TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 1/2016 | 15 € www.tttlehti.fi AVARA JA NOTKEA monitilatoimisto Käytä suojaimia oikein Uusi sarja! Johtajuus KUULUU KAIKILLE! Ennakointi hillitsee VÄKIVALLAN RISKIÄ Joustaako työ, KUN OMAINEN SAIRASTAA. Olisiko aika keskustella: KANNABIS & TYÖELÄMÄ
34 Liikettä niveliin Kuminauha venyy ja vetreyttää rakennustyömaallakin turvallisuus 38 Ennakointi ehkäisee uhkaa KANNESSA Väkivalta kuuluu esimerkiksi sosiaalialan riskeihin 42 Käytä oikein turvajalkineita KANNESSA Uudessa sarjassa perehdytään eri suojainten käyttöön, ensim mäiseksi turvajalkineisiin 45 Tapaturmainen kuolema Rikkivetykaasu surmasi kaivos alueen kenttäoperaattorin 46 Työssä ja vapaalla Avannossa työpaineet huuhtoutuvat ja pää nollautuu 48 Lukuvinkit 49 Äänestä parasta 50 Tilauskortti 51 Ensi numerossa Uskon, että avannos sa stressin sietokyky nousee." s.46 Salla Hanhisen työpiste ehtii vaihtua moneen kertaan päivän aikana. SALLA HANHISEN KUVASI KANTEEN RAMI MARJAMÄKI. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 2 Sisällys 1/2016 3 Päätoimittajalta 5 Ajassa 9 Tule hyvä fuusio! 10 Lukijoilta 12 TTT Henkilö KANNESSA Työnsä ohessa miestään hoitavan Tarja Palkeisen arki on tasapainoilua työ 18 Monitilatoimistosta on moneksi KANNESSA Monitilatoimiston suunnit telussa tarvitaan usean alan asiantuntemusta ja yhteis työtä 22 Myytit kumoon! Suomalaisen työn murros haastaa uskomuk semme 24 Työttömän nuoren monet kasvot Vantaalaiset nuoret käsitte livät sanoin ja kuvin koke muksiaan työttömyydestä 27 TTT-Blogisti: Jukka Saksi KANNESSA terveys 30 Pöllyssä töissä KANNESSA Asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat aiempaa vapaampia – vaikuttaako se työelämään. 30 18 Uusi palsta! “ Kannabiksen käyttö lisääntyy. Pitäisikö siihen varautua työpaikoilla?. 33 6 kysymystä seisomisesta Seisoa pitäisi istumisen sijaan mutta millaisella alustalla ja millaisessa asennossa
TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Luottamus: työyhteisö auttaa. Jos itse ei tiedä tai osaa, joku muu tietää ja auttaa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantaja palvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTTlehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirasto jen työsuojelun vastuualueet Petri Moisio/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 46. s. päätoimittajalta Lähes 700 000 suomalaista hoivaa työnsä ohessa läheistään. Jokainen työntekijä tuntee kuuluvansa työyhteisöön ja tähän porukkaan, jossa saa olla oma itsensä. Julistus kehottaa katsomaan, mikä on hyvin ja missä onnistuimme viime vuonna. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2016. VARMAA ON, että arkipäivän vastoinkäymiset jatkuvat, mutta monet asiat ovat myös hyvin. Työnilonjulistus lähti Mankan johdolla Tampereelta koko maahan kymmenennen kerran. Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Ilmoitusmyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 50. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Erilaisuus on meillä rikkaus. Kun tulee mokattua, ei kannata laittaa päätä pensaaseen, vaan pitää selvittää, miten virhe ei toistu. TYÖNILOA ON ONNEKSI monessa paikassa ilman julistuksiakin. Olen usein ihmetellyt, miten paljon luovuutta mahtuu tähän työyhteisöön.” Näin kirjoitti TTT-lehden uutiskirjeen lukija, joka vastasi verkkosivuillamme olevaan toiveeseen: kehu työkaveria tai kerro, mikä teillä toimii. Sama toive on verkkosivuillamme yhä: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Ota kantaa TTT-LEHDEN ARVOT olen muotoillut näin: Avoimuus: kaikesta voi puhua. ”Yksikössämme hersyy nauru kahvihuoneessa. Tarja Palkeinen on yksi heistä. Ja toden totta: kun (eri alojen) ammattilaiset kohtaavat, syntyy parempaa, jopa huippujälkeä! Ja hauskemmin. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. 12 A N N A D A M M E R T. Eri alojen asiantuntijat istuvat samassa pöydässä ja keskustelevat päivänpolttavista puheenaiheista. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Uskon, että avannos sa stressin sietokyky nousee." s.46 Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 2.2.2016 Yhdessä syntyy parempaa K IRJAILIJA Matti Mäkelä kirjoitti tammikuun Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-liitteessä ennustuksia vuodelle 2016: ”Ainoa varma asia, joka alkaneena vuotena sinulle tapahtuu, on, että arkipäivän pienet vastoinkäymiset jatkuvat.” ”Toinen varma totuus: käytät ener gi astasi suurimman osan turhaan murehtimiseen, sinä onneton.” ”HAASTAMME KAIKKI työpaikat mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen, koska talouskriisit, jatkuvat organisaatiomuutokset, epävarmuus ja kiire saattavat johtaa tunteeseen, ettemme voi vaikuttaa asioihimme.” Näin vetosi puolestaan työhyvinvoinnin asiantuntija MarjaLiisa Manka tammikuussa. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Mitä pitää kehittää, sen voi ottaa puheeksi, koska kaikkeen löytyy aina lopulta ratkaisu. Ilmapiiri on vapaa ja mukaansatempaava. Tarvitsemme kaikenlaisia osaajia, ja kaikkiin töihin sisältyy hiljaista tietoa. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa
Kakkossijalle suositussa äänestyksessä tuli TTT 2/2015:n kansi, jossa soittaa Turmion Kätilöiden basisti Master Bates eli Hannu Voutilainen. Arvontapalkinnot eli kaksi Positiivareiden Aikuisten väri tyskirjaa menivät Petteri Kulmalalle Poriin ja Carita OlsioKujanpäälle Nokialle. Tilaa maksuton uutis kirje sähkö postiisi: www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje KKI-HANKETUKI Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2016 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. Kansi vie Kolin kansallispuiston maisemiin, joissa matkailijoille ohjelmapalveluja tuottaa Katariina Pennanen. Tiedustelut: Hankevalmistelija Elina Tarkiainen puh. Kuvan oli ottanut Taina Värri. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstö hallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Viime vuoden suosikkikansi oli TTT 1/2015! LUKIJOIDEN SELVÄ ENEMMISTÖ valitsi TTTlehden vuoden 2015 kansista mieleisekseen talvisen ykkösnumeron. Hänet oli kuvannut Jani Lehtimäki. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. 050 441 4025, elina.tarkiainen@likes.fi www.kkiohjelma.fi Hae taloudellista tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen liikunnan avulla. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.3.2016. Vähintään 14 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje pitää sinut ajan tasalla printtilehtien välissäkin. KANSIÄÄNESTYS OLI TTT-LEHDEN joulukuun uutiskirjeessä
