Turvallinen koti ERIKOISHINTA Myrskyistä vuosittain miljoonavahingot Lihansyöjäbakteeri iski Tainan jalkaan Suomalaiset osaavat saunoa oikein Suojaudu turistiripulilta Sauna-Timo: 4,90 Heijastinliivit auttavat näkymään
TURVALLINEN KOTI . Kävyistä syntyy lehmiä ja pienet kivet ovat aarteita. 2 Sisältö Nea tutkii mielellään hyönteisiä ja kivien heittely jokeen on mukavaa. 40 72. Lelujakin on, mutta ne ovat tarkkaan valikoituja. 28 5 6 10 12 16 20 22 25 26 28 30 32 36 40 44 48 50 54 58 62 66 68 72 76 80 Homekoirat ovat käyttökelpoisia kosteusvauroiden jäljittämisessä, mutta homekoiratutkimuksen lisäksi kohteissa tarvitaan yleensä jatkotutkimus. Kotieläimen kohdalla pätee usein samat säännöt turvallisuuden suhteen kuin pienillä lapsilla, eikä kissallakaan ole kuin se yksi henki, vaikka moni uskoo toisin
Talomestari kertoo energiansäästämisen monet mahdollisuudet perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti. Keskiössä lehden aihevalinnoissa ovat kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Kestotilaus 29€/vuosi Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa. Kestotilaus 42€/vuosi Tilaan rastittamani lehdet Sopimus 5003505 Vanha turuntie 371 03150 HUHMARI. Laatua elämään! Talomestari Kestotilaus. tai puh. www.ekoelo.. Lisäksi lehdessä esitellään runsaasti erityylisiä suomalaisia lähipalveluiden tuottajia ja heidän toimintaansa. 5 nroa/vuosi 29,Ekoelo Kestotilaus. Energiansäästö on päivän sana. 6 nroa/vuosi 42,Voit tilata oheisella tilauskopongilla, netissä, e-mail: tilaukset@karprint.. www.talomestari-lehti.. Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti, aidosti – olisiko siinä Suomen uusi menestysbrändi. Talomestari on vakiinnuttanut asemansa rakentamisen, peruskorjaamisen ja sisustamisen alueilla. 09 413 97 300 Tilaaja: ___________________________________________________________________________________________ Lähiosoite: ________________________________________________________________________________________ Postinro ja-paikka: _________________________________________________________________________________ Allekirjoitus: _______________________________________________________________________________________ Karprint Oy maksaa postimaksun Tilauskuponki " Oy Talomestari Pientalossa asuvan, pientaloa rakentavan ja remontoivan peruslehti Talomestari on ilmestynyt vuodesta 1976
Muutos on kuitenkin hidasta. Viime jääkauden kylmimpinä aikoina noin 20 000 vuotta sitten maapallon keskilämpötila oli arviolta kuusi astetta nykyistä alhaisempi. TURVALLINEN KOTI 5 Vuonna 2017 ilmestyy 6 numeroa. Hirmumyrkyjen energialähde on lämmin meri. Ilmastomuutos on syynä lisääntyviin myrskyihin. Ovatko meidän kotoinen Suomemme ja meidän kotimme vaarassa joutua myrskyn tuhoamiksi. Vakuutus antaa jonkinlaisen turvan ihmisen omaisuudelle, mutta ei hengelle. Tutkimusten mukaan arvioidaan, että trooppiset myrskyt voimistuvat, mutta millä alueilla ja millä aikataululla, ei ole voitu luotettavasti arvioida. Mahdollisen tulevan muutoksen seurauksia emme osaa arvioida, mutta ilmastomuutoksen etenemiseen meidän tulee kyetä vaikuttamaan. TURVALLINEN KOTI M aailma muuttuu – terrorismi lisääntyy, mutta myös ilmastoolosuhteet muuttuvat. Kansantalouden kannalta menetys on korvaamaton. Turvallinen koti ISSN 2489-2645 Turvallinen koti ERIKOISHINTA Myrskyistä vuosittain miljoonavahingot Lihansyöjäbakteeri iski Tainan jalkaan Suomalaiset osaavat saunoa oikein Suojaudu turistiripulilta Sauna-Timo: 4,90 Heijastinliivit auttavat näkymään Ilmastomuutoksen vuoksi turvallisuutemme vaarassa Pääkirjoitus ?. Asiantuntijoiden mukaan nyt on odotettavissa pahimmillaan muutos, joka suuruudeltaan vastaa jääkautta, mutta lämpötila muuttuu lämpimämpään suuntaan ja lisäksi oletetaan, että muutos tapahtuu lyhyessä ajassa. Viimeiset arviot ovat, että meren pinnan nousu vuoteen 2 100 mennssä olisi pahimmillaan metrin, jopa enemmän. Rannikoiden eroosion lisäksi pieniä saarivaltioita uhkaa muun muassa vesivarojen hupeneminen ja maatalousmaan väheneminen. 