturvallisuusriskejä. Valvonnan painopisteet ovat nousseet esiin työsuojeluhallinnon toimiympäristöanalyysin perusteella. K U V A S K A N S K A Työterveyslaitos, pääjohtaja ANTTI KOIVULA Miten digitalisaatio muuttaa työterveyshuoltoa ja työturvallisuutta – vai muuttaako. SUOMALAISET ELÄVÄT entistä pidempään, joten on loogista, että myös työssä vietettyjen vuosien määrä kasvaa. TYÖPAIKOILLA YMMÄRRETÄÄN ja hyväksytään turvallisen tekemisen tavoite. K U V A T TL Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet/ työsuojelun vastuualueiden yhteisen viestinnän koordinaattori, ylitarkastaja LASSE KYTÖMÄKI Mihin ongelmiin työsuojeluvalvonta lähivuosina erityisesti pureutuu ja miksi. Erityisesti pureudutaan psykososiaaliseen kuormitukseen ja työpaikkojen mahdollisuuteen hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta kuormituksen arvioinnissa. Eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria, ja se tehdään yhtäältä nostamalla eläkeikää ylöspäin ja toisaalta taloudellisilla kannustimilla. Helppoja voittoja olisi tarjolla, kun työpaikoilla pysähdyttäisiin, kartoitettaisiin ja puitaisiin säännöllisesti työn vaarat läpi ja sovittaisiin yhteiset toimintatavat. Digitalisaatio, kuten muutkin työelämän suuret muutokset, punnitsevat luottamuspääoman. Se murtaa perinteisiä toimintamalleja ja luo uusia mahdollisuuksia. DIGITALISAATIO MUUTTAA työelämää – ja samalla työterveyshuoltoa ja -turvallisuutta – radikaalisti. Ne organisaatiot, joissa johdon ja henkilöstön välinen luottamus on vahva, selviävät uudistuksista parhaiten. Niissä uudet mahdollisuudet osataan nähdä, ja niihin uskalletaan tarttua – ja oppia matkan varrella. K U V A JO R M A U K K O LA K U V A E TK Tässä on TTT-lehden toimitusneuvosto TTT-lehden toimitusneuvosto aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Mikään laki, pakko tai raha ei kuitenkaan auta, jos ihminen ei kerta kaikkiaan halua käydä töissä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 10 Työsuojelupäälliköt ry, varapuheen johtaja ANTTI LEINO Millainen on työpaikkojemme turvallisuuskulttuuri: mikä on hyvin, missä on kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, miten ja missä työtä tehdään ja millaista osaamista työntekijät tarvitsevat. TYÖSUOJELUVALVONNAN keskiössä on tukea työpaikan omaa turvallisuustoimintaa sekä vähentää työtapaturmia, työn aiheuttamaa kuormitusta, ammattitauteja ja harmaata taloutta. Kun töitä tehdään entistä kauemmin, työhyvinvoinnin merkitys kasvaa vielä entisestään. Näin syntyisi kuin itsestään myös työpaikan riskien arviointi, joka vielä puuttuu 90 prosentilta työpaikoista! Eläketurvakeskus, viestintä johtaja KATI KALLIOMÄKI Miten työhyvinvointi ja eläkeuudistus liittyvät toisiinsa. KOONNUT MERJA KARJALAINEN. Sen vuoksi on tavattoman tärkeää voida työssä hyvin. Turhan usein turvallisuuden kehittäminen on yksittäisten aktivistien tekemisen varassa. Katkos näkyy vielä tavoitteen ja käytännön toimien välillä
Apuna ovat esimerkiksi Työterveyslaitoksen Suojainasiantuntija-koulutus ja STYL ry:n interaktiivinen sovelluspohjainen Suojainpassi-koulutus. K U V A TV K K U V A JA R K K O Ö V E S TI /T O S IK U V A O Y K U V A K U V A TE K S TI TE E M U JÄ R V E N TI E O Y/ TE E M U JÄ R V E N TI E TYÖPAIKAN ”KOSTEUSONGELMIEN” ehkäisy vaatii käytännön taitoja, varautumista ja nopeaa puuttumista. Tietoa suojainten käyttöajan rajoituksista sekä niiden huoltamista ja säilytystä pystymme koulutuksella vielä selvästi parantamaan. Päivitä tietosi alkoholi-, huumeja lääkeriskien hallinnasta työpaikalla avoimissa Huugo-koulutuksissa: Jyväskylä: 14.4.2016, Sokos Hotel Alexandra Helsinki: 21.4.2016, Kongressikeskus Paasitorni Lisätiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen: www.huugo.fi, alasivu Ajankohtaista Työpaikan päihdeyhdyshenkilö voi olla tärkeä resurssi ongelmien osuessa kohdalle. Työturvallisuuteen halutaan kiinnittää huomiota. Meillä sattuu kuolemaan johtavia työtapaturmia työtä tekevien määrään suhteutettuna vähän Euroopan keskiarvotasoon verrattuna: vuonna 2013 Euroopassa luku oli 1,8 ja Suomessa 0,9 sataa tuhatta henkilöä kohden. Kaikkiaan Suomessa sattuu työtapaturmia enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Käyttäjän tulee aina huolehtia suojaimen oikeasta käytöstä, huollosta ja säilytyksestä. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että meillä on tehokas rekisteröintijärjestelmä – ja pohjoinen ilmasto liukkaine vuodenaikoineen. TYÖTAPATURMATILASTOJEN vertailu eri maiden välillä on vaikeaa, määritelmissä ja tiedonkeruutavoissa on eroja. NÄKISIN, ETTÄ suojainten oikea käyttö on suurimpia haasteitamme. sekä 21.9.2016, Tampere Työsyrjinn ästä tuli sakot Länsi-Uudenma an käräjäoikeus tuomitsi yksityisen palvelukotitoimintaa harjoittavan säätiön toiminnanjohtaj an ja siivoustyönjoht ajan 15 päiväsakkoon työsyrjinTTT-lehden uutiskirjeessä aina myös tuoreet oikeustapaukset. Tapaturmavakuutus keskus, viestintä päällikkö SANNA SINKKILÄ Miten Suomen työpaikkatapaturmien määrä sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa. Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö HARRI HELLSTÉN Millä tasolla ovat pk-yrittäjien ja pk-yrityksissä työskentelevien työhyvinvointi ja työturvallisuus. TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖN Työolobarometrin mukaan työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä hyvällä tasolla. Kaksi kolmasosaa yrittäjistä arvioi työkykynsä hyväksi, kun asiaa kysyttiin keväällä 2014 julkaistua Työhyvinvointibarometriä varten. Alakohtaisia vaihteluita toki on. kysy ensin meiltä. Suomen Työsuojelu alan Yritysten Liitto, varapuheen johtaja ESA KIVISOJA Mitkä ovat henkilönsuojainten käytön suurimmat haasteet työpaikoilla, ja mitä asialle on tehtävissä. Tilaa maksuton uutiskirje: www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje Tuleehan sinulle TTT-lehden uutiskirje. Molemmat voi suorittaa verkossa, moduulimuotoisina kokonaisuuksina, kuten hengityksen suojaus, kuulonsuojaus ja niin edelleen. Yrittäjät jaksavat töissä aika hyvin, vaikka työviikot ovat paljon pidempiä kuin palkansaajilla ja lomaa on huomattavasti vähemmän. Päihdeyhdyshenkilökoulutus 25.-26.5
Erilaiset tilat sopivat erityyppisen töiden tekemiseen ja rytmittävät työpäivää hyvällä tavalla. Tekee, mitä lupaa, ja on kannustava auttaja ja kuuntelija!” ”Hannele on hyvä pomo, joka antaa vastuuta, luottaa ja osaa olla tarvittaessa napakka. Arvomme kaksi nippua, kussakin on 10 Smartum-seteliä. K U V A JA A N A K O IV IS TO. Hyvä kirjoitus!” ”Saan apua aina, kun sitä tarvitsen.” ”Sauli on taidokas, tunnollinen tiimiläinen.” ”Henna on aina ihanan tohkeissaan.” ”Irene on täydellinen luottoystävä ja kaveri. Kerro se, ja voit voittaa Smartumin kulttuurija liikuntaseteleitä. Palkinnot menivät Marja Pesolalle, Tanja Rajalalle ja Kaija Visurille. Uskallus ottaa vastuuta omasta työstään ja käyttää osaamistaan toteutuu nykyisin vain osittain. Yhtä kaikki: Kehu työkaveria tai kerro, mikä teillä töissä toimii! Monitilatoimistosta: ”Mukava lukea ideoita siitä, miten työntekijä saa vaihtelua ja joustavuutta päiväänsä erilaisista työtilaratkaisuista. Niin totta!” ”Muutos on jatkuvaa, ja siksi johtajuudenkin on muututtava. Vuosikertojen voittajat ovat Pirjo Hyvärinen Vantaalta ja Leena Lehtonen Helsingistä. Yksi antaa palautteen nimettömänä, toinen nimellä. Johtajuus-kolumnista kommentoitua: ”Juttu kolahti työpaikkani ajankohtaiseen ongelmaan, kun ns. Äänestä parasta, s. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Arvonnoissa voittaneita WGH-tapahtumassa lehden osastolla kilpailuun osallistuneiden kesken arvotAnna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. johtajuus puuttuu niin esimieheltä kuin ammattitaitoisilta työntekijöiltä. Johtajuus on myös itsensä johtamista, ja eri-ikäiset mieltävät sen eri tavalla. Joku totesi, että moisen palautteenantotaulun voi pystyttää omalle työpaikalle vaikka kahvihuoneeseen. Toimen nainen.” ”Työkaverien tuki ja huumori auttavat jaksamaan huononakin päivänä, kiitos!” SIINÄ ON MUUTAMIA poimintoja kymmenistä viesteistä, joita kävijät kirjasivat liimalapuille TTT-lehden osastolla Work Goes Happy -työhyvinvointitapahtumassa Helsingissä Wanhassa Satamassa 15. Äänestää voit sivun 49 kupongilla tai verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. 49! Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Värityskirjat lähtivät Hilve Laukkaselle Ylöjärvelle ja Tuula Hyytiäiselle Espooseen. Organisaatioiden pitäisi rohkeasti miettiä ja arvioida, onko perinteinen ’koppitoimisto’ oikeasti paras ja tuottavin ratkaisu juuri sille työyhteisölle!” PALAUTETTA ANTANEIDEN KESKEN arvottiin Työterveyslaitoksen kirjoja. Yhden palkintonipun arvo on 50 euroa. Tarja Hilvonen ja Olli Hovi kirjoittivat lapuille omat kiitosviestinsä TTT-lehden osastolla työhyvinvointitapahtumassa Helsingissä. Sama pyyntö on yhä TTT-lehden verkkosivuilla: www.tttlehti > Ota yhteyttä > Ota kantaa TTT-lehden tulevissa numeroissa esittelemme niitä työyhteisöjä, joita omat porukat ovat kiitelleet. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 12 PALAUTETTA NUMEROSTA TTT 1/2016 TYÖKAVEREITA KEHUTTIIN WORK GOES HAPPY -TAPAHTUMASSA KIINNOSTAVIMMAT JUTUT TTT-lehdessä 1/2016 lukijoiden mukaan olivat Monitila toimistosta on moneksi ja Jukka Saksin kolumni Johtajuus kuuluu kaikille. TTT-lehden verkkosivujen kautta osallistuneiden kesken arvotut värityskirjat voittivat Päivi Sorri ja Tero Kyrkkö. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info lukijoilta tiin TTT-lehden kaksi vuosikertaa sekä Positiivareiden kaksi Aikuisten väritys kirjaa. maaliskuuta. On turhauttavaa ja harmillista, kuinka paljon hyvää ammatillista tietotaitoa valuu hukkaan. Samalla vaihtelu lisää energisyyttä, luovuutta ja työyhteisön sosiaalisuutta, kun naapuritkin välillä vaihtuvat. Jutussa oli lause: ’jotta ihmisistä saa parhaan potentiaalin esiin, heidän tulisi saada loistaa osaamisensa kautta’
He myös tiesivät melko hyvin, miten heidän pitäisi parantaa työaikaista syömistään. Haastatteluaineistosta hahmottui kolme miestyyppiä. Laita viesti: toimitus@tttlehti.fi Työmieskin haluaa syödä terveellisesti. Noin viidesosa työmiehistä kävi ruokalassa säännöllisesti ja vajaa puolet satunnaisesti. He halusivat syödä kevyesti, ja osa jopa vältti itsepalvelulinjastoa, jotta annokset pysyivät kohtuullisina. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Lukijan vinkkelistä SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖN rahoittamassa Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen ruokailu paremmaksi -pilottihankkeessa on mukana kolme teollisuusalan yritystä ja yksi kuljetusalan yritys. Haastateltavina oli esimiehiä, työterveys hoitajia ja ruokailupalvelujen tuottajia sekä 44 työmiestä. MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN hankkeessa työmiehet eivät ole ainoastaan kohderyhmä vaan heidät otetaan mukaan työaikaisen ruokailun kehittämiseen. Miehet toivoivat monipuolisempaa valikoimaa, esimerkiksi keittoja ja kasviksia. Hinta oli tärkeä tekijä niin työmiehille ruoan valinnassa kuin yrityksille ruokapalvelujen hankinnassa – jopa tärkeämpi kuin laatu ja ravitsemussuositukset. Vain yhden tehtaan ruokala oli avoinna iltavuoron aikana. Osalla matka ruokalaan ja takaisin työpaikalle vei puolet ruokatauosta. Osaa miehistä ei kiinnostanut tarkkailla syömistään, koska heillä