YRITYSLÄHESTYMISKIELTO ON VALMISTELUSSA + PROSENTTI TYÖAJASTA TURVALLISUUTEEN Emil Johannessen Varaudu talvisäähän. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1 / 2025 Taas jumpataan! OSA-AIKATYÖ ON HOLLANNISSA TAVALLISTA TARVITAANKO VIELÄ KEHITYSKESKUSTELUJA
Jotta työstä tulisi turvallisempaa! • Noin 100 erilaista turvaveistä ja 150 erilaista terää • Saksalainen tekniikka • Kaikki tuotteet saatavilla Suomessa. Säästä kustannuksia! Pyydä suomenkielinen luettelo suoraan yhteyshenkilöltäsi: melanie.endrejat@martor.de | T +49 212 73870-120 | M +49 172 2055946 | www.martor.com Miksi. MARTOR TURVAVEITSET IHANTEELLINEN KAIKKIIN LEIKKUUTÖIHIN Vähentää leikkausonnettomuuksien ja vahingoittuneiden tavaroiden määrää
12 32. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 1/2025 KANNESSA EMIL JOHANNESSEN KUVA ANTTI SIHLMAN = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Etätyö muutti yhteiskunnan rakenteita 8 Apua, olen työtön! Ensireaktio voi olla sekä järkytys että helpotus. TYÖ 12 Hollantilaisilla on aikaa perheelle Molemmat vanhemmat tekevät osa-aikatyötä neljän lapsen amsterdamilais perheessä. Uraohjauspsykologi Julia Järvinen neuvoo työttömäksi joutunutta. 26 Lain mukaan Työntekijäkin vastaa turvallisuudesta 28 Voimaa ja liikkuvuutta jumpalla Myös fyysisen työn tekijän kannattaa vahvistaa lihaksia. KU VA PE TR I JA U H IA IN EN KU VA JU SS I PU IK KO N EN K Perheellinen psykologi Elsbeth Vermeulen tekee työtä 32 tuntia viikossa. 15 Osa-aikatyö – Suomi vs Hollanti K EU:n sääntely pidensi isyysvapaita myös Hollannissa. 40 Kattotyömaalla säällä kuin säällä K Viiltosuojakäsineiden talvimallit vaatisivat vielä kehittelyä. TERVEYS 22 Vaatii valppautta löytää ammattitauti Ammattitautikorvauksilla ei rikastu, mutta kaikki sairauden kulut maksaa vakuutus. 29 Ryhtivoimaa: Nojaa eteen! K TURVALLISUUS 32 Riesana häiritsevät asiakkaat K Ahdistus väkivallan uhasta seuraa kotiin. Kauppias Joonas Manninen toivoo yrityslähestymiskiellon tulevan pian voimaan. 42 Urapolulla Pätkäinen tutkijan työ Keskity siihen, mihin voit itse vaikuttaa. 36 Mittarit tuovat ryhtiä turvallisuustyöhön K Ei yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa viiteen vuoteen. 18 Jokaisella on oikeus kehityskeskusteluun K Ryhmäkehityskeskustelu poistaa urakehityksen painetta
Treston ErgoID™ -ergonomia-arviointipalvelun avulla autamme yrityksiä hyödyntämään ergonomiaa työkyvyn ja työn tuottavuuden edistämiseksi. Tunnista työtehtäväsi fyysinen kuormitus tekoälyä hyödyntävän ergonomiaarviointipalvelumme avulla. Hyödynnämme huippuluokan AI-tekoälyohjelmistoa, jolla analysoimme työn vaiheita ja tunnistamme mahdollisia TULE-ongelmien syitä. “Ergonomisten teollisuuskalusteiden valmistajana olemme sitoutuneet edistämään työkykyä auttamalla asiakkaitamme hallitsemaan fyysistä työtaakkaa. Menesty. Tunnistamalla haitalliset työasennot ja kouluttamalla ergonomisempaa työskentelytapaa voimme yhdessä ehkäistä työhön liittyviä TULE-ongelmia nyt ja tulevaisuudessa.” Jonna Patama, ergonomi treston.fi/ergoid Katso miten palvelu toimii, ja laske ErgoSavings-laskurillamme säästösi ergonomiselle investoinnille! WORKSPACES FOR HAPPIER WORKFACES. Treston ErgoID™ Tunnista. Kehitä
AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Monet palvelut, kuten työterveys huolto ja koulutukset, ovat siirty neet verkkoon. Työyhteisön siteet löyhtyvät, kun työntekijät tapaavat toisiaan enää har voin. Se on edellyttänyt palvelun tarjoajilta digitaalisia ratkai suja ja kaikilta sopeutumista uusiin toimintatapoihin. Vuositilaus 121 euroa, kestotilaus 111 euroa. Juu ri nyt eivät asunnotkaan käy kaupaksi. Perehdytys etätyöntekijöiden kesken on hankalaa. Työmatka ja varsinkin työasia liikenne on vähentynyt. Myös työnantajan näkökulmasta suuntauksessa on huonot puolensa. Etätyön vaikutukset näkyvät palve luissa, jotka ovat perinteisesti olleet si doksissa toimistotyöhön ja työpaikka keskittymiin. Kun joukko liikenteen matkustajamäärät ovat pienentyneet, vuorotiheyttä on vä hennetty erityisesti ruuhkaaikoina. Lipputulojen ehtyminen on johtanut tarpeeseen korottaa lippujen hintoja. ETÄTYÖN YLEISTYMINEN on muuttanut työnteon tapaa ja yhteiskuntaa jopa niin, että paluu entiseen on mahdo tonta, vaikka siihen olisi halujakin. Kouluikäiset lapset eivät halua jättää tuttua elinympäristöä ja kavereita. Etätyöntekijä etääntyy työpaikasta ja yhteisöstä paitsi maan tieteellisesti myös kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Kun tilan tarve on vähentynyt, yri tykset ovat karsineet kulujaan siirty mällä pienempiin tai muunneltavam piin tiloihin. Osa on voinut tehdä koronaaikana ratkai suja, jotka edelleen vaikuttavat haluun tehdä etätöitä. Ideointi sak kaa, ja kehitys taantuu. Heikko työyhteisö ei tue hyvinvointia. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 12.2.2025 S. Projektitutkija Marko Ikävalko Labo resta kirjoitti oivaltavasti blogissaan, että etätyössä katoaa muutakin kuin vain työmatka. Uusien työntekijöiden on vaikea löytää paikkaansa ja oppia työpaikan kulttuuria. ON OSOITTAUTUNUT VAIKEAKSI hou kutella väki takaisin toimistoihin. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2025. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Työpaikkaruokaloita on suljettu ja niiden tarjontaa supistettu tai auki oloaikoja lyhennetty, koska päivittäi nen kysyntä on tyrehtynyt. Jos perhe silloin muutti etäälle työpaikkakeskittymästä isom pien neliöiden perässä, aikaavieviin työmatkoihin ei löydy intoa palata. Työhön ja työnantajaan sitoutuminen vähenee. Muutos on pakottanut organisaatiot etsimään uusia asiakas Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) ryhmiä tai kehittämään entistä jousta vampia malleja toteuttaa palveluitaan. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 55. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 108 euroa, kestotilaus 98 euroa. 20 Työrauha voisi houkutella toimistolle. Päätoimittajalta 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Etätyö muutti yhteiskunnan rakenteita T ILASTOKESKUKSEN työolo tutkimuksen mukaan vähän reilu kolmannes palkan saajista teki etätyötä vuonna 2023, kun osuus ennen pan demiaa vuonna 2018 oli noin viidennes