09-413 97 390 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi, ma–pe 9–15, puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 22 €. Tuskin aivan niin, mutta Suomen luonnossa puut ovat herkimpiä tuhoutumaan myrskytuulessa ja ne kaatuessaan rikkovat myös rakennuksia. Vaikka kasvihuonepäästöt saataisiin vakautettua, niin merenpinnan kohoaminen asiantuntijoiden mukaan jatkuu useita satoja, jopa tuhansia vuosia. Ilmaston luonnollinen vaihtelu on ollut suhteellisen vähäistä jääkauden jälkeisenä aikana. 09-413 97 387 Ilmoitukset: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi, puh. Ilmastomuutos on maapallollamme asia, johon ei ole toistaiseksi löydetty riittävästi esteitä. Viimeisin Kiiran-päivänä eteläisessä Suomessa raivonnut myrsky teki ennätykselliset tuhot – tuulen nopeus nousi yli kolmeenkymmeneen metriin sekunnissa. ?. Mutta vahinkojen lisääntyessä myös vakuutusmaksut lisääntyvät. Jos ilmastomuutos etenee nykyisten käsitysten mukaan, ilmasto lämpenee ja sateet lisääntyvät. Päätoimittaja: Eero Ahola eero.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Toimituksen osoite: Turvallinen koti Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Toimenpiteet ilmastomuutoksen aikaansaamiseksi tulevat olemaan lähitulevaisuuden suurimpia haasteita.. Etelä-Suomen keskusjärvien talvenaikaiset tulvat lisääntyvät ja vedenpinnat tulevat olemaan nykyistä korkeammalla, mutta Pohjois-Suomen lumien sulamisvedet vähenevät. Me ihmiset voimme suojautua myrskytuhoja vastaan vakuuttamalla omaisuutemme
– Hirviä voi kesällä nähdä laumoissa peltojen reunoilla. Toukoja kesäkuussa ylivuotiset vasat saattavat eksyä liikenteen sekaan. Pauli Jokinen. Syksyn tullen teillä pitää jälleen olla valppaana. Parhaiten onnettomuuksia voi estää hiljentämällä vauhtia hirvivaara-alueella. Syksyllä alkaa kiima-aika ja loka–marraskuussa hirvet ovat paljon liikkeellä. Syksyllä nuoret urokset ovat taistelutantereella, ne eivät näe eivätkä kuule mitään. ELY-keskukset ja Suomen Riistakeskus tekevät yhteistyötä, kun suunnitelHirvikolareissa kuoli viime vuonna kolme ja loukkaantui 144 henkilöä Vaaralliset sarvipäät! Suomessa sattuu vuosittain lähes 2000 hirvikolaria. Ne eivät välttämättä liiku samalla tavalla kuin syksyllä ja keväällä, mutta kyllä niiden liikkumiseen silti pitää varautua. Hirvikolareita tapahtui Suomen teillä viime vuonna runsaat 1800. Hirvet eivät kiinnitä huomiota edes auton valoihin tai äänimerkkiin. – Keväällä emot vierottavat vasojaan. Talvella ja kesällä hirvet liikkuvat maltillisemmin ja silloin sattuu hirvikolareitakin vähemmän. 6 TURVALLINEN KOTI . Eniten kolareita sattuu syksyllä ja keväällä. Merkit varoittavat Teiden varsilla olevat hirvivaroitusmerkit ovat paikallaan ympäri vuoden, vaikka hirvet liikkuvatkin enemmän keväällä ja syksyllä. H irvet saattavat välillä käyttäytyä todella arvaamattomasti. – Hirvikolareita tapahtuu ympäri vuoden, mutta eniten hirvet liikkuvat keväisin ja syksyisin ja silloin myös kolareita sattuu eniten, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen Mikkelistä toteaa. Kolareissa kuoli kolme ihmistä ja loukkaantui 144 henkeä. Etelä-Savossa kuvatussa videossa kaksi hirviurosta ottaa toden teolla mittaa toisistaan pimeällä tiellä. Liikenneturva on lisännyt YouTubeen videon nimeltä Hirvet tiellä, joka on ambulanssimiehistön kuvaama. Vasta ambulanssin hälytysääni saa hirvet reagoimaan ja poistumaan tieltä. Ne taistelevat sarvet vastakkain, eivätkä välitä autosta mitään
Hirvikolareiden määrä on laskenut reippaasti vuodesta 2001 lähtien, joka oli kolareiden huippuvuosi. Vuosina 2010 ja 2012 ei tilastoitu yhtään hirvikolarissa kuollutta. Aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta hirvikolareita tapahtuu koko maassa. Yleensä hirvikolarit sattuvat hirvivaara-alueella. Hirvi yllättää autoilijan Tyypillinen hirvikolari on sellainen, jossa hirvi pääsee yllättämään autoilijan. Hirvet liikkuvat eniten hämärän aikaan. – Hirvivaroitusmerkkejä ei oteta tien varsilta pois. Harvemmin hirviä näkee tiellä keskellä päivää. Nyt kolarein määrä on noin 1800 ja sitä selitetään muun muassa hirvikannan pienentymisellä. Suomen Riistakeskuksen aluetoimistojen henkilöstö tuntee paikallisesti hirvien kulkureitit ja tarkistavat reitit säännöllisesti. Suomen kesä on tosin niin valoisa, että joskus ne liikkuvat hyvinkin myöhään. Kolareita sattuu etenkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä, joissa on kovat ajonopeudet. – Iltaja aamuhämärässä on suurin riski joutua hirvikolariin. Eikä myöskään ihan keskellä yötä. Vuonna 2016 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 64 miljoonaa euroa. Ne on ja pysyy, jos todetaan, että alueella liikkuu hirviä, Karvonen sanoo. TURVALLINEN KOTI 7 laan varoitusmerkkien paikkoja. ?. – Läheltä piti -tilanteita ei näy missään tilastoissa. Silloin tilastoitiin yli 3000 hirvikolaria koko maassa. – Hirviaitojen alkupäät ja loppupäät ovat hyvin tyypillisiä paikkoja. – Joskus ihmiset tulevat välinpitämättömiksi hirvivaaramerkkiä kohtaa, koska merkit ovat siellä tien poskessa ympäri vuoden, mutta eivät ne turhaan siellä ole. 2000-luvun alkupuolella kolareissa kuoli vielä toistakymmentä henkeä vuosittain, tällä vuosikymmenellä kuolleita on tullut vuosittain 2–3. Itsekin tein jokin aika sitten tuttavuutta uroshirven kanssa, Karvonen sanoo. Niitä kokemuksia on varmasti jokaisella. Usein Vaaralliset sarvipäät! Viime vuonna hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 64 miljoonaa euroa.. Vuonna 2016 hirvien kanssa kolaroitiin eniten Pohjois-Savossa, EteläPohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla
Autoilijan turvallisuuden kannalta tärkeää on ennakointi. Maanteillä on ollut tapana, että jos on nähnyt hirven, niin muita autoilijoita voi varoittaa vilkuttamalla valoja. Karhukolareissakin kannattaa pysyä autossa. Jos hirvestä on matkaa jo pari kolme kilometriä, niin sitten ei ehkä kannata enää. Hirvivaara-alueilla kannattaa seurata katseella tien reunoja ja puskia. kolari on sellainen, että hirvi juoksee tielle suoraan puskasta. 8 TURVALLINEN KOTI . Aina yhteys hätäkeskukseen Hirvikolarin jälkeen pitää aina ottaa yhteyttä Hätäkeskukseen soittamalla numeroon 112. Riistakeskuksen nettisivuilta voi tulostaa valmiiksi autoon riistaonnettomuusmerkin, joka kolarin sattuessa kiinnitetään tien viereen esimerkiksi liikennemerkkiin tai kaiteeseen. Hirvivaaraalueilla kannattaa seurata katseella tien reunoja ja puskia.. Kun hirvi eksyy tiellä hirviaitojen väliin, eikä pääse sieltä pois, niin se on ihan vauhko eläin. Jos hirvi on menossa tien yli, niin kyllä se autosta huolimatta jatkaa matkaansa, ei se pysähdy auton eteen, Karvonen toteaa. Usein törmätään juuri siihen seuraavaan hirveen. Jos eläin jää kuolleena tielle, niin tien varteen kannattaa laittaa varoituskolmio. – Merkin avulla kolaripaikka pystytään paikallistamaan ja paikallinen metsästysseura pystyy jäljittämään loukkaantuneen eläimen, Karvonen sanoo. Jos ajetaan hirvivaara-alueella, niin se tarkoittaa, että siellä todellakin liikkuu hirviä. Soittamalla numeroon 112 saa lisää neuvoja kolaritilanteessa. Hirvionnettomuudet ovat yleisiä, mutta myös muidenkin eläinten kanssa sattuu onnettomuuksia. Parhaiten hirvikolarit välttää, kun vähentää vauhtia ja tarkkailee tien reunoja. Riistaonnettomuusmerkin puuttuessa paikan voi merkata vaikka muovikassilla. – Aina pitää väistää hirven takapuolelta, ei edestä. – Jalkaa voi ottaa pikkuisen pois kaasulta. Riistakeskus kehottaa merkitsemään kolaripaikan. Hirvet liikkuvat harvoin yksin. – Jos olet törmännyt villisikaan, niin se saattaa olla hyvin äkäinen. – Se on hyvä keino. Autoilijan turvallisuuden kannalta tärkeää on ennakointi. – Kun yksi hirvi ylittää tien, niin yleensä sieltä tulee toinen hirvi perässä. Karvonen neuvoo, että aina ei kannata kolarin jälkeen lähteä autosta ulos merkitsemään paikkaa. Illalla tai aamulla voi olla häikäisevä aurinko, joka heikentää näkyvyyttä. Jos eläin on paennut metsään, merkki kiinnitetään sille puolelle tietä, jonne se on mennyt. Kun hirvi hyppää metsästä auton eteen, niin autoilijalla ei ole montaa sekunnin sadasosaa aikaa reagoida