ei ollut terveysongelmia tai he eivät välittäneet niistä. Paula Mäkeläinen Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori ja terveysalan laitoksen yliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Toisen ryhmän miehet olivat kiinnostuneita terveellisestä syömisestä ja tiesivät siitä paljon. LISÄÄ AIHEESTA Työmiesten työaikaiset ruokapalvelut ja syöminen työaikana, Riitta Tuikkanen ja Paula Mäkeläinen. Tärkeintä oli saada vatsa täyteen edullisesti: eväät ja muu työaikainen syöminen olivat ”mättöä vaan”. Kolmannella ryhmällä oli todettu sairauksia tai esimerkiksi korkea aikuistyypin diabeteksen riski. Tulokset kertovat jo, että suurin osa miehistä haluaa syödä terveellisesti. Miehet kävivät ruokalassa, jos heillä oli aikaa, ruoka oli mieluista tai heillä ei ollut eväitä. Tähän ryhmään kuului myös miehiä, jotka eivät syöneet työpaikalla ollenkaan. Kuljetusalan työntekijät käyttävät myös muita ruokapalveluja. Työmiehet esittivätkin useita ehdotuksia, ja niitä on viety eteenpäin yrityskohtaisesti, koska palvelujen kehittämistarpeet ovat erilaisia. He valikoivat tarkkaan niin eväänsä kuin ateriansa ruokalassa. Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2015: Tutkimuksia ja raportteja A 103. Lisäksi on kaksi muuta miestyyppiä: osa ei ole kiinnostunut ruoan laadusta, ja osan on pakko kiinnittää siihen huomiota terveyssyistä. Elämäntapamuutokset olivat välttämättömiä: he joutuivat tekemään valintoja ja miettimään, miten syödä terveellisesti työelämän arjessa. Niillä on joko oma ruokala tai niiden työntekijät voivat käyttää toisen yrityksen ruokalaa. Mikkelin ammattikorkeakoulussa selvitetään työmiesten ruokailutottumuksia. He tarkkailivat syömistään, koska he liikkuivat paljon tai olivat muuten kiinnostuneita terveydestään. Osa myönsi suoraan syövänsä huonosti: he eivät jaksaneet tai viitsineet panostaa ruoan terveellisyyteen esimerkiksi ottamalla salaattia lisukkeeksi. MIEHET TIESIVÄT, miten syödä terveellisesti, vaikka se ei kaikkia kiinnostanutkaan. Suurimmissa tehtaissa oli lounasja päivällistarjoilun lisäksi välipalaja juoma-automaatteja sekä vitriinejä, joissa oli myynnissä välipaloja. Haastatelluista työmiehistä 61 prosenttia söi omia eväitä: pääasiassa voileipiä, jogurttia ja muita välipalatuotteita mutta myös lämmitettäviä valmisruokia ja kotiruokaa. Mistä oman alasi tai työpaikkasi edistysaskelista sinä haluaisit kertoa TTT-lehden lukijoille. Kaikissa yrityksissä oli taukotila, mutta sen koko ja varustetaso vaihtelivat. He myös antoivat työkavereilleen vinkkejä hyvistä välipaloista ja eväistä. MIEHET OLIVAT PÄÄOSIN TYYTYVÄISIÄ ruokapalveluihin mutta toivoivat riittävän pitkiä ruokataukoja. Vuonna 2014 alkanut hanke päättyy tänä vuonna. Aukioloajat suosivat päivätyöläisiä. Automaatteja käytettiin pääasiassa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Hankkeen tavoitteena on kehittää miesten hyviä, terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia työaikana kokeilemalla ja arvioimalla eri menetelmiä
Kipua enemmän jaksamiseen voivat vaikuttaa kipuun liittyvä voimattomuus ja väsymys. Työyhteisökin voi tarvita kiputietoutta, jotta osaa suhtautua kipujen kanssa elävään työkaveriin. Esimies voi pyytää työterveyshuoltoa kertomaan työpaikalla kivusta ja työkyvystä. Helena Mirandan kuulokkeissa soivat usein lattarirytmit ja metallimusiikki.. Sopiva työ aiheuttaa harvoin pysyviä vaurioita. Myönteinen palaute vahvistaa kipupotilaan itsetuntoa ja työidentiteettiä ja tukee näin selviytymistä työssä. Työn keventämisen keinoja ovat esimerkiksi päivätyöhön siirtyminen, työkierto, lisätauotus, työaikojen liukumat, osa-aikatyö. 14 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 Musiikki vaimentaa kipua ja nostaa mielialaa. Esimiehen kannattaa miettiä keinoja yhdessä työntekijän ja työterveys huollon kanssa. Helena Mirandan neuvot ESIMIES VOI TUKEA KIPUKROONIKKOA Työ voi ylläpitää terveyttä paremmin kuin pitkittynyt sairausloma