Niin hyviä huomioita jargonista, joka liittyy muutoksen tekemiseen organisaatiossa. Kun vielä osaisi käyttää ääntään paremmin, taloudellisemmin, kuhunkin tilanteeseen sopivasti. Jopa huvitti lukiessa! YT-aikana hyvä muistutus muutoksen johtamiseen. Lähetin jutun masennuksesta kärsivälle ystävälleni. Ihanaa kun sanoitetaan ääneen (heh) asioita, joista on myös vaikea puhua työympäristössä. Työhyvinvoinnin puute näkyy ja tuntuu. Aihe koskettaa meitä kaikkia, joko omakohtaisesti tai läheisen kautta. Kolahti. Ei todellakaan ole hyvä jäädä yksin. Mielenkiintoinen artikkeli, joka paljasti, että vieläkin on työpaikkoja, joissa ei välitetä työntekijöiden työturvallisuudesta. Sovittiin, että lähdetään edes pienelle kävelylenkille joka päivä. Tärkeä aihe, todella monen puhetapa ärsyttää, ja toivoisin että hekin lukisivat tämän jutun ajatuksella. Tunnistan jutussa esiteltyjä ongelmia. Muut jutut Muutos kaipaa ihan muuta kuin jargonia Elämme jatkuvassa muutoksessa ja puhumme jalkauttamisesta ja osallistamisesta, joka ei ole parasta mahdollista muutoksen johtamista. Aina ei tarvita hillitöntä hikiliikuntaa terveysvaikutuksien aikaansaamiseksi. Työssä jaksaminen on koko työyhteisön ja johdon vastuulla. Ihmiset ja heidän hyvinvointinsa työelämässä on jätetty huomioimatta uudistuksia tehdessä. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Lukijoilta LEHDEN 6/2024 JA UUTISKIRJEEN lukijoita kiinnosti eniten juttu Kun tekniikka on hallussa, puhe kulkee / Vakuuta äänelläsi – puhetapa voi myös ärsyttää Ääni on kovassa käytössä töissä ja melutaso korkea, joten vaikuttaa myös äänen käyttöön. Avautuminen vakavasta sairaudesta teki vain hyvää Tarttuva otsikko, joka kutsui lukemaan jutun ja tallettamaan sen viestin mieleensä. Töiden epävarmuus näkyy työssä jaksamisessa. Lähellä omaa toimintaa työsuojelutehtävissä. Verkkosivulta tttlehti.fi Vakavimmat työturvallisuuspuutteet työvälineissä ja koneissa Artikkeli vahvistaa havaintojani, koska pätee hyvin omalla alallani. Kiitos! Tämä on todella tärkeä artikkeli. Asiasta on hyvä puhua. Lisää kävelyä ja muuta liikuntaa vähennät masennusriskiä Artikkeli rohkaisee liikkumaan ja aloittamaan pienestäkin. On hyvä lukea, että sairaudesta puhuminen ei ole enää tabu työyhteisössä. Työkyvyn heikentyminen hälyttää sote-alalla Hyvää faktaa soten tilanteesta. Kun tekniikka on hallussa, puhe kulkee Onnittelut voittajalle! Aistisiimes-tuotepalkinnon voitti Satu Herttua Hyvinkäältä.. KU VA AD O BE ST O C K Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kaikki palautetta antaneet sekä uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat vuorokauden kahden hengen kylpylälomasen arvontaan! Seuraava arvonta on toukokuussa 2025. Hyviä nostoja lehdessä aina ylipäätään. Juttu vahvisti omaa käsitystäni ja loi hyvää fiilistä. Teksti herätti ajatuksia myös siitä, kuinka "terveenä" voi tukea työkaveria
Pääkaupunkiseudun asukkaista on ulkomaalaistaustaisia jo useampi kuin joka viides. Suomeen muualta muuttaneiden tilanne työmarkkinoilla on keskimäärin heikompi kuin suomalaistaustaisilla. 1/2025 Pinnalla TYÖLLISTEN MÄÄRÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KASVAA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN ANSIOSTA. 8 Jouduitko työttömäksi. Siivousalalla osuus on jo kaksi kolmasosaa alan työllisistä. Silti viime vuosina tapahtunut työllisten määrän kasvu perustuu miltei täysin alueen ulkomaalaistaustaisiin. Lähde: Helsingin kaupunginkanslia. Monissa ammattiryhmissä Suomeen muuttaneiden työpanos on korvaamaton. Miten hakea töitä. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA AD O B E ST O C K S
8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Pinnalla E NSIMMÄINEN REAKTIO työttömäksi jäämiseen voi olla yhtä hyvin järkytys kuin helpotuskin. Jos puhuminen ei tunnu luontevalta, itselle mielekäs tekeminen, kuten liikunta, maalaaminen tai kirjoittaminen, saattaa auttaa. Jaettu kokemus helpottaa tilannetta. Vaikka työnhaussa koetut pettymykset lannistaisivat, katse kannattaa suunnata asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. TEKSTI TIINA KOMI KUVA ADOBE STOCK APUA, OLEN TYÖTÖN!. Syömisestä, nukkumisesta ja muista arkirutiineista kannattaa pitää huolta, samoin sosiaalisista suhteista. Mieli yrittää etsiä syitä siihen, miksi minulle kävi näin. Silti tilanteeseen voi liittyä raskaita tunteita ja ajatuksia. Ensireaktio riippuu osin siitä, oletko irtisanoutunut itse vai onko sinut irtisanottu, ja onko samassa rytäkässä irtisanottu muitakin. Työn menettämiseen voi liittyä myös surua ja pettymystä – vihaakin, jos kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Ota ikävät asiat rohkeasti vastaan, vaikka se tuntuu raskaalta, Järvinen neuvoo. Työttömyys kriisinä Työttömyys herättää usein pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Keskusteleminen jonkun luotettavan ihmisen kanssa auttaa käsittelemään tunteita ja ajatuksia. Vaikka työttömäksi jääminen aiheuttaisi kriisin, siitä on mahdollista toipua kuten muistakin elämänkriiseistä. Arkisten asioiden tekeminen auttaa selviytymisessä. Jos työolot ovat olleet huonot tai töitä ja vaatimuksia on ollut liikaa omaan jaksamiseen nähden, irtisanotuksi tuleminen voi tuntua helpotukselta. Irtisanomiseen johtavat tilanteet ovat moninaisia, kertoo Tampereen kaupungin työllisyysja kasvupalvelujen uraohjauspsykologi Julia Järvinen. Työttömäksi jäädessä epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta vievät voimavaroja. – On tärkeä antaa tunteille ja ajatuksille tilaa niiden välttelemisen sijaan, sillä se edistää toipumisprosessia
