3/2025 40 VUOTTA TURVALLISUUSALAN KEHITYKSEN, KESKUSTELUN JA YHTEISTYÖN YTIMESSÄ
Se tarkoittaa sitä, että ratkaisu toimii kohteessa, johon se on suunniteltu, sen toimintaa valvotaan ja testataan sekä huolehditaan säännöllisistä huolloista, Lindstedt painottaa. seuraaviin asioihin: • Suunnittelu ja asennus • Käyttöönotto ja tarkastukset • Säännöllinen testaus ja huolto • Käyttäjien ohjeistus ja vastuut www.blc.?/turva Suomen johtava lukitusja turvaalan asiantuntija Kun rakennuksessa syttyy tulipalo tai ulkona leviää vaarallinen kemikaalipilvi, sekunneilla on merkitystä. Äänievakuointijärjestelmät eli hätätilanteiden kuulutusratkaisut ovat tärkeä osa kiinteistön kokonaisturvallisuutta, ja tarve huomioidaan yhä useammin jo suunnitteluvaiheessa. – Me vastaamme asiakkaan tarpeeseen kokonaisvaltaisesti. – Järjestelmä valvoo omaa toimintaansa jokaisen komponentin osalta ja ilmoittaa viasta 100 sekunnin sisään paikallisesti. Lindstedt kokee, että tietoisuus järjestelmän hyödyistä on kasvanut, mutta niiden huoltoon ei vieläkään suhtauduta riittävällä vakavuudella: – Järjestelmien huoltaminen unohtuu helposti. BLC Turva tunnetaan turvatekniikan kokonaisratkaisuista, joissa eri järjestelmät, kuten paloilmoitin ja äänievakuointi, yhdistyvät saumattomasti. Turvaverkon avulla saadaan järjestelmä myös etävalvontaan ja meille automaattisesti viesti laitteiston viasta. autonsa huoltamatta. Voi myös korvata erilliset palosireenit kokonaan toistamalla sireenimerkkiäänen kaiuttimista. Äänievakuointijärjestelmien toimimattomuus ei ole harvinaisuus Ongelmat liittyvät mm. Järjestelmän tulee täyttää EN 54 -standardisarjan vaatimukset. Käytännössä järjestelmät jäävät silti usein ilman kunnollista ylläpitoa – huolimatta siitä, että kyse on kriittisestä turvalaitteistosta. Huoltojen laiminlyönti voi jopa mitätöidä hyvin tehdyn suunnitteluja asennustyön. Ja se voi kostautua kriittisellä hetkellä, hän varoittaa. Jos ja kun häiriö ilmenee, se on silti ihmisen tehtävä korjata tilanne. Se on osa viranomaisten hyväksymää kokonaisuutta, jonka pitää täyttää tarkat standardit, kuten EN 54 -sarjan sekä STohjeiston vaatimukset äänenlaadusta, toimintavarmuudesta ja kuuluvuudesta, hän korostaa. Lindstedt on vuosien ajan ollut mukana toteuttamassa järjestelmiä, joiden avulla ohjataan ihmisiä turvallisesti erilaisissa uhkatilanteissa. 2 3/2025 Ääni voi pelastaa – mutta vain jos se toimii Vaikka äänen hyödyt yleisesti tunnistetaan, moni yllättyy kuullessaan, että palotilanteessa äänikomennot ovat jopa 50 prosenttia tehokkaampia kuin perinteiset sireenit. – Vaikka äänen hyödyt yleisesti tunnistetaan, moni yllättyy kuullessaan, että palotilanteessa äänikomennot ovat jopa 50 prosenttia tehokkaampi kuin perinteiset sireenit, kertoo Harri Lindstedt, BLC Turvan audiopuolen asiantuntija. Tarpeellinen kiinteistöissä, joissa on paljon ihmisiä, kuten kauppakeskuksissa, hotelleissa, toimistokiinteistöissä, tavarataloissa, teollisuusrakennuksissa, kouluissa, sairaaloissa ja liikenneasemilla. Lindstedtin mukaan syyt ovat ymmärrettäviä: järjestelmän toimintaa ei tunneta, sen merkitystä ei täysin hahmoteta, ja se jää muiden turvajärjestelmien varjoon. Palvelee kiinteistön päivittäisessä käytössä yleisäänentoistojärjestelmänä esimerkiksi taustamusiikkija kuulutuskäytössä. Huoltamaton tai serti?oimaton järjestelmä voi pahimmillaan pettää juuri silloin kun sitä kipeimmin tarvitaan. Vastuu lankeaa kiinteistönomistajalle. Silloin ääni voi olla paras opas. Ihmisten vastuulla on myös huolloista sopiminen ja niiden säännönmukainen toteuttaminen. Äänievakuointijärjestelmä vaatii tekniikan lisäksi osaavia ihmisiä Lindstedt toteaa, että nykytekniikka mahdollistaa paljon, mutta viimekädessä kiinteistöturvallisuus on myös äänievakuoinnin osalta ihmisistä kiinni. Integroitavissa osaksi paloilmoitinjärjestelmää, jolloin paloilmoituksen aktivoiduttua annetaan automaattinen, ennalta ohjelmoitu kuulutus. Edellyttää säännöllistä testausta ja huoltoa.. Lisäksi sitä ohjaa kotimainen ST21kortisto, joka päivittyy vuonna 2025. Huoltamatta jättäminen voi kostautua Tukesin linjausten mukaan äänievakuointijärjestelmä kuuluu osaksi paloturvallisuusjärjestelmää, ja sen toimintaa on testattava ja huollettava säännöllisesti. – Äänievakuointijärjestelmä ei ole pelkkä kaiutin katossa. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin mukaan poistumishälytysja turvakuulutusjärjestelmien toiminnassa on havaittu vakavia puutteita, jotka ovat pahimmillaan johtaneet niiden täydelliseen toimimattomuuteen. Miksi tekisimme niin laitteelle, jonka tarkoitus on pelastaa ihmishenkiä. – Harva meistä jättäisi Äänievakuointijärjestelmä Kuulutusjärjestelmä, jonka avulla ohjeistetaan ihmisiä hätätai poikkeustilanteissa
IHMISET JÄRJESTELMÄT VERKOT Kvanttiturvallinen suurtiedonsiirto Pääsynhallinta kriittisiin IT/OT-ympäristöihin Salatut pikaviestit, videopouhelut ja huoneet Turvaamme tiedonkulun ja pääsynhallinnan ihmisten, järjestelmien ja verkkojen välillä. Palvelee kiinteistön päivittäisessä käytössä yleisäänentoistojärjestelmänä esimerkiksi taustamusiikkija kuulutuskäytössä. Lindstedt kokee, että tietoisuus järjestelmän hyödyistä on kasvanut, mutta niiden huoltoon ei vieläkään suhtauduta riittävällä vakavuudella: – Järjestelmien huoltaminen unohtuu helposti. Järjestelmän tulee täyttää EN 54 -standardisarjan vaatimukset. Lindstedt on vuosien ajan ollut mukana toteuttamassa järjestelmiä, joiden avulla ohjataan ihmisiä turvallisesti erilaisissa uhkatilanteissa. Ihmisten vastuulla on myös huolloista sopiminen ja niiden säännönmukainen toteuttaminen. autonsa huoltamatta. – Äänievakuointijärjestelmä ei ole pelkkä kaiutin katossa. Kansallisen tietoturvan puolustaja. Äänievakuointijärjestelmät eli hätätilanteiden kuulutusratkaisut ovat tärkeä osa kiinteistön kokonaisturvallisuutta, ja tarve huomioidaan yhä useammin jo suunnitteluvaiheessa. – Vaikka äänen hyödyt yleisesti tunnistetaan, moni yllättyy kuullessaan, että palotilanteessa äänikomennot ovat jopa 50 prosenttia tehokkaampi kuin perinteiset sireenit, kertoo Harri Lindstedt, BLC Turvan audiopuolen asiantuntija. Lindstedtin mukaan syyt ovat ymmärrettäviä: järjestelmän toimintaa ei tunneta, sen merkitystä ei täysin hahmoteta, ja se jää muiden turvajärjestelmien varjoon. Ratkaisujamme on hyväksytty vaativille Tra?comin TL III -ja TL IV –turvaluokituksille, olemme ISO/IEC 27001 –serti?oitu yritys. Integroitavissa osaksi paloilmoitinjärjestelmää, jolloin paloilmoituksen aktivoiduttua annetaan automaattinen, ennalta ohjelmoitu kuulutus. Ja se voi kostautua kriittisellä hetkellä, hän varoittaa. Voi myös korvata erilliset palosireenit kokonaan toistamalla sireenimerkkiäänen kaiuttimista. – Harva meistä jättäisi Äänievakuointijärjestelmä Kuulutusjärjestelmä, jonka avulla ohjeistetaan ihmisiä hätätai poikkeustilanteissa. BLC Turva tunnetaan turvatekniikan kokonaisratkaisuista, joissa eri järjestelmät, kuten paloilmoitin ja äänievakuointi, yhdistyvät saumattomasti. Vastuu lankeaa kiinteistönomistajalle. Huoltamatta jättäminen voi kostautua Tukesin linjausten mukaan äänievakuointijärjestelmä kuuluu osaksi paloturvallisuusjärjestelmää, ja sen toimintaa on testattava ja huollettava säännöllisesti. Turvaverkon avulla saadaan järjestelmä myös etävalvontaan ja meille automaattisesti viesti laitteiston viasta. Äänievakuointijärjestelmä vaatii tekniikan lisäksi osaavia ihmisiä Lindstedt toteaa, että nykytekniikka mahdollistaa paljon, mutta viimekädessä kiinteistöturvallisuus on myös äänievakuoinnin osalta ihmisistä kiinni. Jos ja kun häiriö ilmenee, se on silti ihmisen tehtävä korjata tilanne. Edellyttää säännöllistä testausta ja huoltoa. Tarpeellinen kiinteistöissä, joissa on paljon ihmisiä, kuten kauppakeskuksissa, hotelleissa, toimistokiinteistöissä, tavarataloissa, teollisuusrakennuksissa, kouluissa, sairaaloissa ja liikenneasemilla. Huoltojen laiminlyönti voi jopa mitätöidä hyvin tehdyn suunnitteluja asennustyön. ssh.com. Se tarkoittaa sitä, että ratkaisu toimii kohteessa, johon se on suunniteltu, sen toimintaa valvotaan ja testataan sekä huolehditaan säännöllisistä huolloista, Lindstedt painottaa. Se on osa viranomaisten hyväksymää kokonaisuutta, jonka pitää täyttää tarkat standardit, kuten EN 54 -sarjan sekä STohjeiston vaatimukset äänenlaadusta, toimintavarmuudesta ja kuuluvuudesta, hän korostaa. Silloin ääni voi olla paras opas. Toimintamme tietoturvallisuuden taso on todennettu yritysturvallisuustodistuksen ja sen taustalla olevan viitekehyksen mukaiseksi. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin mukaan poistumishälytysja turvakuulutusjärjestelmien toiminnassa on havaittu vakavia puutteita, jotka ovat pahimmillaan johtaneet niiden täydelliseen toimimattomuuteen. Huoltamaton tai serti?oimaton järjestelmä voi pahimmillaan pettää juuri silloin kun sitä kipeimmin tarvitaan. Lisäksi sitä ohjaa kotimainen ST21kortisto, joka päivittyy vuonna 2025. – Järjestelmä valvoo omaa toimintaansa jokaisen komponentin osalta ja ilmoittaa viasta 100 sekunnin sisään paikallisesti. Miksi tekisimme niin laitteelle, jonka tarkoitus on pelastaa ihmishenkiä. – Me vastaamme asiakkaan tarpeeseen kokonaisvaltaisesti. Käytännössä järjestelmät jäävät silti usein ilman kunnollista ylläpitoa – huolimatta siitä, että kyse on kriittisestä turvalaitteistosta. 3/2025 3 Ääni voi pelastaa – mutta vain jos se toimii Vaikka äänen hyödyt yleisesti tunnistetaan, moni yllättyy kuullessaan, että palotilanteessa äänikomennot ovat jopa 50 prosenttia tehokkaampia kuin perinteiset sireenit. Äänievakuointijärjestelmien toimimattomuus ei ole harvinaisuus Ongelmat liittyvät mm. seuraaviin asioihin: • Suunnittelu ja asennus • Käyttöönotto ja tarkastukset • Säännöllinen testaus ja huolto • Käyttäjien ohjeistus ja vastuut www.blc.?/turva Suomen johtava lukitusja turvaalan asiantuntija Kun rakennuksessa syttyy tulipalo tai ulkona leviää vaarallinen kemikaalipilvi, sekunneilla on merkitystä
printtilehden ja digitaalisen näköislehden. Hinta 90 €/vuosi sis. Tilaa lehti ja varmista, että saat tuoreimmat uutiset, analyysit ja asiantuntijanäkemykset turvallisuudesta ja riskienhallinnasta – kuusi kertaa vuodessa. arvonlisäveron ja postituksen Suomeen. Näin teemme jatkossakin! Juhlavuoden kunniaksi tulemme julkaisemaan juhlanumeron kesällä, jossa käydään läpi alan merkittäviä tapahtumia vuosikymmenien ajalta. Tilaajalahjana saat kaupan päälle Yksityisen turvallisuusalan historia -teoksen. Mihin suuntaan riskienhallinta kehittyy. TURVALLISUUDEN PULSSILLA JO 40 VUOTTA Jo neljän vuosikymmenen ajan Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti on pitänyt huolen siitä, että alan ammattilaiset ja asiasta kiinnostuneet pysyvät ajan tasalla. Lisäksi tulemme järjestämään ajankohtaisia luentoja ja seminaareja yhdessä alan toimijoiden kanssa juhlavuoden aikana. Turvallisuuspalkinnot jaettiin. Lehti on verovähennyskelpoinen ammattijulkaisu. Painetun lehden lisäksi saat käyttöösi myös digilehden arkiston vuodesta 2017 alkaen. Ulkomaan tilauksien postituskulut lisätään hintaan. Turvallisuuden megatrendit 2024 TURVALLISUUSSUUNNITTELU Herrasmieshakkereiden vieraana Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves TURVALLISUUSTEKNOLOGIA 4-5/2023 Turvallisuusalan digitaalinen tulevaisuus Turvallisuusalan valvomo-ohjelmistot muutoksessa Supertietokone LUMI Tekoälyn hyödyntäminen rikollisessa toiminnassa 11.–12.10.2023 Helsingin Messukeskus Messuliite Anna Katariina Wisakanto – tekoälyn hyödyntäminen johtamisessa ja päätöksenteossa TURVALLISUUSJOHTAMINEN 6/2023 Digitaalinen kaksonen johtamisen tukena tulkitsemassa todellisuutta ja hallitsemassa riskejä Turvallisuustilannekuva johtamisen tukena Turvallisuusjohdon koulutusohjelma jo yli 30 vuotta Rick Rescorla – miten turvallisuusuhkien ennakointi ja mielikuvituksen käyttö säästi 2 687 henkeä. 6 NUMEROA VUODESSA TILAA LEHTI: Soita 03 424 65340 tilaajapalvelu@turvallisuus.com Työnantajan vastuut ja velvoitteet työturvallisuuden riskienhallinnassa Työterveys ja työturvallisuus kuntoon standardin avulla Koneasetus tuo digitaalisuuden mukaan koneiden turvallisuuteen Työturvallisuusvalvonnan kehittäminen HUVIPUISTOSSA TURVALLISUUS TAKAA LEPPOISAN TUNNELMAN Särkänniemen huvipuiston toimitusjohtaja Miikka Seppälä 4-5/2024 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS 10.–12.9.2024 Kalle Arola otti vastaan vuoden turvallisuusyrityspalkinnon 6/2024 Kyberturvallisuuspalveluiden sääntelyn kehittämistarpeet Laadukkaampaa työturvallisuuskoulutusta standardin avulla Positiivinen luottotietorekisteri – työkalu riskienhallintaan Turvallisuus ja riskienhallinta sammutusvaahtojen muutoksessa ISÄLTÄ POJILLE – ELEKTRO-AROLA OY JUHLI 50-VUOTISTA TAIVALTAAN Turvallisuuspalkinnot jaettiin Ritarihuoneella Nesteen Jaakko Valtonen – 35 vuotta oikealla puolella turvallisuutta PALOTURVALLISUUS 3/2023 Pelastuslakiuudistus Kriittisille toimijoille uusia velvoitteita Säteilyturvallisuuden monipuolista valvontaa Maastopalot Sähkölaitteiston lämpökuvaus Maailman ensimmäiset tekoälyä koskevat säännökset tulevat EU:sta Kiristyshaittaohjelmatapausten tutkintaa – case Akira Vastaamon tapaus osoittaa, että lainsäädäntö kaipaa päivittämistä Standardien hyödyntämisestä kyberturvallisuuden riskienhallinnassa TEKOÄLY, ROBOTISAATIO, KYBERRIKOLLISUUS JA EPÄVAKAA GLOBAALI GEOPOLIITTINEN TILANNE Digija väestötietoviraston VAHTI-johtoryhmän pääsihteeri Kimmo Rousku – VAHTI-verkosto kehittää digiturvallisuutta 3/2024 Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko on valittu Naton teollisuusryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi 2/2024 Suomen ja Naton puolustussuunnittelun yhteensovittaminen Tukesin uusi prosessiturvallisuusjärjestelmä Monipuolinen yhteistyöverkosto on turvallisuusalan koulutuksen elinehto Mirasys – suomalaista VMS-osaamista maailmalla NATO-JÄSENYYS AVAA MAHDOLLISUUKSIA ELINKEINOELÄMÄLLE Jensen Hughesin Samuli Heikkilä – yhteistyötä ja riskilähtöisyyttä tarvitaan lisää turvallisuussuunnitteluun 1/2024 Kybervakoilu on kasvava uhka Suomelle Omaisuusvakuuttamisen turvavaje Turvallisuus ennen ja jälkeen onnettomuuden Talousrikokset: uhka vai mahdollisuus. 90 € 1 vuosi Sis
Heidän tehtävänään oli estää tulipaloja ja ylläpitää järjestystä. Lehteä, jossa asiantuntijat voivat kirjoittaa, järjestöt voivat vaikuttaa ja lukijat voivat ymmärtää, missä mennään – ja minne ollaan menossa. Kaupunkia suojeli tuolloin 18 palovartijaa, jotka partioivat kahden hengen ryhmissä – toinen varustettuna peltikalistimella ja saksilla, toinen nahkaämpärillä ja palokirveellä. Siksi tarvitaan edelleen julkaisua, joka tuo yhteen eri näkökulmat. Matka alkoi Helsingistä, jossa kuningas tarkasti Suomenlinnan rakennustyömaan. PÄÄKIRJOITUS 3/2025 5 Jyri Paasonen PÄÄTOIMITTAJA Niissä nousi esiin yksi selkeä puute: alalta puuttui yhteinen ääni. 1970-luvun lopulla Suomessa toimi jo yli 150 vartioimisliikettä, useimmat pieniä perheyrityksiä. Samaan aikaan perustettiin myös alan yhdistyksiä. Samaan aikaan rikollisuus oli poikkeuksellisen korkealla tasolla. Siksi Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti on enemmän kuin lehti. Tästä syntyi Turvallisuus-lehti vuonna 1985. Se on turvallisuusalan muisti, keskustelufoorumi ja suunnannäyttäjä – yhteinen alusta koko alalle. Nyt 40 vuotta myöhemmin turvallisuuden ja riskienhallinnan kenttä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Koulutuksiin sisällytettiin suojelujohtaja-, vartiointija tietojensuojelukurssit. Tuolloin turvallisuudesta ja riskienhallinnasta alettiin puhua ensimmäistä kertaa systemaattisemmin osana johtamista. Vielä 1970–80-luvuilla useimmissa yrityksissä turvallisuusasiat olivat hajanaisia. Hän oli ensimmäinen Ruotsin kuningas yli 120 vuoteen, joka tuli Suomeen. Sinne rakennettiin myöhemmin Kuninkaanportti juuri siihen paikkaan, jossa kuningas nousi maihin – turvallisuuden ja suojelun symboliksi. Poliisin kehitys kytkeytyi tiiviisti valtiollisiin uudistuksiin, ja vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen hallinto ajautui epävakauteen. Suomalaisen turvallisuustoiminnan juuret ulottuvat syvälle historiaan. Tämä loi kasvavan tarpeen myös yksityisille turvallisuuspalveluille. Samalla käytiin vilkasta keskustelua alan sääntelystä, koulutuksesta ja toimivaltuuksista. Samalla osaamisen vaatimukset kasvavat. Vain suurimmilla yhtiöillä oli nimettyjä turvallisuuspäälliköitä. Toisen maailmansodan jälkeen poliisin toimintaympäristö muuttui, kun suojeluskunnat lakkautettiin. Yksityinen turvallisuusala kasvoi, ja 1950-luvulla perustettiin useita vartioimisliikkeitä. Samaan aikaan elinkeinoelämässä tapahtui toinen, hiljaisempi mutta ratkaiseva muutos. Jo Ruotsin vallan aikana, vuonna 1752, kuningas Aadolf Fredrik antoi määräyksen Helsingin palotoimen järjestämisestä. Vuonna 1959 käynnistyneet Teli-suojelukoulutukset laajenivat 1970-luvulla kattamaan myös normaaliaikojen turvallisuuskoulutuksen. Niissä nousi esiin yksi selkeä puute: alalta puuttui yhteinen ääni. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomi oli henkirikosten määrässä yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista. Tarvittiin julkaisu, joka kokoaisi eri toimijat yhteen, jakaisi tietoa, nostaisi esiin kehittämistarpeita ja toimisi koko turvallisuuskentän äänenkannattajana. Liikkuvaa poliisia vahvistettiin, mutta rikollisuuden kasvu kotiuttamisen aikaan 1940-luvulla herätti huolta. Kansalaissodan jälkeen poliisia alettiin määrätietoisesti vahvistaa, ja suojeluskuntalaitos toimi pitkään poliisireservinä ja varautumisen tukijana. Vuonna 1983 astui voimaan uusi vartioimisliikelaki, joka merkitsi ammattimaistumisen alkua: toimiluvat yhdenmukaistettiin, koulutusvaatimuksia tiukennettiin ja valvontaa vahvistettiin. Samana kesänä kuningas teki historialliseksi jääneen vierailun Suomeen. Venäjän vallan aikana poliisitoimi alkoi muotoutua virallisesti, kun kenraalikuvernööri Fabian Steinheil perusti Turun poliisilaitoksen vuonna 1811. Näin syntyi käsite kokonaissuojelu, josta kehittyi suomalaisen kokonaisturvallisuuden ja yritysturvallisuuden malli. Tässä ajassa, jossa nopeus helposti ohittaa ymmärryksen, lehdellä on erityinen tehtävä: hidastaa hetkeksi, jäsentää ilmiöt, antaa tilaa näkemyksille ja rakentaa yhteistä ymmärrystä. TURVALLISUUDEN ÄÄNI 40 VUOTTA – HISTORIA VELVOITTAA, TULEVAISUUS KUTSUU. Vuonna 1922 perustettiin Suomen ensimmäinen vartioimisliike, Suomen Vartioimis ja Sulkemis Oy, saksalaisen Friedrich Thelenin toimesta
24 – Teknologia haastaa hoivatyön pelisäännöt Yrityslähestymiskielto etenee – Toteutuuko suoja 28 ilman valvontaa. Potilasturvallisuus vai yksityisyys. vuosikerta, 6 numeroa vuodessa ILMESTYMISAIKATAULU Nro 4-5/2025 3.10.2025 Nro 6/2025 19.12.2025 KUSTANTAJA Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T & Rh) Tietopalvelu Oy PÄÄTOIMITTAJA Jyri Paasonen, jyri.paasonen@turvallisuus.com, +358 45 257 3488 TAITTO & ULKOASU Juha Jukarainen, Murra Oy PAINO Printall. PÄÄKIRJOITUS 05 Turvallisuuden ääni – 40 vuotta yhteistä 08 ymmärrystä rakentamassa Prosero Security Group 07 Muistokirjoitus: Reino Lantto 1949–2025 13 Turvallisuusalan huumoria vuosien varrelta 14 Neljä vuosikymmentä teknologian 16 ja kyberturvallisuuden kehitystä TURVALLISUUSVINKKI 19 Ennakoinnin taito: Miten nähdä näkymätön 20 ja valmistautua tulevaan. Leirintäalueen turvallisuus syntyy yhteistyössä 32 Salamasuojaukset – Turvaa erityisesti 36 kriittisille rakennuksille Uuden sukupolven aerosolisammuttimet 39 Riskienhallintayhdistys 40 SFS 42 Turvaurakoitsijat 44 Suomen Yksityisetsivä ja Lakitoimistoliitto 46 Turvallisuusmuseo 48 Tietoturva ry 50 Turva-alan yrittäjät ry 54 Finnsecurity 56 Arkiston kätköistä 58 TURVAVISA 60 Turvallisuuspolitiikka 62 3/ 20 25 ISSN 1799-697X 41
