TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1/2022 15 € Koululuokan TURVAVÄLINEET LISÄÄ VASTUUTA TUKIPALVELUTÖIHIN PITÄISIKÖ RADON MITATA MYÖS ETÄTYÖPAIKALLA. VÄSYMYS VOI KERTOA ESIDIABETEKSESTA Uusia ratkaisuja + LUOVA TYÖSKENTELY AVASI vuorovaikutuksen lukkoja TYÖVOIMAPULAAN Kotitaloustyön verotus keveni
Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Tuodaan työ näkyväksi
42 Työturvallisuutta luovalla otteella K Bussiyhtiö innostui taide lähtöisestä työskentelystä. Puunjalostusyritys halusi tunnistaa entistä herkemmin työkyvyn muutoksen merkit. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Lukuvinkit 8 Syö vireyttä työpäivääsi 10 Lukijoilta 12 Kotitaloustyön teettäjän verotus kevenee K 14 Tauon paikka Työ 16 Työvoimapula ratkesi purkamalla hierarkiaa K Virheiden pelko ylläpitää terveydenhuollon hierarkioita. 26 Työ ajassa Terveys 28 Perheyritys tuntee työntekijänsä Koskisella työterveyshuolto toimii tehdasalueella. 36 Väsymys voi kieliä esidiabeteksesta K Alttius sokeriaineenvaihdunnan häiriöille kulkee perimässä. MEHILÄISEN JA PÄIJÄTHÄMEEN HYVIN VOINTIYRITYKSEN, HARJUN TERVEYDEN, TOIMITUSJOHTAJA PETJA ORRE. 35 Istujan jumppa Takamuksen työvuoro. 46 Onko työpaikallasi jo tehty lakisääteinen radonmittaus. 48 Tapaturmainen kuolema Lakaisukonetta huoltanut kuljettaja sai surmansa. 50 Urapolulla 51 Ensi numerossa 28 32 Keuhkoahtaumatautia sairastava Heli Salo pukee happiviikset liikkeelle lähtiessään. 24 Arvostava kohtaaminen luo yhteisöllisyyttä Työyhteisön säännöt on hyvä luoda yhdessä. 20 Työpaikalla kipunoi – kokeilu käänsi suunnan Itseohjautuvuus paransi työilmapiiriä. KANNESSA PETJA ORRE KUVA MIKKO KÄKELÄ KU VA AI N O -K AI SA LO N KA KU VA O TT O KO IV U LA H TI Sisällys K = kannessa 1/2022. 38 Terveys ajassa Turvallisuus 40 Konkretiaa koulun turvallisuuteen K Rehtorien kehittämä turva kaappi ja salpa halutaan jo käyttöön Jyväskylässä. Esimiehet saivat siihen varhaisen tuen valmennusta. Hyvää johtajuutta mystifioidaan liikaa. 32 Hapesta puutetta Keuhkoahtaumatautia häpeillään. K Radonkaasua voi ilmetä sisäilmassa sekä työpaikalla että kotona
Sivulla 29 voisi olla samaa sarjaa oleva imagomainos, koska tulosten lukeminen voi houkutella tilaamaan lehden. Sama asettelu verkko-osoitteessa ja logossa kuin viimeksi takakannessa, toimi mielestäni hyvin. Ei kuitenkaan ole pelkästään jouluinen, vaikka siinä onkin paketti. Tekstiä muokkaan sitten kuvan mukaan. TAKAKANSI + SIVU 29 PYSTY Oma imagomainos Mietin, voisiko olla sama kuva kuin viimeksi takakannessa. Ehdotuksia mainoksen pääotsikkoon: Kohti kevyempää mieltä! Kevyempää oloa keholle ja mielelle! FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Tutustu & tee tilaus www.tunnejamieli.fi Kohti kevyempää mieltä! Tilaa hyvän mielen paketti tueksi työpaikalle, iloksi itselle, lahjaksi läheiselle. Toki jos löytyy jokin yhtä herkullinen symbolinen kuva, joka kuvaa parempaa/kevyempää mieltä ja sopii uuteen helmikuiseen kanteen, niin voi testailla. Ilmapallo on aika kiva idea
Siihen kuuluu mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää itseään. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Laadukkaaseen, ihmisläheiseen hoitotyöhön ja perehdyttämiseen tulisi olla riittävästi aikaa. Orren resepti on purkaa hierarkiaa ja toteuttaa palvelevaa johtamistapaa. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Miten lisättiin tukipalvelutyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Hän on samaa mieltä kuin Jaakkola: johtajiksi on nostettu ennemmin virkaiän kuin johtamishalujen ja -kykyjen perusteella. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 52. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 88 euroa, kestotilaus 78 euroa. Hän on tehnyt vastikään selvityksen hyvinvointialueiden johtamisesta sekä viime keväänä hoitotyön kehittämistä kartoittavan kyselyn hoitajille. Hyviäkin työpaikkoja alalla siis on, ja kokeneena työntekijänä Jaakkolalla on paljon valmiuksia edistää hyvää työkulttuuria. 20. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2022. s. Johtajiksi on ajautunut substanssiosaajia, joilta puuttuu koulutus johtamiseen. TÄHÄN LEHTEEN haastateltiin myös Päijät-Hämeen kuntien ja Mehiläisen yhteisyrityksen, Harjun terveyden, toimitusjohtajaa Petja Orrea. PÄÄTOIMITTAJALTA 2.2.2022 Yhtä mieltä muutoksen tarpeesta T AMMIKUUN ALUEVAALIT nostivat esiin taas sote-aloja vaivaavan työvoimapulan. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) KU VA JU HA SO MB Y AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Pääkirjoitustani varten keskustelin aiheesta Anu Jaakkolan kanssa, joka on työskennellyt liki 30 vuotta sairaanhoitajana sekä yksityisellä että julkisella puolella, nyt Sairaala Novassa Jyväskylässä. Työnantajansa tukemana hän opiskelee terveydenhuollon hallintoa ja johtamista ammattikorkeakoulussa. Työvoimapula pakottaa johtamiskulttuurin uudistumaan, sanoo viestintäja arvovalmentaja Jukka Saksi. Muutoskykyä ja uudenlaista ajattelua tarvitaan kaikkialla organisaatiossa. Myös arvostuksen ja vaikuttamismahdollisuuksien puute lisää halua poistua alalta. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Sote-ala kaipaa kuitenkin myös ulkopuolisia johtajia, jotka tuovat uusia näkemyksiä ja osaavat esimerkiksi viestinnän, liiketoiminnan ja palvelumuotoilun, esittää Jukka Saksi. Hän kertoi terveydenhuollon johtamisen olleen pitkään – ja osin edelleen – hierarkkista ja ammattitaidotonta. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Vuositilaus 98 euroa, kestotilaus 88 euroa. Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. Lääkäriksi alun perin valmistunut Orre on yksi terveydenhuollon ammattijohtajista, joita tarvittaisiin lisää. Työn kuormittavuus suhteessa palkkaan ajaa hoitajat pohtimaan alanvaihtoa. Kulttuurin murtaminen voi tarkoittaa myös sitä, että lääkärin työtapoja muokataan tukemaan hoitajien työn tehokkuutta. ANU JAAKKOLA PITÄÄ hyvin paljon työstään hoitajana ja esimiehenä eikä ole vaihtamassa alaa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot KYSELYN TULOKSET kertovat, että hoitajat pitävät paremman palkan lisäksi tärkeimpänä hoitotyön kehittämisen tavoitteena johdonmukaista ja oikeudenmukaista esimiestyötä
