Tu rva llis uu s & Ris kie nh alli nta 5/2 019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Ilmastonmuutos pakottaa innovoimaan ÄLYKKÄITÄ KIINTEISTÖRATKAISUJA Turvallisuus tiedolla johtaminen HELIKOPTERI PERSPEKTIIVISTÄ Turvallisuus toimijoiden osaamisessa vakavia puutteita 70% turvallisuus yrityksistä uskoo KASVUUN TUTKIMUS: Turvallisuustiedon hyödyntämisessä kehitettävää 5 / 2019 • MARRASKUU TEKNOLOGIA | PALVELUT | TIETOTURVALLISUUS | PALONTORJUNTA | TYÖTURVALLISUUS | LAINSÄÄDÄNTÖ Turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen: Meidän on aivan pakko Tu rva llis uu s & Ris kie nh alli nta 5/2 019 Suurraportit FinnSecja Kiinteistö 2019 -messuilta UUDISTUA
Syväoppiva algoritmi, erittäin tarkka tunnistus ja videosisällön analyysi tehostavat hälytyskäsittelyä ja vähentävät manuaalista valvontaa. Saatavana IP-pohjaisissa ja analogisissa tuotelinjoissa. Värikuvaa ympäri vuorokauden edistyksellisillä linsseillä, super-aukolla, herkillä antureilla ja heijastamattomilla lisävalaistuksilla. pienille ja keskisuurille yrityksille. TU RV A LL IS UU S & RI SK IE N HA LL IN TA HIKVISIONIN ACUSENSE & COLORVU TECHNOLOGIAT Hikvisionin ColorVuja AcuSense-teknologiat tarjoavat edistyksellisiä valvontaratkaisuja ja nostavat turvallisuuden uudelle tasolle, säästäen aikaa ja kustannuksia mm. Hikvision Europe Dirk Storklaan 3 2132 PX Hoofddorp The Netherlands T +31 23 5542770 info.eu@hikvision.com @HikvisionEurope @HikvisionEurope HIKVISION Europe www.hikvision.com JOHTAVA INNOVAATIO PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN MENESTYMISEN TUKEMISEKSI. Se tarjoaa selkeää videokuvaa myös erittäin hämärässä ympäristössä
P.S. Pitää osata katsoa laajasti koko systeemin tasolle, eikä enää vain yksittäiseen osaan, kuten artikkelissa mainitaan. Enää ei riitä, että palveluita ja tuotteita myydään asiakkaiden turvallisuusja kiinteistöpäälliköille. On osattava porautua myös perinteisiä rajapintoja syvemmälle. Samaan aikaan on kehitettävä uudenlaista liiketoimintaa. On kehitettävä nykyistä älykkäämpiä ratkaisuja – sellaisia, joita ei vielä ole olemassakaan. Myös turvallisuustoimijoiden kannattaa miettiä jaettuja hyötyjä, voittoja ja riskejä. Esimerkki uudesta liiketoimintamallista on jaetut hyödyt, voitot ja riskit – yhdessä monien toimijoiden kanssa. Projekteissa mukana olevien työntekijöiden onkin tunnettava kumppaniensa ja asiakkaidensa maailmaa merkittävästi nykyistä paremmin. Tästä lehdestä sivulta 58 löydät Kimmo Areniuksen laatimasta ajankohtaiskatsauksesta kiinnostavan lauseen, joka kannattaa laittaa mieleen. Työ kantaa hedelmää, sillä yrityksen liikevaihto hätyyttelee jo 17 miljoonan euron rajaa. Tässä lehdessä sivulla 22 on esimerkki uudenlaisesta liiketoiminta-ajattelusta, joka saattaa pian olla arkea rakennetussa ympäristössämme. Se tarkoittaa, että johtamisenkin on muututtava. Timo Lahtinen päätoimittaja Uudistuminen liiketoiminnoissakin saattaa pian olla välttämätöntä PÄÄKIRJOITUS Tieto ansaitsee tulla esiin! K aikilta messuilta löytyy joka kerta runsaasti kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä innovaatioita”, FSM Groupin toimitusjohtaja Harri af Hällström mainitsi tapaamisessamme joitakin vuosia sitten. Hän reissaa työnsä puolesta ahkerasti ympäri maailman ja käy monilla eri messuilla etsimässä innovaatioita, joita voisi tuoda Suomeen. Tämä asettaa haasteita osaamiselle!. TU RV A LL IS UU S & RI SK IE N HA LL IN TA K okonaisvaltaisissa kiinteistö-, turvallisuusja it-projekteissa pyritään nykyään tuottamaan samaan aikaan aiempaa merkittävästi enemmän erilaisia hyötyjä, joista kaikki osapuolet hyötyvät. Kärkiammattilaiset tietävät, mistä puhuvat. Suomessa lokakuussa pidetyt FinnSecja Kiinteistö 2019 -messut olivat loistava esimerkki siitä, että kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä innovaatioita ja puheenvuoroja löytyy runsaasti kotimaastakin. Mistä puhui esimerkiksi Tieto Oyj:n turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen huikeassa esityksessään (sivut 10–17). Kahdessa päivässä halleissa vieraili 11 600 messukävijää. Entä Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen (sivut 18–22). Turvallisuusammattilaisten työparit asiakkaiden parissa ovat jatkossa aiempaa useammin it-väkeä. Uudet, aiempaa syvemmälle porautuvat toimintatavat tarkoittavat, että on osattava myös uudistua. Myös näytteilleasettajat kiittelivät messuja hyviksi. Tästä lehdestä löydät sivuilta 10–44 useita erityyppisiä messuraporttejamme. Kyse ei ole pienestä toimialasta, sillä rakennetun ympäristömme arvo on peräti 83 prosenttia koko Suomen kansallisvarallisuudesta. Paula Koskivirta sisällöntuottaja Messujen after work yllätti valtavalla väenpaljoudellaan, esiintymislavalla oli Vesala. Ilman messuja turvallisuusammattilaisten olisi miltei mahdotonta pysyä ajan tasalla. Artikkelit ravistelevat monella tavalla
Suhdanne näyttää positiiviselta. Sivut 18–22 Tieto Oyj:n turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen tuo vakuuttavasti esille, että turvallisuusammattilaiset eivät pärjää, jos eivät pysy teknologioiden kehityksessä mukana. 27 Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat FinnSec-messuilla työpajan, jossa messuyleisö sai pohtia, onko digitalisaatio uhka vai mahdollisuus. Lukituksen uudet ratkaisut ........38 Selvitimme RCO Securitylta, Rollock Oy:ltä, iLoq Oy:ltä ja Abloy Oy:ltä yhtiöiden uusimpien lukitusratkaisujen hienouksia. ...................................34 Teknisen turvallisuuden konsultti Anne Ruokonen kertoo, miten asiakkaiden haasteisiin voi todella vastata ja millaisiin epäkohtiin hän on asiakaskohteissa törmännyt. TURVALLISUUSJOHTAMINEN Turvallisuustiedolla johtaminen ”helikopteriperspektiivistä” .......30 FinnSec-messuilla Certego Oy:n asiakkuusja turvallisuusjohtaja Reijo Tiilikainen paneutui turvallisuusjohtamiseen – ja nimenomaan tiedolla johtamiseen. Turvallisuuteen liittyvän tiedon hyödyntämissä paljon kehitettävää ....................................46 Tampereen yliopiston tutkijat, tekniikan tohtorit Aki Jääskeläinen ja Sari Tappura sekä tekniikan kandidaatti Julius Pirhonen ovat tutkineet neljän suomalaisen suuryrityksen työturvallisuuteen liittyvän mittaamisen tilaa. 3 Uutiset ................................................ Tuttua, uutta ja turvallista .......... TUTKIMUKSET 70 prosenttia turvallisuusyrityksistä uskoo kasvuun ........................................... 42 Kauppatieteiden maisteri, konsultti Arto Kangas on tutkinut turvallisuusalan suhdannenäkymiä ja toteuttanut Finnsecurity ry:n perinteisen suhdannekatsauksen. Monton rohkea valinta näyttää esimerkkiä muillekin ammatinvaihtajille. 6 Tieto Oyj:n turvallisuusjohtajan Jari Pirhosen vahva puheenvuoro FinnSec-messuilla käsitteli digitalisaation vaikutusta turvallisuuteen. On todella monta asiaa, jotka on aivan pakko osata huomioida. Yleisö innostui vastaamaan peräti 117 kertaa ............................. Sivut 10–17 4 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA SISÄLTÖ 5/2019. Finnsecurity ry ..............................56 Toiminnanjohtaja Joona Vuorenpää tuo esiin ajankohtaisia asioita. Missä menet, tekninen turvallisuus. YHDISTYKSET Turvaurakoitsijat ry ......................54 Puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman on seurannut, miten valelukkoseppien määrä kasvaa Ruotsissa. 6 Suurin uhkamme on ilmastonmuutos, ja se pakottaa innovoimaan uusia älykkäitä kiinteistöratkaisuja. VAKIOT Pääkirjoitukset ................................ Turvallisuustoimijoilla on peiliin katsomisen paikka. Älyn on lisäännyttävä rakennetussa ympäristössä .......18 Suomen Rakennusinsinöörien liiton toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen porautuu Kiinteistö 2019 -messupuheenvuorossaan suoraan syihin, miksi älyn on lisäännyttävä rakennetussa ympäristössä ja miltä tulevaisuuden älykiinteistöt näyttävät. Hän tarjosi runsaasti tuoretta tietoa. TEKNOLOGIA ”Meidän on aivan pakko uudistua” ........................................... Älyn on lisäännyttävä koko rakennetussa ympäristössämme. Turvallisuusmuseo Kannatusyhdistys ry ....................55 Hallituksen jäsen Markku Vuorela naurattaa kertomalla kaksi 1970luvun tositapausta. PALVELUT Kirjanpitäjästä vartijaksi ............50 34 vuotta kirjanpitäjänä toiminut ja edelleen Taloushallinnon ammattilaiset ry:n puheenjohtajana työskentelevä 55-vuotias, pienikokoinen Jaana Monto kouluttautui vartijaksi, eikä ole katunut päivääkään. Älykäs kiinteistö tuo säästöjä ...36 Kysyimme Tansec Oy:n toimitusjohtajalta Vesa Kaaroselta ja liiketoimintajohtajalta Jussi Aaltojärveltä Caverion Oy:ltä älykkäistä kiinteistöistä ja missä kehityksen vaiheessa mennään. 24 Raportti Finnsec-messuilta näytteilleasettajien osastoilta. Turva-alan yrittäjät ry ..................58 Toimitusjohtaja Kimmo Arenius raportoi Turvapätevyyspäivästä
Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Sivut 30–33 Lue hauska tarina siitä, kun vartija laittoi kerralla kuusi rosvoa maahan. ISSN 1799-697X 34. Vartijan koiraa sietikin pelätä. Kustantajan vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Sivut 34–35 Certego Oy:n asiakkuusja turvallisuusjohtaja Reijo Tiilikainen tarjoaa runsaasti tuoretta turvallisuusjohtamiseen liittyvää tietoa. TILAAJAPALVELU • SUBSCRIBER SERVICE Marianne Ylitalo, (03) 424 65340 (Jaicom Oy) tilaajapalvelu@turvallisuus.com YHDISTYSTILAUKSET Finnsecurity ry Joona Vuorenpää, 050 5987 063 toimisto@finnsecurity.fi Tietoja viestintätekniikan ammattilaiset, TIVIA ry 020 741 9888, jasenasiat@tivia.fi Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry, Ona Gardemeister, 044 7333 114 ona@lukkoliikkeet.fi Turva-alan yrittäjät ry, Kimmo Arenius, (09) 5476 1421 kimmo.arenius@turva-alanyrittajat.fi Irtonumeromyynti turvallisuus.com lehtiluukku.fi Tilaushinnat 12 kk, määräaikainen 78 € (sis. Sivut 24–26 Teknisen turvallisuuden konsultti, Turvallisuustaito Oy:n toimitusjohtaja Anne Ruokonen on huolissaan siitä, miten turvallisuustoteutuksia on hoidettu asiakaskohteissa. alv) kestotilaus 73 € (sis. Sivu 55 Kauppatieteiden maisteri Arto Kangas on tutkinut turvallisuusalan suhdannenäkymiä ja kirjoittaa niiden olevan positiivisia. alv) TIETOSUOJA Lehden tilaajat ovat kustantajan asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. PAINOPAIKKA Osastokierroksellamme FinnSec-messuilla Secrow Oy:n osastolla ahertaneet Erkki Väätäinen (vas) ja Rauno Varis olivat tyytyväisiä. lakko, tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, kustantaja ei vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. vuosikerta, 6 numeroa vuodessa ILMESTYMISAIKATAULU • Nro 1/2019 28.2.2019 • Nro 2/2019 30.4.2019 • Nro 3/2019 17.6.2019 • Nro 4/2019 19.9.2019 • Nro 5/2019 4.11.2019 • Nro 6/2019 17.12.2019 KUSTANTAJA • PUBLISHER Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T&RH) Tietopalvelu Oy, www.turvallisuus.com TOIMITUS • OFFICE Business Center Colosseum, PL 44 Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa Toimitusjohtaja / Tuottaja • CEO / Producer Paula Koskivirta, 040 584 0212 paula.koskivirta@turvallisuus.com Päätoimittaja • Editor-in-Chief Timo Lahtinen, 050 594 2718 timo.lahtinen@turvallisuus.com Taitto • Layout / Design Sam Muldia / Printall ILMOITUKSET • ADVERTISEMENTS Mediakonsultti • Media Consult Kia Kangas, 040 843 9595 kia.kangas@turvallisuus.com Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai toiminnallisista syistä, esim. Sivut 42–44 SISÄLTÖ 5/2019 | 5 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA SISÄLTÖ 5/2019. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan
Hän on aiemmin toiminut AM Security Oy:ssä. Finnish Information Security Cluster (FISC) ry FISC ry:n ensimmäiseksi kokoaikaiseksi toiminnanjohtajaksi on nimitetty valtiotieteiden maisteri Mika Susi. Luvatonta toimintaa alueelta on saatu merkittävästi vähennettyä”, kommentoi Paimion kaupungin tekninen johtaja Markku Kylen. ”Olemme saavuttaneet valvonnalla niitä tavoitteita, joita varten valvonta on tilattu. Palvelu mahdollistaa laajojenkin alueiden valvomisen kattavasti ja kustannustehokkaasti. Hän on aiemmin toiminut muun muassa G4S:llä ja Secon Oy:ssä. Aiemmin Susi on työskennellyt erilaisissa vaativissa tehtävissä turvallisuusviranomaisten palveluksessa. n AJANKOHTAISTA Nämä ja paljon lisää uutisia löydät verkkosivuiltamme www.turvallisuus.com NIMITYKSIÄ Jyrki Lahtinen Palmia Oy Turvallisuuspalvelujen toimialapäälliköksi on nimitetty Jyrki Lahtinen. Niko Malmi Tuomas Pitkänen Turvaexpertit Oy Järjestelmäasiantuntijaksi Texa-teamiin on nimitetty Niko Malmi. Juha Kosonen Sicutec Oy Ovija porttiautomatiikan asiantuntijaksi on nimitetty Juha Kososen. ”Mika Susi on turvallisuusalan vahva vaikuttaja, ja nyt on hienoa saada hänet mukaan yhteiseen työhömme Suomen kyberalan hyväksi”, toteaa FISC:n hallituksen puheenjohtaja ja F-Secure Oyj:n toimitusjohtaja Samu Konttinen. FISC keskittyy toiminnassaan kyberalan yritysten toimintaympäristön ja mahdollisuuksien parantamiseen Suomessa ja kansainvälisesti. ”Uusi palvelumme on räätälöitävissä erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Paimio on palvelun käyttäjä ”Paimion kaupunki on kokenut uuden valvonnan toimivaksi Saari-Nummensuon noin 60 hehtaarin pohjavesialueella. Aiemmin hän on toiminut Certego Oy:n palveluksessa. UUTISET Securitas valvoo isoja ulkoalueita drooneilla Drooneilla toteuttava valvonta on Securitaksen uusi palvelukonsepti. Palvelua tuotetaan aina parhaiten soveltuvalla laitteistolla, joka vaihtelee vartijan manuaalisesti lennätettävistä drooneista täysin autonomisiin järjestelmiin, joissa monitorointi toteutetaan valvomostamme”, kertoo Securitaksen drooni-palveluista vastaava myyntipäällikkö Mika Aro. Mika Susi 6 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET. Certego Oy Tuomas Pitkänen on nimitetty Certego Oy:n Keski-Suomen aluejohtajaksi. Mika Susi siirtyy Finnish Information Security Cluster ry:n eli FISC:n toiminnanjohtajaksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtavan asiantuntijan tehtävästä, jossa hän on vastannut yritysturvallisuuden, turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan edunvalvonnasta
Suomen ja Pohjoismaiden suurimpaan kauppakeskukseen kuuluu kokonaisuutena muitakin tiloja: asuntoja, toimistoja, hotelli, pysäköintilaitos sekä Pasilan uusi asema. Rollockin tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Schneider Electricin myyntijohtaja Jouni Kekäläinen nostaa hankkeen erityispiirteeksi myös korkean rakentamisen Triplan torneissa. n Rollock yhteistyöhön Iivo Niskasen kanssa Älylukitusyritys Rollock Oy on solminut yhteistyösopimuksen olympiavoittajan Iivo Niskasen kanssa. ”Myös nousukuiluissa kiinnitetään erityistä huomiota paloturvallisuuteen. Palokuorma sähkönjakelun osalta saadaan minimoitua käyttämällä nousuissa virtakiskoja kaapeleiden sijaan.” Sähkönjakeluverkon sekä paloturvallisuustekniikan toteuttamisen Triplassa tekivät Schneider Electricin kumppanit Aro Systems Oy, Avarn Security, Are Oy, Laiho Group, LSK Talotekniikka Oy, Norelco Oy, Sähkömies Oy sekä Sähkösuomilammi Oy. Myös Rollockilla on takanaan pitkä, määrätietoinen ja monivaiheinen kehitysprosessi. Järjestelmällä hallitaan myös suurta määrää erilaisia ohjauksia, jotta kiinteistön muut palotekniset järjestelmät toimivat tulipalon sattuessa oikein”, kertoo paloja turvapuolen myyntijohtaja Ismo Salonen Schneider Electriciltä. ”On mahtava tehdä yhteistyötä lähialueen ja kainuulaisen yrityksen kanssa. n 5/2019 | 7 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET. Niskanen on kotoisin Kajaanin naapurikunnasta Vieremältä. Yrityksen kotipaikka on Kajaanissa, missä sijaitsee myös yhtiön tehdas. Täältä löytyy upeita kasvutarinoita”, Mikko Haapala muistuttaa. Kuvassa yhtiön toimitusjohtaja Risto Palkama. Rollock-älylukitusjärjestelmä on mielenkiintoinen ja käytännöllinen konsepti. ”Tältä alueelta on ennenkin ponnistettu yhdessä maailmalle. Paloilmoitinjärjestelmässä älykkäät yhdistelmäja savuilmaisimet antavat ilmoituksen alkavasta palosta aiempaa nopeammin ja luotettavammin. Niskasen avulla brändimme on mahdollista kasvattaa tunnettuuttaan Suomen rajojen ulkopuolella, etenkin Pohjoismaissa”, kertoo Mikko Haapala, yksi Rollockin omistajista. Triplassa älykäs paloilmoitin järjestelmä antaa aikaa reagoida Schneider Electric varmistaa Helsingin Pasilaan avautuneen uuden kauppakeskus Triplan sähkönjakelun ja paloturvallisuuden yhdessä kumppaneidensa kanssa. Kuva: YIT Kaso juhlisti 75-vuotista taivaltaan Kassakaappien ja rakenteellisen suojauksen osaaja Kaso Oy vietti 75-vuotisjuhliaan syyskuun 5.päivä Helsingissä Musiikkiklubi G Livelabissa. Triplan paloilmoitinjärjestelmänä on Schneider Electricin Esmi Sense FDP -paloilmoitinjärjestelmä, joka on palkittu muun muassa Detektorja Red Dot design award -palkinnoilla. ”Varhainen hälytys antaa aikaa pelastautua ja minimoi mahdolliset vahingot. Lisäksi paloilmoittimen graafinen käyttöliittymä antaa selkeät ilmoitukset ja toimintaohjeet. n Olympiakultamitalisti Iivo Niskanen ja Rollock ovat aloittaneet yhteistyön. Kaksinkertaisen olympiavoittajan ja maailmanmestarin Iivo Niskasen tie huipulle on vaatinut tavoitteellista ja määrätietoista otetta ja kovaa treeniä. n Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan kansallisella yhteistyöllä Sisäministeriö haluaa vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä laaja-alaisen yhteistyön keinoin. ”Rollock toimii tällä hetkellä pääsääntöisesti kotimaan markkinalla, mutta kansainvälistyminen on näköpiirissä jo lähivuosina. Yhteistyön perusta on yhteinen arvopohja, joka näyttäytyy muun muassa aitona omistautumisena menestyksen eteen. Tavoitetta tukemaan on asetettu sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä, jonka tehtävä on yhtenäistää lainsäädännön ja valtakunnallisten sopimusten tulkintoja sekä valmistella toimintaohjelma sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi. Ryhmä myös analysoi sopimuspalokuntajärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia ja tekee esityksiä tarpeellisista kehityshankkeista. Voin avata oven vaikkapa lenkiltä esimerkiksi kaverille, joka tulee kylään, ennen kuin ehdin itse kotiin”, Iivo Niskanen toteaa. Triplan paloilmoitinjärjestelmä on suurin kauppakeskukseen toteutettu kokonaisuus Pohjoismaissa. Täpötäydellä klubilla vieraita viihdytti juontajana Nicke Lignell ja illusionisti Robert Jägerhorn, sekä dj:t