Kaikkeen ei kuitenkaan voi vaikuttaa, kuten esimerkiksi hakijoiden määrään. Pyydä haastattelun jälkeen palautetta. Niitä ovat muun muassa Duunitori, LinkedIn, Jobly, rekrytointifirmojen sometilit, Työmarkkinatori ja työllisyysalueiden verkkosivut. Työttömyys voi pitkittyä, mikä on raskasta. Ole aito oma itsesi. Mieti, onko sinulla riittävästi osaamista ja olisiko lisäopiskelusta apua oman markkina-arvon lisäämiseksi. Tosin ne voivat sijaita kaukana ja palveluissa on ruuhkaa. Silloinkin on tärkeää, ettei jää yksin. Ota yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin verkossa Työmarkkinatorin kautta. Unelmoi rohkeasti, ja tuo haaveitasi esiin. Vuodenvaihteessa TE-toimistot lakkautettiin ja vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi kuntien muodostamille työllisyysalueille. Järvinen patistelee hakemaan apua terveydenhuollosta, jos toimintakyky ei palaudu levätessä tai olo tuntuu toivottomalta. Profiiliteksti on ansioluettelon alussa oleva tiivistelmä sinusta työhakijana: kuka olet, missä olet ollut, mitä olet saanut aikaan ja mihin tähtäät. – Työmarkkinat ovat aaltoliikkeessä. Sen tavoite on herättää lukijan mielenkiinto. Se auttaa sinua ymmärtämään syitä, miksi et tullut valituksi, ja mahdollisesti muuttamaan jotain seuraavalla kerralla. Kelasta ja sosiaalitoimesta voi saada apua taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Ensimmäinen askel töiden hakemiseksi on työnhakuun liittyvien asiakirjojen saattaminen ajan tasalle. Usein paras video löytyy ensimmäisistä otoista. Myös puhelimessa asiointi ja paikan päällä oman työllisyysalueen palvelupisteessä käynti onnistuvat. Kerro CV:ssä ja LinkedInissä ytimekkäästi, mitä teet ja mitä osaat. Korosta paikkoja hakiessasi motivaatiotasi työn tekemiseen ja uuden oppimiseen. – Keskity siihen, mihin voit itse vaikuttaa. Voit asettaa hakuvahdin, joka ilmoittaa itselle sopivasta paikasta. Kun jäät työttömäksi Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, jotta voit hakea työttömyysturvaa. Jos aina tulee hylsy Jos kutsuja haastatteluun ei tule tai et ole haastatteluista huolimatta tullut valituksi, tarkista työnhakudokumenttisi. Ota yhteyttä vanhoihin opiskeluja työkavereihin. Tunnista omat vahvuutesi ja oma osaamisesi ja nosta niitä esille. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Seuraa ilmoittelua avoimista työpaikoista eri kanavista. Kerro etsiväsi töitä. Jos teet esittelyvideon itsestäsi, harjoittele esiintymistä, mutta älä liikaa. Työmarkkinatilanne on tällä hetkellä huono: monella alalla on enemmän hakijoita kuin työpaikkoja. Pohdi, voitko laajentaa hakua uusille aloille. Työttömyysturvan muotoja ovat ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Tutki työnantajia, etsi yrityksistä tietoa, seuraa niitä somessa. Kerro myös, mikä sinua motivoi ja mihin suuntaan haluat itseäsi jatkossa kehittää. Oletko esimerkiksi soittanut potentiaaliselle työantajalle hakuprosessin aikana. Käytä verkostojasi piilotyöpaikkojen löytämiseksi. Voit tehdä sen heti, kun tiedät työsi päättymispäivän. Hyödynnä sosiaalista mediaa, kuten Instagramia, Facebookia ja etenkin LinkedIniä. Käy alasi tapahtumissa ja messuilla. Asiantuntijana psykologikonsultti Anna-Liisa Liski HRS Advisor Oy:stä. Osoita hakukirjeessä motivaatiosi paikkaa kohtaan. Päivitä ansioluettelosi eli CV. Pohdi, voitko tehdä jotain toisin. Ole oma itsesi myös haastatteluissa, älä yritä esittää ideaalityöntekijää. Kysymyksiin vastatessasi älä rönsyile, vaan pysy aiheessa. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tilanteen hyväksyminen vapauttaa energiaa itselle tärkeisiin asioihin ja suojelee katkeroitumiselta sekä masennukselta. Sieltä voi saada arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, millaisia palveluja on saatavana. Näin haet töitä. Pohdi, millaista some-näkyvyyttä rakennat. Lisätietoa löytyy tyomarkkinatori.fisivuilta. Tutustu, millaisia työpaikkoja on haussa, jotta saat käsityksen siitä, mitä alallasi on tarjolla, mitä niihin vaaditaan ja miten pystyt vastaamaan näihin vaatimuksiin. Järvinen kannustaa osoittamaan kiinnostusta, soittamaan ja kysymään sellaisia lisätietoja työpaikasta, jotka eivät löydy ilmoituksesta. – Syynä voi olla esimerkiksi se, että CV:stä puuttuu profiiliteksti, jolloin et saa ääntäsi kuuluville monen hakijan joukossa, Julia Järvinen sanoo. Innostus, kiinnostus ja motivaatio näkyvät ulospäin. Julia Järvisen mielestä ei kannata miettiä liikaa hakijoiden määrää tai antaa sen lamaannuttaa. Työttömyysturvan maksaa joko työttömyyskassa tai Kela. Myös yritysten omilla verkkosivuilla kerrotaan avoimista paikoista. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä enemmän resilienssiä eli henkistä joustavuutta vaaditaan. Järvinen kannustaa pyytämään apua rohkeasti oman alueen työllisyyspalveluista. Pidä katse kamerassa. Kerro konkreettisia esimerkkejä aikaansaannoksistasi. Lähetä avoimia hakemuksia kiinnostaviin yrityksiin. Toisaalta kovin uupuneena voi olla vaikea tehdä mitään. Tilanne ei pysy ikuisesti samanlaisena, vaan muuttuu paremmaksi, uraohjauspsykologi Julia Järvinen vakuuttaa