2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 ttt-henkilö KUTSUMUKSENA kivun kesyttäminen ÄÄKETIETEEN TOHTORI ja työterveyden dosentti Helena Miranda, 47, on suosittu luennoitsija, joka tuntee aiheensa läpikotaisin. Miranda tietää, että aina ei ole realistista pyrkiä kivuttomuuteen. Tieto on ollut kuitenkin hajallaan ja sirpaleista, eikä meillä sitä ole huomioitu kivunhoidossa yhtä hyvin kuin muualla, Miranda sanoo. – Uutta ja mullistavaa tietoa on saatu kymmenen viime vuoden aikana paljon aivotutkimuksen puolelta. En silti koe olevani sairas, eikä kipupotilas ole uusi identiteettini. – Vastavalmistuneena lääkärinä keskellä syvintä lamaa 1994 päädyin töihin mielenterveystoimistoon ja terveys– Oli iso askel, kun hyväksyin olevani kroonista kipua poteva ihminen. En silti koe olevani sairas, sanoo kipututkija ja työterveyslääkäri Helena Miranda. Ei vain leikaten ja lääkiten Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys puskee läpi Mirandan kirjasta, ja sitä hän soveltaa myös työssään lääkärinä. Olen käynyt läpi monenlaiset tunnemyllerrykset, ennen kuin olen alkanut ymmärtää omaa kipuani. Hän kertoo seuraavansa tutkimustuloksia hyvin kriittisesti. Hän toivoo, että jokainen kipupotilas löytäisi omat oloaan helpottavat työkalunsa. Aivotutkimus vahvistaa, että lääkkeettömiäkin keinoja on nyt enemmän kuin koskaan. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVAT ANNA DAMMERT. Jokaisesta kerrotaan, miten ja miksi työkalu toimii tutkimusten perusteella, mitkä ovat kirjoittajan omat kokemukset ja miten lukija voi perehtyä aiheeseen tarkemmin. – Itselleni oli iso askel, kun hyväksyin olevani kroonista kipua poteva ihminen. Kirjan käytännönläheisyydestä on kiittäminen Itä-Helsingin kotipalvelun lähihoitajia, joiden työ on monin tavoin raskasta ja joiden kipuja Miranda on hoitanut työterveyslääkärinä. Olen odotellut, että kivut häviäisivät, turvautunut vain lääkkeisiin ja leikkaushoitoon ja ihmetellyt, miksi kivut eivät lakkaa. Omakohtaisessa kivunhallinnan opettelussa hän myöntää käyneensä pitkän tien. Hän käy kirjassaan läpi 18 erilaista kivunhallinnan työkalua. Mirandan oma peruskipu on noin viiden vuoden ajan ollut iskiasvaiva, joka ei ole hellittänyt leikkauksen jälkeen. Hänen kirjoittamansa Ota kipu haltuun -kirja ilmestyi tämän vuoden alussa. Pitkäaikaista kipua voi kuitenkin opetella hallitsemaan eri keinoin, ja elämä voi kivusta huolimatta olla rikasta ja mielekästä. – Lääkärinä en tietenkään hakeutunut ajoissa avun piiriin. Hän on pitkään tutkinut tukija liikuntaelimistön kipua, kehittää kivunhoitoa Työterveys Helsingissä ja levittää kiputietoa myös sosiaalisessa mediassa. Kolme vuosikymmentä mukana kulkenut migreenisärky tulee lisäksi viikoittain, ja nivelkulumat muistuttavat itsestään säännöllisesti. Kirjaan hän kelpuutti vain ne kivunhallintakeinot, joista on riittävän tasokasta tutkimusnäyttöä. Silti alun perin Mirandasta piti tulla ortopedi, joka hoitaa tukija liikuntaelinsairauksia kirurgin veitsellä. Kirjansa hän haluaa omistaa juuri heille. Ne ovat perusasioita, kuten oikean tiedon hankinta, tunteiden ilmaiseminen, ravinto, liikunta, rentoutuminen, työnteko, kulttuuriharrastukset ja lääkehoito