Välillä Maunuksela on nähnyt peuroja ja pohjoisessa poroja. Keikkoja oli toista sataa vuodessa. Joskus vaimo saattaa lähteä mukaan keikkamatkalle. Ei ole paljoakaan aikaa, kun hirvi meni tien yli ihan edestä. Näin hirven juoksevan noin sadan metrin päässä. Hirvet tuttuja muusikoille Maunukselan keikkakalenterissa on Turkua, Keuruuta, Helsinkiä ja Yllästä. Muusikko Kai Jämsä on kiertänyt Suomea jo vuosikymmenet. Jos en aja kotiin, niin keikkapaikalta saattaa silti olla tunnin ajo hotelliin. Parisen vuotta sitten ajoin Kajaanin suuntaan ja tiellä oli kolme hirveä. Keikkapaikat ovat usein sellaisessa paikassa, että majoitusta ei ole ihan lähellä Muusikot kiertävät Suomea vuorokaudenajoista huolimatta. – Silloin ajettiin varmaankin 140 000 kilometriä vuodessa, Jämsä arvelee. – Mieluummin ajan valoisalla, mutta tässä työssä se on mahdotonta. En loukkaantunut onneksi, siinä oli onni matkassa. Hän totesi, että pahasti on käynyt, kun kuski on jo viety pois, Jämsä naureskelee. ?. – Ei ole kuin parisen kuukautta aikaa, kun peura hyppäsi eteeni. Nykyään Jämsä keikkailee oman bändinsä kanssa ja Muska Babitzinin yhtyeessä. Vauhti oli noin 80 kilometriä tunnissa. Auto lähti urista pois ja kääntyi lopulta katolleen ojan pohjalle. Usein he ovat liikkeellä hämärän aikaan, kuten hirvetkin.. Se taisi koskettaa hieman auton keulaa, mutta ei sen suurempia vahinkoja sattunut. Keikkapaikat ovat usein sellaisessa paikassa, että majoitusta ei ole ihan lähellä. TURVALLINEN KOTI 9 Pauli Jokinen V uoden 2010 Tangokuningas Marko Maunuksela ajaa ympäri Suomea keikoille. Maunuksela ajaa omalla autolla ja useimmiten yksin. Hiljattain näin hirven möllöttämässä tien reunalla. Ne eivät väistäneet ja jouduin oikein pysähtymään. – Mieluummin ajan valoisalla, mutta tässä työssä se on mahdotonta. Hän lähti omalla autolla Kuopiosta Mietaalle. Puolikuun aikana bändi matkusti pääasiassa yhdessä, nykyisin Jämsä kulkee yksin omalla autolla. Penkan pohjalla kömmin autosta ulos. Oli lauantainen iltahämärä. Paikalle tuli mies traktorilla. Hän muistelee tapausta 1990-luvulta, jolloin hän soitti vielä Puolikuussa. Jämsän tielle on silloin tällöin sattunut hirviä, mutta varsinaiselta hirvikolarilta hän on välttynyt. Onneksi kolareita ei ole sattunut, eikä edes ihan läheltä piti -tilanteitakaan, Maunuksela huokaisee helpotuksesta. Ei siinä törmääminen ollut lähellä, mutta painoin kuitenkin voimakkaasti jarrua. Eniten tuli kilometrejä mittariin 1990-luvulla, jolloin hän soitti Puolikuu-yhtyeessä. Pohjanmaalla Ilmajoella asuva Maunuksela ajaa noin 70 000 kilometriä vuodessa. – Tiessä oli aika syvät urat. Peuroja Jämsä on nähnyt enemmän kuin hirviä. – Olen usein nähnyt hirviä. Usein ajot tapahtuvat siihen aikaan, kun hirviä on liikkeellä. Yleensä iskelmätähti ajaa keikan jälkeen kotiin, vaikka olisi pitkäkin matka. – Porot ovat aika näkymättömiä, mutta ne ovat onneksi aika rauhallisia
Monilla paikkakunnilla on myös yleisiä lintujen ruokintapisteitä. Ruokintaa ei lopeteta kesken, koska monille linnuille se on ainoa selviytymiskeino talvesta. Satunnaisesta ruokinnasta ei ole niille kuin hetkellistä apua, joten ruokintaa jatketaan, kunnes lumet ovat sulaneet pysyvästi eli noin huhtikuulle. Turvallinen ruokintapaikka Linnut ruokailevat tai etsivät ruokaa käytännössä koko talven valoisan ajan selvitäkseen seuraavasta yöstä ja pakkasista. Ikkunasta on mukavaa seurailla lintujen talvisia puuhia, mutta ruokintapaikkaa ei kuitenkaan saa perustaa liian lähelle ikkunaa, koska pelästyessään ne saattavat törmätä siihen. 10 TURVALLINEN KOTI . Kesällä linnut saavat tarvitsemansa ravinnon luonnosta, poikaset tarvitsevat hyönteispitoista ravintoa kehittyäkseen kunnolla. Kerrostalossa asuvien kannattaa harkita yhteisen ruokintapaikan perustamista, sillä omalla parvekkeella ruokailevat linnut voivat häiritä naapureita ja sotkea ulosteillaan seiniä. Ruokintapaikkaa ei myöskään kannata sijoittaa sellaiselle alueelle, jossa ihmiset liikkuvat ja puuhaavat paljon. Ihmisten tarjoama yksipuolinen ravinto voi vahingoittaa poikasia ja tuoda mukanaan kehityshäiriöitä ja tauteja. Tuolloin linnut häiriintyvät ja syöminen keskeytyy, ruokarauha se on linnuillakin. Samasta syystä myös vesilintujen poikasten leipäruokintaa tulisi välttää. Uuden ruokintapaikan löytäminen kuluttaa paljon niiden kallisarvoista energiaa. Lintujen ruokintapaikka perustetaan sellaiseen kohtaan, joka tarjoaa linnuille suojaa viimalta ja petoeläimiltä, lähelle puita, pensaita tai muuta vastaavaa kasvillisuutta. Hyvällä ruokintapaikan valinnalla ja oikeanlaisella ruoalla vältetään mahdolliset ongelmat. Kati Wikström. Talvella siivekkäät tarvitsevat apua Iloa linnuista Talviruokinta auttaa lintuja selviytymään talvesta ja valmistaa niitä kevään pesimäkauteen. R uokinta aloitetaan, kun maassa on pysyvä lumitai jääpeite, yleensä marraskuussa