Tutustu ja varaa! VANDERNET SAFETY www.vandernet.com/koulutus vandernet_108x138.indd 1 vandernet_108x138.indd 1 29.1.2025 11.26 29.1.2025 11.26. Lisää käyttömukavuutta ergonomisilla hiirillä ja näppäimistöillä, jotka on suunniteltu helpottamaan työpäiviäsi. WAVE KEYS ERGO M575 MX ERGO ERGO K860 LIFT myö s vasen k ät is i l le Nyt mastotyökoulutukset myös sisätiloissa! Tule koulutukseen! Järjestämme putoamissuojainkoulutuksia, joissa pääset kokeilemaan suojaimia käytännössä. Kun ammattilainen tarvitsee apua yhden luukun työturvallisuuskumppanisi KOULUTUKSET • SELVITYKSET • OHJEET • LAKISEURANTA • HENKILÖNSUOJAIMET www.tapaturva.fi Messu ilm.indd 1 Messu ilm.indd 1 2.10.2024 8.02 2.10.2024 8.02 Ergo-sarjan avulla voit paremmin
Elokuussa 2022 isille kiintiöity jakso piteni lähes neljään kuukauteen. Tässä numerossa 12 Hollantilaisilla on aikaa perheelle 15 Osa-aikatyö – Suomi vs Hollanti 18 Jokaisella on oikeus kehityskeskusteluun 20 Lyhyet S. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 TE KS TI AN N EL I M IE TT IN EN työ / terveys / turvallisuus EU SÄÄNTELEE MYÖS TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISTA. Suomessa isät saivat käyttöönsä vanhempainvapaisiin kiintiöidyn niin sanotun isäkuukauden ensimmäistä kertaa jo 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen kiintiötä on asteittain pidennetty ja käyttöä joustavoitettu. Työ. EU:n työelämän tasapainodirektiivi vuodelta 2019 velvoittaa jäsenmaita edistämään työn ja perheen yhteensovitusta ja sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuuden jakamisessa. 12 Hollantilaiset tekevät eniten osa-aikatyötä Euroopassa
HOLLANTILAISILLA on aikaa perheelle TEKSTI TIINA KOMI KUVAT JUSSI PUIKKONEN Amsterdamissa asuvalla perheellä on auto, mutta sitä ei ole järkevää käyttää kaupungissa. Osa-aikatyö mahdollistaa van hempien osallistumisen lasten koulunkäyntiin ja keventää arkea. Pyörällä pääsee ketterämmin.. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Hollantilaiset tekevät eniten osa-aikatyötä Euroopassa
Kotoamme on lyhyt matka puistoi hin, joissa järjestään kivoja tapahtumia ja festareita. Koulujen käytännöt tässä vaihtelevat. Kouluruokaa ei ole, vaan lapset syövät omia eväi tään, lähinnä voileipää. – Tarvitsisimme enemmän tilaa, mutta emme ha luaisi muuttaa pois keskustasta, Hinze sanoo. Silloin Elsbeth Vermeulen hakee heidät koulusta ja viettää lasten kanssa loppupäivän.. Vaikka Hollanti on tunnettu monikult tuurisuudestaan ja suvaitsevaisuudestaan, toisinajat telijoiden joukko on kasvanut. Päivähoitomaksut ovat korkeita Äitiyslomaa Vermeulenilla oli 3–4 kuukautta. Ystävämme asuvat lähellä, samoin lasten kaverit, Vermeulen jatkaa. Kaikkein pienituloisimmille hyvitetään 90 prosenttia hoitomaksusta. Meistä on tärkeää, että meillä on oikeasti aikaa lapsille. He saattavat esimerkiksi pohtia, onko normaalia, ettei vanhemmuus tunnu aina kivalta tai mitä tehdä, kun rahat ovat vähissä, Vermeulen kertoo. Ensimmäisen lapsen hoitopaikka on kallein, seuraavan vähän edullisempi. Oscar Hinze työskentelee opetta jana peruskoulussa neljä päivää viikossa ja suorittaa työn ohessa opettajan tutkintoon liittyviä opintoja. Hän pitää maanantait vapaina. Päivähoito on kallista, mutta pienituloiset van hem mat saavat päivähoitomaksut osittain takaisin. Hollannissa asunnot ovat kalliita. Oppivelvollisuus alkaa viisi vuotiaana. Hintapyyntö noin 60 neliön asunnosta on 600 000 euroa. Vanhemmat tekevät osansa Lapset saavat mennä kouluun neljävuotiaana, ja lähes kaikki lapset aloittavat koulun saman kuukauden ai kana, kun täyttävät neljä. Kalliis ta hoitomaksusta huolimatta hän on halunnut käydä töissä kotiäitiyden sijaan, jotta urakehitys ei katkea. Pojat, seitsemänvuotias Bedu ja neljä vuo tiaat kaksoset Pax ja Duco, ovat matkalla leikkipuistoon. – Neljävuotiaat saavat jäädä vapaasti koulusta lo mille, viisivuotiailla ei tätä oikeutta enää ole, Hinze kertoo. Lucy ei enää tänä vuonna tarvitse hoitoa. Lasten koulu alkaa ja päättyy kaikilla samaan aikaan. Jotkut työnantajat tarjoavat kuukau den isyysloman 70 prosentin palkalla. Perheen lapset käyvät niin sanottua kieliystävällistä koulua, jossa voi vapaasti puhua kaikkia kieliä, joita lasten kotona puhutaan. Pojat ovat koulun jälkeen maksullisessa iltapäivähoi dossa niinä päivinä, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. – Lasten koulu on lähellä ja Lucy voi kulkea sinne jo yksin pyörällään. Isyys lomaa Hinzellä oli aluksi kaksi palkallista päivää, myö hemmin viikko. Tosin hän hoitaa vanhempainpuhelinta ylläpitävän yhdis tyksen asioita usein iltaisinkin. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Perhe asuu pienessä, kaksikerroksisessa asunnos sa ydinkeskustassa. Lapset aloittavat päivähoidossa jo kolmen neljän kuukauden ikäisinä ja jatkavat iltapäivähoidossa vielä koulussa olleessaankin. Valtakunnallisen vanhempainpuhelimen johtajana työskentelevä psykologi Elsbeth Vermeulen tekee ly hennettyä työpäivää viitenä päivänä viikossa. Perheen tytär, kymmenvuotias Lucy, on menossa omiin harrastuksiinsa. Osa lapsista istuu pyörän takana olevassa laatikossa. Vanhemmat tun tevat toisensa ja muodostavat keskenään mukavan yhteisön. – Vanhemmat soittavat meille mitä moninaisim missa asioissa pienistä huolista suuriin ongelmiin. Hollannissa vanhemmat osallistuvat lasten koulun käyntiin muun muassa lähtemällä valvojiksi retkille sekä toimimalla apuna luokassa. K UUSIHENKINEN PERHE viilettää pyö rillään pitkin Amsterdamin vilkkai ta katuja. Perheen vanhemmat haaveilevat viereisen asunnon ostosta. Vermeulen kertoo maksaneensa viime vuonna neljän lapsen päivähoidosta 1 400 euroa kuukaudessa. Keskiviikkoisin koulu loppuu jo puoliltapäivin. Molemmat vanhemmat työskentelevät osaaikaises ti 32 tuntia viikossa