Omakohtaisessa teoksessaan Irtiotto – tarina toisesta mahdollisuudesta yritysjohtaja Petteri Kilpinen pohtii arvojaan sekä perheen, aseman ja saa vutusten merkitystä. Miestä vaivaa boreout, työhön tylsistyminen. Erkko halusi ymmärtää yleistynyttä ilmiötä ja kirjoitti aiheesta kirjan. Vertaistarinoiden ja asiantuntijoiden pohdintojen vuoropuhelu rytmittää tiukkaa asiaa tehden kirjasta kevyen lukea. PS-kustannus 2021. Suorittaminen päättyi työterveys huollon käyntiin. Kati BoijerSpoof Heikinheimo ja Riikka Ilmivalta. Moni asiaan havahtunut on kehittänyt itsel leen jaksamista tukevia rutiineja ja pannut ergonomian kuntoon etätyöpisteessään. Tai että sävelkorva puuttuu, ja siksi soittamisen oppiminen on mahdotonta. Etätyöaika on rasittanut heitä sekä henkisesti että fyysisesti. Entisenlaiseen ei voinut palata. Yhteisö, aivot, keho ja ravitsemus ovat saaneet omat lukunsa. Mutta voiko kiinnostusta kehittää, ja voiko lahjakkuutta oppia. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 LUKUVINKIT Vaivaton kirja raskaasta aiheesta Vinkkejä terveempään etätyöarkeen Pukumies kokee boreoutin Kun ilo katosi. Kiin nostus kohdistuu nyt kehon ja mielen kehittämiseen. ANNI ERKKO sinnit teli vaativassa työssä Kauppalehti Faktan toimituspäällikkönä. Kovasta juoksutavoitteesta tulee seu raava suoritus, jolla määrittää arvoaan ja käsitellä identiteettikriisiään. Hän irti sanoutuu hyvin palkatusta ja etuoikeuksia tarjoavasta työstä, mutta ei tunnu löytä vän tyydytystä uudessakaan työpaikassa. Jotkut uskovat, ettei heillä ole kieli tai matikkapäätä. Atena 2021. Yksilön synnynnäiset ominaisuudet eivät takaa menestystä Kasvun asenne oppimisessa. Tuuma 2021. Yksilön onnistumisten taustalla piilee aina muita ihmisiä, poliittisia päätöksiä, tietoja ja teknologiaa, joita kukaan ei olisi yksin kyennyt rakentamaan.. Miten jaksaisimme työelämässä paremmin. Erinomaisesti toimitettu teos! Etätyön hyvinvointiopas. Aivoillamme on kyky oppia uutta koko elinikämme ajan, ja kiinnostusta tylsiksi koke miinsa asioihin voi ruokkia. Miaon mukaan oppimisessa on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutukses ta. Kilpisen juoksu tuo tuloksia. Uupumus myös tarttuu. ERITTÄIN KUNNIANHIMOINEN ja tavoitteita asetta maan tottunut keskiikäinen liikemies kyllästyy itseensä ja tekemisiinsä. Kirjan lopussa mies oivaltaa, mitä hän työelä mässä haluaa tehdä. Työuupumukseen sairastuvat useammin kunnianhimoiset ja tunnol liset, mutta asiantuntijat korostavat työn rakenteiden merkitystä työuupu muksen aiheuttajana. Koska uudet tavat juurtuvat hitaasti, teoksen lopussa pohditaan lyhyesti myös rutiinien muodostumisen psykologiaa. Lahjakaskaan ei välty harjoittelulta. Kirjassaan Kasvun asenne oppimisessa psykologi ja valmentaja Minna Miao todistaa, että rajoittavat uskomukset Irtiotto – tarina toisesta mahdollisuudesta. Yllättävin havainto oli, että jokainen työuupumuksesta toipunut ajatteli sai rastumisen olleen yksi elämän parhais ta kokemuksista. Se pakotti tutkimaan omaa tekemisen tapaa. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN syövät oppimisen iloa ja heikentävät motivaatiota. Lukijan silmissä vilisevät paitsi kilo metrit ja maratonkaupunkien näkymät myös ylellisen elämän tunnukset: hienot ravintolat, matkat ja merkkivaatteet sekä julkisuuden henkilöt, joita Kilpinen on työssään tavannut. Ratkaisu löytyy lopulta juoksemisesta. Egon pönkittämi nen ei enää tunnu niin tärkeältä. Hyödyllisten haasteiden käyttöopas. ETÄTYÖN HAASTEET työntekijöi den hyvinvoin nille ovat tulleet ilmi kahden pan demiavuoden ai kana. Tuloksia ei välttämättä synny yksin ahertaen. MONELLA ON KÄSITYS , että synnyn näinen lahjakkuus ja äly määrittävät pitkälti menestyksemme elämässä. Epäterveet työn tekemisen tavat juontavat juurensa työyhteisöjen normistoista, jotka oh jaavat omistautumaan työlle. Bazar 2021. Moni huomasi, että omia tunteiden tarkastelu on tärkeää ja mielihyvä on lääkettä uupumiseen. Hän haastatteli sitä varten yhdeksää työ uupumuksen läpikäynyttä ihmistä sekä useita työhyvinvoinnin asiantuntijoita. Petteri Kilpinen. Anni Erkko. Joustava asenne oppimi seen kantaisi paremmin: voin oppia, vaikka lähtisinkin takamatkalta. Tässä kirjassa kaksi hyvinvoinnin, liikunnan ja työhyvinvoinnin ammatti laista, Kati Boijer-Spoof Heikinheimo ja Riikka Ilmivalta, tarjoavat tietoa parempien valintojen tueksi ja käytän nönläheisiä vinkkejä työarkeen. Minna Miao. Kaikille siirtymä ja uuden oppiminen ei ole ollut niin helppoa. Työuupumuksen hoito alkoi heti. Työstä irtaantuminen viikonloppulevon ajaksi ei onnistunut kahden lapsen äidiltä, vaan hän koki työviikon alkaessa olevansa yhtä ärtynyt, väsynyt ja toivoton kuin perjantaina kin
Helsingin Sanomat kirjoitti vuoden 2021 lopulla Kainuussa ja Keski-Uudellamaalla toteutetuista hankkeista, joiden tavoitteena on ollut purkaa terveyskeskusjonoja. Etäpalvelu on kaikkiaan lisääntynyt Suomen terveysasemilla korona-aikana. Terveysasemien uudistukset eivät ole sujuneet täysin kivuttomasti; sekä hoitajia että lääkäreitä on irtisanoutunut. TERVEYDENHUOLLON TIIMIT PURKAVAT JONOJA TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. 18 Miten houkutella työvoimaa alalle?. Kuntalaiset saavat oman hoitovastaavan, ja palvelut annetaan pääosin puhelimitse. S. Omat nimetyt asiakkaat tekevät työstä myös aiempaa itsenäisempää. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 P ERUSTERVEYDENHUOLTO KÄRSII resurssien riittämättömyydestä koko maassa. Samantyyppisessä mallissa Keusotessa Keski-Uudellamaalla etähoidon osuus on parin vuoden aikana vakiintunut 50–70 prosenttiin, eikä korkeampaa tasoa enää tavoitella. Työskentely tapahtuu tiimeissä, joissa vetovastuu vaihtuu ja lääkäri on tukena vaikka ei aina keskusteluyhteydessä potilaaseen. Niistä on helppo seurata, kuinka monta asiakasta hoitovastaavalla on ja kuinka suuri osuus kontakteista hoidetaan etänä. Kainuun terveysasemilla jonottomuus saavutettiin luopumalla vanhasta jaottelusta akuuttiin ja kiireettömään hoitoon. Artikkelin mukaan osa työntekijöistä pitää kuitenkin muutosta hyvänä. Numerot piirtävät työn ja ponnistelut näkyviksi. Painetta nopeamman palveluun tavoitteluun luo hallituksen päätös tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään vuonna 2023