20 Ennakoinnin taito: Miten nähdä näkymätön ja valmistautua tulevaan. Uuden sukupolven aerosolisammuttimet Uudet aerosolisammuttimet edustavat modernia palontorjuntateknologiaa. 24 Turvallisuuden ääni – 40 vuotta yhteistä ymmärrystä rakentamassa Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti täytti 40 vuotta. 39 8. 44 55 vuotta turvallisuuden rakentajina – Turvaurakoitsijat ry katsoo kohti tulevaisuutta Turvallisuusalan vanhin yhdistys Turvaurakoitsijat ry juhlisti 55-vuotista taivaltaan näyttävästi. Potilasturvallisuus vai yksityisyys. Artikkelissa lehden synnystä, kehityksestä ja roolista suomalaisen turvallisuusalan näkyvyyden ja avoimuuden rakentajana. Risto Siilasmaan ajatuksia ennakointikyvystä ja siitä, miten yksilöt ja organisaatiot voivat valmistautua paremmin tulevaisuuden epävarmuuksiin tunnistamalla näkymättömiä riskejä. – Teknologia haastaa hoivatyön pelisäännöt Teknologian mahdollisuuksia potilasturvallisuuden parantamisessa ja siihen liittyviä lainsäädännön haasteita
Se visioi, että lehti voisi käsitellä turvallisuusasioita laajemminkin. 8 3/2025 TURVALLISUUDEN ÄÄNI – 40 VUOTTA YHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ RAKENTAMASSA Matti Valli HISTORIA T arve turvallisuusalan oman lehden perustamiselle oli kirjattu Finnsecurityn toimintasuunnitelmaan vuonna 1981. Siikalan päätoimittama lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen päätoimittaja oli talkooporukan ahkera ja monessa mukana häärivä kiinteistöturvallisuuden ammattilainen Juhani Siikala. Finnsecurity-lehden päätoimittaja oli edesmennyt Markku Vuorela. Tiedotuslehden askelmita kohti tunnetumpaa tulevaisuutta lähti jalostamaan innokas turvallisuusammattilaisten talkooporukka. Tavoite oli avoimesti ulospäin suuntautuva lehti. Alan epäkohtiin haluttiin puuttua, sekä kertoa rikosturvallisuuden, vartioinnin ja valvontatekniikan ratkaisuista, standardeista, määräyksistä ja lainsäädännöstä. Edesmennyt Tuomas Kaján toimi 1980ja 1990-lukujen vaihteessa Lukkoseppäliikkeiden Liiton sekä myöhemmin myös Finnsecurityn ja Suomen Vartiointiliikkeitten Liiton toimitusjohtajana. Niinpä Finnsecurity-lehti jäi historiaan, ja tilalle perustettiin aivan uusi, Turvallisuus-niminen aikakauslehti. Pian yhdistys perusti Finnsecuritynimisen tiedotuslehden, jonka voisi kuvailla olevan Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden ”isä”. Hän johti kaikkia kolmea järjestöä samaan aikaan.. Tavoitteeksi lisää avoimuutta ja konkurssi uhkasi 1990-luvun alussa Turvallisuus-lehden perustamisen jälkeen Finnsecurityn rinnalle lehden julkaisijajärjestöiksi tulivat vuonna 1987 Suomen Lukkoseppäliikkeiden Liitto (nykyinen Turvaurakoitsijat) ja Suomen Vartioliikkeitten Liitto
Yhteistyö Helsinki Median sisällä kantoi hedelmää, ja lehti alkoi menestyä. Niinpä julkaisijajärjestöt ryhtyivät pohtimaan, pitäisikö jälleen etsiä uusi kustantaja. Parivaljakko teki yhteistyötä paitsi artikkelien suhteen, myös levikkija ilmoitusmyyntiosastojen kanssa. Tilanteen pelasti se, että kustannusoikeudet myytiin Sähköurakoitsijaliiton Koulutusja Kustannus Oy:lle. Ideointiryhmän kautta eteenpäin Lantto ja Koskivirta kuitenkin huomasivat pian, että journalisteina he eivät ymmärtäneet riittävästi turvallisuusalasta. Ideointiryhmään saatiin innokkaita jäseniä mukaan, muun muassa Hedengren Security Oy:n toimitusjohtaja Kauko Pirskanen, Sec Systems Oy:n toimitusjohtaja ja turvallisuusasiantuntija Teppo Lauri sekä Sähkövalvonta Tiainen Oy:n toimitusjohtaja Pentti Tiainen, ja luonnollisesti julkaisijajärjestöjen edustajia. Vuonna 1994 Turvallisuus-lehti siirtyi Helsinki Median kustannettavaksi. Helsinki Median portfoliossa oli entuudestaan valtava määrä pienempiä ja suurempia lehtiä kustannettavana, ja lisää kiinnostavia tulokkaita otettiin vastaan. Kaján kertoo, että artikkelien painotukset tuntuivat suosivan Sähköurakoitsijaliiton jäsenkenttää ja elektronisia turvallisuusja valvontaratkaisuja. Yhteistyö ei kuitenkaan sujunut julkaisijajärjestöjen toivomalla tavalla. Niinpä he saivat idean: perustetaan lehden sisällön suunnittelua varten ideointiryhmä, johon kutsutaan mukaan ulkopuolisia turvallisuusammattilaisia. Ryhmä kokoontui säännöllisesti joitakin kuukausia, ehkä vuoden ajan. Lehti olikin konkurssin partaalla 1990-luvun alussa. Myös lehden talouspuoli oli edelleen haasteellinen, suorastaan murheellinen. Uudeksi päätoimittajaksi tuli yhtiön sisältä Reino Lantto, joka pyysi julkaisupäälliköksi kollegansa Paula Koskivirran. Puhetta piisasi ja kahvia kului. 3/2025 9 Kaján muistelee vanhassa turvallisuusalan vuosikirjassa, että lehden jokainen numero oli taistelua kirjapainolaskun ja ilmoitustulojen välillä, koska julkaisijajärjestöt olivat haluttomia antamaan tuki-ilmoituksia. Kovassa seurassa turvallisuusala alkoi avautua myös lehden tekijöille.. Helsinki Media ryhtyi kustantajaksi Tuohon aikaan suureen Sanoma-konserniin kuuluva Helsinki Media Company (myöhemmältä nimeltään Sanoma Magazines Finland) kiinnostui Turvallisuus-lehden kustantamisesta
Neljässä vuosikymmenessä lehti on kulkenut pitkän tien: talkoovoimin syntyneestä tiedotuslehdestä koko alan yhdistäväksi ääneksi. Helsinki Median uudeksi nimeksi tuli vuonna 2001 Sanoma Magazines Finland. Kotilainen toimi Turvallisuus-lehden päätoimittajana yli 12 vuoden ajan, vuodesta 1998 lähtien. Kotilainen päätoimittajaksi Sanoma-konsernissa tapahtui yrityskauppoja 2000-luvun alussa, ja liiketoimintoja järjesteltiin uudelleen. Kun Hifi-lehden päätoimittajuus päättyi, Kotilainen ryhtyi Turvallisuus-lehden kokoaikaiseksi päätoimittajaksi ja ryhtyi kirjoittamaan artikkeleita valtavat määrät. Uusi kokonaisturvallisuus-mallinen sisältö oli samaan aikaan valtava haaste toimitukselle: yhtäkkiä toimituksessa pitäisi osata olla jo lukuisten turvallisuuden eri osa-alueiden asiantuntija, jotta pystyi esimerkiksi tilaamaan freelancereilta halutun sisältöisiä juttuja. Lantto oli muista työkiireistään johtuen siirtynyt takaisin johtamaan Sanoma Magazinesin BlueBook-osastoa, jota hän johti myös koko päätoimittajuutensa ajan, sekä tuottamaan ja kehittämään kiinnostavia uusia kirjoja. Johtopäätös oli, että aiemmin pitkälti vain rikosturvallisuuteen keskittymällä lehdestä ei voinut tehdä kannattavaa eikä kiinnostavaa monipuoliselle ja heterogeeniselle lukijakunnalle. Sisältöä päätettiin täydentää kokonaisturvallisuudella: mukaan tuli lisää turvatekniikkaa, tietoturvallisuutta, rakenteellista turvallisuutta, paloja pelastusturvallisuutta, työturvallisuutta, turvallisuuspalveluita, väestönsuojelua, riskienhallintaa sekä lainsäädäntöä. Tutkimuksien aikaan lehden päätoimittaja oli jo joitakin vuosia ollut Lauri Kotilainen. Turvallisuuslehden lukijatutkimusten tulokset tukivat vahvasti lehden sisällön kokonaisturvallisuuden linjaa ja monipuolista, tarkoin jäsenneltyä ja ammattimaista tapaa kirjoittaa asioista. Freelancerille laadittavan juttubriefin tekemiseen kului paljon aikaa, kun taustatietoja joutui etsimään paljon. ”Kerran eräs turvallisuusalan ammattilainen tuli luokseni kiittelemään julkaistusta Lauri Kotilainen 2000.. Lisäksi lehti ei enää ollut turvallisuusalan sisäinen lehti, vaan ideointiryhmän kannustamana kaikkien Suomessa toimivien yritysten ja organisaatioiden ammattija asiantuntijalehti – siis sellaisten organisaatioiden, jotka halusivat huolehtia turvallisuudestaan. Alkuvuosina hän teki lähinnä vain pääkirjoituksia, sillä hän oli samaan aikaan Hifi-lehden päätoimittaja, mikä työllisti paljon. Yhtiö teetti ahkerasti lukijatutkimuksia kustantamistaan lehdistä. Myös lukijat ottivat usein yhteyttä toimitukseen ja toivoivat monipuolisempaa lehteä – artikkeleita, joista olisi hyötyä myös heidän toimenkuvilleen. Hän oli ytimiään myöten lehtimies – ja oli aivan omaa luokkaansa muun muassa vaikeaselkoisten tekniikan artikkeleiden kirjoittamisessa kansantajuisiksi. 10 3/2025 Painopiste rikosturvallisuudesta kokonaisturvallisuuteen Koskivirta kertoo, että Helsinki Median ammattitaitoinen levikkiorganisaatio onnistui kasvattamaan lehden tilaajien lukumäärää uusilla tilaajilla. Eräänä päivänä Helsinki Mediassa laskettiin, että lehden tilaajissa oli jo yli 240 eri tittelillä toimivaa organisaatioidensa turvallisuudesta vastaavaa henkilöä, aina turvallisuuspäälliköistä ja IT-henkilöistä esimerkiksi kirkkoaan varjeleviksi suntioiksi, osastosihteereiksi ja kaikkea siltä väliltä
Suuret syövät pienet, mistä uusi kustantaja Sanoma Magazines alkoi 2000-luvulla keskittyä yhä enemmän suurilevikkisten massalehtien julkaisuun, mikä tarkoitti, että lehtien levikkija ilmoitusmarkkinointiosastoja viritettiin entistä enemmän massalehdille sopiviksi. Se aloitti toimintansa elokuussa vuonna 2007. Ystävällisesti ja yllättäenkin he avasivat minulle artikkelista: ’Miten ihmeessä te osasitte kirjoittaa minun puheestani niin loistavan artikkelin, kun en itsekään ymmärtänyt, mistä puhuin”, Koskivirta muistelee miehen ihmetelleen. Pian tämän jälkeen Pisto ja Koskivirta päättivät muuttaa Turvallisuus-lehden nimen Turvallisuus & Riskienhallinta -lehdeksi. Yhtiön uusi strategia ei enää suosinut Turvallisuus-lehden kaltaisia pienilevikkisiä erikoislehtiä. Finnish Security Awards – todellinen tuliainen työmatkalta Lahtisen innoittamana lehti kehitti uuden toimintamuodon turvallisuusalalle. Haasteita näköpiirissä ja päätoimittajan vaihdokset Vuosikymmenen loppua kohden haasteet alkoivat kasvaa. Hän myi osakkeensa Martti Herman Pistolle, joka aloitti uutena päätoimittajana. Suurin haaste oli kuitenkin se, että Kotilaisen eläkeikä lähestyi. Pienellä toimituksella aika kaikkeen uuteen ja vanhaan ei meinannut enää riittää. ”Idea palkinnoista tuli työmatkaltani Keski-Euroopasta”, Lahtinen muistelee. Katseet kääntyivät jälleen Koskivirtaan ja Kotilaiseen. Siinä kirjoittamiselta vaaditaan aivan erilaista osaamista, rytmiä ja nopeutta kuin printtilehdeltä. Niinpä Sanoma Magazines alkoi miettiä lehdelle uutta kustantajaa – yhtiön johtoporras ei nimittäin halunnut lakkauttaa lehteä, vaikka useat muut yhtiön lehdet lakkautettiin. Lehti alkoi jakaa vuonna 2015 yhdessä yli kumppaneiden kanssa Finnish Security Awards -turvallisuuspalkintoja. ”Olin tapahtumassa, jossa oli myös Ruotsin Skydd & Säkerhet -lehden väkeä. eli Kotilaisen ja Koskivirran perustamalle uudelle yhtiölle. He kertoivat jakavansa Ruotsissa Security Awards -nimiset turvallisuuspalkinnot. Koskivirta jatkoi entiseen tapaansa nimikkeillä tuottaja ja toimitusjohtaja. Nimen laajennus ei kaikkia miellyttänyt, ja siitä käytiin koviakin keskusteluita, mutta monet näkivät nimenmuutoksen hyvänä ratkaisuna osana nimenomaan kasvavaa yritysturvallisuuden ja riskienhallinnan ymmärtämisen tarvetta. Se sopi. Kotilainen jäi eläkkeelle vuonna 2010. ”Mutta Lauri osasi, ja ymmärsi! Hän oli – ja on edelleen – vankkumaton journalisti, joka on kirjoittanut myös oppikirjoja lehtikirjoittamisesta”, Koskivirta korostaa. Lahtinen oli siihen asti tehnyt jo muutaman vuoden erilaisia markkinointiin liittyviä töitä lehdelle. Monien neuvotteluiden ja markkinakartoitusten jälkeen Koskivirta ja Kotilainen päättivät lopulta tehdä sopimuksen Sanoma Magazinesin kanssa, kunhan ensin perustaisivat oman yrityksen; tietenkin sillä ehdolla, että lehden julkaisijajärjestöt Finnsecurity, Suomen Vartiointiliikkeiden Liitto ja Suomen Turvaurakoitsijaliitto hyväksyisivät asian. Näin lehti siirtyi Suomen suurimmalta kustantajalta Suomen lähes pienimmälle kustantajalle Martti Herman Pisto ja Timo Lahtinen 2013.. Kilpailu lehtimarkkinoilla kiihtyi, ja tuli uusia toimintatapoja, esimerkiksi koko verkkomaailma. 3/2025 11 Näin lehti siirtyi Suomen suurimmalta kustantajalta Suomen lähes pienimmälle kustantajalle. Vajaan neljän vuoden päätoimittajuuden jälkeen Pisto myi osakkeensa vuonna 2013 Timo Lahtiselle, josta tuli lehden seuraava päätoimittaja
Samalla lehteä on uudistettu visuaalisesti ja kehitetty digitaaliseen aikaan sopivaksi. Paasoset puikkoihin ja määrätietoisesti tulevaan Koskivirta ja Lahtinen jäivät kumpikin eläkkeelle vuonna 2023, Koskivirta oltuaan lehden näköalapaikalla yli 28 vuoden ajan ja Lahtinen 12 vuoden ajan. Koskivirta ja Lahtinen myivät lehden vuonna 2023 Jyri ja Laura Paasoselle. Usein raatien jäsenet antoivat myös itse hyviä palkintovinkkejä, suuren yleisön lisäksi. Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden ja sen ”isän” eli Finnsecurity-lehden päätoimittajat aikajärjestyksessä Markku Vuorela Juhani Siikala Reino Lantto Lauri Kotilainen Martti Herman Pisto Timo Lahtinen Jyri Paasonen. 12 3/2025 koko palkintojen toimintakonseptinsa aikataulutuksia myöten. Niinpä meidän palkintojemme nimeksi tuli Finnish Security Awards”, Lahtinen sanoo. Lehti on kestänyt talouskriisit, kustantajavaihdokset ja turvallisuusalan murrokset – ja samalla uudistunut rohkeasti. ”Erittäin merkittävässä roolissa koko palkintoprosessia olivat esimerkiksi eri palkintokategorioitten raadit, joissa meilläkin täällä Suomessa oli yhteensä toista sataa kovan luokan turvallisuusammattilaista päättämässä palkintojen saajat. Onneksi pystyimme jättämään lehden hyvillä mielillä kahden ammattilaisen käsiin. Lehden aiempien päätoimittajien perintö elää edelleen. Jyri Paasonen korostaa, että lehden tehtävänä on myös rakentaa siltoja – tuoda lähemmäs toisiaan turvallisuusalan järjestöt, viranomaiset ja elinkeinoelämän toimijat. Jyristä tuli samalla lehden uusi päätoimittaja. Muutoksen myötä lehti on vahvistanut asiantuntijakirjoittamista, laajentanut sisältöä turvallisuuden eri osa-alueille ja nostanut esiin riskienhallintaa yhä keskeisempänä teemana. ”Ruotsalaisten ainoa ehto oli, että Suomessa palkintojen nimi ei saa olla sama kuin Ruotsissa eli Security Awards. Lahtinen jatkaa, että Suomessa hän ja Koskivirta oikeastaan vain kopioivat ruotsalaisten palkintotoiminnan ja muokkasivat sen täkäläisiin olosuhteisiin. Sain heiltä Security Awards -palkintoihin liittyvän valtavan materiaalipaketin kirjallisesti sähköpostiini. Nykyisen päätoimittajan johdolla lehti katsoo määrätietoisesti tulevaan – vahvistaen asiantuntijuutta, syventäen yhteistyötä ja tarjoten foorumin, jossa turvallisuusala voi rakentaa yhteistä ymmärrystä. Se oli todellinen tuliainen – ja helmi”, Lahtinen kertoo. Paasonen kiteyttää osuvasti, että neljässä vuosikymmenessä lehti on kulkenut pitkän tien: talkoovoimin syntyneestä tiedotuslehdestä koko alan yhdistäväksi ääneksi. Painopiste on siirtynyt kohti kokonaisturvallisuutta ja riskienhallintaa. ”Lehdestä luopuminen tuntui hieman haikealta, mutta samalla vapauttavalta. ”Historia velvoittaa – mutta juuri siksi tulevaisuus kutsuu”, Paasonen toteaa lopuksi. Saimme myös hyviä kumppaneita mukaan”, Lahtinen kiittelee. Lehden aiempien päätoimittajien perintö elää edelleen: rohkeus puuttua epäkohtiin, halu avata uusia näkökulmia ja kyky yhdistää alan toimijat. He saivat meiltä luonnollisesti täysin vapaat kädet suunnata lehteen uudenlaista sisältöä ja painotuksia, jotka ovat parhaaksi katsoneet”, Lahtinen ja Koskivirta toteavat lopuksi
Hänen työnsä loi perustan, jolle lehden seuraavat vuosikymmenet rakentuivat. Lantto oli yksi niistä aikansa harvoista nuorista, jotka olivat päässeet sisään Helsingin Sanomien arvostettuun toimittajakouluun 1970-luvulla. Vielä 73 vuoden iässä, vuonna 2022, Lantto otti vastaan Suomen Sanomalehtimiesliiton Sijoitusryhmän puheenjohtajan tehtävät. Hän oli työtovereidensa keskuudessa erittäin pidetty. Vuonna 2003 Lantto siirtyi Yliopistopainon – nykyinen Unigrafia Oy – toimitusjohtajaksi. Samaan aikaan hän toimi vieläpä johtavan graafisen alan viestinnän Print & Media -lehden toimittajana. Tieto Lanton kuolemasta oli järkytys. Unigrafia on tänä päivänä Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Taideyliopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteisesti omistama oppimisen, tutkimuksen ja viestinnän palveluiden tuottaja. Lantto oli lämminhenkinen ja rauhallinen, hyvin ystävällinen, vaatimaton, jatkuvasti vienosti hymyilevä, sekä huikean osaava mediakentän monipuolinen ammattilainen. 3/2025 13 MUISTOKIRJOITUS UUDEN SUUNNAN NÄYTTÄJÄ ON POISSA – PÄÄTOIMITTAJA REINO LANTTO 1949–2025 Paula Koskivirta T urvallisuus-lehden päätoimittajana vuosina 1994–1998 toiminut valtiotieteiden maisteri Reino Lantto nukkui pois 75 vuoden iässä huhtikuussa 2025. Kuva HS.fi. Turvallisuus-lehden päätoimittajavuosinaan Lanttoa kiinnostivat erityisesti turvallisuusalan yritysten taloustiedot, joita hän tutki ja joista kirjoitti myös uutisia lehden palstoille. Lantto oli mukana myös työnantajansa lukuisten kirjojen kustantamisessa. Myöhemmin hän toimi Helsinki Median (nykyiseltä nimeltään Sanoma Magazines Finland) Erikoislehdet-yksikössä kehityspäällikkönä ja julkaisujohtajana – samaan aikaan, kun otti vastaan Turvallisuus-lehden päätoimittajuuden. Lantto jäi historiaan Turvallisuus-lehden uudistajana ja suunnannäyttäjänä. Hänen työnsä loi perustan, jolle lehden seuraavat vuosikymmenet rakentuivat. Hänen ensimmäisiä rikosturvallisuuden artikkeleitaan oli ajan kuuma puheenaihe: Honda-liiga, ja sen häikäilemättömät pankkiryöstöt. -Lehden 40-vuotisesta historiasta hänet muistetaan uudistajana ja ennen kaikkea ihmisenä, jonka rauhallinen viisaus ja syvä kunnioitus työtä ja kollegoita kohtaan jättivät pysyvän jäljen. Olin ollut hänen työtoverinsa yli vuosikymmenen ajan. Koulun jälkeen hän toimi Helsingin Sanomissa taloustoimittajana, jonka jälkeen siirtyi rahoitusalan Startel-uutistoimistoon digitaalisen median kehittäjäksi. Hänen panoksensa ei ollut vain sisällöllinen, vaan myös strateginen: hän näki lehden mahdollisuudet kasvaa, uudistua ja palvella entistä paremmin alan ammattilaisia. Lantto aloitti 1990-luvun päätoimittajavuosinaan lehdessä uuden suunnan ja merkittävät kasvun vuodet. Lanttoa oli helppo arvostaa vuodesta toiseen