Eli minimipalkka 32 tunnin työstä on 437,76 viikossa ja 1 751 euroa neljässä viikossa. Vermeulen ja Hinze kertovat tulevansa riittävän hyvin toimeen osa-aikatyöllä. Palkansaajan keskiansio on 42 236 euroa vuodessa. Pyörällä pääsee paljon nopeammin ja ketterämmin, Hinze sanoo. Perhe on vuokrannut pienen rantatalon merenrannalta Amsterdamin läheltä. Psykologi Elsbeth Vermeulen tekee osa-aikatyötä viitenä päivänä viikossa. Perheen yhteisestä päivällisestä ei mielellään tingitä. Työnantajat hyväksyvät melko hyvin nelipäiväisen työviikon tekemisen, kolmepäiväisen työsopimuksen tekeminen on jo vaikeampaa. – Meistä on tärkeää, että meillä on oikeasti aikaa lapsille. Hollantilainen elämäntyyli on rentoa ja mutkatonta. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Osa-aikatyö on sopiva ratkaisu Oscar Hinzen mielestä työn ja perheen yhdistäminen onnistuu heiltä hyvin. Joissain toimistoissa on kokeiltu toimiston pitämistä kiinni perjantaisin. Pariskunta voi saada yhteensä 1 870 euroa toimeentulotukea. Mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä on rekrytointikeino. Kokoaikainen työviikko kävisi myös raskaaksi, Vermeulen arvelee. Työssä käyvistä naisista 70 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia tekee osa-aikatyötä. Hollannissa on pakollinen terveysvakuutus, joka on otettava itse. Hänen puolisonsa Oscar Hinze opiskelee työn ohessa ja pitää maanantait vapaina.. Kokoaikaisena ansaitsisi paremmin, mutta vastaavasti lastenhoidosta pitäisi maksaa nykyistä enemmän. Kaikki aika menee joko lasten, kotitöiden tai omien harrastusten parissa. Sitä paitsi, koska meillä on neljä lasta, aina jossain luokassa tarvitaan apua, joku lapsista on vietävä hammaslääkäriin tai muuta. Jos oikeutta työttömyyskorvaukseen ei ole, yksinasuva voi saada toimeentulotukea 1 280 euroa kuukaudessa, jos hänellä ei ole muita tuloja. Sinne he kulkevat autolla. – Meillä on auto, mutta sitä ei ole järkevää käyttää Amsterdamissa. Pienituloiset lapsiperheet voivat saada lisätukea. Yli 21-vuotiaiden työssäkäyvien minimipalkka on 13,68 euroa tunnilta. Lapsilisä maksetaan joka kolmas kuukausi, ja sen suuruus riippuu lapsen iästä. Alle kuusivuotiaat saavat 282 euroa, 6–11-vuotiaat 342 euroa ja 12–17-vuotiaat 402 euroa kolmelta kuukaudelta. Emme pystyisi tähän kaikkeen, jos meillä olisi kokoaikatyöt. Osa-aikatyötä tekee tuoreimman tiedon mukaan 4 741 000 henkilöä ja kokoaikatyötä 5 081 000 henkilöä. Lähde: Kansallinen tilastokeskus CBS olleet onnellisia tästä. Pienituloiset voivat saada tukea myös siihen. Ylimääräistä vapaa-aikaa ei kummallakaan vanhemmalla ole. Miesten osa-aikatyön tekeminen lisääntyy. Työteho on pysynyt samana, ja ne työntekijät, joilla on lapsia, ovat TYÖELÄMÄSTÄ HOLLANNISSA NUMEROINA Keskimääräinen viikkotyöaika Hollanissa on tällä hetkellä 32 tuntia. Jokainen hoitotunti maksaa. Osa-aikatyötä tekevät myös muut kuin pienten lasten vanhemmat. Maassa on 18 miljoonaa asukasta. Vermeulen tekee kotitöistä suurimman osan, Hinze vie lapsia harrastuksiin ja leikkipuistoihin. Työajasta pidetään ehkä tarkemmin kiinni kuin Suomessa, ja vapaa-aikaa sekä perheen kanssa vietettävää aikaa arvostetaan paljon. Työttömyyskorvausta saa 70 prosenttia viimeisestä palkasta mutta enintään 274 euroa päivässä edellyttäen, että on käynyt ansiotöissä työttömyyttä edeltävät 26 viikkoa
Osa-aika työ on Hollannissa yleistä sekä isillä mutta varsinkin äideillä. Lasten hoivan tasavertaiseen jakamiseen vanhempien kesken on vielä matkaa kummassakin maassa – huolimatta siitä, että hollantilaisisät ovat muita eurooppalaisia isiä valmiimpia tinkimään työajastaan perheen hyväksi. Sekä suomalaisten että hollantilaisten mielestä yhteensovittamista vaikeuttivat ennen kaikkea kokemus työn vaativuudesta mutta myös työajan ennakoimattomuus tai sen sijoittuminen hankalaan ajankohtaan. Voi olla, että kummankin vanhemman kokopäivätyö on hollantilaisvanhemmille sula mahdottomuus korkeiden päivähoitokustannusten vuoksi tai siksi, että kokoaikaista päivähoitoa ei ole tarjolla. Eurostatin tilastojen mukaan lähes puolet niistä suomalaisista ja hollantilaisista työntekijöistä, joilla oli lapsia, koki työn ja perheen yhteensovittamisen hankalaksi. HOLLANNISSA ISILLE OLI PITKÄÄN TARJOLLA vain noin viikon mittainen palkallinen isyysvapaa, ja vasta parin viime vuoden ajan hollantilaisisät ovat voineet pitää yhdeksän viikkoa ansiosidonnaista vanhempainvapaata. ANNELI MIETTINEN. Anneli Miettinen Asiantuntijalta Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen on perehtynyt erityisesti Pohjoismaiden perhe vapaamalleihin. Suomi peittoaa Hollannin sen sijaan selvästi lasten päivähoidon järjestämisessä: kun hollantilaisperhe maksoi neljän lapsen päivähoidosta ja iltapäivähoidosta yhteensä 1 400 euroa kuukaudessa, maksaa neljän lapsen kokoaikainen päivähoito Suomessa perheelle i KU VA enimmillään noin 560 euroa kuukaudessa. Varhaiskasvatusmaksuja on meillä myös merkittävästi alennettu viime vuosina, mikä on näkynyt varsinkin keskituloisten perheiden kukkarossa. Enemmistö hollantilaisäideistä tekee osa-aikatyötä, Suomessa osaaikatyötä tekevien äitien osuus kaikista työssäkäyvistä äideistä jää alle viidesosaan. Osa-aikatyössä tehdyt tuntimäärät ovat Suomessa myös usein keskimäärin suurempia kuin muualla Euroopassa. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 Osa-aikatyö – Suomi vs Hollanti S IINÄ MISSÄ HOLLANTI on leimallisesti osaaikatyökulttuurin maa, Suomessa lapsiperheiden vanhemmat ovat tavallisesti kumpikin kokoaikatyössä. Hollannissa päivähoidon hinta ja saatavuus vaihtelevat lisäksi suuresti kuntien välillä eikä päivähoitoa välttämättä ole tarjolla viitenä päivänä viikossa. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi ja Hollanti pitävät tässä kärkisijaa Ranskan jälkeen. Hieman yllättäen lähes yhtä suuri osa työssäkäyvistä lapsiperheiden vanhemmista sekä Suomessa että Hollannissa kokee kuitenkin vaikeuksia sovittaa yhteen työtään ja perhe-elämää. Työajan lyhentäminen ei kuitenkaan houkuttele joko taloudellisista syistä tai siksi, että työmäärän ei uskota vähenevän samassa suhteessa kuin tulojen. Suomessa kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus koko päiväiseen paikkaan varhaiskasvatuksessa ja maksuista säädetään laissa. Kokoaikaisen palkansaajan keskimääräisissä ansiotuloissa ei kuitenkaan ole juuri eroa maiden välillä. Toisaalta jatkuva kiire ja uupumus näyttävät Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vaivaavan suomalaisvanhempia useammin kuin vanhempia muissa maissa. Se, miten kumpikin maa pärjää tässä ”maaottelussa”, riippuu näkökulmasta. Äidit käyttävät silti edelleen valtaosan perhevapaista niin Suomessa kuin Hollannissakin