Työhyvinvointi paranee järjestelemällä työtä ja lepoa uudelleen, kohentamalla nukkumisolosuhteita ja muuttamalla elintapoja. Työtä tehdään vuoroviikoin: joka toinen viikko töissä ja joka toinen vapaalla. Finnpilot luo henkilöstön kanssa kullekin luotsausalueelle ja -asemalle toimintamalleja työn ja levon uudelleen järjestämiseksi. Finnpilot Pilotage Oy:n ja Työterveyslaitoksen Yö väylällä -tutkimuksessa selvisi, että eniten luotsauksessa kuormittavat yöllä työskentely, työn epäsäännöllisyys ja työtehtävän odottelu. Lepoaika on kymmenen tuntia vuorokaudessa, ja sitä voidaan lyhentää. Viikon vapaa ei aina riitä palautumiseen. Vuoteet ovat ergonomiset, ja makuuhuoneet on pimennetty. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.3.2016. Luotseja ja luotsikutterinhoitajia on yhteensä noin 300. Aseman käytävien melua on vaimennettu akustiikkalevyillä ja matolla. Hän on kehittänyt oman asemansa nukkumisoloja työfysioterapeutin kanssa. Tiedustelut: Hankevalmistelija Elina Tarkiainen puh. LISÄÄ AIHEESTA www.finnpilot.fi > Uutiset > Uutta tietoa yötyön vaikutuksista luotsauksessa 5 Ajassa | 9 Tule hyvä fuusio! | 10 Lukijoilta | 12 Henkilö: Tarja Palkeinen TE K S TI S A R I TU R K K IL A K U V A S A M I R A A N TI , FI N N P IL O T KKI-HANKETUKI Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2016 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. – Myös ruokailu ja liikunta vaikuttavat unen laatuun ja sitä kautta palautumiseen, toteaa Selkämeren alueen työsuojeluvaltuutettu, luotsi Kari Suomalainen. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 ttt-ajassa LUOTSI PAINAA PITKÄÄ PÄIVÄÄ. Yö väylällä -hanke toteutettiin yhteistyössä Luotsiliiton, Suomen Laivanpäällystöliiton, Suomen Konepäällystöliiton, Terveystalon, Ilmarisen ja Työsuojelurahaston kanssa. Luotsit ovat töissä kaikkina vuorokaudenja vuodenaikoina. Rankinta on palauttavan unen riittämättömyys ja siitä johtuva väsymyksen kertyminen jopa riskirajaan saakka. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Yhteistyötä tehYÖTYÖ KUORMITTAA LUOTSIAKIN dään liittojen ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. 050 441 4025, elina.tarkiainen@likes.fi www.kkiohjelma.fi Hae taloudellista tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen liikunnan avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstö hallinnon ja työterveyshuollon kanssa
– Ohjaamme kysymykset kunkin aihepiirin erityisasiantuntijalle. – Työkavereilta saadun tuen ulkomaa laistaustaiset arvioivat vähäisemmäksi kuin suomenkieliset. www.tepalvelut.fi > Työnhakijalle > Löydä töitä > Vuorotteluvapaa Asbestin purkutyöt ja terveyshaittojen ehkäiseminen. Näin tarjoamme asiakkaille asiantuntevaa palvelua koko maassa, kertoo puhe linneuvontaa koordinoiva ylitarkastaja Eerik Tarnaala EteläSuomen aluehal lintovirastosta. Pohja kuvio kulkee moneen suuntaan, se on sivusta avoin, ja sen sy vyys on 5–8 millimetriä. Suo menkielisillä palkansaajilla vastaava osuus oli 82 prosenttia, kertoo vanhempi tutkija Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta. Vuodenvaihde toi muutoksia: Työtapaturmaja ammattitautilaki. 43. www.finlex.fi > 459/2015 (TTTlehti 3/2015, s. 44. Viime vuonna tulleet pakolaiset eivät olleet tutkimuksessa mukana. Pitävän ulkokengän pohja on peh meä ja taipuisa. www.finlex.fi > 684/2015 ja 798/2015 TYÖSUOJELUVIRANOMAISTEN VALTAkunnallinen puhelinneuvonta käynnistyi 1. Ulkomaalaistaustai sista 66 prosenttia koki saavansa erittäin tai melko paljon tukea työtovereilta. Työsuojelun vastuualueet ovat vas taanottaneet noin 40 000 päivystyspu helua vuosittain. Neuvontaan voi myös tehdä valvon tapyyntöjä. Silti tilastot kertovat tällaista: Joulukuusta maaliskuuhun Suomes sa sattuu 15 000–22 000 liukastumista paturmaa kuukaudessa. Yhden kaatumista paturman hinta on 6 000 euroa. Ulko maalaistaustaisten naisten työllisyys oli vain 56 prosenttia, miesten 74. Yhteydenotot ovat luotta muksellisia, ja halutessaan soittaja voi jättää henkilöllisyytensä kertomatta. pysypystyssa.fi, paakallokelit.fi, TTTlehti 1/2015, s. NOIN 150 000 ULKOMAALAISTAUSTAISTA työntekijää työskentelee suomalaisilla työpaikoilla. Kaikkialta Suomesta voi soittaa arkipäivisin kello 8–16.15 nume roon 0295 016 620. 11.) Vuorotteluvapaan ehdot. LISÄÄ AIHEESTA: Tässä lehdessä s. Neuvonta pyrkii antamaan työnteki jöille ja työnantajille ohjausta, miten asiat saadaan kuntoon työpaikalla. Ulkomaalaistaustaisten 20–64vuo tiaiden työllisyysaste oli vuonna 2014 noin kymmenen prosenttia matalampi kuin suomalaistaustaisten (74 %). Vuonna 2014 Suomessa asui vakinai sesti 241 000 iältään 15–64vuotiasta, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, Tilastokeskuksen ja THL:n yhteisestä tutki muksesta. Liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat yli 32 000 työta paturmaa vuodessa. Heistä 63 prosenttia kokee saavansa hyvin tukea esimieheltään ja 78 prosenttia tuntee tulevansa kohdel luksi töissä tasapuolisesti. Pitoa lisää saa kenkiin kiinnitettävillä CEmerkityillä liu kuesteillä tai nastoitetuilla jalkineilla. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 6 Pitoa kengän pohjiin Työsuojelu palvelee Tukea kaikille työkavereille TALVEN PITÄISI OLLA TUTTU juttu meille suomalaisille. Koron takareuna on viis to ja kuvioitu. ttt-ajassa KOONNUT MERJA KARJALAINEN | KUVAT SINI NIHTILÄ, THINKSTOCKPHOTOS JA AKI UOTILA 0295 016 620 Huom! Työsuojeluvaalien jälkeen nimet rekisteriin: www.ttk.fi/tyosuojeluhenkilorekisteri. helmikuuta. Neuvonta on jaettu neljään aihe piiriin: häirintä, syrjintä ja psykoso si aalinen kuormitus, työsuhdeasiat, työ ympäristöön eli fyysiseen työtur vallisuuteen liittyvät kysymykset sekä rakennusalan työympäristöasiat
Miten jaat tärkeimmät työt tiimiläisten kes ken tasapuolisesti. – Nyt heikennetään järjestelmällisesti koko sisäisen turvallisuuden palveluketjua hätäkeskuspäivystäjästä poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten kautta täytäntöönpanoon. Muuten uhkaa poliisipula. Miten se näkyy toiminnassasi. Miten varmistat, että tunnollisimmat tai osaavimmat työntekijät eivät ylikuormitu. Esitutkintaan niitä on vielä toistaiseksi riittänyt – entä tulevaisuudessa, kysyy Jonne Rinne. Siinä pomo ei ole vastausautomaatti, vaan hän haastaa ja päästää työntekijät oivalta maan, kehittymään ja kehittämään. Syksyllä alkanut Kaiku-projekti tuo uusia työkaluja työhyvinvoinnin lisäämiseen. RAIJA LAHTINEN – Poliisi tarvitsee riittävät resurssit tehtävien hoitamiseen ja lisää koulutuspaikkoja, toteaa työsuojeluvaltuutettu Jonne Rinne. Työ on myös monipuolistunut vieraista kulttuureista tulleiden turvapaikanhakijoiden myötä, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Jonne Rinne Jyväskylän poliisiasemalta. Tilastojen valossa kyse on vain murto-osasta hälytystehtäviä. – Meillä on oltava resurssit saattaa jutut syyteharkintaan. Kun tilanne on kuumentunut, siihen on puututtava työturvallisuus huomioiden. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on näkynyt poliisin työssä niin vastaanottokeskusten sisäisinä kahinoina kuin kantasuomalaisten tuhotöinä ja mielenosoituksina. – Kahinatilanteessa poliisi ei voi tietää, kuka on oikeassa tai väärässä. Myös poliisien kielelliset valmiudet ja kulttuurien tuntemus vähentävät työn kuormittavuutta. Tämän kysymyksen esittävät Minna Kurttila ja Pia Aalto viime vuoden lopulla ilmes tyneessä kirjassaan Pomon parhaat ratkaisut (Kauppakamari, 2015). Malleja etsitään asiantuntijoiden avustuksella, koulutuksen ja johtamisen keinoin. Esimies voi kysyä itseltään: olenko kiin nostunut muista ihmisistä ja heidän onnistumi sestaan. Millaisia työtehtäviä toivot. Tarvetta esimiestyön kehittämiselle myös on, sen tietävät johtajat ja johdettavat. Jos tukipartiota ei saada paikalle, tehtävästä saatetaan joutua luopumaan. Millaista hyvä johtaminen on sinun näkö kulmastasi, ja mitä sinä toivot omalta esi mieheltäsi. TYÖNTEKIJÄLLE: Mitä haluaisit esimiehesi tietävän sinusta. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Poliisilla on takanaan suuria organisaatio muutoksia, ja henkilöstöä ja oppilas paikkoja on vähennetty. Kurttila ja Aalto kannattavat valmentavaa joh tamista. Poliisit tiukilla – POLIISIN TEHTÄVÄMÄÄRÄT ovat lisääntyneet resurssien pienentyessä. J ohtamisesta kirjoitetaan ja puhutaan nyt paljon. Valmennuksella kukoistukseen. Mitä pidät merkkinä siitä, että johtaminen on tasapuolista. Vastaanottokeskuksiin liittyvät häiriöt korostuvat Rinteen mielestä julkisuudessa, koska ilmiö on uusi. Hän toimii Sisä-Suomen poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettuna. Pohdittavaa kirja tarjoaa sekä esimiehelle että työntekijälle, tässä yhdet poiminnat molemmille: ESIMIEHELLE: Luotatko joihinkin työntekijöihin enemmän kuin toisiin. Mistä asioista muut huomaavat, että arvostat myös erityyppisiä työntekijöitä kuin itse olet. Rinteen mukaan toimien turvaaminen on heikentynyt ja työn kuormittavuus lisääntynyt
Kuole mantapauksissa yleisin syy oli työnantajan laiminlyön neistä johtuva putoaminen (58 %). TUTKITUISSA OIKEUSTAPAUKSISSA vammautui yhteen sä 131 henkilöä ja 12 henkilöä kuoli. Samana ajanjaksona 805 henkilöä sai käräjä ja hovioikeuksissa rangaistuksen työturvallisuusrikoksista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 8 9 Työturvallisuuden laiminlyönneistä tuomion yhä saa useammin yksilö kuin organisaatio. Uhreista 85 prosenttia oli miehiä. Yhteisöt harvoin tuomiolla työturvallisuus rikoksista VUOSINA 2010–2014 työturvallisuusrikoksesta tuomit tiin 154 yhteisösakkoa ja tuomion sai 161 yhteisöä. Hän työs kentelee Työterveyslaitoksessa ja Turun yliopistossa, joi den yhteistutkimukseen tiedot perustuvat. Uhreista 73 prosenttia oli tuomitun yrityksen omia työntekijöitä, 19 prosenttia ali hankkijan. 3 UUSIEN TYÖVÄLINEIDEN ja tietokoneohjelmien käyttöönottoon kannattaa varata riittävästi aikaa. Työturvallisuusrikoksista yhteisösakotkin ovat pieniä, keskimäärin 10 700 euroa. Ne vaikuttavat työhyvinvointiin, tarkkaavaisuuteen ja tehokkuuteen. Tuomituista yhteisöistä 94 prosenttia oli yksityisiä yri tyksiä ja 6 prosenttia muita yhteisöjä, kuten kaupunke ja, kuntayhtymiä ja valtionyhtiöitä. 9 AIVOTERVEYDESTÄ on huolehdittava: tupakointi, korkea verenpaine, kolesteroli, alkoholi ja aivovammat ovat riskitekijöitä. Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkimus projekti tutkii yhteisöjen rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuusrikoksissa ajalla 2010–2014. Työajatuksista irrottavat tauot voivat auttaa, samoin työvuorojen pituuden ja vuorojärjestelmien muokkaaminen. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Tutkimus > Tutkimus ja ke hittämishankkeet > Yhteisövastuu ja työturvallisuusrikos muuttuvan työ elämän ja lainsäädännön käytännöissä TARKKAAVAISUUDEN JA IHMISEN muun tiedonkäsittelyn normaalit rajoitteet kannattaa tunnistaa. Aikaa tarvitaan vanhojen taitojen poisoppimiseen ja uusien automatisoitumiseen. YHTEISÖSAKKOTAPAUKSISSA tuomittiin yhteisöjen li säksi 288 henkilöä, tyypillisimmin 2 henkilöä yhteisös tään. 6 TYÖN IMU ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön vahvistavat motivaatiota, kiinnostusta ja jaksamista. TUOMITUISSA YHTEISÖISSÄ rikottiin useimmin työtur vallisuuslain pykälää 8 (työnantajan yleinen huolehtimis velvoite) sekä pykäliä 10 ja 14 (työn vaarojen selvittäminen ja arviointi sekä työntekijälle annettava opetus ja ohjaus). 7 LIIKUNTA, AIVOJEN monipuolinen käyttö, terveellinen ravinto ja riittävä uni ylläpitävät aivojen toimintakykyä. – Lievät yhteisösakot eivät riittävästi kuvasta työturvallisuusrikosten vakavuutta, sanoo vanhempi tutkija Anne Alvesalo-Kuusi. Keskimääräinen sakko oli 1 170 euroa/henkilö. 5 PALAUTUMINEN ja riittävä yhtäjaksoinen uni ovat tärkeitä vireydelle ja jaksamiselle. 4 MELUN, KUVAHÄLYN ja puheäänten aiheuttamia katkokset kannattaa minimoida. Lähes kaikki saivat sakkoja; vain yksi tuomittiin eh dolliseen vankeuteen. 8 TYÖUUPUMUKSEN, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden tuntemukset sekä päihteiden käyttö kannattaa ottaa varhain puheeksi työterveyshoitajan ja -lääkärin kanssa. LAIMINLYÖNTEIHIN LIITTYI usein koneiden tai laitteiden puutteellisuuksia sekä puutteita työtapojen valvonnassa tai perehdyttämisessä. Yhtei sösakkoja langetettiin vain noin joka neljännessä tapauk sessa. Vammat syntyivät usein kontaktis ta laitteen kanssa (32 %) tai putoamisesta (25 %). Tyypillisin yhteisösakko oli 5 000 euroa. 2 KIIRE, KESKEYTYKSET ja usean asian rinnakkainen tekeminen kuormittavat tarkkaavaisuutta ja lisäävät virheiden riskiä. 1 TARKKAAVAISUUDEN perustana ovat riittävä vireystila ja motivaatio sekä ajantasainen ammatillinen osaaminen. Eniten yhteisösakko ja tuomittiin teollisuuden (58 %) ja toiseksi eniten (27 %) rakentamisen alalla toimiville. PIENIN TUOMITTU yhteisösakko oli 500 euroa, vaikka lain määräämä minimi on 850 euroa. Yleisin vamma oli murtuma, murskautuminen tai amputoituminen. Suurin yksittäinen sakko oli 180 000 euroa, vaikka korkein mahdollinen olisi 850 000. Ainakin joka viidennessä tuomi tussa yrityksessä oli jo aiemmin sattunut työtapaturma tai läheltä piti tilanne. Lähteenä Työterveyslaitoksen uutuuskirja Työstä ja tarkkaavaisuudesta, kirjoittajina Pekka Kuikka ja Teemu Paajanen. Voit voittaa kirjan itsellesi, katso sivulta 49. Tuomituista 26 prosenttia oli ylintä johtoa, 38 prosenttia keskijohtoa ja 33 prosenttia työnjohtoa. Tuomioiden taustalla oli usein jopa vuosia kestänyt työturvallisuuden laiminlyönti. Työturvallisuusrikokset rikosoikeus järjestelmässä vuonna 2014: 1 225 poliisin kirjaamaa työturvalli suusrikosta 216 poliisin kirjaamaa rikosilmoitusta 159 työturvallisuusrikoksesta tuomittua henkilöä 128 tuomiota, joissa työturvalli suusrikos päärikoksena 37 tuomittua yhteisöä ohjetta tarkkaavaisuuteen
Vanhasta on ennen pitkää kuitenkin luovuttava, jotta uusi voi edetä tavoitteisiinsa. Muuttuuko oma asema. Ahdistuksesta tulee silloin keskeisempää kuin työsuorituksesta. Työntekijöiden on saatava ilmaista näkökantansa. 3. Reilusti kohdellut työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja. Uhkaa saatetaan lieventää ottamalla etäisyyttä työhön ja organisaatioon. . Marko Hakonen, Jukka Lipponen, Janne Kaltiainen, OlliJaakko Kupiainen, Sosiaali tieteiden laitoksen julkaisuja 2015/17. Mikä on perheen tulevaisuus. Sulautettavien organisaatioiden henkilöstöstä muodostuu yksi kokonaisuus. Työntekijöiden kokemus oikeudenmukai suudesta, uhkan hallinnasta ja luottamuksesta vaikuttaa ainakin epäsuorasti taloudellisiin tunnuslukuihin. Se on vahvasti yhteydessä tuloksellisuuteen. Varaa aikaa TUTTU VANHA organisaatio häviää fuusiossa ainakin osittain. On tuhoisaa järjestää työntekijöille mahdollisuuksia mielipiteiden ilmaisuun mutta jättää heidän näkemyksensä lopulta huomioimatta. Onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, syntyykö eri taustoista tuleville selkeä yhteenkuuluvuuden tunne eli samaistuvatko he fuusion tuloksena syntyvään uuteen organisaatioon. Kun työntekijä samaistuu organisaatioon, hän on motivoitunut ja tyytyväinen. Oikeudenmukaisuus lisää työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Yhteistyö sujuu yli vanhojen työyhteisörajojen, ja poissaoloja ja irtisanoutumisia on vähän. www.tsr.fi > Tutkimustietoa (Hae numerolla: 113090) TEKSTI RAIJA LAHTINEN K UV A TH IN KS TO CKP HOTO S. Koska muutos on suuri, henkilöstöllä pitää olla aikaa sopeutua. Tuleeko radikaaleja uudistuksia. Se on luonnollinen reaktio mahdolliseen elämänmuutokseen. Se voi esimerkiksi olla mahdollisuus oman työn tai toimenkuvan muokkaamiseen. Yleensä tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa ja markkina osuuksia, tehostaa toimintaa ja karsia päällekkäisiä toimintoja. Erityisen tärkeää on päätösprosessien ja kohtelun oikeudenmukaisuus. Keskinäisen kilpailun ja vastakkainasettelun välttämiseksi on huolehdittava ryhmäsuhteista. Tutkijat muistuttavat, ettei muutosvastarinta ole vanhakantaisten ja saavutetuista eduista kiinnipitävien työntekijöiden tapa kiusata johtoa. Vastustaminen voi perustua myös hyvin perusteltuihin näkemyksiin. Hieman epäedullisetkin päätökset hyväksytään helpommin, jos asianosaiset kokevat tulleensa kuulluiksi. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkijat selvittivät fuusioiden epäonnistumisten syitä ja laativat oppaan sudenkuoppien välttämiseksi. LISÄÄ AIHEESTA Fuusiot henkilöstön näkökulmasta – opas onnistuneeseen fuusioon ja case Helsingin kaupungin sosiaalija terveysvirasto. Kun fuusioprosessin uskotaan olevan osaavissa käsissä, muutos voidaan nähdä myönteisesti. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Fuusioista ja yritysostoista 50–80 prosenttia epäonnistuu taloudellisesti. Onnistuneissakin fuusioissa kestää usein vuoden tai pari, ennen kuin uusi organisaatio koetaan vanhaa paremmaksi. Lääke siihenkin on oikeudenmukainen johtaminen, uhkan kokemusten lievittäminen ja ylimmän johdon kyky ansaita työntekijöiden luottamus. Rakenna luottamusta MUUTOKSET TUOVAT tullessaan epävarmuutta ja uhkan tunnetta: Miten uudessa organisaatiossa pärjätään. 1. Yhteenkuuluvuutta voi rakentaa sallimalla vanhojen siteiden elää myös siirtymävaiheessa, esimerkiksi säilyttämällä vanhan organisaation symboleja ja toimintatapoja. Samalla syntyy taloudellista tulosta. Tutkijat varoittavat kuitenkin näennäisestä reiluudesta. Tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto. Myönteisyyttä voi lisätä korostamalla fuusiokumppaneiden samankaltaisuutta tai uuden organisaation paremmuutta ja erityispiirteitä suhteessa muihin vastaaviin. Ole oikeudenmukainen TUTKIJOIDEN MUKAAN samaistumiseen tarvitaan kolme kulmakiveä: oikeudenmukaisuuden kokemus, uhkan kokemusten hallinta ja luottamus. Luottamus ylimpään johtoon on tärkeää. Opas pohjautuu kansainväliseen kirjallisuuskatsaukseen sekä kyselytutkimuksiin, joilla kartoitettiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen henkilöstöjen näkemyksiä fuusiostaan. kova juttu Tule hyvä fuusio! F UUSIO TARKOITTAA kahden tai useamman organisaation yhdistämistä. 2. He ovat ylpeitä siitä, että kuuluvat organisaatioon
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 10 PALAUTETTA NUMEROSTA TTT 6/2015 KIINNOSTAVIN JUTTU TTTlehdessä 6/2015 lukijoiden mielestä oli Jos uni ei tule, syitä kannattaa etsiä edeltävästä päivästä. Tarinoita itsensä voittamisesta ja hyvän tekemisistä kirjaa. Sitä kommentoitiin muun muassa näin: ”Monipuolisia vinkkejä unen ja sen laa dun selvittämiseen. Ei sairauspoissaoloja tämän vuoksi.” ”Jutussa käytiin läpi käytännönläheises ti monille tuttu tilanne työstressin vaiku tuksista. TTTlehden osastolla 6 d 11 vieraillei den kesken arvottiin palkintoja. Auttaa työssä jaksamisessa päivittäin ja myös pidem mällä tähtäimellä.” PALAUTETTA ANTANEIDEN KESKEN arvottiin kolme Sisu. Aikuisten värityskirja: Soile Junno, Vantaa, ja Kirsi Airaksinen, Helsinki. Tiellä liikkuvat ammattiautoilijat eivät koskaan voi tietää, koska omalle kohdalle osuu "itsemurhais kijä". Hienoa, että hän pystyi jatkamaan työtään.” Muutakin palautetta tuli: Kirjaotteesta Mitä sisu sinulle tarkoittaa?: ”Juuri tällaista henkeä Suomen työ elämään tarvitaan.” Opi rentoutumaan pitkin päivää liikun taohjeista: ”Tämä on hyvä muistutus siitä, miten pienellä vaivalla voi tehdä hyvää. Tuttu asia, jota en ollut tullut noin ajatelleeksi. Messuarvonnan voittajat Nordic Health Technology & eHealth Fo rum 2016 tapahtuma järjestettiin 13.–15. Voittajat ovat Jouni Karppinen, Oulu, Kyösti Värri, Jyväskylä ja Niina Hyrylä, Porvoo. Arvomme kutakin kirjaa yhden kappaleen. Pitkään olen union gelmien tai unen vähyyden kanssa paini nut. On tosiaankin ruvettava puolustamaan omaa jaksamistani – ei vain työssä vaan koko elämässä!” ”Kyseisille vinkeille on tarvetta omassa elämässäni.” Myös Ammattikuljettajan raskain keikka kiinnosti: ”Kirjoitus oli koskettava. tammikuuta Helsingin Messukeskukses sa. Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Siinä ei satu pahasti vain alle ajaval le, vaan ammattiautoilijakin kärsii, joskus jopa menettämällä työkykynsä.” ”Juttu oli kaunistelematon kertomus ammattikuljettajaa vaanivasta vaaras ta. 49! Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. TTTlehden vuosikerta: Marjut Stenberg, Röykkä, ja Kata Hovi, Nummi. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Jokai sen tiellä kulkevan pitäisi ajatella muita, ei vain itseään. Äänestää voit sivun 49 kupongilla tai verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTTlehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info Jos uni ei tule, syitä kannattaa etsiä edeltävästä päivästä Ammattikuljettajan raskain keikka. Jokaisen tienkäyttäjän tulisi huomioida, että raskas kalusto (rekat ja bussit) on hyödyksi kaikille ja niiden ohjaimissa istuu myös perheenisiä ja äitejä.” lukijoilta "Mielenkiintoista lukea asianomaisen silmin näin vakavavasta asiasta. Polar Loop 2 aktiivisuusrannekkeen voittajat: Laura Vuorinen, Kuopio, ja Annamari Taskinen, Louhi. Kerro se, ja voit voittaa Työterveyslaitoksen kirjan: Työturvallisuuden perusteet (arvo 32 euroa), Ulos oravanpyörästä – Työn kohtuullistamisen edut ja haitat (arvo 33 euroa) tai tänä keväänä julkaistavan Työstä ja tarkkaavaisuudesta (arvo 20 euroa). Äänestä parasta, s. Ei kes tä kauan eikä ole vaikeaa
Haastattelemani nuoret naisyrittäjät pitivät kuitenkin tär keänä, että aikaa jää myös muulle, eikä rakkaista harrastuksista tarvitse koko naan luopua. Eräs heistä kertoi, että seuraavana päi vänä ”ei saa mittään aikaiseksi”, jos on huonot yöunet takana. Kun on itse valinnut alansa, siihen suhtautuu ehkä liiankin intohimoisesti. Haastateltujen nuorten yrittäjä naisten vinkit tuleville yrittäjille: • Pidä itsestäsi huolta, syö hyvin, liiku ja nuku riittävästi. • Irtaudu työstäsi harrastusten tai lomien tai jopa minitaukojen avulla. Äitiys voi joillekin naisyrittäjille olla toivottu vedenjakaja, jonka jälkeen arki asettuu paremmin uomiinsa. Opinnäytetyötäni varten haastatte lin kuutta 22–33vuotiasta naisyrittä jää PohjoisPohjanmaalla, KeskiPohjan maalla ja Kainuussa. Toki yrittäjälle tulee vastaan tilanteita, jolloin joutuu joustamaan ja tekemään tavanomaista enemmän työtunteja. Elintapojen huomioiminen välillä kii reisessäkin arjessa on ajoittain haas teellista ja vaatii suunnitelmallisuutta toteutuakseen hyvin. Mistä oman alasi tai työpaikkasi edistysaskelista sinä haluaisit kertoa TTT-lehden lukijoille. Myös unen merkityksen yrittäjät huomioivat. Nuoret yrittäjänaiset tietävät myös, että tarvitaan muutakin kuin työntekoa: – Mielihyvää tuottavia asioita ei saa jättää työn takia pois, jotta poltto ainetta ei kulu enemmän kuin sitä tulee tankkiin. Mitä teen sitten, kun menee liian lujaa. • Valitse ala, joka on lähellä sydäntäsi. Laita viesti: toimitus@tttlehti.fi TH IN K S TO C K P H O TO S. • Tee yrityksellesi hyvät suunnitelmat. Vapaaajalta siis saa voi mavaroja arjen pyörittämiseen. Etukäteen pohdit tuna asiat eivät tule yllätyksenä, vaan niihin on jo valmiita ratkaisuja. Arjen byrokratiaa yrittäjät kohtaavat paljon. Sen sijaan erilaiset minilomat vaikka pa työmatkan yhteyteen suunniteltuina voivat onnistua useimmille. Asioiden pohtimi nen omassa rauhassa työmatkan aikana auttoi. VOI OLLA, ETTÄ YRITTÄJÄN TÄYTYY käy dä aika pohjalla, ennen kuin hän huomaa jaksamisen ongelmat. Toki yrityk sen toimiala ratkaisee, pääseekö myös pidemmälle lomalle. Lähtökohtaisesti haastateltavillani oli kuitenkin pyrkimys selkeisiin ja suhteel lisen säännöllisiin työaikoihin. LOMIEN MERKITYS KOROSTUI naisyrittä jien puheissa. Yleensä naisyrittäjät kertoivat, että puhuminen ja neuvojen kysyminen lä heisiltä tai kokeneemmilta kollegoilta on tärkeää, jotta asioita voi viedä eteen päin. Eräs yrittäjä sanoi, että hän ”halusi pe lastaa kaikki”. Loman ei aina tarvitse – eikä sen useinkaan ole mah dollistakaan – olla pitkäkestoinen yhtä mittainen ajanjakso. MEISTÄ USEIMMAT MIELTÄVÄT, että yrit täjä on töissä 24/7. Olen työskennellyt pienissä yrityksissä ja näh nyt hyvin läheltä, mitä yrittäjän arki on. HAASTATTELEMANI NUORET naisyrittäjät näkevät erityisesti ruokailun ja liikunnan selkeän yhteyden jaksamiseensa. • Huolehdi, että ympärilläsi on riittävä tukiverkosto. Ja vastaavasti: mitä teen heiken tyneessä tilanteessa. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Lukijan vinkkelistä OPISKELEN TERVEYSTIETEITÄ Jyväskylän yliopistossa pääaineenani terveyskas vatus. Aihe opinnäytetyölleni valikoitui omasta kiinnostuksestani nuoria yrittä jiä kohtaan. Alun innostus voi johtaa haalimaan liikaa työtä. Eräs heistä sanoi: ”Auttaa jaksamaan, kun tietää, että on tulossa jokin tämmöinen vapaa.” Yrittäjät pitivät tärkeänä, että työstä pääsee irtautumaan ja lomat budjetoi daan mukaan alusta asti. Suvussani on aina ollut yrittäjiä. Tuula Törhönen LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Tutkimus > Tutkimus ja kehittämishankkeet > Naiset työssä Yrittäjyys on yhä useammalle varteenotettava vaihtoehto. Yksi yrittäjistä kertoi kääntävän sä aivot työasioihin vasta matkalla töihin ja vastaavasti puivansa päivän työasiat matkalla kotiin. Tähänkin voisi auttaa hy vä suunnittelu jo yritystoimintaa aloit taessa. TÄYSIN YKSIN EI KUKAAN arkea pyörit tänyt, vaikka vastuu saattoikin olla yrit täjän itsensä harteilla. Aina ole helppoa löytää oikeaa tietoa, eikä kiireessä olisi aikaa oikein etsiäkään. Lisäksi Työterveyslaitoksen Naiset työssä ESRhankkeessa haluttiin saada lisätietoja juuri tästä kohderyhmästä. Yksi naisyrittäjä totesikin: ”Olin ajatellut, että se ensimmäinen vuo si on aika tiukka, mutta kyllä se ehkä silti yllätti.” Tähän tulisi tarjota tukea riittävän aikaisessa vaiheessa
12 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 Tarja Palkeinen on toi minut kolmisen vuotta miehensä Ari Palkeisen omaishoitajana oman työnsä ohessa.. Joustavuutta varsinkin työajoissa. Tarja Palkeisen toiveet Työpaikoille: Ymmärrystä omaishoi tajien tilanteelle. Hae apua ja tukea. Omaishoitajille: Ota kaikesta selvää heti alusta alkaen. Älä jää yksin. Toivottavasti sama oikeus palkalliseen poissaoloon ulot tuu jonain päivänä myös työssäkäyviin omaishoitajiin. Oma jaksamisesi on kaiken a ja o. Päättäjille: Alle 10vuotiaan lapsen sai rastuessa vanhemmalla on oikeus saada palkallista tilapäistä hoitovapaata enimmil lään neljä päivää lapsen hoidon järjestämi seksi tai tämän hoitamiseksi. On työnantajankin etu, jos työntekijä voi hyvin ja asiat ovat kotona järjestyksessä. Pidä huolta myös itsestäsi
Hän toteaa, että sopimus lyhennetystä työajasta on lakisääteinen mahdollisuus. Iltapäivällä Omaishoitajan arki on työtä ja hoivaa Apulaisosastonhoitaja Tarja Palkeinen on MS-tautia sairastavan puolisonsa työssäkäyvä omaishoitaja. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 elsinkiläisen Tarja Palkeisen , 52, puoliso sai kymmenen vuotta sitten diagnoosin MS-taudista. TEKSTI EIJA AATELA | KUVAT ANNA DAMMERT ttt-henkilö h Tarja Palkeinen työskentelee Helsingin kaupungin Auroran psykiatrisessa sairaalassa. Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti arvioivat omaishoidon tarpeen kotikäynnein. Teen itse työvuorolistoja, ja esimies sekä työkaverit suhtautuvat tähänkin asiaan ymmärtäväisesti. Kun Ari on osan päivää yksin, minulla on pieni huoli koko ajan takaraivossa, Tarja Palkeinen kertoo. MS-tauti on liikuntaja toimintakykyyn vaikuttava keskushermostosairaus, jolla on monta eri muotoa. Ari Palkeinen , 51, oli ensin pitkään sairauslomalla kehitysvammaisten hoitajan työstään mutta joutui lopulta jäämään pois työelämästä. Ari Palkeiselle se mahdollisti tukitoimet. – Aamuni helpottuivat, kun minulla ei ole enää tiettyjen Arin hoitorutiinien kanssa niin kiire. Omaishoitajan status mahdollisti Tarja Palkeiselle pienen rahallisen korvauksen omaishoitotyöstä. – Kun henkilökohtainen avustaja on Arin luona kello 12–15, saan olla sen ajan huoletta. – Työvuorosuunnitteluun pystyy työyksikössämme vaikuttamaan paljon. Yli 30 vuotta naimisissa ollut pariskunta asuu kahdestaan koillishelsinkiläisessä kerrostalossa. Hän pitää huolta myös äidistään ja anopistaan, jotka molemmat sairastavat Alzheimerin tautia. Joustavuus näkyy esimerkiksi siinä, että Palkeinen tekee nyt tavallista lyhyempää työpäivää, 35-tuntista työviikkoa. Palkeinen työskentelee kahdessa vuorossa, yleensä kuitenkin aamuvuorossa kello 8–15. – Esimerkiksi lähiesimieheni ymmärtää hyvin, mistä tilanteessani on kyse, ja hän on ollut hyvin joustava. Aikuiset lapset, poika ja tytär, ovat muuttaneet jo omilleen. Jos avustaja ei pääse töihin, kaupungin kotihoidon työntekijä käy kerran päivässä auttamassa häntä. Tarja Palkeinen toimii miehensä omaishoitajana oman työnsä ohessa. Työpaikalla joustava suhtautuminen Tarja Palkeisen työpaikalla on suhtauduttu ymmärtäväisesti hänen elämäntilanteeseensa. Aluksi hän sai liikkumisensa tueksi kepin, sitten rollaattorin ja pyörätuolin. Avun tarve kotona lisääntyi, kun hän alkoi tarvita päivittäistä hoitoa. Eniten sairaus on vaikuttanut hänen liikuntakykyynsä, mutta myös moneen muuhun asiaan, kuten motoriikkaan. Ari Palkeisen sairaus on tyypiltään hitaasti etenevä. Kolmisen vuotta sitten Tarja Palkeisesta tuli virallisesti miehensä omaishoitaja. Hän on apulaisosastonhoitaja Helsingin kaupungin Auroran psykiatrisessa sairaalassa. Hän sai oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan, joka käy auttamassa häntä keskimäärin kolme tuntia päivässä. M E R JA K A R JA LA IN E N
Tarja Palkeisen työviikko on 35tuntinen.. – Mennyt vuosi on ollut hyvin raskas, anopin kunnossa alkoi kova alamäki. Aviopuolison lääkärikäynnit tai apuvälinehankinnat ovat niitä asioita, jotka on pakko hoitaa virka-aikana. Ari Palkeinen on perheensä ainoa lapsi. Ensiksi kokeiltiin kotihoitoa ja sitten paikkaa senioritalossa. Muita konkreettisia joustoa vaativia tilanteita on syntynyt, kun kotona on sattunut työpäivän aikana jotain yllättävää. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 14 pääsen lähtemään jo kolmelta, jolloin liikenne ei vielä ole ruuhkaista. – Ne haaveet saa hylätä, kun toinen on työkyvyttömyyseläkkeellä ja toinen hoitoalalla. . Ari Palkeisen henkilökohtainen avustaja oli juuri tulossa päivittäiselle käynnilleen. Ilman avainta hän ei kuitenkaan päässyt sisään. Senioritalossa on ruokala, jossa hän saa ateriat. Turhaan puoliso ei työpaikalle soita. Viime vuonna selvisi, että hänkin sairastaa Alzheimerin tautia. Hän arvostaa sitä muun muassa vertaistukena. En ole kokenut, että se olisi aiheuttanut työyhteisössä minkäänlaista närää. Ehdotimme, että äiti muuttaisi Helsinkiin, jotta me aikuiset lapset voisimme olla apuna. Äiti muutti aluksi asumaan yksin. Hänen Sipoossa yksin asunut äitinsä oli aina ollut hyvin aktiivinen ja pärjäävä. Sairaus on edennyt hänellä ihan eri lailla kuin omalla äidilläni, jolla kaikki on tapahtunut pikku hiljaa. Työn ohessa opiskelu taas on mahdotonta, koska vapaa-aikani ei riittäisi siihen. Ensin sairastui äiti, sitten anoppi Tarja Palkeinen on lisäksi tukena ja apuna sekä omalle 80-vuotiaalle äidilleen että 82-vuotiaalle anopilleen. Myös sisareni asuu Helsingissä. Tarja Palkeinen järjesteli anopin asioita. Nyt tilanne on helpottunut, sillä anoppi sai Sipoosta paikan ympärivuorokautisesta hoivakodista. Aikaa kotona piipahdukseen kului tunti. Kaatumisesta ei seurannut vakavaa loukkaantumista, joten vaimo pääsi palaamaan työpaikalleen saman tien. – Edellisellä viikolla Ari soitti ja kertoi kaatuneensa vessassa, eikä hän päässyt ylös. Työn rinnalla tehtävä omaishoitajuus on laittanut rajat haaveille. Ryhdyttyään työnsä ohessa miehensä omaishoitajaksi Tarja Palkeinen liittyi myös Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistykseen (POLLI). Tämä omaishoitajuus ei ainakaan ole auttanut asiaa, koska välillä joudun hoitotilanteissa olemaan huonoissa asennoissa. Alzheimerin taudista oli kuitenkin jo ensioireita. – Työkaverit, muutkin kuin lähiesimies, ovat sanoneet ystävällisesti, että mene vain, ja hoitaneet kesken jäävät asiat. Poissalotuntinsa hän on tehnyt myöhemmin takaisin. Puolison oli lähdettävä hätiin. Nyt hän asuu omassa asunnossaan palvelutalossa noin korttelin päässä Palkeisten kodista. Tyttäremme käy siivoamassa, ja minä sekä sisareni autamme äitiä pesuissa ja pyykinpesussa. Aiemmin Tarja Palkeinen ajatteli opiskelevansa lisää hoitoja terveystieteitä, suorittavansa ehkä YAMK-tutkinnon tai maisterinopinnot yliopistossa. – Isä kuoli kuusi vuotta sitten, ja äiti oli kotona Mikkelissä aika avuton. Kokopäiväinen opiskelu ei onnistuisi taloudellisesti. Kumpikin sairastaa Alzheimerin tautia. Kaksi kertaa viikossa hän irtautuu kotoa pariksi tunniksi. – Äiti on fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta muisti ja arjen taidot ovat kadonneet. Välillä anoppi oli Porvoossa sairaalassa. Hän laulaa LaValla -kuorossa. Kun on tosi kyseessä Sairaalassa Tarja Palkeinen on saanut erikoisluvan, että hän voi tarvittaessa vastata miehensä puheluun. Myös silloin Tarja Palkeinen on pystynyt lähtemään töistä miehensä avuksi. Elämäntilanne laittoi rajat haaveille Kaikki ylimääräinen arjessa vaatii Tarja Palkeiselta tarkkaa suunnittelua. Jos puhelin soi, tosi on kyseessä. – Jumpassa käyn selkävaivojeni vuoksi. Henkilökohtainen avustaja jäi miehen tueksi. Harjoitustila on lähellä kotia. Palkeiset käyvät tervehtimässä häntä joka toinen viikonloppu
– Omaishoitoon liittyvien tilanteiden järjestäminen parantaa henkilöstön työhön sitoutumista ja jaksamista pit källä aikajänteellä. Yleisimmin omaishoi tajamiehet ovat eläkkeellä ja hoivaavat omaa puolisoaan. Työssäkäyvissä omaishoitajissa on vain vähän miehiä. Ikääntyvien omaisten hoitoon ei ole so vittu vastaavia käytäntöjä kuin esimer kiksi pienistä lapsista huolehtimiseen. Eräillä työpaikoilla on otettukin jo vas tuuta tällaisesta tiedonvälityksestä ja neuvonnasta. Työpaikoilla tilanne on uusi Suomi kulkee kärkijoukoissa väestön ikääntymisessä. – Vallalla on hiljainen suuntaus, että ikääntyvien hoito jää yhä enemmän koti painotteiseksi. LISÄÄ AIHEESTA www.omaishoitajat.fi > Materiaalipankki > Kirjoja ja oppaita www.mikkelinseudunomaishoitajat.fi > Materiaalit www.osol.fi. Tutkimuksesta selviää, että työssä käyvä omaishoitaja on useimmiten kes kiikäinen nainen. Monella työpaikalla omaishoivaan liit tyvä yhteensovittamisen tarve on uusi. Joustavuutta luovat liukuva työaika, työaikapankki, etätyö, lyhennetty työaika, vuorotteluvapaa ja mahdollisuus säästää vuosilomapäiviä. Se pakottaa työnantajatkin ottamaan huomioon omaishoidon haasteet työelä mälle, sanoo Työterveyslaitoksen Työ ja perhe-elämä ohjelman koordinaattori, tiimipäällikkö Salla Toppinen-Tanner. Omaishoidon tarve lisään tyy. Nyt asioita järjes tellessään hoivaaja saattaa joutua soit tamaan lukuisia puheluita saadakseen asiansa selvitettyä. Heitä helpottavis ta ratkaisuista, kuten työaikapankin joustoista, hyötyvät työyhteisössä muutkin. Hoivaajat ovat työssä motivoituneita Salla ToppinenTanner pitää työelämän etuna, että ihmiset pystyvät elämään Omaishoidon tarve haastaa työelämän Lähes 700 000 suomalaista hoivaa työnsä ohessa omaistaan tai läheistään. Työ ja perheelämä hankkeen tapaa misissa ToppinenTanner kuuli monelta työssäkäyvältä omaishoitajalta toiveen, että jospa tarjolla olisi paikka, josta saisi keskitetysti yhden luukun periaatteel la tietoa ja palvelua. Työterveyslaitoksen tuore kysely työ paikkojen työsuojelupäälliköille ja val tuutetuille osoitti, että esimiehet tarvit sevat lisää tietoa työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Hoivaajat ovat erityisen motivoituneita teke mään työnsä hyvin, toteaa Kaisa Kauppinen. Tieto perustuu Työter veyslaitoksen tekemään Työ ja terveys kyselyyn vuodelta 2012. Tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen ja tutkijatohtori Mia Silfver-Kahilampi Hel singin yliopistosta julkaisivat loppuvuo desta 2015 tutkimuksen Työssäkäynti ja läheisja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Luku 700 000 tarkoittaa kolmannesta työssäkäyvistä. Omaishoitaja joutuu välillä hoitamaan asioita myös työpaikaltaan. Siksi työpaikal la kannattaa sopia puhelinetiketistä: mi ten, missä ja kuinka usein työntekijä voi puhelimessa hoitaa läheiseensä liittyviä asioita. Helpotusta tuo myös se, että äkillisistä poissaoloista ja niiden korvaamisesta voi sopia lähijoh don kanssa. Kaisa Kauppinen kertoo, että hoivays tävällinen työpaikka on joustava käytän nöissään. Kaisa Kauppinen muistuttaa, ettei vät työssäkäyvät omaishoitajat odo ta erityskohtelua. Jos hoidet tava on muistisairas, puheluja voi tulla päivän mittaan lukuisia. TEKSTI EIJA AATELA hyvää, kokonaista elämää ja että jous toja löytyy, kun niille on tarvetta. – Työ on monelle omaishoivaa teke välle henkireikä, jossa voi olla aikuis roolissa ja toteuttaa itseään ammatil lisen osaamisensa kautta. Osalla on hoitovelvoit teita sekä alenevassa että ylenevässä polvessa: kotona on vielä omia lapsia ja hoidettavana lisäksi isä, äiti, anoppi tai appi
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 16 18 Monitilatoimistosta on moneksi | 22 Myytit kumoon 24 Työttömän nuoren monet kasvot | 27 TTT-Blogisti Monitilaratkaisuilla hyvinvointia työhön Hyvin suunniteltu työympäristö vapauttaa resursseja ja innostaa luovuuteen, parantaen samalla yrityksen tulosta. Lue lisää: martela.fi/monitilaratkaisu. Martelan monitilaratkaisuilla työympäristöstä tulee viihtyisämpi ja tehokkaampi – toimialasta riippumatta
Puhelimiin valitaan hiljainen soittoääni. Vieraita tavataan neuvottelutiloissa. Sovitaan ajoista, jolloin työskennellään hiljaa. Ruokaillaan siihen sovituissa tiloissa. Vetäytymistiloja ei varata. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 työ/terveys/turvallisuus 18 Monitilatoimistosta on moneksi | 22 Myytit kumoon 24 Työttömän nuoren monet kasvot | 27 TTT-Blogisti TE K S TI R A IJ A LA H TI N E N , K U V A R A M I M A R JA M Ä K I MUUTTO KOPPIKONTTORISTA monitilatoimis toon edistää parhaimmillaan työntekoa, keski näistä oppimista, luovuutta, vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja ongelmanratkaisua. Pitkät puhelinkeskustelut käydään niille suunnitelluissa tiloissa. Kynnystä madaltavat myös yhdessä laaditut pelisäännöt, esimerkiksi: Äänen taso pidetään normaalina, sermien yli ei huudella. Lähteinä muun muassa: www.tyopiste.ttl.fi > Kiristyykö pinna avotoimistossa www.tyoturva.fi (Avokonttorin etiketti) YHDESSÄ SYNTYY PARAS TOIMISTO Johdon assistentti Salla Hanhinen nautti iltapäivä kahvit Aukiotilassa Suomen Yliopistokiin teistöjen toimistossa Tampereella.. Seuraavilla sivuilla kokemuksia monitila toimistosta! Neuvottelut käydään neuvotteluhuoneessa. Puhelin otetaan mukaan työpisteestä poistuttaessa. Monitilatyöskentely vaatii usein totuttelua uusiin toimintatapoihin. Työpisteet pidetään siisteinä. Hyvin hoidettu viestintä sekä työyhteisön sitouttaminen ja osallistuminen suunnitteluun vähentävät muutokseen liittyvää epä varmuutta
Siirtyminen uusiin tiloihin kannattaa suunnitella hyvin. Tässä hän työskentelee Aukiolla.. TEKSTI VESA KEINONEN | KUVAT RAMI MARJAMÄKI | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 18 Salla Hanhisella ei ole pysy vää omaa työpistettä, kuten ei ole muillakaan hänen työkavereillaan. Monitilatoimistosta on moneksi – Minusta monitilatoimisto antaa enemmän kuin ottaa, sanoo Salla Hanhinen, kokemuksesta
Se sopii minulle parhaiten. Vieressä olisivat olleet myös puolapuut pientä jumppaa varten, mutta jätin ne väliin. – Se on muuntautuva tila, jota voi käyttää vaikka hiljaisena työtilana tai luentopaikkana. Meillä kaikilla on sähköisesti säädettä vät työpöydät. – Vetäytymiseen on muutama pieni huone sekä sylinterin muotoisia pesiä, jotka on sisustettu eri tarpeita ajatellen. Ennen kuin lähdin harrastuksiin menin Observatoriohuoneeseen, jossa voi levähtää. Vaihdoin pikaisesti kuulumisia työ kaverin kanssa. – Suunnitteluvaiheessa päätettiin, ettei saunaa tarvita. Keinutuolipesässä voi pitää puhelinpalaverin tai katsella webinaarin. Asemoiduin tietohallintoamme hoita van itkonsultin viereen. – Muutto uusiin tiloihin oli melko helppo, koska olimme jo aiemmin toimineet monitilatoimistossa. Lyhyen pikapalaverin voi pitää pesässä, jonka pöydän ääressä seisotaan. Iltapäiväkahvit join seisaaltaan Aukiolla eli kahvitilassa, johon kerään nymme porukalla hengähtämään. Tampereen-toimistossa on reilut kaksi kymmentä työntekijää. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 UOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY (SYK OY) muutti uuteen monitilatoimistoon Tampereen Hervannan Kampusareenalle viime syyskuussa. Iltapäivän aluksi valitsin työpisteen sellaiselta puolelta toimistoa, jossa on sallittua käydä pientä keskustelua. Ollaan vähän kuin lauteilla. Vastasin sähköpostei hin, laadin aikatauluja ja valmistelin aineistoja. Hieman ennen yhdeksää tyhjensin työpöydän ja vein langattoman näppäimistön ”näppisparkkiin”. Söin nopean lounaan toimiston kahvitilan kupeessa Kasinotilassa. Puheluita ja videoneuvotteluja varSalla Hanhisen työpäivä Nopean, työkavereiden kanssa vie tetyn yhteisen aamukahvituokion jälkeen valitsin työpisteen läheltä neuvotteluhuoneita. Sain hoi dettua hänen kanssaan muutaman asian muiden töiden lomassa. Kaverno-nimisen huoneen piti alun perin olla sauna. Otin kengät pois, asetuin mukavasti sohvalle ja söin eväitä. Sen periaatteet olivat kaikille tuttuja, kertoo Hanhinen, jolla on kokemusta myös ”koppitoimistoista” ja avokonttoreista. Hän käy meillä noin kerran viikossa. Näin meillä ei myöskään ole mitään syytä tuoda tänne lasten kuvia tai muitakaan omia esineitä. Tiloja joka lähtöön SYK:n toimitiloihin on luotu tiloja monenlaisiin tarpeisiin. Soitin iltapäivällä muiden töiden lomassa muutaman puhelun vetäyty miskopista, jota meillä kutsutaan Pesäksi. – Kenelläkään ei ole omaa nimikkopaikkaa. 8.00 9.00 12.00 12.20 14.00 16.00 Kaverno-tilan puupenkit varmistavat, että palaverit eivät veny liian pitkiksi.. Kun aulasta edetään pidemmälle, ääniä vaimentavan lattiamaton väri muuttuu harmaasta vihreäksi. Kävin läpi joh toryhmän kokouksen esityslistaa. Saapumisaulasta pääsee suoraan Big Room -alueelle. Johtoryhmän kokous alkoi. Johdon assistentti Salla Hanhinen koordinoi muuttoprojektia ja toimi sisustussuunnittelijan työparina. Lähes koko iltapäivän työskentelin seisaaltani. Vih re ällä vyöhykkeellä sijaitsee erilaisia työpisteitä ja vetäytymispaikkoja. Samalla kertyi kävelyaske leitakin. – Yhtiö tarjoaa kaikille välineet myös mobiiliin työskentelyyn. Heistä puolet tekee eriasteisesti liikkuvaa työtä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luona. Liikuteltavilla siirtolasiseinillä Big Roomin voi jakaa useaan osaan, sanoo Hanhinen. Muilla yliopistopaikkakunnilla työskentelee kymmenkunta. Kolme tuntia kului perinteisessä palaveri tilanteessa. Tilasta tehtiin vetäytymispaikka, jonka puisilla penkeillä voi ideoida vapaamuotoisemmin
Kokolattiamatto sitoo ääntä. 2 Työpäivän voi kat kaista taukojumpalla. – Pitää vain ottaa rohkea askel eteenpäin ja nähdä muutos mahdollisuutena. Työn ilo vähentyisi, eikä tieto kulkisi niin hyvin kuin tällä hetkellä. – Se olisi todella surullista. – Ilmanvaihtoa manuaalisesti tehostamalla pesään saadaan peittoäänityyppinen ratkaisu: puhe ei kuulu työtiloihin. Akustiikkalevyt kiertävät seiniä ja kattoa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 20 ten on rakennettu omat tilansa. Monitilatoimisto perustuu ajatukseen langattomasta toimistosta. . – Lisäsimme myös alalistoja yhden neuvotteluhuoneen lasiseiniin, ja ovia tiivistettiin. Hanhisen mielestä muutokseen pakottaminen johdon taholta voisi aiheuttaa ongelmia. Ilmanvaihto on toteutettu niin, ettei se vuoda ääntä ulospäin. – Jos työpaikassa käytetään edelleen lankapuhelimia ja pöytätietokoneita, ei monitilatoimistoon käytännössä voi siirtyä. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Tutkimus > Tutkimusja kehittämishankkeet > Käyttäjälähtöiset toimistotilat, TOTI (Verkkojulkaisu) www.tekes.fi > Palvelut > Julkaisut > Käyttäjälähtöiset tilat – Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun (Verkkojulkaisu) Henkilökunta sitoutettava Harva muutos sujuu ilman kitkaa. – Henkilökunta täytyy sitouttaa oikeasti asiaan, ja siitä pitää saada myös omakohtaista kokemusta. Salla Hanhinen ei missään nimessä haluaisi enää palata vanhanaikaiseen toimistohuoneeseen. Myös monitilatoimisto sisältää useita mahdollisia sudenkuoppia. Hanhinen myöntää, että monitilatoimisto vaatii varsinkin alussa paljon itsensä haastamista. 3 Tiloja voidaan muunnella liikkuvien lasiseinien avulla. Äänet kuuluivat sieltä turhan kovaa läpi varsinkin, kun palaverissa innostuttiin. Kannattaa miettiä yhdessä, millaisia työskentelytiloja toimistoon halutaan tehdä ja mitä tarvitaan. Voisiko työnteolleni olla jopa eduksi, jos pystyisin samalla vaihtamaan ajatuksia työkaverin kanssa. – Työpisteellä saattaa olla radio päällä ja äänekäs printterikin louskuttaa vieressä. 1 3 2. Niiden akustiikkaa on parannettu erilaisilla sisustusratkaisuilla. 1 Tampereella Suo men Yliopistokiinteis töt Oy:n toimistossa on lokerot näppäi mistöille. Itseään pitää haastaa Hanhisen mukaan omia työtapojaankin kannattaa arvioida ennakkoluulottomasti. Koppitoimistosta ei Hanhisen mukaan kannata harpata suoraa päätä kovin radikaaliin ratkaisuun. Vaatiiko työ esimerkiksi täydellistä hiljaisuutta. Hanhinen muistuttaa myös infran vaatimuksista. Minusta monitilatoimisto antaa enemmän kuin ottaa. Salla Hanhinen ei missään nimessä haluaisi enää palata vanhanaikaiseen toimistohuoneeseen. – Voisi olla hyvä ajatus muuttaa ensin yksi osa toimitiloista monitilatoimistoksi ja vasta kokemuksen karttuessa muita tiloja