ERGONOMISET TEOLLISUUSTYÖPISTEET AMMATTILAISILLE Tyytyväisen työntekijän työpisteet – luomme Trestonilla kotimaisia ergonomisia ammattilaisten työpisteratkaisuja, jotka tukevat sekä ihmisiä että prosesseja ja mukautuvat työntekijöiden ja toimintojen muuttuviin tarpeisiin. treston.fi Tutustu työpisteisiimme. Olipa kyseessä uuden tuotantolinjan rakentaminen tai olemassa olevien työpisteiden päivittäminen, autamme sinua laittamaan ihmiset etusijalle tinkimättä tuottavuudesta. Ergonomia ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä: kun työntekijät tuntevat olonsa mukavaksi ja tuetuksi, he työskentelevät keskittyneemmin, tekevät vähemmän virheitä ja saavuttavat parempia tuloksia
46 Akku voi leimahtaa vaarallisesti Akkupalojen määrä on kaksin kertaistunut 2020-luvulla. 41 Turvallisuus lyhyet 42 Kaivoskoneita savolaisittain K Päivittäisjohtamisen järjestelmä luo raamit turvallisuustyöhön. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 1/2026 KANNESSA EMMI SUOKAS KUVA LINDA VAROMA = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Työtä ilman pakkoa 8 Muuttuiko tunnelma työpaikalla. Tunnista konfliktin varomerkit ja käännä jännitteet hyödyksi. Toni Varis on täsmätyökykyinen ja työhönsä tyytyväinen tiskari. 45 Tapaturmaraportti Kuljettaja jäi kuorman alle. 50 Urapolulla Sujuvasti asennustöihin. 29 Asiantuntijalta Kohti tarvelähtöistä työkyvyn tukea 30 Ryhtivoimaa Jalat töihin 32 Syö työpäiväsi paremmaksi K Työaikainen ruokailu vaikuttaa selvästi jaksamiseen. 48 Kun työ kasautuu, riskit kasvavat Iso osa kaupan työstä tehdään aamuyöstä. 10 Lain mukaan Vuokratuolilla keikkuen 12 Työkäytössä Soitonopettajan viulu TYÖ 14 Sopivia töitä löytyy, kun on halu palkata K Ruokaja puhtauspalvelualalla on runsaasti täsmätyökykyiselle osuvia tehtäviä. 20 Yksi työ ei enää riitä – eikä houkuttele K Sivutöitä tehdään hyvin eri syistä. 36 17 KU VA M AT IA S H O N KA M AA KU VA KI RS I VÄ IS ÄN EN K TURVALLISUUS 36 Turvallisempaa arkea sotealan töihin K Ei riitä, että turvallisuus “kulkee mukana”. 34 Terveys lyhyet Työturvallisuuspäällikkö Joonas Nuutisen mielestä jutun iskennälle on jäätävä tilaa työpäivässä. 24 Työ lyhyet TERVEYS 26 Masentuneena työelämässä K Työpäivä kuormittaa, mutta tarjoaa tahdin arkeen. 18 Etäkokous ei kerro, miten porukka voi Tunneilmastoa voi johtaa
Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista. Tilaa hyvää mieltä kevääseen! Iloksi itselle Tueksi työpaikalle Lahjaksi läheiselle Laadukasta lukemista. Hetken kiireen keskelle. Lehti tarjoaa: Tee tilaus tunnejamieli.fi › tilaa lehti. Pohdittavaa mielen ja kehon hyvinvoinnista, ihmissuhteista ja paremmasta arjesta. Iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia mielen hyvinvointiin. Koskettavia henkilöjuttuja, hyvän mielen vinkkejä ja tekemistä aivoille. Luotettavaa tietoa
Huonosti motivoitunut työntekijä ei jää odottamaan parempia aikoja. Työtä tehdään, jos sisältö, johtaminen ja reunaehdot tuntuvat mielekkäiltä, muuten siirrytään eteenpäin. ILMIÖ ON VAIN YKSI OSA Yhdysvaltojen työmarkkinoita, mutta se on tuttu myös Suomesta. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 116 euroa, kestotilaus 106 euroa. Samaan aikaan sijoittaminen ja sivutulojen hakeminen yleistyvät. Pahimmillaan kyse on suoranaisesta hyväksikäytöstä, josta kertoo Helsingin Sanomien tutkivan toimittajan Paavo Teittisen teos Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus rantautui Suomeen. Toiset saavat hyvän kohtelun, palkan ja edut. Työvoimapula on jo näkyvissä. Suomessa kymmenesosa kotitalouksista omisToimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Ja käykö niin, että ne, joilla ei ole huolta toimeentulosta, tyytyvät osatai määräaikaisiin töihin tai jopa jättäytyvät pois työelämästä. Työvoiman puutetta ei ratkaista vain työperäisellä maahanmuutolla tai eläkeiän viilaamisella. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 4 painettua numeroa vuonna 2026. Siinä esihenkilöt joutuvat varomaan sanojaan. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 56. Vuositilaus 128 euroa, kestotilaus 119 euroa. TYÖELÄMÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ EPÄVARMAA , mikä syö motivaatiota ja sitoutumista. Päätoimittajalta TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Työtä ilman pakkoa K ESKUSTELIN SYKSYLLÄ eräässä tilaisuudessa rakennusalan konsultti Salla Eckhardtin kanssa. 20 Onko sivutyö aina pakon sanelema?. Hän etsii paremmat ehdot – tai niin voidessaan luopuu kokonaan palkkatöistä. Toiset tekevät pätkittäistä, uuvuttavaa ja huonosti palkattua työtä. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino PunaMusta Forssa taa yli puolet nettovarallisuudesta, ja osuus on kasvussa. Kirsi Väisänen 25.2.2026 S. Osa on jo vastannut kurjaan taloustilanteeseen ja työsuhteiden epävarmuuteen vähentämällä kulutusta. Se olisi yhteiskunnallisesti kestämätön tilanne. Seattlessa työskennellyt Eckhardt kuvasi Yhdysvaltain työkulttuuria. Jos toimeentulo ei enää ole kiinni yhdestä palkasta, myös työntekijän neuvotteluasema muuttuu. Tällaistenkin valintojen tekeminen on mahdollista, koska toimihenkilöillä alkaa olla niin paljon perittyä tai sijoitusvarallisuutta, ettei toimeentulo ole yhden työpaikan varassa. Houkutteleva työelämä edellyttää hyvää johtamista, reiluja pelisääntöjä ja ennakoitavuutta. Joku miettii, riittäisikö tulevaisuudessa osa-aikainen työ. Silloin työntekijä alkaa arvioida työn mielekkyyttä uudella tavalla, ja irrottautuminen työyhteisöstä käy henkisesti helpommaksi. Osaajia täytyy johtaa hienovaraisesti, etteivät he hermostu ja irtisanoudu. Työelämä eriytyy. Suomalaiset ovat keskimäärin köyhempiä kuin monet läntiset kollegansa, mutta toki osalle meistäkin on kertynyt omaisuutta. Työkykyiset on pidettävä työhaluisina
Etenkin alaotsikon alla "Asenneilma piiri ratkaisee" oli todella hyviä ajatuksia siitä, mikä merkitys työn rakenteilla, johtamisella, stressillä ja kuormittumi sella on painonhallinnan näkökulmasta. Läheltä piti tilanteet kiinnostaisivat myös. Erityisesti pidin artikkeleista, joka käsittelivät vuorotyötä sekä tekoälyä ja työturvallisuuden käytäntöjä. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Lukijoilta LEHDEN 5/2025 LUKIJOITA KIINNOSTI eniten juttu siitä, miten erilaiset työn tekijät käyttävät tekoälyä työssään. Työnantajan opas näyttöpäätelasien tarpeellisuudesta Olen työnäköoptikko, ja työskente len viikoittain erityistyölasiasiakkaiden kanssa. Juttu oli todella hyvä tiivistys näyttöpäätelasiprosessista maallikoille. Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kaikkien palautetta antaneiden ja uusien uutiskirjetilaajien kesken arvotaan kahden hengen kylpyläloma. Työn määrä ei tule vähenemään, joten kuntoa vaatii olla töissä niin nor maalipainoisella kuin ylipainoisillakin. Verkkosivulta tttlehti.fi Työnantaja – unohda dieettipuhe On tärkeää, että työntekijää ei syyllistetä lihavuudesta. KU VA AD O BE ST O C K Onnittelut voittajalle! Hemmottelulomasen Ruissalon kylpylässä voitti Miia Dufva Helsingistä. Luin tänään ilmaisnumeron – kannesta kanteen! Kiitos. Vaihdoin itselleni työskentelyvalon sävyn ja suunnan. On hyvä tietää, miten istuminen vaikuttaa ja mi ten usein oikein pitäisi liikkua ja miten. Sain uusia näkö kulmia. Miten se vaikuttikaan positiivisesti! Valaistus on pieni kuluerä ja iso teko. MUUT JUTUT Jaksaminen paranee, kun saa vaikuttaa Olen ikääntyessäni huomannut, että uneni ovat muuttuneet lyhyt kestoisemmiksi, ja siitä on seurannut tarve ottaa torkkuja. Tekoäly on väsymätön apuri. Laittoi ajattelemaan asioita eri kantilta. Tet-harjoittelija jäi puristuksiin viljasäkin alle – sakot työnantajalle Uutinen on hyvin ajankohtainen, sillä valmennan juuri oppilaita TET jaksoa varten. Hyvää uutta tietoa paikallaanolosta. Artikkeleissa oli paljon hyödyllistä työelämätietoa, ja ne olivat erittäin selkeästi kirjoitettuja. Pidä tauko – jo puolen tunnin paikallaanolo käynnistää haitalliset vaikutukset Istun suuren osan päivää. Tykätty työkaveri Kiva, kun työkaveruutta tutkitaan positiivisen kautta. Lehden visuaalinen ilme on hyvä. Miten luoda tehokas, mutta miellyttävä toimistovalaistus Valon määrä ja sävy ovat tärkeitä jaksamisen ja viihtymisen kannalta. Valmentajan tuella kiinni työpaikkaan Tehokkaaksi todettu palvelu, mutta harmillisesti ei monella alueella lainkaan tai ainakaan riittävästi tarjolla. Yhden koon työterveyshuolto ei sovi kaikille – uusi malli vastaa pienten työpaikkojen tarpeisiin Terveydenhuolto keskusteluttaa aina työntekijöitä. Hienoa, että huomioidaan erikokoiset yritykset ja niiden tarpeet
Yksinyrittäjien määrä on kuitenkin lisääntynyt selvästi, kuten myös osaaikatyö. Yksinyrittäjien eli itsensä työllistäneiden määrän lisääntymisen syyksi Sutela epäilee muun muassa työn ulkoistamista. Sen sijaan määräaikaisten palkansaajien osuus on jopa vähän vähentynyt. 20 Sivutöitä on yhä useammalla.. Toistaiseksi voimassa oleva koko aikatyö on edelleen yleisin työsuhteen muoto. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA AD O B E ST O C K TYÖELÄMÄ ON MONINAISTUNUT 2000-LUVULLA. 1/2026 Pinnalla S. Erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta toteaa, että kokoaikainen vaki nainen palkkatyö on kuitenkin pitänyt pintansa hämmästyttävän hyvin, kun on kyse työntekijän päätyöstä. – Määräaikaista palkkatyötä on varmasti ulkoistettu alihankinta ketjuihin, mikä on lisännyt yksinyrittäjyyttä