Koulutusta, konsultointia ja vertaisoppi mista yhdistävä tapahtuma antaa monipuoliset eväät työ turvallisuuden edistämiseen. Koulutusta, konsultointia ja vertaisoppimista yhdistävä koulutusmuoto soveltuu muun muassa työsuojelupäälliköille, HSEQ-päälliköille ja esihenkilöille – kaikille niille, jotka voivat esimerkillään ja johtamisellaan edistää työpaikkansa turvallisuuskulttuuria. Kumpikin heistä toimii päätyökseen HSEQkonsultteina. Esimerkiksi HSEQ-päällikön tehtävässä tämän kaltaista tukea on harvoin saatavilla. Etenkin pienissä yrityksissä apua kaivataan heidän mukaansa esimerkiksi työturvallisuuden johtamiseen ja vastuiden selkeyttämiseen. Rambollin työturvallisuus klinikalla ratkotaan työhön liittyviä pulmatilanteita yh den päivän ajan. Haasteita voi olla esimerkiksi riskien arvioinnissa ja suojainten käytössä, Heittola toteaa. Klinikalla pääsee kuulemaan ja oppimaan, millaisten murheiden kanssa muut painivat ja miten he ovat niitä ratkaisseet. – Vaikka perusasiat ovat varmasti kunnossa hyvin monessa paikassa, myös niiden vahvistamiseen saatetaan kaivata tukea. Ramboll järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa uudentyyppisen koulutuspäivän, Työturvallisuusklinikan. Arkityössämme olemme huomanneet, että haasteet ovat usein hyvin samanlaisia eri työpaikoilla, sanoo Rambollin kouluttaja, konsultti Tarja Niemelin. Luottamuksellista keskustelua Ensimmäinen Työturvallisuusklinikka järjestetään huhtikuussa Espoossa ja toinen marraskuussa Tampereella. Tavoitteena on, että osallistujat löytävät päivän aikana avaimia omassa työssään kohdatun ongelman ratkomiseen. aipaatko apua työturvallisuuden johtamiseen liittyvään ongelmaan, johon et ole löytänyt ratkaisua omalla työ paikallasi. Niemelin vetää klinikkaa yhdessä kollegansa Petri Heittolan kanssa. TYÖTURVALLISUUSKLINIKKA SPARRAA ONGELMISTA ETEENPÄIN. – Ryhmäkoko halutaan pitää hallittuna, jotta kaikki saavat äänensä kuuluviin ja asioita voidaan käsitellä luottamukselMAINOS Työturvallisuusklini kalla toimivat koulut tajina Petri Heittola ja Tarja Niemelin. – Se on aika yksinäinen rooli, jossa ollaan kuitenkin paljon vartijoina. Kumpaankin koulutuspäivään otetaan kymmenen osallistujaa
Toki me Rambollillakin haluamme tukea asioiden hoitoa ja kehitystä, Petri Heittola sanoo. Koulutukseen osallistuvien ennakkotehtävänä on pohtia, minkä case-esimerkin omasta työstään he haluavat tuoda ratkottavaksi klinikalle, ja lähettää case klinikan asiantuntijoille etukäteen läpikäytäväksi. Kaikille avoimien koulutusten lisäksi Ramboll tarjoaa yrityskohtaisia koulutuksia, ja saatavilla on lisäksi itsenäisesti opiskeltavia verkkokoulutuspaketteja. – Parhaimmillaan keskustelu ei hyydy yhteen päivään. – Silläkin saralla on paljon tekemistä ja haastetta. Vaikka ryhmä on koolla vain päivän ajan, osallistujat voivat halutessaan verkostoitua ja jatkaa ajatustenvaihtoa myös koulutuksen jälkeen. klo 8.30–15.00, Rambollin Tampereen toimisto Lisätiedot ja ilmoittautuminen:. – Harvoin tulee sellaisia koulutustarpeita vastaan, joihin emme pystyisi vastaamaan. Näin kouluttajat voivat valmistautua sparraukseen jo ennakolta. lisessa ilmapiirissä, kertoo HSEQ-konsultti Petra Lattunen, joka toimii klinikan koulutusvastaavana. Tukea moninaiseen tehtävään HSEQ-päälliköiden tehtäväpaletti on laaja, koska työsuojelun lisäksi on oltava perillä myös ympäristöja laatuasioista. Luottamuksen vaalimiseksi tapahtuma järjestetään lähikoulutuksena, ilman etäyhteyttä. Tarja Niemelin kertoo auttaneensa viime aikoina asiakkaitaan muun muassa kemikaaliturvallisuuden kysymyksissä, kuten kemikaaliriskien arvioinnissa. klo 8.30–15.00, Rambollin Espoon toimisto Torstai 6.11. Joillain työpaikoilla sama henkilö saattaa lisäksi huolehtia esimerkiksi henkilöstöhallinnollista tehtävistä. – Osallistuja tuo koulutuspäivään ratkottavaksi todennäköisesti jonkin pitkäaikaisen solmutilanteen, jonka selvittäminen työpaikalla on jämähtänyt. Jos tämä koulutusmuoto herättää toivottua kiinnostusta, tulevaisuudessa Ramboll saattaa järjestää omat klinikkapäivänsä esimerkiksi ympäristöja laatuasioiden haasteiden käsittelyyn. Tähän vaikuttaa ryhmän aktiivisuus ja se, millaisia oppeja sieltä kukin voi itselleen ottaa. Työturvallisuusklinikalla osallistujilla on päivän aikana kaksi asiantuntijaa käytettävissään. Tarja Niemelin uskoo, että yhden päivän varaaminen ongelman käsittelyyn ryhmässä voi olla paljon tehokkaampaa kuin se, että yksi henkilö yrittää hoitaa samaa murhetta kaiken muun työn ohessa usean kuukauden ajan. Muuten asiakkaamme ovat laidasta laitaan eri aloilta, usein pieniä tai keskikokoisia yrityksiä. Koulutusta eri tarpeisiin Ramboll tarjoaa muutenkin runsaasti koulutuksia työturvallisuus-, ympäristöja laatuasioiden johtamiseen työpaikoilla. Kun asioita työstetään kasvotusten paikan päällä, keskusteluun on mahdollista syventyä paremmin kuin etäällä ruudun ääressä, jossa sähköposti ja muut juoksevat asiat helposti kaappaavat huomion. Kunnianhimoinen tavoite on vastata kaikkiin yritysten HSEQ-tarpeisiin, missä