Selän magneettikuvista sitä ei luotettavasti voi sanoa. Ymmärrys tästä muuttaa myös kivunhoitoa vähitellen laajakatseisemmaksi. – Se, että kipukokemuksen todellisuus pystytään näin konkreettisesti osoittamaan, on auttanut monia kroonisesta kivusta kärsiviä. Kroonisen kivun hoidossa kannattaa kokeilla kipukynnys-, epilepsiatai masennuslääkkeitä. Sisäinen kuormitus johLääke ei aina auta Myös lääkkeet ovat kivunhoidossa ajoittain välttämättömiä. Kivun vaikutukset aivoissa näkyvät esimerkiksi harmaan aivomassan ”kulumisena”. Kipuun ja pelkoihin vaikuttavat myös unettomuus ja masennus. – Akuutissa kivussa tulehduskipulääke ja parasetamoli auttavat usein yhdessä paremmin kuin yksinään. Aivot voi huijata ennakoimaan pahinta mutta myös luottamaan parempaan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 16 keskukseen. Samalla tavoin yksilöllisiä ovat ne tekijät, jotka auttavat selviytymään kivun kanssa. Miranda on potilastyössä huomannut, että tukahdutetut tunteet, kuten rakkauden kaipuu tai katkeruus, ilmenevät usein laaja-alaisina vaikeina kiputiloina. Tunteet ja ajatukset ovat kiputuntemusten lailla sähköisiä hermoimpulsseja. Hyvin usein kipupotilas pelkää: miten vakavaa kipu on, entä tapahtuuko jotain korjaamatonta, jos liikun. Aivoja kuvaamalla voidaan ennustaa sekin, kroonistuuko esimerkiksi selkäkipu. Välillä kivut notkauttavat hänenkin työkykyään. Miranda varoittaa liian vahvojen lääkkeiden, kuten keskushermostoon vaikuttavien opioidien, käytöstä tavanomaisiin kipuihin. Oivalsin, että kipukokemus on aina aivojen tuottamaa ja että kipukokemus pystytään kuvantamaan aivoista. Vastaavasta aivojen tuottamasta kipuoireesta on kyse amputoidun jalan aavesäryssä. Uutta on myös tieto pitkittyneestä kivusta, joka ei enää ole merkki kudosvauriosta, vaan se voi johtua keskushermoston häiriötilasta. Vastaavasti vähitellen on saatu näyttöä siitäkin, että muun muassa jooga ja mietiskely saattavat ehkäistä ja jopa korjata aivojen muutoksia. – Sain 2000-luvun alussa käsiini tutkimusartikkelin, joka oli minulle käänteentekevä. – Suomessa kuolee vuosittain satoja ihmisiä yöllä hengityslamaan, joka aiheutuu reseptillä saaduista opioideista. Helena Mirandan mukaan on kuitenkin hyvä tietää, että tutkimusten mukaan joka toinen kroonista kipua poteva ei hyödy lääkehoidosta mitenkään. Mutta siitäkin on jo viitettä, että myös aivojen rakenne itsessään voi altistaa kivulle. Tunnista tunnetilat, kevennä, liiku sopivasti Helena Miranda on kokenut, miten vahva työn imu häivyttää kipuja mutta myös ylikuormittaa helposti. Heidän kiputuntemuksiaan on aikaisemmin usein vähätelty, jos esimerkiksi särkevän nivelen magneettikuvissa syytä ei ole löydetty. Kipu voi jäädä häiriötilaksi aivoihin Kipu näkyy magneettikuvauksessa aivokuorella sitä laajempana aktiivisena alueena, mitä isommasta kivusta on kysymys. Nuori lääkäri näki, että hoidot vaatisivat pidempää paneutumista ja monipuolisempia keinoja kuin, mitä käytössä oli. Ahdistuneisuus herkistää kivulle. – Kun nämä yhteydet tajutaan, on selvää, että on mahdotonta erottaa henkinen ja fyysinen puoli toisistaan. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lapsuuden aikainen kaltoinkohtelu on voinut vaikuttaa aivoihin. Näin jää paremmin aikaa hoitaa myös terveyttä. Alan tutkimustyö alkoi kiinnostaa, ja hänen väitöskirjansa aiheeksi valikoituivat suomalaiset metsäteollisuuden työntekijät ja heidän kipuoireensa. Miranda opetteli akupunktiota ja sai kivusta uutta ymmärrystä kuunnellessaan potilaitaan. Kipu voi jäädä päälle, vaikka alkuperäinen syy, kudosvaurio, on poistunut ja parantunut. Vasta aivot tulkitsevat elimistöstä tulleet signaalit kivuksi. Kipu ja tunteet ovat vahva pari. En hakeudu esimiestöihin, vaikka ne kiinnostavatkin. Sen jälkeen hän jatkoi työterveyshuollossa ja hoiti siellä muun muassa kipupotilaita. – Kipu voi siis muuttaa aivoja. Jo vahva kivun odotus madaltaa kipukynnystä, ja vastaavasti usko lääkkeen apuun nostaa kipukynnystä. – Olen keventänyt työtä siten, että perjantaina kirjoitan tai luen kotona. Kipu on yksilöllistä. Hän kertoo, että Kelan lääkekorvaustilastojen mukaan 400 000 suomalaista käyttää opioideja, ja vain neljä prosenttia näistä lääkkeistä on määrätty syöpähoitoon. Ne