Lehtien sisältö vahvistaa näkemystä, että insinöörikansa on ansaitsemassa kannuksiaan myös turvallisuustekniikan kehittyessä nopeasti. Tarjottu niksikin on oiva: ”Ulkona sijaitseva liiketunnistin voisi sytyttää ensin pihavalon, sitten pienellä viiveellä makuuhuoneen valon ja sitten keittiön valon.” HISTORIA Turvallisuus-lehden ensimmäisen numeron (1/1985) päätoimittajan palstalla, lehden historian aivan ensimmäisessä lauseessa, julistetaan: ”Tämä on uusi ammattijulkaisu Sinulle.” Toden totta – lehti on ollut jo neljän vuosikymmenen ajan alan asiantuntijajulkaisu. Ehkä vartioimisliikkeet olisivat voineet lisätä, että vartijan taskulampun valossa hämäräheikistäkin voi kehkeytyä Martti Vainio. Myymälätiloissa ja ulkoalueilla tarvitaan perinpohjaisempaa suunnittelua ja isompia investointeja”. Vielä vuoden 1985 ensimmäisen lehden keskivaiheilla Jorma Kakko hersyttää jo otsikollaan: ”Jos olet vastuussa yrityksesi turvallisuudesta, on elämässäsi kolme varmaa asiaa: kuolema, verot ja se, että eräänä päivänä joudut hankkimaan turvallisuuskonsultin.” Ainakin 2/3 väitteestä on totta vielä tänäkin päivänä, vai 1990-luku Trendikkäällä ysikytluvulla lehteen tuli värit. Lama-aikana asiantuntija-aviisi maksoi ensin reilut 30 markkaa ja vuosikymmenen lopussa 45 markkaa. 14 3/2025 TURVALLISUUSALAN HUUMORIA VUOSIEN VARRELTA Vesa Ellonen S ittemmin usein Suomen historian onnellisimmaksi ajaksi mainitun 1980-luvun lehdille leimallista on tiedottaminen ja jopa eräänlainen lukijoiden valistaminen. Lehdissä on paljon tilastoja vakuuttamaan lukijat. Tuoteja palveluesittelyt ovat ytimekkäitä ja informatiivisia. Lehdessä 4/1994 on oivaltava Reija Heiskasen juttu valaistuksesta turvallisuusvälineenä: ”Pimeät työt eivät kestä valoa – Hämäräheikit kuriin ja murrot minimiin.” Jutun ingressin mukaan ”Yö on hämärämiesten parasta työaikaa. Ehkäpä ensimmäisen lehden rohkein pyrkimys viihteeseen ja jopa hienoinen silmänisku lukijalle on myymälävarkauksista kertovan jutun (”Joku maksaa – myymälävaras ei maksa”) kuvituksessa. Järjestöjen tapahtumista ja jaetuista ansiomerkeistä raportoidaan. Hauskasti sanottu ja varmasti totta. Vuosien varrella mukaan on kuitenkin mahtunut myös pilkahduksia huumorista ja inhimillisistä näkökulmista – joita tarkastelen seuraavaksi. Murtomiehellä oli valtiovarainministeriäkin jämerämmät sakset, kommandopipo, ruskeat silmät ja tuuheat kulmakarvat.. Se on keskittynyt usein vakaviin, kaupallisiin tai insinööritieteellisiin teemoihin. Kotioloissa muutaman satasen investointi valaistukseen riittää karkottamaan epätoivotut vieraat. Kuvituksen usein vakavailmeiset viranomaiset tai turvallisuusalan järjestöjen edustajat jakavat tietoiskuja. Hyvä valaistus heikentää rosvon työmotivaatiota, ja usein hän siirtyy pimeämpään kohteeseen. Siinä esitellään Vaaleanpunaisen pantterin (The Pink Panther) mieleen tuovilla hahmoilla myymälävarkauksien suoritustapoja
Ensin kärvisteltiin kotona koronaeristyksissä, eristettiin Uusimaa ja ihmetellään, kun droonit taistelevat liian lähellä idässä. Irtonumeron hinta on vuosikymmenen aluksi jykevät 11 euroa. Muutoin monen mielestä kuivakkaa tietoturvallisuusjuttua oli lehdessä 3/2002 havainnollistettu oivallisella piirroksen ja kuvatekstien yhdistelmällä. Suomen historian tuntijat; eikös Mannerheimilla ja Vaasalla ole itsenäisyytemme alkuajoilta merkittäviä yhteyksiä. Tutummin Marski”. Miksi ihminen luovuttaa kaikki oikeutensa henkilökohtaisiin tietoihinsa ulkomaalaiselle palveluntarjoajalle, joka myy tiedot kolmannelle osapuolelle hyvään hintaan?” Vitsejäkö – ei tietoturvaosiossa ole sellaisia. Niiden teksteissä on välillä ollut sarkastista, jopa ironistakin ”väritystä”. Kuvissa malleina lehden nykyinen päätoimittaja Jyri Paasonen ja Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen Finnish Security Awardsissa 2021. Pisto kehottaa, että ”Älä nyt tyrmisty tai vedä muutosvastarinnan harmaata sarkatakkia yllesi. 25-juhlavuoden ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Martti Herman Pisto ehdottaa kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneen turvallisuusalan yliopiston perustamista. Juttu on otsikoitu: ”Nuori nainen toiveammatissaan – Satu panee pahikset kuriin.” Toiveammatista kerrotaan, että ”Kolmisen vuotta sitten Satu Koppe ei mennyt saunaan, vaan surffaili netissä Jo lapsena hän oli haaveillut vartijan ammatista. Kuten se, minkä vuosikymmenen ja kenen esittämät Bondit ovat parhaita, on varmaankin myös makuasia, voiko turvallisuuden ja riskienhallinnan asiantuntijalehdessä olla huumoria. Näinä intersektionaalisen feminismin aikoina ei varmaankaan saisi tällaista kirjoittaa, ellei olisi yhtä nöyrä pyytelemään anteeksi kuin ex-kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius. Kuluvana vuonna perustettiin Vaasan yliopistoon turvallisuusoikeuden professuuri. Pisteet kotiin, hyvää yötä, Satu.” 2010-luku Turvallisuus on jo myös riskienhallintaa lehden nimessäkin. Katsellut myymälävartijoita ja ajatellut, että tuossa on se työ, mitä tahdon isona tehdä.” Kainalojutussa oli tehty tutkivaa journalismia: ”Päivä Satun kyydissä: 02.00 Satu haukottelee. Ruotsinlaivojen legendan mukaan siellä sattuu ja tapahtuu, mikä on olennainen osa niiden viehätystä.” Kommentaari käsitteli eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja ruotsinlaivojen yksityisen turvallisuusalan valvonnasta. Hän lukitsee rauhallisesti käteni ja pyytää levynsä takaisin. Siinä missä Bondit ovat vakavoituneet 1980-luvun Roger Mooren melkeinpä camp-henkisestä huumorista 2020-luvun Daniel Craigin jylhän harmaaseen nihkeyteen, Turvallisuus & Riskienhallinta -lehdessä on huumorin kukkaa ulotettu vastavirtaan jopa pyhimmästä pyhimpään. 3/2025 15 2000-luku ATK-järjestelmät eivät sortuneetkaan vuosituhannen vaihteeseen! Jotain hirveän tuttua on lehden 1/2000 kanteen nostetuissa otsikoissa: ”Tekoäly paljastaa varkaan”, ja ”Kännykkä kodin etävalvontaan”. Jyri Paasonen. Vakavasta tilanteesta huolimatta turvallisuuden ja riskienhallinnan ammattilaiset eivät ole kuvissa aina enää vakavia – poikamaista virnuiluakin, jopa nauravia naamojakin lehtien kuvituksissa näkyy. Mikä saa tiedustelupalvelun pomon vaimon paljastamaan verkossa henkilökohtaisia asioitaan niin, että koko Ison-Britannian valtio on hälytysvalmiudessa ja pomon perhe vaarassa. Vielä ei ole Marski-yliopistoa, mutta turvallisuusalan tutkimusta tehdään jo Suomessa, ja tutkijavaihtoakin on. Sopiva nimi olisi Mannerheim-yliopisto. Lehdessä 6/2002 on hauska naistoimittajan kirjoittama juttu naisvartijasta. Miksi uutislinkin klikkaaminen voi tuoda vaarallisen vakoiluohjelman omalle tietokoneelle. Esimerkkinä käynee 6/2024 lehden otsikko ja nosto: ”Valvonta hyvä, kontrolli paras. Nappaan vaivihkaa CD-levyn telineestä, nousen ja yritän taklata Satun. Nimittäin lakija oikeustapauskommentaareihin. Jarmo Mikkonen.. 2020-luku Uudella iloisella 2020-luvulla keskiössä on kansainvälinen turvallisuustilanne. Yhdysvaltain kohta jo erotetun puolustusministeri Pete Hegsethin olisi varmaankin kannattanut lukea tämä juttu lehden 4/2012 tietoturvaosiosta: ”Sosiaalinen media – Pahan palvelija vai hyvän tuoja. Toivottavasti moni lukija on sitä mieltä, että sopivasti, siteeksi ja ehkä hieman ajattelemaan herättelemäänkin
16 3/2025 NELJÄ VUOSIKYMMENTÄ TEKNOLOGIAN JA KYBERTURVALLISUUDEN KEHITYSTÄ – MATKANI COMMODORE 64:STÄ TEKOÄLYYN Kimmo Rousku HISTORIA
2005–2015: Älypuhelinten, sosiaalisen median ja pilvipalveluiden aika Älypuhelimet, erityisesti Applen iPhone (2007) ja Android-ekosysteemi, muuttivat kuluttajateknologian pysyvästi. Sosiaalisen median alustat, kuten Facebook, YouTube ja Twitter, loivat uusia tapoja kommunikoida ja jakaa sisältöä. 2015–2025: Datan kasvu, tekoälyn arkipäiväistyminen ja kyberturvan merkityksen kasvu Tekoäly, koneoppiminen ja IoT ovat juurtuneet osaksi arkea. Vuonna 1986 tutustuin Commodore Amigaan, joka esitteli minulle ensimmäiset 3D-grafiikat. Silloin ymmärsin, kuinka rajattomat mahdollisuudet teknologia voisi tulevaisuudessa tarjota. Puheohjatut sovellukset, konenäkö ja ennustava analytiikka ovat muuttaneet tapojamme toimia. Microsoft Windows 3.0:n (1990) myötä siirryttiin graafisiin käyttöliittymiin, mikä teki tietokoneiden käytöstä entistä helpompaa. Tasan 40 vuotta sitten pääsin ensimmäistä kertaa opettamaan aikuisille tietotekniikkaa – silloisen Commodore 64:n äärellä. Jos olemme kasvattaneet laskentatehoa 40 vuodessa 10 000-kertaiseksi, seuraavan kymmenen vuoden aikana voimme nähdä 100 000-kertaisen kasvun. Viikonloppu kului verkkoa puhdistaessa, ja DataFellows toimitti virustorjunnan taksilla – levykkeellä. Ensiaskeleet: Commodore 64, Amiga ja tietoturvan alku Vuosi 1984 oli minulle käänteentekevä, kun talouteemme saapui Commodore 64. Vertaan tätä kehitystä autoteollisuuteen: ensimmäisen auton valmistuksesta höyrykäyttöisestä sähköautoon kului yli 140 vuotta, mutta tietotekniikassa samanlainen kehitysharppaus on tapahtunut 40 vuodessa. Se avasi minulle oven teknologian maailmaan. Mobiiliteknologiat, kuten GSM ja 3G, sekä Wi-Fi-verkkojen yleistyminen loivat perustan mobiiliviestinnälle ja langattomalle internetille. Pilvipalvelut kuten AWS (2006) mullistivat yritysten IT-infrastruktuurit. Tämä tapaus käynnisti nelikymmenvuotisen urani kyberturvan parissa. Nyt on oiva hetki pysähtyä tarkastelemaan, miten pitkälle olemme tulleet niin teknologian, kyberturvallisuuden kuin oman urani näkökulmasta. Samalla koronapandemia ja geopoliittinen epävakaus, kuten Ukrainan sota, ovat korostaneet kyberturvan merkitystä. Virus oli saastuttanut 150 työaseman lähiverkon. Google syntyi ja mullisti tiedonhaun (1998–1999). 3/2025 17 V uosi 2025 on ollut itselleni erityinen. Verkkokauppa alkoi kasvaa – otin itse eBayn käyttöön jo vuonna 1998. Samanaikaisesti syntyi World Wide Web (1989–1993), mikä mullisti tiedon jakamisen ja loi pohjan verkkosivuille ja hypertekstille. Ylipäätään kyberrikollisuus on kasvanut merkittävästi. 1985–1995: Kotitietokoneiden ja internetin alku Kotitietokoneiden, kuten Commodore 64:n ja PC-koneiden, yleistyminen loi pohjan tietotekniikan arkipäiväistymiselle. 5G-verkot mahdollistivat entistä nopeammat ja viiveettömämmät yhteydet. Silloin ymmärsin, kuinka rajattomat mahdollisuudet teknologia voisi tulevaisuudessa tarjota.. 1995–2005: Selainten ja mobiiliteknologian nousu Internetin yleistyessä selainohjelmat, kuten Netscape ja Internet Explorer, toivat verkkosisällön kaikkien ulottuville. Tietoturvani alkujuuret ovat kesässä 1994, jolloin kohtasin September 17 -tietokoneviruksen. Y2K-buumi sai yritykset päivittämään järjestelmiään, vaikka jälkikäteen tilanne osoittautui vähemmän dramaattiseksi. Sovelluskaupat mahdollistivat uudenlaisen liiketoiminnan ja palveluiden kehityksen. Vuotta myöhemmin sain mahdollisuuden kouluttaa aikuisia ATK:n perusteisiin, ja siitä polku urkeni. Teknologian kehitys: Eksponentiaalinen matka Kuvitellaanpa nykyinen älypuhelimemme – laite, jonka laskentateho olisi 1990-luvulla maksanut satoja miljoonia euroja. Teknologian kehitys ei ole ollut lineaarista vaan eksponentiaalista. Tämä oli myös Nokian ja Symbianin huippukausi – ja romahdus
Teknologian kehitys ei pysähdy, vaan se kiihtyy. Tämä kehitys tuo mukanaan valtavia mahdollisuuksia, mutta rinnalle nousee myös tarve vahvalle kyberturvallisuudelle, eettiselle pohdinnalle ja ihmisen läsnäololle päätöksenteossa. Kimmo Rousku.. Kvanttilaskenta, tekoäly, automaatio ja seuraavan sukupolven viestintäverkot muokkaavat arkeamme tavoilla, joita emme ehkä vielä täysin osaa ennakoida. Henkilökohtaiset avustajat, asiakaspalvelu ja ohjelmistokehitys automatisoituvat entistä älykkäämmin ja tehokkaammin. Samaan aikaan generatiivinen tekoäly kehittyy kohti yleisempää tekoälyä, sulautuen yhä tiiviimmin arjen työkaluihin. Tulevaisuus on täynnä potentiaalia, ja se haastaa meitä miettimään, kuinka varmistamme, että kehitys palvelee ihmiskuntaa kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Vaikka teknologia kehittyy, ihmisen intuitio, luovuus ja eettinen harkinta säilyvät korvaamattomina – nyt ja tulevaisuudessa. Kvanttilaskenta mullistaa esimerkiksi lääketutkimuksen ja salaustekniikan, mahdollistaen ratkaisuja ongelmiin, joita emme aiemmin ole kyenneet ratkaisemaan. Itse olen edelleen, vaikka hieman aiempaa varovaisemmin, innoissani siitä, mitä seuraavat vuosikymmenet tuovat tullessaan. Kun katsomme tulevaan vuosikymmeneen, teknologian kehitys lupaa jälleen uusia harppauksia. Näemme myös itseajavien autojen, drone-logistiikan, palvelurobottien ja reaaliaikaisten hologrammien yleistymistä, kun 6G-verkot moninkertaistavat tiedonsiirtonopeudet ja avaavat ovia aivan uudenlaisiin immersiivisiin kokemuksiin. Kvanttitietokoneiden sovellukset tulevat ulottumaan yhä laajemmin esimerkiksi tietoturvan, lääketieteen ja optimoinnin aloille. 18 3/2025 Mitä tulevaisuus tuo tullessaan
Tämä tapahtuma opetti minulle konkreettisesti, kuinka tärkeää on huolehtia digitaalisen omaisuuden turvallisesta säilyttämisestä ja hallinnasta – oppi, jonka toivon välittyvän myös teille. Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Tarkista verkkosivujen ja verkkokauppojen aitous ja historia. 4. Muista tekoälyn rajoitteet – tarkista sen tuottama tieto. Tässä on vinkkejä turvalliseen digitaaliseen elämään:. En kuitenkaan koskaan siirtänyt bitcoineja digitaaliseen lompakkoon, ja nyt tuo paperi saattaa olla jossain kotini kätköissä, avainkoodit haalistuneina. 5. 3. 3/2025 19 1. TURVALLISUUSVINKKI Yksi opettavaisimmista kokemuksistani liittyy virtuaaliomaisuuden hallintaan. 6. Päivitä laitteet ja ohjelmistot viivytyksettä. Ostin bitcoineja automaatista 2010-luvun puolivälissä, jolloin kryptovaluuttaa sai fyysisenä paperilappuna, johon oli tulostettu lompakon osoite ja yksityisavain. Keskustele digiturvasta läheistesi kanssa, erityisesti lasten ja vanhusten kanssa. 2. Maksa aina luottokortilla verkko-ostoksissa. Käytä vahvoja ja yksilöllisiä salasanoja. 7
20 3/2025
Ensimmäisen prototyypin resoluutio oli 100 x 100 pikseliä mustavalkoisena – ei harmaasävyjä, vain mustaa ja valkoista. Esimerkkinä tästä Siilasmaa mainitsee kuuluisan mustan joutsenen. Niille voidaan antaa todennäköisyys, jos osataan kysyä oikea kysymys. 3/2025 21 R isto Siilasmaa on F-Securen perustaja, hallituksen jäsen ja entinen toimitusjohtaja. Miksi ihminen on yllättynyt. Useimmiten syy on siinä, että hänet yllätetään. Siilasmaa kertoo, että on olemassa eräänlainen maaginen kyky – ennakointikyky. On olemassa kahdenlaisia asioita, joita et tiedä: asioita, joita et voi tietää, ja asioita, jotka sinun ehkä pitäisi tietää etukäteen, mutta joita et tiedä”, Siilasmaa valottaa asiaa. ”Se on kyky, jota et halua jättää käyttämättä. ”Jotkut ihmiset ovat eläneet tarpeeksi kauan kokeakseen useita talouskriisejä. Ne ovat asioita, joille ei voi antaa todennäköisyyttä etukäteen – kuten penisilliinin keksiminen, joka oli seurausta huonosta laboratoriohygieniasta. Siilasmaa oli Nokian hallituksen puheenjohtaja vuosina 2012–2020. Teknologia perustui puolijohteisiin, jotka ENNAKOINNIN TAITO: MITEN NÄHDÄ NÄKYMÄTÖN JA VALMISTAUTUA TULEVAAN. Itse olen kokenut niistä neljä. Tuntemattomat tuntemattomat Mitä sitten ovat tuntemattomat tuntemattomat. Tämä osoittaa, ettemme ole oppineet historiasta”, Siilasmaa toteaa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi mustat joutsenet, jotka ovat laajalti tunnettu käsite, mutta myös harmaat sarvikuonot, joita ei tunneta yhtä hyvin käsitteenä, vaikka ne ovat paljon yleisempiä kuin mustat joutsenet. Kävin tapaamassa Siilasmaata ja juttelemassa hänen kanssaan siitä, miksi hän uskoo, että paras tapa hallita riskejä on oppia rakastamaan niitä. Silti useimmat ihmiset ja hallitukset olivat täysin valmistautumattomia sen tapahtuessa. Siilasmaa mainitsee, että jokainen voi tutkia monia erilaisia määritelmiä, jotka auttavat jäsentämään ajattelua näistä tuntemattomista. Kuvien laatu oli siis erittäin heikko, mutta se toimi kuitenkin perustana kehitykselle. COVID-19 on hyvä esimerkki samasta ilmiöstä. Jyri Paasonen TULEVAISUUS. Tutkijat olivat ennustaneet, että seuraavien kymmenien vuosien aikana maailmanlaajuisen pandemian todennäköisyys on lähes 100 prosenttia. ”Ennen Australian löytämistä Euroopassa oli nähty vain valkoisia joutsenia, ja oletettiin, että kaikki joutsenet ovat valkoisia. Jos joku olisi kuitenkin kysynyt, onko mahdollista, että maailmassa voisi olla mustia joutsenia, olisi voitu vastata, että se on epätodennäköistä, mutta mahdollista. Hän on tullut tunnetuksi myös aloittelevien yritysten bisnesenkelinä. Koska on jotakin, mitä hän ei tiedä. Siilasmaa kertoo esimerkkinä tapauksen Kodakista, joka keksi digitaalikameran. Koska kukaan ei esittänyt tätä kysymystä, oletettiin väärin”, hän huomauttaa. Silti vain muutama vuosi sitten johtavat taloustieteilijät vakuuttivat meille kaikille, että nollaprosentin korkokausi jatkuisi. Useimmat asiat ovat kuitenkin jokseenkin tiedettävissä olevia. Mutta miksi ihminen olisi valmistautumaton. Jos et hyödynnä sitä, joko menetät tilaisuuden tai joudut kärsimään jonkin kielteisen asian seurauksista. Kukaan ei olisi voinut antaa todennäköisyyttä sille, että antibiootit ylipäätään olisivat mahdollisia, sillä antibiootit olivat täysin tuntematon käsite. En itse uskonut siihen lähitulevaisuudessa, mutta ehkä jotkut teistä uskoivat, koska nämä auktoriteettihenkilöt kertoivat teille niin
Viestintä tapahtuu pilvipalveluiden kautta, esimerkiksi WhatsAppin avulla. Useimmat katsovat suoratoistopalveluja perinteisen television sijaan. Siilasmaa muistaa, että hän luki jo 1990-luvulla kirjan Applied Cryptography, jonka kirjoittaja Bruce Schneier kuvasi koodiesimerkkien avulla, miten Bitcoin voisi toimia. Johtuuko se liiallisista häiriötekijöistä, kuten puhelimen viesteistä ajon aikana. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan kiinnittäneet siihen huomiota. Yritys ajautui konkurssiin oman keksintönsä vuoksi. Miksi emme näe näkymätöntä. kehittyvät eksponentiaalisesti Mooren lain mukaisesti. Tuntemattomiin tuntemattomiin voi valmistautua kehittämällä ketteryyttä – kykyä reagoida nopeasti ja sopeutua. Vai emmekö vain vielä ole keksineet, miten tätä kykyä harjoitetaan?”, Siilasmaa jatkaa. Mitä Kodakille tapahtui. 22 3/2025 On olemassa monia trendejä, jotka ovat hyvin luotettavia indikaattoreita siitä, mitä tulee tapahtumaan, ja useimmat meistä jättävät nämä trendit huomiotta. Ketteryyttä voi harjoitella Siilasmaa kertoo, että kymmenen vuotta sitten meillä oli jo vuosikymmenten ajalta tietoa siitä, miten internet-yhteydet paranevat. Olisi voitu päätellä, että jonakin päivänä digitaalikamera olisi paljon parempi kuin filmikamera. ”Olisimme voineet kysyä itseltämme: mitä tapahtuu, jos sama kehitys jatkuu. Kaikki nämä muutokset ovat seurausta ennakoitavissa olevasta kehityksestä. Kun odottamaton tapahtuu, pystyt reagoimaan nopeammin kuin kukaan muu. Siilasmaa kertoo esimerkkinä, että kun Jack Nicklaus löi 18. ”Tuolloin olisi voinut kysyä: mitä jos puolijohteet jatkavat kehittymistään samalla tavalla. Se yllätti kaikki. Ne, jotka vuonna 2008 kysyivät, mitä tapahtuu, jos tämä suuntaus jatkuu, saattoivat kuvitella pilvipalvelut ja niiden mahdollisuudet. Olen huomannut, että mitä enemmän harjoittelen, sitä onnekkaammaksi tulen.” Tämä pätee moniin asioihin.. Se ei osannut yhdistää pisteitä, se ei nähnyt näkymätöntä, vaikka se tuijotti suoraan heidän kasvojaan”, Siilasmaa mainitsee. Ei ollut mitään syytä olettaa, että mikään voima hidastaisi tätä kehitystä. Ketteryys on kuin lihas, jota voi harjoittaa niin itsessään kuin organisaatiossakin. Musiikkia kuunnellaan nykyään suoratoistona. ”Miksi emme siis useammin yhdistä pisteitä. Tämä tapahtui 1970-luvun alussa, joten 1980-luvun alussa kuvanlaatu oli jo huomattavasti parempi. hole in one -lyöntinsä, joku taputti häntä selkään ja sanoi: ”Oletpa onnekas kaveri.” Nicklaus ei pitänyt tästä kommentista. Tähän on olemassa monia työkaluja: käytä tekoälyä ja muita välineitä, kysy apua, opiskele ja mieti, miten voit harjoittaa kykyäsi ennakoida. Hän vastasi: ”Se on hassu juttu. Ehkä vain Satoshi Nakamoto kiinnitti, ja yllätti siten koko maailman. Niistä, jotka näin tekivät, tuli kuuluisia yrittäjiä”, huomauttaa Siilasmaa. Johtuuko se älyllisestä laiskuudesta. Bitcoin on toinen esimerkki