apuna on oman talon monipuolinen asiantuntemus. Kun sille otetaan kunnolla aikaa, saadaan uusi, hyvä startti kunkin työturvallisuusasian kehittämiseen, Lattunen arvioi. Uudenlainen koulutustapahtuma innostaa myös kouluttajia. Eikä kukaan voi ollakaan kaikkien teemojen huippuasiantuntija, mutta sitä kuitenkin odotetaan. – Moni painii samojen ongelmien kanssa ja on ehkä jo ratkaissutkin asioita fiksusti. Työturvallisuus on yhteinen asia – ei kukaan ole näiden asioiden kanssa yksin, kollega Heittola summaa. Työturvallisuusklinikallekin ovat tervetulleita kaikenlaisten työpaikkojen edustajat toimialasta ja organisaation koosta riippumatta. RAMBOLLIN TYÖTURVALLISUUS KLINIKKA 2025 Torstai 3.4. Se on tosi haastava rooli, Petra Lattunen sanoo. – HSEQ-päälliköksi päädytään usein työturvallisuusalan taustakokemuksen ja koulutuksen kautta, eivätkä kaikki välttämättä ole kotonaan kaikkien teemojen kanssa. Meillä on 2 500 työkaveria, joten jos omasta tiimistämme ei löydy osaajaa johonkin spesifiin koulutustarpeeseen, se yleensä löytyy työkavereistamme, Petra Lattunen toteaa
Kehityskeskustelu kuuluu kaikille Vaikka kehityskeskustelussa keskitytään ennen kaikkea työntekijään, myös esihenkilö hyötyy yhteisestä hetkestä. – Joissain organisaatioissa myös ajatellaan, että jatkuva vuoropuhelu on nykyaikaa ja kehityskeskustelu kerran Kehityskeskusteluilla on tärkeä paikkansa työn kehittämisessä, kunhan osapuolilla on tahtoa aitoon vuoropuheluun. Hän oppii tuntemaan tiiminsä jäsenet entistä paremmin, mikä helpottaa johtamista. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Fiksusti töissä M ISTÄ SAAN INTOA ja energiaa työssäni – entä mikä mahdollisesti vie sitä. Toisilla työpaikoilla keskusteluja ei ole vielä aloitettukaan. Kehityskeskustelu antaa mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan omaa työtä ja siinä kehittymistä. – On tärkeä tunnistaa, mihin suuntaan työntekijä on motivoitunut itseään kehittämään. Mitä minulta odotetaan, ja mitä itse odotan työltäni tulevaisuudessa. Ne ovat yleensä kehityskeskusteluja lyhyempiä kahdenkeskisiä sparraushetkiä, joissa tyypillisesti keskitytään ajankohtaisiin asioihin, ei niinkään pitkäjänteisiin tavoitteisiin. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK JOKAISELLA ON OIKEUS kehityskeskusteluun vuodessa on vanhanaikaista ja jäykkää, sanoo organisaatioiden kehittämisen asiantuntija Irina Kuoksa. Työyhteisössä saatetaan käydä esimerkiksi niin kutsuttuja one to one -keskusteluja useita kertoja vuodessa. Joillain työpaikoilla nämä työntekijän ja esihenkilön väliset keskustelut rullaavat säännöllisesti ja vakiintuneesti esimerkiksi puolivuosittain tai vuosittain. Onko työssä tai työympäristössäni tapahtunut muutoksia, joihin pitäisi reagoida. Sitä kautta. Parhaimmillaan esiin nousee ideoita, joista hyötyy koko työyhteisö. Parhaimmillaan ne avaavat näkökulmia siihen, miten työntekijä voi hyödyntää vahvuuksiaan, oppia uutta sekä jakaa tietojaan ja taitojaan työyhteisössä muillekin. Kuoksa kannustaa myös säännöllisiin kehityskeskusteluihin
Liittyykö niihin intohimoja ja taitoja, jotka voisivat olla hyödyksi vaikkapa työn tuunaamisessa. Kun keskustelulle on yhteinen alusta, työn tekijä voi myös etukäteen kom mentoida käsiteltäviä kysymyksiä niitä rauhassa harkiten. Työn kehittämisen ideat eivät aina löydy työstä, vaan joskus myös har rastuksista tai muista kiinnostuksen kohteista. Anti jää kuitenkin laihaksi, jos keskus telulomakkeen täyttäminen nousee pääasiaksi ja aito vuoropuhelu jää puuttumaan. Kehityskeskustelun voi mainiosti pitää vaikka kävelypalaverina tai sopia tapaaminen kahvilaan, jos se tuntuu luontevalta. – Usein työn arjessa käy niin, että jotkut keskustelevat esihenkilön kans sa enemmän kuin toiset tai suhde on muuten läheisempi. Seurannan tukena voi halutes saan käyttää digitaalisia työkaluja. Pahimmillaan kohtaa misesta tulee tekninen suoritus, joka ”nyt on vain pakko hoitaa”. Esihenkilönä työskennellessään hän järjesti toisinaan ensin ryhmäkehitys keskustelun koko tiimin kesken. Yhtenäiset toimintamallit tuovat keskusteluihin ryhtiä ja rakennetta, kunhan välttää liiallisen kaavamaisuuden. Siellä voidaan jutella esimerkiksi siitä, miten tiimiläiset voivat auttaa toisiaan eri tehtävissä sen mukaan, millaisia taitoja ja vahvuuksia kullakin on. Jos tähän asti painotus on ollut tulevaisuuden visioissa, puhukaa ensi kerralla yksi tyiskohdista: mikä on ensimmäinen mahdollinen edistysaskel, jonka nyt voisi ottaa. Se keventää pai neita saada kaikki haluamansa sano tuksi kasvotusten. Jos työntekijä toivoo vaikkapa saavansa koulutusta, voidaan sopia, että hän selvittää itse vaihtoehtoja ja palaa sitten asiaan. Sopikaa kuitenkin, miten päätökset kir jataan muistiin ja miten niiden toteutumista seurataan. Suurempi merkitys kuin millään teknisellä välineellä on sillä, kokeeko työntekijä tulevansa keskus telussa kuulluksi ja kohdatuksi. Tuletko kuulluksi ja kohdatuksi. Joskus yksilökeskusteluista saattaa syntyä vaikutelma, että työntekijän pitäisi aina tavoitella urakehitystä, vaikka hän olisi täysin tyytyväinen ny kyisiin tehtäviinsä. KOLME AJATUSTA KEHITYSKESKUSTELUIHIN KU VA VE N LA KÖ PP Ä. Kehityskeskusteluja voidaan Kuok san mukaan käydä onnistuneesti myös etänä. Yhtäkkiä hänen kanssaan onkin istut tava nokikkain kertomassa omista motivaation lähteistä ja urahaaveista. – Ryhmäkehityskeskustelussa ei tietenkään puhuta henkilökohtai simmista asioista, vaan esimerkiksi siitä, missä olemme tiiminä nyt, mitä kohti menemme seuraavaksi, mitkä rakenteet meillä toimivat ja millaiselle muutokselle on tarvetta. Hän huomauttaa, että kun kehitys keskustelut ovat osa työpaikan kult tuuria ja rakenteita, se kertoo myös oikeudenmukaisesta ja tasapuolises ta johtamisesta. Sitä seura sivat yksilökeskustelut kaikkien ha lukkaiden kanssa. Ryhmä poistaa paineita Kehityskeskustelun tueksi on hyvä rakentaa yhtenäinen teemarunko. 