Hän on tutkimusprofessori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Työterveyslaitoksesta.. Jos aamupala jää toistuvasti syömättä, kannattaa tarkastella omaa jaksamista ja keskittymiskykyä heti aamusta. Ensimmäisen pulman ja vastauksen näet viereisellä palstalla. KRISTA KORPELA-KOSONEN . Harva jaksaa tehdä täysipainoi sesti töitä, jos on pitkiä aikoja ravinnotta. En ole päivän ensimmäisinä työtunteina kovin tehokas, sillä tuntuu, että ajatukset ovat ihan jumissa. Joskus aamulla voi olla niin kiire, ettei aamiaiselle tahdo löytyä aikaa. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 A TERIARYTMI JA RUOKAVALINNAT ovat työssä jaksamisen kannalta yhtä tärkeitä asioita, kertoo tutkimusprofessori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta. – On hyvä tunnistaa, mitä ammatti ja työn tekeminen vaativat ja miettiä omaa käyttäytymistä suhteessa siihen, Laitinen toteaa. AJASSA S ÄÄNNÖLLINEN SYÖMISEN rytmi edistää työssä jaksamista. Kannattaisiko minun muuttaa ruokatottumuksiani. Kysyimme Jaana Laitiselta neuvoa, miten työvireyttä ja työssä jaksamista voisi parhaiten tukea ruokatottumuksilla. Mitä ja milloin tulisi syödä, että vire säilyisi koko pitkän päivän. Aamupala ei välttämättä maistu kaikille ihmisille heti heräämisen jälkeen. Joskus syy aamun huonolle ruokahalulle löytyy illan tottumuksista. Valtaosa ihmisistä hyötyy monipuolisesta ja perusterveellisestä ruokavaliosta, mutta lisäksi on tärkeää huomioida, millaisia erityistarpeita oma ammatti ja työ asettavat ruokailulle ja ruokatottumuksille. Hyvä ratkaisu voi olla se, että ottaa aamupalaeväät töihin mukaan. Fyysisesti raskas työ ja istumiseen painottuva toimistotyö tarkoittavat erilaisia tarpeita muun muassa energian saannissa ja nestetasapainon ylläpidossa. Sekä aivomme että lihaksemme tarvitsevat säännöl lisesti polttoainetta. Iltaruokailujen keventäminen voi auttaa painottamaan ruokarytmiä aiempaa enemmän aamuun. Toisaalta sekään ei edistä työkykyä, jos syö tunnin välein mutta tekee jatkuvasti epäterveellisiä ruokavalintoja. Ota käyttöön Jaana Laitisen vinkit. TEKSTI KRISTA KORPELA-KOSONEN KUVA SHUTTERSTOCK SYÖ VIREYTTÄ työpäivääsi Syö vireyttä työpäivääsi Kuittaan aamu palan yleensä kupillisella kahvia ja yritän pärjätä sillä lounaaseen asti. Jos on syönyt illan mittaan runsaasti, ruoka ei ehkä heti aamusta vielä maistu. Työ kyky ei pysy pitkään hyvänä, vaikka söisi ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa, jos ruokailukertoja on liian harvoin. Moni pitää tauon työssä myös aamupäivällä, jolloin ruoka saattaa maistua paremmin kuin varhain aamulla. Joissakin ammateissa on paljon henkistä kuormitusta, mikä saattaa altistaa stressija tunnesyömiselle. – Terveellinen ruoka sopivin ja säännöllisin väliajoin nautittuna on parasta toimintakyvyn kannalta, Laitinen sanoo. Ruokailu antaa energiaa työn tekemiseen ja työstä palautumiseen. Sarja jatkuu koko vuoden. Jos tilanne on huono, voi olla tarpeen miettiä, miten aamiaisen saisi aamuun mukaan
Ota käyttöön psykologi Virpi Kalakosken vinkit työnteon suju voittamiseen. tttlehti.fi/ digilehti. Kuitenkin huomaan keikkuvani ylhäällä vielä puoliltaöin. Klikkaa lehden kansikuvaa, niin pääset rekisteröitymään digilehden lukijaksi. Hei, tilaaja! Tiesithän, että voit lukea aiempien lehtien juttuja digiarkistostamme. Nukkumaanmenoa voi myös aikaistaa vähitellen, vaikka varttitunti kerrallaan, ja katsoa, miten se vaikuttaa olotilaan. HELINÄ KUJALA Lisää keskittymistä työhösi Saatko töissä vähemmän aikaan kuin etukäteen arvioit. Tästäkin kokeilusta kannattaa laittaa itselleen muistutus, kunnes siitä tulee uusi rutiini. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Joka päivä päätän, että tänään menen ajoissa nukkumaan. T OIMINNANOHJAUS JA prospektiivinen eli eteenpäin suuntaava muisti vievät melko paljon kapasiteettiamme. Univaje syö työtehoani seuraavana päivänä. Jos tavoitteena on olla unessa iltakymmeneltä, kellon voisi laittaa soimaan jo seitsemäksi muistuttamaan siitä, että vähitellen on syytä ryhtyä iltavalmisteluihin. Mene nettisivullemme tttlehti.fi/digilehti. Tämä voi estää sen, että illan tunnit humpsahtavat kuin huomaamatta ohi. Siksi kestää usein jonkin aikaa, ennen kuin uudet rutiinit syntyvät. Apukeinona voi kokeilla esimerkiksi unikelloa samaan tapaan, kun herätessämme käytämme herätyskelloa. Harmit tavatko keskeytykset, pät kiikö muisti