voivat aiheuttaa myös väsymystä ja masennusta. Niillä tehostetaan omien kivunsäätelyjärjestelmien toimintaa, eikä niistä hyötyäkseen tarvitse olla masentunut tai epileptikko. Elämää rajoittaessaan kipu aiheuttaa pelkoa, luopumisen tuskaa, surua ja vihaa. Vuosien myötä hän on oppinut myöntämään, että liika on liikaa, ja hakemaan urallaan kompromisseja. Psykofyysisestä yhteydestä kertovat esimerkiksi plaseboeli lumelääketyyppiset tutkimukset. Tästä ei mielestäni puhuta riittävästi.. ”Kuhinan” aivokuorella aiheuttavat sähköiset hermoimpulssit, jota kipukin on. Lievitystä aivoja huijaamalla Miranda kertoo, että monet kivunhallinnan lääkkeettömät keinot pyrkivät tasoittamaan aivojen yliviritystilaa ja vahvistamaan rauhoittavan hermoston ja oman kivunsäätelyjärjestelmän toimintaa. Toinen kokee ”saman” kivun voimakkaampana, toinen heikompana, mutta kokemus on aina yhtä aito. Se avasi silmät: ahdistusta ja huonoa oloa ei saa pois pelkästään leikkaamalla ja lääkkeillä. Samantapaisia yhteyksiä on masennuksella, Helena Miranda kertoo
Tutkitusti lempimusiikki saattaa vähentää kipua 25 prosenttia, kun lääkityksen vaikutus on 30 prosenttia. Krooninen kipu on opettanut Mirandaa etsimään ammatillisia kompromisseja.. Kipukroonikoiden nettivertaistukiryhmässä tehdyn suomalaisen opinnäytetyön mukaan yli puolet vastaajista kertoi kulttuurija taideharrastusten auttavan heitä jaksamaan. Entinen maajoukkuetason käsipalloilija on joutunut luopumaan rakkaista palloilulajeista ja tehnyt myös surutyönsä sen takia. – Kosketus ja halaus vähentävät kipua myös mielihyvää tuottavan oksitosiini-hormonin avulla. TTT-lehti 4/2015, s. Vasta vanhemmiten ja vakuuttavia kipututkimuksia luettuani minäkin olen opetellut hakeutumaan parantavan kosketuksen luokse, Miranda kertoo. Muutokset on voitu todentaa aivokuvissa, kertoo Miranda. Eniten kuntoaan nostaneiden kivunsietokyky myös parani eniten. – Vauhdikkuutta saan lisättyä mielikuvaharjoitusten ja musiikin avulla. Liikunta ei suojaa kivuilta, mutta se on yksi keinoista, joka auttaa selviämään oireiden kanssa. Musiikkia, kosketusta, vertaistukea Kulttuuriharrastukset eivät ainoastaan siirrä ajatuksia ja huomiota pois kivusta, vaan ne vaikuttavat ihmiseen myös laajemmin. (Otava, 2016.) Töissä kivusta huolimatta. Helena Miranda. Kosketus on tunnettu kivunlievitystapa. Hän on hakenut nivelille sopivampia lajeja ja löytänyt kuntopyöräilyn, vesijuoksun ja pilateksen. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 taa elimistön pitkittyneeseen kiihtymystilaan ja syö voimia. Terveen kohdan hieronta virkistää aivojen kipua jarruttavia mekanismeja, ja samalla lievittyvät ahdistus ja masennus. Kun kipu rajoittaa liikkumista, niinä jaksoina netti ja sosiaalinen media tarjoavat väylän samanhenkisten yhteisöihin ja kulttuuriinkin. – Minä pystyn muuttamaan tunteitani musiikin avulla. Se on antanut minulle enemmän terveyttä kuin yksikään jumppaliike tai lääkehoito. Musiikki kohottaa mielialaa, ja siitä on hyötyä kivun kanssa elämisessä, joka on aikamoista vuoristorataa. – Olen opetellut tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitani. Musiikki tehostaa elimistön kivunhallintamekanismeja, ja myös hyvän olon hormonien tuotanto kiihtyy. . Miranda viittaa esimerkiksi australialaiseen kipututkimukseen, jossa seurattiin tavallisia kuntoilun aloittaneita opiskelijoita. Halvin liikuntamuoto, kävely, vaikuttaa krooniseen kipuun parhaimmillaan yhtä lievittävästi kuin kipulääkkeet. LISÄÄ AIHEESTA Ota kipu haltuun. (Musiikin myönteisistä vaikutuksista kerrottiin TTT-lehden numerossa 1/2015, sivut 27–30.) – Pystyvyyden tunne lisääntyy ja tukahdutettuja tunteita saa käsiteltyä. 27–31. – Liikunta koukuttaa nopeasti, jo kahdessa viikossa, kunhan ei aloita sitä hampaat irvessä ja uupuen. Lievähkö kipu vaimenee esimerkiksi metallimusiikilla tai lattarirytmeillä
