Safetumin toimitusjohtaja Teemu Kajavan havainnot vuorokauden mittaisesta harjoituksesta VÄESTÖNSUOJA TOSITILANTEESSA Joroisten räjähdysonnettomuus käytännön oppina Riskien johtaminen muuttuvassa yhteiskunnassa vaatii uudenlaista tietopohjaa Petosriskit vaativat aktiivista havaitsemista Suomalainen väestönsuojajärjestelmä – menestystarina 1/2026
Ajat ovat paikallista aikaa. Paneelikeskustelu Nina Rahkolan johdolla 16.30–16.40 Seminaarin päätös LAIVA LÄHTEE KLO 16.45 19.30 Buffet-illallinen TORSTAI 19.3.2026 Ajat ovat paikallista aikaa. PERJANTAI 20.3.2026 07.00–10.00 Aamiainen 10.30 Laiva saapuu Helsinkiin TURVALLISTA KOTIMATKAA! Pidätämme oikeuden muutoksiin. Päivi Brunou, toimitusjohtaja, METSTA Kimmo Konkarikoski, standardointipäällikkö, PALTA 15.50–16.30 Suojaa tärkein! – Mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Ajat ovat paikallista aikaa.. Teija Suutari, tuotantoja turvallisuuspäällikkö, Kouvolan Vesi Hanna Erkinjuntti, Red Team -pääsuunnittelija, Seclion 14.00–14.30 Kahvi 14.30 Kriittisen infrastruktuurin suojaamisen työkaluja yrityksen arkeen Atte Kokkinen, varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus 15.10 Geopoliittinen murros ja vaikuttaminen – miten taipuvat strandardit. VÄESTÖNSUOJAN TOIMIVUUS RATKAISTAAN ARJESSA 11.00–12.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 12.00 Seminaarin avaus Sisäministeri Mari Rantanen Tuomas Lehmusmetsä ja Katja Ahola Yksityisen turva-alan pooli, Huoltovarmuusorganisaatio 12.20 Kun maailma järkkyy – globaali turvallisuus murroksessa Mika Aaltola, europarlamentaarikko 13.00 Suojelupoliisin ajankohtaiskatsaus Veli-Pekka Kivimäki, erikoistutkija, Suojelupoliisi 13.40–14.00 Kahvi 14.00 Hybridisodankäynti keskinäisriippuvuuksien maailmassa Jukka Savolainen, verkostojohtaja, Hybridiosaamiskeskus 14.40 GNSS-häiriöt ja PTN-tiedon varmistaminen – monijärjestelmäpaikannuksen merkitys liikenteelle ja yhteiskunnalle Sanna Sonninen, merenkulkujohtaja Liikenneja viestintävirasto Traficom 15.20 Infovaikuttaminen taskussasi Jukka Niva, Head of News Lab, Yle News and Current Affairs 16.00–16.40 Turvallisuusasiat hallitusten ja yritysjohdon agendalle Jukka Laakso, Co-founder, Louhe Oy PÄIVÄVIERAAT POISTUVAT LAIVASTA 16.45 mennessä LAIVA LÄHTEE KLO 17.00 16.40–17.15 Kahvi 17.15 Malja turvalliselle tulevaisuudelle – Turvallisuusmuseon tervehdys 17.30 Suojaa tärkein! – Verkostojen voima Harriet Lonka, dosentti, Kokonaisturvallisuus ja resilienssi 17.50–18.00 Päivän yhteenveto Katja Ahola, Tuomas Lehmusmetsä ja Nina Rahkola 20.30 Á la carte illallinen KESKIVIIKKO 18.3.2026 Ajat ovat paikallista aikaa. PERJANTAI 20.3.2026 07.00–10.00 Aamiainen 10.30 Laiva saapuu Helsinkiin TURVALLISTA KOTIMATKAA! Pidätämme oikeuden muutoksiin. Ajat ovat paikallista aikaa. Tätä et kuule muualla TURVALLISUUSSEMINAARI 18.–20.3.2026 TEEMA 2026 SUOJAA TÄRKEIN – sen aika on nyt Tätä et kuule muualla TURVALLISUUSSEMINAARI 18.–20.3.2026 TEEMA 2026 SUOJAA TÄRKEIN – sen aika on nyt Ilmoittaudu seminaariin turvallisuusseminaari.fi PERJANTAI 20.3.2026 07.00–10.00 Aamiainen 10.30 Laiva saapuu Helsinkiin TURVALLISTA KOTIMATKAA! Pidätämme oikeuden muutoksiin. 07.00–9.45 Aamiainen 10.00 Laiva saapuu Tukholmaan 10.30–11.15 Laivayhtiön turvallisuusjärjestelyt 11.15–12.00 Kahvi 12.00 The Swedish Way to Protect Energy Production in Stockholm Robert Nilsson, Chef säkerhetsenheten Säkerhetsskyddschef SE & SE Tunnlar Stockholm Exergi 12.40 Kun uhka tulee sisältä: insider-riskit, petokset ja organisaation varautuminen Jari Ala-Varvi, tietosuoja-asiantuntija, palvelupäällikkö, Opsec Oy 13.20 Kriittiset pisteet tähtäimessämme – kuinka suojaudut
Sisäministeriö on painottanut väestönsuojien toimivuutta, käyttövalmiutta ja suunnitelmallista ylläpitoa julkaisemalla uudet väestönsuojelua koskevat yleisoppaat. Keskeinen puute suomalaisessa väestönsuojelussa ei ole määräysten tai ohjeiden puute, vaan harjoittelun vähäisyys. VÄESTÖNSUOJAN TOIMIVUUS RATKAISTAAN ARJESSA Suomalainen väestönsuojajärjestelmä on historiallisesti vahva ja kansainvälisesti arvostettu. Suomalainen väestönsuojajärjestelmä on historiallisesti vahva ja kansainvälisesti arvostettu, mutta sen todellinen toimivuus ratkaistaan arjen tekemisessä. Tätä kehitystä on analysoitu myös tutkimuksessa, joka osoittaa, että Suomi on onnistunut rakentamaan kansainvälisesti poikkeuksellisen väestönsuojamallin. PÄÄKIRJOITUS 1/2026 3. Varautuminen ei ole poikkeustila, vaan osa normaalia arjen toimintaa. Ilman harjoittelua ja osaamisen ylläpitämistä väestönsuoja jää helposti suunnitelmaksi ja rakenteeksi vailla käytännön valmiutta. Suomalaisella johdolla on kehitetty väestönsuojien kansainvälisiä standardeja ja ratkaisuja, joista on muodostunut myös vientituote. Täytyy kuitenkin huomioida, että väestönsuojelu perustuu aina aikansa uhkamalleihin ja oletuksiin. Tämä koskee rakennusten omistajia, taloyhtiöitä ja kiinteistöjen ylläpidosta vastaavia toimijoita. Harjoittelu paljastaa sen, miten järjestelmät toimivat yhdessä, miten ihmiset reagoivat poikkeaviin tilanteisiin ja miten nopeasti pienet häiriöt voivat kasvaa merkittäviksi riskeiksi. Se on rakentunut sodanjälkeisistä uhkamalleista kylmän sodan aikaisiin teknisiin ratkaisuihin ja edelleen laajempaan siviiliväestön suojeluun osana kokonaisturvallisuuden mallia. Juuri siksi on erityisen tärkeää, että järjestelmä toimii uskottavasti myös kotimaassa käytännön tasolla. Väestönsuojateknologia ja siihen liittyvä suunnitteluosaaminen ovat herättäneet kiinnostusta kansainvälisesti, mikä osoittaa, että suomalaisella mallilla on laajempaa merkitystä. Väestönsuojelu on osa yhteiskunnan kriisinsietokykyä, eikä sitä voida jättää yksittäisten aktiivisten toimijoiden varaan. Vahvuus on ollut sen kustannustehokkuudessa, teknisessä johdonmukaisuudessa ja laajassa kattavuudessa. Tässä kohtaa katse kääntyy väistämättä nykypäivään ja arjen varautumiseen. Oppaissa korostuu erityisesti ennakointi. Tekninen järjestelmä, määräykset ja suunnitteluarvot heijastavat sitä todellisuutta, jossa ne on laadittu. Jyri Paasonen PÄÄTOIMITTAJA Suomalainen väestönsuojajärjestelmä on pitkän kehityksen tulos. Kun toimintaympäristö muuttuu, myös järjestelmää on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti ja päivittämään. Väestönsuoja voi olla teknisesti kunnossa ja suunnitelmat asianmukaisia, mutta ilman käytännön harjoittelua ne jäävät helposti irrallisiksi. Tämä koskee erityisesti suojien käyttöä, elinolosuhteiden hallintaa ja ihmisten toimintaa suljetuissa tiloissa. Väestönsuojan käyttöönottoa, kunnossapitoa ja pelastussuunnittelua ei voi hoitaa kriisin hetkellä, vaan vastuut, menettelyt ja osaaminen on rakennettava etukäteen. Suomalainen osaaminen väestönsuojelussa ei ole jäänyt vain kansalliseksi ratkaisuksi. Harjoittelu ei tarkoita jatkuvaa valmiustilaa, vaan hallittuja, suunniteltuja ja realistisia toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan, että ohjeet todella muuttuvat toiminnaksi