Aiemmin kieltä ei ole tarvinnut käyttää, joten sanat ovat unohtuneet ja puhuminen nolostuttaa. Artikkeli avasi kuitenkin haasteen nimien muokkaamisessa, tämä ei niin helposti ja yksiselitteisesti muutu. Se, että titteleiden perässä on sana mies, ei määritä minua vähemmäksi kuin olen. Tai että halutaan erottaa esihenkilö jos tain muusta elollisesta esiasiasta; nyt siis puhutaan ihmisestä! Erittäin epäonnis tunut. Naurettavaa. Itse olen aina uskaltanut puhua vierasta kieltä, vaikka muutaman sanan. Palautetta jutusta annettiin lomakkeella ja suoraan juttua kommen toimalla. Pelkästään yksi virke tilaisuuden alussa voi siis mahdollistaa paljon. Otan aiheen esille seuraavassa työsuojelutoimi kunnan kokouksessa. Miksi ei voi suosia ytimekästä suomalaista sanaa pomo. Tästä jutusta sain vinkkejä ja rohkaisua, miten kehittää omaa kielitaitoani. Ulla, vielä luottamusMIES: Kannatan täysin sukupuolineutraaleja ammatti nimikkeitä! Ammattinimikkeet ovat muu tenkin muokkaantuneet ajan saatossa, miksi nyt pitäisi jökähtää vanhaan. Yksinkertaista, mutta ei helppoa, ja siksi olikin hyvä, että tähän oli tarjolla ihan käytännön vinkkejä. Esihenkilö on terminä keinotekoinen ja syvältä. Olen nainen, virkamies ja esimies. Työpaikoilla suunnataan kohti neutraalia kieltä On hienoa, että ammattinimikkeitä ollaan muuttamassa nykyaikaisemmiksi. Teen tuntitöitä luennoitsijana, ja opin totuokioiden alussa kehotan kuulijoita hyödyntämään käytössä olevaa tilaa si ten, että voi aina halutessaan liikuskella. Lupaan luopua sanasta esimies/ virkamies, kunhan tilalle keksitään jokin luonteva sana ilman ”henkilöitä”. JUTTU SUKUPUOLINEUTRAALEISTA ammattinimikkeistä puhutti useita luki joitamme. Miksei päällikkö. Kannatan pystypöytien lisäämistä erilaisiin luentosaleihin ja kokous tiloihin. Esihenkilösana on kauhistuttava. Juttu sisältää kokeilemisen arvoisia vinkkejä kielitaidon kohenta miseen. On uskomatonta, että vaikka kaikki istumisen haitat tiedetään, ei muutoksia tunnu tapahtuvan. Jutusta paljastuu kaikki olennainen: hymy auttaa, jos sanasto tai kieli oppisääntö on hukassa, mutta ne – ja esiintymisen rohkeus – palautuvat puhumalla. LUKIJOILTA 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 NUMEROSSA 6/2021 lukijoita kiinnosti eniten juttu, jossa valmistuksen suun nittelija Katri Ojala kertoi rohkaistu neensa käyttämään englantia työssään. Tai että sanoilla korostetaan eroja. Onneksi työpaikoilla alkaa olla sähköpöytiä. Annika, aikoinaan "mittarityttö": Ehdottomasti nimikkeistön tulee uu distua ja elää ajassa. Se ei ole vaikuttanut hakeutumiseeni alalle, joka ei todellakaan ole enää vuo sikymmeniin ollut yksistään miehinen. Rohkaiseva ja kannustava teksti. Itse seison koulutuksissa ja seminaareissa aina salin takaosassa, koska en miten kään jaksa istua pitkiä aikoja. Työnteon uskottavuus ei ole kiinni istumisesta – näin saat liikettä kokoukseen Yrityksessäni moni tekee seiso viltaan töitä omalla paikallaan, koska kokouksissa istutaan. Minusta pelleily nimikkeiden kanssa liittyy ylenpalttiseen anteeksipyytelyyn, joka on yhteiskunnassa mennyt ihan liiallisuuksiin ja naurettavuuteen asti. Artikkeli käsitteli henkilön omakohtai sia kokemuksia, joiden kautta on helppo samaistua tilanteisiin, joissa kielitaidot tomuus on korostunut tai aiheuttanut päävaivaa. Kielitaito kehittyy puhumalla Työpaikoilla suunnataan kohti neutraalia kieltä KU VA ER KK I M AK KO N EN KUVA HELINÄ KUJALA. Lisäksi kuunnellessa einatii vin kieltä joutuu pinnistelemään. Esihenkilö tuo mieleeni jostain syystä aina ensimmäisenä sanan esinahka. Komppaan ehdottomasti ajatusta, että ”lievä kömpelyys on pienempi ongelma kuin se, että sanat sulkevat ihmisiä ulos”. Jos ei muuta ongelmaa ole työelä mässä niin hyvinpä on asiat… Itse olen toiminut 40 vuotta mittamiehenä, eikä asia ole kyllä häirinnyt pätkääkään. Mutta on aika raskasta, kun palaverit käydään ja muistiot kirjoitetaan vieraal la kielellä. Työssäni valtakunnallisena asian tuntijana olisi hyötyä osata puhua ruotsia. Vaikka yksittäinen naisesimies ei kokisikaan miespäät teestä ongelmaa, tuota tunnetta ei voi yleistää. Se kuulostaa etäiseltä, ja sitähän tehtä vänkuva ja työntekijä ei saa olla. Johtaja on liian hieno kaikkeen esimiestoimintaan… tosin johtajat ovat nykyisin jo presidenttejä, niin miksei… LUKIJAMME INNOSTUIVAT myös antamaan vinkkejä istumisen vähen tämiseksi
Parasta juttua voit äänestää verkossa 7.3. Vuoden ensimmäinen lehti kiri kisassa kolmanneksi. Tai ainakin uskaltaisi katsoa. Voimaannuttava valokuvaus tekee näkyväksi Jokainen haluaisi, että joku näkisi minut sellaisena kuin olen. 1/2021 Hyvä kansiot sikko, suosikki värini ja valloit tava hymy! 5/2021 Onnistunut graafinen kokonaisuus ja värimaailma! 2/2021 Paras asettelu! 6/2021 Keltainen väri luo energistä vaikutelmaa pimeään loppuvuoteen. Tulin hyvälle mielelle, ja hymy kasvoilla on tarttuva. Oli hyviä käytännön ohjeita, tietoa ja kannustettiin toimimaan. Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautetta antaneille ja kansikuvakisassa äänestäneille!. Lepotauot auttavat jaksamaan työssä Hyvä kirjoitus siitä, kuinka työntekijä on huomioitu ihmisenä työyhteisössä. Tietotyötä tekevät hakeutuvat haasteellisiin tehtäviin kokeakseen työn imua Motivaatio on kiinnostava asia, josta puhutaan turhan usein itsestäänselvyy tenä. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutis kirjeessämme kiinnosti sinua eniten. Taukoliikkujan tapaturmavakuutus kaipaa tarkastelua Ilmeni ihan uusi juttu minulle: mahdollisuus keskipäivän liukumaan. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Voittajakansi Seminaareissa juontaja kehottaa heti alkupuheessa kuulijoita antamaan kiitos aplodit seisten! Helppo tapa tau ottaa pitkäkestoista istumista. Kerro se tai anna muuta palautetta. MUUT JUTUT Naisten ja miesten töistä kaikkien töihin Napakka kirjoitus aina ajankohtaisesta aiheesta. Kansi sai 38 prosenttia annetuista äänistä. Liki yhtä paljon ääniä sai juhlanumero 5:n kansi, 34 prosenttia äänistä. Se koostuu monista eri asioista ja vaihtelee. LUKIJAKILPAILUN ARVONNASSA Mousetrapper Alpha -hiiriohjaimen voitti Tiina Jokio ja TopCousins Hima Big Lifter -seisomatyötason Jussi Kruus. Millainen etätyöntekijän tapaturma oikeuttaa korvaukseen. Tästä asiasta todella tarvitaan lisää tietoa. Arvomme palautetta antaneiden kes ken työelämää käsitteleviä kirjoja. 3/2021 Mukava nähdä välillä mies kansikuvassa! Virkeä ja vihreä kansi. Virpi Aittokosken hymy ihastutti SUOSITUIN VUODEN 2021 TTTlehden kansista oli numero 4, jossa hymyili iloisesti projektipäällikkö Virpi Aittokoski
TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK KOTITALOUSTYÖN TEETTÄJÄN verotus kevenee senttia ja enimmäismäärä on 2 250 euroa. Maksimivähennyksen verotettava saa käyttäessään palveluja 6 000 euron edestä. Vuoden alusta lähtien kotitalous-, hoivaja hoitotyöt ovat työn teettäjälle aiempia vuosia edullisempia. Muutos koskee vuosia 2022–2027. Kotitalousvähennyksen saa paitsi omassa asunnossa myös vanhempien luona ja vapaa-ajan asunnolla tehdyistä tavanomaisista kotitaloustöistä. AJASSA. Omavastuu on 100 euroa vuodessa henkeä kohti, joten jos vähennettävä euromäärä jää yhteensä alle 3 500 euron, puolisoista toisen kannattaa tehdä kotitalousvähennys. Verokorttihakemuksella ei voi pelkästään ilmoittaa vähennystä, vaan samalla pitää ilmoittaa arvio vuoden tuloista. Entä mitä tulee tietää, jos itse palkkaa työntekijän. Muutos koskee vuosia 2022–2023. Kotitalousvähennyksen voi saada vain käyttäessään sellaisen yrityksen palvelua, joka on ilmoitettu ennakkoperintärekisteriin. Ilmoitus tehdään omavero.fi-palvelussa kohdassa Verokortit ja ennakkovero. Kotitalousvähennys tehdään suoraan verosta Koska kotitalousvähennysraja lasketaan verotettavaa henkilöä kohti, kahden hengen taloudessa rajat ovat kaksinkertaiset. Jos palvelun arvo viime vuonna oli sama 4 000 euroa, vuoden 2021 siivoukset maksoivat verotettavalle 800 euroa enemmän eli 2 500 euroa. Lastenhoito ja vanhusten ja vammaisten hoivaja hoitotyökin kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Tammikuussa maksettavaan palkkaan käytettiin vielä vuoden 2021 verokorttia, joten muutoksia veroprosenttiin ehtii hyvin hakea alkuvuodesta. Vähennyksen voi huomioida ennakkoperinnässä Uudet verokortit ovat jo saapuneet. Osa vähennyksistä pysyy ennallaan Remonttitöiden vähennykset eivät juuri muuttuneet edellisiin vuosiin verrattuna. Huomaa, että vähennykset tehdään aina kyseisen vuoden verotuksessa. Kotitalousvähennys tehdään suoraan verosta, jolloin sen vaikutus on suurempi kuin useimpien muiden verovähennysten. Määrä nousi nyt 3 500 euroon, ja vähentää saa peräti 60 prosenttia työn osuudesta. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 H ELPOTTAISIKO ARKEA, jos osan kodin siivouksesta ulkoistaisi. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa, jolloin työstä jää verovähennyksen jälkeen maksettavaksi 4 000 – 2 300 = 1 700 euroa. Esimerkiksi jos henkilö teettää tänä vuonna siivoustyötä 4 000 euron edestä, hän vähentää 60 prosenttia, joka on 2 400 euroa. Vielä viime vuoden verotuksessa yritykseltä ostetun työn osuudesta sai vähentää 40 prosenttia ja vähennyksen määrä oli henkeä kohti korkeintaan 2 250 euroa. Uuteen veroprosenttiin vaikuttavat henkilön ansiotulot ja teetetyn työn arvo. Kunnossapitoja peruskunnostustöistä vähennys on 40 pro Vuosi 2022 toi määräaikaisia muutoksia kotitalousvähennykseen. Kun haet jälkikäteen veroilmoituksessa vähennyksiä viime vuonna teetetyistä töistä, laskelmassa käytetään vuoden 2021 vähennyslukuja. Kotitalous-, hoivaja hoitotyötä teettävä ja öljylämmityksestä luopuva hyötyvät muutoksesta. Omille vanhemmille voisi myös hankkia apua ja vaikka tietokoneen tai digiboksin asennuksen. Tällöin kotitalousvähennys voidaan ottaa huomioon jo ennakkoperinnässä, jolloin veroprosentti laskee. Kotitalousvähennyksestä voi tehdä ennakkoilmoituksen samalla, kun tekee uuden verokorttihakemuksen tai hakee uutta ennakkoveroa. Silloin omavastuu maksetaan vain yhden kerran. Vain öljylämmityksestä muuhun lämmitysmuotoon siirtyvän remonttia tuetaan runsaammin kuin ennen (60 prosenttia ja 3 500 euroa). Jos kotitalousvähennystä aikoo hyödyntää, verotettavan kannattaa ilmoittaa suunnitellusta työstä ennakkoon. Artikkelin tiedot tarkisti Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen. Ilmoitusta varten työn tekevän yrityksen ja arvion kustannuksista tulisi olla selvillä
Jos palkkaat itse työntekijän, sinun täytyy myös vakuuttaa hänet. Työttömyysvakuutusmaksuissa neuvoo Työllisyysrahasto. Maksut suoritetaan Verohallinnon pankkitilille. Työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Ostettaessa yrityksen työtä ei tarvitse huolehtia vakuutuksista. Palkka ilmoitetaan Verohallinnon ylläpitämään tulorekisteriin, ja ennakonpidätys palkasta tehdään vero kortin mukaan. Työnantaja huolehtii myös työttömyysvakuutusmaksuista silloin, kun kotitalouden kalenterivuoden aikana maksamat palkat ylittävät 1 300 euroa. Työnantajan pakollisia vakuutuksia ovat työeläkevakuutus sekä työtapaturmaja ammattitautivakuutus. Kun työsuhde on määräaikainen, työnantaja voi hoitaa työeläkevakuutusmaksut ilman vakuutussopimusta. Vuosina 2022–23 kotitalousja hoivatyön osalta saa vähentää 30 prosenttia palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Samat edut saa ensi vuonna öljylämmityksestä luopuva remontin teettäjä vuoteen 2027 asti. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta, vähennystä ei saa esimer kiksi remonttityöhön liittyvistä mate riaaleista tai siivouksessa käytettävistä aineista ja välineistä. Lisätietoja työeläkevakuutuksesta antavat työeläkeyhtiöt. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Kun palkkaat työntekijän Jos itse palkkaa työntekijän työsuhteeseen, on huolehdittava työnantajavelvoitteista. – Lasku johtuu ennen kaikkea siitä, että haetun kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ja työn osuudesta vähennettävä prosenttiosuus laskivat vuoden 2020 alusta, ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta kertoo. Silloin työnantaja voi valita eläkevakuutusyhtiön tulorekisterissä tai Palkka.fipalvelussa. Työnantajan tehtävä on huolehtia myös sairausvakuutusmaksun maksamisesta. Vakuutusmaksun määrään vaikuttaa se, mitä työtä teetetään ja millainen tapaturmariski työssä on. Työtapaturmaja ammattitautivakuutus on otettava, jos kotitalous maksaa työntekijöillensä palkkaa kalenterivuoden aikana yhteensä yli 1 300 euroa. Vuonna 2020 työstä vähennettävä osuus laski 50 prosentista 40 pro senttiin. VEROHALLINTO MYÖNSI vuonna 2020 kotitalousvähennyksiä 19 prosenttia vuotta 2019 vähemmän. Muiden remonttitöiden osalta kotitalousvähennys pysyy samana kuin viime vuonna eli vähennys on 15 prosenttia. Kotitalousvähen nyksen prosentti on vaihdellut viime vuosina. Työn teettäjä saa tiedot vahinkovakuutusyhtiöstä