Viimeisen kymmenen vuoden aikana näiden yhtiöiden arvo on noussut maailmanlaajuisesti noin neljästä biljoonasta dollarista 19–24 biljoonaan dollariin. Pelkästään tämän tietäminen ja uskominen antaa sinulle uuden linssin, jonka kautta tarkastella maailmaa”, Siilasmaa vinkkaa. Kaupungistuminen Intiassa on tällä hetkellä noin 20 prosentin tasolla, ja sen ennustetaan nousevan 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Kaakkois-Aasiassa yli 80 prosentilla nuorista aikuisista on likinäköisyys. Mitkä ovat keskipitkän aikavälin disruptiiviset vaikutukset ja mitkä ovat pitkän aikavälin spekulatiiviset vaikutukset. Kyse on todennäköisyyksistä – harvoin asioissa on mustavalkoista varmuutta. Tekoäly on voimakas uusi teknologia. Kun sähkömoottorit tulivat mahdollisiksi, ihmiset vain vaihtoivat höyrymoottorit sähkömoottoreihin muuttamatta mitään muuta prosessia. Jos tiedät ja uskot, että teknologia tulee luomaan 64 biljoonan dollarin arvosta uutta arvoa seuraavien kymmenen vuoden aikana, sinulla on hallussasi todella hyödyllistä tietoa. Tuottavuuden paraneminen jäi tällöin hyvin vähäiseksi. ”Miksi nämä kaikki tiedot ovat tärkeitä. Siilasmaa neuvoo, että jokaisen uuden teknologian kohdalla kannattaa kysyä: Mitkä ovat lyhyen aikavälin lisähyödyt. Tämä on merkittävä muutos verrattuna siihen, miten yritykset ovat aikaisemmin kohdentaneet tarjontansa. Siilasmaa toteaa, että paras tapa arvioida tätä, on tarkastella, miten julkisesti noteerattujen teknologiayhtiöiden arvo on kehittynyt. Kiinan väestöennuste näyttää, että nykyisestä 1,44 miljardista ihmisestä voi olla jäljellä 700 miljoonaa vuoteen 2100 mennessä. Näiden kolmen kysymyksen avulla laajennat näkökulmaasi siitä, millaisia vaikutuksia kyseisellä teknologialla voi olla. Amerikkalaisista luokitellaan 42 prosenttia lihaviksi. Tämä on uhka, mutta myös mahdollisuus. Jos pystyt rajaamaan ja ymmärtämään, mikä on uskottavaa, voit myös arvioida, mikä on todennäköistä milloinkin. ”En näe mitään voimaa, joka hidastaisi tätä kehitystä”, hän sanoo. Mutta muista: nämä datapisteet eivät merkitse mitään, ellet tee niiden pohjalta jotakin”, muistuttaa Siilasmaa lopuksi. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen on yksi tällainen suuntaus, josta meillä on runsaasti tietoa. Koska voit tietää paljon enemmän, jos etsit tietoa ja esität oikeita kysymyksiä. Sähkö kuitenkin mahdollisti koko liiketoimintamallin uudelleensuunnittelun – logistiikan, tuotantomahdollisuudet ja paljon muuta. Kyse on todennäköisyyksistä – harvoin asioissa on mustavalkoista varmuutta.. Tekoäly voi auttaa sinua tuomaan esiin merkityksellistä tietoa. Tämä on ajattelutapa, joka meidän tulisi ottaa käyttöön myös uusien teknologioiden kanssa – ei pelkästään vaihtaa vanhaa uuteen, vaan miettiä kokonaisvaltaisesti, mitä se mahdollistaa”, huomauttaa Siilasmaa. Tämä muutos heijastaa koko yhteiskunnan rakennetta – eikä rajoitu vain vaippoihin. Tämä voi vaikuttaa sijoituksiisi, työnhakuusi, näkemyksiisi siitä, miten elämäsi muuttuu, ja siihen, mitä lastesi tulisi opiskella. Millaisia vaikutuksia sillä on meidän kaikkien elämään. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, sitä laajemmaksi mahdollisuuksien kirjo kasvaa. Miten ne vaikuttavat minuun tai liiketoimintaani. Teknologian merkityksestä Mikä on teknologian kyky luoda arvoa. Tämä tarkoittaa, että Kiinassa tulee olemaan asuntoja ja palveluja kaksinkertaiselle määrälle ihmisiä. Tämä määrä on kolminkertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana. Voit käyttää teknologiaa apunasi ennakointikyvyn kehittämisessä. Novo Nordisk, Euroopan arvokkain yritys, on kehittänyt diabeteksen hoitoon lääkkeen, joka auttaa myös liikalihavuuteen. Jos sama kehitys jatkuu viimeisen kymmenen vuoden keskimääräisellä nopeudella – vaikka todellinen nopeus olisi hieman laskenut viime vuosina – tämä johtaisi 64 biljoonan dollarin arvonnousuun seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä on merkittävä ilmiö. Mitä se tulee tarkoittamaan. Vuoteen 2050 mennessä aikuisten vaippojen myynti on monissa maissa ylittänyt vauvavaippojen myynnin. 3/2025 23 On olemassa monia trendejä, jotka ovat hyvin luotettavia indikaattoreita siitä, mitä tulee tapahtumaan, ja useimmat meistä jättävät nämä trendit huomiotta. Vuonna 2050 puolet maailman vastasyntyneistä syntyy Afrikassa. ”Monia mullistavia teknologioita on tullut ihmisten saataville juuri nyt: tekoäly, CRISPR ja kvanttiteknologia – teknologioita, jotka ovat lähellä laajaa käyttökelpoisuutta. Yli puolet maailman rahankäytöstä tapahtuu yli 50-vuotiaiden toimesta. Kaikki mahdollinen ei kuitenkaan ole uskottavaa. Mitä tapahtuu, kun yhteiskunnan koko puolittuu. Japanissa noin 40 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita. Tämä auttaa sinua tekemään parempia päätöksiä. Katse tulevaisuuteen Siilasmaa esittää kysymyksiä tulevaisuudesta. ”Muistathan, että suurin virhe, jonka me ihmiset yleensä teemme uusien teknologioiden kohdalla, on se, että kohtelemme niitä kuin sähkömoottoreita höyrykoneiden aikaan
– TEKNOLOGIA HAASTAA HOIVATYÖN PELISÄÄNNÖT Laura Paasonen. Epävarmuus näkyy muun muassa siinä, että eri viranomaiset voivat antaa toisistaan poikkeavia ratkaisuja, jolloin palveluntuottajien on vaikea arvioida, mikä on sallittua ja mikä ei. Toiseksi suostumuksen antamiseen liittyviä käytäntöjä on selkeytettävä. Vastaus voi löytyä uuden sukupolven teknologiasta. Paasonen painotti, että viranomaisten ohjausja neuvontatehtävä korostuu teknologian käytön lisääntyessä. Hänen mukaansa nykyinen sääntely on hajanaista ja osin ristiriitaista, eikä teknistä valvontaa koskevaa erityislainsäädäntöä ole olemassa. Tarvitaan selkeä ja ajantasainen sääntelykehys, joka mahdollistaa turvallisuutta tukevan ja tarveperusteisen teknisen valvonnan sosiaalija terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Miten tämä onnistuu tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset ja hoitohenkilöstö toimii usein yksin. Tämä sääntelyaukko jättää tulkintavastuun kohtuuttoman usein yksittäisille toimijoille, mikä synnyttää epävarmuutta ja hidastaa teknologian tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. TURVALLISUUSTEKNIIKKA 24 3/2025 S osiaalija terveysalan arki on monella tavalla vastuullista, paineistettua ja samalla inhimillistä työtä. Yksittäisten viranhaltijoiden ratkaisut saattavat olla ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa, eikä johdonmukaista linjaa ole muodostunut. Valvontaviranomaisten rooli on ratkaiseva, mutta tällä hetkellä viranomaistulkinnat vaihtelevat merkittävästi. Ensinnäkin hän painotti erityislainsäädännön tarpeellisuutta teknisestä valvonnasta. Esityksissä ja keskusteluissa nousivat esiin niin teknologian mahdollisuudet kuin sen käyttöönoton esteet, erityisesti sääntelyn ja viranomaislinjausten osalta. Kolmanneksi Paasonen korosti vaikutustenarvioinnin ja viranomaisohjeiden merkitystä. Teknologian käyttöönoton tueksi tarvitaan viranomaislähtöisiä mallipohjia ja selkeitä ohjeistuksia, jotka helpottavat tietosuojaan ja riskienhallintaan liittyviä velvoitteden tulkintaa. Teknologian, tietosuojan ja lainsäädännön kokonaisuudesta tulee tarjota kattavaa ja kohdennettua koulutusta viranomaisille, palveluntuottajille sekä hoitoja turvallisuushenkilöstölle. Sosiaalija terveysministeriön, aluehallintovirastojen, Valviran, tietosuojavaltuutetun ja muiden keskeisten toimijoiden välinen poikkihallinnollinen yhteistyö mahdollistaisi yhtenäisen, johdonmukaisen ja koko kenttää tukevan ohjeistuksen. Paasonen päätti puheenvuoronsa toteamalla, että tekoälyn ja teknologian kehitys etenee lainsäädäntöä POTILASTURVALLISUUS VAI YKSITYISYYS. Älykkäät kamerat, sensorit ja tekoälyratkaisut tarjoavat ennakoivia keinoja potilaiden tarkkailuun ja riskitilanteiden havainnointiin, ja niiden avulla voidaan tukea hoitajien työtä tehokkaasti ja turvallisesti. Lainsäädännössä on täsmällisesti säädettävä, kuka voi antaa suostumuksen tekniseen valvontaan, sekä millä menettelyllä suostumus dokumentoidaan ja miten sen antamisen edellytyksiä arvioidaan. Lainsäädännössä kehittämistarpeita Turvallisuusoikeuden apulaisprofessori Jyri Paasonen käsitteli seminaarissa teknologian oikeudellisia reunaehtoja. Tilanteen korjaamiseksi Paasonen esitti viisi konkreettista kehitysehdotusta. Ilman yhtenäisiä ohjeita toimijat joutuvat tekemään itsenäisiä ja oikeudellisesti riskialttiita tulkintoja kentällä. Neljänneksi koulutuksen merkitys on keskeinen. Yksi hoitohenkilöstön tärkeimmistä tehtävistä on potilasturvallisuuden varmistaminen. Axis Communications ja Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti järjestivät yhdessä seminaarin 8.4.2025, missä kokoonnuttiin tarkastelemaan aihetta. Viidenneksi tarvitaan yhteinen linjaus viranomaisten kesken. Paasonen korosti, että teknologian nopea kehitys ja sen kasvava merkitys potilasturvallisuuden varmistamisessa tekevät sääntelyn selkeyttämisestä entistä kiireellisemmän
Lisäksi järjestelmä voi oppia kohteen toimintarytmin ja reagoida, jos käyttäytyminen poikkeaa normaalista. Ratkaisut perustuvat moderniin verkkoteknologiaan, joka ei vaadi raskaita investointeja tai monimutkaista infrastruktuuria. Järjestelmä myös havaitsee, jos esimerkiksi kameraa on peukaloitu tai suunnattu uudelleen – eli myös teknologian toimivuus on valvottavissa. nopeammin. Vision Intelligencen Pieter van der Gouwe esitteli konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka tekoälypohjaiset järjestelmät pystyvät tunnistamaan kaatumisia, huoneesta poistumisia ja jopa avunhuutoja ilman, että yksityisyyttä rikotaan. 3/2025 25 Teknologian nopea kehitys ja sen kasvava merkitys potilasturvallisuuden varmistamisessa tekevät sääntelyn selkeyttämisestä entistä kiireellisemmän. Virta korosti, että teknologia on suunniteltu alusta alkaen niin, että se tukee yksityisyyden suojaa ja yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Sensorit tunnistavat liikkeet, kaatumiset ja muut poikkeamat ympäristössä ilman, että potilaan kasvoja tai henkilöllisyyttä tarvitsee kuvata tai tallentaa. Kuvassa Axiksen Timo Vaskin ja Jouni Virta.. Tekoäly osaa erottaa, milloin potilas esimerkiksi istuu sängyn reunalla normaalisti ja milloin kyseessä on kaatuminen tai muu poikkeama, joka vaatii toimenpiteitä. Sosiaalija terveysalalle on välttämätöntä luoda ajantasainen, johdonmukainen ja käytännönläheinen sääntelykehys, joka tukee sekä potilaiden että työntekijöiden oikeuksia, turvallisuutta ja luottamusta teknologian käyttöön. Näin voidaan varmistaa, että valvonta toimii jatkuvasti ja että poikkeamiin voidaan puuttua nopeasti. Yksityisyyden huomioiva teknologia Axiksen Jouni Virta esitteli uusimman sukupolven teknologiaa, joka tuo reaaliaikaisen reagointikyvyn hoitotyöhön. Tämä mahdollistaa järjestelmän käytön myös eettisesti herkillä alueilla, kuten muistisairaiden hoidossa. Hänen mukaansa yksi suurimmista edistysaskeleista on se, että järjestelmät voidaan asentaa helposti ja ne skaalautuvat eri kokoisiin yksiköihin
Näiden intressien yhteensovittaminen jää usein palveluntarjoajan vastuulle ilman selkeitä säädöksiä tai ohjeita. Yhtäällä ovat sosiaalihuollon valvontaviranomaiset, toisaalla pelastusviranomaiset ja rakennusvalvonta. Kotikaari otti jo vuonna 2016 käyttöön mobiilikirjausjärjestelmän ja kameravalvonnan. Huoneiden ovia ei kuitenkaan saa sääntelyn mukaan pitää lukossa edes yöaikaan, mikä aiheutti vakavan ristiriidan turvallisuustarpeen ja viranomaismääräysten välillä. Toinen yksikkö on seuraamassa perässä. Osallistujat pääsivät tutustumaan järjestelmän käytännön toimintaan alusta loppuun – aina asennuksesta kaatumisen havainnointiin ja reaaliaikaisiin hälytyksiin saakka. Työyhteisö on sitoutunut rakentamaan palvelut asukkaiden tarpeista käsin. Tällainen järjestelmä kehitettiin tilanteisiin, joissa muistisairaat asukkaat saattoivat lähteä omatoimisesti liikkeelle, eksyä tai joutua vaaratilanteisiin, tai aiheuttaa niitä muille. 26 3/2025 Käytännön kokemuksia teknologian hyödyntämisestä Mikkelin Kotikaaren toimitusjohtaja Riitta Paasivuori toi esityksessään konkreettisen ja inhimillisen näkökulman siihen, mitä teknologia merkitsee hoivatyön arjessa. Teknologian testaamista ja monipuolista keskustelua Seminaarin lopuksi Axis järjesti paikan päällä esittelyn järjestelmäkokonaisuudesta. Kotikaaren palvelutaloissa työskentelee arkipäivisin yhteensä noin 70 henkilöä. Teknologian käyttöönotto on ollut jatkuvaa kehittämistä: ratkaisuja testataan ja päivitetään arjen tarpeiden mukaan. Sensorit tunnistavat liikkeet, kaatumiset ja muut poikkeamat ympäristössä ilman, että potilaan kasvoja tai henkilöllisyyttä tarvitsee kuvata tai tallentaa.. Suurimmat esteet eivät liity teknologiaan, vaan lainsäädännön hajanaisuuteen, viranomaiskäytäntöjen vaihtelevuuteen ja pelkoon väärinkäytöksistä. Kyse ei ole valvonnasta valvonnan vuoksi, vaan asukkaiden ja henkilöstön turvallisuuden lisäämisestä tilanteissa, joissa perinteiset keinot eivät riitä. Tilaisuus osoitti selvästi, että älykkäät teknologiat voivat parantaa potilasturvallisuutta, keventää hoitohenkilöstön kuormaa ja lisätä hoivan laatua. Paasivuori nosti esiin myös viranomaisten ristiriitaiset vaatimukset. Yksi esimerkki käytännön tarpeista on lukitusratkaisu, jossa asukkaat käyttävät ranneketta oven avaamiseen. Tämän jälkeen keskustelu syventyi puhujien ja osallistujien kesken teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksiin, yksityisyyskysymyksiin, integrointiin sekä käyttöönoton käytännön haasteisiin ja kokemuksiin. Paasivuoren viesti on selkeä: teknologia tuo lisäarvoa, parantaa turvallisuutta ja auttaa hoitajia työssään, mutta sen käyttö edellyttää lainsäädännöltä joustavuutta, viranomaisilta yhteistyötä ja toimijoilta rohkeutta kokeilla ja kehittää. Yhteisöllinen asuminen ei ole Kotikaaren toiminnassa pelkkä muotisana, vaan konkreettinen toimintatapa. Tämä vaikeuttaa teknologian hyödyntämistä ja käyttöä palvelutalojen arjessa. Samalla kuitenkin unohdetaan, kuinka paljon potilastietoa jo nyt kerätään manuaalisin kirjauksin ja automaattisesti eri järjestelmiin, mutta silti teknologiaa ei saa hyödyntää kunnolla potilasturvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi lukituksen osalta tulee huomioida, että niiden on toimittava hätätilanteissa esteettömästi, mutta samaan aikaan tulisi pystyä estämään vaaralliset tilanteet muistisairaiden kanssa. Paasivuori kuitenkin toi esiin turhautumisen siitä, että lainsäädännössä yhteisöllisyyden malli on esitetty väärin tai puutteellisesti. Hän kuvasi, miten teknologian käyttöönotto on ollut vuosien prosessi, jossa mobiilikirjaus, kameravalvonta, liiketunnistimet ja älylukot ovat löytäneet paikkansa arjessa – ei korvaamassa hoitajaa, vaan tukemassa hänen työtään. Paasivuori kertoi tapauksista, joissa asukkaalla esiintyi toistuvia mustelmia, eikä syy selvinnyt ilman jatkuvaa seurantaa. Esittely korosti erityisesti yksityisyyttä kunnioittavaa suunnittelua: kamerat ja sensorit havaitsevat olennaisen ilman, että yksilön tunnistettavuus vaarantuu. Lain ja arjen todellisuuden väliin jää kuilu, joka pakottaa soveltamaan teknologisia ratkaisuja usein enemmän hallinnollisten ehtojen kuin asukkaiden parhaaksi. Nyt Kotikaaren toisessa palvelutalossa on käytössä lukitusjärjestelmä, joka mahdollistaa rajoitetun, turvallisen liikkumisen
Jyri Paasonen ja Laura Paasonen. 28 3/2025 LAINSÄÄDÄNTÖ YRITYSLÄHESTYMISKIELTO ETENEE – TOTEUTUUKO SUOJA ILMAN VALVONTAA
Tämä on johtanut raskaaseen ja epäyhtenäiseen prosessiin, jossa esimerkiksi useat työntekijät ovat joutuneet hakemaan erikseen kieltoa samaa henkilöä vastaan. Lähestymiskiellon hakeminen on jäänyt yksittäisten työntekijöiden harteille – usein tilanteissa, joissa häirintä kohdistuu laajasti koko työyhteisöön tai -tiloihin. Yrityslähestymiskiellon käyttöönotto mahdollistaa tilanteiden käsittelemisen organisaationa, mikä keventää yksittäisen työntekijän vastuuta ja mahdollistaa työnantajan tuen myös oikeudellisissa toimissa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden ja asiakkaiden suojaa erityisesti toimialoilla, joilla asiakaspalvelutyötä tekevät kohtaavat toistuvasti häiritsevää tai uhkaavaa käytöstä. Tällaisia tilanteita esiintyy erityisen paljon vähittäiskaupassa, ravintola-alalla, apteekeissa ja kauppakeskuksissa – ympäristöissä, joissa asiakasvirta on jatkuvaa ja vuorovaikutus tapahtuu kasvotusten. Tähän asti työnantajalla ei ole ollut oikeutta hakea lähestymiskieltoa yrityksen nimissä, vaikka tilanne olisi uhannut työntekijöiden turvallisuutta tai koko asiakaspalveluympäristön toimintaa. Useissa asiakaspalvelupisteissä samoja häiriökäyttäytyjiä ilmestyy toistuvasti, eikä kyse ole yksittäisistä poikkeuksista. Esimerkiksi kauppakeskuksissa ja eri myymälöissä valvonta tapahtuu käytännössä työntekijöiden sekä yksityisen turvallisuusalan toimesta. Joissain tapauksissa tilanne on kehittynyt niin turvattomaksi, että henkilökunta on joutunut muuttamaan työvuorojaan, siirtymään toisiin työpisteisiin tai pahimmillaan irtisanoutumaan kokonaan. Arviolta tuhansia häiriköintitapauksia tapahtuu vuosittain, ja ne voivat vaikuttaa työntekijöiden turvallisuuden tunteeseen, jaksamiseen ja haluun pysyä työssään. Työnantaja ei ole voinut toimia, vaikka työturvallisuudesta huolehtiminen on lakisääteinen velvollisuus. 3/2025 29 K un häiritsevä asiakas palaa toistuvasti työpaikalle, työntekijät ovat tähän asti joutuneet hakemaan lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Häirintä voi olla päivittäistä ja ilmetä uhkailuna, huuteluna, päihtyneiden aggressiivisena käytöksenä tai jatkuvana provosointina. Kyseessä on pitkään valmisteltu ja laajasti kannatettu uudistus, joka antaa työnantajalle mahdollisuuden hakea lähestymiskieltoa suoraan yrityksen nimissä, kun toistuva häiriökäyttäytyminen, uhkailu tai väkivalta uhkaa työympäristöä tai asiakkaita. Oikeusministeriön esiselvitys Oikeusministeriön huhtikuussa 2025 julkaisema esiselvitys yrityslähestymiskiellosta (OM 2025:18) vahvistaa, että nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa työnantajille riittäviä keinoja puuttua tilanteisiin, joissa häiriökäyttäytyminen kohdistuu yrityksen tiloihin tai useisiin työntekijöihin samanaikaisesti. Tämä käytännön realiteetti tunnistetaan myös esiselvityksessä, jossa korostetaan, että poliisilla ei ole resursseja valvoa kaikkia yritysten tiloja jatkuvasti. Keskeinen kysymys uudistuksen onnistumisen kannalta liittyy kuitenkin valvontaan. Lähestymiskiellon hakeminen on jäänyt yksittäisten työntekijöiden harteille – usein tilanteissa, joissa häirintä kohdistuu laajasti koko työyhteisöön tai -tiloihin.. Kuitenkin juuri niissä ympäristöissä, joissa kieltoa tarvitaan eniten, poliisi ei ole fyysisesti läsnä. Esiselvityksen perusteella valvontaviranomaisena toimii poliisi, kuten nykyisissä henkilökohtaisissa lähestymiskielloissa. Kuka käytännössä valvoo, että lähestymiskieltoa noudatetaan. Yrityslähestymiskielto vastaa suoraan tähän tarpeeseen ja antaa työnantajalle konkreettisen keinon toimia, tukea henkilökuntaansa ja kantaa vastuunsa työrauhan takaamisesta. Vihdoinkin tuumasta toimeen Hallituksen puoliväliriihen päätös yrityslähestymiskiellon toteuttamisesta tuo tähän kaivattua muutosta