Kun työyhteisössä muhii konflikti, vaarassa ovat niin hyvinvointi kuin tuloksetkin. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK Muuttuiko tunnelma työpaikalla. Huolestuttavampaa olisi, jos työpai kalla ei olisi lainkaan jännitteitä. Lisää aiheesta Juttu on tiivistelmä TTT-lehden verkkoartikkelista. Hoitamattomina ne alkavat syödä luottamusta ja ener giaa ja voivat kehittyä avoimiksi kon flikteiksi. Lue koko juttu: tttlehti.fi Jännitteet kuuluvat työhön Työyhteisöissä syntyy väistämättä jän nitteitä, kun erilaiset ihmiset tekevät töitä yhteisten tavoitteiden hyväksi. Ongelmat alkavat silloin, kun jännitteitä ei käsitellä. Se saat taisi viitata siihen, ettei työtä koeta mer kitykselliseksi tai siihen ei suhtauduta intohimolla. Se on normaalia eikä sinänsä haitallista. 1.. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Olli Viljanen herättelee tunnistamaan jännitteet ajoissa ja hyödyntämään niitä oikein. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Pinnalla Hiljaisuutta, varovaisuutta ja innottomuutta
On hyvä keskustella säännölli sesti siitä, miten työyhteisö voi – ei vain harvoin tois tuvien kyselyiden yhteydessä. Molemmat osapuolet voivat kiristää tilannetta huomaamattaan. Puheeksi ottamisen taito Tärkeintä on pysäyttää tilanne ja ottaa asia puheek si heti, kun huomaa tunnelman heikentyvän. Vastuu tilanteiden käsittelystä ei ole vain esi henkilöillä, vaan koko työyhteisöllä. Ensimmäinen merkki on usein ilma piirin muutos: puhe vähenee, ihmiset varovat sanomisiaan, ja energia tuntuu katoavan tiimistä. 3. 6. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan tällaisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi liiallinen työmäärä ja epävarmuus työn jatkumisesta. Työntekijät ja johto tarkastelevat täl laisia tilanteita väistämättä eri näkö kulmista. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Muutos sähköistää ilmapiiriä Konfliktien taustalla on usein muu tos. Samat tekijät, jotka altistavat konflikteille, altistavat myös epäasialliselle kohtelulle. Jos muutoksia ei perustel la riittävästi tai työntekijät eivät koe tulevansa kuulluiksi, sitoutuminen heikkenee. Työyhteisön pulssilla on syytä pysyä jatkuvasti. Konfliktista voi oppia Kun työyhteisöjä autetaan konfliktien selvittämises sä, lähtökohtana on, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi. Ihmiset oivaltavat usein tässä vaiheessa, että he ovat itsekin tahtomattaan vaikuttaneet tilanteen syntyyn. Tunnelman muutos on varomerkki Konflikti ei yleensä ala avoimena riitana. Kun näin käy, he pystyvät olemaan myös osa ratkaisua. Tarkastelun painopiste siirtyy yksilöistä systee miin, kuten organisaation rakenteisiin, toiminta tapoihin ja ulkoisiin paineisiin. Puheeksi ottaminen helpottuu, kun sille luodaan luontevia foorumeja. Tämä tulkitaan herkästi muutosvastarinnaksi. Sen jälkeen tilannetta tarkastellaan etäämmältä: mitä koko naisuudessa tapahtuu, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Avoin keskustelu alkaa silloin hiipua ja korvautua tulkinnoilla ja reaktioilla. Myös epäselvät tavoitteet ja vastuut sekä ristiriitaiset odotukset ovat tyypillisiä konfliktien taustatekijöitä. Tämä viittaa siihen, että organisaatiossa on ristiriidoille altistavia rakenteita tai toimintatapoja. Mykkäkoulut, yhteistyön välttely ja kireä ilmapiiri heikentävät tiimin toimintaa. 5. Esihenkilö voi vaihtua, organisaa tiota uudistetaan, muutosneuvottelut kuormittavat, tai asiakkaiden tarpeet muuttuvat nopeasti. Tavoitteena ei ole poistaa konfliktia nopeasti, vaan oppia siitä ja ko keilla uusia toimintamalleja. Ristiriidat heijastuvat laajalle Vaikka ristiriita koskisi vain kahta henkilöä, sen vai kutukset leviävät koko työyhteisöön. 2. Pitkittyessään konfliktit alkavat näkyä jaksamisessa, työkyvyssä ja hyvinvoinnissa – ja lopulta myös asiakas työssä, sairauspoissaoloissa, henkilöstön vaihtuvuu dessa sekä talousluvuissa. Usein taustalla on väärinymmärryksiä ja erilaisia tulkin toja, jotka olisivat selvinneet varhaisessa vaiheessa keskustelemalla. 4.. Joissain työpaikoissa samantyyppiset konfliktit toistuvat vuosien varrella eri ihmisten välillä. Vaikka laki velvoittaa puuttumaan epäasialliseen kohte luun, konflikteiden ratkomiseen ei ole vastaavaa velvoitet ta
Lain mukaan AKI ERIKSSON LVV:n työsuojeluosastolla työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Jos asiakassuhde ja hinnoittelu ovat liikkeen hallinnassa, myös työn hyöty kertyy käytän nössä liikkeelle. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. Jos toinen osapuoli määrää, milloin työtä tehdään, kyse on työn johdosta. Sillä on väliä, tehdäänkö työ yrittäjänä vai työsuhteessa. MILTÄ AITO YRITTÄJYYS SITTEN NÄYTTÄÄ. Joskus kyse on myös siitä, ettei yhteistä tahtoa joustavuuteen edes löydy. KU VA LV V 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS. Taus talla voi olla väärinkäsitys siitä, miten joustavasti työtä voi järjestää myös työsuhteessa. Tuolia vuokraavalle saatetaan myös ilmoittaa työvuorot ja lomien ajankohdat. Missä kulkee yrittäjyyden ja työsuhteen raja. Moni sopimus edellyttää tiettyä määrää työpäiviä tai vä himmäistunteja. Työsuhteessa työntekijälle kuuluvat muun muassa työ aikasäännökset, vuosiloma, sairausajan palkka ja irti sanomissuoja. Silloin on syytä kysyä, kenen lukuun työ tosi asiassa tehdään. Työoikeudessa se on keskeinen työsuhteen tunnusmerkki. Niiden ehdot kertovat kuitenkin muuta. Millä ehdoilla työtä tehdään, ja kuka kantaa riskin. Siltä, että yrittäjällä ei ole vähimmäistunteja eikä pakollisia työ päiviä. Otsikot vaihtelevat vuokratuolista kumppanuuteen ja kevytyrittäjyyteen. Jos tekijä ei hallitse lasku tusta eikä kassaa, taloudellinen itsenäisyys jää näen näiseksi. Hiljaisille viikoille ei ole tulotakuuta, ja toiminnan kannattavuudesta vas taa yrittäjä itse. Aito vuokratuoliyrittäjä maksaa vuokran tilasta ja laskuttaa itse asiakkaansa. Monet kampaajat, kosmetologit ja muut kauneudenhoitoalan yrittäjät tekevät töitä sopimusyrittäjänä toisen yrittäjän tiloissa. Sopimuksissa painotetaan, ettei kyse ole työsuhteesta. Ensimmäinen hälytysmerkki liittyy työaikaan. Monessa mallissa asiakas maksaa liikkeen kassaan, vuokranantaja pidät tää oman osuutensa kassasta ja tekijä saa osuutensa ti lityksenä. Ilmiöstä puhutaan myös vuokratuoliyrittäjyytenä. Vuokratuolilla keikkuen AKI ERIKSSON VASTAA VIIME AIKOINA PÖYDÄLLENI ON TULLUT usei ta kauneudenhoitoalan sopimuksia. Kuka päättää palveluiden hinnat ja kampanjat. Jos työtä tehdään käytännössä työsuhteen kaltaisissa oloissa ilman näitä oikeuksia, sekä vastuu että riski jäävät tekijälle. Kenen hallussa asiakasrekisteri on. Vapaus tuo mukanaan myös riskin. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Usein kuulee myös väitettävän, että työntekijä ha luaa mieluummin yrittäjäksi kuin työsuhteeseen. Toinen tärkeä kysymys koskee asiakkaita ja hinnoit telua. Hän päättää itse hinnoistaan, hankkii asiak kaansa ja voi toimia useassa paikassa
Työnantajien ja työntekijöiden on yhdessä huolehdittava asianmukaisista suojaimista, koulutuksesta ja säännöllisestä testauksesta – näin työympäristöstä voidaan tehdä turvallisempi kaikille. Hengityksensuojaimen tulee pysyä paikallaan myös käyttäjän puhuessa ja liikkuessa. Jos suojain vuotaa, osa ilmasta kiertää suodattimen ohi. Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry linjaa: Jokaisella työntekijällä tulee olla oikeanlainen, oikeankokoinen ja tiiviisti istuva hengityksensuojain, jonka tiiveys testataan sertifioidulla menetelmällä käyttäjäkohtaisesti. Suojaimen tulee olla myös yhteensopiva muiden henkilönsuojainten kanssa. Hengityksensuojaimen tiiveys on keskeinen tekijä suojaustehossa. Kun muut keinot altistuksen vähentämiseksi on käytetty, hengityksensuojain jää viimeiseksi, mutta ratkaisevan tärkeäksi, suojaksi vaarallisilta epäpuhtauksilta. Tiiveystestaus varmistaa suojaimen sopivuuden, käyttäjän itse jokaisella käyttökerralla tekemä tiiveystarkastus taas sen, että suojain on puettu oikein joka kerta. Parta, viikset ja pulisongit heikentävät tiiviisti istuvien suojainten toimintaa. Työpaikalla on hyvä olla henkilö, joka on koulutettu suojaimen tiiveyden testaamiseen.. Hyvin istuva suojain on tiiviisti ihoa vasten ja ohjaa ilman kulkemaan vain suodattimen läpi. Suojalasit, kuulonsuojaimet, kasvojensuojaimet, kypärät ja vaatetus voivat viedä kasvoilta ja päästä tilaa, jolloin suojain ei enää istu oikein. Altistumisriskiä sisältävissä työympäristöissä tiiveystestauksen merkitys korostuu. STYL järjestää valmennusja arviointipäiviä, joiden tavoitteena on kertoa tiiveystestaajan pätevyyden edellytyksistä ja käydä läpi eri menetelmät. Jokaisen kasvojen muoto on erilainen, joten sopivuus on testattava henkilökohtai sesti. Tiiveystestaus varmistaa suojaimen tiiveyden Tiiveystestauksen ohjeet edellyttävät, että kaikki suojaimet, jotka voivat vaikuttaa tiiveyteen, ovat testissä mukana. Sen avulla varmistetaan, että valittu suojain sopii työtehtävään ja käyttäjälle mahdollisimman hyvin. Ilma kulkee aina helpointa reittiä, joten pienetkin vuodot heikentävät suojausta. Hengityksensuojaimen tehokkuus edellyttää aina riskinarviointia. HENGITYKSENSUOJAIN VAATII HENKILÖKOHTAISEN TIIVEYSTESTAUKSEN MAINOS H engityksensuojaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla suojataan työntekijän hengityselimiä ilmassa olevilta haitallisilta epäpuhtauksilta, kuten pölyltä, kaasuilta, höyryiltä ja mikro-organismeilta. Lisätietoa Fit2Fit-koulutuksesta ja pätevöityneistä Fit2Fit-testaajista: www.styl.fi/fit2fit-tiiveystestaus, sähköposti: fit2fit@styl.fi Hengityksensuojain toimii vain, jos se on sopiva, oikeankokoinen ja oikein käytetty. Suojaimia käytetään erityisesti työympäristöissä, joissa epäpuhtaudet voivat aiheuttaa terveysriskejä. Testauksessa arvioidaan, säilyykö suojaimen tiiveys liikkeessä ja erilaisissa työskentelyasennoissa. Näin mahdolliset yhteensopivuusongelmat havaitaan ennen työskentelyä