PÄÄKIRJOITUS 03 Väestönsuojan käyttöönotto 06 ja suojautuminen käytännössä – havaintoja 24 tunnin harjoituksesta Uudet väestönsuojeluoppaat selkeyttävät 10 varautumista Suomalainen väestönsuojajärjestelmä 12 – menestystarina Tiiveys ratkaisee – palo-osastointi 14 on rakenteellisen paloturvallisuuden kriittisin tekijä Joroisten räjähdysonnettomuus 16 käytännön oppina Petosriskit vaativat aktiivista havaitsemista 19 Turvallisuus syntyy laskettelukeskuksen 22 ja asiakkaiden yhteistyöllä Riskien johtaminen muuttuvassa 27 yhteiskunnassa vaatii uudenlaista tietopohjaa Ammattina turvallisuus 29 SFS 30 Turvaurakoitsijat 32 Suomen Yksityisetsivä ja Lakitoimistoliitto 34 Turvallisuusmuseo 36 Tietoturva ry 38 Finnsecurity 40 Yrityssuojeluyhdistys 42 Finnsafe 44 Turva-alan yrittäjät ry 46 TURVAVISA 47 Arkiston kätköistä 48 Turvallisuuspolitiikka 50 1/ 20 26 ISSN 1799-697X 42. vuosikerta, 6 numeroa vuodessa ILMESTYMISAIKATAULU Nro 1/2026 27.2.2026 Nro 2/2026 30.4.2026 Nro 3/2026 19.6.2026 Nro 4-5/2026 4.9.2026 Nro 6/2026 18.12.2026 KUSTANTAJA Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T & Rh) Tietopalvelu Oy PÄÄTOIMITTAJA Jyri Paasonen, jyri.paasonen@turvallisuus.com, +358 45 257 3488 TAITTO & ULKOASU Juha Jukarainen, Murra Oy PAINO Printall UUSI yhdistys esittäytyy
Joroisten räjähdysonnettomuus käytännön oppina Kaasupullojen kuljetus on merkittävä turvallisuusriski, jossa pienikin inhimillinen virhe kuljetuksessa tai käsittelyssä voi johtaa vakavaan onnettomuuteen. 16 Suomalainen väestönsuojajärjestelmä – menestystarina Väitöskirja osoittaa, että suomalainen väestönsuojajärjestelmä on toimiva, mutta vaatii päivitystä vastaamaan nykyisiä uhkia. 6 Väestönsuojan käyttöönotto ja suojautuminen käytännössä – havaintoja 24 tunnin harjoituksesta SUOJA26-harjoitus osoitti, että väestönsuojan toimivuus todellisessa tilanteessa vaatii toimivaa tekniikkaa, ennakkosuunnittelua ja selkeää johtamista. 19 Petosriskit vaativat aktiivista havaitsemista Merkittävät petokset syntyvät tyypillisesti järjestelmällisten valvontapuutteiden seurauksena ja edellyttävät ennakoivaa seurantaa, jossa hyödynnetään systemaattista analytiikkaa ja tekoälyä. Riskien johtaminen muuttuvassa yhteiskunnassa vaatii uudenlaista tietopohjaa Synteettiseen väestömalliin perustuva ennustaminen mahdollistaa riskien ja niiden kustannusvaikutusten ennakoivan, paikkatarkan johtamisen väestörakenteen muuttuessa. 27 12
VÄESTÖNSUOJAN KÄYTTÖÖNOTTO JA SUOJAUTUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ – HAVAINTOJA 24 TUNNIN HARJOITUKSESTA Jyri Paasonen Väestönsuoja on monelle tuttu tila, mutta harva on koskaan joutunut ottamaan sitä todelliseen käyttöön tai viettämään siellä vuorokautta. ORGANISAATIO 6 1/2026
Harjoituksen toteuttamiseen osallistuivat Safetum Oy, Helsingin pelastusliitto sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy, ja mukana oli 40 vapaaehtoista asukasta, jotka ottivat Helsingissä sijaitsevan asuinkerrostalon väestönsuojan käyttöön ja suojautuivat sinne yhtäjaksoisesti 24 tunnin ajaksi. Jo tässä vaiheessa konkretisoitui se, kuinka paljon aikaa ja työtä pelkkä suojan vapauttaminen käyttöönsä vaatii. SUOJA26-harjoitus, joka toteutettiin 17.–18.1.2026, tarjosi harvinaisen mahdollisuuden tarkastella väestönsuojelua käytännössä tilanteessa, jossa ohjeet ja suunnitelmat siirtyvät konkreettiseksi toiminnaksi. Harjoituksessa oli mukana myös Safetumin toimitusjohtaja Teemu Kajava , joka seurasi suojan käyttöönottoa ja suojautumista läheltä sekä arvioi väestönsuojan toimivuutta käytännön, ei vain teknisen vaatimustenmukaisuuden, näkökulmasta. Kajavan mukaan jo tämä alkuvaihe osoitti selvästi, kuinka ratkaiseva merkitys ennakkosuunnittelulla on. Toiminnan painopiste on arjen turvallisuudessa ja poikkeustilanteisiin varautumisessa kiinteistöjen todellisessa toimintaympäristössä. Suojautumisen aluksi osallistujat pystyttivät väestönsuojan varusteet käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Tämä lähtökohta oli tietoinen valinta, sillä se vastaa valtaosan suomalaisista väestönsuojista todellista käyttötilannetta. Harjoitus tuotti arvokasta tietoa siitä, miten väestönsuojan käyttöönotto ja suojautuminen toteutuvat todellisissa olosuhteissa. Käyttöönotto eteni vaiheittain ja suunnitelmallisesti. Teemu Kajava. Yritys osallistuu myös turvallisuutta koskevaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa ja tuo käytännön näkökulmaa väestönsuojelun ja kiinteistöturvallisuuden kehittämiseen. Väestönsuoja otettiin aidosti käyttöön, ja suojautuminen toteutettiin olosuhteissa, jotka toivat esiin sekä tekniset että inhimilliset haasteet sellaisina kuin ne todellisessa tilanteessa ilmenisivät. Yrityksen toiminta kattaa kiinteistöjen paloturvallisuuteen, pelastussuunnitteluun, väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyvät asiantuntijatehtävät. Harjoituksessa käyttöönotto sujui kohtuullisen tehokkaasti, Safetum Oy Safetum Oy on vuonna 2012 perustettu suomalainen paloturvallisuuden ja varautumisen asiantuntijayritys, joka toimii kiinteistöjen turvallisuuden parissa koko Suomessa. Tilaan asennettiin sulkuteltta sisäänkäynnin eteen, käymälät sekä väestönsuojan kerrossängyt. Paperilla oleva käyttöönottosuunnitelma ei itsessään tee mitään, mutta ilman sitä toiminta ajautuu nopeasti improvisoinniksi. Käytännössä moni oletus, joka ohjeissa vaikuttaa itsestään selvältä, osoittautuu vasta käytännössä testattavaksi. Safetum toimii useiden erityyppisten kiinteistöjen parissa ja sen asiantuntijoilla on käytännön kokemusta paloturvallisuuden ja varautumisen kysymyksistä sekä normaalioloissa että harjoituksissa ja poikkeustilanteisiin varautumisessa. Ennen suojautumista tila jouduttiin tyhjentämään varastoiduista tavaroista ja varastorakenteet purkamaan. Jos kukaan ei tiedä, mitä tekee, missä järjestyksessä ja kenen vastuulla eri vaiheet ovat, syntyy nopeasti viivästyksiä ja virheitä, joilla voi olla vakavia seurauksia. Kyseessä ei ollut erityisesti harjoitusta varten rakennettu tai varusteltu tila, vaan tavallinen asuinrakennuksen väestönsuoja, joka toimi normaalioloissa irtaimistovarastona. U seimmille väestönsuoja on arjessa varasto, tekninen tila tai paikka, johon liittyy lähinnä teoreettinen käsitys poikkeusolojen varautumisesta. Kyse ei ollut simulaatiosta tai demonstraatiosta, jossa lopputulos olisi ollut ennalta tiedossa. Väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen ei ole itsestään selvää Harjoitus teki näkyväksi sen, kuinka vaativa ja moniulotteinen prosessi väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen todellisuudessa on. Ilman osaavaa kenttäjohtoa ja ammattimaista urakointiosaamista suojan käyttöönotto ei todennäköisesti olisi onnistunut vaaditussa aikataulussa tai suojan käyttö olisi ollut turvallisuuden näkökulmasta puutteellista. 1/2026 7. Harjoituksen lähtökohdat ja toteutus Harjoituksen väestönsuojana toimi hyvin tyypillinen, noin 50 neliömetrin kokoinen asuinrakennuksen väestönsuoja. Yrityksen asiantuntijat osallistuvat muun muassa väestönsuojien käyttöönottoon, kunnossapitoon ja harjoitustoimintaan sekä pelastussuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen. Kajava kiinnitti huomiota siihen, että väestönsuojan käyttöönottoa pidetään usein yksinkertaisena teknisenä toimenpiteenä, vaikka todellisuudessa kyse on kokonaisuudesta, joka edellyttää johtamista, järjestystä ja selkeitä vastuita