Lainsäätäjillä on nyt mahdollisuus rakentaa malli, joka ei ainoastaan paranna työturvallisuutta, vaan myös palauttaa luottamusta ja työrauhaa niille, jotka kohtaavat asiakkaat ensimmäisinä. Tietosuojan näkökulmasta esiselvityksessä kuitenkin korostetaan, että biometrisen tunnistamisen käyttö edellyttää selkeää oikeudellista perustaa. Tällainen teknologinen ratkaisu on jo käytössä useissa Euroopan maissa. Yrityksillä tulisi olla oikeus ja mahdollisuus huolehtia siitä, että kieltoa voidaan valvoa tehokkaasti. Valmistelussa otetaan huomioon esiselvityksessä esitetyt suositukset. Lainvalmistelussa tarvitaan ymmärrystä valvonnasta Yrityslähestymiskielto on tärkeä uudistus, mutta sen vaikutukset jäävät vajaiksi, jos valvonnan toteutuksesta ei huolehdita käytännössä. Lue lisää ja pyydä tarjous lähimmältä ABLOYvaltuutetulta lukkoliikkeeltäsi: abloy.?. Tällöin vartijat tai henkilökunta voisivat reagoida ennen kuin tilanne ehtii kärjistyä. Teknologia mahdollistaa tilanteiden varhaisen havaitsemisen ja häiriöiden ennaltaehkäisyn. Valvontakäytännöistä ja teknisten ratkaisujen mahdollisuuksista olisi säädeltävä selkeästi. Täytyy korostaa, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus ei estä kasvojentunnistuksen käyttöä, mutta sen soveltaminen edellyttää huolellisuutta, kuten lakiin perustuvaa käsittelyperustetta, josta voisi yrityslähestymiskiellossa säännellä. 30 3/2025 Voisiko viimein hyödyntää teknologiaa Suomessakin. Jotta yrityslähestymiskielto toimisi aidosti arjen tasolla, lainsäädännössä tulisi ottaa huomioon nämä teknologiset mahdollisuudet ja yksityisen turvallisuusalan käytännön rooli valvonnassa. Teknologia mahdollistaa tilanteiden varhaisen havaitsemisen ja häiriöiden ennaltaehkäisyn. Esiselvityksessä ehdotetaan valvonnan tueksi teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä, erityisesti kohteissa, joissa häiriökäyttäytyminen on toistuvaa ja ennakoitavissa. Kokonaisratkaisu turvallisuuden ja kulkemisen hallintaan Vie organisaatiosi tehokkuus, kulkemisen hallinta ja turvallisuus uudelle tasolle ja hyödynnä koko potentiaalisi ABLOY OS -kulunvalvontaja PROTEC 2 CLIQ -lukitusratkaisulla. Se on vietävä käytännön tasolle – työpaikoille, joissa turvallisuutta tarvitaan joka päivä. Jotta uusi sääntely olisi uskottavaa ja vaikuttavaa, tarvitaan selkeät valvontakäytännöt, teknologian hyödyntämistä koskevat linjaukset sekä viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Yrityslähestymiskielto ei saa jäädä muodolliseksi suojaksi paperilla. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2025 aikana, jolloin uusi lainsäädäntö voisi astua voimaan vuoden 2026 alussa. Oikeusministeriön esiselvitys viittaa näihin käytäntöihin esimerkkeinä siitä, kuinka biometrinen valvonta voidaan toteuttaa lainmukaisesti ja tavoitteellisesti. Tällaisiksi ratkaisuiksi mainitaan muun muassa älykäs kameravalvonta, jossa on kasvojentunnistus. Kameravalvonta voi lähettää automaattisen ilmoituksen, kun kieltoon määrätty henkilö havaitaan saapuvan tilaan. Kokonaisratkaisun avulla valjastat eduksesi Abloyn mekaanisen ja elektronisen osaamisen parhaat puolet ja hallitset kulkuoikeuksia, lukkoja, kulkutunnisteita ja koko turvallisuuden infrastruktuuria yhdestä ja samasta selainpohjaisesta käyttöliittymästä. Yrityslähestymiskieltoa koskeva lainsäädäntövalmistelu etenee oikeusministeriön johdolla
Koska kiinteistöjen ja teollisuuden turvallisuuden pitää toimia. Toimivan elämän tekijä Tapaa meidät FinnSecissä 8.–9.10.2025 | Osasto 6b50, Helsingin Messukeskus Kokonaisratkaisu turvallisuuden ja kulkemisen hallintaan Vie organisaatiosi tehokkuus, kulkemisen hallinta ja turvallisuus uudelle tasolle ja hyödynnä koko potentiaalisi ABLOY OS -kulunvalvontaja PROTEC 2 CLIQ -lukitusratkaisulla. Turvallisuus. Toimiiko. Kokonaisratkaisun avulla valjastat eduksesi Abloyn mekaanisen ja elektronisen osaamisen parhaat puolet ja hallitset kulkuoikeuksia, lukkoja, kulkutunnisteita ja koko turvallisuuden infrastruktuuria yhdestä ja samasta selainpohjaisesta käyttöliittymästä. Toimii, kun suunnitellaan fiksusti. Secured by Caverion. Lue lisää ja pyydä tarjous lähimmältä ABLOYvaltuutetulta lukkoliikkeeltäsi: abloy.?. Toimii, kun huolto pelaa. Toimii, kun toteutetaan ammattitaidolla
MATKAILUTURVALLISUUS LEIRINTÄALUEEN TURVALLISUUS SYNTYY YHTEISTYÖSSÄ Juhana Unkuri 32 3/2025 K otimaisilla leirintäalueilla tilastoidaan vuosittain noin 2,5 miljoonaa yöpymistä, jotka tapahtuvat matkailuajoneuvoissa, teltoissa, mökeissä ja muissa leirintäalueiden yhteydessä olevissa sisämajoituksissa. Voi sanoa, että keskimäärin leirintäalueiden henkilöstö on hyvin koulutettua ja ammattitaitoista myös turvallisuusasioihin liittyen”, Kivekäs kehuu. ”Siihen nähden, että leirintäalueilla vierailijoiden volyymit ovat isoja ja heihin mahtuu varsin värikästäkin porukkaa, ovat ne todella rauhallisia ja hyvin turvallisia alueita”, SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Mikko Kivekäs luonnehtii. Tällä hetkellä järjestö päivittää Leirintäalueen turvallisuusopasta yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK), Turvallisuusja kemikaaliviraston (TUKES) sekä pelastusviranomaisten kanssa. ”Niissä käsiteltiin monipuolisesti leirintäaluetoimintaa sekä pohdittiin yhdessä toimenpiteitä palvelujen kehittämiseksi ja vaihdettiin kokemuksia hyvistä toimintamalleista. Niin opas, laatujärjestelmä kuin koulutukset on suunnattu myös SF-Caravaniin kuulumattomille leirintää järjestäville palveluntarjoajille, ja niitä myös hyödynnetään laajalti. Kivekäs kertoo SF-Caravan ry:n tehneen jo pitkään systemaattista työtä leirintäalueiden turvallisuuden parantamiseksi. Vankkurihymiössä on 200 leirintään ja turvallisuuteen liittyvää kriteeriä. Uudenlaisia haasteita Kivekkään mukaan auditoinneissa tyypillisimmät laatupoikkeamat liittyvät. SF-Caravan ry on kehittänyt leirintäalueen turvallisuutta myös Vankkurihymiö-laatujärjestelmän ja erilaisten koulutusten avulla. SF-Caravan ry:n järjestämiin koulutuksiin osallistui viime vuonna yli 1 200 henkilöä. ”Laatujärjestelmään kuuluvat säännölliset auditoinnit, joiden avulla turvallisuuspoikkeamat on saatu vähenemään”, Kivekäs toteaa
Nämä asiat ovat ennen kaikkea palveluntarjoajan vastuulla”, Kivekäs toteaa. Kajander. Viime vuosina tulisijalla varustetut mökki-, sauna-, ja paljuvaunut ovat yleistyneet. Kivekäs kertoo, että yleistyneet akkukäyttöiset laitteet ovat lisänneet matkailuajoneuvojen paloriskiä. Hyvällä suunnittelulla ja oikein käytettynä mökkija saunavaunut saadaan kuitenkin sijoitettua leirintäalueelle turvallisesti”, Kivekäs kertoo. Tämä johtuu latauspaikkojen investointikustannuksista, leirintäalueen lyhyestä kesäsesongista sekä siitä, että matkailuajoneuvoissa ei juuri käytetä käyttövoimana sähköä. Hän toteaa, että sähköautojen latauspaikkoja leirintäalueilla on varsin heikosti. ”Matkailuajoneuvojen kytkentäsähköstä puuttuu lähtökohtaisesti kuormanohjaus, jolloin ne voivat ladattaessa ylikuumentua, mikä saattaa johtaa sähkökatkoksiin ja paloturvallisuuden vaarantumiseen. Puhelinten ja tietokoneiden lisäksi matkailuajoneuvon sähkökytkennästä ladataan myös sähköpotkulautoja, sähköpyöriä ja jopa sähköautoja. On myös hyvä muistaa, että ladattavia laitteita ei saisi ylipäätään jättää koskaan ilman valvontaa”, muistuttaa Kivekäs. ”Tulisijat tuovat lämpöä ja tunnelmaa käyttäjilleen, mutta käyttöön liittyy myös turvallisuuteen liittyviä asioita. Kuva P. 3/2025 33 leikkialueiden kuntoon, sammuttimien ja hätäkokoontumispaikkojen merkintöjen selkeyttämiseen, sähköasennusten piirustusten ajantasaisuuteen sekä etutelttojen ja matkailuajoneuvojen läheisyydessä oleviin ylimääräisiin palokuormiin. ”Palveluiden kehittyessä myös niiden kunnon ja käyttöturvallisuuden varmistaminen on tullut vaativammaksi. Kivekkään mukaan palvelujen monipuolistumisen myötä osa leirintäalueista on nykyään kuin pieniä huvipuistoja, jotka sisältävät esimerkiksi vesiliukumäkiä, polkuautoja, pomppulinnoja, SUP-lautoja, frisbeegolfratoja ja/tai saunamaailmoja
Lainsäädännön näkökulmasta leirintäalueiden ylläpitoa säätelee ulkoilulaki. Kivekkään mukaan joidenkin leirintäalueiden järjestyssäännöissä esiintyy puutteita, jotka hankaloittavat ristiriitatilanteissa asioiden ratkaisemista. Useimmiten ne saadaan ratkaistua leirintäalueen sisäisesti”, Kivekäs tietää kertoa. ”Leirintäalueen pitäjä voi asettaa järjestyksenvalvojan ulkoilulain mukaiselle leirintäalueelle, jolloin hänellä on jokamiehenoikeuksia laajemmat Tärkeintä on, että leirintämatkailuala on itse ottanut aktiivisen roolin turvallisuuteen liittyvien asioiden tekemisessä ja kehittämisessä.. ”Ihmisten kanssakäymisessä saattaa välillä tulla kiistaa. Pidempiaikaisiin leirintäpaikkoihin rakennetaan usein myös istutuksia, terasseja, aitoja ja etutelttoja, jotka ovat omiaan aiheuttamaan ristiriitoja. Sen mukaan leirintäalueen pitäjä vastaa järjestyksestä ja turvallisuudesta niin leirintäalueella kuin sen välittömässä läheisyydessä. ”Niiden suorittamisesta ja työn laadusta on helppo saada erimielisyyksiä aikaiseksi. Tyypillisimpiä erimielisyyden aiheuttajia ovat joidenkin sääntöjen noudattamatta jättäminen tai piittaamattomuus”, mainitsee Kivekäs. 34 3/2025 Turvallisuuden tunnetta Leirintäalueiden turvallisuus voidaan jakaa kahteen sektoriin: alueen yleiseen turvallisuusvalmiuteen ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Kivekäs kertoo erimielisyyksien liittyvän monesti kausipaikkasopimuksiin eli pidempiaikaisesti vuokrattuihin leirintäpaikkoihin, joihin sisältyy usein leirintäalueen ylläpitotehtäviä
Paristottomat digitaaliset lukitusratkaisut, suunniteltu maksimoimaan turvallisuus ja vähentämään elinkaarikustannuksia. Lue lisää 20 VUOTTA TEKNOLOGIAN EDELLÄKÄVIJÄNÄ S E R T I F I O I T U I S O 2 7 1 AES-256 salaus. Järjestelmän kriteereihin ja vaatimuksiin tutustuttuaan he ovat kuitenkin todenneet tarvitsevansa aikaa, jotta kaikki asiat saadaan vaaditulle tasolle”, mainitsee Kivekäs. myynti@iloq.com | 040 317 0204 www.iLOQ.com Turvallinen ja avoin ohjelmointirajapinta iLOQin ratkaisut eivät tarvitse paristoja eikä johtoja. Leirintäalueen pitäjällä ja henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tietyin edellytyksin kieltää henkilöltä pääsy alueelle ja tarvittaessa poistaa henkilö alueelta", Kivekäs muistuttaa. Kivekäs toteaa, että riittävän selkeät ohjeet, paikan siisteys ja vierailijalle välittyvä tunnelma ovat osaltaan luomassa turvallisuuden tunnetta. ”On ollut myös leirintäalueita, jotka ovat olleet kiinnostuneita laatujärjestelmästä. Ennemminkin se kertoo siitä, että laatukriteerit täyttävän ja turvallisen leirintäalueen kehittäminen edellyttää pitkäaikaista ja systemaattista työtä. Aktiivista roolia Kivekäs kertoo, että kaikilla leirintäalueilla ei ole käytössä Vankkurihymiö-laatujärjestelmää, ja siten leirintäalueiden turvallisuus ei ole kaikissa paikoissa samalla tasolla. Kivekäs toteaa, että leirintäalueiden turvallisuudessa oleellista on pitäjien, käyttäjien ja eri viranomaisten välinen yhteistyö. Kivekkään mukaan yleisesti ottaen suomalaiset leirintäalueet tapaavat olla sekä siistejä että turvallisia. valtuudet. ”Tämä ei tarkoita sitä, että leirintäalueen pitäjä laiminlöisi alueen turvallisuusasioita. Muina aikoina leirintäalueen turvallisuudesta vastaa leirintäalueen pitäjä. ”Leirintäalueiden asiakaspalvelijoilla on tässä tärkeä rooli”, Kivekäs toteaa. Uuden tai pienemmän toimijan on vaikea yltää niihin välittömästi”, Kivekäs toteaa. Järjestyksenvalvojia käytetään pääasiassa leirintäalueilla järjestettävien tapahtumien yhteydessä. Leirintäalueiden turvallisuusoppaan päivittäminen ja ajan tasalla pitäminen on hyvä osoitus eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, aktiivisuudesta ja vastuun kantamisesta”, Kivekäs sanoo lopuksi. ”Tilat ja laitteet ovat huollettuja, ja leirintäalueen toimivuudesta ja turvallisuudesta vastataan ylpeydellä”, hän kehuu. ”Tärkeintä on, että leirintämatkailuala on itse ottanut aktiivisen roolin turvallisuuteen liittyvien asioiden tekemisessä ja kehittämisessä
Hän oivalsi, että ukkosta edeltävät mikrosähkövaraukset voidaan purkaa ennen varsinaisen salaman syntyä – perusta, jonka varaan koko Euthalian teknologia on rakennettu. Salamasuojauksen merkityksestä kirkoille Kirkot ovat erityisen alttiita salamaniskuille, koska ne ovat usein alueidensa korkeimpia rakennuksia. Tekninen läpimurto: insinööri De Bernardin perintö Teknologian taustalla on insinööri Mario De Bernardi, joka 1940–50-luvuilla kehitti järjestelmän pohjan omissa radioamatööritutkimuksissaan. Tämä lähestymistapa eroaa merkittävästi perinteisestä ukkosenjohtimesta, joka itse asiassa houkuttelee salamaa iskemään siihen Kävin keskustelemassa Euthalia S.r.l:n Suomen myyntiedustaja Kim Lerchen ja jälleenmyyjänä toimivan LST Service Oy:n toimistusjohtaja Ville Lehdon kanssa aiheesta. Järjestelmä toimii aktiivisesti 24/7, mutta se ei tarvitse erillistä virtasyöttöä toimiakseen. Se voidaan asentaa käytännössä mihin tahansa kohteeseen, jossa salamat voivat aiheuttaa uhan, niin maalla kuin merellä. Euthalia on italialainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Gallaratessa, Varesen maakunnassa. Euthalian salamasuoja ei ole pettänyt kertaakaan. Tämä johti järjestelmän kehittämiseen, ja Euthalian ratkaisu on ollut käytössä jo 1960-luvulta lähtien. Tämä tieteellinen läpimurto muutti käsityksen salamasuojauksesta: kyse ei ole vain ohjaamisesta, vaan ennaltaehkäisystä. Uudet teknologiset innovaatiot pyrkivät ennaltaehkäisemään salaman muodostumisen jo ennen kuin se syntyy. Historiassa ne ovat kokeneet Esimerkiksi Suomessa kirkoille salaman iskut ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja tai jopa kokonaistuhoja.. Euthalian suojauskokonaisuus ulottuu myös maaja kaapelointitasolle tarjoten 360 asteen suojauksen sähköisiä uhkia vastaan. SÄHKÖTURVALLISUUS 36 3/2025 SALAMASUOJAUKSET – TURVAA ERITYISESTI KRIITTISILLE RAKENNUKSILLE Jyri Paasonen N yky-yhteiskunta on yhä riippuvaisempi sähköstä ja sähköverkkojen toimivuudesta. Sähköistyminen kasvaa jatkuvasti, ja samalla myös luonnonilmiöiden, kuten ukkosmyrskyjen ja salamaniskujen, aiheuttamat riskit lisääntyvät. Perinteisesti ukkosenjohdattimia on käytetty ohjaamaan salamanisku turvalliseen paikkaan, mutta ne eivät poista riskiä kokonaan. Toimintavarmuuden takeeksi Euthalia tarjoaakin poikkeuksellisesti kaikille asennuksille ilmaisen Allianz-vakuutuksen 10 miljoonaan euroon asti – vakuutusta ei ole koskaan tarvittu käyttää. Yrityksellä on yli 70 vuoden kokemus salamasuojauksesta, ja sen ratkaisut perustuvat ainutlaatuiseen teknologiaan, joka eliminoi ukkosen riskit ennen kuin ne realisoituvat
3/2025 37 Palermon katedraali.
Lerche korostaa, että yksi vakava salamanisku voi aiheuttaa satojen tuhansien eurojen vahingot – mukaan lukien laitteistovauriot, tietokatkokset ja käyttökatkot. Euthalian järjestelmä tarjoaa siten kustannustehokkaan tavan eliminoida riski kokonaan. ”Euthalian ratkaisu täydentää hyvin meidän tarjoomaamme. Yhteistyö eri alojen toimijoiden kanssa mahdollistaa sen, että suojausratkaisut voidaan integroida laajemmin erilaisiin sovelluksiin. Lehto näkee teknologiassa merkittävän mahdollisuuden laajentaa asiakaskuntaa ja tarjota uusia, entistä kattavampia suojausratkaisuja. Innovatiiviset ratkaisut tarjoavat modernin ja kokonaisvaltaisen tavan suojautua salamoinnin aiheuttamilta riskeiltä – tavalla, joka eliminoi uhan jo ennen sen syntymistä. • Hälytysja automaatiotuotteet, EN Grade 2-4, EN54 • Virtalähteet, akkuvarmennus, suojaus • Kameravalvonta, myös NDAA-hyväksytyt • Tuotteita vaativiin KATAKRI kohteisiin • ATEX-tuotteet räjähdysvaarallisiin tiloihin • Helpot langattomat BeWave hälytinjärjestelmät koteihin • Ovipuhelimet IP, 4G, 2-johdin • NATO-hyväksyttyjä valmistajia Kotimainen turvallisuusja automaatiotuotteiden maahantuoja ja tukkukauppa B2B ammattilaisille jo reilun 30-vuoden kokemuksella. Esimerkiksi Suomessa kirkoille salaman iskut ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja tai jopa kokonaistuhoja. Euthalian teknologian käyttöönotto edustaa siten merkittävää askelta kohti turvallisempaa ja tehokkaampaa salamasuojausta. Tunnetut brändit videovalvontaan, rikosilmoittimiin, UPS/varavirralle, ovipuhelimiin, integrointiin/KNX welltech.fi www.pulsar.pl. Se antaa meille mahdollisuuden lähestyä myös nykyisiä asiakkaitamme uudesta kulmasta ja tavoittaa uusia toimialoja. Se, että voimme estää niiden syntymisen jo ennen kuin ne muodostuvat, on täysin uudenlainen lähestymistapa. Euthalian järjestelmä tarjoaa kirkkoihin modernin suojan, joka ei vain ohjaa salamaniskua turvalliseen paikkaan, vaan estää sen muodostumisen kokonaan. Turun tuomiokirkkoon asennettiin Suomen ensimmäinen ukkosenjohdatin vuonna 1791. Tämä tekee siitä erityisen sopivan kohteisiin, joissa jatkuva huolto ei ole mahdollista tai toivottavaa, kuten syrjäiset kappelit, mastot tai luonnonpuistoalueilla sijaitsevat rakennelmat”, kertoo Lehto. Tämä on erityisen tärkeää historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäville kohteille, kuten Turun tuomiokirkolle ja muille Suomen vanhoille kirkkorakennuksille, joiden vaurioituminen olisi suuri menetys. Tuotteet nopeasti omasta varastosta Vantaan Varistosta. Lisäksi kilpailua tällä alalla on vähän, mikä tekee tästä erittäin mielenkiintoisen mahdollisuuden meille”, Lehti kommentoi. Vaikka ukkosenjohdattimet yleistyivät kirkkojen suojauksessa tämän jälkeen, eivät ne ole estäneet vahinkoja kokonaan. 38 3/2025 lukuisia tuhoisia salamaniskuja. Euthalian suojausratkaisuja käytetään myös ydinvoimaloissa, lentokentillä, stadioneilla, sairaaloissa, museoissa ja öljyteollisuudessa – kohteissa, joissa pienikin sähkökatko tai vahinko voi aiheuttaa miljoonien eurojen tappiot tai uhata ihmishenkiä. Kun ilmastonmuutoksen myötä ukkosmyrskyt yleistyvät, salamasuojauksen merkitys kasvaa entisestään. Kun ilmastonmuutoksen myötä ukkosmyrskyt yleistyvät, salamasuojauksen merkitys kasvaa entisestään. Tässä on kyseessä teknologia, joka voi muuttaa kokonaisia turvallisuuskäytäntöjä”, Lerche toteaa. ”Koska Euthalian ratkaisu ei vaadi ulkoista virransyöttöä, se on käytännössä huoltovapaa. Euthalian ratkaisu on jo käytössä useissa arvokkaissa suojelukohteissa Italiassa, kuten Palermon katedraalissa ja Assisin San Francesco -basilikassa. ”Salamat ovat olleet kautta historian yksi niistä luonnonvoimista, joita on pidetty väistämättöminä. Ensimmäisiä kokemuksia Suomesta Lerche kiinnostui Euthalian ratkaisusta, koska ajatus salamaniskujen täydellisestä eliminoinnista vaikutti mullistavalta