Viulua kannatellaan epä symmetrisessä asennossa. Hyvä viulu vaikuttaa suoraan työn mielekkyyteen ja siihen, että voi näyttää oppilaalle hyvän soinnin mallin. Hartsipöly on tahmeaa, ja siksi soitin tarvitsee aika ajoin perusteellisen puhdistuksen. Miksi viulu on ergonomisesti hankala työväline. Tarvitsen sitä sekä esimerkin näyttämiseen että siihen, että oppilas oppii kuulemaan, miltä hyvä sointi kuulostaa. En kuitenkaan käytä kuulonsuojaimia. Soitamme myös yhdessä oppilaan kanssa. Itse saatan käyttää korvatulppia elokuvissa, mutta en omassa työssäni tai konserttisalissa, kertoo viulunsoittoa opettava Terhi Mali. Silloin sen ääni pysyy avoimena.. Korvat ovat kovilla. KUKA: Terhi Mali KOULUTUS: musiikin maisteri TYÖPAIKKA: Länsi-Helsingin musiikkiopisto Viululle tekee hyvää, että sitä soitetaan. Millainen viulu sinulla on käytössäsi. Minulla kuormittuu eniten niska, erityisesti vasen puoli. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA JUKKA PARKAS TYÖKÄYTÖSSÄ soitonopettajan viulu Miten viulu on käytössä työpäivässäsi. Nykyinen viuluni on tehty Pariisissa vuonna 1932, ja se on kulkeutunut myöhemmin Saksaan. Sen huomaa erityisesti päivän lopulla, kun on altistunut tuntien ajan soitolle. Soitto on fyysistä työtä. Olen onneksi säästynyt pahimmilta pitkäaikaisilta vaivoilta. Käsi on kiertyneenä, ja jännitys tuntuu nopeasti olkapäissä ja käsivarsissa. Siksi rento asento on tärkeä. Joskus joudun pyytämään oppilasta siirtymään kauemmaksi soittamaan. Vaihdan myös kielet ja jouhet pari kertaa vuodessa. Tarvitseeko viulu huoltoa. – Jatkuva äänen äärellä oleminen kuormittaa kuuloa, ja erityisesti pianistiystäväni suojaavat korviaan. Onko työ meluisaa. Viulu on käytännössä koko ajan kädessä. Tällainen viulu maksaa tyypil lisesti parikymmentätuhatta euroa. Soitin oli myös kokeilussa minulla Suomessa. Työkäytössä on juttusarja välineistä, joita ammattilaiset käyttävät työssään. Pyyhin soittimen joka ilta hartsista ja pölystä ennen koteloon laittoa. Käytin valinnassa apuna Saksassa asuvaa sellistiveljeäni ja hänen viulistikollegaansa
Esittelemme seuraavalta aukeamalta alkavassa juttusarjassamme näitä yrityksiä ja heidän työn tekijöitään. Työllistymistä edistävä LIVEsäätiö haastatteli asiakasyritysten sä edustajia siitä, miten monimuotoisuus ja täsmätyö näyttäytyvät yrityksissä ja mitä hyötyjä ja haasteita moimuotoisuuteen liittyy. Rohkeimmat yritykset toimivat jo ja palkkaavat täsmä työkykyisiä ihmisiä riveihinsä. S. Nämä organisaatiot hyötyvät tulevai suudessa, kun työvoimaa on pakko saada eläköityvän väen tilalle. 14 Sopivia töitä löytyy, kun on halu palkata. Raportti on valmistunut marraskuussa 2025. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus ENNAKKOLUULOT ERILAISIA IHMISIÄ KOHTAAN REHOTTAVAT TYÖELÄMÄSSÄ. Olisi paitsi eettistä myös taloudellista, että kaikki työhaluiset pääsisivät töihin ja näin osaksi yhteiskuntaa. Työ. Tavoitteena on purkaa ennakkoluuloja ja jakaa kokemuksia, mitä monimuotoisen yrityskult tuurin luominen edellyttää
14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA VILLE PITKÄNEN HR-asiantuntija Minna Tuomi (vas.) tekee paljon yhteistyötä LIVE-säätiön asiakkuuspäällikön Annika Lipposen kanssa.
Etenkin nuoria halutaan työllistää, jotta tulevaisuudessakin riittää tekijöitä. – Meillä toimii normaali rekrytointi koko ajan samanaikaisesti, mutta se ei pelkästään riitä. Vantti vastaa työvoimapulaan verkostoilla, täsmätyöllä ja räätälöidyillä koulutuspoluilla. Tähän olemme kehittäneet systemaattisen mallin yhteistyössä Vantaan ammattiopiston Varian kanssa, Tuomi sanoo. "SOPIVIA TÖITÄ LÖYTYY, KUN ON halu palkata” Meillä on ihmisiä, jotka ovat saaneet elämänsä takaisin, kun joku on uskonut heihin.. Kohderyhmänä ovat ysiluokkalaiset, ja tavoitteena on innostaa heitä hakeutumaan alan opintoihin yhteishaussa. Lisäksi riveissä on paljon täsmätyökykyisiä, joilla on osa-aikaeläke ja lyhennetty työaika. Olen kontaktoinut suoraan toimijoita ja etsinyt meille sopivia työntekijöitä. – Vantissa nuorten työllistämisen ekosysteemi lähtee jo peruskoulussa olevista tettiläisistä. Julkisella alalla lähes joka kolmas työntekijä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana, eniten suorittavasta työstä. Verkostot tuovat tekijät Minna Tuomi etsii työvoiman sieltä, minne tavallinen henkilöstöhankinta ei yllä. Tulevaisuuden työvoima on löydettävä heistä ja niistä nuorista, jotka eivät välttämättä mahdu nykyisiin koulutustai rekryjärjestelmiin, uskoo Tuomi. Vantin noin tuhannesta työntekijästä 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Hän rakentaa verkostoja oppilaitoksiin, työpajoihin, työhönvalmennukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, järjestöihin ja työllisyyshankkeisiin. – Yritysten pitää toimia nyt, muuten työvoimaa ei ole kymmenen vuoden päästä, HR-asiantuntija Minna Tuomi Vantista varoittaa. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 E RITYISEN PALJON julkiselta alalta jää eläkkeelle suorittavan työn tekijöitä, esimerkiksi laitoshuoltajia ja avustavissa tehtävissä olevia keittiötyöntekijöitä. Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy on Vantaan kaupungin tytäryhtiö, joka tuottaa ateria-, puhtaus-, kiinteistösekä aulaja turvapalveluja kaupungin kohteisiin. Työntekijöiden keski-ikä on noin 50 vuotta. Työja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan ravintolaja suurtaloustyöntekijöistä on jo nyt yleisesti pulaa. Tettiläiset tutustuvat opiskeltaviin aloihin Variassa ja Vantin työtehtäviin saman viikon aikana