Jos ilmanvaihtoa ei pystytä käyttämään luotettavasti myös sähkökatkon aikana, suojaa ei voida käyttää tilanteen vaatimalla tavalla. Kyse ei ole epämukavuudesta tai asumisviihtyvyydestä, vaan suoraan suojautujien terveydestä ja hengissä pysymisestä. Jos väestönsuojassa kukaan ei tunne suojan järjestelmiä tai käyttöönottoa, suojakohtaisen ja kuvallisen käyttöönottosuunnitelman merkitys korostuu ratkaisevasti. koska mukana oli väestönsuojelualan harrastajia ja ammattilaisia. Tämä ei kuitenkaan vastaa useimpien asuinkiinteistöjen todellisuutta. Tilanne rauhoittui, kun joku suojautujista otti johtajuuden tilanteessa. Hengenvaaralliset havainnot ilmanvaihdosta Ilmanvaihtoon liittyvät riskit konkretisoituivat harjoituksessa myös hiilidioksidipitoisuuksien nousuna. Ilmanvaihto, sähkökatkot ja fyysiset rajat Harjoituksen aikana tapahtuneet sähkökatkot nostivat esiin väestönsuojien kriittisen haavoittuvuuden. Tämä herättää perustellun kysymyksen siitä, vastaako väestönsuojien tekninen varustelu niitä olosuhteita, joissa suojia todellisuudessa saatetaan joutua käyttämään. Tämä on erityisen ongelmallista kemikaalisten vaarojen kaltaisissa tilanteissa, joissa suojautumisen tehostaminen tai päättäminen edellyttää täsmällistä tietoa ulkoisista olosuhteista. Ilmanvaihtokoneiden hetkellinen sammuttaminen ja ongelmat niiden uudelleenkäynnistymisessä johtivat nopeasti pitoisuuksien kohoamiseen tasolle, joka olisi todellisessa tilanteessa vaarantanut suojautujien terveyden jo lyhyessä ajassa. Viestiyhteydet ja tilannekuvan merkitys Viestiyhteyksien toimivuus osoittautui harjoituksessa keskeiseksi tekijäksi suojautumisen onnistumiselle. Tämä osoittautui nopeasti fyysisesti raskaaksi ja kuormittavaksi tehtäväksi. Johtaminen ja organisoituminen ratkaisevat Harjoituksen aikana suojaan kohdistetut tehtävät, kuten sähkökatkot ja kemikaalisen vaaran tilanne, aiheuttivat alkuvaiheessa hieman hämmennystä suojautujien keskuudessa. Kajavan mukaan väestönsuoja ilman toimivia viestiyhteyksiä muuttuu helposti suljetuksi tilaksi, jossa päätöksenteko perustuu arvailuun eikä aitoon tilannekuvaan. Käsikäyttö ei välttämättä onnistu liikuntarajoitteisilta, senioreilta eikä lapsilta erityisesti tilanteessa, jossa suojautuminen kestää pitkään. Kajavan mukaan johtajuus Kun suojautujat muodostivat selkeän roolituksen, työnjaon ja päivittäisen rytmin, suojautumisen turvallisuus ja toimivuus paranivat selvästi. Kajavan mukaan käsikäyttöinen ilmanvaihto on teoriassa toimiva varajärjestelmä, mutta käytännössä sen soveltuvuus on rajallinen. Jos suojan sisällä ei ole ajantasaista tietoa suojan ulkopuolella vallitsevasta tilanteesta, suojautujat eivät kykene tekemään oikea-aikaisia ja oikeansuuntaisia päätöksiä. Harjoituksessa käytetty erillinen hiilidioksidipitoisuuksia mittaava mittari mahdollisti tilanteen havaitsemisen ja seuraamisen, mutta todellisessa tilanteessa vastaavaa tietoa ei välttämättä olisi saatavilla, koska väestönsuojan varusteisiin ei kuuluu hiilidioksidipitoisuuksien mittaamiseen kykeneviä laitteita. hengenvaaralliset. Sähkön katketessa väestönsuojan ilmanvaihtokonetta jouduttiin käyttämään käsikäytöllä kampea pyörittämällä. Ilmanvaihdon puute tekee olosuhteista nopeasti 8 1/2026
Vuorokauden mittainen suojautuminen toi esiin fyysisen ja psyykkisen kuormituksen, unen puutteen ja ahtauden vaikutukset, joita ei voida täysin ymmärtää ilman käytännön kokemusta. Sulkuteltan rakentaminen. Harjoitus osoitti konkreettisesti, että väestönsuojelu on moniulotteinen kokonaisuus, jossa tekniset järjestelmät, sähkönsaanti, ilmanvaihto, viestintä, johtaminen ja inhimillinen jaksaminen kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Kun suojautujat muodostivat selkeän roolituksen, työnjaon ja päivittäisen rytmin, suojautumisen turvallisuus ja toimivuus paranivat selvästi. Kajavan mukaan harjoituksen suurin anti oli siinä, että se pakotti kohtaamaan todelliset rajoitteet. Ne paljastavat heikkoudet ajoissa ja tarjoavat mahdollisuuden kehittää väestönsuojelua todellisten käyttötilanteiden ehdoilla, ei oletusten varassa. Mitä opittiin. Harjoitus vahvisti sen, että käyttöönottosuunnitelmat, kunnossapito, viestintäratkaisut ja harjoittelu eivät ole muodollisuuksia, vaan suoraan turvallisuuteen ja henkeen vaikuttavia tekijöitä. Tämä korostaa sitä, että väestönsuojelu on myös sosiaalinen ja organisatorinen kysymys. Ohjeet ja suunnitelmat luovat kehyksen, mutta vasta harjoitus paljastaa, miten ihmiset, järjestelmät ja olosuhteet toimivat yhdessä. 1/2026 9. ei perustunut muodolliseen asemaan tai ennalta nimettyyn rooliin, vaan kykyyn hahmottaa kokonaisuus ja ohjata toimintaa rauhallisesti. Tekninen järjestelmä ei yksin takaa turvallisuutta, jos ihmiset eivät kykene toimimaan yhdessä järjestelmällisesti. Harjoitus vahvisti sen, että käyttöönottosuunnitelmat, kunnossapito, viestintäratkaisut ja harjoittelu eivät ole muodollisuuksia, vaan suoraan turvallisuuteen ja henkeen vaikuttavia tekijöitä. Juuri siksi realistiset harjoitukset ovat korvaamattoman arvokkaita
Yhteinen lähtökohta kaikissa oppaissa on se, että varautuminen ei synny kriisin hetkellä, vaan normaalioloissa tehtävien ratkaisujen kautta. Oppaan keskeinen viesti on, että väestönsuojan käyttöönotto edellyttää ennakollista suunnittelua, selkeitä vastuita ja dokumentoituja toimintamalleja. Väestönsuojan kunnossapito ja toimintakunnon tarkastus Väestönsuojan kunnossapito ja toimintakunnon tarkastus -yleisopas keskittyy väestönsuojien teknisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja varmistamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään määräaikaiseen toimintakunnon tarkastukseen, joka on tehtävä vähintään kymmenen vuoden välein. Viranomaiset tiedottavat asiasta etukäteen, mutta suojautumisen sujuvuus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin rakennuksen omat menettelyt ja vastuut on suunniteltu etukäteen. Opas tuo esiin myös sen, että väestönsuojaan siirtyminen ei tapahdu äkillisesti tai ilman ennakkotietoa. Oppaat on suunnattu erityisesti rakennusten omistajille, taloyhtiöille ja kiinteistöjen ylläpidosta vastaaville tahoille, mutta ne tarjoavat hyödyllistä ohjeistusta myös pelastusja turvallisuusalan ammattilaisille. Oppaassa korostetaan, että väestönsuojan käyttösuunnitelma tulee laatia etukäteen ja liittää osaksi rakennuksen pelastussuunnitelmaa. Tämä edellyttää muun muassa vastuuhenkilön nimeämistä, huoltotoimenpiteiden suunnitelmallista toteuttamista sekä tarkastusten kirjaamista. Ratkaisevaa on se, että suoja voidaan palauttaa nopeasti alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. 10 1/2026. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suojan käyttöönoton vaiheet, vastuuhenkilöt, teknisten järjestelmien käyttötavat sekä tilojen valmistelu on määritelty jo normaalioloissa. Väestönsuojien käyttö ja käyttöönotto Väestönsuojien käyttö ja käyttöönotto -yleisopas keskittyy siihen, miten väestönsuoja otetaan hallitusti ja turvallisesti käyttöön tilanteessa, jossa viranomaiset kehottavat suojautumaan. Rakennuksen omistajalla on vastuu siitä, että väestönsuoja on jatkuvasti sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa käyttöön ilman viivettä. Sisäministeriö on julkaissut kolme uutta väestönsuojelua koskevaa yleisopasta, joiden tavoitteena on parantaa väestönsuojien toimivuutta, käyttövalmiutta ja suunnitelmallista ylläpitoa. VÄESTÖNSUOJELU UUDET VÄESTÖNSUOJELUOPPAAT SELKEYTTÄVÄT VARAUTUMISTA – KÄYTÄNNÖN OHJEITA KIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE JA TOIMIJOILLE Laura Paasonen ja Jyri Paasonen S isäministeriön väestönsuojelua koskevat yleisoppaat vastaavat konkreettiseen tarpeeseen: väestönsuojat ovat keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta, mutta niiden käytön suunnittelu, kunnossapito ja vastuunjako eivät ole aina olleet riittävän selkeitä arjen tasolla. Oppaassa painotetaan, että väestönsuoja ei ole vain fyysinen tila, vaan kokonaisuus, jonka toimivuus edellyttää säännöllistä huoltoa, tarkastuksia ja järjestelmällistä dokumentointia. Ilman tätä valmistelua käyttöönotto viivästyy helposti juuri silloin, kun aikaa ei ole käytettävissä
Ne tukevat sekä käytännön toimintaa että laajempaa kriisinkestävyyden rakentamista ja muistuttavat siitä, että tehokas varautuminen on pitkälti arkisten päätösten ja jatkuvan huolellisuuden tulosta. Kokonaisuutena uudet yleisoppaat tarjoavat selkeän ja ajantasaisen viitekehyksen, jonka avulla väestönsuojien käyttö, kunnossapito ja suunnittelu voidaan toteuttaa hallitusti ja yhdenmukaisesti. Tämä on sallittua, kunhan käyttö ei estä suojan käyttöönottoa eikä heikennä sen teknistä toimintaa. Se, että suojia käytetään varastoina tai muuhun tavanomaiseen toimintaan, ei ole ongelma sinänsä, kunhan toimintakunto ja käyttöönoton edellytykset säilyvät. Tässä mielessä niiden merkitys on ennen kaikkea ohjaava ja käytännöllinen. Tämä realismi tekee oppaista aidosti sovellettavia eikä vain teoreettisia ohjeita. Oppaat täsmentävät olemassa olevia vastuita, velvollisuuksia ja hyviä käytäntöjä tavalla, joka on helposti sovellettavissa kiinteistöjen arkeen. Tässä mielessä väestönsuojelu on osa laajempaa turvallisuuskulttuuria, jossa ennakointi, osaaminen ja vastuunjako kulkevat käsi kädessä. Pelastussuunnitelman yleisopas Pelastussuunnitelman yleisopas tarkastelee väestönsuojaa osana laajempaa turvallisuuden ja varautumisen kokonaisuutta. Opas ohjaa pelastussuunnitelman laatimista, päivittämistä ja ylläpitoa siten, että se tukee käytännön toimintaa erilaisissa häiriöja poikkeustilanteissa. Yksittäinen osa-alue ei riitä, vaan väestönsuojelu rakentuu näiden yhteisvaikutuksesta. Väestönsuojia käytetään usein normaalioloissa varastoina tai muina tiloina. Samalla oppaat vahvistavat käsitystä väestönsuojista elävänä osana rakennusten normaalia käyttöä. Väestönsuojelu ei ole vain tekninen tai operatiivinen kysymys, vaan osa kiinteistön riskienhallintaa, vastuullista johtamista ja varautumista poikkeusoloihin. 1/2026 11. Pelastussuunnitelman yleisopas nostaa esiin myös koulutuksen ja harjoittelun merkityksen. Vastuiden nimeäminen, huoltokäytäntöjen dokumentointi ja suunnitelmien päivittäminen ovat samalla keinoja osoittaa huolellisuutta ja hyvää hallintoa. Oppaat korostavat rakennuksen omistajan ja haltijan vastuuta tavalla, joka on merkityksellinen myös hallinnon ja johtamisen näkökulmasta. Keskeinen viesti kaikissa oppaissa on ennakoinnin merkitys. Oppaassa korostetaan, että pelastussuunnitelma ei ole pelkkä viranomaisvaatimuksen täyttämistä varten laadittu asiakirja, vaan käytännön työkalu, joka tukee päätöksentekoa ja toimintaa silloin, kun tilanne on kaikkein haastavin. Ratkaisevaa on se, että suoja voidaan palauttaa nopeasti alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Suunnitelmat ovat vaikuttavia vain, jos ne tunnetaan ja niitä osataan soveltaa käytännössä. Käyttö ja käyttöönotto edellyttävät etukäteen laadittuja toimintamalleja, kunnossapito jatkuvaa huomiota tekniseen toimintakykyyn ja pelastussuunnitelma kokonaisvaltaista turvallisuusajattelua. Yleisoppaat muodostavat kokonaisuuden Uudet yleisoppaat muodostavat kokonaisuuden, joka selkeyttää väestönsuojien roolia osana kokonaisturvallisuutta ja käytännön varautumista. Väestönsuojan toimivuus ei synny kriisitilanteessa, vaan normaalioloissa tehdyistä ratkaisuista, dokumentoiduista suunnitelmista ja säännöllisestä kunnossapidosta. Väestönsuojan käyttöä ja kunnossapitoa koskevat suunnitelmat muodostavat olennaisen osan tätä kokonaisuutta. Opas huomioi myös käytännön arjen realiteetit
Tutkimus perustuu noin 200 asiakirjan sekä noin 300 teknistieteellisen lähteen kvalitatiiviseen analyysiin. Väestönsuojat perustuvat lakeihin, asetuksiin ja teknisiin määräyksiin. Viitekehyksenä on suurten teknisten järjestelmien (LTS) perspektiivi. Täyden mittakaavan väestönsuojien käyttökokeiden analyysi on kvantitatiivinen. Ensimmäinen periodi nosti kaasusuojelun aktiiviseksi 1950-luvun hermokaasujen kehityksen myötä. TUTKIMUS 12 1/2026. Naton ja Varsovan liiton välinen mahdollinen ydinsota nousi esiin viimeisen kerran Euro-ohjuskriisin aikana 1980-alkupuolella. Sille kuvaavaa oli painopisteen siirtyminen siviiliväestönsuojeluun (civil protection) laajemmin, mukaan lukien luonnonkatastrofit. Tämä osin aiheuttaa jännitteitä päättäjien, viranomaisten ja suojateollisuuden välille. Rakennusliikkeet olivat haluttomia rakentamaan suojia 1950-1960-lukujen rakennusbuumin aikana. Suurimmaksi uhkaksi koettiin radioaktiivinen laskeuma lähialueilta, jos ydinsota syttyy. Sääntelyn aikajanaa seuraamalla ja teknisten muutosten analyysin ja luokittelun avulla löydettiin neljä eri periodia. Kokeissa suojat olivat miehitetty täyteen kapasiteettiin, kaikki suojapaikat olivat käytössä. Väitöskirja koostuu kolmesta erillisestä tapaustutkimuksesta, jotka muodostavat kokonaisuuden asevaikutuksilta suojautumisen sekä suojaympäristön olosuhteiden turvallisen hallinnan kannalta. Suojien sääntelyn kehittymiseen vaikuttivat kunkin aikakauden sotilaallisten uhkamallien arviot, halu turvata väestö asevaikutuksilta mahdollisen sodan aikana kustannustehokkaasti sekä tarjota kohtuullisen turvallinen ja terveellinen, joskin epämukava ympäristö suojautumisen aikana. LTS-perspektiivi painottaa uhkamallien sosioteknistä luonnetta. Tutkimus toi esiin mielenkiintoisen havainnon. Suurien, monelle kiinteistölle tarkoitettujen yhteisväestönsuojien rakentaminen ei perustunut parempaan suojauskykyyn vaan kaavoitukseen. Nämä periodit ovat osin päällekkäisiä, mutta vallitseva uhkamalli oli löydettävissä. Tutkimus kattaa seitsemän vuosikymmenen ajanjakson nykyiseen voimassa olevaan säädöspohjaan asti. Uhkamallit ovat oman aikakautensa tuotteita. Siksi Helsingissä kaupunki rahoitti ja rakennutti isot kalliosuojat, jotka osakkaina olevat taloyhtiöt maksoivat jälkikäteen. Ensimmäisen tapaustutkimuksen Suomalainen väestönsuojajärjestelmä tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun kokonaisturvallisuuden malliin. Neljäs periodi on nimetty ”monimuotoisiksi uhkiksi”. Väestönsuojajärjestelmään ja sen kehitykseen