Vaikka ovi oli pidettävä testin aikana auki kuvausteknisistä syistä, sammutusteho oli silti merkittävä. GreenExin kehittämä aerosolisammutin tuottaa kalium-pohjaisen aerosolihöyryn, joka keskeyttää palon kemiallisen reaktion poistamatta happea tilasta. Se ei siis korvaa jälkisammutusta, vaan toimii täydentävänä, nopeasti vaikuttavana alkusammutuksen välineenä. GreenPort FST:n testin perusteella aerosolisammutin toimii nopeasti, turvallisesti ja ekologisesti tilanteissa, joissa jokainen sekunti ratkaisee. Ennen sammuttimen käyttöönottoa huoneen yläosien lämpötila nousi 640 celsiusasteeseen. Ympäristöystävällinen ja tehokas ratkaisu Aerosolisammutin on myös ympäristön kannalta turvallinen valinta. Se ei sisällä kasvihuonekaasuja, eikä sen käytöstä vapaudu haitallisia yhdisteitä. Sammutin heitettiin keskelle huonetta, ja kahdeksan sekunnin kuluttua aerosolipilvi alkoi levitä. 3/2025 39 PALOTURVALLISUUS UUDEN SUKUPOLVEN AEROSOLISAMMUTTIMET Hannu Kahila U uden sukupolven aerosolisammuttimet edustavat modernia palontorjuntateknologiaa, joka eroaa merkittävästi CO2-, kuivakemikaalija vesipohjaisista sammuttimista. Käytännön testaaminen Aerosolisammuttimen toimintaa testattiin käytännössä vanhassa hirsirunkoisessa omakotitalossa yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Sammutusteho yltää optimiolosuhteissa jopa 100 kuutiometrin kokoisiin tiloihin, ja aerosoli pysyy ilmassa jopa 45 minuuttia, riippuen tilan sulkeutuneisuudesta. Uuden sukupolven aerosolisammuttimet tarjoavat luotettavan ja taktisesti tehokkaan ratkaisun erityisesti suljettujen tilojen palotilanteisiin. Miten se toimii. Vaikka aine ei ole myrkyllistä ihmisille tai eläimille, suojavarusteiden käyttö on suositeltavaa, mikäli tilaan joudutaan menemään heti sammutuksen jälkeen. Aerosolisammutin ei ole paineistettu, mikä tekee siitä turvallisen käsitellä ja säilyttää. Käytön jälkeen aerosolijäämät voidaan poistaa kostealla liinalla, ja tila on suositeltavaa tuulettaa ennen käyttöä. Kaksoissokka suojaa laitteen vahinkokäynnistymiseltä. Käyttöönotto tapahtuu kahdessa vaiheessa: ensin vedetään turvasokka ja sen jälkeen sytytyspinni, mikä käynnistää kahdeksan sekunnin viiveen. Testihuoneen koko oli 33 kuutiometriä, ja nurkkaan sytytettiin hallittu alkupalo, jonka annettiin kehittyä vapaasti. Vaikka aerosolisammutin tukahduttaa liekit erittäin tehokkaasti, jäljelle voi jäädä hehkuvaa materiaalia, joka on sammutettava jälkikäsittelynä esimerkiksi vedellä. Näissä uusissa sammuttimissa käytetään kiinteästä aineesta muodostuvaa hienojakoista aerosolipilveä, joka leviää nopeasti palotilaan ja tukahduttaa liekit molekyylitasolla poistamatta happea. Tämän jälkeen sammutin alkaa tuottaa aerosolihöyryä. Tämä edellyttää erityistä huomiointia pelastustoiminnan taktiikassa ja henkilöstön suojausratkaisuissa. GreenPort FST heittosammutin.. Toisin kuin perinteiset sammuttimet, aerosolisammuttimet ovat kompakteja, käyttövalmiita ja erityisen tehokkaita suljetuissa tiloissa, kuten konehuoneissa, ajoneuvoissa, sähkötiloissa tai varastoissa. Ne voidaan aktivoida nopeasti – heittämällä suoraan palotilaan – ja ne soveltuvat laajasti eri paloluokkiin. Aerosolisammutin ei ole paineistettu, mikä tekee siitä turvallisen käsitellä ja säilyttää. GreenPort FST on hyvä esimerkki tällaisesta heittosammuttimesta, joka on kehitetty erityisesti suljettujen tilojen tulipalojen nopeaan hallintaan. Sekä otsonia tuhoava vaikutus että ilmaston lämpenemispotentiaali ovat nolla. GreenPort FST soveltuu kaikkiin paloluokkiin, ja se on listattu Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston SNAP-ohjelmaan ainoana aerosolisammutuslaitteena, jota saa käyttää tiloissa, joissa oleskelee ihmisiä. Lämpötila laski nopeasti 160 asteeseen, ja liekit sammuivat silminnähden. On tärkeä huomioida, että aerosolisammuttimen käytön aikana näkyvyys menetetään lähes kokonaan. Suljetussa tilassa vaikutus olisi ollut vielä nopeampi ja laajempi. Laitteen litteä muoto ja noin viiden kilon paino takaavat, että se jää heiton jälkeen paikalleen eikä pyöri pois kohteesta
Vuoden 2004 COSO ERM -viitekehyksessä määriteltiin kahdeksan keskeistä osa-aluetta, jotka muodostivat kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin ytimen. Lopuksi siihen sisältyi jatkuva valvonta ja seuranta, joiden avulla organisaatio arvioi riskienhallinnan tehokkuutta ja teki tarvittavia korjauksia muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi muuttuva toimintaympäristö. Malli oli vahvasti prosessikeskeinen, ja vaikka se käsitteli strategisia tavoitteita, riskienhallinta nähtiin silti paljolti teknisenä ja hallinnollisena toimintona, joka toteutettiin erillään varsinaisesta liiketoimintajohtamisesta. Sisäisen valvonnan perusta COSO tuli laajasti tunnetuksi vuonna 1992 julkaistusta Internal Control – Integrated Framework -viitekehyksestään. Organisaatiot rakensivat riskirekistereitä ja raportointikäytäntöjä, mutta riskien ja strategisten valintojen välinen yhteys jäi usein puutteelliseksi. Tämän perusteella määriteltiin riskivasteet eli valittiin tarkoituksenmukaiset keinot riskien hallitsemiseksi, kuten riskin välttäminen, siirtäminen tai hyväksyminen. Enterprise Risk Management saa raamit Vaikka sisäinen valvonta oli olennainen osa riskienhallintaa, organisaatiot tarvitsivat laajemman kehyksen, joka huomioisi myös strategiset, operatiiviset ja ulkoiset riskit kokonaisvaltaisesti. COSOa tukevat viisi merkittävää ammattilaisorganisaatiota, muun muassa American Institute of Certified Public Accountants (AICPA) ja Institute of Internal Auditors (IIA). Mistä siinä on oikein kyse. Kuitenkin vasta 2000-luvulla riskienhallinta alkoi vakiintua osaksi strategista johtamista. Organisaatiot ovat aina joutuneet tekemään päätöksiä epävarmuuden vallitessa – arvioimaan, mitä voi mennä pieleen, mitä mahdollisuuksia on olemassa ja miten varaudutaan odottamattomaan. Malli antoi organisaatioille käsikirjan siihen, miten rakentaa riskienhallintaprosessi. Yksi merkittävimmistä virstanpylväistä tässä kehityksessä oli COSO ERM -viitekehyksen julkaisu vuonna 2004. Tunnistamisen jälkeen suoritettiin riskianalyysi, jossa arvioitiin riskien todennäköisyyttä ja vaikutusta. 40 3/2025 RISKIENHALLINNAN VIITEKEHYSTEN KLASSIKKO – COSO ERM:N KEHITYS Jyri Paasonen R iskienhallinta ei ole uusi ilmiö. Haasteet ja jatkokehityksen tarve Vaikka vuoden 2004 COSO ERM oli merkittävä askel, sillä oli myös heikkouksia. Tähän tarpeeseen vastattiin, kun COSO julkaisi vuonna 2004 ensimmäisen Enterprise Risk Management (ERM) -viitekehyksensä, nimeltään COSO ERM – Integrated Framework. Keskeiseen rooliin nousivat myös kontrollitoimenpiteet, joilla pyrittiin varmistamaan, että riskivasteet toteutuivat käytännössä. Tämä uraauurtava kehys laajensi organisaation näkökulmaa riskienhallintaan siten, että se ei enää rajoittunut pelkästään sisäiseen valvontaan, vaan kattoi koko organisaation toiminnan ja strategiset tavoitteet. Näihin kuului muun muassa riskien tunnistaminen, jossa pyrittiin ennakoimaan mahdolliset tapahtumat tai kehityskulut, jotka voisivat vaikuttaa organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. COSOn synty ja taustat COSO (Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1985 vastauksena kasvavaan huoleen yritysten taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta ja tilinpäätöksiin liittyvistä väärinkäytöksistä. Taustalla oli erityisesti 1980-luvun alkupuolen finanssiskandaaleja, jotka rapauttivat luottamusta markkinoihin. Yhdessä nämä toimijat ryhtyivät rakentamaan viitekehyksiä, joiden tavoitteena oli vahvistaa organisaatioiden hallintoa, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Tämä malli asetti standardin sisäiselle valvonnalle ja vaikutti merkittävästi myös kansainväliseen sääntelyyn, erityisesti Yhdysvalloissa vuonna 2002 säädettyyn Sarbanes-Oxley-lakiin, jonka tavoitteena oli ehkäistä yritysten kirjanpitorikoksia ja parantaa tilinpäätösten luotettavuutta
Kuva: COSO ERM. COSO ERM ei siis tarjoa vain teknisiä ohjeita riskienhallintaan, vaan se auttaa organisaatioita ajattelemaan riskejä strategisesti, luomaan yhteistä ymmärrystä epävarmuuksista ja vahvistamaan päätöksenteon laatua kaikilla tasoilla. Uusi COSO ERM -viitekehys rakentuu viiden keskeisen komponentin ja 20 periaatteen varaan, joiden tarkoituksena on tukea organisaatioita kokonaisvaltaisen ja strategialähtöisen riskienhallinnan toteuttamisessa. Uudistuksen tavoitteena oli yhdistää riskienhallinta kiinteäksi osaksi strategiatyötä, päätöksentekoa ja suorituskyvyn arviointia – ei enää irrallisena hallintoprosessina, vaan osana organisaation arkea ja kulttuuria. Keskeiset muutokset Yksi keskeinen muutos oli se, että riskienhallinta tulee liittää organisaation strategiaan jo sen suunnitteluvaiheessa. COSO ERM korostaa myös organisaatiokulttuurin ja riskitietoisuuden roolia. Riskienhallinta ei ole pelkästään uhkien torjumista, vaan parhaimmillaan se auttaa löytämään kilpailuetua. Samalla vahvistetaan avointa riskiviestintää ja kehitetään turvallisuustai vastuullisuuskulttuuria. Riskienhallintaa ei tehdä vain kerran vuodessa riskikartoituksen muodossa, vaan sitä toteutetaan osana organisaation jatkuvaa johtamista ja päivittäistä tekemistä. 3/2025 41 – teknologinen murros, kyberuhat, globalisaation tuomat toimitusketjuriskit ja uusi sääntely – vaativat riskienhallinnalta joustavuutta ja ennakoivuutta, jotka eivät heijastuneet riittävästi alkuperäiseen malliin. Esimerkiksi logistiikkayritys, joka tunnistaa toimitusketjuunsa kohdistuvat ilmastoriskit, voi samalla kehittää uuden palvelumallin, jossa se tarjoaa asiakkailleen säähän perustuvaa toimitusaikojen hallintaa – riskienhallinnasta tulee osa uutta liiketoimintaa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisillä riskikatsauksilla, joissa tiimit tarkastelevat omaan toimintaansa liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Riskien ja suorituskyvyn suhde sekä jatkuvuuden merkitys Uudistetussa viitekehyksessä myös riskien ja suorituskyvyn suhde nostetaan keskiöön. Esimerkiksi IT-projekteissa ei tarkastella vain budjettia ja aikataulua, vaan arvioidaan myös sitä, miten projektissa on hallittu tietoturvaja järjestelmäintegraatioriskit. Lisäksi COSO ERM korostaa jatkuvuutta ja ennakointia. Tämä tukee kokonaissuorituskyvyn parantamista ja läpinäkyvyyttä. Samalla kävi selväksi, että perinteinen, staattinen ja kontrollikeskeinen riskienhallinta ei enää vastannut nykypäivän johtamistarpeisiin. Tämä loi perustan suurelle päivitykselle, joka julkaistiin vuonna 2017 ja toi mukanaan kokonaisvaltaisen muutoksen riskienhallinnan rooliin osana strategista päätöksentekoa ja arvonluontia. Toinen keskeinen uudistus koski riskien ymmärtämistä myös mahdollisuuksina. Vastauksena tähän COSO julkaisi vuonna 2017 täysin uudistetun version viitekehyksestään nimellä Enterprise Risk Management – Integrating with Strategy and Performance. Riskienhallinta ei voi olla vain johdon vastuulla, vaan koko henkilöstön tulee ymmärtää riskien merkitys ja osallistua niiden hallintaan. Merkittävä muutos aikaisempaan versioon verrattuna oli painopisteen siirtyminen pois pelkästä riskien vähentämisestä kohti arvoa tuottavaa, ennakoivaa ja dynaamista lähestymistapaa. Tämä auttaa johdon strategista päätöksentekoa ja mahdollistaa riskitietoisemman tavoitteiden asettamisen. Riskienhallinnan tulee näkyä myös siinä, miten organisaation tuloksia mitataan ja arvioidaan. Uudistettu COSO ERM – kohti strategista riskienhallintaa 2010-luku toi organisaatioille uudenlaisen toimintaympäristön. Esimerkiksi silloin, kun yritys harkitsee laajentumista uudelle markkina-alueelle, sen tulisi arvioida kyseiseen alueeseen liittyvät riskit – kuten poliittinen vakaus, valuuttariskit, kyberuhat tai paikallinen sääntely – ennen kuin päätöksiä tehdään
Väestönsuojien standardit turvaamassa siviiliväestöä Sodan jatkuessa väestönsuojien merkitys ei ole vain akuutti – se on myös pitkäaikainen jälleenrakennuksen kysymys. Standardi julkaistiin alun perin vuonna 2009, ja sen nykyinen versio, toinen painos, on vuodelta 2018. Kriisin keskellä maa on kuitenkin sitoutunut rakentamaan tulevaisuuttaan entistä vahvemmalle perustalle. Asiasta päätettiin ISOssa (kansainvälinen standardointijärjestö) sen jäsenmaiden välisessä äänestyksessä loppuvuonna 2024. Ukraina aloitti jo pari vuotta sitten määrätietoisen EN-standardien implementoinnin, eli niiden vahvistamisen osaksi maan kansallista standardikokoelmaa. Tämän myötä perustettiin kansainvälinen työryhmä, joka on jo järjestäytynyt ja ottanut ensiaskeleensa standardin päivitystyössään. Keskeinen osa tätä on eurooppalaisten standardien (EN) käyttöönotto, joka puolestaan on yksi edellytyksistä maan EU-jäsenyydelle. Standardit mahdollistavat tehokkaan jälleenrakentamisen ja kansainvälisen yhteistyön Standardit tarjoavat yhteisen kielen tuotteille, palveluille ja prosesseille. Nyt tarkoituksena on laatia standardin kolmas painos. Tilapäisten suojien lisäksi tarvitaan pysyviä, kestäviä, pitkäikäisiä ja laadukkaita suojia, jotka tarjoavat suojaa mahdollisten tulevaisuuden konfliktien varalle. Standardi tukee viranomaisia, suojien tilaajia ja rakennuttajia tarjoamalla yhteisen viitekehyksen suunnittelussa huomioitaville asioille.. Tämä helpottaa paitsi rakennusprojektien läpivientiä myös ulkomaisten investointien ja avun saamista. Ne varmistavat, että esimerkiksi rakennusmateriaalit, infrastruktuurihankkeet tai turvallisuusratkaisut täyttävät sovitut vaatimukset – riippumatta siitä, missä ne on valmistettu tai missä niitä käytetään. Standardien mukaiset ratkaisut luovat luottamusta, niin rakennuttajien, viranomaisten kuin kansainvälisten rahoittajienkin keskuudessa. Viime vuonna julkaistu ja suomalaisjohtoisesti laadittu kansainvälinen standardi ISO 22359 Security and resilience – Guidelines for hardened protective shelters tarjoaa ohjeistusta väestönsuojien suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon eri riskiskenaarioita silmällä pitäen. 42 3/2025 UKRAINAA JÄLLEENRAKENNETAAN EUROOPPALAISILLA STANDARDEILLA Janne Kalli ja Jyri Paasonen V enäjän hyökkäyssodan seurauksena Ukraina on kohdannut valtavaa inhimillistä ja rakenteellista tuhoa. Standardit eivät ainoastaan helpota kaupankäyntiä ja eurooppalaista yhteistyötä, ne auttavat myös rakentamaan turvallisempaa, kestävämpää ja yhteensopivampaa yhteiskuntaa. Ukrainassa tämä tarkoittaa sitä, että kun maa rakentaa uudelleen kaupunkejaan, teollisuuttaan ja yhteiskunnallisia rakenteitaan, se voi tukeutua eurooppalaisiin standardeihin varmistaakseen, että ratkaisut ovat laadukkaita, turvallisia ja yhteensopivia muiden EU-maiden kanssa
EU:n ja Ukrainan välinen yhteistyö on tiivistynyt, ja Ukraina on sitoutunut ottamaan käyttöön EU:n sisämarkkinoiden kannalta keskeiset standardit. Tämä edistää Ukrainan lähentymistä EU:hun ja avaa ukrainalaisille yrityksille mahdollisuuksia eurooppalaisille markkinoille. Standardoidut väestönsuojat liittyvät suoraan kansalaisten turvallisuuteen ja luottamukseen sekä yhteiskunnan toimintakykyyn kriisintilanteissa. Tämä kehitystyö on merkittävää kaikille maille, joissa tarvitaan sekä sotilaallista uhkaa kestäviä suojia että väestön turvaa parantavia rakenteita siviiliympäristöihin, kuten kouluihin, sairaaloihin ja julkisiin rakennuksiin. 3/2025 43 Standardi on juuri nyt prosessissa, jossa se aiotaan adoptoida eurooppalaiseksi standardiksi. Koska väestönsuojaosaaminen on huipputasokasta meillä Suomessa ja kuulumme alan vientimaihin, on hyödyllistä, että aihealueesta on olemassa yhteisesti jaettuja standardeja kaupankäyntiä ja yhteistyötä selkeyttämään sekä tehostamaan. Tällöin standardista tulisi kansallinen standardi kaikissa EU-maissa sekä Ukrainassa, joka on sitoutunut EN-standardien käyttöönottoon. Standardit eivät ainoastaan helpota kaupankäyntiä ja eurooppalaista yhteistyötä, ne auttavat myös rakentamaan turvallisempaa, kestävämpää ja yhteensopivampaa yhteiskuntaa. Vaurioitunut kauppakeskus Kiovassa.. Yhteentoimivuutta ja kestäviä ratkaisuja Ukrainan valitsema eurooppalainen suunta näkyy selvästi myös standardisoinnin kentällä. Tällä hetkellä työn alla on myös standardin osa 2 (ISO 22359-2), joka keskittyy asettamaan vaatimuksia väestönsuojien ihmishenkiä suojaavalle ja ylläpitävällä laitteistolle
44 3/2025 55 VUOTTA TURVALLISUUDEN RAKENTAJINA – TURVAURAKOITSIJAT RY KATSOO KOHTI TULEVAISUUTTA Ona Gardemeister Jyri Aho, Peter Östman ja Ona Gardemeister.
Tänä keväänä alan vanhin yhdistys Turvaurakoitsijat ry juhlisti 55-vuotista taivaltaan näyttävästi Vantaalla. Muut hallituksen jäsenet ovat Joni Kaitosalmi (Helsingin Avainpalvelu Oy), Heidi Lampila (LukkoLuket Oy), Jukka Nevalainen (BLC Turva Oy), Aki Pelkonen (Secureplan Oy), Noora Puskala (Lukkokeskus Oy) ja Kari Veivo (Loihde Trust). Pitkän linjan vaikuttaja, kansanedustaja Peter Östman, nimitettiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. 3/2025 45 Riskienhallinta, teknologinen osaaminen ja kyberresilienssi ovat nyt entistä tärkeämpiä osa-alueita myös kenttätyössä. ”Haluamme kiittää kaikkia matkassa mukana olleita ja kutsua myös uudet toimijat mukaan rakentamaan entistä turvallisempaa ja teknologisesti kehittyneempää yhteiskuntaa”, kiteyttää puheenjohtaja Jyri Aho.. Juhlavuoden kokous kokosi alan toimijat yhteen Clarion Hotel Helsinki Airportissa 11.4.2025 järjestetty juhlaseminaari keräsi ennätysyleisön – mukana oli runsaasti jäsenyrityksiä, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmien edustajia. Päivä alkoi yhdistyksen sääntömääräisellä vuosikokouksella, jossa käsiteltiin muun muassa toimintasuunnitelma uudelle hallituskaudelle sekä valittiin uusi hallitus. Lisäksi kultainen ansiomerkki myönnettiin Katri Koskelalle (IHL Turva Oy), Heli Lindqvistille (LUKKOTALO Lukko ja Kone Oy) ja Ari-Matti Kestille (BLC Turva Oy) pitkäaikaisesta panoksesta yhdistyksen hyväksi. Östman on vaikuttanut yhdistyksessä neljällä vuosikymmenellä, toiminut muun muassa toimitusjohtajana ja puheenjohtajana sekä ajanut keskeisesti turvallisuusalan luvanvaraisuutta. Riskienhallinta, teknologinen osaaminen ja kyberresilienssi ovat nyt entistä tärkeämpiä osaalueita myös kenttätyössä. Ajankohtaisia puheenvuoroja turvallisuudesta ja riskeistä Iltapäivän seminaariosuudessa kuultiin kaksi merkittävää puheenvuoroa. Varapuheenjohtajina toimivat Juha Koivu (Lukko-Tiimi Oy) ja Tuomas Pitkänen (Certego Oy). Ensimmäiseksi kunniajäseneksi nimettiin Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen, jonka yli 25-vuotinen ura alan parissa on jättänyt pysyvän jäljen. Kesko Oyj:n turvallisuuspäällikkö Vesa Manninen puolestaan avasi kaupan alan konkreettisia turvallisuusuhkia ja riskienhallinnan käytäntöjä. Gaalassa palkittiin vaikuttajia ja uranuurtajia Illan gaalaillallisella juhlaväki sai nauttia paitsi hyvästä ruuasta ja seurasta, myös tarinoista vuosikymmenten varrelta – sekä ansaitusta tunnustuksesta. Tapahtuma oli samalla kunnianosoitus menneille vuosikymmenille ja keskustelunavaus siitä, miten turvallisuusalan tulevaisuutta rakennetaan. Turvaurakoitsijat ry:n hallitus edustaa erittäin laajasti niin kokonaisvaltaista turvaurakointia kuin integroitua turvatekniikkaakin ja jäsenet edustavat eri kokoisia yrityksiä ympäri maan. T urvallisuusala elää voimakasta murrosta – digitaalisten järjestelmien, kyberuhkien ja lainsäädännön tiukentumisen aikakaudella osaaminen on keskiössä enemmän kuin koskaan. Fyysinen ja digitaalinen turvallisuus eivät ole enää erillisiä – ne muodostavat yhä useammin yhteen nivoutuvan kokonaisuuden. Juhlavuosi on ennen kaikkea muistutus siitä, miten tärkeää on katsoa tulevaisuuteen yhdessä. Samalla kyberuhkien lisääntyminen, digitalisaatio ja tietosuojalainsäädäntö ovat asettaneet turvallisuusalan yrityksille uusia vaatimuksia. Vuoden 2025 Turvaurakoitsijana palkittiin Kaarinan Lukko Oy ja vuoden Yhteistoimintajäsenenä Sicutec Oy Turusta. Yhdessä kohti entistä turvallisempaa yhteiskuntaa Turvaurakoitsijat ry on 55 vuoden ajan toiminut alan äänenä ja tukijana – tarjoten koulutusta, ohjeistusta ja vaikuttavuutta. Teknologinen kehitys muokkaa turvallisuutta – ja sen tekijöitä Turvallisuusala on vuosikymmenten aikana muuttunut merkittävästi: mekaanisista lukoista on siirrytty älykkäisiin järjestelmiin, biometriikkaan ja pilvipalveluihin. Turvaurakoitsijat ry:n puheenjohtajana jatkaa Jyri Aho (Avain-Asema Oy). Kansanedustaja Jarno Limnéll esitteli asiantuntevasti ajankohtaista turvallisuuspoliittista tilannetta Suomessa, painottaen varautumisen ja yhteistyön merkitystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Näytteilleasettajista lähes kaikki olivat mukana, ja tunnelma oli innostunut ja vuorovaikutteinen, kuten tapahtuman henkeen kuuluikin. Näiden jälkeen oli vuorossa perinteisesti yhteistoimintajäsenet, jotka esittelivät palvelujaan ja tuotteitaan vilkkaassa näyttelyosiossa