Se. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS K un työntekijä ei puhu suomea tai työkyky riittää vain rajattuun tehtävään, ohje ”mene tuonne ja ala hommiin” ei riitä. Se helpottaa kaikkien tekemistä ja madaltaa kynnystä ottaa erilaisia työntekijöitä. Sopivia työtehtäviä löytyy purka malla työ osiin. Kaikilla aloilla, joilla tehdään käsillä, täsmätyö toimii. Oppilaitosyhteistyö on tässä keskeistä. Työkortit pilkkovat työn täsmätyöksi Tuomi kokee, että nykyinen järjes telmä sysää kielivastuun liian vahvasti yritysten suuntaan. – Työturvallisuuden ja omavalvonnan perusasiat pitää osata, ja myös hygieniapassi on oltava ennen kuin voimme työllistää, Tuomi toteaa. Kiinteistöhuollossa täsmä työkykyiselle sopivat esimerkiksi lu mityöt tai kevyet kunnossapitotyöt, ja puhtauspalveluissa hän voi ottaa hoitaakseen rajatun siivouskokonai suuden. Suomen kieli ei ehdi kehittyä, jos opetus on lyhyitä pätkiä siellä täällä. Käytännössä niistä hyötyvät kaikki uudet työntekijät ja opiskelijat. Vasti neeksi Vantti on saanut konkreettisen tuloksen – ihmisiä töihin. Opetuksen vaikuttavuutta pitäisi mi tata, ja sen tulisi olla riittävän pitkä kestoista. Kortit on alun perin tehty täsmätyökykyisille ja heikosti kieltä osaaville. Tuomi ei niele selitystä, ettei sopivia työtehtäviä löytyisi niille, joiden työ kyky on rajallinen. Vas taavan voisi Tuomen mukaan raken taa jokaiseen isoon kaupunkiin. – Usein asiaan ei vain paneuduta riittävästi ja nähdä mahdollisuuksia. Työkohteessa on tukihen kilö, mukana on työvalmentaja, ja kaikilla on tiedossa, mitä odotetaan ja miten seurataan. Työkortti on ikään kuin yksittäisen tehtävän resepti. Käytän nössä ne ovat ammattilaisen töitä, mutta niistä voi suoriutua rajallisel lakin työkyvyllä, kun sopiva tehtävä ja siihen liittyvä perehdytys on mietitty sekä toteutettu hyvin. Sopivia töitä löytyy aina, jos on aito halu palkata. Se auttaa esi henkilöä pilkkomaan kokonaisuudesta osia, jotka sopivat eri työn tekijöille. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Varian ja myös muiden oppilaitosten kanssa, mutta toivoo niiltä enemmän tukea suomen kielen opetukseen. Yhdellä puolella ohje on suomeksi, toisella englanniksi. Kortit eivät korvaa perehdyttämistä. – Teimme työkortteja perustehtäviin, kuten pöytien pyyhin tään, astiahuoltoon, linjaston siivoukseen, rajattuun siivous alueeseen puhtauspuolella. Kun heille miettii rajatun tehtävän ja riit tävän tuen, he hoitavat työn tismal leen. Se on vaatinut pitkäjänteistä työtä prosessien, materiaalien ja asenteiden muuttamiseksi sekä hankkeita ja käy täntöjen jatkuvaa kehittämistä. – He ovat ihan loistotyyppejä. – Vantissa tehtävät on mietitty val miiksi. Poissaoloja on vähemmän kuin monella muulla, Tuomi sanoo. Kortissa kuvataan vaihe vaiheelta, mitä tehdään, missä järjes tyksessä ja millä välineillä. – Niitä voi käyttää koulutussopimuksella tuleva nuori, oppi sopimusopiskelija tai kuka tahansa, joka tekee uutta työtä. Täsmätyö on bisnestä Vantissa täsmätyökykyiset eivät ole marginaaliryhmä. Ateriapalveluissa so piviin tehtäviin voi kuulua linjaston ja salin siistimistä, pöytien pyyhin tää, tiskiapua ja muita ruuhkahuipun tehtäviä. Kortista näkee, mitä tehdään ensin, mitä sitten ja miten tarkistetaan lopputulos, Minna Tuomi sanoo. – Kieliopetuksen tulisi olla enem män oppilaitosten ja työllisyystoi mijoiden vastuulla, jotta yrityksiin saataisiin valmiimpia työntekijöitä. Kieliopetuksen tulisi olla enemmän oppilaitosten ja työllisyystoimijoiden vastuulla. Kaikki eivät myöskään innostu kielen opiskelusta, vaikka työnantaja maksaisi koulu tuksen. Kieli ei saisi pysäyttää Maahanmuuttajilla kielitaidon puu te on usein suurin este. Vantin malli tarkoittaa käytännössä järjestelmää, jossa kaupungin yritys, oppilaitokset, työllisyyspalvelut ja työnantajat pelaavat yhteen. Työnkuvan pitää olla selkeä ja roo lien selvät. Kun tehtävät on kirjoitettu auki, ne on helpompi myös muuttaa täsmätyöksi. Vantissa ratkaisuna ovat työkortit. – Samat toimijat löytyvät kaikkialta, jos joku ottaa vastuun verkostojen ko koamisesta ja polkujen suunnittelusta. Ammattikorkeakoulu Laurea on kokoamassa Vantissa tehdyn pohja työn monistettavaksi toimintamal liksi, jota työnantajat voivat käyttää rekrytoinnissa, perehdytyksessä ja työelämään ohjauksessa eri toimijoi den kanssa. ei tarkoita täydellistä suomea, mutta jonkinlaisen tason on oltava kunnos sa. Työkortti toimii myös työnjaon välineenä. Joku pyyhkii pöytiä, joku sii voaa linjastoa, joku imuroi