vaikuttavat monet intressiryhmät ja toimijat. Uusiin uhkiin vastaaminen johtaa monesti sääntelyn kerrostumiseen, jossa voi olla myös ristiriitoja. Nämä korjataan ja harmonisoidaan tyypillisesti lakireformien yhteydessä noin kymmenen vuoden välein. SUOMALAINEN VÄESTÖNSUOJAJÄRJESTELMÄ – MENESTYSTARINA Pekka Kyrenius V äittelin Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa viime vuonna väitöskirjalla The Finnish Civil Defence shelter system Evolution of the regulation and technical specification 1954-2011. Kolmas kausi nosti ydinsodan mahdollisuuden esiin. Tutkimus on osa laajempaa kriittisen infrastruktuurin keskustelua siitä, miten koko väestö voidaan kustannustehokkaasti suojata sodan aikana osana kokonaisturvallisuuden mallia. Uhkamallit ja tekniset ratkaisut peilaavat oman aikakautensa tulkintoja Ensimmäisessä tapaustutkimuksessa tarkasteltiin asevaikutuksilta suojautumisen kehittymistä analysoimalla uhkamallien ja teknisten ratkaisujen kehityksen vuorovaikutusta. Väitöskirjan tavoitteena oli ymmärtää, miten suomalainen väestönsuojajärjestelmä on kehittynyt ja muuttunut nykyiseen muotoonsa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sääntely saa aikaan muutoksia hillitsevän järjestelmän, joka ”liike-energiansa (momentum)” vuoksi on jähmeä. Toinen kausi nosti ilmasuojelun kylmän sodan aikaisten strategisten ilmapommitusten vuoksi keskiöön
Ukrainan sodan opit on syytä ottaa huomioon, kun koko suojautumisen paradigmaa uudistetaan. Satsaukset tutkimukseen ovat silti Suomessa pieniä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Pekka Kyrenius. 1/2026 13. Tämä käynnistynee pelastuslain uudistuksen yhteydessä 2026. Suomalaiset täyden mittakaavan kokeet osoittivat, että suunnittelun lähtöarvoina käytetyt ilmamäärät ovat riittäviä ja turvallisia riittävällä marginaalilla. Tulevaa ilmaa käytetään jäähdyttämisen konvektion (virtaava viileämpi ilma viilentää) avulla ja suojan rakenteita passiiviseen jäähdytykseen. Suodatusta tulee käyttää vain, jos sitä ehdottomasti tarvitaan. Johtopäätökset ja yhteiskunnallinen merkitys Väitöskirjan keskeinen viesti on, että suomalainen väestönsuojajärjestelmä tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun kokonaisturvallisuuden malliin. Suojissa ei varsinaisesti ole lämmön säätelyä. Tämän tapaustutkimuksen tärkein tulos on suojan oikean käyttötavan painottaminen. Tämä olisi tarpeen päivittää kaikkiin käyttöohjeisiin. Tällöin ilman lämpötila on noussut suojakokeissa + 28 ℃ ja suhteellinen kosteus RH 80 prosenttia. Ongelmaksi nousee sulkuja suodatustiloissa nopeasti nouseva lämpötila ja ilman kosteus. Suojassa on kuumaa, kosteaa, ahdasta, haisevaa, meluisaa, mutta silti turvallista. Silloin hikoilu ei enää viilennä vaan hiki jää pisaroiksi ihon pinnalle. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta ymmärretään paremmin väestönsuojien käytön ja suunnittelun perusteita. Väitöskirjan viesti on vahva: Suomi kansakuntana halua profiloitua yhtenä kansainvälisesti merkittävänä väestönsuojien rakentajana. Siksi suojaan pitää tuoda ulkoa korvaavaa ilmaa ja poistaa käytetty ilma. 1960-luvulla tehty tietoinen valinta rakentaa kustannustehokkaita suojia, joissa on kohtuullinen suojaustaso ja kelvolliset suojautumisolosuhteet, peilaa suomalaista teknologista tyyliä. Kokeita on myös keskeytetty tästä syystä. Tämä tehdään suojan omalla ilmavaihtolaitteella, joka on sähkön saatavuudesta riippumaton. Ihmisen peruselintoiminnot tuottavat koko ajan uloshengitysilmaan hiilidioksidia, joka on suljetussa tilassa vaarallista. Tällöin ilmavirta on riittävä ylläpitämään hieman mukavampia olosuhteita. Tärkein tulos oli, että 1980-luvulta peräisin olevia suunnittelun taulukkoarvoja tulee uudelleenarvioida ja korjata. Tämä on todennettu suojakokeilla. johtopäätös on selvä: suomalainen väestönsuojajärjestelmä on saavuttanut oman teknologisen tyylinsä. Väitöskirja tarjoaa ensimmäisen suomalaisen väitöstutkimustasoisen arvion väestönsuojien sääntelystä ja teknologiasta. Tulokset osoittivat, että hengitysilman käsittely on kriittistä molemmista näkökulmista. Tämä kolmas tapaustutkimus käsitteli suojautujien elintoimintojen ylläpitoa. Esimerkiksi pelkkä räjähdystai sortumasuojaus ei riitä, jos suojassa ei voi terveellisesti ja turvallisesti oleskella. Suojautujien hengitysilman hallinta Toinen tapaustutkimus sitoo yhteen ensimmäisen tapaustutkimuksen asevaikutuksilta suojautumisen ja suojautujien elintoimintojen (life support) ylläpitämisen. Suojaa tulee käyttää pääsääntöisesti ohituskäytöllä, jossa ei käytetä suodatusta. Ilmaston lämpeneminen lisää tämän ongelman vaikutusta. Siitä huolimatta suunnittelun lähtöarvot tarvitsevat uudelleenarviointia. Jos juomavettä on tarpeeksi, ihmisen lämmönsäätöä auttaa hikoilun viilentävä vaikutus. Yleensä se tehdään vain viranomaismääräyksestä. Suojassa on epämukavaa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vaikka järjestelmän pohja on kunnossa, muuttuneet uhkat ja 1980luvun käsikirjamainen suunnittelu vaativat uudelleenarviointia. Suojan lämpötilan hallinta suojautumisjaksojen aikana Kolmannessa tapaustutkimuksessa tarkasteltiin suojan lämpötaloutta käytön aikana. Suojautujat ovat lämmön suurin lähde, ihmisen hukkateho on noin 120 W lepotilassa
Palo ei kuitenkaan leviä ainoastaan kiinteissä materiaaleissa. Selvityksen keskeinen viesti on pysäyttävä: palo-osastointien ongelmat eivät koske vain vanhaa rakennuskantaa. Monessa kohteessa palo-osastointi oli olemassa vain muodollisesti – rakenteellinen ajatus oli tunnistettavissa, mutta savukaasujen kannalta osastointi oli käytännössä merkityksetön. Juuri tästä syystä palo-osastointi ei ole vain seinien ja välipohjien paloluokkakysymys, vaan ennen kaikkea tiiveyskysymys. Tyypillisiä puutteita olivat epätiiviit seinä–vesikattoliitokset, osastoivien rakenteiden katkeaminen räystäskoteloissa sekä läpiviennit, joita ei ollut tiivistetty paloteknisesti hyväksyttävällä tavalla. 14 1/2026. On täysin kiistatonta, että palo-osastoinnin toteuttamisessa on paljon puutteita suomalaisessa rakentamisessa. Tutkimusnäyttö on yksiselitteinen: palo-osastointi pettää liian usein Havainto palo-osastointien puutteista ei perustu yksittäisiin kokemuksiin. Yksi rako riittää – paine tekee savusta armottoman Palo-osastoinnin toimivuuden kriittisin edellytys on tiiveys. Yksikin rako – sormenpään tai tulitikkurasian kokoinen – riittää päästämään kuumat palokaasut osastoivan rakenteen läpi ja tekemään koko osastoinnista savun kannalta merkityksettömän. TIIVEYS RATKAISEE – PALO-OSASTOINTI ON RAKENTEELLISEN PALOTURVALLISUUDEN KRIITTISIN TEKIJÄ Jyri Paasonen P alokaasut kulkeutuvat pienistäkin raoista, epäjatkuvuuskohdista ja huonosti tiivistetyistä liitoksista. Suomen Palopäällystöliiton ja pelastuslaitosten toteuttama selvityshanke Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuus julkaistiin vuonna 2025. Todellisessa tulipalossa vaarallisinta ja nopeinta on palon leviäminen palokaasuissa. Pelastajien käytännön kokemukset ja niitä tukevat tilastot osoittavat, että savukaasut pääsevät erittäin usein leviämään palo-osastosta toiseen juuri