– 100 VUOTTA KANSAINVÄLISTÄ TURVALLISUUSALAN YHTEISTYÖTÄ Jari Ala-Varvi ja Mika Aintila W orld Association of Detectives (W.A.D.) on maailman vanhin yksityisetsivien ja turvallisuusalan ammattilaisten kansainvälinen järjestö. W.A.D.:lla on vuosittain vaihtuva hallitus, varapresidentit ja presidentti, jotka valitaan pääkonferenssissa. Yritykset tarvitsevat yhä enemmän palveluita esimerkiksi henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden taustojen tarkistamiseen, omaisuuden jäljittämiseen, tiedonhankintaan sekä suojausja valvontatehtäviin. välitti noin 900 toimeksiantoa lähes 150 maahan – suurin osa näistä Pohjois-Amerikkaan ja EU-alueelle, mutta myös Aasia ja muut maanosat olivat edustettuina. Konferenssit toimivat paitsi järjestön hallinnon foorumeina myös jäsenistön koulutuksen ja tiedonvaihdon areenoina. Vuonna 2021 W.A.D. Jäsenet toimivat yksityisen tutkinnan, rikostorjunnan, turvasuojauksen ja muiden turvallisuusalan tehtävien parissa. Tällä hetkellä Suomen ambassadorina toimii Jari Ala-Varvi Seinäjoelta.. Keskeistä on jäsenten toiminta kansainvälisesti erilaisilla lainkäyttöalueilla – rikollisuus ei tunne rajoja, ja yksityiset turvallisuustoimijat voivat usein liikkua ketterämmin kuin viranomaiset. Toimintatavat ja historia W.A.D. On hyvä huomioida, että englanninkielinen termi ”detective” kattaa Yhdysvalloissa laajasti poliisiviranomaisten tehtäviä, eikä rajoitu suomalaiseen käsitykseen yksityisetsivistä. Järjestö ei edusta viranomaisia, mutta tekee tarvittaessa yhteistyötä heidän kanssaan. järjestää vuosittain kaksi konferenssia – pääkonferenssin ja välikokouksen. Lisäksi jokaisessa jäsenvaltiossa toimii järjestön virallinen edustaja eli ambassador, joka vastaa jäsenasioista, kansallisesta lainsäädäntöseurannasta ja tiedottamisesta. W.A.D.:iin kuuluu noin 1 000 jäsentä eri puolilta maailmaa. 46 3/2025 W.A.D. Suomalaista historiaa järjestössä edustaa Matti Westerholm, joka toimi W.A.D.:n presidenttinä vuosina 1985– 1986 ja järjesti järjestön konferenssin Helsingissä vuonna 1978. Järjestö on vuosien varrella käynyt läpi nimenmuutoksia: 1950-luvulla se tunnettiin nimellä World Secret Service Association Inc., mutta nykyinen nimi palautettiin vuonna 1966 San Antonion konferenssissa. Vuosikokouksia on järjestetty lähes katkeamattomasti vuodesta 1929 lähtien, poikkeuksina toisen maailmansodan vuodet 1944– 1945 sekä COVID-19-pandemian aiheuttamat keskeytykset. Se perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1925, ja juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan – juhlakonferenssi järjestetään syyskuussa 2025 Chicagossa
Jäsenvalinnoissa jokaisella jäsenellä on puhevalta, ja epäeettinen toiminta johtaa seuraamuksiin – vakavimmillaan erottamiseen. Hyödyt suomalaisille W.A.D.:n kautta on mahdollista hankkia kattavia turvallisuuspalveluita missä tahansa päin maailmaa. Lipset, järjestön presidentti vuosina 1975–1976, joka tunnetaan salakuuntelutekniikoiden edelläkävijänä – muun muassa tunnetusta oliiviin piilotetusta kuuntelulaitteesta Martini-drinkissä. Turvallisuuspalveluissa liikutaan usein alueilla, jotka liittyvät yksityisyyden suojaan ja muihin perusoikeuksiin. W.A.D.:n jäsenet ovat sitoutuneet eettisiin sääntöihin, joiden noudattamista valvotaan aktiivisesti. Maininnan arvoinen on myös Harold K. Näin asiakkaalla on varmuus siitä, että palvelu on eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoista.. Turvallisuusalan sääntely vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä: joissain maissa ulkomaiset toimijat eivät voi lainkaan tuottaa turvallisuuspalveluita, ja myös toimilupien, koulutuksen ja oikeuksien vaatimukset vaihtelevat merkittävästi. Järjestön vahvuus on siinä, että asiakas saa käyttöönsä aina paikallisen ja lisensoidun ammattilaisen, joka tuntee alueen lainsäädännön ja toimintaympäristön. Tästä syystä oikeanlaisen asiantuntijan käyttäminen on paitsi tehokkuuden myös oikeusturvan kannalta tärkeää. Esimerkiksi joidenkin maiden lainsäädäntö sallii yksityisille toimijoille laajat tiedonsaantioikeudet, sakkojen jakamisen tai tullivalvonnan – toisissa maissa kaikki toimet perustuvat jokamiehenoikeuksiin. 3/2025 47 Suomalaista historiaa järjestössä edustaa Matti Westerholm, joka toimi W.A.D.:n presidenttinä vuosina 1985–1986
Ahvonen hakeutui muihin tehtäviin. Suomessa ei ollut silloin vielä turvallista kulunvalvontajärjestelmää. Toinen tuote, joka on Suomen Pankin kehittelemä, on Timecon-kulunvalvontajärjestelmä. Pankki tarvitsi sellaisen ja siihen kunnollisen lukituksen. Autopataljoona lakkautettiin, ja se jakaantui, joten Ahvonen jäi Kaartin pataljoonaan jääneeseen autokomppaniaan. Armeija jätti hevoset ja siirtyi tukeutumaan kriisiaikoina ottoajoneuvoihin 1970-luvun alussa. Samaan aikaan Suomessa oli työttömyyttä ja heikko taloustilanne. Hänet määrättiin nopeassa aikataulussa sekä Suomen Pankin että Setelipainon turvallisuuspäälliköksi.. Silloin Suomen Pankilla oli 12 haarakonttoria ympäri Suomen. Maan alle, 50 metrin syvyyteen, tuli toinen valvomo ja toinen maan päälle. 48 3/2025 SETELIT PYSYIVÄT TALLESSA – JYRKI AHVONEN JA TURVALLISUUDEN KOVIMMAT KOLIKOT Jyri Paasonen J yrki Ahvonen syntyi Lappeenrannassa vuonna 1942. Kun ilmeni, että kadettikouluun oli otettu edellisvuosina niin paljon porukkaa, olivat etenemismahdollisuudet armeijassa heikot. Tuote on sittemmin vaihtanut omistajia useasti vuosien varrella, mutta on edelleen käytössä. Ahvonen kehitti kahden elektroniikkainsinöörin kanssa kulunvalvontaan sähkölukon. Ensimmäiset sähkölukot tulivat Vantaalle setelipainokiinteistöön, joka on kokoluokaltaan neljä kertaa eduskuntatalo maanalaisine tiloineen. Turvallisuuspäällikön ura alkaa Ahvonen meni töihin Setelipainoon, joka sijaitsi silloin Suomen Pankin pääkonttorin vieressä, kadun toisella puolella. Tekniikan kehittämistä Turvallisuuskenttä oli pankeissakin varsin alkuvaiheessa, joten turvallisuuspäälliköiden tehtävänä oli vain runsaan konttoriverkoston paikallisten hälytyslaitteiden asentaminen ja ylläpito sekä käyttökoulutus. Vuonna 1976 poliisit menivät lakkoon Suomessa, mistä seurasi, että Ahvonen määrättiin nopeassa aikataulussa sekä Suomen Pankin että Setelipainon turvallisuuspäälliköksi. Samasta syystä myös moni muu vaihtoi yksityiselle puolelle. Ensimmäiset turvallisuusvalvomot Suomen Pankkiin rakennettiin ensimmäiset turvallisuusvalvomot. Niissä toteutettiin tekniikkaa, jota Suomessa ei ollut aikaisemmin tehty. Vantaalle tehtiin ensimmäiset koeasennukset. Sen pohjalta lähdettiin kehittämään nykyistä Timeconia, jonka kehittämiseen pankki järjesti Sitran kautta rahaa. Silloin alettiin kehittelemään esimerkiksi pyöräteloja ja -ketjuja, joilla saatiin muun muassa kuorma-autot kulkemaan maastossa ja lumessa. Pankin johtokunta antoi ohjeen, että ulkomaisten tuotteiden sijaan kyseisessä taloustilanteessa oli pyrittävä kehittämään kotimaisia tuotteita. Helsingissä Laivanvarustajankatu 5:ssä oli silloin käytössä FF-elektroniikka, joka oli tehnyt Teollisuuden Voimaan magneettinauhakortti-perustaisen kulunvalvontajärjestelmän. Järjestelmää kehitettiin monta kertaa yrityksen ja erehdyksen kautta. Ahvonen toimi myös vuoden ajan Helsingin komendantintoimiston päällikkönä ja hoiti osaltaan kaikki valtiovierailuihin ja virallisiin hautajaisiin liittyvät sotilaalliset kunnianosoitukset. Hän meni kadettikoulun käytyään autopataljoonaan. Yhdessä vaiheessa ensimmäisinä vuosina hän joutui mukaan tilanteeseen, jossa Setelipainon toimitusjohtaja, hänen esimiehensä, jouduttiin irtisanomaan väärinkäytösten seurauksena. Valvomot kehitettiin erityisesti ennalta ehkäisevään turvallisuustoimintaan
Ahvonen oli Interpolissa 20 vuotta Suomen Pankin ja Setelipainon edustajana. Suomen Pankkiin rakennettiin ensimmäiset turvallisuusvalvomot. Interpol perustettiin vuonna 1923, ja yksi pääsyy sen perustamiseen tuolloin oli estää rahanväärennys sekä matkustusasiakirjojen väärentäminen. Kyseisessä turvalangassa oli setelin valööri painettuna sellaisella mikropainatuksella, että sitä ei pysty kopioimaan sen ollessa langan sisällä. He eivät kuitenkaan pystyneet Suomen Pankkiin menemään, koska välitilaan oli asennettu raskaat luodinkestävät turvasulut. Hän oli esimerkiksi projektipäällikkönä Vantaalla rakentamassa varalämpölaitosta, jossa poltetaan setelit, jotka on rei’itetty ja hylätty. Sinne piilotetaan myös sellaisia tekijöitä, joista ei kerrota yleisölle ja joiden avulla keskuspankki voi vielä tarkastaa aitouden. Selvisi, että kyseinen yritys oli perustettu vain kyseistä tapausta varten ja perustajana ja yhtenä pääosakkaana oli pitkään tätä työtä suunnittelemassa ollut pankin palkkaama luottokonsultti. Laitokseen toteutettiin kaksinjopa kolminkertainen polttojärjestelmä, jotta vaaralliset aineet saadaan erotettua pois. Suomessa elettiin vielä lintukodossa, ja ensimmäiselle kurssille ei meinannut saada opiskelijoita. 3/2025 49 Taustaselvitykset alkavat Ahvonen teki suojelupoliisin kanssa töitä erityisesti taustaselvityksiin liittyen. Nykyisin on selkeä lainsäädäntöön perustuva taustaselvitysjärjestelmä. Seteleissä on todella runsaasti esimerkiksi fosforipitoista väriainetta. Tarjouksia tuli viisi kappaletta. Ryöstö tapahtui asiakkaille tarkoitetussa tilassa. Taustaselvitykset tapahtuivat tuolloin suullisesti luottamusperiaatteella. Muistiin jäänyt tapaus Epämiellyttävimpiä tapauksia työhistoriassa Ahvoselle ovat olleet sisäiset tapaukset. Tehtiinkin tarjouspyyntö isosta, aivan poikkeavasta uudesta moniportaisesta järjestelmästä, jossa pitää saada nuo kuonat pois. Ahvonen oli kuitenkin oppinut, että taustaselvitykset pitää tehdä yrityksistä ja henkilöistä. Yksi tarjous oli niukasti muita halvempi ja näytti todella hyvältä. Koulutus on saanut vahvan jalansijan ja jatkuu edelleen. Huomattiin, että jos esimerkiksi 12 setelipainoa painaa 50 euron setelin, niin kun ne laitetaan rinnakkain, erottaa ihmissilmä ne kaikki toisistaan. Esimerkiksi kerran Ahvonen kävi Bostonin lähellä tutkimassa yhtä tuotantolaitosta, jossa valmistettiin seteleihin turvalankaa. Lankaan voidaan lisäksi laittaa myös esimerkiksi fosforikuvioita. Silloisen Teknisen korkeakoulun (nykyisin Aalto-yliopisto) turvallisuusjohtamisen koulutusohjelma on hänen suunnittelemansa ja käynnistämänsä. Suuri osa rikoksista tapahtuu siten, että tekijä on entinen työntekijä, tai nykyinen työntekijä on ainakin avustajana. Työryhmä teki sitovan turvallisuusmanuaalin, jota setelipainojen ja setelipaperin valmistajien piti toteuttaa voidakseen tarjota töitä. Jyrki Ahvonen.. Ahvonen houkutteli ja sai mukaan alan parhaat tekijät, jotka puolestaan ottivat kurssilla aina yhden erillisen opetusmoduulin vastuulleen. Ahvonen oli lisäksi Suomen Pankin edustajana rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koordinoivassa Suomen kansallisessa delegaatiossa. Kansainvälisiä tehtäviä Ahvoselle suuri osa työtä oli kansainvälisyys, koska hän oli Euroopan keskuspankissa keskuspankkijärjestelmän koko rahanvalmistusja rahankuljetusjärjestelyissä mukana siten, että hän kävi kumppaneineen auditoimassa kaikki setelipainot. Sillä on suuri merkitys henkilöstön ja yritysten turvallisuuden kannalta. Turvallisuusalan koulutusta kehittämässä Ahvonen on ollut kehittämässä turvallisuusalan koulutusta ja ollut mukana lukuisissa työryhmissä. Todettiinkin, että on parempi, että tiettyä setelivalööriä tekee vain kaksi painolaitosta ja toista kaksi muuta ja niin edelleen. Kohderaporttien avulla sai hyvän kuvan kokonaisturvallisuuden tarpeista. Esimerkiksi rahankuljetusryöstössä Turussa rahankuljetusliikkeen työnjohtaja ja entiset työntekijät tekivät Suomen Pankin konttoriin ryöstön. Suunnittelua auttoi, kun hän kiersi Suomen Pankin edustajana muun muassa 15 eurooppalaista setelipainoa, muiden maiden keskuspankkeja ja erilaisia turva-alan toimijoita. Yleisesti seteleihin tuotetaan kuvioita, joista ihmiset voivat varmistaa aitouden
50 3/2025 TIETOTURVAKATSAUS – KYBERTURVAN, GEOPOLITIIKAN JA TEKOÄLYN LEIKKAUSPISTEESSÄ Jyri Paasonen Jarno Limnéll ja Kimmo Rousku.
Mickos painotti erityisesti kykyä ”katsoa horisonttiin”, eli varautua ennalta arvaamattomiin tapahtumiin – olivatpa ne sitten luonnonmullistuksia, järjestelmävirheitä tai tahallisia hyökkäyksiä. Varaudu ennalta arvaamattomiin tapahtumiin Jan Mickos DNV Cyberiltä kertoi, miten digitaalinen muutos ja kyberturvallisuus nivoutuvat yhteen. ”Tekoälyn hyödyntäminen ei saa tarkoittaa yksityisyydensuojan uhraamista”, Tolvanen muistutti. Limnéll korosti, että kyberturvallisuutta ei enää voida erottaa yhteiskunnallisesta vakaudesta tai geopoliittisista jännitteistä. Hän nosti esiin kansallisen kyberturvallisuuslain merkityksen askeleena oikeaan suuntaan, mutta totesi, että sääntelyn lisäksi tarvitaan kulttuurista muutosta. Tekoäly ja tiesuoja Heikki Tolvanen (PrivacyDesigner Oy) käsitteli tekoälyn ja datan siirron juridisia ja eettisiä ulottuvuuksia. Hän esitteli käytännönläheisiä ratkaisuja, kuten hajautettua tiedonhallintaa ja tietosuojasuunnittelua, joilla organisaatiot voivat hallita tekoälyyn liittyviä riskejä ja samalla varautua esimerkiksi Euroopan unionin tekoälyasetuksen tuomiin vaatimuksiin. Osallistujat saivat kuulla useilta eri alojen asiantuntijoilta näkemyksiä siitä, miten Suomi ja sen kumppanit voivat lisätä resilienssiään nopeasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Limnéll peräänkuulutti poliittisen päätöksenteon reagointikykyä: vasta vakavien tapausten jälkeen alkaa tapahtua. Hän toi esiin, miten yritysten on ymmärrettävä datan alkuperä, säilytys ja siirto sekä siihen liittyvät globaalit normit. Erityisesti datakaapelien toistuvat vauriot Itämeren pohjassa ja Helsingin kaupungin tietomurto ovat osoittaneet, että Suomi on osa globaalin hybridivaikuttamisen kenttää. Seminaari tarjosi läpileikkauksen ajankohtaisista kyberturvallisuuden haasteista, ratkaisuista ja visioista niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Päivän aikana käsiteltiin muun muassa hybridiuhkien evoluutiota, tekoälyä sääntelymyrskyssä sekä huoltovarmuuden ja teknologian välistä riippuvuutta. 3/2025 51 T ietoturva ry järjesti jo perinteeksi muodostuneen Tietoturvakatsaus -seminaarin 8.5.2025. ”Innovointi ilman turvallisuutta on kuin laiva ilman peräsintä”, Mickos totesi. Hänen mukaansa organisaatioiden on ymmärrettävä, että teknologinen innovointi ei voi tapahtua ilman kyberturvallisuuden mukana kasvavaa valmiutta. ”Meidän on rakennettava yhteiskunta, jossa ihmiset uskaltavat raportoida virheistään”, Limnéll huomautti. Yhteistyö on olennaista Anssi Kärkkäinen, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja, Meidän on rakennettava yhteiskunta, jossa ihmiset uskaltavat raportoida virheistään.. Nopeampaa reagointikykyä kaivataan Seminaari alkoi Kimmo Rouskun vetämällä keskustelulla kansanedustaja Jarno Limnéllin kanssa
Hän korosti tarvetta datan suvereniteettiin ja puolustuksen omavaraisuuteen: ”Pilvi ei saa olla musta laatikko – se on rakennettava läpinäkyväksi, hallittavaksi ja luotettavaksi.” Koski näki, että kansalliset ja EU-tason hankkeet ovat jo oikealla tiellä, mutta yhteinen strategia ja standardointi ovat edellytyksiä aidolle digitaaliselle omavaraisuudelle. Kyberhyökkäykset ovat hybridihyökkäyksiä Martin Holmgren (Vectra AI) ja Jonne Tuomela (Westcon) nostivat esiin, kuinka nykyisin ei ole enää olemassa yksinkertaisia hyökkäysmalleja – kaikki merkittävät kyberhyökkäykset sisältävät useita kerroksia ja kehittyneitä tekniikoita. Hän korosti, että eri sektorien välinen yhteistyö – viranomaiset, yritykset ja kansalaiset – on olennaista, jotta kyky havaita ja torjua uhkia kehittyy. Jarna Hartikainen.. Resilienssiä tulee vahvistaa Ursula Koski (AWS) esitteli näkemyksensä siitä, kuinka Euroopan digitaalista resilienssiä voidaan vahvistaa yhteisen pilvialustan ja turvallisuusarkkitehtuurien avulla. He kävivät läpi konkreettisia esimerkkejä, joissa hyökkääjät yhdistävät sosiaalista manipulointia, haittaohjelmia ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä muodostaakseen ”täydellisen hyökkäysketjun”. Erityisesti jatkuva harjoittelu ja tilannekuva-analyysi nostettiin esille resilienssin perustana. ”Meillä on Suomessa hyvä perustaso, mutta tulevaisuuden uhkakuvat edellyttävät entistä nopeampaa reagointia, parempaa tiedonjakoa ja aktiivista kumppanuutta”, Kärkkäinen totesi. Tunnistaminen, reagointi ja automaattinen havainnointi korostuivat avainratkaisuina. 52 3/2025 esitteli kansallisen kyberturvallisuuden tilannekuvaa ja kyberturvallisuustoimijoiden ekosysteemiä
Hartikainen esitteli Huoltovarmuuskeskuksen toimenpiteitä, joilla on pyritty varmistamaan keskeisten digitaalisten palveluiden toimivuus häiriötilanteissa. Hän painotti erityisesti näkyvyyden merkitystä: ”Et voi suojata sitä, mitä et näe.” Goodwin korosti, että automaatiolla voidaan paitsi lisätä tehokkuutta, myös parantaa turvallisuutta ja reaktiokykyä erityisesti monimutkaisissa pilviympäristöissä, joissa perinteinen hallinta ei enää riitä. Erityistä huolta herättivät datariippuvuudet ja toimitusketjujen läpinäkymättömyys. Varaudu ja harjoittele Mint Security Oy:n Thomas Malmberg havainnollisti DDoS-hyökkäysten kehitystä ja niihin varautumisen strategioita. Hän painotti, että digitaaliset ratkaisut voivat yhtä lailla lisätä kuin heikentää kriisinkestävyyttä, riippuen siitä, miten ne suunnitellaan, testataan ja ylläpidetään. Paneelissa käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten viestintä, päätöksenteko ja tekninen osaaminen liittyvät toisiinsa kriisitilanteissa. Hän esitteli esimerkkejä, joissa palvelunestohyökkäyksiä oli harjoiteltu realistisesti ennalta, mikä paransi organisaation reagointikykyä merkittävästi. Esityksessä käytiin läpi, miten organisaatiot voivat hyödyntää tekoälypohjaisia työkaluja NIS2-direktiivin, DORA-asetuksen, CRA:n ja AI Actin vaatimusten hallinnassa. ”Tekoäly ei ole vain riski, vaan myös väline hallita monimutkaista sääntelyä”, Paananen totesi. Herätys siihen, että kyberturvallisuus on koko yhteiskunnan jatkuvuuden elinehto. Suomi voi olla edelläkävijä – ei vain teknologisesti, vaan myös yhteisöllisesti ja arvopohjaisesti. ”Kyse ei ole siitä, tuleeko hyökkäys, vaan milloin se tulee – ja kuinka nopeasti organisaatio tunnistaa, reagoi ja palautuu”, Malmberg muistutti. Tietoturvakatsaus ei ollut pelkkä katsaus – se oli enemmänkin herätys. Herätys siihen, että kyberturvallisuus on koko yhteiskunnan jatkuvuuden elinehto. Hän esitteli konkreettisia esimerkkejä siitä, miten automatisoidut analyysit, sääntelykartat ja jatkuvan parantamisen mallit auttavat organisaatioita täyttämään velvoitteensa systemaattisesti. Lisäksi pohdittiin tekoälyn vaikutuksia yhteiskunnalliseen luottamukseen ja kyberpuolustuksen tulevaisuutta suhteessa kansainväliseen yhteistyöhön ja kansalliseen omavaraisuuteen. Herätys siihen, että uusi aikakausi, jossa tekoäly, hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen sekoittuvat, vaatii uudenlaista ajattelua, yhteistyötä ja valmiuksia. Automaation merkitys pilviympäristöissä Peter Goodwin (Efficient IP) käsitteli multicloud-ympäristöjen hallintaa ja DDI-ratkaisujen (DNS, DHCP, IPAM) roolia tietoturvassa. Hyödynnä tekoälyä sääntely-ympäristössä Ismo Paananen (Cyberday AI) esitteli tekoälyn roolia sääntely-ympäristön hallinnassa. Kyberturvallisuuden herätys Päivän päätteeksi käytiin vielä paneelikeskustelu. Panelistit painottivat erityisesti kriisiviestinnän avoimuutta, nopeutta ja rehellisyyttä. 3/2025 53 Digitaalisuus kriisinkestävyydessä – kaksiteräinen miekka Jarna Hartikainen Huoltovarmuuskeskukselta käsitteli digiteknologian ja huoltovarmuuden välistä jännitettä. Jarna Hartikainen.