Usein Varis kuitenkin jumppaa kodin vieressä olevalla ulkokuntosalilla. Peruskoulun jälkeen Varis opiskeli taidepainotteisessa koulutuksessa, joka on suunnattu erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Hän on elämässään onnellinen. On ihan selvää, että se helpottaa palkkauspäätöstä, kun mietitään haastavassa työvoima-asemassa olevia. Ennen nykyistä työtään hän siivosi asumisyksikköä. Variksella onkin jo pitkä työkokemus alan töistä. Varis sanoo pärjäävänsä hyvin työkyvyttömyyseläkkeellään ja palkallaan. Kysyttäessä mitä muuta työtä Varis mielellään tekisi, hän mainitsee siivoustyön. Rennon työpäivän päätteeksi hän saattaa lähteä käymään kauppakeskus Jumbossa tai Helsingissä, vaikka elokuvissa. KU VA KI RS I VÄ IS ÄN EN Toni Varis työskentelee Hevoshaan päivä kodin tiskarina kolme tuntia päivässä.. Aktiivisuus palkitsee Tuomen työ EU-hankkeissa sekä Live-säätiön, Virtaamon ja muiden kumppaneiden kanssa tehdyt kokeilut ovat synnyttäneet pysyviä käytäntöjä. – Se voi olla 70 prosenttia palkasta. Myös yrityksen saama palkkatuki on ollut tärkeä osa yhtälöä. – Päiväkodissa voisi olla aika jännä testata siivoustaitoja. Onnistumiset ovat muuttaneet asenteita myös Vantin sisällä. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Elämäänsä tyytyväinen tiskari V antaalainen Toni Varis, 35, työskentelee Vantin työntekijänä Hevoshaan päiväkodin keittiössä Vantaalla. Oikeus työhön ja mahdollisuuksia siihen voidaan tarjota ihan kaikille ihmisille, mutta tämä vaatii asian tiedostamista sekä toimeen tarttumista. Täsmätyö sekä työvoiman monimuotoisuus ovat yhteinen asia. Järvenpäässä Seurakuntaopistossa toteutettavan koulutuksen tavoite on kehittää luovuutta ja itseilmaisua sekä vahvistaa vuorovaikutusja arjen taitoja. Hänen haaveenaan on tulevaisuudessa tehdä videoita omalle Youtube-kanavalle. Hän myös viihtyy alalla. – Meillä on ihmisiä, jotka ovat saaneet elämänsä takaisin, kun joku on uskonut heihin. Työvalmentaja kysyy aika ajoin Varikselta kuulumisia. Monimuotoisuudesta on yritykselle myös etua. Tuomi ei odota, että valtio tai kunta keksii täydellisen mallin. Hän kulkee työmatkansa bussilla. – Asiakkaat saattavat valita juuri sen yrityksen, joka ottaa monimuotoisuuden tosissaan, Tuomi sanoo. Työ on myös fyysistä, ja joskus työpäivän jälkeen jaksaa vain makoilla. Hän saattaa myös soittaa jostain ilmoitusasiasta. Kun Toni Variksen työvalmentaja suositteli hänelle keittiöja siivoustöitä, hän suoritti kotitalousja kuluttajapalvelujen perustutkinnon. Moni Vanttiin palkattu saa työkyvyttömyyseläkettä, ja he haluavat tehdä töitä kolmesta neljään tuntia päivässä, jotta eläke säilyy. Se pitää minut tässä työssä. Työaika on arkipäivisin kolme tuntia. Työyhteisö on nähnyt käytännössä, mitä tapahtuu, kun pitkäaikaistyötön kokki pääsee lopulta töihin tai kun kuuro ihminen kouluttautuu oppisopimuksella päiväkotikeittiöön. Hän toivoo, että yritykset ottavat aktiivisemman roolin työllistämistoimissa. Työajan Varis keskittyy työhönsä tiskarina eikä juuri ehdi juttelemaan työkaverinsa kanssa. Varsinaista perehdytystä työhön hän ei tarvinnut, mutta työkaveri neuvoi hänelle alkuun tavaroiden paikkoja keittiössä
Kasvotusten aivot tahdistuvat Kun tieto toisesta ihmisestä tulee ver kon välityksellä, aivojen empatiame kanismit toimivat eri tavalla kuin ollessamme fyysisesti samassa tilassa. Erityisesti etänä työskenneltäessä on rakennetta va luottamusta, psykologista turvalli suutta ja toimivia pelisääntöjä. Millainen tunneilmasto teidän työpaikallanne on. Siitä seuraa vuorovaikutukseen tietynlaista kitkaa. – Niissä on tarkkaan mietitty, miten eri teknologioita käytetään. – Toki näissä on aina olemassa vää rinymmärryksen vaara esimerkiksi eri sukupolvien välillä, hän huomauttaa. Tunteet eivät tartu niin hanakasti videokuvan välityksellä, eivätkä aivojen rytmit pääse tahdistumaan. Etätyössä tunneilmastoa on vaikeampi aistia kuin kasvokkain, mutta silloinkin se vaikuttaa ideointiin, oppimiseen ja yhteisöllisyyteen. Pieneltä Teamsin ruudulta on hankalampaa havainnoida tois ten mielenliikkeitä kuin työpaikalla kasvotusten. Työpsykologi kannustaa siihen, että työpaikalla juteltaisiin kasvotusten virtuaalityöskentelyn pelisäännöistä. Pienelläkin viiveellä on iso merkitys ke honkielen ja aivojen rytmien kannalta. Voidaan esimerkiksi sopia, että pala verissa pidetään aina kamerat pääl lä. min kuin verkon välityksellä. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Fiksusti töissä T UNNEILMASTO NÄKYY esimerkiksi siinä, miten ihmiset kohtelevat toi siaan työpaikalla ja millai nen yleinen energiataso työpaikalla on. – Palavereissa ihmisten välillä ei oi kein lähde synkkaamaan, jos emme koskaan ole samassa ajassa. Moni orga nisaatio on tehnyt sitä menestyksek käästi jo vuosikymmeniä. Etätöissä vaikeuskerroin kasvaa. Kun tehdään lähitöitä, tunneilmas toa voi aistia ihmisten puheista ja ke honkielestä. Lisäksi pitää ehdottomasti panostaa myös. – Heijastamme jatkuvasti toisen liik keitä, intentioita ja tunteita. Rautjärvi uskoo, että visuaalisten symbolien yleistymi nen viesteissä kertoo siitä, että tunne tason kommunikointia halutaan lisää. Integrata Oy:ssä henkilöstöjoh tajana työskentelevän työpsykologi Heli Rautjärven mielestä tunneilmasto vaikuttaa keskeisesti työn sujumiseen. Jälkimmäisessä tapauksessa aivomme pääsevät tahdistumaan voimakkaam Saarikiven mukaan etätyö voi kui tenkin sujua ihan hyvin. – Onko töihin hyvä tulla vai ei. Etänä työskennellessä tunteita voi ilmaista esimerkiksi hymiöitä tai emo jeita käyttämällä. Rautjärven mukaan etätyön ongel mana on, että harvat organisaatiot ovat löytäneet tapoja luoda spontaa neja kohtaamisia virtuaalisessa maa ilmassa. Ja että Teamsissa nostetaan aina peukku ylöspäin ehdotuksen hyväk symisen merkiksi. Haluanko kuulua tähän työyhteisöön, ja voinko olla siellä oma itseni. – Reaalimaailmassahan mennään yhdessä lounaalle, törmätään kahvi jonossa tai vaihdetaan mielipiteitä kollegan työpisteen ohi kävellessä. TEKSTI VESA KEINONEN KUVA ADOBE STOCK ETÄKOKOUS EI KERRO, miten porukka voi Huomiota herättää esimerkiksi se, jos peruspositiivinen ihminen alkaa nostaa jatkuvasti esille epäkohtia. Yksi hankala tekijä on Teams ja Zoompalavereissa tutuksi tullut viive. Näin sanoo aivotutkija Katri Saarikivi
Entä miten tunnistaa mahdolliset jaksamisongelmat, jos ollaan etä töissä. Lapin mukaan tähän asiaan orga nisaatio tai tiimi pystyy etätöissäkin valmistautumaan. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 kasvokkaisiin kohtaamisiin. Myös psykologinen turvallisuus on erittäin tärkeää: silloin työpaikalla voi olla oma itsensä ja tuoda esiin omia ideoita. Näissä tilanteissa esihenkilön on syytä käyttää direktiooikeuttaan ja ehdottaa kasvokkaista palaveria, jossa voidaan rauhassa käydä läpi jaksamis tilannetta. Henkilöstöjohtaja käyttää itse teko älyä esimerkiksi silloin, kun hän viestii jostakin hankalasta asiasta. Parhaimmillaan esimerkiksi lukihäiriö tai eri äidinkieli menettävät merkitys tään, kun tekoäly auttaa viestien kään tämisessä ja muotoilussa. – Kaikki johtaminen tähtää siihen, että työssä suoriudutaan mahdolli simman hyvin. Strategia ei kuitenkaan jalkaudu ken tälle, koska organsaation sisällä ei ole luotu asiasta yhteistä ymmärrystä. – Tekoälyn avulla pystyn muotoile maan tekstin inhimilliseksi ja lämpi mäksi. TUNNEILMASTO RAKENTUU kohtaamisista, myös niistä pienistä ja spontaaneista vuorovaikutuksen tavoista: miten puhutaan, kuunnellaan ja reagoidaan luottamuksesta ja psykologisesta turvallisuudesta: uskaltaako olla oma itsensä ja sanoa asiat ääneen.. Vaarana taas voi hänen mukaan sa olla vaikkapa se, että organisaa tion johto kehittelee innokkaasti uutta strategiaa vain tekoälyn avulla . Uudet ideatkin syntyvät usein parhaiten yhdessä hengailulla. Sekin on tärkeää, että palavereille on nimetty tietyt asiat hoitava vetäjä. – Muut pystyvät esimerkiksi kirjoi tustyylistä ja puhetavasta päätte lemään joitakin asioita. Integrata Oy:n Heli Rautjärven mie lestä positiivista on se, että tekoälyn myötä työelämä on entistä tasapuoli sempaa – viestintä tavallaan tasoittuu. Hän määrittelee tunneilmaston yhteiseksi fiilikseksi, jonka jokainen työntekijä tuo mukanaan työpaikal le. Ihmisillä tulisi olla hyvä olla työpaikalla, sillä tulee posi tiivisia tuloksia, Lappi toteaa. Huomiota herättää esimerkiksi se, jos perus positiivinen ihminen alkaa nostaa jatkuvasti esille epäkohtia. Tekoäly tasaa osaamista Tekoäly on tuonut oman mausteensa työpaikkojen tunneilmastoon, siitä on tullut monelle läheinen sparrailu kaveri. Tanja Lappi huomauttaa, että vas tuu omasta työkyvystä on etätöissäkin aina henkilöllä itsellään. Etäkokouksissa jo kaisen olisi tiedettävä roolinsa ja olta va kunnolla valmistautunut. Vastuu omasta työkyvystä Heltti Oy:n perustaja ja työterveys psykologi Tanja Lappi ei erottele tun neilmaston johtamista organisaation muusta johtamisesta
20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Yhä harvemman suomalaisen toimeentulo rakentuu yhden kokoaikaisen työn varaan. Miten se heijastuu työhyvinvointiin. Osa-aikatyö, keikat ja usean työn yhdistelmät ovat vakiintuneet osaksi työelämää. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK YKSI TYÖ EI ENÄÄ RIITÄ – eikä aina houkuttele