Kyberturvallisuusyritys Sentor laajentaa liiketoimintaansa Suomeen Ruotsalainen Sentor keskittyy tietojärjestelmien tietoturvallisuuden hallintapalveluihin sekä teknisen ja hallinnollisen tietoturvan konsultointipalveluiden tuottamiseen. Securitas Mall of Triplan turvallisuuskumppaniksi Mall of Tripla Helsingin Pasilassa on valinnut turvallisuuskumppanikseen Securitaksen, joka toimittaa kauppakeskukseen vartiointija järjestyksenvalvontapalvelut, turvallisuusasiantuntijanpalvelut ja vastaanottopalvelut. n Haluatko lukea lisää uutisia. Savuteknologia karkottaa murtovarkaat kodeista Turvallisuusyritys Verisure tuo tiettävästi ensimmäisenä Suomessa koteihin ja yrityksiin savulla murtovarkaat karkottavan turvateknologian, joka on liitetty ympärivuorokautiseen hälytyskeskuksen valvontaan. Kun hälytyskeskuspäivystäjä on vahvistanut tunkeutumisyrityksen, hän aktivoi savunäköesteen ja ilmoittaa murtoyrityksestä poliisille ja vartijalle”, kuvailee Verisuren tuotantojohtaja Kimmo Valkeapää. Tiimiin kuuluu kauppakeskuksen johdosta alkaen järjestyksenvalvojat, kiinteistönhoitajat, siivoojat, pysäköintioperaattorin henkilöstö ja vielä pullohuoneen hoitajatkin, vain osan mainitakseni.” Lokakuussa 2019 avauttu Mall of Tripla on kaupunkikeskus, joka tarjoaa myymäläja ravintolapalveluiden lisäksi paljon uudenlaista kulttuuritoimintaa ja elämyksiä. ”Asuntoja yritysmurtojen ammattimaistuttua tarvitaan uudenlaista suojaa”, sanoo Suomen Verisuren toimitusjohtaja Alexander Gräsbeck. Lisää itsesi Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden täysin ilmaisen uutiskirjeen jakeluun osoitteessa uutiskirje.turvallisuus.com 8 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET. ”Olemme luomassa Triplaan toimintakulttuuria ja Tripla-tiimiä, jossa jokaisella on omat roolit ja vastuut. Kyse on uudenlaisesta turvaratkaisusta Suomessa. ZeroVision-näköesteen käytöstä huolehtii aina koulutettu hälytyskeskuspäivystäjä. n Vasemmalla Securitaksen asiakkuusjohtaja Janne Tanttu, asiakkuuspäällikkö Sami Kuusemaa, Mall of Triplan kiinteistöpäällikkö Sakari Meriläinen ja Securitaksen Etelä-Suomen aluejohtaja Petri Mönkkönen. ”Ensimmäisistä neuvotteluista alkaen painotimme henkilövalintojen tärkeyttä osana prosessia ja pyysimme palveluntarjoajia etsimään keskuudestaan henkilöitä, jotka ovat itse halukkaita siirtymään ja ottamaan vastuun Triplan tulevaisuuden turvallisuuskulttuurista. ”Vastaamme myös 24/7 kauppakeskuksen valvomon toiminnasta, johon sisältyy kulunvalvontaja avainhallintatehtäviä”, kertoo Securitaksen Etelä-Suomen aluejohtaja Petri Mönkkönen. Kyseessä on tiettävästi ainutlaatuinen turvaratkaisu, sillä tähän asti Suomessa koteihin ja pienyrityksiin saatavilla olevat turvapalvelut ovat keskittyneet murtojen ennaltaehkäisyyn ja havainnointiin, eivät murtoyrityksen suoraan keskeyttämiseen ja tunkeutujan karkottamiseen. Henkilövalinnat, ja niissä onnistuminen mitataan monta kertaa tulevina vuosina”, muistuttaa Triplan kiinteistöpäällikkö Sakari Meriläinen. Hänellä on useita tietoturvallisuuden auditointiin ja hallintaan liittyviä sertifiointeja ja hän on suorittanut huomattavan määrän vaatimuksenmukaisuustarkastuksia ja konsultointiprojekteja maailmanlaajuisesti suurten organisaatioiden ja rahoituslaitosten toimeksiannosta. Mall of Tripla on 250 liikkeellään Suomen suurin kauppakeskus, joka sijaitsee Triplan sydämessä. ZeroVision-näköeste päästää huoneeseen sankkaa myrkytöntä savua, joka peittää näkyvyyden alle 60 sekunnissa ja pakottaa tunkeutujan poistumaan paikalta. Suomen sivukonttoria johtaa Nicolas Gabriel-Robez, jolla on kahden vuosikymmenen tietoturva-alan kokemus. n Nicolas Gabriel-Robez ryhtyy kehittämään yhtiön Suomen palveluita. Koteja ja pienyrityksiä suojaavan Verisuren kehittämä ZeroVision-näköeste keskeyttää tiheällä savulla murtoyrityksen ja karkottaa tunkeutujat paikalta. ”Hälytyksen sattuessa hälytyskeskuksemme toimii välittömästi ja todentaa hälytyksen syyn kameran kuvista
To rp an ka tu 28 , P L 23 0, 05 80 1 H Y V IN K Ä Ä , pu h. lokakuuta, ja lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. 01 9 87 11 1, in fo @ pe re l.fi , w w w .p er el .fi Valvomopöydät • sähkösäätö ja ergonominen muotoilu • monipuoliset säädöt monitoreille • suojatut kaapelireitit • runsaasti tilaa laitteille Meiltä myös suunnittelu-, ja asennuspalvelu. Kartta-aineisto ladataan puhelimen muistiin, ja se toimii heikoissakin puhelinja datayhteyksissä. FinnHemsillä on kuusi tukikohtaa Suomessa, joista pohjoisin on Rovaniemellä ja eteläisin Vantaalla. ”Korkeat mastot, sekä voimaja sähkölinjat hälyttävät päätelaitteen tai puhelimen näytöllä siinä vaiheessa, kun niitä lähestytään. n FinnHemsin lääkärihelikopterit paikantavat potilaat entistä tarkemmin FinnHemsin lääkärija lääkintähelikoptereiden kiireellinen toiminta ja paikannustarkkuus tehostuvat, sillä rovaniemeläinen ohjelmistotoimisto Mapitare Oy on räätälöinyt helikoptereille reaaliaikaisen järjestelmän, joka nopeuttaa avunsaantia. Päätöksen opintojen keskeyttämisestä tekee Pelastusopiston rehtori. ”Näitä tietoja lääkärija lääkintähelikoptereissa hyödynnetään päivittäin, kun henkilöstö suunnittelee lentoreittejä ja laskeutumispaikkoja. Uusia perusteita olisivat jatkossa varusmiespalvelus, siviilipalvelus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus sekä äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Ohjelma suunnittelee parhaan mahdollisen reitin oikeaan osoitteeseen.” n TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET. Vastaava ensihoitaja Tero Karvinen FinnHems 51:stä Rovaniemeltä on aloittanut oman työuransa lääkintähelikopterissa aikana, jolloin paikannus perustui vielä paperikarttoihin ja kompassiin. Karttaohjelmaan on merkitty myös omat laskupaikat, P-paikat ja levähdyspaikat, joista tiedetään, että ne ovat myös talvella aurattuna”, Tero Karvinen kuvailee. Tutustu tuotteisiin: www.perel.fi/valvomo Valvomotuolit • 5 vuoden takuu 24/7 käytössä! • erittäin monipuoliset säädöt • kangasja nahkaverhoilu Pelastus opistolakiin esitetään muutoksia Pelastusopistoa koskevaan lakiin on tarkoitus lisätä uusia perusteita, joilla opiskeluoikeuden voi keskeyttää. Mapitaren järjestelmällä apu saadaan aiempaa tarkemmin ja nopeammin. Hallituksen esitys lain muuttamisesta on annettu eduskunnalle 10. Tavoite on, että 70 prosenttia suomalaisista saisi avun puolessa tunnissa hälytyksen antamisesta. Opinnot voisi keskeyttää väliaikaisesti myös muusta perustellusta syystä. Lentoturvallisuus on kohentunut erityisesti huonoissa olosuhteissa ja silloin, kun lennetään matalalla. Nykyisin Pelastusopisto voi lain mukaan omasta aloitteestaan tai opiskelijan hakemuksesta keskeyttää ammatillisessa peruskoulutuksessa olevan opiskelijan opiskeluoikeuden kerrallaan enintään yhden vuoden määräajaksi pitkäaikaisen sairauden tai raskauden ja synnytyksen vuoksi. Reaaliaikainen järjestelmä perustuu tarkkaan karttateknologiaan, jota on testattu laajasti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Karvisen mukaan Mapitare on toistaiseksi toimivin järjestelmä, johon on merkitty kaikki helikoptereita palvelevat tiedot