epätiiviisti eli huonosti rakennettujen palo-osastoivien rakenteiden takia”, korostaa koulutusjohtaja Tomi Timonen Suomen Palopäällystöliitosta. Asuinrakennuksissa palo-osastointi tarkoittaa käytännössä palon ja savun leviämisen estämistä huoneistosta toiseen sekä yhteistiloista – kuten porrashuoneesta, varastoista, autotallista tai pannuhuoneesta – varsinaisiin asuintiloihin. Tulokset olivat huolestuttavia. Oikein mitoitettu rakenne menettää merkityksensä välittömästi, jos savu pääsee kiertämään sen ohi. Sen tehtävänä on estää palon ja erityisesti savun leviäminen tilasta toiseen. ”Savu on tulipalossa vaarallisinta: se kulkeutuu nopeasti, täyttää tilat ja syttyessään levittää paloa erittäin nopeasti. Kun osastointi toimii, palo pysyy rajattuna ja ihmisillä on aikaa poistua turvallisesti. Merkittävässä osassa tarkastelluista kohteista palo-osastointi ei ollut rakenteellisesti jatkuva eikä riittävän tiivis. Selvitys kohdistui alle 10 vuotta vanhoihin suomalaisiin rivitaloihin ja tarkasteli erityisesti yläpohjia, jotka ovat paloteknisesti kriittisiä mutta rakentamisessa usein vaikeasti hallittavia kokonaisuuksia. PALOTURVALLISUUS Rakennusten paloturvallisuuden perusta on toimiva ja tiivis palo-osastointi. Puutteita esiintyy myös uusissa, määräysten mukaan suunnitelluissa rakennuksissa, jos toteutus ja valvonta eivät ole riittäviä
Tästä syystä esimerkiksi kerrostalossa tulipalon havaittaessa oman asunnon oven sulkeminen on yksi tärkeimmistä suojatoimista. Sen ensisijainen tarkoitus on suojata ihmisiä. Palon alkuvaiheessa syntyvä paine voi kasvaa niin voimakkaaksi, että se vaikeuttaa oven avaamista ja siten turvallista poistumista tilasta. Tulipalon alkuvaiheessa huonetilaan syntyy nopeasti ylipaine, joka pakottaa palokaasut liikkeelle. Juhan-Petteri Laakso / SPPL ! ! 1/2026 15. Rakentajilta vaaditaan ammattiylpeyttä ja moraalia toteuttaa suunnitelmat tinkimättä, sillä palo-osastointi luo palon leviämiselle rakenteellisen esteen ja tiiveys tekee tästä esteestä toimivan. Tämä ilmiö on tunnistettu myös tutkimuksessa, kuten Aalto-yliopiston viime vuosien tutkimuksissa. Paineen vaikutus selittää, miksi palo-osastoinnin tiiveys on niin ratkaiseva. Taloyhtiöiden on puolestaan järkevää varmistaa palo-osastointien kunto jo ensimmäisessä vuositarkastuksessa, jotta puutteet voidaan korjata rakennuttajan vastuulla. Vanhemmissa rakennuksissa palo-osastointien tulisi kuulua määräaikaisiin tarkastuksiin samalla tavoin kuin esimerkiksi vesikaton tiiveys. Jos palo-osastointi ei ole tiivis, savu voi levitä naapuritiloihin ja porrashuoneisiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa paloa, usein ennen kuin paloa on edes havaittu laajemmin. Kun savun pääsy porrashuoneisiin ja naapuritiloihin estyy, poistumisreitit pysyvät käyttökelpoisina ja pelastushenkilöstö voi toimia turvallisemmin. Kasvava paine ohjaa savukaasut etsimään pienimmätkin vuodot rakenteissa. Kuumat palokaasut leviäisivät palotilanteessa välittömästi naapurin puolelle levittäen samalla tulipalon. Osastoivien rakenteiden tiiveysvaatimusta on vaikea mieltää ilman riittävää ymmärrystä palon leviämisestä ilmiönä. ”On täysin kiistatonta, että palo-osastoinnin toteuttamisessa on paljon puutteita suomalaisessa rakentamisessa. Juhan-Petteri Laakso / SPPL Palo-osastoiva seinä on rakennettu vesikattoon asti, mutta valon loistaminen ruoteiden välistä paljastaa, että ruoteista puuttuu tiivistys. Tämän kuvan palo-osastoiva seinä ei enää toimi, koska läpivientiä ei ole tiivistetty, ja palokaasut pääsisivät palotilanteessa kulkemaan aukosta seinän toiselle puolen levittäen mukanaan tulipalon. Palo-osastointi suojaa ennen kaikkea ihmisiä Tiivis palo-osastointi ei suojaa vain rakennetta ja omaisuutta. Suljettu ovi katkaisee savun kulkureitin ja varmistaa, että palo-osastointi toimii suunnitellulla tavalla. Tästä syystä suunnittelijoilla on vastuu laatia riittävän yksityiskohtaiset ja työmaalla toteuttamiskelpoiset ratkaisut. Palo-osastojen läpi vietävät talotekniikat pitää tiivistää palokatkotuotteella. Syyttelyn ja vastuun siirtämisen sijaan kaikkien toimijoiden on kannettava oma vastuunsa tilanteen korjaamisesta”, Timonen toteaa
TYÖTURVALLISUUS JOROISTEN RÄJÄHDYSONNETTOMUUS KÄYTÄNNÖN OPPINA Jyri Paasonen Kaasupullojen kuljettaminen pakettiautossa on arkipäivää monilla toimialoilla. 16 1/2026. Kyse ei kuitenkaan ole tavanomaisesta kuormasta. Kaasut ovat vaarallisia aineita, ja väärin toteutettu kuljetus voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden myös silloin, kun kuljetettava määrä on pieni ja toiminta muutoin näyttäisi olevan hallinnassa
Ajoneuvossa kaasupulloja ei tule kuljettaa matkustamossa, ja kuormatilassa niiden on oltava erillään syttymislähteistä sekä suojassa kuumenemiselta. Erityisesti suljetuissa pakettiautoissa riittämätön ilmanvaihto voi muodostaa hengenvaarallisen tilanteen hyvin nopeasti. JOROISTEN RÄJÄHDYSONNETTOMUUS KÄYTÄNNÖN OPPINA Jyri Paasonen K aasupullot ovat erityinen riski, koska ne sisältävät paineistettua kaasua, usein syttyviä tai hapettavia aineita sekä merkittävän määrän energiaa, joka vapautuessaan voi aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon. Kiinteä väliseinä matkustamon ja kuormatilan välillä parantaa merkittävästi turvallisuutta. Kuljetusturvallisuuden perusvaatimukset Turvallisuusnäkökulmasta kaasupullojen kuljetuksessa korostuvat tietyt perusasiat, joista ei voida poiketa edes kiireessä tai tilapäisessä työssä. Näiden lisäksi aerosolit muodostavat oman erityisryhmänsä. 1/2026 17. Pullon on oltava hyväksytty ja määräaikaistarkastettu, venttiilin suljettu ja suojakorkin paikallaan koko kuljetuksen ajan. Kuljetusta arvioitaessa on lisäksi huomioitava, mitä muuta tavaraa, laitteita tai kemikaaleja ajoneuvossa kuljetetaan, sillä yhteisvaikutukset voivat lisätä riskiä merkittävästi esimerkiksi kemiallisten reaktioiden, kipinälähteiden tai staattisen sähkön muodostumisen kautta. Ilmanvaihdon merkitys korostuu erityisesti paineen alaisena nesteytettyjen kaasujen kohdalla, sillä nestekaasu on ilmaa raskaampaa ja kertyy vuototilanteessa ajoneuvon alaosiin. Keskeistä on ymmärtää, että kaasupullo ei ole itsessään vaarallinen esine, mutta siitä tulee vaarallinen, jos kuljetus, käsittely tai säilytys toteutetaan virheellisesti tai huolimattomasti. Tähän luokkaan kuuluvat myös aerosolit, joita usein ei mielletä vaarallisten aineiden kuljetuksiksi, vaikka ne ovat sitä sääntelyn näkökulmasta. Pullot on kuljetettava pystyasennossa ja kiinnitettävä ajoneuvoon siten, etteivät ne pääse kaatumaan, liukumaan tai iskeytymään toisiaan tai ajoneuvon rakenteita vasten. Kaasun paine voi aineesta ja pakkaustavasta riippuen vaihdella huomattavasti, tyypillisesti noin yhdestä baarista aina useisiin satoihin baareihin, jopa noin 300 baariin asti. Tämä ei ole suositus vaan kuormanvarmistukseen perustuva vähimmäisvaatimus. Tämä tarkoittaa, että venttiilin vaurioituminen, paineenalentimen virheellinen käyttö tai pullon kuumeneminen voi johtaa hyvin nopeaan ja hallitsemattomaan energian vapautumiseen. Esimerkiksi asetyleeni Kaasupullo ei ole itsessään vaarallinen esine, mutta siitä tulee vaarallinen, jos kuljetus, käsittely tai säilytys toteutetaan virheellisesti tai huolimattomasti. Turvallisuuden kannalta olennaista on ymmärtää, että kaasujen vaarallisuus ei määräydy ainoastaan aineen nimen perusteella, vaan myös sen pakkaustavan ja fysikaalisten ominaisuuksien mukaan. Tyypillisiä kuljetettavia kaasuja ovat propaani, butaani, happi ja asetyleeni, jotka kuuluvat vaarallisten aineiden ADRja VAK-sääntelyn mukaiseen vaaraluokkaan 2. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki kaasut eivät käyttäydy samalla tavoin. Kuljetettavana voi olla puristettua kaasua, kuten puristettu happi, paineen alaisena nesteytettyä kaasua, kuten nestekaasu, jäähdyttämällä nesteytettyä kaasua, kuten nesteytetty happi, tai paineen alaisena liuotettua kaasua, kuten asetyleeni