Tuleeko kannabis myös töihin. MELKEIN VIIDESOSA 15–69-vuotiaista suomalaisista on kokeillut kannabista. Aiheesta kirjoitettiin TTT-lehdessä 1/2016. Ovatko työpaikkojen päihdeohjelmat ajan tasalla. + Varaa osastopaikkasi nyt www.eurosafety.fi/osasto ..tai soita 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali 0207 701 233 / Jukka Järvinen +. Nuorista aikuisista eli alle 35-vuotiaista kannabista on kokeillut liki 40 prosenttia. kerran » Tilaa uutiskirje: eurosafety.fi/uutiskirje Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työsuojelu Työhyvinvointi • Ensiapu • Ympäristöturvallisuus Väestönsuojelu • Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet Turvallisuusja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut Järjestäjä: Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi 13.–15.9.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.eurosafety.fi + Työhyvinvointiin kuuluvat paitsi ergonomia ja turvallisuus myös hyvä johtaminen, yhdenvertaisuus, ilmapiiri ja ammattitaito. Miten työpaikoilla ja työterveyshuollossa suhtaudutaan lisääntyneisiin kannabiskokeiluihin. Työhyvinvointi-messut Logistiikka-messut Näytteilleasettajaksi. Tule Tampereelle 13.–15.9.2016 työ tur valli suu salan ja työhyvinvoinnin ammatti tapahtumaan kuulemaan ja keskus telemaan aiheesta. EuroSafety ja Työhyvinvointi 2016 -messujen semiaariohjelma päivittyy verkkosivuille: www.eurosafety.fi www.tyohyvinvointimessut.fi Tampereen turvallisuusalan ammattimessut jo 15. Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattilaisille suunnatut Logistiikka-messut järjestetään Tampereella nyt kolmatta kertaa
Tiur, ab id quia int quiscidisque voluptatatus modit quatur sae sam quatist quam, volor audam eveliqu iatius nonecea qui dolupturi corum audae et, ab in parum nonem volor arciis evel iumque re nim ex ea iur. Lue mentoroinnista seuraavilta sivuilta!. Est plabore cuptio. 26 TTT-Blogisti VTT:n työsuhdepäällikkö Sami Pulkkinen kiittelee vertaismentorointiryhmänsä rentoa ja luottamuksellista ilmapiiriä. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 työ/terveys/turvallisuus XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXX Iquatur, ipsapediti consendit quiam a nes es volorro videndero qui tecteni cus. Nem faccus. Cab ipsam ratur. Rectur, ut rerum eri rest volupta tempossit pra volupit quidunt. Olipa mentorin tai aktorin roolissa, tärkeää on luottamus ja avoimuus. Necea et, sum explabo. Maio. Ut fugia volorum ipsus. Ovit eos et eos ullacite voloribus pori dolore reptas et deliquae iliquos volecat veles eicaborrum eaquam, con reperum fugia dolluptur. TE K S TI M E R JA K A R JA LA IN E N K U V A TA IN A V Ä R R I MENTOROINNISTA TUKEA UUSI NÄKÖKULMA TYÖHÖN ja uraan voi löytyä mentoroinnin avulla. 20 Luottamuksellista pohdintaa | 24 Pelottaako digi, riittävätkö taidot. Enet aligend antibus diost dollaboribus ut estrum reptibus am autempo runtendus doluptam et a ped ut illorest, ium faccullupta siti beribus acium dolorro videssequis idelenimi, se nonsequis eum ipicianda volorib eatatur sam, tet ut maior simaionet fuga. Perinteisen konkarilta noviisille -mallin lisäksi vaihtoehtoja on muitakin, kuten ryhmä-, vertaisja käänteismentorointi. Keskusteluista ei huudella ulkopuolisille, ja epäonnistumisistakin saa ja oikeastaan pitääkin puhua
Jos omasta työyhteisöstä ei löydy kollegoita, vertaismentorointiryhmä voidaan koota eri yrityksistä.. Työsuhdejuridiikka yhdistää VTT:n Sami Pulkkista (vas.), Aalto-yliopiston Tanja Vuolletta ja Ylen Sami Toiviaista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 20 TEKSTI MARJAANA ANTTILA | KUVA TAINA VÄRRI Luottamuksellista pohdintaa Mentoroinnissa saa istahtaa ihmettelemään työasioita ihan luvan kanssa