Kahvila myymälässä työskentelevä Charlotte Aarnio on melko uusi työntekijä yrityksessä. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 TEKSTI JA KUVA PETRI HÄNNINEN Tauon paikka Taukoja pidetään silloin, kun keritään. Hän kokeili tuolia ensimmäistä kertaa. Yrityksessä huolehditaan siitä, että kaikki pääsevät välillä hengähtämään. Kuvasarja kertoo siitä, mitä työtauoilla tapahtuu. Onko teidän työpaikallanne keksitty hyviä keinoja irrottautua työstä. Anna vinkki: toimitus@tttlehti.fi. Uotilan leipomon taukotiloissa Pälkäneellä henkilöstön käytössä on hierova nojatuoli
KYSYTÄÄN TYÖNTEKIJÖILTÄ ITSELTÄÄN! TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 16 Työvoimapula ratkesi purkamalla hierarkiaa 20 Työpaikalla kipunoi – kokeilu käänsi suunnan 24 Arvostava kohtaaminen luo yhteisöllisyyttä 26 Työ ajassa S. S. Koulutuspaikat pisteytetään kyselyn perusteella, ja arviot ovat nähtävillä Nuorten Lääkärien Yhdistyksen sivuilla nly.fi. Liian kuormittavassa koulutuspaikassa tähän ei ole resursseja. 16 Miten lääkärit saatiin viihtymään terveyskeskustyössä. Lääkärilehti (2021) julkaisi kyselyn tulosten pohjalta arvion ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevien lääkärien halukkuudesta suositella koulutuspaikkaansa. Tässä numerossa. Toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi koulutuspaikan arvioinnis sa nousi systemaattinen ote koulutuksen toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaajalle määritellään osaamis tavoitteet aloittaessa ja hän saa säännöllisesti palautetta toiminnastaan. Se edellytti mahdollisuutta työajan puitteissa etsiä vastauksia kohdattuihin ongelmiin. Suositeltavuuslistauksen tarkoitus on motivoida työ paikkoja kiinnittämään huomiota työoloihin ja kannustaa uudistuksiin. Eniten suositeltiin paikkoja, joissa työn kuormittavuus mahdollisti oppimisen. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 N UORTEN LÄÄKÄRIEN YHDISTYS ja Suomen Lääkäri liitto järjestävät vuosittain koulutuspaikkakyselyn erikoistuville lääkäreille. Kysely kartoittaa lääkä rien saamaa koulutusta ja ohjausta sekä työoloja ja työn kuormittavuutta heidän sen hetkisessä terveydenhuollon koulutuspaikassaan
Joustoa, tukea ja mahdollisuus kehittyä Keravan terveyskeskus tarjosi työntekijöille mahdollisuutta työskennellä osa-aikaisesti sekä pitää halutessaan vapaata ja lähteä vaikka reppureissaamaan pariksi kuukaudeksi, kunhan siitä sovitaan yhdessä. – Terveyskeskuslääkärin työ on vaikeaa ja pahimmillaan uuvuttavaa. Tilannetta ratkomaan palkattiin terveydenhuollon erikoislääkäri Petja Orre, joka nosti terveyskeskuksen nopeasti jaloilleen. Terveyskeskukseen saatiin riittävästi lääkäreitä ja heitä palkattiin hieman enemmän kuin tarvittiin, jotta joustot onnistuvat. Tämä kulttuuri kukoistaa silloinkin, kun virheet eivät vaaranna potilaiden turvallisuutta. Orre on pohtinut, mistä hierarkia johtuu, ja nostaa yhdeksi syyksi virheiden pelon. Usein puhutaan Suomen huonosta terveydenhuollon johtamisesta. Pandemia on kuormittanut sitä lisää. Toinen tekijä on vahva mallioppiminen. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 K ERAVAN terveyskeskuksella oli kriisi ja pula lääkäreistä. Virheiden pelko ylläpitää hierarkiaa Keravan terveyspalveluja kaksi ja puoli vuotta johtanut Petja Orre korostaa, ettei hän tehnyt Keravan ihmettä yksin vaan yhdessä sosiaalija terveyspalvelujen toimialajohtaja Markus Paanasen ja muiden esihenkilöiden kanssa. Me saimme kuitenkin nuoria innostumaan yleislääkäriksi erikoistumisesta, Orre sanoo. Työkuorma muuttui siedettäväksi. Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta opiskella ja kehittää itseään. Koska lääkäreitä on liian vähän, työnantajan on houkuteltava heitä. Hän ei hoida potilaita vaan hänen tehtävänsä on mahdollistaa se, että muut ammattilaiset voivat tehdä työtään. Lääkäreiden integriteetti eli koskemattomuus on hyvin vahva. Raha ei kuitenkaan yksin riitä motivaattoriksi silloin, kun työntekijällä on mahdollisuus valita, missä hän työskentelee. Orre muistuttaa, että suurin osa ihmisistä käy töissä saadakseen palkkaa. Puhutaan Keravan ihmeestä. Rekrytointi on neuvottelua siitä, mitä työnantajalla on tarjota. Työnantajan on tehtävä itsestään houkutteleva muilla keinoin. Lääkäripula hellitti Keravalla työskentelykulttuuria ja asenteita muuttamalla sekä henkilöstön tarpeita kuuntelemalla. Lääkäreiden rekrytoiminen on ammattilaisista kilpailemista. Orre pitää yhtenä syynä sitä, että johtaviin asemiin nostetaan ennemmin virkaiän kuin johtamishalujen ja -kykyjen perusteella lääkäreitä, joille johtajan pesti on pakkopullaa. TEKSTI TIINA KOMI KUVAT MIKKO KÄKELÄ TYÖVOIMAPULA RATKESI purkamalla hierarkiaa. Orre siirtyi tämän vuoden alussa Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyrityksen, Harjun terveyden, toimitusjohtajaksi. Olisiko toimintamallista apua myös muilla työvoimapulasta kärsivillä aloilla. – Meillä on vahvat hierarkkiset rakenteet, joita itse ylläpidämme. Talossa oli pitkäaikaisia, työhönsä sitoutuneita sairaanhoitajia, jotka antoivat tukensa työharjoittelua tekemään tuleville nuorille lääkäreille. Hallitsemattomuuden tunne aiheuttaa stressiä. Kliinisessä työssä pyritään välttämättään virheitä, ja tällaista kulttuuria on helppo hallita ohjesäännöillä ja hierarkialla. Työtyytyväisyys kasvoi. Työn kuormittavuus väheni, ja positiivinen kulttuuri voimistui
1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Työntekijällä täytyy olla aamuisin muitakin syitä tulla töihin kuin palkka, sanoo Harjun terveyden toimitusjohtaja Pekka Orre, joka teki ihmeitä aiemmassa työpaikassaan.