”Vaativin vaihe: askel tuntemattomaan” Jari Pirhonen alustaa esitystään viittaamalla määritelmään kirjassa Digitalisaatio – Yritysjohdon käsikirja. Korkeatasoinen ja hyvin rakennettu puheenvuoro tarjosi tuutin täydeltä oivalluksia, tietoa ja valtavasti ajateltavaa. ”On myös erittäin tärkeää ymmärtää ja sisäistää käsite eksponentiaalinen kasvu. Kuka on julistautunut kvanttiherruuteen ja millä huikeilla saavutuksilla. Jos eksponentiaalisen kasvun syntymekanismia ja räjähtävää ’voimaa’ ei ymmärrä, on jopa mahdotonta pysyä kehityksessä, mahdollisuuksissa ja riskien hallinnassa mukana.” Siirrytään ensin Jari Pirhosen esityksen alkuun, jotta saamme käsityksen, mihin hän tarkemmin viittaa. Esimerkiksi näistä asioista – ja paljosta muusta – kertoo Tieto Oyj:n arvostettu turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen. Tieto Oyj:n turvallisuusjohtajan Jari Pirhosen vahva puheenvuoro: ”Meidän on aivan pakko uudistua” TEKNOLOGIA Mitä seuraa askelista tuntemattomaan. ”Siinä digitalisaatiosta keskusteltaessa ei pidä rajoittua teknologiaan, vaan huomioida myös teknologioiden aiheuttamat merkittävät muutokset. Miten kehityspolku voi toteutua, kun maalista ei ole tietoakaan. Esimerkiksi, miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu, miten muutetaan markkinoiden dynamiikkaa ja Teksti Paula Koskivirta ja Timo Lahtinen Tieto Oyj:n turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen piti huikean esitelmän siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa turvallisuuteen nyt ja myöhemmin. Mitä tapahtuu, kun yhtäkkiä tapahtuu aivan hirveästi. Turvallisuusteknologia ja jääkiekkomailamalli liittyvät vahvasti yhteen. Kuva: Messukeskus 10 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. ”Joka ikisen turvallisuusammattilaisen on aivan pakko ymmärtää teknologian kehitystä ja siihen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia”, Pirhonen korosti useamman kerran. Mitä jättiyritykselle tapahtui, kun sen koko it-infra kaapattiin ja lukittiin. F innSec-messuvieraille oli poikkeuksellisen palkitsevaa päästä kuuntelemaan entisen koodarin, tietoturvakonsultin, tietoturvapäällikön ja nyt Tieto Oyj:n turvallisuusjohtajana työskentelevän Jari Pirhosen huippuesitystä, joka käsitteli digitalisaation vaikutusta turvallisuuteen
Yksi TEU tulee sanoista Twenty Foot Equivalent Unit, ja se tarkoittaa tavallista konttia. Vaatimukset muuttuvat vauhdilla. Lukijalle on kerrattava, mikä on Maersk. n 5/2019 | 11 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. Palvelusatamia on 343. ”Avain” onnistumiseen on se, että teknologian kehittymistä seurataan ja dataa käsitellään oikein. Samalla puhutaan jatkuvasta oppimisesta. Tehdään projekteja lyhyinä, muutaman viikon jaksoina eli sprintteinä. Kokeilu. ”Tässä puhutaan esimerkiksi palvelumuotoilusta. Joillekin yrityksille dataa voi verrata ilmaan, mitä hengitetään. Halutaan kokeilla erilaisia asioita ja hyväksytään epäonnistumiset. Tämä ei ole merkittävä muutos. Mitä se tarkoittaa meille. Data on uusiutuva ”luonnonvara”, ja voimme luoda sitä itse. Uusi data tulee olemaan elinehto. Mutta kolmannessa ja tulevaisuutta ajatellen tärkeimmässä vaiheessa kehitetään täysin uudenlaista ja vielä tuntematonta liiketoimintaa ja haetaan uudenlaisia asiakkuuksia. Ensin mietitään käyttäjien ja asiakkaiden kanssa yhdessä, mitä he haluavat, mistä olisi hyötyä ja tehdään asioita heti oikeaan suuntaan. Teknologiaprojektit eivät enää lähde siitä, että pelkästään tekniset asiantuntijat ratkaisisivat ongelmaa, minkä jälkeen kysyttäisiin käyttäjiltä, mitä tykkäätte. Merkittävimpiä listattuja asioita ovat: Nopeus. Se on vuonna 1904 perustettu ja tiettävästi maailman suurin rahtilaivavarustamo laivaston koolla ja TEU-määrällä mitattuna. Toisessa vaiheessa vanhoja toimintamalleja uudistetaan uuden teknologian avulla. Digitalisaatiossa on kolme muutosvaihetta, mutta kaikki vaiheet eivät ole yhtä merkityksellisiä. Osaaminen. Teknologia. Sen koko on 20 jalkaa pitkä, 8 jalkaa leveää ja 8,5 jalkaa korkea. ”Nämä kaikki haasteet ovat todella isoja meille turvallisuusammattilaisille. Data. Asiakasymmärrys. ”Uutta ajattelua on, että epäonnistuminen voi olla hyvä asia, siitä opitaan”, Pirhonen muistuttaa. ”Vuonna 2017 Maerskille tapahtui järkyttävä onnettomuus”, Jari Pirhonen sanoo. Oleellista olisi saada turvallisuusajattelu mukaan jo palvelumuotoiluvaiheessa”, Jari Pirhonen mainitsee esimerkin. Mitä nämä tärkeät elementit tarkoittavat myös liiketoiminnallemme”, Pirhonen peräänkuuluttaa pohtimaan. miten tietoisesti muutetaan yritysten ydintoimintoja”, Pirhonen kuvailee. ”Kiristyshaittaohjelman seurauksena yhtiö menetti kaikki it-palvelunsa.” ”17 minuutissa siitä, kun haittaohjelma saastutti ensimmäisen tietokoneen, jo 16 maata oli poissa pelistä. ”Se on vaativin vaihe. Se on iso askel tuntemattomaan”, Pirhonen korostaa. Se vaatii osaamista. ”Digitalisaatiota on mietittävä pidemmällä aikajänteellä: mitä kaikkea koko ajan uusiutuvalla teknologialla voi tulevaisuudessa tehdä.” ”Jättiyrityksen it-palvelut romahtivat hetkessä” Jari Pirhonen jatkaa alustustaan kertomalla tositapauksen, joka liittyy Maersk-nimiseen jättiyritykseen. Koko ajan on omaksuttava uutta teknologiaa. Miten kummassa nyt voitaisiin odottaa, että vanhat ratkaisut toimisivat uudessa IoT-maailmassa, jossa laitteitta on ihan julmetusti enemmän. Ensimmäisessä vaiheessa organisaatiot tehostavat digitalisaatiolla nykyisiä toimintamallejaan perinteisin menetelmin. Sitä riittää. Maerskin toimintaverkosto kattaa yli 300 satamaa 121 maassa. Tämä on se todella merkittävä muutos. ”Erittäin tärkeätä on, että turvallisuus on listattuna mukaan”, Pirhonen alleviivaa. Yhtiö menetti Digitalisaation tärkeitä elementtejä Jari Pirhonen nostaa esiin Yritys johdon digitalisaation käsikirjassa listattuja merkittävimpiä asioita, jotka liittyvät digitalisaatioon. Miten uutta teknologiaa voi hyödyntää. Se tarkoittaa esimerkiksi ketterää kehitystä. Lopullisesta maalista ei ole tietoa, mutta on jokin suunta, jota kohti pyritään. Liikevaihdolla mitattuna Maersk on Tanskan suurin yritys, valtava korporaatio. 5g, tekoäly, droonit, lohkoketjut. Sekään ei ole kovin merkittävä muutos
”Jos teillä on tärkeä osaaja tietyssä maassa, ja häneen pitäisi saada nopeasti yhteys, kuka muistaa ulkoa tärkeiden osaajien puhelinnumerot. Teknologiat ovat kuvassa satunnaisessa järjestyksessä, ja on erittäin tärkeä pystyä arvioimaan ajoissa, mikä teknologioista ampaisee seuraavaksi eksponentiaaliseen kasvuun. Jatkossa mukautumisen merkitys vain korostuu turvallisuusammattilaisen työssä. Miettikää hetki asiaa omalta kohdaltanne”, Pirhonen kehottaa kuulijoitaan. Mitä nopeammin uudet teknologiat kehittyvät, sen suuremmaksi riskit kasvavat. Turvallisuus ratkaisut eivät pysy teknologioiden kehityksen perässä. ”Yhtiöllä on käytössä lähes 300 000 kylmäkonttia, joihin he olivat asentaneet konttien lämpötilaa seuraavat lämpötila-anturit. ”Peräti 15 prosenttia maailman kaupasta pysähtyi hetkeksi. Kuva 2. Asia on tärkeä tiedostaa. Hän jatkaa, että kun yhtiö lähti toipumaan valtavasta katastrofistaan, alkutilanne oli masentava. Hankala tilanne lähteä liikkeelle akuutissa kriisissä.” Pirhosen mukaan Maerskin katastrofin seuraukset olivat valtavat. Kuva 3. Tämän jälkeen työntekijän tarvitsi vain istua valvomossa ja käydä pelkästään ongelmatilanteissa konteissa”, Pirhonen kertoo. Heillä oli myös laivoilla työntekijöitä, jotka säännöllisesti kiersivät tarkastamassa, että konttien lämpötilat pysyivät oikeina.” ”Eräänä päivänä yhtiössä keksittiin, että konttien lämpötila-anturit voisivatkin lähettää lämpötilatiedot keskitettyyn valvomoon laivalla. ”Yhtiöllä oli toki kännykät, mutta puhelinnumeroita ei ollut, koska puhelinnumerot olivat pääosin it-järjestelmissä, jotka olivat siis kaatuneet. Tämä on jo tätä päivää. 12 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. ”Meillä oli käytössä vain kynä, paperia ja teepannu”, Pirhonen mainitsee Maerskin tietoturvajohtajan kertoneen eräässä tilaisuudessa. Näin oli myös Maerskilla. ”Seuraavassa kehitysvaiheessa he huomasivat, että anturien keräämällä datalla voisi olla arvoa muuallakin. nopeasti lähes 50 000:n työasemansa, yli 2 000:n sovelluksensa, kaikkien printteriensä ja kaikkien levyjakojensa hallinnan”, Pirhonen kertoo. Kriisillä oli siis todella, todella isoja vaikutuksia.” ”Kolme uutta innovaatiota” Digitalisaatiossa riskit voivat siis olla merkittäviä, mutta niin voivat olla mahdollisuudetkin. He ryhtyivät lähettämään satelliittien avulla kylmädaKuva 1