Pulloja oli käytetty riista-aidan purkuja rakennustyömaalla. Onnettomuutta tutki työsuojeluviranomainen, ja tutkinta kohdistui nimenomaan kaasupullojen kuljetukseen ja käsittelyyn. Nämä tekijät lisäävät merkittävästi vuotoriskiä kuljetuksen aikana. Riittää, että jokin pieni asia jää huomaamatta, kuten paineenalentimen jättäminen paikalleen, venttiilisuojan puuttuminen tai pullojen säilyttäminen ajoneuvossa käytön jälkeen ilman riittävää valvontaa ja ilmanvaihtoa. ei ole ilmaa raskaampaa, vaan sen suhteellinen tiheys on noin 0,9, kun ilman tiheys on yksi. Vapaarajan alittaminen ei kuitenkaan tarkoita, että kuljetus olisi riskitön tai vailla velvoitteita. Joroisten räjähdysonnettomuus muistuttaa konkreettisesti siitä, että kaasupulloihin liittyvät riskit eivät realisoidu vain räikeissä laiminlyönneissä. Kaasut kuuluvat ADR-luokkaan 2, ja sääntelyssä on erotettava varsinaiset ADRja VAK-kuljetukset sekä vapaarajan alittavat kuljetukset. Tutkinnan johtopäätös oli, että kaasupullojen kuljetuskuntoon laittamisessa oli tapahtunut inhimillinen virhe. Hotelli Joronjäljen pihassa räjähti pakettiauto, jonka sisällä oli hitsaustyössä käytettyjä kaasupulloja. Kaasupullojen kuljetus pakettiautossa on monille toimijoille päivittäistä, mutta se ei ole rutiiniluonteinen eikä riskitön tehtävä. Ajoneuvossa oli kaksi hitsaukseen käytettävää kaasupulloa, joista toinen sisälsi happea ja toinen asetyleeniä. Asetyleenin ominaisuuksilla on onnettomuuden arvioinnissa keskeinen merkitys. Sen syttymisrajat ovat poikkeuksellisen laajat, noin 2,4–83 prosenttia, ja sen itsesyttymislämpötila on noin 325 celsiusastetta. 18 1/2026. Tästä huolimatta vuoto jäi tässä tapauksessa havaitsematta, kunnes seuraukset olivat peruuttamattomat. Tapauksessa ei tehty rikosilmoitusta, koska viranomainen ei havainnut vakavaa rangaistavaa laiminlyöntiä. Asiaa selvitti viranomaisen lisäksi Woikoski, jonka mukaan pienetkin asetyleenivuodot ovat yleensä helposti havaittavissa hajun perusteella, sillä teknisen asetyleenin hajukynnys on noin 225 ppm. Suomessa ADR on saatettu voimaan vaarallisten aineiden kuljetusta koskevalla lainsäädännöllä, joka velvoittaa kuljettajaa, työnantajaa ja lähettäjää. Työkäytössä sovellettavaksi tulee lisäksi työturvallisuuslainsäädäntö, joka edellyttää riskien arviointia, ohjeistusta ja koulutusta. Viranomaiset ja vakuutusyhtiöt tarkastelevat usein sitä, onko toimittu vakiintuneen hyvän käytännön mukaisesti. Standardit, kuten kuormanvarmistusta koskeva SFS-EN 12195-1 -standardi ja kaasupullojen käsittelyä koskeva ISO 11621 -standardi, muodostavat mittapuun, jota vasten toimintaa arvioidaan onnettomuustilanteissa. Poliisin mukaan molemmat olivat räjähdyshetkellä auton ulkopuolella, mikä osoittaa, kuinka laajalle ja hallitsemattomasti vaikutukset voivat ulottua. Lisäksi asetyleeni on voimakas pelkistin ja reagoi kiivaasti hapettavien aineiden kanssa, aiheuttaen paloja räjähdysvaaran. Vaikka ADR sallii poikkeuksia omaan käyttöön ja pieniin määriin, nämä poikkeukset eivät vapauta huolellisuusvelvoitteesta. Lisäksi oli perusteltua olettaa, että kaasuvuoto oli alkanut jossain vaiheessa sen jälkeen, kun pullot oli suljettu autoon viimeisen käyttökerran jälkeen. Inhimillinen virhe Näiden perusperiaatteiden merkitys konkretisoitui traagisesti Joroisissa marraskuussa tapahtuneessa räjähdysonnettomuudessa. Yritykselle annettiin toimintaohjeita täydentää työn vaarojen selvitystä ja huomioida kaasupullojen turvallinen käsittely erityisesti kuljetuksen aikana. Vaikka toiminta oli pääosin sääntöjen mukaista eikä rikosta epäilty, seuraukset olivat silti kohtalokkaat. Turvallisuus rakentuu lopulta arkisista yksityiskohdista ja niiden johdonmukaisesta noudattamisesta, erityisesti toimintaympäristöissä, joissa sivulliset, asiakkaat ja muut työntekijät ovat välittömässä läheisyydessä. Myös viranomaisohjeilla, joita antavat esimerkiksi Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes ja Liikenneja viestintävirasto Traficom, on vahva painoarvo käytännön tulkinnassa. Tämä viittaa siihen, että syttyminen on edellyttänyt ulkoista sytytyslähdettä, kuten avotulta, kuumaa pintaa, sähköistä laitetta tai staattista varausta. Sääntelystä ja vastuusta Kaasupullojen kuljetusta säädellään ADR-sopimuksella, joka koskee vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja soveltuu myös kansallisiin kuljetuksiin. Räjähdyksessä kuoli kaksi ihmistä, yrityksen työntekijä ja ulkopuolinen henkilö. Kaasupulloihin liittyvät riskit eivät realisoidu vain räikeissä laiminlyönneissä. Tämä vaikuttaa siihen, miten kaasu leviää vuototilanteessa ja millaisia ilmanvaihtoratkaisuja voidaan pitää riittävinä. Se voi myös muodostaa räjähtäviä asetylidejä raskasmetallien, kuten kuparin, hopean ja elohopean kanssa, mikä korostaa materiaalivalintojen ja muiden ajoneuvossa olevien esineiden merkitystä riskienhallinnassa. Tarkastuksessa todettiin, että pullot ja käyttölaitteet olivat sinänsä kunnossa, mutta molempiin pulloihin oli jätetty paineenalentimet kiinni kuljetuksen ajaksi, ja asetyleenipullosta puuttui venttiilisuoja
Tapauksen ydin ei Iyerin mukaan ollut ainoastaan yksittäisen viranhaltijan rikollinen toiminta, vaan se, että väärinkäytökset olivat mahdollisia siksi, että kontrollit ja seuranta pettivät järjestelmällisesti. Suomessa erityisen laaja ja opettavainen esimerkki on Helsingin kaupunkia koskenut IT-hankintoihin liittynyt petoskokonaisuus. Organisaatioilla on hänen mukaansa usein liiallinen usko siihen, että väärinkäytökset voidaan estää kokonaan etukäteen, vaikka todellisuudessa suuri osa petoksista paljastuu vasta jälkikäteen. Vaikka tapaukset nousevat usein julkisuuteen kuntien tai valtionhallinnon yhteydessä, ilmiö ei ole millään tavoin rajautunut julkiseen sektoriin, vaan koskee yhtä lailla yrityksiä kaikilla toimialoilla. Hankintoja pilkottiin, laskukuvaukset olivat epämääräisiä, tilauksia laadittiin vasta jälkikäteen eikä kokonaiskuvaa seurattu. Väärinkäytökset paljastuivat lopulta ulkopuolisen vihjeen perusteella, eivät siksi, että sisäinen valvonta olisi toiminut. Huomattavia rahavirtoja ohjautuu toimittajille, urakoitsijoille tai konsulteille, ja taloudellinen vahinko on harvoin sattumaa. Näin arvioi Nigel Iyer, jolla on yli 25 vuoden kokemus petosten tutkinnasta Pohjoismaissa ja eri puolilla maailmaa. Laitteet päätyivät sen sijaan yksityiseen jälleenmyyntiin, ja kaupungille esitettiin perusteettomia tai harhaanjohtavia laskuja. Helsingin kaupungin tapauksessa opetusviraston IT-hankinnoissa tapahtuneet väärinkäytökset jatkuivat poikkeuksellisen pitkään, yli kymmenen vuoden ajan. Vaikka tekijät saatettiin rikosoikeudelliseen vastuuseen, tapaus herätti laajaa keskustelua siitä, miksi valvonnan RISKIENHALLINTA Petokset ja taloudelliset väärinkäytökset eivät ole yksittäisiä poikkeamia, vaan rakenteellinen ilmiö, joka koskettaa laajasti sekä julkista että yksityistä sektoria. Juuri tästä syystä taloudellisten transaktioiden systemaattinen tarkastelu, poikkeamien tunnistaminen ja kokonaiskuvan analyysi ovat ratkaisevassa roolissa. Nigel Iyer. Iyer viittaa Norjassa paljastuneisiin tapauksiin, joissa julkisen sektorin työntekijät olivat vastaanottaneet etuja toimittajilta vastineena liiketoiminnan ohjaamisesta. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on perinteisesti luotettu vahvasti ennaltaehkäiseviin menettelyihin, ohjeistuksiin ja hyväksymisketjuihin. Julkinen sektori esimerkkinä, mutta ei poikkeuksena Pohjoismaiset tapaukset osoittavat, ettei kyse ole teoreettisesta riskistä. PETOSRISKIT VAATIVAT AKTIIVISTA HAVAITSEMISTA Jyri Paasonen N igel Iyer on toiminut käytännön petostutkijana lukuisissa vaativissa selvityksissä ja on yksi ruotsalaisen B4-yhtiön perustajista. 1/2026 19. Taustalla on joko yksittäisten henkilöiden tietoinen toiminta tai rakenteellisia heikkouksia, jotka mahdollistavat väärinkäytökset. Yksittäinen päällikkötason viranhaltija käytti asemaansa hyväksi tilaamalla kaupungin varoilla suuria määriä IT-laitteita, kuten tietokoneita, puhelimia ja muuta elektroniikkaa, joita ei koskaan toimitettu kaupungin käyttöön. Iyerin mukaan merkittävät petosja korruptiotapaukset noudattavat usein samaa kaavaa. Petokset eivät tule ilmi välittömästi, vaan usein kuluu vuosia ennen kuin järjestelmää hyväksikäyttävä toiminta havaitaan. Rikoshyödyn määrän arvioitiin nousevan useisiin miljooniin euroihin. Iyer korostaa kuitenkin, että nämä keinot eivät yksin riitä
Viestissä pyydetään hoitamaan poikkeuksellinen maksu esimerkiksi yrityskauppaan, oikeudelliseen asiaan tai salassa pidettävään projektiin liittyen. Petosriskit paremmin osaksi riskienhallintaa Iyerin mukaan yksi keskeinen ongelma sekä kunnissa että yrityksissä on se, ettei petosriskejä vieläkään käsitellä riittävän järjestelmällisesti osana organisaatioiden riskienhallintaa. Viestit on usein laadittu huolellisesti, ja ne perustuvat etukäteen kerättyyn tietoon organisaation rakenteista ja toimintatavoista. ja johtamisen epäonnistumisesta ei seurannut laajempaa organisatorista tai hallinnollista vastuuta. Maksupyyntöihin liitetään kiireellisyyttä, luottamuksellisuutta ja painetta ohittaa normaalit varmistusmenettelyt. Yksittäinen tilisiirto voi tällöin johtaa kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen menetykseen hyvin lyhyessä ajassa. Yrityksissä riskiä lisää usein vahva luottamus avainhenkilöihin ja kevyemmät valvontarakenteet kuin julkisella sektorilla. Organisaatiolle toimitetaan näennäisesti tuttu lasku vakiintuneelta toimittajalta, mutta maksutiedot on muutettu. Petosriskien arvioinnin tulisi hänen mukaansa olla yhtä systemaattista kuin esimerkiksi tietoturva-, taloustai operatiivisten riskien arviointi. Organisaatioiden tulisi tunnistaa ne prosessit, joissa väärinkäytösten mahdollisuus on suurin, ja varmistaa, että seuranta ja analyysi tukevat havaintojen tekemistä ajoissa. Viestin sävy on painostava ja kiireellinen, eikä asiasta saa keskustella muiden kanssa. Petoksia pidetään usein poikkeuksellisina tapahtumina tai yksittäisten henkilöiden moraalisiin valintoihin liittyvinä ilmiöinä, vaikka todellisuudessa kyse on rakenteellisista riskeistä. Samat varoitusmerkit toistuvat toimialasta riippumatta: yhden toimittajan poikkeuksellisen suuri osuus hankinnoista, epämääräiset tai toistuvat laskukuvaukset, suuret ja pyöristetyt summat ilman erittelyä sekä dokumentointi, joka syntyy vasta jälkikäteen. Koska toimittaja on ennestään tuttu ja lasku näyttää uskottavalta, maksua ei kyseenalaisteta, ja varat siirtyvät rikollisten hallinnoimalle tilille. Tämä ei kuitenkaan vähennä riskin vakavuutta – päinvastoin se voi pitkittää ongelmia ja estää rakenteellisten puutteiden korjaamisen. TVA-petoksille on tyypillistä, että rikollinen esiintyy organisaation sisäisenä toimijana, kuten toimitusjohtajana tai talousjohtajana, tai vaihtoehtoisesti tutun ja vakiintuneen toimittajan nimissä. 20 1/2026. Yritykset käsittelevät petoksia usein sisäisesti, sovinnoin tai sopimusjärjestelyin, mikä voi peittää ilmiön todellisen laajuuden. Yksi yleisimmistä TVA-petosten muodoista on toimitusjohtajahuijaus. Erityisesti tekoälyn ja automatisoidun analytiikan merkitys korostuu ympäristössä, jossa talousdataa syntyy valtavia määriä ja maksuliikenne on nopeaa. TVA-petokset voimakkaassa kasvussa Tietoverkkoavusteisissa petoksissa eli TVA-petoksissa rikollinen hyödyntää sähköisiä viestintäkanavia, kuten sähköpostia tai muita digitaalisia järjestelmiä, erehdyttääkseen organisaation tekemään maksuja tai tilisiirtoja väärille tileille. Yritystoiminnassa petosriskit liittyvät erityisesti hankintoihin, alihankkijaverkostoihin, projektitoimintaan, laskutukseen ja sisäisiin hyväksymisketjuihin. Kontrollien pettämisestä ei käytännössä seurannut merkittäviä seuraamuksia niille tahoille, joiden tehtävänä olisi ollut varmistaa järjestelmien toimivuus. Muutoin väärinkäytökset havaitaan vasta silloin, kun vahinko on jo syntynyt ja tilanne on muuttunut kriisinhallinnaksi. TVA-petokset eivät perustu järjestelmien tekniseen murtautumiseen, vaan ihmisten luottamukseen, rutiineihin ja oletukseen siitä, että viestin tai maksupyynnön esittäjä on oikeutettu toimimaan valtuutettuna tahona. Kun kontrollit perustuvat ihmisiin eivätkä järjestelmälliseen seurantaan, väärinkäytöksille syntyy tilaa. Yrityksissä ilmiö on usein näkymättömämpi Iyer painottaa, että vastaavat ilmiöt ovat yleisiä myös yrityksissä, mutta ne jäävät usein julkisuudessa vähemmälle huomiolle. Tekoäly tukemassa petosten tunnistamista Petosten torjunta edellyttää Iyerin mukaan yhä useammin inhimillistä asiantuntemusta, kriittistä ajattelua ja teknologisia ratkaisuja. Tekoälyä hyödyntävät järjestelmät kykenevät seuraamaan transaktioita jatkuvasti, tunnistamaan poikkeavia Taustalla on joko yksittäisten henkilöiden tietoinen toiminta tai rakenteellisia heikkouksia, jotka mahdollistavat väärinkäytökset. Tämä nostaa esiin keskeisen kysymyksen vastuuketjuista: kuka vastaa silloin, kun järjestelmät epäonnistuvat, mutta yksittäinen rikos ei yksin selitä kokonaisuutta. Kun pyyntö esitetään tutun henkilön nimissä ja poikkeustilanteeseen vedoten, normaali varmistusprosessi ohitetaan. Tyypillisessä tapauksessa taloushallinnon työntekijä saa kiireellisen ja luottamukselliseksi leimatun viestin, joka näyttää tulevan toimitusjohtajalta tai muulta ylimmän johdon edustajalta. Toinen yleinen skenaario liittyy vääriin laskuihin ja tilinumeromuutoksiin