Kun yhdessä on esimerkiksi sovittu, että kaikki kohtelevat toisiaan ystävällisesti ja tasapuolisesti, siitä ei livetä.. 7 Fyysinen ympäristö 8 Työvälineet Lähde: Työnantajabrändi ja työtekijäkokemus. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 Jotta hierarkkisia rakenteita pystyy purkamaan, ihmisten täytyy päättää tietoisesti, että he toimivat toisin kuin tähän asti. Orren ovi on aina auki, ja työntekijöille on matala kynnys tulla juttusille. Merkityksellisyyden kokemus on henkilökohtainen ja subjektiivinen. Hän haluaa olla palveleva johtaja, jonka tehtävä on mahdollistaa, että muut voivat onnistua työssään. Se syntyy sekä positiivisista että haastavista kokemuksista. Vaikka työntekijä olisi talon paras, hänelle ei sallita arvojen vastaista käytöstä, eikä sitä sallita esihenkilöillekään. Hyvää johtajuutta mystifioidaan Petja Orre ajattelee, että johtajan täytyy luottaa ihmisiin ja antaa heille vastuuta. Orre on pyrkinyt lounastamaan mahdollisimman usein lääkäreiden kanssa ja osallistumaan hoitajien kahvitunnille. Hyvät ihmissuhteet ovat ihmiselle välttämättömiä. Työntekijä voi tulla kuulluksi ja saada silti hyvin perustellun ei-vastauksen toiveisiinsa. 4 Hyvinvointi 5 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö sisältää työpaikan ihmissuhteet ja tunne-elämän sekä asiakassuhteet. (Alma Talent, 2021) – Ihmiset haluavat tulla arvostetuiksi, hyväksytyiksi ja aidosti kuulluiksi. Kulttuurilla tarkoitetaan jaettuja uskomuksia, arvoja ja toimintatapaa. Yhdessä sovittu pitää Petja Orre ei lupaa, että Keravan mallia toistamalla kaikkien kuntien ongelmat ratkeavat. Sen sijaan alan haasteena on johtaa terveydenhuollon järjestelmää niin, että lunastetaan julkisen terveydenhuollon lupaus kansalaisille ja saadaan rahat riittämään. Keravan terveyskeskuksessa pidetään kiinni esimerkiksi yhdessä sovituista arvoista ja hyvästä työilmapiiristä. Joskus pelätään, että työntekijöiden kuunteleminen johtaa kukkoiluun ja sooloiluun. 2 Kulttuuri Strategia ja kulttuuri ovat johtamisen tärkeimmät työkalut. 6 Työn ominaispiirteet Niitä ovat muun muassa työn moninaisuus, tehtävän työn laatu, haastavuus ja työn määrä sekä työntekijän suhde työhönsä ja sen tekemiseen. Terveyspalvelujen johtaminen ei eroa muiden asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. 3 Johtaminen Työntekijän suhde omaan esihenkilöönsä rakentaa tai heikentää työntekijäkokemusta. Muutos lähtee ennen kaikkea työskentelykulttuurista ja asenteista sekä työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden kohtaamisesta. Työntekijäkokemuksen osatekijät 1 Olemassaolon tarkoitus – merkityksellisyyden kaipuu Merkityksellisyys voi syntyä työn, työtehtävien, vuorovaikutuksen ja organisaation merkityksen yhdistelmänä. – Pyrimme tietoisesti poistamaan kaikkea, mikä vähentää vuoropuhelua työyhteisössä. Matala hierarkia lisää työssä viihtymistä. Se syntyy persoonista, kohtaamisista ja aidosta luottamuksesta, hän sanoo. Miika Huhta ja Visa Myllyntaus. Työnantajan on lunastettava joka päivä osuutensa sopimuksesta, jonka täytyy sisältää enemmän kuin sen, että työntekijä tulee töihin ja työnantaja maksaa palkan. Keravan terveyskeskuksessa on Orren mukaan matala hierarkia, koska esihenkilöt pyrkivät siihen aidosti. – Hyvää johtajuutta mystifioidaan liikaa
Niitä kehittämällä työnan taja voi tehdä itsestään entistä houkut televamman ja erottua kilpailijoistaan. Työntekijäkokemus on aina subjektiivi nen. Teoksen toinen kirjoittaja on Miikka Huhta. Sen jälkeen johto voi miettiä, millaisia työntekijöitä he haluaisivat palkata ja hyödyntää vielä haastattelutilanteita sen selvittämiseksi, mitä potentiaaliset työntekijät toivovat. Ihmiset haluavat nähdä, että heidän työllään on yhteys johonkin suurempaan hyvään. Usein ajatellaan, ettei julkisella sektorilla pystytä teke mään työntekijöiden houkuttelemiseksi samoja asioita kuin yksityisellä, mutta Myllyntaus muistuttaa, että julkisella puolella on omat vahvuutensa. Jos työntekijöitä on liian vä hän, työ käy raskaaksi ja ihmiset väsyvät ja sairastelevat. Työntekijäpula ei katoa. Työpaikan vaihtaminen on etätyö läiselle helppoa, koska ainut, mikä vaihtuu, on sähköpostiosoite. Työvoimasta kilpaillessa työpaikan houkuttelevuus on entistäkin tärkeämpää. Esimerkiksi taksikuskit haluavat työltään eri asioita kuin papit. Myllyntaus uskoo, että osaajista kilpaillaan jatkossa työvoimakokemuk sella. Esimer kiksi Helsingin kaupunki on onnistunut hyvin työantajabrändinsä rakentami sessa. Johtaminen on tukevaa ja valmentavaa. Mitä työntekijät toivovat. Työn antajan kannattaa kuunnella työnteki jöiden tarpeita ja pyrkiä vastaamaan niihin mahdollisuuksien mukaan tavalla tai toisella, yhteisöllisyyttä vaalien ja työntekijöitä sitouttaen. Osa ei ha lua palata vielä työpaikalle vaan haluaa jatkaa etätöissä pandemian jälkeenkin. Visa Myllyntaukselta ilmestyi viime vuonna kirja Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus. Jos alalla on työvoimapula, työpaikan houkuttelevuutta voi kartoittaa ensin nykyisten työntekijöiden avulla. Tämän muistaminen helpot taa olennaiseen keskittymistä. Parempi palkka houkuttelisi ihmisiä töihin, mutta se ei yksin riitä niin kauan kuin resursseista on pulaa. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Kaikissa asioissa, joita työpaikalla Yrityksen tai muun työnantajan veto voimaisuus riippuu paitsi organisaatios ta myös toimialasta. Rekry toinnin ja työnantajabrändin asiantun tija Visa Myllyntaus kertoo, että on vain vähän sellaisia kriteerejä, jotka houkut telisivat kaikkia työntekijöitä. Esimerkiksi pätevistä varhaiskasvatuk sen opettajista on pula. H OUKUTTELEVASSA TYÖPAIKASSA pidetään huolta työntekijöiden hyvinvoin nista ja kannustetaan heitä oppimaan. Perheellisen kriteerinä voi olla se, että työpaikka sijaitsee lähellä kotia. – Eri ammateissa toimivat arvioivat työpaikkoja eri tavalla. Kriteerit ja tarpeet vaihtuvat myös elämäntilanteen mukaan. KUV A ME E RI U TT I tapahtuu, ei ole kyse työntekijäkoke muksesta. Visa Myllyntaus määrittelee työn tekijäkokemuksen työnantajan ja työn tekijän vuorovaikutuksesta työnteki jässä herääviksi ajatuksiksi ja tunteiksi. Kysyä esimerkiksi, onko jotain, mitä he toivoi sivat työnantajaltaan ja miten asioita heidän mielestään kannattaisi kehittää. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Työntekijäkokemus ON TULEVAISUUDEN KILPAILUVALTTI Osaajista on pulaa monilla aloilla. Vetovoimatekijöillä voi erottua Työntekijäkokemus ja työnantajabrändi kuvastavat työpaikan sisäistä ja ulkoista vetovoimaa. – Työpaikan vaihtaminen on etä työläiselle helppoa, koska ainut, mikä vaihtuu, on sähköpostiosoite, Myllyn taus karrikoi. Osa taas kaipaa yhteisöllisyyttä. Melkein mikä tahansa organisaatio voi tehdä itsestään entistä houkutte levamman, mutta muutos vaatii aikaa. Rekry tointihaasteet tulevat olemaan nykyistä useammin kasvun esteinä. Etätyö on hyvä esimerkki. Tutkimusten mukaan nouseva trendi on työn mer kityksellisyys. Oravanpyörä jatkaa pyörimistään. Organisaatio voi voittaa kilpailussa kehittämällä työn tekijäkokemusta nyt, kun tilanne ei ole vielä niin paha kuin tulevaisuudessa.
Iin ateriapalvelun keskuskeittiössä Mertassa kokkina työskentelevä Aija Ylisirniö oli ehtinyt olla kunnalla töissä vuoden verran, kun kokeilu alkoi. Työpaikalla kipunoi ja kipuiltiin. Meillä on sekä pitkän uran tehneitä ikääntyviä että nuoria tulokkaita. Pitkään kunnalla töissä olleet olivat tottuneet tekemään työnsä tietyllä tavalla, kun taas uudet halusivat hoitaa ne ihan eri lailla. Hän arvioi sen olevan monen tekijän summa. – Tänne töihin tullessani ajattelin, että moni asia ei toiminut kuten pitäisi. – Halusimme antaa työntekijöille valmiuksia toimia oman harkinnan mukaan ja esimiehille työkaluja itse ohjautuvuuden tukemiseen ja sitä kautta parantaa työmotivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Korona kärjisti ongelmia, kun esimiehet patistettiin etätöihin eivätkä voineet olla fyysisesti läsnä kannustamassa päätöksiin. TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT IIN KUNTA TYÖPAIKALLA KIPUNOI – kokeilu käänsi suunnan Puhuimme asiat halki pienryhmä keskusteluissa, ja otimme keskus teluihin mukaan myös asiakkaan.. Uusi toimintatapa lisää työntekijän valinnanvapautta esimerkiksi töiden järjestelyissä mutta samalla myös vastuuta niiden tekemisestä, Hautamäki tiivistää. Uusien tapojen omaksuminen edellyttää asennemuutosta eikä siksi tapahdu noin vain. Tulokset ovat rohkaisevia. Ehdin päätellä, että tässä työpaikassa en kovin kauan vanhene, mutta jo kokeilun aikana tekemisen tavoissa tapahtui käänne parempaan, hän kertoo. Lisää vapautta mutta myös vastuuta Ateriaja puhtauspalvelut hoitavat siivouksen ja ruokatuotannon kunnan kouluissa, päiväkodeissa ja laitoksissa. Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalla vastasi työhyvinvointiin liittyvin haasteisiin kehittämällä johtamistaan ja vahvistamalla työntekijöiden itseohjautuvuutta. Hautamäki toteaakin muutoksen läpiviemisen vaativan koko organisaatiolta maratoonarin kestävyyttä. Osa halusi enemmän päätösvaltaa omaan tekemiseen, kun taas toisille esimies–alais-asetelmat toivat rutiineihin tiettyä turvallisuutta, Iin kunnan ateriaja puhtauspalvelujohtaja Anne Hautamäki kuvailee lähtötilannetta. – Työntekijöiden välillä oli näkemyseroja siitä, miten asioiden pitäisi rullata. Osa työntekijöistä halusi parantaa sujuvuutta siirryttäessä vuorossa tehtävästä toiseen. Hankkeen tavoitteena oli parantaa työntekijöiden vastuunottoa työstään sekä esimiesten johtamistaitoja muuttuneessa ympäristössä. Itseohjautuvuus paransi työilmapiiriä Iin kunta haki ja pääsi mukaan Työsuojelurahaston tukemaan hankkeeseen, jossa tutkittiin työhyvinvointia ja kuormitustyöntekijöitä itseohjautuvassa organisaatiossa. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 P ARI VUOTTA SITTEN Iin kunnan työllistämissekä ateriaja puhtauspalveluissa työt eivät kaikkien mielestä sujuneet kuten olisi pitänyt. Itseohjautuvuudesta tuli välttämättömyys. Hankkeen jälkeen työskentely on Ylisirniön mielestä helpottunut huomattavasti ja samalla työilmapiiri on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi