6/2025 VUODEN TURVALLISUUSYRITYS Finanssialan ja huijareiden taistelu elintilasta siirtyy tekoälymaailmaan Meluasiat eivät ole työpaikoilla vielä kunnossa Standardit riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen tukena Suomi drooniaikakauden kynnyksellä – uhka, mahdollisuus ja vastuu Turvallisuuspalkinnot jaettiin Ritarihuoneella. iLOQ:n toimitusjohtaja Heikki Hiltunen otti vastaan vuoden turvallisuusyrityspalkinnon
tavoita oikeat ihmiset . . Osaava App Oy info@osaava.fi | www.osaava.fi Missiomme: aukoton turvallisuusviestintä Laaja integroitavuus yrityksen järjestelmiin ja käyttöympäristön vaatima käyttäjähallinta tekevät viestinnästä kattavan ja automatisoidun kokonaisuuden. muodosta tilannekuva. . reagoi nopeasti . reagoi nopeasti . tavoita oikeat ihmiset . muodosta tilannekuva Viestitä, tavoita ja turvaa Suomessa kehitetty Osaava on monikanavainen ja monipuolinen turvallisuusviestinnän järjestelmä, jolla kriisiviestintä voidaan hoitaa nopeasti, luotettavasti ja kattavasti. Osaava App Oy info@osaava.fi | www.osaava.fi Missiomme: aukoton turvallisuusviestintä Laaja integroitavuus yrityksen järjestelmiin ja käyttöympäristön vaatima käyttäjähallinta tekevät viestinnästä kattavan ja automatisoidun kokonaisuuden. Viestitä, tavoita ja turvaa Suomessa kehitetty Osaava on monikanavainen ja monipuolinen turvallisuusviestinnän järjestelmä, jolla kriisiviestintä voidaan hoitaa nopeasti, luotettavasti ja kattavasti
Kyberuhat ovatkin nousseet vuoden keskeisimmäksi teemaksi. Toisaalta generatiivisen tekoälyn väärinkäyttö – disinformaatio, deepfake-sisällöt ja automaattiset hyökkäysketjut – on tuonut aivan uuden ulottuvuuden kokonaisturvallisuuden kentälle. Finnish Security Awards -palkintoja on jaettu nyt kymmenen vuoden ajan, ja niiden kautta on nähty, kuinka innovaatioiden, osaamisen ja sitoutumisen merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Vuosi on osoittanut, että tekoälyn hallittu hyödyntäminen on jo osa kriittistä kansallista suorituskykyä. Suomi ei ole enää tarkkailija, vaan täysivaltainen osa läntistä turvallisuusyhteisöä. Turvallisuus syntyy yhteistyöstä, asiantuntemuksesta ja siitä, että kehitämme entistä parempia ratkaisuja. Vuoden aikana on nähty useita teknisesti edistyneitä, sähkömagneettisia ja satelliittiyhteyksiin kohdistuneita iskuja, jotka ovat vahvistaneet kuvaa modernin sodankäynnin digitaalisesta haavoittuvuudesta. Yhdessä voimme kulkea kohti turvallisempaa tulevaisuutta. Osaava App Oy info@osaava.fi | www.osaava.fi Missiomme: aukoton turvallisuusviestintä Laaja integroitavuus yrityksen järjestelmiin ja käyttöympäristön vaatima käyttäjähallinta tekevät viestinnästä kattavan ja automatisoidun kokonaisuuden. Emme ole enää yksin kaiken epävarmuuden keskellä. . muodosta tilannekuva 6/2025 3. Viestitä, tavoita ja turvaa Suomessa kehitetty Osaava on monikanavainen ja monipuolinen turvallisuusviestinnän järjestelmä, jolla kriisiviestintä voidaan hoitaa nopeasti, luotettavasti ja kattavasti. Euroopassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut ilman merkkejä nopeasta ratkaisusta. Samalla tekoäly on noussut sekä mahdollistajaksi että riskiksi. Kansainvälinen turvallisuusympäristö on jatkanut muuttumistaan tavalla, joka haastaa sekä julkisen sektorin että yritykset kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Hänen aktiivinen diplomatiansa on vahvistanut Suomen asemaa osana läntistä turvallisuusyhteisöä ja syventänyt Yhdysvaltojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämä on avannut suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja useat toimijat ovat jo nousseet Naton kumppanuusprojekteihin. tavoita oikeat ihmiset . Sodan pitkittyminen on vaikuttanut EU:n sisäiseen yhtenäisyyteen, puolustusteollisuuden kapasiteettiin ja talouden ennakoitavuuteen. Vuosi 2025 oli myös Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden juhlavuosi. EPÄVARMUUDEN KESKELLÄ EMME OLE ENÄÄ YKSIN Suomi ei ole enää tarkkailija, vaan täysivaltainen osa läntistä turvallisuusyhteisöä. Lehti täytti 40 vuotta – neljä vuosikymmentä suomalaista turvallisuusalan kehitystä, kasvua ja ammatillistumista. PÄÄKIRJOITUS Jyri Paasonen PÄÄTOIMITTAJA Vuosi on ollut turvallisuusalan näkökulmasta poikkeuksellisen monikerroksinen ja yhä syvemmin globaaleihin jännitteisiin kietoutunut. Kehitystä on tukenut presidentti Alexander Stubbin näkyvä rooli kansainvälisenä toimijana. Suomi on nyt entistä vahvemmin osa laajempaa turvallisuusrakennetta, jossa suomalaiselle osaamiselle ja innovaatioille on kasvavaa kysyntää. Sen kyky tukea tilannekuvaa, analytiikkaa, ennakointia ja automatisoitua havainnointia on muuttanut turvallisuusalan käytäntöjä pysyvästi. Sota ei ole enää vain rintamalinjojen taistelua – se on energiaturvallisuutta, huoltovarmuutta, kyberpuolustusta ja informaatiosodankäyntiä. Yksi vuoden merkittävimmistä kehityskuluista Suomessa oli Naton aseman vahvistuminen. Turvallisuusala on edelleen yhteiskunnan selkäranka, ja sen merkitys tulee vain kasvamaan. reagoi nopeasti . Erilaiset kyberhyökkäykset, toimitusketjuihin kohdistuneet tunkeutumiset ja valtiollisten toimijoiden kohdennetut operaatiot ovat muistuttaneet, että digitaalinen turvallisuus on erottamaton osa kansallista turvallisuutta
vuosikerta, 6 numeroa vuodessa ILMESTYMISAIKATAULU Nro 1/2026 27.2.2026 Nro 2/2026 30.4.2026 Nro 3/2026 19.6.2026 Nro 4-5/2026 4.9.2026 Nro 6/2026 18.12.2026 KUSTANTAJA Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T & Rh) Tietopalvelu Oy PÄÄTOIMITTAJA Jyri Paasonen, jyri.paasonen@turvallisuus.com, +358 45 257 3488 TAITTO & ULKOASU Juha Jukarainen, Murra Oy PAINO Printall. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 21 Suomessa – strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2025–2030 Ammattina turvallisuus 24 Meluasiat eivät ole työpaikoilla vielä kunnossa 26 Tulipalo oli vasta alku – Jari Sarasvuon 29 kokemukset paljastavat, kuinka jälkivahinkotyöt voivat yllättää kenet tahansa Turvallisuusvinkki 31 TURVALLISUUSPALKINNOT 32 JAETTIIN RITARIHUONEELLA Riskienhallintayhdistys 42 SFS 44 Turvaurakoitsijat 46 Suomen Yksityisetsivä ja Lakitoimistoliitto 48 Turvallisuusmuseo 50 Turva-alan yrittäjät ry 51 Tietoturva ry 52 Finnsecurity 54 Yrityssuojeluyhdistys 56 Arkiston kätköistä 58 TURVAVISA 60 Turvallisuuspolitiikka 62 6/ 20 25 ISSN 1799-697X 41. PÄÄKIRJOITUS 03 Finanssialan ja huijareiden taistelu 06 elintilasta siirtyy tekoälymaailmaan Turvallisuutta digitaalisesti 10 – virtuaalikaksoset muuttavat riskienhallintaa teollisuudessa Suomesta maailmalle – Tutken bootcamp 14 kouluttaa tekoälyn turvallisuusosaajia Vankilasta vapauteen – mitä tapahtuu 18 tuomion jälkeen
Suomi drooniaikakauden kynnyksellä – uhka, mahdollisuus ja vastuu Droonit ovat siirtymässä uuteen aikakauteen. 62 Meluasiat eivät ole työpaikoilla vielä kunnossa Työpaikkojen meluun liittyvä lainsäädäntö on nykyään hyvällä mallilla, mutta käytännön toteutuksessa on puutteita. Standardit riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen tukena SFS:n seminaari korosti, miten lainsäädäntö ja standardit yhdessä ohjaavat organisaatioiden riskienhallintaa, tietoturvaa ja jatkuvuutta – sekä teoriassa että käytännön toiminnassa. 10 Turvallisuutta digitaalisesti – virtuaalikaksoset muuttavat riskienhallintaa teollisuudessa Virtuaalikaksosiin perustuvat digitaaliset ratkaisut mahdollistavat teollisuuden reaaliaikaisen, dataohjatun ja ennakoivan turvallisuus-, riskienhallintaja tuotannonohjauksen koko laitteen elinkaaren ajan. Se, mikä vielä kymmenen vuotta sitten oli teknologinen kuriositeetti tai harrastajien lelu, on nyt noussut maailmanpolitiikan ja turvallisuuden eturintamaan. 44 26. 6 Finanssialan ja huijareiden taistelu elintilasta siirtyy tekoälymaailmaan Finanssi-, pankkija rahoitusvalvonnassa korostuvat tällä hetkellä kyberturvallisuuteen, tekoälyyn, maksuvälitykseen ja erilaisiin huijauksiin liittyvät teemat
Tero Kurenmaa. Tulos oli, että kyselyyn vastanneista toimijoista 88 prosenttia käyttää tekoälyratkaisuja tai ainakin suunnittelee niiden käyttöä kahden vuoden sisällä. Suuririskisimmät järjestelmät Finanssialalla tietyt tekoälyjärjestelmät ovat muita suuririskisempiä, kuten vaikkapa tiettyjä lakisääteisiä FINANSSIALAN JA HUIJAREIDEN TAISTELU ELINTILASTA SIIRTYY TEKOÄLYMAAILMAAN Matti Valli Finanssi-, pankkija rahoitusvalvonnassa korostuvat tällä hetkellä kyberturvallisuuteen, tekoälyyn, maksuvälitykseen ja erilaisiin huijauksiin liittyvät teemat. ”Suurissa yhtiöissä tekoäly on pantu tukemaan myös markkinointia ja myyntiä”, Talvasto toteaa. Yhteistä on, että lähivuosina toimijoiden investoinnit tekoälyyn tulevat kasvamaan. Valvonta perustuu valvottavien tekemiin raportteihin ja säännöllisiin tarkastuksiin”, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa sanoo. Tekoälyn käyttö valvonnan kohteeksi Johtava asiantuntija Mia Talvasto valmistelee tekoälyn käytön valvonnan alkamista. ”Valmistaudumme vastaamaan tekoälyasetuksen vaatimuksiin. Suomessa tehtävä kuuluu Finanssivalvonnalle, jota koskeva laki määrittelee valvontaelimen tehtävät ja toimivaltuudet. Hän kertoo, että vuonna 2024 voimaan tullut tekoälyasetus on luotu edistämään tekoälyn kehittämistä ja käyttöä Euroopassa. 6 6/2025. Eräs alustava toimenpide oli tekemämme tekoälyn käyttöä koskeva kyselytutkimus”, Talvasto sanoo. ”Valvonnassa arvioidaan, onko valvottavien toiminta kestävällä pohjalla. Käyttötapoja ovat enimmäkseen käännökset, yhteenvetojen tekeminen, tekstisisällön generointi, sisäiset prosessit, ohjelmistokoodaus ja järjestelmäkehitys. Tekoälyä käytetään sisäisissä prosesseissa ja jonkin verran myös asiakasrajapinnassa. ORGANISAATIO F inanssialaa koskevan sääntelyn vaatimukset tulevat valtaosiltaan EU-tasolta, mutta sen toteutumista valvotaan lähinnä kansallisesti. Viranomaisessa työskentelee noin 260 henkeä. Vastaajista 51 prosenttia on laatinut tekoälystrategian, 82 prosenttia käyttösäännöt ja 63 prosenttia eettiset säännöt
Maksun saajan tarkastamisella halutaan estää maksun välittyminen väärälle henkilölle tai yrityksille. ”Digitaalisen häiriönsietokyvyn jatkuvaa testausta varten finanssiyhteisöjen on luotava erilaisista arvioinneista ja menetelmistä koostuva testausohjelma. Uhkaperusteinen tunkeutumistestaus merkittävissä finanssiyhteisöissä on tehtävä kolmen vuoden välein”, Terho sanoo. Valvontaa tehdään myös yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, joka vastaa näiden riskien valvonnasta isoimmissa pankeissa. päivänä astui kokonaisuudessaan voimaan EU:n pikamaksuasetus (Instant Payments Regulation). ”Näin vähennetään Mia Talvasto. Kaikkien euroalueen pankkien on kyettävä vastaanottamaan ja lähettämään pikasiirtoja sekä soveltamaan asetuksen muita vaatimuksia. ”Samaan riskiryhmään kuuluvat luottokelpoisuuden arviointi tai luottopisteytyksen määrittely sekä sairausja henkivakuutuksia koskeva riskiarviointi”, Talvasto kertoo. Hyvän hallintomallin ja hyvien käytänteiden luominen on tekoälymallien valvonnan kannalta tärkein ja ensimmäiseksi toteutettava asia. Rahasiirroille nopeutta ja lisäturvaa Lokakuun 9. Valmistaudumme vastaamaan tekoälyasetuksen vaatimuksiin. Valvottavien yhtiöiden ylin hallintoelin on vastuussa riskienhallintaan tarvittavan hallintomallin rakentamisesta ja toiminnasta. 6/2025 7. Laajavaikutteisista häiriöistä, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksistä, tulee raportoida neljän tunnin kuluessa”, Terho kertoo. DORA tuo uusia vaatimuksia ja yhtenäiset säännöt koko Euroopan unionin alueelle. Tilinumeron ja nimen täsmäytys antaa lisäturvaa ja voi estää virheellisiä tai vilpillisiä siirtoja. DORA-asetus ja digitaalinen häiriönsietokyky Finanssivalvonnan Maksupalvelut ja järjestelmävalvonta -toimisto valvoo finanssiyhteisöjen digitaalisten järjestelmien riskejä. Riskejä kahlitsemaan ollaan luomassa kansallista lainsäädäntöä valvonnasta, jonka on määrä tulla voimaan loppuvuodesta 2025. Asetus sääntelee myös kyberuhkien vapaaehtoista ilmoittamista ja tietojen jakamista. ”Suurin muutos on se, että euromääräisten pikasiirtojen tulee onnistua euromaissa kymmenessä sekunnissa vuorokaudenajasta riippumatta vuoden jokaisena päivänä ja maksunsaajan nimen ja tilinumeron tulee vastata toisiaan”, kertoo vanhempi asiantuntija Kaisa Tukiainen. vakuutuksia koskevat järjestelmät, joilla arvioidaan luonnollisten henkilöiden oikeutta julkisen avun etuuksiin ja palveluihin. ”Säännöt koskevat myös kolmansia osapuolia, jotka toimivat ICT-palveluntarjoajina finanssiyhteisöille”, Terho avaa. ”On tunnistettava häiriön laajuus ja miten moneen asiakkaaseen se vaikuttaa. Vaatimuksia on muun muassa ICT-häiriöiden havaitsemisja hallinnointiprosessille ja raportoinnille. ”Jos käyttäjä räätälöi järjestelmää, niin sen riskiluokka nousee, jolloin sitä kuuluu käsitellä kuin suuririskistä toimintaa”, Talvasto sanoo. ”Valvottavista yrityksistä yli 80 prosenttia onkin jo luonut toiminnalle käyttösäännöt”, Talvasto tiivistää. Toimistopäällikkö Jussi Terho kertoo, että finanssialan digitaalista häiriönsietokykyä koskeva EU:n DORA-asetus (Digital Operational Resiliency Act, asetus finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä), jonka soveltaminen alkoi 17.1.2025, parantaa finanssisektorin suojatumista häiriöiltä ja kyberuhkilta. Jos ihminen on mukana päätöksenteossa, niin järjestelmän riski on pienempi kuin pelkästään tekoälypohjaisessa toiminnassa
Kansallisella tasolla Finanssivalvonta on tunnistanut lainsäädännön haasteita, jotka rajoittavat petosten torjunnan kannalta tärkeää tiedonvaihtoa. Valvonta kohdistuu yli 1 100 toimijaan, joista suurin osa on pieniä organisaatioita, minkä vuoksi valvontatyön on oltava riskiperusteista ja kohdennettua. Lainsäädännöllisiä haasteita Luottolaitokset ovat lisänneet petoksiin liittyvää tiedotusta ja petostorjunnan resursseja sekä panostaneet henkilökunnan koulutukseen. Se valvoo pankkeja, vakuutusja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä, pörssejä ja muuta arvopaperimarkkinoiden toimintaa. Ne tuovat uusia keinoja petostorjuntaan. ”Tällä hetkellä monitoroinnissa havaitut poikkeamat eivät välttämättä johda tapahtuman estämiseen”, Tukiainen harmittelee. ”Direktiiviluonnos sisältää myös maksuvälineiden ja maksutapahtumien estämistä, monitorointimekanismeja ja petostietojen jakamista koskevaa säätelyä”, Tukiainen mainitsee. Toisin sanoen direktiivi velvoittaa maksupalvelujen tarjoajia kehittämään oman maksamisensa turvallisuutta. Monitoroinnissa kehitettävää ”Tilisiirtojen petosmonitoroinnissa on kehitettävää. Useat luottolaitokset mahdollistavat maatai aluekohtaisten turvarajojen asettamisen myös tilipohjaisille maksuille. petoksia, joissa pankin asiakasta huijataan lähettämään maksu väärälle tilille. Yhteisiä toimintoja ovat talous-, tietoja henkilöstöhallinto, ja viraston toimintaa valvoo eduskunnan pankkivaltuusto. Uusia keinoja petostorjuntaan EU-tasolla luonnosvaiheessa on kolmas maksupalveludirektiivi (Payment Services Directive, PSD3) ja maksupalveluasetus (Payment Services Regulation, PSR). PSD3 sääntelee muun muassa sitä, mitä petostorjunnan toimenpiteitä maksupalveluntarjoajalta edellytetään. Suomen Pankin osuus on noin viisi prosenttia. Tilipohjaisten maksujen turvaamiseksi on kehitetty muitakin kontrolleja, kuten esimerkiksi viiveet uusien tunnistussovellusten asentamisen yhteydessä. ”Mikäli henkilöasiakas ei itse ole asettanut rajoja, niin pankki voisi tehdä tämän omasta aloitteestaan riskiperusteisesti. ”Viranomaisten kanssa keskustelemme tiedonvaihdon esteiden poistamisesta ja siitä, voisiko lainsäädännöllisiä muutoksia nopeuttaa”, Tukiainen kuvaa. Turvarajan muuttaminen edellyttäisi asiakkaalta vahvaa tunnistautumista”, Tukiainen korostaa. ”Lisävahvistusta voidaan pyytää esimerkiksi maksuissa, joissa pankin monitorointi epäilee petollista maksua”, Tukiainen kertoo. Toisaalta maksujen nopea siirtyminen voi vaikeuttaa petosten tunnistamista ja estämistä, koska rahat siirtyvät entistä nopeammin”, Tukiainen pohtii. Katso lämminhenkinen joulutarina abloy.fi/joulu FINANSSIVALVONTA Finanssivalvonta on Suomen rahoitusja vakuutussektorin keskeinen valvontaviranomainen, jonka tehtävänä on varmistaa finanssimarkkinoiden vakaus, luotettavuus ja läpinäkyvyys sekä turvata asiakkaiden oikeudet ja edut. Uuden direktiivin arvioidaan tulevan voimaan vuonna 2027/2028. Turvakontrolleja pankeilla on käytössä jo ennestään, esimerkiksi korttimaksuille. Se seuraa 8 6/2025. Turvakontrolleja käyttöön Finanssivalvonta edellyttää pankeilta, että asiakas voi itse asettaa maksutai päiväkohtaisen euromääräisen rajan pikamaksuille uuden pikamaksuasetuksen mukaisesti. Myös taloudellisesti Finanssivalvonta on riippumaton: noin 95 prosenttia sen budjetista katetaan valvottavilta perittävillä valvontaja toimenpidemaksuilla. Esimerkiksi pörssiyhtiöt maksavat toimenpidemaksuja, kun Finanssivalvonta hyväksyy niiden listautumisesitteitä. Asiakkaiden aikaisempaan käyttäytymiseen perustuvia tekijöitä tulisi hyödyntää monitoroinnissa nykyistä monipuolisemmin”, Tukiainen linjaa. Monitorointi voisi kattaa esimerkiksi asiakkaan aikaisempaa maksuhistoriaa, maksun suuruutta, tapahtuma-aikaa, maksukanavaa, maksun vastaanottajaa tai maksajan poikkeavaa sijaintipaikkaa. Lisäksi suositellaan, että myös normaaleissa tilisiirroissa maksuille tarjottaisiin sekä maksuettä päiväkohtaisia turvarajoja. Turvallista joulua! Merkityksellisimmät lahjat ovat hetkissä, jotka avaavat elämän ovia. Finanssivalvonnan ydintehtäviin kuuluu rahoitusjärjestelmän vakauden edistäminen, finanssimarkkinoiden luottamuksen vahvistaminen ja asiakkaiden suojaaminen. Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta sen päätöksenteko on täysin itsenäistä
Yksittäisiä riita-asioita Finanssivalvonta ei ratkaise, vaikka se vastaanottaakin runsaasti yhteydenottoja myös yksityishenkilöiltä. Seuraavan vuoden valvontakohteet ja painopisteet kartoitetaan edellisenä vuonna, ja valvontaa kohdistetaan erityisesti aloille ja toimijoihin, joissa riskit ovat merkittäviä tai joissa markkinatilanne muuttuu nopeasti. Tero Kurenmaa on toiminut Finanssivalvonnan johtajana kesäkuusta 2022 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Keskusrikospoliisissa ja sisäministeriössä. Finanssivalvonta on olennainen osa Suomen talousjärjestelmän turvallisuutta. Se ehkäisee rahoitusjärjestelmän kriisejä, vahvistaa kuluttajansuojaa ja varmistaa, että finanssisektori toimii vastuullisesti ja sääntelyn mukaisesti myös tilanteissa, joissa talouden epävarmuus ja globaalit riskit lisääntyvät.. Turvallista joulua! Merkityksellisimmät lahjat ovat hetkissä, jotka avaavat elämän ovia. Henkilöstö koostuu noin 230 finanssialan, oikeustieteen, taloustieteen, matematiikan, tietojärjestelmien ja riskienhallinnan asiantuntijasta. Toiminta jakaantuu neljään pääosastoon: pankkivalvonta, vakuutusvalvonta, pääomamarkkinoiden valvonta sekä digitalisaatio ja analyysi. Katso lämminhenkinen joulutarina abloy.fi/joulu valvottavien toimintaa, antaa määräyksiä ja ohjeita, puuttuu lainvastaisuuksiin ja hyvän tavan vastaisiin menettelyihin sekä lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä tarjoamalla tietoa finanssipalveluihin liittyvistä riskeistä ja oikeuksista. Toiminnan strategisten linjausten mukaan Finanssivalvonnan tulee olla sekä omassa työssään ennakoiva että valvottavien suuntaan ennakoitava toimija. Kurenmaan mukaan valvontatyö perustuu systemaattiseen riskien arviointiin. Sen missiona on finanssimarkkinoiden vakauden ja luotettavuuden turvaaminen nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa toimintaympäristössä, jossa kyberuhat, talousrikollisuus ja kansainvälisen sääntelyn tiukentuminen korostavat tehokkaan valvonnan merkitystä
Nykyään Dassault Systèmes tunnetaan maailmanlaajuisesti 3D-suunnittelun, virtuaalisen simuloinnin ja tuotteen elinkaaren hallinnan eli PLM-järjestelmien edelläkävijänä. 10 6/2025. Alun perin yritys keskittyi ilmailuja puolustusteollisuuden 3D-suunnitteluohjelmistojen kehittämiseen, mutta vuosikymmenten aikana sen toiminta on kasvanut merkittävästi. RISKIENHALLINTA TURVALLISUUTTA DIGITAALISESTI – VIRTUAALIKAKSOSET MUUTTAVAT RISKIENHALLINTAA TEOLLISUUDESSA Jyri Paasonen Dassault Systèmes on ranskalainen ohjelmistoyritys, joka irtautui vuonna 1981 ilmailuteollisuudesta tunnetusta Dassault Aviationista
Yrityksen teknologiaa hyödyntävät muun muassa autoteollisuus, ilmailu, rakennusala, terveydenhuolto ja energiasektori. Sen tuotteita ovat 3DEXPERIENCE-alusta sekä muun muassa sovellukset 3D-mallinnukseen, simulointiin, analytiikkaan, toimitusketjun hallintaan ja tiedonhallintaan. Digitaaliset ratkaisut, kuten virtuaalikaksoset ja tekoäly, avaavat kokonaan uuden ulottuvuuden riskienhallintaan, turvallisuustekniikkaan ja operatiiviseen luotettavuuteen. Niiden avulla voidaan suunnitella tuotteita esimerkiksi lenkkitossuista moottoreihin ja lentokoneisiin, ohjata tehdastuotantoa, kehittää lääketieteellisiä ratkaisuja ja mallintaa jopa kokonaisia kaupunkeja digitaalisesti. Se ei ole vain perinteinen kolmiulotteinen kuva, vaan kokonaisvaltainen tietomalli, joka yhdistää suunnittelun, käytön, kunnossapidon ja ympäristöolosuhteet. Tämän avulla voidaan tunnistaa turvallisuusriskejä ja kuormitushuippuja, reagoida Philippe Bartissol. Bartissol korostaa erityisesti virtuaalikaksosten kykyä seurata laitteiden ja koneiden toimintaa reaaliajassa. Yrityksen ohjelmistot ovat käytössä ympäri maailmaa. Hän aloittaa kertomalla, että virtuaalikaksonen on reaaliaikainen digitaalinen malli fyysisestä laitteesta tai järjestelmästä. Virtuaalikaksoset ovat fyysisten laitteiden, toimitusketjujen tai järjestelmien digitaalisia vastineita, joiden avulla voidaan hallita esimerkiksi teollisen laitteen koko elinkaarta suunnittelusta huoltoon ja kierrätykseen saakka. D assault Systèmes kehittää ohjelmistoja, jotka perustuvat ”virtual twin” -ajatteluun (virtuaalikaksonen). Dassault Systèmesin teollisuuslaitteiden toimialasta vastaava varatoimitusjohtaja Philippe Bartissol kertoo, miten virtuaalikaksoset uudistavat tapaa, jolla yritykset hallitsevat turvallisuuttaan ja aineetonta omaisuuttaan. 6/2025 11. Viime vuosina Dassault Systèmes on laajentanut toimintaansa erityisesti terveydenhuollon, kestävän kehityksen ja aineettoman omaisuuden hallinnan alueille. Teollisuuden turvallisuus Teollisuuden turvallisuus ei ole enää pelkästään fyysisiin suojavarusteisiin, hätäpysäytyksiin ja manuaalisiin tarkistuslistoihin perustuvaa toimintaa. Turvallisuuden näkökulmasta tämä mahdollistaa poikkeamien havaitsemisen ennen kuin ne johtavat vaaraan, ennakoivan huollon ja häiriöiden hallinnan, uhkatilanteiden ja toimintaskenaarioiden simuloimisen sekä tapahtumahistorian ja jäljitettävyyden parantamisen
poikkeamiin nopeasti tai jopa ennakoivasti sekä estää laiterikkoja, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa työntekijöille tai tuotannolle. Se analysoi suuria määriä dataa ja tunnistaa sellaisia poikkeamia ja riskejä, joita ihminen ei välttämättä havaitse. Tämän ongelman helpottamiseksi otetaan käyttöön ohjelmistoja ja tietomalleja, jotka mahdollistavat erilaisia suunnittelu-simulointi-optimointi-näkymiä laitokseen, oli kyse sen suunnittelusta, ajamisesta tai purkamisesta. Virtuaaliseen tuotantomalliin tuodaan manikinit, jolloin voidaan suunnitella ja varmentaa ergonomia sekä työturvallisuus. Bartissolin mukaan jokaiselle yksittäiselle koneelle voidaan luoda oma yksilöllinen virtuaalikaksonen eli digitaalinen malli, joka sisältää laitteen koko elinkaaren tiedot. Ydinvoimaan liittyy ymmärrettäviä huolia, ja sille ominaista on muun muassa suuret investoinnit ja päätösten vaikutusten pitkäikäisyys. Tämä mahdollistaa yksittäisten laitteiden tarkat riskiprofiilit, huoltohistorioiden ja poikkeamaraporttien hallinnan keskitetysti sekä tilannekuvan muodostamisen kriittisistä järjestelmistä tuotantolinjan tai koko tehtaan tasolla. Kyse ei ole vain teknologiasta vaan koko liiketoimintamallin muutoksesta. Teollisuuslaitteiden turvallisuus voidaan nyt rakentaa reaaliaikaiselle ja datavetoiselle perustalle, jossa tekoäly toimii jatkuvana valvontajärjestelmänä koko tuotantoympäristön yli. Tekoäly voi esimerkiksi tunnistaa käyttöprofiileja, jotka lisäävät laiterikkojen riskiä, havaita yksiköissä esiintyvää epänormaalia tärinää tai lämpökuormaa 12 6/2025. Burtsoff kertoo myös asiakkaasta, joka päätti parantaa valmistusprosessin työturvallisuutta virtuaalisen ihmisen eli manikinin avulla. Tämä tuo uuden tason turvallisuusjohtamiseen erityisesti niissä ympäristöissä, joissa inhimillinen virhe tai tekninen vika voi johtaa vakaviin seurauksiin. ”Perinteisillä työtavoilla mallintaminen, simulointi ja tiedonhallinta on massiivinen, pitkä sekä virhealtis tehtävä. Tekoäly ei ainoastaan tue kunnossapitoa, vaan toimii myös turvallisuuden valvojana. Kaikki tämä voidaan kytkeä automatisoituun riskienarviointiin, joka vahvistaa sekä työntekijöiden turvallisuutta että liiketoiminnan jatkuvuutta. Turvallisuus ja laatu olivat yrityksen keskeisiä Juha Burtsoff. Bartissol kiteyttää hyvin virtuaalikaksosten merkityksen toteamalla, että kyse ei ole vain teknologiasta vaan koko liiketoimintamallin muutoksesta. Kun laitteen käyttöikää pidennetään ja sen toimintaa optimoidaan, vältetään turhaa energiankulutusta, materiaalihukkaa ja jätettä. Lisäksi mahdollisuus simuloida onnettomuustilanteita auttaa kehittämään turvallisempia tuotteita ja tuotantoprosesseja jo suunnitteluvaiheessa. Virtuaalikaksoset tukevat myös ympäristöturvallisuutta ja kestävää kehitystä. Suomen kokemuksia Dassault Systèmesin Suomen myyntijohtaja Juha Burtsoff kuvaa virtuaalikaksosajattelua ajankohtaisen esimerkin kautta. sekä arvioida tilanteita, joissa järjestelmä on alttiina ulkoisille uhille, kuten sähkökatkoille tai ylikuormitustilanteille. Monitasoiset simulaatiot mahdollistavat myös vaaratilanteiden, kuten ylikuumenemisten tai rakenteellisten heikkouksien tunnistamisen jo ennen kuin ne toteutuvat kentällä. Hän kertoo, että helppo tapa ymmärtää virtuaalikaksosen rooli on ydinvoima. Tämän takia koko voimalaa sekä systeemiä (esimerkiksi tuotantoa, kunnossapitoa, kierrätystä ja jakelua) mallinnetaan, simuloidaan ja optimoidaan eri näkökulmista ennen kuin päätöksiin, elinkaaren riskeihin ja investointeihin sitoudutaan. Tiedetysti nämä asiat ovat suuren mielenkiinnon alla energiasektorilla”, valaisee Burtsoff. Virtuaalikaksoset eivät enää ole tulevaisuutta, vaan konkreettinen työkalu turvallisuusjohtamisen, riskienhallinnan ja operatiivisen varautumisen tueksi
Hän toteaa, että suomalaisilla yrityksillä on paljon kertynyttä teknologiaosaamista, mitä on perinteisesti ylläpidetty dokumenteissa ja tiedostoissa. Sysäys tälle oli lievä onnettomuus ulkomaisessa tuotantoyksikössä, jolloin todettiin, että perinteinen näppituntuma ei ole riittävä, jos turvallisuus ja laatu otetaan tosissaan. Virtuaalikaksosten ja tekoälyn yhdistelmä tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia parantaa turvallisuutta, optimoida prosesseja ja turvata aineetonta omaisuutta. Tämä ei pelkästään paranna kyberturvallisuutta vaan luo myös strategista kilpailuetua. Dassault Systèmesin Suomen konsultointijohtaja Pekka Lähteinen puhuu mielellään aineettoman omaisuuden suojaamisesta. Pekka Lähteinen. Suomalaisen kilpailukyvyn säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmasta aineettoman omaisuuden hallinta on koko ajan tärkeämpää, kun toimintaympäristö on lähtökohtaisesti kansainvälinen”, muistuttaa Lähteinen. Kohti digitaalista turvallisuuskulttuuria Suomalaisten teollisuusyritysten tulisi valmistautua siirtymään kohti datavetoista, älykästä ja digitaalisesti valvottua tuotantoa. Aiemmin osaamisen suojaaminen on perustunut luottamukseen ja periytyneisiin käytäntöihin dokumentteja ja tiedostoja jakamalla. tavoitteita. Yritysten olisi hyvä aloittaa kartoittamalla, mitkä koneet, järjestelmät tai tuotantoprosessit voitaisiin mallintaa virtuaalikaksosina. Näiden digitaalisten mallien avulla voidaan valvoa laitteiden tilaa reaaliajassa, simuloida riskejä ja ohjata kunnossapitoa tietoon perustuen. Aineettoman omaisuuden, kuten toimintamallien, teknologisen tietotaidon ja asiakaskohtaisen tiedon suojaaminen edellyttää kokonaisvaltaista näkökulmaa. Nykyaikaisissa järjestelmissä tiedonhallinta ei perustu dokumentteihin vaan mallipohjaisuuteen ja tarkoituksenmukaisiin näkymiin virtuaalikaksoseen. ”On lukuisia esimerkkejä ja tarinoita, miten osaaminen ja arvo on vuotanut ulos tai se on kadonnut esimerkiksi työntekijöiden eläköityessä. Virtuaalikaksoset eivät ole pelkkä tekninen ratkaisu, vaan osa strategista muutosta, jossa turvallisuus, tehokkuus ja aineettoman arvon suojaaminen yhdistyvät kokonaisuudeksi. Virtuaalikaksoset eivät enää ole tulevaisuutta vaan konkreettinen työkalu turvallisuusjohtamisen, riskienhallinnan ja operatiivisen varautumisen tueksi.. Tekoälyä voidaan hyödyntää poikkeamien havaitsemiseen, käyttötapojen analysointiin sekä toimintasuositusten tuottamiseen tilanteissa, joissa inhimillinen havainto ei riitä. Kun tuotannon ja tuotekehityksen kriittiset osat ovat mallinnettuina ja seurattavissa digitaalisesti, yritys voi varmistaa tiedon säilyvyyden, jäljitettävyyden ja käytön hallitusti myös muutostilanteissa. Nyt on oikea aika ottaa ensiaskeleet ja lähteä rakentamaan digitaalista turvallisuuskulttuuria, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen
Samalla kun teknologia kehittyy, kasvavat myös riskit. Tutke toimii sillanrakentajana teknologian kehittäjien, lainsäätäjien, tutkijoiden, käytännön soveltajien sekä kansainvälisen tekoäly-yhteisön ja suomalaisen asiantuntijuuden välillä. Järjestelmät, jotka vielä muutama vuosi sitten olivat tieteiskirjallisuutta, kykenevät nykyään käymään keskusteluja, ratkaisemaan monimutkaisia matemaattisia ongelmia, ohjelmoimaan ja luomaan taidetta. Tutkelle tekoälyn turvallisuus ei ole vain tekninen kysymys, vaan myös yhteiskunnallinen, eettinen ja poliittinen haaste. Verkoston perustivat eri alojen asiantuntijat – tutkijat, insinöörit, ohjelmoijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat – jotka näkivät tarpeen riippumattomalle toimijalle tekoälyn kriittisessä tarkastelussa. TEKOÄLY SUOMESTA MAAILMALLE – TUTKEN BOOTCAMP KOULUTTAA TEKOÄLYN TURVALLISUUSOSAAJIA Jyri Paasonen ja Laura Paasonen T urvallisen Tekoälyn Keskus Tutke ry on voittoa tavoittelematon, avoimesti toimiva asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on varmistaa, että tekoäly kehittyy turvallisesti ja eettisesti. Tekoälyn kehitys on kiihdyttänyt vauhtiaan. Se rakentaa suhteita muiden maiden tekoälytutkimuskeskuksiin ja tukee suomalaisten osaajien osallistumista kansainvälisiin turvallisuusaloitteisiin. 14 6/2025. Ohjelma kokosi yhteen kansainvälisiä huippuosaajia, joilla oli taustaa esimerkiksi Googlelta, NASA:lta, Metalta, Microsoftilta ja maailman johtavista yliopistoista. Koulutusta maailman huipuille – FAEB-ohjelma Tutke tunnetaan erityisesti järjestämästään Finnish Alignment Engineering Bootcampista (FAEB), joka on Euroopan ja Pohjoismaiden ainoita maksuttomia korkean tason koulutusohjelmia teknisestä tekoälyturvallisuudesta. Tutke edistää tieteellistä ymmärrystä turvallisen tekoälyn kehityksestä ja tukee siihen johtavaa tutkimusta ja sääntelyä. FAEB-ohjelma on suunnattu henkilöille, jotka ovat keskittyneet tekoälyn teknisiin ja yhteiskunnallisiin riskeihin, haluavat varmistaa, että tekoälyn kehitys palvelee koko ihmiskuntaa, omaavat hyvät matemaattiset taidot, hallitsevat Python-ohjelmoinnin ja voivat osallistua projektiviikkoon Helsingissä. Tutke katsoo, että tekoälyn kehitys voidaan ohjata kohti tulevaisuutta, jossa teknologia palvelee kaikkia, eikä vain harvojen intressejä, mutta tämä vaatii pitkäjänteistä työtä, teknistä osaamista ja ennen kaikkea tahtoa rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta. Koulutus järjestettiin vuoden 2025 kesäja heinäkuussa. Näihin haasteisiin vastaa Tutke, joka järjesti kesäja heinäkuussa ainutlaatuisen kuuden viikon koulutusohjelman, jossa keskityttiin tekoälyn tekniseen turvallisuuteen. Se tarjoaa muun muassa koulutusta, tiedotusta ja keskustelufoorumeita. Samantapaisia koulutuksia on järjestetty lähinnä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. ”Meillä on hyvä verkosto ja paljon osaajia, jotka pystyvät kouluttamaan tekoälyn turvallisuutta ja tutkimusta, joten tuntui kannattavalta järjestää tällainen koulutus”, kertoo Tutken tekninen asiantuntija Vili Kohonen
Kohonen lisää, että koulutusohjelmaan vaaditaan kuitenkin todella kova tekninen osaaminen, koska se on keskittynyt enemmän tekniseen tekoälyn turvallisuustutkimukseen. Tämä osoittaa, kuinka vaikeaa on suunnitella turvallisesti toimivia tekoälyjärjestelmiä. Vaikka tavoitteet vaikuttaisivat yksinkertaisilta, niiden suoraviivainen optimointi voi johtaa odottamattomiin ja jopa vaarallisiin seurauksiin”, kertoo Gusev. Esimerkiksi hakuvaiheessa oli mukana ohjelmointitesti. Tekoälyjärjestelmien kehittäminen ja arviointi vaatii syvällistä ymmärrystä myös yhteiskunnallisista, eettisistä ja oikeudellisista asioista. 6/2025 15. Tekoälyn turvallisuus ja poikkitieteellinen osaaminen Tekoälyn turvallisuus on nopeasti nouseva tutkimusalue, joka yhdistää useita eri tieteenaloja. Muutama kuukausi ohjelman jälkeen jo puolet osallistujista tekee tekoälyturvallisuustutkimusta”, Kohonen kehuu. Lisäksi keskityttiin kriittiseen ajatteluun, tutkimukseen ja tutkimuskysymyksiin. Suurin osa koulutuksesta olikin ohjelmointia. Tutkimus, joka yhdistää esimerkiksi tietotekniikkaa, matematiikkaa, filosofiaa, oikeustiedettä ja sosiologiaa, on keskeistä, jotta tekoälyn kehitystä voidaan ohjata kestävällä tavalla. Vaikka tekninen osaaminen on välttämätön perusta, se ei yksinään riitä. ”Etäjaksossa keskityttiin teknisen osaamisen pohjaan, että ymmärretään suuret kielimallit ja niihin liittyvät turvallisuuskysymykset: miten niitä tulkitaan, miten niitä voidaan suunnata ja ohjata sekä miten niiden kyvykkyyksiä arvioidaan. ”Esimerkiksi, jos mallille annetaan tavoite maksimoida asiakastyytyväisyys, se voi manipuloida asiakkaita tai jättää kertomatta epämiellyttäviä totuuksia saadakseen positiivisen arvion. Tutken yliopistotoiminnan koordinaattori Dmitrii Gusev kertoo, että seuraava koulutus tullaan hyvin todennäköisesti järjestämään, mutta yksityiskohdat eivät ole vielä varmistuneet. Minusta me saimme aivan erityisen hyvät osallistujat tähän ohjelmaan: ei ollut pelkästään teknistä osaamista, vaan löytyi myös vahvaa kriittistä ajattelua. Hyvä analogia on se, että me ymmärrämme suurista kielimalleista lopulta yhtä paljon kuin me osaamme lukea ihmisten ajatuksia. Bootcampin osallistujat. Yksi tekoälyn turvallisuustutkimuksen keskeisimmistä teemoista on ”reward hacking”, jossa tekoäly oppii saavuttamaan muodollisesti oikean lopputuloksen tavalla, joka ei kuitenkaan vastaa kehittäjien todellista tarkoitusta. FAEB-ohjelma perustuu laajasti arvostettuun ARENA-opetussuunnitelmaan, ja se yhdistää viiden viikon etäjakson ja viikon mittaisen intensiiviprojektin Helsingissä. Seuraavan FAEB-ohjelman aikataulu on vielä auki
Nämä järjestelmät pystyvät toimimaan osittain tai kokonaan itsenäisesti, ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta. Turvallisuuden kannalta kriittistä on, että tekoälylle ei anneta tarpeettomia oikeuksia tai pääsyjä. Oikein ohjattuna se voisi tuoda ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutokseen, terveydenhuoltoon ja globaaliin köyhyyteen. Sitä kannattaisi kuitenkin kohdella samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta työntekijää. Nopeus ja tekninen edistys ovat monesti prioriteetteja, ja turvallisuusnäkökohdat jäävät jälkijunaan. 16 6/2025. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa. Todellisuudessa monet modernit koneoppimismallit, kuten suuret kielimallit, toimivat tavoilla, joita emme kykene täysin selittämään. Monessa organisaatiossa tiedonhallinta on edelleen hajanaista. Näin ollen riskienhallinta ei voi perustua pelkästään tekoälyn valintaan, vaan tiedonhallinnan ja pääsynhallinnan on oltava kunnossa. Jos emme valmistaudu sen mukanaan tuomiin haasteisiin nyt, tulevaisuus voi kehittyä suuntaan, jota emme enää itse hallitse. ”Johtavien tekoäly-yritysten tavoitteena on tekoäly, joka pystyisi vähintään ihmistasoa vastaaviin kognitiivisiin tehtäviin kaikilla merkityksellisillä alueilla. Tällöin turvallisuuskysymykset ovat siinä ytimessä, että saadaanko me suunnattua ne luotettavasti toimimaan ihmisarvojen mukaisesti”, Kohonen toteaa. Vaikka mallien toimintaa voidaan ohjata ja testata, niiden ”ajatteluprosessi” perustuu valtavaan tilastolliseen optimointiin, joka ei ole ihmisen suoraan tulkittavissa. Organisaatioiden tiedonhallinta ja riskit Tekoälyn käyttöönotto organisaatioissa ei ole vain tekninen kysymys, vaan se liittyy vahvasti myös organisaation sisäisiin prosesseihin. ”Yksi sellainen väärinkäsitys, mikä tuntuu olevan usein, on se, että koska tekoäly ja tekoälyjärjestelmät ovat ihmisen luomia, niin me jotenkin ymmärtäisimme niitä täydellisesti ja osaisimme suunnata niitä, miten haluamme. Samalla kehitys voi johtaa disinformaatioon, autonomisiin aseisiin, massavalvontaan ja jopa eksistentiaalisiin riskeihin, jos järjestelmiä ei kyetä hallitsemaan. Useiden asiantuntijoiden mukaan yleinen tekoäly (Artificial General Intelligence, AGI) – järjestelmä, joka ylittää ihmisen kyvyt kaikissa älyllisissä tehtävissä – on mahdollinen tämän vuosisadan aikana. Miksi tekoäly tarvitsee turvallisuutta. Eurooppa on lainsäädännössä edellä, mutta teknisen kehityksen ja Nopeus ja tekninen edistys ovat monesti prioriteetteja, ja turvallisuusnäkökohdat jäävät jälkijunaan. Vähimmän oikeuden periaate tulisi omaksua myös tekoälyn kohdalla: jokaisella mallilla tulisi olla käytössä vain ne tiedot, joita se tarvitsee suoriutuakseen tehtävästään. Nykyiset rajat tekoälyn ymmärrettävyydessä Yksi suurimmista haasteista tekoälyn turvallisuuden kentällä on ajatus siitä, että koska järjestelmä on ihmisen kehittämä, sitä myös ymmärretään. Tekoälyn mahdollisuudet ovat valtavat esimerkiksi automaation, lääketieteen, energiantuotannon ja ilmastonmuutoksen torjunnan saralla. Tämä luo tilanteen, jossa lainsäädäntö ei pysy perässä ja riskit kasautuvat. Kansainvälinen kilpailu Tekoälykehityksessä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailuasetelma vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia painotuksia alalle syntyy. Välttämättömien rajojen ylittäminen kasvattaa riskejä huomattavasti. Hyvä analogia on se, että me ymmärrämme suurista kielimalleista lopulta yhtä paljon kuin me osaamme lukea ihmisten ajatuksia”, Kohonen muistuttaa. Tällainen epävarmuus on erityisen merkittävä, kun kehitetään niin sanottuja agenttimallisia tekoälyjärjestelmiä. ”Jos mennään agenttimallisiin tekoälyjärjestelmiin ja annetaan tekoälylle autonomiaa, niin varmasti voi olla houkutus antaa tekoälylle kaikki oikeudet, koska tekoäly on niin hyvä ja nopea. Eli antaa vain minimioikeudet sinne, mihin tarvitsee”, Kohonen vinkkaa. ”Vaikka tekoäly tuo aivan uudenlaisia turvallisuuspoliittisia uhkia, sen taloudelliset ja strategiset hyödyt ovat valtavia”, Kohonen sanoo. Pahimmassa skenaariossa menetämme mahdollisuuden päättää omasta tulevaisuudestamme. Tällaisessa tilanteessa korostuu tarve luotettaville valvontaja palautemekanismeille sekä vastuulliselle mallien kouluttamiselle. Me ymmärrämme niitä jonkun verran, ja nykytekoälyjärjestelmiä osataan suunnata ja hallitakin aika hyvin, mutta lopulta se ymmärrys on aika karkeaa, eikä se suuntaaminenkaan ole ihan täysin luotettavaa. Se tulee johtamaan siihen – jos näin tapahtuu – että tekoäly on lähes kaikessa läsnä ja toimii itsenäisesti. Väärin hallittuna se voi johtaa vallan keskittymiseen, autonomisten asejärjestelmien leviämiseen tai kontrollin menettämiseen järjestelmistä, joiden toimintaa emme enää kykene ohjaamaan. Tämä kehitys voisi merkitä yhteiskunnallisesti yhtä suurta tai jopa suurempaa murrosta kuin teollinen vallankumous 1800-luvulla
• lämpökatko-ovet • murtosuojaovet • teräslasiovet • desibeliovet • liukuja taiteovet • Oiva-umpiovet • lasiseinäjärjestelmät laskentatehon osalta perässä. Tutken tavoitteena on lisätä ymmärrystä tekoälyn riskeistä, vahvistaa teknistä ja eettistä osaamista sekä tukea suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen kehitykseen. 6/2025 17. ”Turvallisuusyhteisölle vaikuttaa olevan isoimpia asioita tekoälyn kyvykkyys ja kasvun nopeus. Niihin myös panostetaan todella paljon enemmän kuin esimerkiksi siihen, kuinka hyvin me ymmärrämme malleja. Ei kuulosta hyvältä, että tekoälyä otetaan yhä enemmän mukaan yhteiskunnallisesti kriittisimpiin toimintoihin ja mennään samalla asenteella, että korjataan ongelmat jälkikäteen”, Kohonen huokaisee. Euroopassa on kuitenkin merkittäviä toimijoita puolijohteiden, optiikan ja litografiateknologian aloilla, joiden rooli on kriittinen tekoälyn laitteistoarkkitehtuurissa. Tämä antaa Euroopan unionille mahdollisuuden vaikuttaa kehityksen suuntaan, jos strategista tahtoa löytyy. Suomesta osaamista globaaliin tekoälytulevaisuuteen Tekoälyyn investoidaan maailmalla satoja miljardeja euroja. Nykyään aletaan jo melkein puhua kilpavarusteludynamiikasta, että esimerkiksi Yhdysvaltojen pitää voittaa Kiina. Meillä on avoin Telegram-keskustelukanava, ja siellä on aktiivista keskustelua. Järjestämme koulutusta ja tuotamme sisältöä tekoälyn turvallisuudesta. Tutken työ osoittaa, että Suomesta käsin voidaan rakentaa kansainvälisesti merkittävää tekoälyosaamista. Jotkin toimijat tekoälykentällä vaikuttavat toimivan niin, että turvallisuusasiat hoidetaan jälkijunassa tai vasta kun se vahinko on jo tapahtunut. Se on ongelmallinen viitekehys lähestyä näitä asioita. FAEB on konkreettinen esimerkki siitä, miten pienikin toimija voi vaikuttaa tekoälyn tulevaisuuden suuntaan – kouluttamalla niitä, jotka tulevaisuudessa rakentavat tekoälyjärjestelmiä, joihin luotamme. Mukaan voivat liittyä niin tutkijat, kehittäjät kuin päättäjätkin. ”Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja yhteiskehittämiseen. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että samalla kehitetään ymmärrystä tekoälyn turvallisuus-, hallittavuusja hallintoriskeistä. Tämä vaatii laaja-alaista yhteistyötä tutkijoiden, teknologiayritysten ja päättäjien kesken – myös Suomessa. Tutke järjestää myös avoimia tapahtumia”, Gusev kertoo. Euroopassa on nyt saatu vähän siihen säätelyä, mutta siinä on sellaista vastakkainasettelua sen sijaan, että me olisimme yhdessä tekemässä tätä. Tällöin turvallisuuskysymykset jäävät helposti toissijaisiksi
Vaikka rikoksia tehneet todennäköisesti eroavat muista potilaista, ero on silti huomattava. TUTKIMUS VANKILASTA VAPAUTEEN – MITÄ TAPAHTUU TUOMION JÄLKEEN. Aineisto käsitti vuosina 1990–2009 päihdehoitoon hakeutuneet henkilöt (N = 10 887), joiden kokonaisja huumekuolleisuutta analysoitiin diskreettiaikaisilla elinaikamalleilla. Laineen väitöskirja koostuu kolmesta erillisestä tutkimuksesta, jotka muodostavat kokonaisuuden rikosseuraamusten jälkeisen elämän eri vaiheista. Myrkytysja väkivaltaiset kuolemat sekä itsemurhat muodostivat valtaosan tapauksista. Hän kuitenkin viittaa aiempaan tutkimukseen ja huomauttaa, että suomalaisissa oloissa täysin huumeeton vankila on käytännössä epärealistinen. Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä eroja vapautumisen jälkeisessä kuolleisuudessa koulutustason, käytetyn päihteen tai rikosseuraamuksen tyypin mukaan – riskit koskivat samankaltaisina kaikkia taustaryhmiä. Vapautumisen ensimmäiset viikot ja kuukaudet muodostavat kriittisen ajanjakson. Väitöskirjan tavoitteena oli ymmärtää, mitä vankilasta vapautuneille tapahtuu Suomessa, millaisia ovat heidän mahdollisuutensa selviytyä, työllistyä ja kiinnittyä yhteiskuntaan rangaistuksen suorittamisen jälkeen. Sekä kokonaisettä huumekuolleisuus olivat merkittävästi koholla heti vapautumisen jälkeen. Vankeusjakson aikana kuolleisuus oli selvästi alempi kuin yhdyskuntaseuraamusten aikana, mikä viittaa siihen, että kontrolloitu vankeusympäristö suojaa tietyssä määrin hengenvaarallisilta riskeiltä, mutta siirtymä vapauteen on yksilölle kriittinen vaihe. Tämä kuvastaa, että vapautumisen jälkeinen aika on erityisen vaarallinen niille, joilla on taustalla ongelmia päihteiden kanssa. Laineen tutkimus on osa laajempaa kriminologista keskustelua siitä, miten rikosseuraamukset vaikuttavat yksilön elämänkulkuun, ja mitä yhteiskunta voi tehdä ehkäistäkseen syrjäytymistä vapautumisen jälkeen. Tutkimus perustuu laajoihin rekisteriaineistoihin, ja se kattaa kolmen vuosikymmenen ajanjakson (1990–2020). Rikosseuraamukset vaikuttavat rikoksista tuomittujen elämänkulkuun monin tavoin. Riski pysyi poikkeuksellisen korkeana myös seuraavien viikkojen ajan ja tasaantui vasta noin kolmen kuukauden kuluttua. 18 6/2025. Tulokset olivat pysäyttäviä. Laineen tulokset osoittivat, että suurin osa kuolemista johtui ulkoisista syistä, ei sairauksista. Jyri Paasonen R iku Laine väitteli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa lokakuussa 2025 väitöskirjallaan On Life Course After Prison in Finland – Is Context All You Need. Laine tuo esiin, että vankilassa vietetty aika voi heikentää elimistön sietokykyä, jolloin paluu huumeiden käyttöön samalla annoksella kuin ennen vankeutta lisää yliannostuksen riskiä. Ensimmäisten kahden viikon aikana vapautuneiden kuolleisuusriski oli noin 11-kertainen verrattuna saman ikäisiin potilaisiin. Kuolleisuus ensimmäisillä viikoilla johtuu pääosin huumeista Ensimmäisessä tutkimuksessa tarkasteltiin päihdehoitoon hakeutuneiden henkilöiden kuolleisuutta rikosseuraamusten jälkeen. Huumekuolemien osuus oli noin 8 prosenttia kaikista kuolemista, ja itsemurhien noin 10 prosenttia
Sekä työllisyys että avioliitot yleistyivät vapautumisen jälkeen, mutta asumistilanne pysyi monella heikkona. Rakennusalan matalasti koulutetun työvoiman kysynnän kasvu lisäsi vapautuneiden työllistymisen todennäköisyyttä tilastollisesti merkitsevästi – muiden toimialojen työvoiman tarpeella ei havaittu vaikutusta. Tutkimuksen johtopäätös on selvä: vapautumista seuraa korkea kuolleisuus. Tutkimuksen aineisto koostui kaikista työikäisistä miehistä, jotka vapautuivat vankilasta Suomessa vuosina 2007–2018 (N = 33 270). Noin 20 prosentilla vapautuneista ei ollut vakituista asuntoa edes seurannan loppuvaiheessa, kun vapautumisesta oli jo yli kymmenen vuotta, ja osuus pysyi lähes muuttumattomana. Työllisyysasteessa oli myös paljon vuosittaista vaihtelua, mikä selittyi työmarkkinatilanteen muutoksilla. Kun työttömyys kasvoi kansallisella tasolla, myös vapautuneiden mahdollisuudet työllistyä ja solmia parisuhteita heikkenivät. Työllistyneet sijoittuivat useimmiten rakennusalalle, teollisuuteen ja väliaikaistyötä tarjoaviin yrityksiin. Tämä havainto korostaa asumisen rakenteellisia haasteita ja asunnottomuuden sitkeyttä osana vapautumisen jälkeistä todellisuutta. Matalasti koulutetun työvoiman kysynnän kasvu ei myöskään vaikuttanut uusintarikollisuuden määrään. Päihdehoitoa saaneet tarvitsevat välitöntä ohjausta jatkohoitoon rikosseuraamusten jälkeen. Laineen mukaan tuloksen tulkinta ei ole suoraviivainen, koska aiemman tutkimuksen perusteella suuremman työvoiman kysynnän olisi pitänyt johtaa alentuneeseen uusintarikollisuuteen. Työttömyysasteella todettiin olevan merkittävä yhteys kaikkiin kolmeen vasteeseen – työllisyyteen, asumiseen ja avioliittoihin. 6/2025 19. Tulokset osoittivat, että vapautumisen jälkeinen yhteiskuntaan palaaminen on monivaiheinen prosessi, jossa elämän osa-alueet kehittyvät eri tahtiin. Tällaista johtopäätöstä tuloksista ei voida kuitenkaan tehdä, mikä viittaa siihen, että esimerkiksi perheen ja tuttavien tuella, pimeän työn tekemisellä tai muulla vastaavalla tekijällä voi olla paremmassa työmarkkinatilanteessa iso merkitys. Työmarkkinat, uusintarikollisuus ja matalan osaamisen työvoima Kolmannessa tutkimuksessa Laine tarkasteli työvoiman tarpeen vaikutusta vapautuneiden miesten työllistymiseen ja uusintarikollisuuteen. Tämä kertoo siitä, että vaikka osa vapautuneista onnistuu nopeasti työllistymään, lähes puolet ajautuu takaisin rikosprosessin piiriin lyhyen ajan sisällä. Asumistilanne sen sijaan pysyi ongelmallisena. Riku Laine. Avioliittojen ja avoliittojen osuus kasvoi myös ajan myötä, mikä viittaa ihmissuhteiden vahvistumiseen ja osittain onnistuneeseen sosiaaliseen integroitumiseen. Laine huomauttaa kuitenkin, että sosiodemografisten tekijöiden, kuten ulkomaalaistaustaisuuden ja koulutuksen, yhteydet vasteisiin vaihtelivat vapautumisvuoden mukaan. Työllisyysaste oli vapautumisen hetkellä vain noin 15 prosenttia, mutta se nousi vähitellen ja oli kymmenen vuoden kuluttua noin 30 prosenttia. Hoidon katkeaminen juuri vapautumisen hetkellä on todennäköisesti keskeinen riskitekijä, ja sen ehkäiseminen olisi sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti merkittävää. Tulosten mukaan kuuden ensimmäisen kuukauden aikana vapautumisesta 11,6 prosenttia vapautuneista löysi työpaikan, kun taas 44,7 prosenttia teki rikoksen, joka johti uuteen tuomioon. Vankiloissa liikkuu edelleen huumeita, minkä vuoksi täysin päihteetön vankeusaika on epätodennäköinen. Tutkimuksessa yhdistettiin rekisteritiedot työsuhteista, työnantajien toimialoista ja uusista rikostuomioista. Tämä viittaa siihen, että yhteiskunnallinen konteksti on yhteydessä yksilöiden elämänkulkuun, mutta sen selitysvoima on rajallinen verrattuna yksilöllisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Tämä tarkoittaa, että osa vapautuneista pystyy palaamaan työelämään ajan myötä, jos työllistymismahdollisuuksia ja tukea on tarjolla. Yhteiskuntaan palaaminen on monivaiheinen prosessi Toinen tutkimus tarkasteli ensimmäistä kertaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittujen henkilöiden (N = 23 350) työllistymistä, asumistilannetta ja avioliittoja vuosina 1995–2014. Vapautuneiden elämää seurattiin vuoteen 2019 saakka yhdistämällä tuomiotiedot ja kansalliset rekisteritiedot, ja kehitystä analysoitiin ikä– periodi–kohorttimallien avulla
Toisin sanoen, yhteiskunnallinen konteksti luo puitteet, mutta elämänkulun ratkaisee se, miten nämä puitteet toimivat yksilön tasolla. Laine osoittaa, että konteksti ei yksin riitä, koska tarvitaan konkreettisia toimia, palveluita ja ihmisiä, jotka rakentavat siltaa vankilan ja yhteiskunnan välille. Yhteiskunta voi tarjota rakenteet ja mahdollisuudet, mutta todellinen muutos syntyy vasta silloin, kun yksilö tarttuu niihin ja kykenee suuntaamaan oman elämänsä uudelleen. Hänen työnsä tarjoaa kuitenkin jo nyt vahvan tutkimuksellisen perustan sille, miksi vapautumisen jälkeinen tuki on välttämätöntä. Paljon ratkaisevampia ovat yksilölliset ja sosiaaliset tekijät – päihdehistoria, asumisen vakaus, perhesuhteet ja sosiaalinen verkosto. Vapautumisen ensimmäiset viikot ja kuukaudet muodostavat kriittisen ajanjakson, jolloin tuen, hoidon ja asunnon saanti voivat olla ensiarvoisen tärkeitä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vaikka konteksti on tärkeä, se ei yksin riitä selittämään vapautuneiden kohtaloita. Väitöskirjan otsikon mukaisesti Laine kysyy, onko konteksti – eli sosiaalinen, taloudellinen ja historiallinen ympäristö – todella kaikki mitä tarvitaan vankeuden jälkeisen elämän ymmärtämiseksi. Johtopäätökset ja yhteiskunnallinen merkitys Laineen väitöskirjan keskeinen viesti on, että vapautumisen jälkeinen aika on ratkaiseva vaihe, joka määrittää pitkälti yksilön tulevaisuuden suunnan. Vankilasta vapautuminen ei ole vain oikeudellinen tapahtuma, vaan elämänkulun taitekohta, jossa rakenteet ja henkilökohtaiset tekijät kietoutuvat yhteen. reila.fi. Vapautumisen jälkeinen aika on täynnä riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Yhteiskunta voi avata oven, mutta askeleen vankilan muurin ulkopuolelle ottaa ihminen itse. Väitöskirjan sanoma on samalla yksinkertainen ja painava: rikosseuraamukset eivät pääty tuomion suorittamiseen. Vankilasta vapautuminen on hetki, jossa vastuu ja tuki kohtaavat. Enemmän kuin odotat. Näiden ensimmäisten kuukausien merkitys nousee toistuvasti esiin kaikissa kolmessa tutkimuksessa: niissä tiivistyy kysymys siitä, miten yhteiskunta kohtaa ihmisen, joka palaa vapauteen rangaistuksen jälkeen. Laine painottaa, että jatkotutkimusta tarvitaan ymmärtämään paremmin, miksi osa vapautuneista onnistuu rakentamaan elämänsä uudelleen ja osa ei. Työmarkkinatilanne, suhdanteet ja laajemmat yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat vain rajallisesti siihen, miten yksilöt onnistuvat työllistymään, löytämään asunnon tai välttämään uusintarikollisuuden