54 3/2025 LUVANVARAISTA TURVASUOJAUSTOIMINTAA KAHDEKSAN VUOTTA – ONKO MIKÄÄN MUUTTUNUT. Tero Hellman ja Pasi Korhonen T urvallisuusalan elinkeinolupa on nykymuodossaan ollut voimassa vuodesta 2017. Viranomaisten aloitteesta tehtyjä luvan peruutuksia on noin 20 vuodessa. Toisaalta lain tarkoituksena on yksityisten turvallisuuspalveluiden laadun ja luotettavuuden varmistaminen, ja siitä näkökulmasta tuo on turhan avoin muotoilu. Poliisihallituksen edustajan mukaan suurin osa heidän tekemästään valvonnasta kohdistuu elinkeinon harjoittajien vuosi-ilmoitusten tarkistamiseen ja niihin liittyviin muutoksiin. Turvasuojaustoiminnan elinkeinoluvan saaminen on yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaan varsin yksiselitteistä. Kuinka todellinen ongelma sitten on ja mitä sille voi tehdä. Pääosin kyselyt liittyvät siihen, onko yrityksellä elinkeinolupaa vai ei, tai halutaan selvittää, vaatiiko tietynlainen toiminta elinkeinolupaa vai ei. Elinkeinolupien peruutuksia tulee vuodessa muutamia kymmeniä: vuonna 2023 niitä oli 75. Näistä suurin osa oli yritysten omia peruutuspyyntöjä. Käytännössä turvajärjestelmien suunnittelijaksi voi ryhtyä kuka tahansa, mikä tietysti on elinkeinovapauden kannalta hyvä asia. Näistä lähes 90 prosentilla on turvasuojaustoimintaan oikeuttava elinkeinolupa. Asiakkaalle jää iso vastuu selvittää tarvittavat tiedot palveluntoimittajasta, mikä ei aina ole kovin helppoa tai yksinkertaista. Jos lain vaatimukset täyttyvät, lupa on myönnettävä. Poliisihallituksen turvallisuusalan valvonnan ylläpitämän, 23.5.2025 päivätyn elinkeinolupalistan mukaan turvallisuusalan elinkeinolupa on 981 yrityksellä. Osa kyselyistä johtuu markkinointiin ja viestintään liittyvistä virheellisistä tiedoista, joiden pohjalta sitten halutaan selvittää tilannetta. Lain muotoilussa on sekä hyviä että huonoja puolia. Kuka tahansa voi toimia turvasuunnittelijana tai turvallisuuskonsulttina ja päästä näin käsiksi kohteen turvakriittisiin tietoihin. Yrityskentän oma elinkeinolupien seuranta on oleellinen osa poliisin tietojen hankintaa, ja turvallisuusalan omavalvontaa pidetään tärkeänä apuvälineenä. Poliisihallituksen edustajan mukaan heille tulee erilaisia kyselyjä elinkeinoluvasta muutamia kymmeniä vuodessa. Tämä antaa mahdollisuuden väärinkäyttää saatuja tietoja. Turvasuojauslupia on siis myönnetty paljon, mutta voidaanko luottaa siihen, että kaikilla lupaa edellyttäviä töitä tekevillä yrityksillä luvat ovat kunnossa. Mahdolliset muutosilmoitukset yritysten tiedoissa ja henkilöstössä aiheuttavat erinäisiä viranomaisen tekemiä tarkistustoimenpiteitä. Tällä hetkellä elinkeinolupaa edellyttäviä turvasuojaustehtäviä ovat sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamiseen, korjaamiseen tai muuttamiseen liittyvät tehtävät, niihin liittyviä kaapelointitöitä lukuun ottamatta. Lisää viranomaisvalvontaa. Osa yrityksistä näyttäisi tekevän tarkoituksellisesti ja osa varmaan tietämättään luvanvaraisia töitä ilman lupia. Turvasuojausrikkomuksia oli vuonna 2024 kolme ja tänä vuonna. Luvat kunnossa. Ainakin ajoittain yrityspuolelta kantautuu tietoja siitä, että näin ei välttämättä ole. Turvasuojaajatoimintaan liittyvä valvonta ja mahdolliset rikkomuksiin liittyvät esitutkinnat tekee paikallispoliisi. Oman lisänsä tähän tuovat ulkomaiset yritykset, jotka käyttävät ulkomaisia turvallisuusalan alihankkijoita
Jatkuva parantaminen • Prosessien kehittäminen: Arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti prosesseja ja käytäntöjä, jotta ne pysyvät ajan tasalla ja tehokkaina. Laadunvalvonta ja auditointi • Säännölliset tarkastukset: Suoritetaan säännöllisiä tarkastuksia ja auditointeja, jotta varmistetaan, että kaikki palvelut täyttävät vaaditut laatuja turvallisuusstandardit. Tämä auttaa varmistamaan, että riskienhallintatoimenpiteet pysyvät ajan tasalla ja tehokkaina. Elinkeinolupa tuo tietysti jonkin verran byrokratiaa ja kustannuksia yritysten toimintaan, mutta samalla se asettaa yrityksiä samalle lähtöviivalle kilpailutilanteessa. Turvasuojauspalveluita tarjoavien yhtiöiden tulee ymmärtää oman toimintansa yhteiskunnallinen merkitys osana turvallisuuden arvoketjua niin lainsäädännön, hyvän liiketoimintatavan kuin riskienhallinnan kehittämisen osalta. Ohjeistus • Henkilöstön koulutus ja ohjeistus ovat olennaisia, jotta kaikki työntekijät ymmärtävät riskienhallinnan periaatteet ja osaavat soveltaa niitä käytännössä. Keskeisissä rooleissa kaikessa toiminnassa ovat palveluita tuottava henkilöstö, koulutus, toimialaja järjestelmäosaaminen sekä prosessit, joiden kautta palveluita tuotetaan. Osana toiminnan laadunseurantaa ja kehittämistä korostuvat omien auditointien ja toiminnan arviointien toteuttaminen. • Poikkeamien hallinta: Tunnistetaan ja käsitellään mahdolliset poikkeamat nopeasti ja tehokkaasti. • Innovaatiot: Kannustetaan innovaatioihin ja uusien ratkaisujen kehittämiseen. • Automaatio ja analytiikka: Hyödynnetään automaatiota ja analytiikkaa riskienhallinnassa ja päätöksenteossa. Riskienhallinta • Riskien tunnistaminen ja arviointi: Tunnistetaan ja arvioidaan mahdolliset riskit, jotka voivat vaikuttaa palvelujen laatuun ja turvallisuuteen. • Jatkuva koulutus: Tarjotaan säännöllistä koulutusta ja päivityksiä uusista teknologioista ja turvallisuuskäytännöistä. • Ennaltaehkäisevät toimenpiteet: Toteutetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä riskien minimoimiseksi. Teknologian hyödyntäminen • Ajantasaiset järjestelmät: Käytetään moderneja ja ajantasaisia teknologioita, jotka parantavat turvallisuutta ja tehokkuutta. Parempaa palvelua asiakkaille. Asiantuntemus ja koulutus • Henkilöstön pätevyys: Varmistetaan, että kaikki työntekijät ovat asianmukaisesti koulutettuja ja päteviä suorittamaan teknisiä turvallisuustehtäviä. Merkittävä ja näkyvä osa riskienhallintaa on yhtiöiden oma laadunhallinta ja jatkuvuussuunnittelu. Yleinen käsitys alalla on, että valvontaa pitäisi lisätä. Aktiivinen oma riskienhallinta luo läpinäkyvyyden yritystoiminnan luotettavuudesta niin palvelujen, henkilöstön kuin kumppaneiden osalta. Siitä voidaan olla montaa mieltä, ovatko kyseiset rangaistukset riittäviä. Auditoidut ja sertifioidut toimintaja palveluprosessit kertovat yhtiöiden oman toiminnan suunnittelun ja palvelun tuottamisen kyvykkyydestä. Se lienee kaikkien turvallisuusalan yritysten kannalta toivottava tilanne. Paljon keskustelua on herättänyt myös lupavalvonnan riittävyys. Vinkit parempaan palveluun Muutamia tärkeitä näkökulmia teknisen turvallisuuden palvelujen tuottamiseen laadukkaasti:. Seuranta ja raportointi • Riskienhallinnan tehokkuutta seurataan jatkuvasti, ja mahdolliset poikkeamat raportoidaan ja käsitellään. • Asiakaspalautteen hyödyntäminen: Kerätään ja hyödynnetään asiakaspalautetta palvelujen parantamiseksi. Turvasuojauspalveluita tuottavien yhtiöiden oma aktiivinen riskienhallinta on keskeinen osa turvallisuusalan laadukkaiden teknisten järjestelmien palveluiden tuottamista. Toisaalta se myös toimii tietyllä tavalla alaa suojaavana tekijänä Suomessa, koska se rajoittaa suoraa ulkomailta tulevaa kilpailua jonkin verran, mutta ei kuitenkaan estä sitä. 3/2025 55 tähän mennessä yksi. Asiakaspalvelu ja viestintä • Selkeä viestintä: Varmistetaan, että viestintä asiakkaiden kanssa on selkeää ja avointa. Rangaistukset ovat käytännössä sakkorangaistuksia, mutta ne voivat myös vaikuttaa jatkossa mahdollisuuksiin saada elinkeinolupa
FinnSecissä 8.–9.10.2025 Helsingin Messukeskuksessa voit tutustua turvallisuuden hallinnan palveluihin ja kuulla puheenvuoroja alan ajankohtaisista aiheista huippuammattilaisten esittelemänä. Mikäli tunnet aiheeseen kiinnostusta, ole sähköpostitse yhteydessä toiminnanjohtajaan. Jos olet kiinnostunut golf-päivän yksittäisistä pelilipuista, ole yhteydessä toiminnanjohtajaan. Yritysturvallisuusfoorumi 2025:n ilmoittautuminen on avattu ja ohjelma julkistettu Marraskuiseen huipputapahtumaamme, Yritysturvallisuusfoorumiin (YTF), ilmoittautuminen on avattu ja ohjelma julkaistu. elokuuta Pyhän Laurin kentällä Lohjalla. ”Turvallisuusteknologiat, -palvelut ja -innovaatiot näyttäytyvät lokakuisilla messuillamme aivan omassa mittaluokassaan. Elokuussa emme unohda turva-alan moottoripyöräilijöitä Elokuun 14.–17. Hyviä messupaikkoja on vielä jäljellä, joten ole yhteydessä Virpi Jokitaloon. Järjestämme erikseen näytteilleasettajille myös infotilaisuudet verkossa. Pääkumppaninamme on tänä vuonna Fortinet, muina kumppaneina GPP Perimeter Protection, iLOQ ja Securitas. FINNSEC 2025 – YHTEISTYÖ ON VARAUTUMISEN KESKIÖSSÄ Joona Vuorenpää. 56 3/2025 S yksyn FinnSecin teema ”Turvallisuus on yhteisiä tekoja” kuvastaa tapahtumaa alustana yhteistyön kehittämiselle sekä ohjelmaa, jota rakennetaan yhdessä yritysten, yhdistysten, julkisten toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. päivänä toistakymmentä turvallisuusalan moottoripyöräilijää suuntaa kohti Ahvenanmaata ja kiertää kiinnostavissa ammatillisissa kohteissa, alkaen vierailusta Rajavartiolaitoksen asemalle. YTF risteillään 5.–7.11.2025 M/S Viking Cinderellalla. Nato-Suomi ja uudenlainen turvallisuusympäristö haastavine vaatimuksineen ulottuvat elämän kaikille osa-alueille”, toteaa toiminnanjohtaja Joona Vuorenpää. Paikalla on mittavan osallistujajoukon lisäksi ennätysmäärä näytteilleasettajia, joiden kanssa verkostoitua sekä tutustua turvallisuusalan palveluihin ja tuotteisiin koko seminaariristeilyn ajan. FinnsecurityGolfiin myynnissä pelilippuja FinnsecurityGolf 28 pelataan suunnitelmien mukaisesti 19. YTF:n järjestävät yhdessä Finnsecurity, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Paloinsinööriyhdistys. Etusijalla myytävissä lipuissa ovat yhdistyksen jäsenet
Tämä vaatii, että turvallisuusammattilaiset tuovat esiin kriittisiäkin näkemyksiä – ja että ylin johto on valmis kuuntelemaan niitä. Fyysinen työpaikka on hajonnut ja etätyöstä on tullut arkea. Turvallisuusjohtamisen nostaminen organisaatioiden ytimeen edellyttää rohkeutta investoida ennalta, sitoutua pitkäjänteisesti ja tarvittaessa uudistaa rakenteita. On lisäksi tiedostettava, että turvallisuus ei ole vain vakuuttamista odottamattoman varalle, vaan kilpailukyvyn ja luottamuksen perusta. Tämä tarkoittaa, että turvallisuusjohtamisen on pystyttävä kommunikoimaan esimerkiksi liiketoiminnan, viestinnän, HR:n ja vastuullisuusjohdon kielellä. Turvallinen, menestyvä organisaatio syntyy vain, kun ihmiset kokevat kuuluvansa yhteisöön, jossa he voivat toimia vastuullisesti, tietävät mitä heiltä odotetaan ja missä heidän huoliaan ei vähätellä. Työntekijät asuvat ja liikkuvat eri puolilla maailmaa, usein käyttäen henkilökohtaisia laitteita ja pilvipalveluja, jotka eivät ole organisaation täydessä hallinnassa. Yrityksen maine, asiakasluottamus ja jopa markkina-arvo voivat romahtaa yhdessä yössä, jos turvallisuudesta ei ole huolehdittu. Yksi ainoa tietomurto, toimitusketjun katkos tai vakava työtapaturma voi pysäyttää toiminnan pitkäksi aikaa – tai pahimmillaan kaataa sen kokonaan. Toimintaympäristön lisäksi työn tekemisen muodot muuntuvat. Muiden muassa teknologian kiihtyvä kehitys, kyberuhat, yhteiskunnallinen polarisaatio, informaatioympäristön sirpaleisuus ja läpäisevyys, toimitusketjujen haavoittuvuudet ja maailmanpoliittiset jännitteet muodostavat keskinäisja heijastusvaikutuksineen uudenlaisen riskikudelman, joka ei tunne selkeitä rajoja eikä tue perinteistä ennustettavuutta. Turvallisuusjohtaminen on lopulta ihmisten johtamista. Kaiken kaikkiaan olemme keskellä muutoskehitystä, joka haastaa paitsi liiketoimintalogiikan myös perinteiset käsitykset turvallisuuden hallinnasta. Turvallisuuskulttuuri ei synny pakolla, vaan esimerkillä, arvostuksella ja jatkuvalla vuorovaikutuksella. Siilot eivät suojaa kriisissä, eivätkä riitä arjessakaan. Muutosta karttavan byrokraatin sijaan turvallisuusjohtajan on oltava muutosagentti – henkilö, joka ymmärtää toimintaympäristön mahdollisuudet ja riskit ja joka kykenee viestimään niistä ymmärrettävästi niin johdolle kuin kentälle. Turvallisuudesta ei myöskään voida enää puhua irrallaan toiminnan vastuullisuudesta. Muuttuvassa maailmassa menestyvät ne toimijat, jotka pystyvät muovaamaan omaa tekemistään ja uskaltavat kohdata ikävätkin skenaariot silmästä silmään. 3/2025 57 JERE PELTONEN PUHEENJOHTAJAKSI 2025–2026 Joona Vuorenpää M aailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Se tarkoittaa kykyä motivoida, viestiä selkeästi ja kuunnella aidosti. Turvallisuusjohtaminen vallitsevassa murroksessa ei ole taakan kantamista, vaan mahdollisuus ohjata organisaatioita kohti kestävämpää, resilienttiä tulevaisuutta. Turvallisuus ei saa olla päälle liimattu pakollinen lisuke, vaan sisään leivottu osa isoa suunnitelmaa ja päivittäistä toimintaa. Uuteen keskiöön nousee läpileikkaavasti jaettu, eheä ymmärrys turvallisuuden merkityksestä sekä vastuunkanto ja luottamus – siis sanalla sanoen kulttuuri. Yhä useammin turvallisuus nähdään osana laajempaa eettistä ja yhteiskuntavastuullista toimintaa, jossa työntekijöiden hyvinvointi, tietosuoja, toimitusketjujen eettisyys ja riskien läpinäkyvä hallinta kulkevat käsi kädessä. Tiedonvaihto ja yhteistyö viranomaisten, kumppaneiden ja jopa kilpailijoiden kesken voivat olla ratkaisevia sekä ennakoinnissa että kriisin hetkellä. Turvallisuuden on oltava osa organisaation itseymmärrystä: sitä, miten oma toiminta näyttäytyy sisäänja ulospäin ja miten vastuuta kannetaan epävarmuuden keskellä. Kun kaikkeen mahdolliseen ei voida järkevästi varautua ja työ tapahtuu vähenevässä määrin keskitetyssä näkymässä, turvallisuuden johtamisen painoalueen on laajennuttava ”valvonnallisista” keinoista organisaatiokulttuurin tekijöihin; on omaksuttava uudenlaisia tapoja vaikuttaa yhteisöllisyyden ja arvolähtöisen sitouttamisen kautta. Turvallisuusjohtajan tärkein tehtävä ei ole laatia uusia sääntöjä, vaan mahdollistaa toimintaa rakentamalla luottamusta, ymmärrystä ja sitoutumista. Hänen on luotava verkostoja yli organisaatiorajojen, sillä nykyuhkat mahdollisine seurauksineen eivät kunnioita niitä. Suunta on meidän käsissämme, kunhan päätämme tarttua ohjauspyörään ennen kuin joku muu tekee sen puolestamme. PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Jere Peltonen Yrityksen maine, asiakasluottamus ja jopa markkina-arvo voivat romahtaa yhdessä yössä, jos turvallisuudesta ei ole huolehdittu.. Lisäksi projektimainen työ, alustatalous ja ulkoistetut roolit hämärtävät vastuurajoja. Organisaatio, joka osoittaa vahvaa turvallisuusosaamista, saa myös kilpailuetua; yhä useammin asiakkaat ja kumppanit edellyttävät, että heidän yhteistyökumppaninsa ovat luotettavia myös epävarmoissa olosuhteissa ja kriisien osuessa kohdalle. Tämä edellyttää uutta asennoitumista, verkostojen hallintaa ja pelisääntöjen motivointia kaikille, jotka osallistuvat arvon tuottamiseen Turvallisuus on mitä suurimmassa määrin strateginen kysymys
Minkä maan kansallinen tiedusteluja turvallisuusorganisaatio on SAVAK. Suomi d. B, Ver kko urk int aa 5. 60 3/2025 TIETOA & TAITOA! Turvavisassa joka kysymykseen on vaihtoehtoja, joista yksi on oikea. Kannonkoskella b. Mikä oli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttaneen reaktorin järjestysnumero. 123456 b. Kala 9. a. Grace Kellyn 14. Voltti 8. Tanska b. Kolme d. Yksi b. 2,7 miljoonaa b. Trollitehdasta b. 47 500 c. qwerty123 d. JEF b. iloveyou 12. Ilmajoella d. A, Hät äke sku sla ito s 11. Millä kolmikirjaimisella lyhenteellä tunnetaan Ison-Britannian johtamat nopean toiminnan joukot, joiden toiminnassa Suomikin on ollut mukana vuodesta 2017 asti. a. Kriisinhallintakeskus c. Kuinka monta hätäpuhelua Suomessa soitettiin vuonna 2024. a. Kuinka monta työtapaturmaa Suomessa sattui vuonna 2024. Ilmarinen d. a. Magnus Mali Vas tau kse t: TURVAVISA 1. D, Ruo tsi 2. Hätäkeskuslaitos b. Mikä on viimeisin Natoon liittynyt Pohjoismaa. Egyptin c. Lintu d. C, Ira nin 10. Mitä tarkoittaa englanninkielinen termi phishing. Padasjoella 4. D, 115 000 13. Kaksi c. Mikä on NordPass-nettisivuston mukaan maailman yleisin salasana. GOR 7. Evijärvelle c. Suojelupoliisi 11. A, JEF 7. Turkin b. Ähtäriin b. Valioon c. Mikä Suomen sisäministeriön alainen virasto toimii Oulussa, Kuopiossa, Porissa, Keravalla, Turussa ja Vaasassa. a. Neljä 15. 79 000 d. Laihialle 6. a. a. Missä kunnassa sijaitsee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen puolustusvoimien harjoitusalue Evo. Postiin 1. Vakoiluohjelmaa 5. 16 000 b. Islanti c. a. Sisu b. a. D, Pad asj oel la 4. Kenen auto-onnettomuudessa kuolleen Hollywood-tähden mukaan on nimetty palkki, joka estää ajoneuvon kiilautumisen rekan alle. Iranin d. 6,7 miljoonaa c. Roihu c. Sodankylään d. 115 000 13. Käärme b. D, Nel jä 15. a. a. A, 2,7 milj oon aa 3. Paul Walkerin c. Mihin kuntaan Euroopan avaruusjärjestö ESA perustaa yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa Arktisen satelliittien kalibrointija validointikeskuksen. Mikä eläin on kuvattuna ympäristövaarasta ilmoittavassa varoitusmerkissä. A, 123 456 12. Jayne Mansfieldin b. a. Alkoon b. a. Lepakko c. A, Jay ne Man sfie ldi n 14. B, Val ioo n. James Deanin d. B, Roi hu 8. Maahanmuuttovirasto d. D, Kal a 9. a. a. Ruotsi 2. 14,7 miljoonaa 3. Hämeenkyrössä c. Israelin 10. CIS c. 10,7 miljoonaa d. Oikeat vastaukset löytyvät sivun alalaidasta. Finnairiin d. Verkkourkintaa c. Kyberhyökkäystä d. EUF d. Mihin suomalaisyritykseen tehtiin joulukuussa 2024 noin 70 000 henkilöön kohdistunut tietomurto. C, Sod ank ylä än 6. password c. Minkä niminen kansallinen supertietokone valmistuu Kajaaniin tämän vuoden aikana
Ehdokasäänestys käynnistyy syksyllä – pysy kuulolla! PALKITUT JA TUNNELMIA VUOSIEN VARRELTA: finnishsecurityawards.fi 26.11.2025 Ritarihuone, Helsinki. Luvassa on tuttuun tapaan ilta täynnä säihkettä ja turvallisuusalan huippuhetkiä: palkintojenjako vuoden ansioituneimmille tekijöille, mukaansatempaavaa livemusiikkia, nauruhermoja kutkuttavaa stand upia, herkullista ruokaa ja juomaa – sekä tietenkin huikea tunnelma hyvässä seurassa. TIETOA & TAITOA! Se on aika merkitä kalenteriin varaus päivälle 26.11.2025, sillä Finnish Security Awards 2025 -palkinnot jaetaan jälleen Helsingin Ritarihuoneella
Ensinnäkin meillä on silmät ja korvat auki, tilannekuva on hyvä ja kumppanimaiden myötä aiempaakin parempi. Yhteistyö onkin yksi turvallisuuden avainasia – kuten on ollut tämän lehden kantavana teemana jo 40 vuotta. Kansallinen tilannekuva rakentuu rajavalvonnasta satelliittidataan sekä jatkuvasti tehtäviin analyyseihin. Yleinen asevelvollisuus tuottaa vuosittain uusia reserviläisiä; F-35-hävittäjät, ilmatorjunnan päivitys ja Laivue 2020-korvetit modernisoivat kalustoa, muutamina esimerkkeinä. K irjoitan tätä kolumnia toukokuun lopussa Daytonassa, Yhdysvalloissa. Uhista on puhuttava, mutta yhtä tärkeää on puhua turvallisuudesta – siitä, miksi Suomi on yksi vakaimmista maista ja miten tätä vakautta vahvistetaan joka päivä. Emme ole enää yksin. Turvattomuuspuheen sijasta tarvitsemme enemmän turvallisuuspuhetta, siis sitä miten huolehdimme turvallisuudesta ja jatkuvasti kehitämme varautumistamme. Suomen turvallisuus ja reagointikyky nojaavat siihen, että kykyä on pidetty yllä rauhan vuosinakin. Täällä on meneillään Naton parlamenttikokous, jossa Nato-maiden (ja kumppanimaiden) kansanedustajia kokoontuu yhteen keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuuspoliittisista asioista ja yhdistää Naton sisäisiä kantoja ja linjauksia tulevaan. Nato-jäsenyys. 62 3/2025 TURVALLISUUSPOLITIIKKA TURVATTOMUUDEN SIJASTA TURVALLISUUTTA Jarno Limnéll Turvallisuutemme selkärankana on poikkeuksellinen luottamus. Tämä määrätietoinen toiminta oli vahva viesti Suomesta kaikkiin ilmansuuntiin. Käsittelyssä on myös esitys, jolla nostetaan reservin yläikärajaa, mikä nostaa reservimme koon miljoonaan. Kun öljytankkeri Eagle S vaurioitti Estlink 2 -kaapelia joulupäivänä 2024, viranomaiset olivat valmiudessa: tunnistivat tapahtuvan vauriotoiminnan, ottivat aluksen haltuun ja aloittivat tutkinnan tunneissa. Tapaus näytti, että hereillä oleminen ei ole iskulause vaan arkea. Tällä on oleellinen vaikutus suomalaisten turvallisuuden tunteeseen. Yhteishenki on hyvä, vaikka toki erilaisia näkemyksiä on eri jäsenmailla. Se on kansainvälisestikin vertailtuna vahva pelote. Pohjimmiltaan kyse on nimenomaan yhteistyöstä samanmielisten ja samanlaisia arvoja kannattavien maiden välillä
Uhkiin suhtaudutaan vakavasti, mutta liiallinen uhkapuhe kannattaa pitää aisoissa – sen ei pidä lamaannuttaa, vaan motivoida. Voimaa kasvatetaan myös euroilla. Kun kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuksia kartoitetaan tai varautumislainsäädäntöä päivitetään, pöydän ääressä istuu koko yhteiskunta – jo ennen kuin mitään tapahtuu. Turvallisuus on siis enemmän kuin vastalause turvattomuuden tunteelle. Turvallisuutemme selkärankana on poikkeuksellinen luottamus. Hallitus on päättänyt nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2029 mennessä. Se on prosessi, johon Suomi sijoittaa tiedustelusta reserviin ja diplomatiasta teknologiaan. Tämä tekee pelotteestamme aiempaakin uskottavamman: mahdollinen hyökkääjä saisi vastaansa koko puolustusliiton, ei vain yhtä valtiota. Poliisi, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat nauttivat vakaata yli 90 prosentin luottamusta, ja maanpuolustustahto on Euroopan korkeimpia. Nato:n Boeing E-3A Sentry saatettuna Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjillä.. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli nojaa viranomaisten, yritysten, tutkimuslaitosten ja kansalaisten yhteistyöhön. Juuri siksi voimme todeta ilman naiivia hyväuskoisuutta: tulevaisuus on epävarma, mutta emme ole sen armoilla. Samassa yhteydessä Suomi valmistautuu irtautumaan Ottawan sopimuksesta, jolla vahvistetaan turvallisuuttamme. Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen ilmoittautuvien määrä kasvaa vuosittain, ja yhteiskunta toimii tarpeen tullen kuin valmiiksi koottu palapeli. Tätä koko yhteiskuntaa osallistavaa malliamme kadehditaan maailmalla. Päätökset kertovat realismista: turvallisuusympäristömme on epävakaa, joten pelotteen kynnystä on nostettava. Sen tietävät myös ne, jotka katsovat meitä kiikareiden toiselta puolelta. Turvallisuutta ei kuitenkaan rakenneta vain asein. Realisteja me olemme ja varaudumme. 3/2025 63 ankkuroi Suomen turvallisuuden yhteiseen puolustukseen, tuo liittolaisharjoitukset osaksi arkipäiväämme ja lisää valvontalentojen määrää Itämerellä. Suomessa turvallisuutta rakennetaan joka päivä, harkiten ja hötkyilemättä. Kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Henki on siis Suomessa vahva, ja halu huolehtia turvallisuudesta. Siksi seuraavan kerran, kun otsikot kertovat uhkista, on syytä muistaa myös tämä hiljaisen työn ääni: turvallisuus on Suomessa vahva – ja vahvistuu joka päivä
Helsingin Messukeskus Ke 8.10. FinnSec 2025 järjestetään FinnSecurity ry:n toimeksiannosta Helsingin Messukeskuksessa. Luvassa puheenvuoroja ajankohtaisista aheista alan huippunimiltä! Tapahtuman teemana on Turvallisuus on yhteisiä tekoja. klo 9–16 (afterwork klo 16–19) | To 9.10. klo 9–16 (afterwork klo 16–19) | To 9.10. klo 9–16 Yritysten ja kiinteistöjen riskienhallinta & turvallisuus Julkisen sektorin turvallisuusratkaisut | Turvallisuuspalvelut Viranomaistoiminta | Tietoja kyberturvallisuus Mari Rantanen, Suomen sisäministeri: Messujen avajaispuhe ke 8.10. klo 9–16 Yritysten ja kiinteistöjen riskienhallinta & turvallisuus Julkisen sektorin turvallisuusratkaisut | Turvallisuuspalvelut Viranomaistoiminta | Tietoja kyberturvallisuus Mari Rantanen, Suomen sisäministeri: Messujen avajaispuhe ke 8.10. Helsingin Messukeskus Ke 8.10. klo 9.30 Jere Peltonen, Puheenjohtaja, Finnsecurity ry: Turvallisuusjohtaminen muutoksessa Vincent Keyser, EMEA Sales Director, ETS-Lindgren Oy: Advanced Techniques for EMP and Tempest Critical Samaan aikaan Messukeskuksessa: Yhteistyössä: Helsingin Messukeskus 8.–9.10.2025 Koko ohjelma julkaistaan kesäkuussa pysy kuulolla!. FinnSec 2025 järjestetään FinnSecurity ry:n toimeksiannosta Helsingin Messukeskuksessa. klo 9.30 Jere Peltonen, Puheenjohtaja, Finnsecurity ry: Turvallisuusjohtaminen muutoksessa Vincent Keyser, EMEA Sales Director, ETS-Lindgren Oy: Advanced Techniques for EMP and Tempest Critical Samaan aikaan Messukeskuksessa: Yhteistyössä: Helsingin Messukeskus 8.–9.10.2025 Koko ohjelma julkaistaan kesäkuussa pysy kuulolla! Tervetuloa turvallisuuden hallinnan johtavaan ammattitapahtumaan! OHJELMASSA MUKANA: FinnSec 2025 kokoaa yhteen alan johtavat yritykset, ammattilaiset sekä yritysjohdon tutustumaan turvallisuusteknologian ja -palveluiden uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja verkostoitumaan. Tervetuloa turvallisuuden hallinnan johtavaan ammattitapahtumaan! OHJELMASSA MUKANA: FinnSec 2025 kokoaa yhteen alan johtavat yritykset, ammattilaiset sekä yritysjohdon tutustumaan turvallisuusteknologian ja -palveluiden uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja verkostoitumaan. Luvassa puheenvuoroja ajankohtaisista aheista alan huippunimiltä! Tapahtuman teemana on Turvallisuus on yhteisiä tekoja