2 Rutiineja voi rikkoa. – Kohtaamisesta voi silloin tulla liian täyteen ladattu: tämä on nyt se hetki, jolloin pohditaan urapolkua ja henkilökohtaisia tavoitteita, arvioi daan suoriutumista, saadaan palau tetta. Lataus kasvaa entisestään, jos kehityskeskustelu on ainoa tilaisuus saada työstä sellaista palautetta, joka esimerkiksi vaikuttaa palkkaan. Jokaisella on oikeus hyvään kehityskeskusteluun. Ryhmäkehityskes kustelu voi poistaa tällaista painetta. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 1 Monta tapaa keskustella. Vinkit antoi organisaatioiden kehittämisen asiantuntija Irina Kuoksa. 3 Avaruutta katseeseen. Tuotko kehityskeskusteluissa esiin ideoitasi ja toiveitasi, mutta ne eivät ikinä johda mihinkään. – Mitä enemmän työpaikan toimin tamallit perustuvat tiimivetoi suuteen ja ryhmän auto nomiaan, sitä tärkeämpiä tällaiset yhteiset keskus telut ovat, Kuoksa huo mauttaa. Kehityskeskus teluissa jokainen saa tasapuolisesti oman aikansa. Kannat taakin selkeästi sopia, miten esiin tul leissa asioissa edetään. Jännitystä saattaa olla ilmassa myös silloin, jos työntekijä tapaa esihenki löään harvoin tai vain tiukasti agen dan mukaan johdetuissa palavereissa. Kuoksa kehottaa välttämään myös monen suuren teeman tuomista yhteen keskusteluun. voi löytyä vaikka mitä: uusia liiketoi mintaideoita tai uusia tapoja tuot taa palveluja tai vaikka verkostoitua muiden yritysten kanssa, Kuoksa sanoo. Kehityskeskusteluista tulee helposti pakkopullaa, jos työntekijä ei koskaan saa ajatuksilleen vastakaikua tai asiat jäävät ilmaan roikkumaan. – Se voi toteutua tai jäädä toteu tumatta, vaikka istuttaisiin saman pöydän ääressäkin. Kuoksa on toiminut HRjohtaja na ja sittemmin tehnyt yhteistyötä monenlaisten työpaikkojen kanssa
Teknologiset ratkaisut voivat vähentää näihin tehtäviin kuluvaa aikaa. Kaartisen mukaan tekoäly voisi esimerkiksi tuoda kulloinkin oleelliset potilastiedot automaattisesti ammattilaisen saataville havainnollisesti joko graafisen tai puhekäyttöliittymän kautta. – Ei lama pelkästään huono asia ole. Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työja elinkeinomisteriöstä on kuitenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen. – Esimerkiksi saksalaisyritys TLGG on arvioinut, että oikein hyödynnettynä tekoäly voisi säästää yli 30 prosenttia hoitajien aikaa, jonka he voisivat käyttää arvokkaampaan asiaan – asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitotyöhön, sanoo erikoistutkija Jouni Kaartinen VTT:ltä. Avoimen tilan lisäksi on hyvä olla huoneita, joissa voi keskittyä työhön, puhua puheluita ja järjestää kokouksia. Tutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksen infossa 17.12.2024. Hänen mukaansa työntekijän on osattava tehdä kriittisiä arvioita ja toimia ikään kuin koneen esihenkilönä. Tämä voisi edistää oikean palvelun piiriin pääsemistä, vähentää uusintakäyntejä ja parantaa hoidon seurantaa. KU VA AD O BE ST O C K tokseen. – Ei ole kyse pelkästään työpisteen toimivuudesta, vaan myös ympäristönhallinnasta, statuksesta ja omasta reviiristä, sanoo johtava tutkija Annu Haapakangas Työterveyslaitoksesta. Monitilatoimistot eivät Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tarjoa työntekijöille riittävää työrauhaa. Se vauhdittaa kehitystä ja talouden tuotantorakenteen uusiutumista, hän sanoi Ylen haastattelussa. Haapakankaan mukaan kokemus hyvästä työrauhasta syntyy, kun työympäristön ärsykkeiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen määrä on sopiva ja niitä pystyy itse hallitsemaan. Osa avoimesta tilasta voidaan pitää hiljaisen työn alueena. Tekoäly voisi olla myös erinomainen apuri potilaiden ohjeistamisessa niin palveluihin hakeuduttaessa, sairaalassa ollessa kuin sairaalajakson päättymisen jälkeenkin. Työpaikat eivät välttämättä häviä, mutta työn luonne muuttuu. Jotkut eivät pidä siitä, että tilat ovat jaetussa käytössä. Ajan tasalla oleva varausjärjestelmä takaa, että työntekijä voi luottaa siihen, että työn luonteeseen sopiva työpiste on saatavilla tarvittavana aikana. Tarpeet ovat myös yksilöllisiä. Ne, jotka kokevat toimiston työrauhan huonoksi, tekevät enemmän etätyötä. Merkittävä osa sairaanhoitajien ja lähihoitajien työpäivästä kuluu erilaisiin digitaalisiin tehtäviin, kuten potilaskirjauksiin, potilastietoihin tutustumiseen, ohjeistuksiin perehtymiseen ja niiden antamiseen. Y KSI SYY ETÄTYÖHALUKKUUTEEN on, että työnantajan tarjoamiin työtiloihin ollaan tyytymättömiä. Työrauhaa voi luoda tilajärjestelyillä ja pelisäännöillä. Samalla tekoäly ja edelleen jatkuva digitalisaatio pakottavat työpaikat muuS OTE-SEKTORI KAMPPAILEE säästöpaineiden, työvoimapulan ja kasvavan palvelutarpeen ristiaallokossa. Näin hoitajat ehtisivät kohdata hoidettavat paremmin ja hoitajien kuormitus vähenisi. Samassa haastattelussa tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa Aalto yliopistosta kannusti ihmisiä oppimaan pois entisestä. Teknologia ei korvaa ihmistä kokonaan, mutta koneavusteisuus lisääntyy. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Työrauha voisi houkutella työntekijät takaisin toimistolle Suorittavat työt vähenevät, uuden teknologian työt lisääntyvät Tekoäly hoitajien apulaiseksi Koronapandemian jäljet näkyvät siinä, että lähes joka kolmas palkansaaja on ollut lomautettuna tai työttömänä kerran tai useamman kerran viiden vuoden aikana. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Lyhyet P ITKÄÄN JATKUNUT laskusuhdanne muokkaa elinkeinorakennetta. VTT tutkii PROFIT-hankkeessa, miten tekoäly voisi tukea hoitajien työtä