Hiljalleen teknologian kehitys tuplaantuu, ja taas tuplaantuu – kuten Mooren laki esittää. Koska joka päivä levän määrä tuplaantuu, eli kun levän määrän tiedetään 48. Kriittinen piste on kuvassa piirretty keltaisella tähtimerkillä. päivänä olevan niin suuri, että järvi on jo täynnä levää, niin 47. ”Yhtäkkiä tapahtuu ihan hirveästi” Jari Pirhonen siirtyy kuitenkin ensin Mooren lakiin, joka on hänen mukaansa edelleen voimassa – sekin nimittäin liittyy eksponentiaaliseen kasvuun. ”Nykyään älypuhelimilla otetaan yhdessä minuutissa valokuvia saman verran kuin koko 1800-luvulla yhteensä.” 5/2019 | 13 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. Kuvassa esimerkkeinä eksponentiaalisesti kasvavista teknologioista ovat tällä hetkellä muun muassa datan määrä ja lennokkiteknologia eli droonit. Yhtäkkiä hyvä teknologia on valtavassa eksponentiaalisessa kasvussa, ollaan siis mailan lavassa.” Seuraavaksi Jari Pirhonen pysäyttää ajattelemaan: ”Turvallisuusammattilaisten pitäisi jo hyvissä ajoin ennen jyrkkää käännettä, siis mailan lapaa, pystyä arvioimaan, mitä kaikkea on tulossa ja miten tulossa oleva uusi teknologia tulee vaikuttamaan meihin. Tämä 18 kuukauden väite on peräisin Mooren kollegalta David Houselta, joka huomioi laskelmissaan asiat jonkin verran eri tavoin. ”Kehityksen ydin on jääkiekkomaila-malli” Miksi turvallisuusammattilaisten on sitten poikkeuksellisen tärkeä ymmärtää eksponentiaalinen kasvun periaate ja merkitys. Petokset liittyivät siihen, kun vaikkapa banaanilasti saapui satamaan, niin asiakas väitti banaanien pilaantuneen. taansa toimistoilleen myös maihin.” ”Seuraavaksi he keksivät, että kerätyllä datalla voisi olla arvoa asiakkaillekin. Tuplaantumisen aikaväliksi Moore esitti aluksi yhtä vuotta, mutta korjasi ennustuksensa kahdeksi vuodeksi vuonna 1975. Siinä lukee: Järvessä kasvaa levää. Ihmisvoimin kasvavaa datamäärää ja järjestelmien kompleksisuutta ei pysty mitenkään hallitsemaan.” ”Jos turvallisuusammattilaiset eivät pysy tärkeiden teknologioiden kehityksissä mukana, heidän on erittäin vaikea jatkossa pärjätä tehtävissään”, Pirhonen ennustaa. Jos selvitämme uuden teknologian vaikutuksia vasta, kun kasvu on jo eksponentiaalista, olemme jo myöhässä”, Pirhonen painottaa. Jos ette ole kuulleet sanaa kvintiljoona, en ihmettele, sillä kvintiljoonassa on 18 nollaa.” ”Datan määrä tarkoittaa sitä, että meidän on aivan pakko ottaa enemmän, ja enemmän, tekoälyä ja automatiikkaa käyttöön. Yhtiö keksi ryhtyä myymään asiakkailleen täysin uudenlaista digipalvelua, joka varmistaa koko kylmäketjun toimivuuden matkan alusta loppuun.” ”Lopulta Marskin kehittämä uusi liiketoiminta tuotti alennuksia myös vakuutusmaksuihin, ja lisäksi yhtiö pääsi eroon kiusallisista petoksista, joiden uhri se tuon tuosta oli. Miten voimme tietää, milloin jokin teknologia on kääntymässä maltillisesta kasvusta eksponentiaaliseen kasvuun. Kauanko kestää, että puolet järvestä on levän peitossa?” Vain yksi seminaarin kuulijoista nostaa kätensä ja huudahtaa: 47 päivää. Eksponentiaalisessa kasvussa yhden ainoan päivän aikana järvi täyttyi puolesta välin levää täyteen levää. Silti puhutaan edelleen Mooren laista. ”Miettikääs tätä” Jari Pirhosen esitys jatkuu teemalla eksponentiaalinen kasvu. Joka päivä levälautan määrä tuplaantuu. ”Hidasta kehitystä tapahtuu pitkän aikaa. Digitalisaatiossa on voimassa sama periaate!” ”Logiikan ymmärtäminen aiheuttaa meille turvallisuusammattilaisille isoja haasteita! Miten huomaamme ajoissa, että nyt täällä on jo 5g, tekoäly, lohkoketjut ja paljon muuta. Se on mailanvarren aikajanalla hetki, jolloin jokin teknologia ampaisee eksponentiaaliseen kasvuun. On ennustettu, että ensi vuoden lopussa verkossa on 30 miljardia IoT-laitetta, ja kuuden vuoden päästä 80 miljardia laitetta.” ”Erään arvion mukaan Iot-laiteet tuottavat dataa useita kvintiljoonia tavuja joka päivä. ”Miten tämä esimerkki sitten liittyy digitalisaatioon”, Pirhonen kysyy. Pirhonen heijastaa seinälle paljon puhuvan kalvon (kuva 1 sivulla 20). päivänä järven täytyy olla puolillaan levää. Kestää 48 päivää, ennen kuin koko järvi on levän peitossa. 5g:llä saamme kytkettyä kaikki laitteet verkkoon. ”Kun teknologian kehitys on aikajanalla mailan varren kohdalla, kehitys on hidasta”, Jari Pirhonen selvittää kuvaa. ”Idea on vähän sama kuin järven levänkasvussa. On sanottu, että 5g on jopa isompi asia kuin internetin tulo aikoinaan. ”Yhdessä minuutissa valokuvia kuin 1800-luvulla yhteensä” ”Esimerkiksi 5g-verkon mahdollisuudet on ymmärrettävä. Mitä se tarkoittaa. Kasvuperiaatteet ovat samat.” ”Eksponentiaalinen kasvu on käsitteenä hankala ymmärtää ja varsinkin huomata arjessa, mutta se on poikkeuksellisen tärkeä asia ymmärtää.” Pian selviää, miksi se on tärkeä ymmärtää. Konteissa oli kuulemma ollut väärä lämpötila.” ”Uudella innovaatiollaan Maersk pystyi todistamaan, että kylmäketju oli oikea koko matkan ajan.” Jari Pirhonen painottaa, että tapaus on yksinkertainen esimerkki siitä, miten tuotekehityksessä lähdetään liikkeelle tilanteesta, jonka alkuvaiheessa ei edes ymmärretä, mitä mahdollisuuksia teknologia ja digitalisaatio voivat tarjota. Ylös osoittava mailan lapa puolestaan kuvaa kasvun voimakkuutta. Pääroolissa on kuvan alaosassa oleva jääkiekkomaila, jonka varsi ja lapa esittävät aikajanaa. Se on se piste, mihin mailan varsi loppuu ja josta mailan lapa alkaa. ”Joka 18 kuukauden eli joka puolentoista vuoden välein prosessoriteho siis tuplaantuu”, Jari Pirhonen painottaa. ”Eksponentiaalinen kasvu kuvaa teknologian ja digitalisaation kasvua, joka myös kasvaa räjähdysmäisesti. ”Tarjoan teille aivojumppaa. Miettikääs tätä”, Pirhonen sanoo ja heijastaa kalvon seinälle. Pitkään aikaan ei tapahdu mitään näkyvää, ja sitten yhtäkkiä hetkessä tapahtuu ihan hirveästi. Miksi se on äärimmäisen tärkeä ymmärtää myös turvallisuusalalla. Näitä arvioitavia teknologioita on todella paljon”, Pirhonen korostaa. ”Oikein”, Pirhonen vastaa. Jos vertaamme, miten järvi täyttyy eksponentiaalisesti levästä, huomaamme digitalisaatiossa saman. Mailan varsi ja lapa toimivat apuvälineinä havainnollistettaessa eri teknologioiden, kuten kvanttiteknologian, tekoälyn, ääniohjauksen, 5g:n, pilvikapasiteettien, 3d-tulostuksen, nanoteknologian ja monien muiden teknologioiden kehittymisen kaarta ja kehityksen eri vaiheita. Miten oikea vastaus voi olla 47 päivää. Jari Pirhonen havainnollistaa datan määrän kasvua vielä valokuvilla. Monesti aikavälin sanotaan olevan myös 18 kuukautta. Jotta lukija pysyy aivojumpassa mukana, laskutoimitus liittyy eksponentiaaliseen kasvuun. Mailan varressa on lisäksi kriittinen piste. Mooren laki tarkoittaa Intelin entisen toimitusjohtajan Gordon Mooren vuonna 1965 – siis jo lähes 55 vuotta sitten – esittämää ennustusta komponenttimäärien tuplaantumisesta kustannustehokkaasti tuotetuissa mikropiireissä
Kuva 4. Kun uutta teknologiaa innovoidaan, siinä ei välttämättä kunnolla mietitä turvallisuutta.” Tämän artikkelin lukijakin huomaa kuvaa katsoessaan, että keltaisella oleva riskit-alue kasvaa ja levenee koko ajan sitä mukaa, kun aika etenee. Se ei siis välttämättä ole ongelma. Euroopan tietosuojaneuvosto on hereillä: Koska videovalvontadataa kerätään niin paljon, on pohdittava, mitä kaikkea tekoälyn avulla datalle voi jo nyt tehdä – saati tehdä tulevaisuudessa. Liiketoiminta hakee koko ajan uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintoja ja haluaa tehdä voittoa käyttämällä nimenomaan uutta teknologiaa”, Pirhonen vakuuttaa. ”IoT-laitteiden tekijät kertovat seminaareissa aina saman tarinan: he huomioivat tietoturvan alusta pitäen, siis jo siitä asti, kun laitetta lähdetään suunnittelemaan, ja varmistavat, että laitteeseen saadaan päivitykset nopeasti ja oletusarvot ovat turvalliset.” ”Vastaukseni heille on ollut, että nämä ovat hyviä periaatteita, mutta näitä ratkaisuja on yritetty jo 20 vuotta tietokoneissa, läppäreissä ja puhelimissa, eivätkä ne ole toimineet toivotusti.” Pirhonen ihmettelee, miten kummassa nyt voitaisiin odottaa, että nämä vanhat periaatteet toimisivat uudessa IoT-maailmassa, jossa laitteita on ihan julmetusti enemmän. ”Drooneja pidetään myös turvallisuusuhkana”, Jari Pirhonen sanoo. ”Todennäköisesti jo muutaman vuoden päästä laitteita ohjataan enemmän äänellä kuin näppäimistöllä. ”Kun kysyn osallistujilta, monellako teistä on myös tietoturvavastuu, yleensä pari kättä nousee. Silti hän haluaa painottaa: ”Tilanne voi olla ok. Viranomaiset joutuvat luonnollisesti miettimään estokeinoja, mutta lainsäädäntö tulee paljon tosielämän perässä. Siellä on robottipappi, joka paitsi neuvoo temppelin jäseniä ja temppeliin tulevia asiakkaita, hoitaa myös esimerkiksi hautajaisjärjestelyt. ”Mitä tarkoittaa, jos niitä pörrää ikkunan takana. Meidän on aivan pakko keksiä jotakin uutta.” Jari Pirhonen korostaa vielä yhtä asiaa: kun jonkun teknologian kohdalla puhutaan eksponentiaalisesta kasvusta, kukaan ei tule sanomaan: hiljentäkääpä kehityksen vauhtia. ”Kysynkin, kannattaisiko sittenkin olla kiinnostunut myös tietoturvasta, koska tietoturva kehittyy valtavaa vauhtia. Jatkuu sivulla 16 14 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. Kun kysyn, moniko teistä haluaisi myös tietoturvan vastuulleen, kuuluu naurun hörähdyksiä.” Pirhosen mukaan naurun hörähdys kuvastaa sitä, että osallistujat eivät vielä todella ymmärrä, miten ”eri maailmat” ovat jo törmänneet toisiinsa. ”Mitä se tarkoittaa, jos…” Drooneista puhutaan ja mietitään, miten niillä voi hoitaa esimerkiksi logistiikkaa, mittauksia ja turvallisuustehtäviä. ”Mitä se tarkoittaa, jos 3d-laitteelle voi hakea verkosta aseentulostusmallin”, Pirhonen pysäyttää miettimään. ”Eivät ne ole toimineet toivotusti” Turvallisuusjohtajana Pirhonen sanoo olevansa huolestunut uuden teknologian turvallisuudesta. ”Vanhat tekniset ratkaisut eivät toimi enää uudessa maailmassa. Virtuaalisen maailman tapahtumat vaikuttavat jo reaalimaailmaan”, Pirhonen painottaa. ”Liiketoiminta ei jää odottamaan, että turvallisuusihmiset tutkisivat ja selvittäisivät uusien teknologioiden riskit ja suojauskeinot ja antaisivat sen jälkeen liiketoiminnalle luvan käyttää jotakin teknologiaa. Lainsäädäntö tulee kaukana perässä. ”Digitaalinen maailma on jo kohdannut analogisen maailman, ja bitit ovat jo törmänneet atomeihin. Kuka voisi kuvitella – siis toistaiseksi – että sielunpaimenen työtä hoitaa robotti! ”Kioton robotti ei ole edes kovin älykäs – siinä ei ole vielä tekoälyä”, Pirhonen mainitsee. Mutta tilanne pitää ymmärtää.” ”Yrityksen menestymisen kannalta tämä vaatii, että turvallisuusihmiset osaavat kommunikoida liiketoimintajohdolle.” ”Kuuluu naurun röhähdyksiä” Jari Pirhonen on vetänyt myös noin kymmenen vuoden ajan Aalto Pron turvallisuusjohdon koulutuksessa tietoturvakursseja. ”Nämä mitä se tarkoittaa jos -kysymykset ovat erittäin tärkeä ottaa vakavasti.” ”Uusi teknologia tuo täysin uudenlaisia ongelmia, joita emme ole ennen joutuneet edes miettimään.” Sitten on 3d-tulostus. (Kuva 2 sivulla 12) ”Kuten havaita voi, turvallisuusratkaisuja ei innovoida samalla vauhdilla kuin teknologioita. ”Valitettavasti kokemukseni on, että turvallisuusratkaisut eivät pysy teknologioiden kehityksen vauhdissa.” Hän näyttää kuvaa, jossa pystyjana kuvaa innovaatioiden vauhtia. Tämä on meille iso asia ymmärtää. ”Tämänkin on tärkeä tiedostaa ja ymmärtää.” ”Liiketoiminta juoksee kovempaa” Miten turvallisuusjohtaja Pirhonen näkee teknologian vaikutuksen yritysten liiketoimintaan. Ääniohjaus tulee yleistymään. Tietosuojaneuvosto on luonnostellut tiukkoja uusia ohjeistuksia. Jo nyt on tulostettu kokonaisia taloja ja esimerkiksi aseita. Onko kyseessä vahinko, vai onko drooni ’toimittaja’, joka yrittää tehdä meistä lööppejä, vai yrittääkö joku oikeasti vakoilla”, Pirhonen sanoo. Mitä se tarkoittaa, jos näin tulee käymään?” ”On tulossa isoja muutoksia.” Jari Pirhosen mukaan teknologian kehitys ja tekoäly tuovat tullessaan sellaisia innovaatioita ja käyttökohteita, joita emme tänä päivänä voi kuvitellakaan. ”Vaikka miten panostamme päivittäin turvallisuuteen ja haemme uusia turvallisuusratkaisuja, liiketoiminta juoksee meitä kovempaa ja riskit kasvavat”, Pirhonen summaa. Tietoturva-alalla lisäksi kehitetään koko ajan uusia juttuja, joista myös liiketoimintajohto on todella kiinnostunut.” Pirhosen mukaan on turvallisuusammattilaisen osaamisesta kiinni, miten hän saa liiketoimintajohdon kiinnostumaan kokonaisturvallisuudesta; ehkä väylä siihen voi olla tietoturvan kautta. Yksi huikea esimerkki uudesta eriskummallisesta käyttökohteesta on esimerkiksi Japanin Kiotossa 400 vuotta vanhassa temppelissä
NOTECROW™ Kaikki turvallisuusohjeet ja -lomakkeet käytössä yhdellä ikonin painalluksella kaikissa laitteissa! https://tag.notecrow.com/tag/58840a11 https://notecrow.fi 0400-441487 info@notecrow.fi Notecrow mukana Neste Rallissa
Jotkut puhuvat ot-turvallisuudesta varsinkin, jos puhuvat tehdasjärjestelmien turvallisuudesta.” Pirhonen näkee, että ihminen menee sekaisin termiviidakossa ja merkityksissä. Meillä on todella hyviä alan yrityksiä, mutta niitä on muillakin mailla.” Pirhonen sanoo, että taas palaamme ydinasiaan: teknologioiden kehittymiseen ja uuden maailman innovaatioihin. Ehkä myös vanhan tiedon aktiivista unohtamista!” ”Pian ei voida valvoa vanhaan malliin” Entä videovalvonta, voiko sillä jatkossa valvoa, kuten aina ennekin. ”Vanha kokemus on jopa vaarallista” Jari Pirhonen viittaa edelleen kuvaan 2 sivulla 12, jossa riskien määrä kasvaa, kun innovaatioiden määrä kasvaa. ”Erityisesti on mietittävä teknologioiden hyödyntämistä ja uuteen maailmaan soveltuvia uusia ratkaisuja.” ”Jokaisen turvallisuusammattilaisen ei tarvitse olla kyberturvallisuuden asiantuntija, mutta kyberturvallisuudesta täytyy ymmärtää semmoinen siivu, miten se vaikuttaa nyt ja kohta omaan toimintaan, omaan työnantajaan ja omiin tuotteisiin.” ”Se voi olla melkoinen herätys” Sovelluskoodien määrä on jo aivan valtava, koska kaikki laitteet alkavat olla älykkäitä. Joku on keksinyt sille termin kyberturvallisuus. Kuva 5 havainnollistaa nykyaikaista autoa, jossa on useita prosessoreita ja kymmeniä metrejä verkkokaapelia peltien alla. Mistä me oikein puhumme?” ”Termit ovat haaste. Vaikuttaa siltä, että joudumme Suomessakin arvioimaan uudestaan nykyiset videovalvonnan käyttötavat.” Jari Pirhonen näyttää myös kuvan kasvontunnistuksesta (kuva 4 sivulla 14). ”Kysykää huviksenne, mitä ohjelmistoja he autohuollossa päivittävät. Jatkoa sivulta 14 16 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. ”Esimerkiksi F-22-hävittäjässä on kahdesta kolmeen miljoonaa riviä koodia. ”Uudet termit, puhummeko edes samasta asiasta?” Turvallisuusjohtaja Jari Pirhosta on askarruttanut uuteen maailmaan liittyvät termit. Ennustan, että turvallisuus ja tietoturvallisuus sulautuvat yhteen. Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä kiinalaiset tunnistuskuville tekevät. ”Mikä tämä maailma oikein on, kun tietoturva ja normaali turvallisuus törmäävät yhteen. Globaalisti Suomi on sijalla 20. Vanha tieto ja kokemus ovat hyväksi, mutta ne ovat monesti myös vaarallisia.” ”Jos vanhaa kokemusta yrittää soveltaa huomisen ratkaisuksi, se todennäköisesti menee pieleen.” Pirhonen painottaa, että turvallisuusammattilaisen pitää mukautua uudenlaiseen kokeilukulttuuriin, nopeuteen, ketteryyteen, epävarmuuteen, riskien sietoon, avoimuuteen ja asiakaslähtöiseen jatkuvaan muutokseen (kuva 3 sivulla 12). ”Mutta kesällä ilmestyi kansainvälisen telekommunikaatiounionin ITU:n tutkimus eri maiden kyberturvallisuuskyvykkyyksistä. Sovelluskoodit ohjaavat sitä, mitä ”raudan” pitäisi tehdä. Toinen puhuu digitaalisesta turvallisuudesta. Meidän on vain pysyttävä sopeutumaan sen lainalaisuuksiin! Sopeutuminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja vanhan ajattelun muokkaamista uuteen maailmaan. Ehkä joku keksii uuden hienon yhteisen terminkin kuvaamaan tätä yhteistä kokonaisuutta.” ”Suomi ei ole kärkeä” Seuraavaksi nousee esiin sanahirviö lisää: kyberturvallisuuskyvykkyys. Kun he vastaavat paikkailevansa jarrujen toimintaa tai vaihteistoa, se voi olla teille melkoinen herätys”, Jari Pirhonen mainitsee. Jotkut puhuvat tietoturvasta. ”Ne liittyvät uuteen digitaaliseen maailmaan. ” ”Voitte tietenkin jäädä istumaan ja hokemaan, että olette tehneet näitä töitä 20 vuotta. Pirhosen mukaan muutoksia on luvassa, sillä Euroopan tietosuojaneuvosto on äskettäin julkaissut luonnoksen uudesta ohjeesta videovalvontaan ja videovalvontadatan käsittelyyn. ”Teidän on aivan pakko sopeutua tähän kaikkeen uudessa maailmassa. ”Kun minä puhun kyberturvasta, sinä digitaalisesta turvallisuudesta ja hän kyberresilienssistä, puhummeko edes samasta asiasta. Miksi tällaista maailmaa oikein pitäisi kutsua. Esimerkiksi Kiinassa on jo yleistä, että videokamerat tunnistavat kenen vain kansalaisen kasvot katuvilinässä. Jotkut käyttävät termiä it-turva tai tekninen turva. Emme voi tuudittautua siihen, että olisimme jotenkin erityisen erinomaisia kyberosaajia ja kyvykkäitä. EU:ssa Suomi on sijalla kymmenen. Arvailuja riittää. ”Neuvosto on miettinyt sitä, kun videovalvontadataa kerätään niin paljon, mitä kaikkea tekoälyn avulla datalle voi jo nyt tehdä – saati tehdä tulevaisuudessa.” ”Voisimme esimerkiksi tunnistaa ihmisiä kävelytyylistä, tai kun lähestymme toimistoa, ovet voisivat avautua automaattisesti, kun järjestelmä tunnistaa meidät.” ”Teknologian nopea kehitys on syy, miksi Euroopan tietosuojaneuvoston julkaiseman videovalvonnan uuden ohjeistuksen luonnos oli niin tiukka. (Mitähän se siis todella tarkoittaa?) Suomalaiset pitävät itseään kyberturvallisuudessa edelläkävijöinä. Ettei teidän tarvitse enää oppia uutta, koska tiedätte jo kaiken ja sovellatte vanhaa.” ”Mutta todennäköisesti parin vuoden päästä ette ole enää yhtä hyödyllisiä yrityksellenne kuin saatatte kuvitella
”Julkaisussa kerrottiin, mitä Googlen uusi kvanttitietokone pystyy jo tekemään. Se oli verkossa hetken aikaa vahingossa, tarkoituksella tai tietovuodon seurauksena. Pillerit voivat olla vaikkapa älykkäitä kameroita.” ”Jos droonit ovat tulevaisuudessa yhtä pieniä kuin hyttyset, miten estämme sen, etteivät mini-mini-droonit pääse ovenraosta tai ilmastoinnista toimitiloihimme?” Jari Pirhosen mukaan on muistettava kehityksen kaaret: maailma muuttuu arvaamattomalla vauhdilla, teknologioiden eksponentiaalinen kasvu tarkoittaa valtavia muutoksia, laitteet tulevat koko ajan tehokkaammiksi, laitteiden koko kutistuu vauhdilla ja sovelluskoodit vyöryvät kaikkialle. On turvallisuus ammattilaisen osaamisesta kiinni, miten hän saa liike toiminta johdon kiinnostu maan kokonais turvallisuudesta. Tänä päivänä salausavainten purkamisessa menee vielä kymmeniä tuhansia vuosia. ”Jo hyvinkin pienillä muutoksilla liikennemerkki voidaan saada sellaiseksi, että auton tunnistin ymmärtää sen väärin. 5/2019 | 17 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. ”Windows Office 2013 -käyttöjärjestelmässä on noin 40 miljoonaa riviä koodia. Jos se tapahtuu, mitä se tarkoittaa turvallisuudelle. He julistautuivat kvanttiherruuteen. Aiemmin tietokone täytti koko huoneen, mutta nyt koko tietokone mahtuu taskuun. ”Ennusteen mukaan se, mitä meillä on nyt taskussa, voidaan tulevaisuudessa syöttää esimerkiksi hyvin pieninä ’pillereinä’ ihmisen kehoon. Kun he vastaavat paikkailevansa esimerkiksi jarrujen toimintaa tai vaihteistoa, se voi olla teille melkoinen herätys.” Pirhonen näyttää kuvaa autojen hakkerointitesteistä. Kvanttitietokoneet voisivat näyttää tältä. Vaikka kvanttitietokoneiden kehitys on edelleen alkutekijöissään – ainakin näin luullaan – niitä kehitetään kovaa vauhtia.” Pirhonen kertoo yllättyneensä melkoisesti, kun törmäsi netissä Googlen julkaisuun. Osa virheistä voi aiheuttaa turvallisuusongelmia. n Kuva 6. Pirhonen heijastaa seinälle esimerkinomaisesti kuvan nykyaikaisesta autosta (kuva 5 sivulla 16), jossa on useita prosessoreita ja kymmeniä metrejä verkkokaapelia peltien alla. Facebookissa on noin 70 miljoonaa koodiriviä. Boeing 787:ssa on 20 miljoonaa riviä koodia”, Jari Pirhonen sanoo ja korostaa, ettei osaa arvioida, onko koodirivien lukumäärä hyvä mittari, mutta ainakin luku kertoo sen, miten eri kokoisia sovelluksia on käytössä. Jari Pirhonen heijastaa seinälle kaksi vekotinta, jotka näyttävät katosta roikkuvilta oudoilta vempaimilta (kuva 6 tämän sivun yläosassa). Googlen kone laski tehtävän kolmessa minuutissa ja 20 sekunnissa!” Pirhonen sanoo. Macin käyttöjärjestelmässä on suurin piirtein sama määrä koodirivejä. ”Jatkossa tietokoneet voivat näyttää vaikkapa tällaisilta. ”Jokaisessa noin tuhannessa rivissä koodia on yleensä kymmenkunta virhettä. Miettikää taas kysymystä, mitä se tarkoittaa, jos…” ”He julistautuivat kvanttiherruuteen” Nyt palaamme tämän artikkelin alussa sivulla 10 mainittuun laskentatehoaiheeseen. Mikäli netissä hetken aikaa esillä ollut asiakirja on totta, Googlen kvanttitietokone suorittaisi jo nyt sellaisia laskentatehtäviä muutamassa minuutissa, joihin nykyinen supertietokone käyttää kymmeniä tuhansia vuosia. Jos jollakin toimijalla on koodia miljoonia rivejä, saatikka miljardeja rivejä, mukana voi olla paljon vakavia turvallisuusongelmia.” Mitä tavallisen kansalaisen pitäisi koodeista vähintäänkin ymmärtää. Googlen yhdeksässä eri palvelussa on yhteensä pari miljardia riviä koodeja”, Pirhonen sanoo ja kertoo nyrkkisäännön, jonka on kuullut. Mutta mitä, jos…” ”Pitää olla hereillä koko ajan ja seurata, mitä missäkin tapahtuu!” ”Jos mini-mini-droonit sujahtavat ovenraosta sisään” Jari Pirhonen mainitsee mikropiirien ja tietokoneiden kehityksestä lisää. ”Tämä on vain yksi esimerkki kysymyksestä, olemmeko jälleen jääkiekkomailan varren loppupäässä, ja mietimme, milloin tulee lapa vastaan ja alkaa kvanttitietokoneiden eksponentiaalinen kasvu. ”Kun auton huollossa kerrotaan ohjelmistopäivityksistä, kysykää huviksenne, mitä ohjelmistoja he päivittävät. ”Maailmalla kaverit ovat pystyneet ohjaamaan liikkeessä olevan auton ojaan.” Pirhonen mainitsee myös nopeuskylttien tunnistimet. Nykyaikaisessa autossa on sata miljoonaa riviä koodia. Myös Suomessa on ollut Teslan hakkerointitesti – tai kilpailu. Kaikkein järeimmänkin supertietokoneen arvioitaisiin käyttävän kyseiseen laskentatehtävään 10 000 vuotta. Nämä ovat kaksi kvanttitietokonetta, joista vasemmalla on IBM:n kvanttitietokone ja oikealla Googlen kvanttitietokone.” ”Kvanttitietokoneiden suuri lupaushan on, että ne pystyvät suorittamaan sellaisia laskentatehtäviä, että tällä hetkellä ne ovat täysin mahdottomia toteuttaa perinteisillä supertietokoneilla. Jos kvanttitietokoneet purkavat esimerkiksi salausavaimet hetkessä, se on shokeeraavaa. Ensimmäisen kerran kvanttitietokoneella pystyttiin tekemään laskentatehtävä, mikä ei nykypäivän supertietokoneella onnistuisi mitenkään
”Rakennuksissa, joissa ihmiset törmäävät toisiinsa, syntyy myös suurin osa huippuinnovaatioista. Tällä hetkellä Airaksinen on International Council for Research and Innovation in Building and Construction (CIB) Smart City -työryhmän vetäjä, ja myös EU:n asettaman Smart and Climate Neutral Cities Mission Assemblyn ainoa suomalainen jäsen. Se on jo täällä. Rakennuksia ja rakennettua ympäristöä onkin aivan pakko kehittää jatkossa entistä enemmän ja entistä älykkäämmillä ratkaisuilla. ”Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin varautua ilmastonmuutokseen – ja yrittää hillitä sitä ja selviytyä.” Varautuminen tarkoittaa Airaksisen mukaan jatkossa rakennetun ympäristön osalta aiempaa älykkäämpiä järjestelmiä, koska älyn lisääntyminen on yksi tehokkaimmista keinoista varautua ilmastomuutoksen tuomiin uhkiin. Lisäksi muun muassa lämpöaallot ovat vaarallisia vanhuksille, vauvoille ja riskiryhmään kuuluville”, Airaksinen mainitsee vain muutaman esimerkin ilmastonmuutoksen seurauksista, joiden vaikutuksia olemme jo saaneet kokea myös Suomessa. ”Tärkein syy on ilmastonmuutos. Älykkäitä kiinteistöjä ja kiinteistöjen tulevaisuutta pohti muun muassa huippuasiantuntija, Suomen Rakennusinsinöörien liitto (RIL) ry:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen. Kaupungistuminen on iso megatrendi Jotta Airaksisen esityksen tärkeydestä ja kiinteistöjen merkityksestä koko Suomessa asuvalle väestölle saa käsityksen, on syytä kerrata lukuja. Millainen on katseemme tulevaisuuteen. N äillä aloitussanoilla päätoimittaja Tapio Kivistö toivotti väen tervetulleeksi Rakennuslehden seminaariin Kiinteistö 2019 -messuilla lokakuussa Helsingin Messukeskuksessa. Pelkästään rakennettujen rakennusten arvo on 46 prosenttia koko Suomen kansallisvarallisuudesta. Millaiset tulevat olemaan älykkäät kiinteistöt. Rakennukset, rakennettu ympäristö ja kaupungistuminen ovat myös iso megatrendi. Se on valtava luku. Kuva: Jeremy Goldberg / Unsplash 18 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistömessut 2019. Meillä tulee olemaan jatkossa yhä enemmän esimerkiksi rankkasateita ja tulvia. 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeissa”, Miimu Airaksinen alustaa. Miten Miimu Airaksinen näkee älykkäät kiinteistöt ja niiden tulevaisuuden. Ilmastonmuutos pakottaa kehittämään älykkäämpiä ratkaisuja Airaksinen porautuu syihin, jotka pakottavat kiinteistöt muuttumaan merkittävästi nykyistä älykkäämmiksi. Rakennusten ja rakennetun ympäristön – mukaan lukien siis infra – arvo koko Suomen kansallisvarallisuudesta on peräti 83 prosenttia. ”Älykkyys tulee näyttelemään kiinteistöissä todella merkittävää roolia. TEKNOLOGIA Teksti Paula Koskivirta Ilmastonmuutos pakottaa innovoimaan uusia ratkaisuja Älyn on lisäännyttävä rakennetussa ympäristössä Mihin suuntaan rakentaminen on menossa ja mihin kannattaa varautua. Mitkä ovat ajankohtaiset ja tulevaisuuteen katsomisen vaatimukset. Tarvitsemme ennakoivuutta, ja ennakoivuutta tukevia uusia ratkaisuja”, Airaksinen peräänkuuluttaa. Euroopassa jo nyt 80 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa. Aikaisemmin hän on toiminut VTT:llä ekotehokkaan rakennetun ympäristön tutkimusprofessorina, sekä esimerkiksi VTT:n Smart Cities -tuotekehitysprojektin vetäjänä, ja myös Suomen ilmastopaneelin jäsenenä. Ilmastonmuutos on suurin uhkamme, ja se pakottaa kiinteistöt muuttumaan merkittävästi nykyistä älykkäämmiksi, korostaa Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen
Kuva 1. Kuvassa villisti heiluva alin harmaa viiva kuvaa sitä, että meillä olisi verkossamme peräti 65 prosenttia lisää tuulivoimaa, mikä on kova tavoite. Voimme laittaa myös rakennusmateriaalien sisään 3d-printattuja antureita, jotka mittaavat materiaalien vaurioita sisältä päin. ”Energiamanageroinnin ja energian hoitamisen kuntoon saattamiseen liittyvillä innovaatioilla on valtavat potentiaalit ja markkinat – ja onnistuessaan ilmastohaittoja vähentävä vaikutus. Tarvitsemme siis varsin erilaista järjestelmää”, Airaksinen havainnollistaa. Sitä kautta meidän on saatava rakennetussa ympäristössämme ilmastoon vaikuttavia päästöjä alaspäin. Miten saamme datan valjastettua ja yhdistettyä niin, että saamme hyvän ja ’rikkaan’ tilannekuvan, ja mahdollisuuden kokonaisuuden optimointiin. Sininen käyrä kuvaa sähkötehon tarpeen vaihteluväliä Suomessa, ja tämä tarve vaihtelee noin kahden gigawatin (GW) tasolla. M2Mlukeminen tuo tullessaan vaatimuksia”, Airaksinen sanoo. ”Esimerkiksi puhumme yhden ainoan kiinteistön kohdalla jo kymmenistä tuhansista datapisteistä. ”Jatkossa energiajärjestelmämme tulee muuttumaan. Kuvassa sininen käyrä kuvastaa sitä tasoa, mihin nyt rakennetut energiajärjestelmämme on suunniteltu. Hän muistuttaa myös, että saamme koko ajan enemmän tietoa yksittäisistä tietojärjestelmistä, jotka kytkeytyvät toisiin järjestelmiin. Esimerkiksi eräässä ruotsalaisessa innovaatiossa algoritmien avulla voi parhaillaan saada jopa muutaman tuhat erilaista skenaariota muutamassa tunnissa. Tavoite on todella kova. ”Meidän onkin välttämätöntä keskustella siitä, mitä teemme tällä valtavalla datamäärällä. Kun lisäämme merkittävästi tuulienergiaa, vaihtelu voi olla jopa 25 gigawattia. Mutta tähän suuntaan Euroopassa ollaan menossa.” Energian kulutushuippuja voitava tasata Miimu Airaksinen korostaa, että kuvassa sininen ja harmaa käyrä kertovat siitäkin, että rakennuksien tarve ei enää määrää energiatuotannon tarvetta, vaan rakenÄlykkyydellä voimme vähentää merkittävästi ilmastoa vakavasti kuormittavia päästöjä. On siirryttävä asioiden tarkoitus -näkökulmiin Miimu Airaksisen mukaan enää ei pitäisi puhua internet of things -näkökulmista, vaan things of meaning -näkökulmista. Siihen suuntaan Euroopassa ollaan kuitenkin menossa. Pitää saada rakennettua parempia elinolosuhteita”, Airaksinen alleviivaa. ”Tähän vaihteluun perinteinen tuotantomme on siis tehty. Tuo kuvassa villisti heiluva alin harmaa viiva kuvaa sitä, että meillä olisi verkossamme peräti 65 prosenttia lisää tuulivoimaa. Suunnittelussa käytetään jo paljon tietomalleja ja algoritmeja. Tuulija aurinkoenergia asettavat haasteita Miimu Airaksisen mukaan energia on voimakas ajuri. Energiajärjestelmämme tulee muuttumaan. 5/2019 | 19 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistömessut 2019 | TEKNOLOGIA. ”Esimerkiksi sääjärjestelmä antaa informaatiota lämmitysjärjestelmälle ja valaistusjärjestelmälle. Se liittyy muun muassa datan käsittelyyn ja analysointiin. Toisin sanoen olisi puhuttava asioiden tarkoitus -näkökulmista. Pelkästään rakennusten energiamanageroinnin globaali markkina on jo 5,5 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuonna 2020, ja markkina kasvaa koko ajan.” Airaksinen korostaa, että uusien teknologioiden rooli tulee nimenomaan energian suhteen olemaan suuri, koska olemassa olevasta rakennetusta infrasta suurin osa on vanhaa rakennuskantaa, joka pitää päivittää. Sääjärjestelmä kertoo, miten muiden järjestelmien kannattaa optimaalisesti toimia, jotta parhaat olosuhteet saavutetaan”, Airaksinen havainnollistaa. ”Tähän uusiutumiseen tarvitsemme yhä enemmän älykkäitä innovaatioita.” Airaksinen heijastaa seinälle vaikeasti ymmärrettävän kuvan (kuva 1 tällä sivulla), joka perustuu VTT:llä tehtyyn väitöskirjaan. Se tarkoittaa, että tarvitaan M2M-lukemista (M2M eli Machine to Machine on sama asia kuin IoT:n kautta tulevan suuren tietomäärän koneellinen lukeminen ja prosessointi). Sen pitää sisältää entistä enemmän uusiutuvaa energiaa, tuulta ja aurinkoa, jotka jo nyt kytkeytyvät yhteen
”Energian tuotannon määrä on hyvin tärkeää. ”Perinteisesti on toimittu niin, että rakennuksiin lisätään eristystä. Tällaiset uudet turvallisuuttakin lisäävät innovaatiot tarkoittavat juuri tätä ennakoivaa ylläpitoa ja aikaisia varoituksia siihen, jos jotakin ei toivottua on pian tapahtumassa.” Kohta ohut eriste korvaa paksun eristeen Miimu Airaksisen mukaan vanhasta rakennuskannasta puhuttaessa ”kuuma peruna” on jo jonkin aikaa ollut korjausrakentaminen, ja siihen liittyy yleensä aina vahvasti lisäeristäminen, jonka avulla kiinteistöt siis säästävät energiaa. Se tarkoittaa, että tarvitsemme enemmän energian säätökapasiteettia, jotta voimme joustaa ja varastoida energiaa. Miimu Airaksinen sanoo, että myös moni muu rakennusmateriaali on kehittynyt harppauksin. Tässä analysoinnissakin meillä on valtava potentiaali”, Airaksinen näkee. Esimerkkinä erilaisista ja usein myös riitaisista tavoitteista hän mainitsee parkkipaikkojen määrän tarpeen eri vuorokauden aikana. ”Pitääkö pientä ruuhkahuippua varten investoida valtavaan pysäköintilaitokseen?” Tai energiantarve lämpimän aamusuihkun aikaan, ja samaan aikaan tapahtuva ilmanvaihto ja autonlämmitys ulkona. Tavoitteet voivat olla ristiriitaisia”, hän sanoo. Älykkyydellä voimme vähentää merkittävästi päästöjä ja ilmaston kuormittamista.” ”Kulutushuippujen aikaiset päästöt ovat ilmastolle kaikkein kuormittavimpia”, Airaksinen vielä korostaa. ”3d-tulostus mullistaa olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen tehokuutta. Hyvä esimerkiksi 3d-tulostuksesta on, että 3d:lla tulostetaan jo antureita ja vaikkapa aurinkosähköpaneeleita. Lisäksi johtamisen on muututtava”, Airaksinen näkee. ”Mutta lisäeristäminen on kallis vaihtoehto. Älyratkaisuilla tulee olemaan valtavat mahdollisuudet rakennetussa ympäristössä. Toisin sanoen pienet halkeamat menevät takaisin umpeen. ”Meillä on esimerkiksi jo betoneita, jotka pystyvät korjaamaan itse itseään. 3d mullistaa rakennuskannan ja tehokkuuden 3d-tulostus on jo arkipäivää. ”Energian kulutushuippuja pitää pystyä tasaamaan, jotta lämpöä riittää myös rakennuksiin kaikissa haastavissa tilanteissa. Optimoinnin vaikeus pakottaa kehittämään uusia liiketoimintamalleja Miimu Airaksinen korostaa, että rakennukset ja monet muut kaupungin järjestelmät kytkeytyvät toisiinsa ajasta ja paikasta riippumattomasti. Se tarkoittaa, että tarvitsemme uusia ekosysteemeitä ja liiketoimintamalleja. ”Järjestelmillä on myös optimoitavana monta tavoitetta yhtä aikaa. Tai onko rakenne tai elementti esimerkiksi pudonnut ja vaurioitunut rakennustyömaalla”, Airaksinen havainnollistaa. Koneet ovat hyviä apureita, analysoinnissa valtava potentiaali Miten rakennukset itse voivat sitten vähentää käyttämänsä energian tarvetta ja saada kulutushuippuja alemmaksi. Nimittäin, kun voimme tulostaa esimerkiksi antureita massatuotannolla, se laskee myös hintoja.” ”Voimme laittaa myös rakennusmateriaalien sisään jo 3d-printattuja antureita, jotka mittaavat materiaalien vaurioita sisältä päin ja esimerkiksi kosteuden kertymää. Kulutamme tai varastoimme energiaa siis silloin, kun sitä on paljon ja yritämme välttää kulutusta silloin, kun tuotantoa on vähän, kuten silloin, jos ei tuule tai aurinko paista. Voimme laittaa rakennusmateriaalien sisään 3d-printattuja antureita, jotka mittaavat materiaalien vaurioita sisältä päin ja esimerkiksi kosteuden kertymää. Tämmöinen korjausrakentaminen ja laajentaminen on hyvin kallista.” Miimu Airaksinen jatkaa, että tähänkin on nyt tulossa upeita älykkäitä keksintöjä. ”Lisäksi ilmanvaihdossa otetaan jo nyt lämpöä talteen ja käytetään sitä tarvittaessa myöhemmin. ”Suunnittelu ja operointi tehdään nykyään yhä enemmän järjestelmätasolla. Tulemme tarvitsemaan entistä enemmän aiempaa merkittävästi älykkäämpiä teknologioita”, Miimu Airaksinen korostaa. ”Miten investointi voitaisiin saada isolle huipputeholle kannattavaksi”, Airaksinen kysyy. Esimerkiksi eräässä ruotsalaisessa innovaatiossa algoritmien avulla voi parhaillaan saada jopa muutaman tuhat erilaista skenaariota muutamassa tunnissa. Silloin hyödynnämme energiavarastojamme”, Airaksinen selvittää. Hän mainitsee, että suunnittelussa käytetään jo paljon tietomalleja ja algoritmeja. Eristäminen luonnollisesti vähentää tarvetta lämmittää kiinteistöä ja vähentää sitä kautta päästöjä”, Airaksinen sanoo. nusten on toimittava myös osittain joustavina varastoina tai kulutettava enemmän silloin, kun on ylimääräistä energiaa. Nämä ovat tärkeitä keinoja jatkossakin, mutta ne eivät riitä alkuunkaan tulevaisuudessa. Tai onko rakenne tai elementti esimerkiksi pudonnut ja vaurioitunut rakennustyömaalla. ”Koneet ovat meille todella hyödyllisiä apureita skenaarioiden luomisessa, mutta tarvitsemme ihmisiä analysoimaan tuloksia. Älykkäillä järjestelmillä voimme varautua paremmin juuri energian kulutushuippuihin, ja saada kulutushuippuja katkaistua ja kulutusta laskettua. 20 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistömessut 2019. Jos puretaan julkisivua, ja eristeitä joudutaan lisäämään, yhtäkkiä meillä on niin paksuja seinärakenteita, että on pakko ruveta kasvattamaan myös vesikattojen kokoja ja vahvistamaan talon perustuksia