Undulaatin tai muiden sisälintujen ruoat ovat ulkolinnuille liian energiaköyhiä. Tauteja estääkseen kannattaa ruokintapaikka ja sen alusta puhdistaa säännöllisesti. Talipalloista ja -pötkylöistä poistetaan niiden verkot, etteivät linnut sotkeennu ja menehdy niihin. Jos käytössä on perinteinen lintulauta, kannattaa siihen laittaa vain päiväannoksia ruokaa kerrallaan. Tapahtumassa jokainen voi tarkkailla omalla ruokintapaikallaan lintuja tunnin ajan ja raportoida tulokset Birdlife:lle. Monia puistattaa ajatus rotista taudinkantajina, mutta nämä legendat ovat vahvasti liioiteltuja. Tarkkailu kestää lokakuusta huhtikuulle. Niiden tuloa ei voi kokonaan estää. Linnuilta tippuu ruoan murusia ja muutamat lintulajit ruokailevat maassa, joten näin myös rotat ja myyrät saavat osansa. Lisätietoja Birdlifen sivustolta www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus. Linnut ruokailevat siellä, missä ruokinta on säännöllistä ja ruoka mieluista – ne äänestävät siivillään.. Orava on melkoinen akrobaatti ja myös hiiri on ketterä kiipeilijä. Ruokintapaikan tapahtumien seurailu on mukavaa talvista puuhaa! Birdlife Suomi ry järjestää pihabongauksen joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Käsien huolellinen pesu on hyvä ottaa rutiiniksi aina ruokintapaikalla vierailun jälkeen – hyvä hygienia estää tauteja myös kotioloissa. Lintujen ruokinta on harvoin rottien esiintymisen pääsyy, taajamissa sen sijaan muu ihmistoiminta tarjoaa niille varsin lokoisat elinolosuhteet. Koko maan kattavia tietoja on mielenkiintoista tutkailla. Talvisia herkkuja Runsasenergiapitoisilla ruoilla linnut selviävät talven yli. Runsaasti energiaa sisältäviä talviherkkuja ovat muun muassa kuoritut auringonkukan siemenet, kuorimiseen menee linnuilla paljon energiaa ja kuoret roskaavat. Ruokavieraat ja taudit Ruokintapaikka houkuttelee luonnollisesti myös muita nälissään olevia vierailijoita, kuten hiiriä, myyriä, oravia ja rottia. Luonnontieteellinen keskusmuseo eli Eläinmuseo kerää tietoja talvehtijoista ja kannustaa ruokintapaikkaseurantaan. ?. Mikäli ruokintapaikalla on kuolleita tai sairaita lintuja eli linnut kyhjöttävät omissa oloissaan pörröisinä, eivätkä pakene ihmistä ja syövät heikosti, on syytä puhdistaa koko ruokintapaikka ja pitää pieni tauko ruokinnassa seuraavan lauhan kelin aikana. Taudit voivat levitä, jos linnut pääsevät ulostamaan ruokansa päälle. Myöskään suolaista tai maustettua ei tulisi antaa. Rottien tuloa voi kuitenkin yrittää estää, puhdistamalla ruokintapaikan ympäristöä. Eläinmuseon sivustolta saa ohjeet seurantaan www.luomus.fi /linnustonseuranta. Ruokintalaitteet puhdistetaan kuumalla vedellä ja astianpesu-aineella silloin tällöin. Ruokinta-automaatit ovat hyvin suosittuja hygieenisyytensä takia. Jos ruokintapaikan perustaa muualle, kuin omalle tontilleen, tarvitaan siihen maanomistajan suostumus. On hauskaa tutustua lajille ominaisiin reviirija ruokailutapoihin. On toki klassista heitellä linnuille leivänmuruja, ne täyttävät ainoastaan vatsat, mutteivat anna linnuille paljon kaivattua energiaa. TURVALLINEN KOTI 11 Samalle alueelle voi sijoittaa useampia pieniä ruokintapisteitä, vähentämään lintujen välistä kilpailua. Bongailua pihalla Talviruokintaharrastus mahdollistaa myös lajiseurannan niin talvikuin vuositasollakin. Murskatut maapähkinät maistuvat myös niille ja kauran siemenet sekä hirssi. Ruokintapaikka vain tuo alueen rotat paremmin näkyville. On kiintoisaa seurata mitkä lajit ja kuinka monta lajin edustajaa pihalla vierailee, muuttuuko vierailijoiden määrä talvien kuluessa, liittyykö ruokavieraaksi uusia lajeja ja niin edelleen
12 TURVALLINEN KOTI . Hieman samanlainen kuin muun muassa Astarajuilma vuonna 2010: se liikkui nopeasti ja ilmestyi siksi hyvin äkkiä. Salama tappaa yhden ihmisen joka toinen vuosi Voimakkuus 15 000 ampeeria Luonnonilmiöt aiheuttavat miljoonavahingot vuosittain. Tänä vuonna hurjin myräkkä osui elokuun puoliväliin. Pahimmat vahingot tulevat kovista myrskyistä ja ukkosista. Joskus se vuoden rajuin ukkonen saattaa osua toukokuulle. Voimakkaat syöksyvirtaukset aiheuttivat eniten tuhoja. Mäkelän mukaan keskikesä on otollisinta aikaa rajuilmoille. E lokuinen Kiira-rajuilma eteni Suomen yli sadan kilometrin tuntivauhtia. – Tilastojen mukaan heinäkuun puoliväli on se todennäköisin päivä kesän voimakkaimmalle rajuilmalle. Viime vuonna kovin ukkonen oli Lapissa. Löytyy kaistaleita, josta syöksyvirtaus on mennyt ja jossa puita on kaatunut, Mäkelä sanoo. Vaihtelua on tosin paljon. Kukaan ei siinä rajuilmassa kuollut, mutta pelastuslaitoksen se teki kiireiseksi. – Ei se mitenkään poikkeuksellinen rajuilma ollut, mutta oli se raju. Ilmatieteen laitoksen tutkija ja ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä asuu Tuusulan Kellokoskella ja Kiira meni läheltä hänen kotiaan. Mennessään se kaatoi puita ja repi kattoja. Vaaratiedote kehotti ihmisiä pysymään sisätiloissa. Pauli Jokinen. Myös maantieteellisiä eroja on
Ilman ukkossuojausta on hyvin ennalta arvaamatonta, mitä reittiä salama kulkeutuu maahan. Tällaisia tapauksia on historian aikana ollut lukuisia, Mäkelä tietää. – Toistakymmentä lehmää kuoli viime kesänä Hämeenlinnassa, kun ne olivat ukkossateella menneet suojaan puun alle ja salama iski juuri siihen puuhun. Mutta ei voi tietää, osuuko salama johonkin lähelle vai suoraan minuun. Sitä on mahdoton ennakoida. – Salama on voimakasta sähkövirtaa jonka keskimääräinen voimakkuus on 15 000 ampeeria. – Kun sataa rankasti, niin ihmiset haluavat piiloon sateelta. TURVALLINEN KOTI 13 Puu ei suojaa salamalta Myrskytuulet katkovat puita ja aiheuttavat suuria aineellisia vahinkoja, mutta Mäkelä pitää salamaa ihmishengen kannalta vaarallisimpana yksittäisenä luonnonilmiönä Suomessa. Jos ollaan luonnossa, niin silloin mennään helposti puun alle. Jos salama iskee juuri siihen puuhun, jonka alla ihminen on, niin salama jatka matkaansa alaoksista ihmisen kautta maahan, koska ihminen johtaa paremmin sähköä kuin puu. Ukkosen voi nähdä etäältäkin ja sen tulo voidaan ennustaa. Salaman lämpötila on 30 000 astetta. Jos salama iskee rakennukseen, niin se voi sytyttää sen palamaan. Tuuhea kuusi antaa oikein hyvän sateensuojan, mutta todella huonon suojan salamalle. Rakennusja metsäpaloja Kotitalouksissa ukkonen ja salamat voivat tuhota elektroniikkaa ja pahimmillaan sytyttää rakennuspaloja. Myös eläimiä on menehtynyt samalla tavalla. Huonolla tuurilla reiVoimakkuus 15 000 ampeeria – Ei voi tietää, osuuko salama johonkin lähelle vai suoraan minuun. Keskimäärin joka toinen vuosi kuolee Suomessakin ihminen salamaniskuun. Sitä on mahdoton ennakoida.. ?. – Salama on vaikeasti ennakoitavissa. Useimmiten salaman aiheuttamat kuolemat tapahtuvat, kun mennään puun alle pakoon sadetta. Puut ovat korkeita ja salamat iskevät usein niihin. Jos rakennuksessa on ukkossuojaus, niin se johtaa salaman virran turvallisesti maahan
Noin puolet ukkosista syntyy paikallisesti. Pohjanmaalla on keskimäärin enemmän salamoita kuin esimerkiksi Pohjois-Suomessa.. Reitti siis vaikuttaa siihen missä salamoi, ja paikalliset tekijät eivät enää hirveästi vaikuta. Sen takia ukkosella ei tulisi koskea sähkölaitteisiin, eikä muihinkaan esineisiin, joilla on yhteys talon ulkopuolelle. Tilastojen mukaan Länsi-Suomi ja erityisesti Pohjanmaa ovat olleet alttiita ukkosille. – Tyypillinen paikallinen ukkonen syntyy lämpimänä kesäpäivänä. Länsi-Suomessa salamoi Suomessa ukkosmyrskyt syntyvät kahdella eri tavalla. Yleensä iltapäivästä alkaen salamointi kiihtyy ja myöhemmin illalla toiminta hiipuu. Ne syntyvät paikallisesti ja yksittäinen pilvi elää muutaman tunnin, Mäkelä sanoo. Mäkelä pitää kaupunkia hyvin turvallisena paikkana ukkosella. Toinen puolikas ukkosista on sellaisia kuin elokuun Kiira-rajuilma. Lännestä on myös tullut useita myrskyjä, jotka ovat kulkeneet sieltä maan yli. – Jos on kuiva kesä, niin yksikin salama voi sytyttää metsäpalon. 14 TURVALLINEN KOTI . Jos ukkonen yllättää, niin silloin vaan mennään sisään kerrostaloon, se on hyvä suoja. – Esimerkiksi Helsingin keskusta on hyvin turvallinen ukkosella. Luonnossa salama aiheuttaa metsäpaloja. Vaikka salama iskisi taloon, niin siellä on silti hyvin turvallista. – Ukkonen tulee kauempaa Suomen rajojen ulkopuolelta ja kulkee tiettyä reittiä pitkin. – En suosittele suihkua ja myös veden laskemista vesihanasta kannattaa välttää. Ilmatieteenlaitos on 20 vuoden aikana kerännyt tietoa salamoiden paikoista. Meillä Suomessa ei ole onneksi ollut massiivisia metsäpaloja viime vuosina. tillä voi olla ihminenkin, Mäkelä toteaa. Nousevan ilman kosteus tiivistyy kuuroja ukkospilviksi. Rakennuksessa on turvallista istua vaikka keinutuolissa keskellä olohuonetta ja katsella ukkosta ikkunasta. Aurinko porottaa maahan ja saa ilman nousemaan voimakkaasti. – Pohjanlahdella on vaikutusta paikallisten ukkosten syntyyn. Vesi johtaa hyvin sähköä
– Esimerkiksi television voi ottaa pois pistorasiasta pahimman räiskymisen ajaksi. Ennakointi tärkeää Virtanen antaa muutaman vinkin, miten suojautua myrskyistä. Se rikkoo vesiputkistoa, Virtanen toteaa. Tuhot voivat olla hyvin erilaisia: puut kaatuvat autojen päälle, sähkökatko sulattaa pakkasen tai salama tuhoaa tietokoneen. – Jos vaikka puu kaatuu omakotitalon päälle ja rikkoo räystään ja vesikaton, niin ne kuuluvat vakuutuksen korvattavaksi. – Tekniikka on tosi hyvä juttu, mutta jos mökki on Lapissa tai saaristossa, niin ei sinne ihan noin vaan lähdetä katsomaan tilannetta, Virtanen sanoo. Vapaa-ajan asunnoilla on tekniikkaa, jotka hälyttävät sähkökatkoksista. – Kodeissa on paljon elektroniikkaa. Niihin on vaikea varautua. Monet asunnot ovatkin varautuneet aggregaatilla sähkökatkoja varten. – Muidenkin kuin veneilijöiden kannattaa katsoa säätiedotuksia. Varaavalla takalla voi saada asunnon lämpimäksi, mutta putkien jäätyminen saattaa olla ongelma. Jos pihalle putoaa sähköjohtoja, niin niihin ei pidä tietenkään mennä koskemaan, vaan ammattimiehet hoitaa ne. – Kiinteistöissäkin on paljon laitteita, joissa on herkkää elektroniikkaa ja jotka ovat netissä ja siksi hyvin herkkiä. Raevahinkojakin sattuu joskus. Jos puu kaatuu auton päälle, niin kaskovakuutus korvaa ne vahingot. Sähkölaitteet kannattaa ottaa pois seinästä. Kun modeemi menee rikki, se vaikuttaa moniin eri laitteisiin, Virtanen jatkaa. Ei se, jonka tontilla puu on ollut. Kesällä myrskyt kaatavat puita ja usein ne kaatuvat sähkölinjojen päälle. Kattava vakuutus Myrskyvakuutukset kuuluvat yleensä perusvakuutukseen. Pahoja raekuuroja ei ole määrällisesti paljon, mutta silloin tällöin niitäkin sattuu. Vakuutusyhtiöillä on hyvä käsitys myrskyjen tuhosta. Jos salama rikkoo modeemin tai jääkaapin, niin kotivakuutus korvaa. Talvella ongelmia voi olla lämmityksen ja vedensaannin kanssa. – Puutarhakalustoa ja muuta kevyttä irtaimistoa kannattaa laittaa sisätiloihin suojaan. Pääsääntö on, että jos puu kaatuu toisen tontilta rajan yli talon päälle, niin vaurioituneen talon vakuutukset korvaavat sen vahingon. Jos ukkonen synnyttää voimakkaan virtapiikin, niin se voi tuhota paljon laitteita, jotka ovat pistorasioissa kiinni, sanoo vakuutusyhtiö IF:n korvauskeskusjohtaja Juha T. Myrskyvahingot eivät vaadi laajaa vakuutusta. Ensinnäkin hän kehottaa pysymään sisätiloissa. Modeemit ovat myös hyvin herkkiä. Esimerkiksi arkkupakastimessa pakasteet säilyvät noin kaksi vuorokautta, jos arkkua ei käydä availemassa. – Suuret rakeet voivat tuhota auton konepeltejä, peltikattoja ja terassin valokatteita. ?. Välillä pakkasta on 20 astetta ja sitten menee lähelle nollaa ja taas takaisin. Virtanen. Pihapiirin puiden kunto kannattaa tarkastaa säännöllisesti. – Pakastimen sulaminen on suuri riski, jos ollaan monta päivää ilman sähköä. Kännykät kannattaa ladata täyteen ennen myrskyä, sillä jos sattuu tapahtumaan jotain, niin voi ottaa yhteyttä pelastuslaitokseen. – Haja-asutusalueella ongelmat ovat suurimpia lämmityksen kanssa ja siellä sähköt voi joskus olla pois hyvin pitkäänkin. TURVALLINEN KOTI 15 Ukkosista eniten tuhoja M äärällisesti eniten tuhoja aiheuttaa ukkoset. Pauli Jokinen. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu ja murtohälyttimet ovat tällaisia. – Pakkasissa pahinta on, jos pakkanen on sahaavaa. – Se on aiheuttanut epäselvyyksiä joskus, että kuka korvaa, jos puu kaatuu toisen tontille
– Liivejä on keltaisia ja oransseja. Riippuheijastimen etu on, että se heiluu, mikä on aina huomiota herättävää pimeässä. Jos niin käy, on kyse sen verran laajasta sähköviasta, ettei koko auto liiku, koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara Liikenneturvasta sanoo. Liivin pitäisi olla käsien ulottuvilla, koska autosta noustessaan ja liivejä kenties takakontista kaivaessaan autoilija on pimeässä hetken aika näkymätön. Heijastinliivin ja taskulampun tulisi kuulua jokaisen autoilijan varustukseen aivan samoin kuin pimeällä tiellä liikkuvan jalankulkijankin. – Liivi näkyy joka suuntaan, kun riippuheijastin ei välttämättä näy kuin yhteen suuntaan. Juhani Karvonen Näy pimeässä Heijastinliivin saa parilla eurolla. Itse pidän liivejä pelkääjän penkin selkätaskussa, josta ne on helppo ottaa nopeasti mukaan. Meillä autoilijat ovat tottuneet ajatukseen, että valot syttyvät automaattisesti päälle, mutta valojen toimivuus pitäisi aina tarkistaa. Tarraheijastin on sinänsä aivan hyvä, mutta sekin näkyy yleensä vain yhteen suuntaan. T ietysti auton valojen on oltava kunnossa. Taskutai otsalamppu on aina hyvä, koska sen valo herättää varmasti huomiota. Heijastusliivi ei ole meillä pakollinen kuten se eräissä Euroopan maissa on. Elovaara pitää parhaimpana vaihtoehtona nimenomaan heijastinliivejä. Riippuheijastimia tulisi olla useita ja ne pitäisi ripustaa polvenkorkeutta ylemmäksi. 16 TURVALLINEN KOTI . Ammattikuljettajat käyttävät heijastinliivejä jo työmääräysten mukaan. Nykyisissä autoissa ei ole teknistä riskiä että kaikki valot sammuisivat samanaikaisesti. Heijastinliivi menee pieneen tilaan ja maksaa muutaman euron. Itse suosin oransseja, koska niiden päivänäkyvyys on parempi kuin keltaisten, mutta yöllä värillä ei ole väliä. – Tämäkin on yksi hyvä syy tehdä itsensä näkyväksi. Kuljettaja muuttuu jalankulkijaksi sillä sekunnilla, kun hän astuu ulos autostaan. Kovin Pimeällä tiellä kaikki keinot näkyvyyden parantamiseksi ovat sallittuja. Elovaara muistuttaa, että pimeässä vauhdinarviointi on vaikeampaa kuin päivänvalossa
– Satasen tuntiopeus – vaikka nopeusrajoitus sen sallisikin – lisää kolarin todennäköisyyttä ja tuhovoimaa merkittävästi verrattuna siihen, että autoilija ajaisi esimerkiksi kahdeksaakymppiä. Hyväksi havaittu keino on laittaa taskulamppu varoituskolmion punaiseen muovikoteloon ja heiluttaa koteloa, jolloin se näyttää pimeässä soihdulta. Lain mukaan jalankulkijaa joka on aikeissa astua suojatielle, pitää autoilijan väistää. Se, että kuljettaja ehtii painaa jarrua, vie 1–2 sekuntia, jona aikana auto liikkuu vielä noin 30 metriä. ?. Sadan kilometrin tuntinopeudella auto liikkuu 28 metriä sekunnissa. Pelisilmää tulisi olla kaikilla, korostaa Elovaara. Liikenteessä ei koskaan pitäisi yllättää toista osapuolta, olipa tämä autoilija, jalankulkija tai pyöräilijä. Heijastimen käyttö on näitä tietoja vasten todella tarpeen. Toisaalta suurin osa onnettomuuksista tapahtuu päivänvalossa, suojateillä ja taajamissa. Jalankulkijoiden kuolemaan johtanneet onnettomuudet ovat pitkässä juoksussa hieman laskeneet. TURVALLINEN KOTI 17 kirkas otsalamppu voi myös häikäistä autoilijaa. – Jos pimeydestä tulee jotakin esiin esimerkiksi 40 metrin päästä, on kuljettajan reaktioaika iästä riippumatta pitkä. Oikea tilannenopeus Elovaara muistuttaa, että pimeässä onnettomuudet ovat parhaiten vältettävissä riittävän alhaisella ajonopeudella. Jalankulkijoiden kuolemaan johtanneet onnettomuudet ovat pitkässä juoksussa hieman laskeneet. Toisaalta suurin osa onnettomuuksista tapahtuu päivänvalossa, suojateillä ja taajamissa.. Yksi syy liiallisen vauhdin lisäksi on se, ettei suojatietä kunnioiteta riittävästi
Puutteet havainnoinnissa ja ennakoinnissa liittyvät usein myös tuttuun ympäristöön luottamiseen. Tilastojen mukaan vuosina 2006– 2015 liikenteessä kuolleista jalankulkijoista 62 prosenttia on kuollut taajamissa. AUTON ALLE JÄÄDÄÄN USEIMMIN TAAJAMASSA A uton alle jää todennäköisimmin iäkäs jalankulkija taajama-alueella. Jalankulkijoiden riskitekijöitä taajamaonnettomuuksissa ovat toiminta-liikuntakyvyn alentuminen sekä päihteiden käyttö sekä erilaiset sairaudet. – Myös Onnettomuustietokeskuksen viime vuonna julkaiseman Taajamassa tapahtuneet liikenneonnettomuudet 2010–2014-raportin mukaan kuolemaan johtaneiden jalankulkijaonnettomuuksien uhrit ovat tyypillisesti iäkkäitä ihmisiä. Taajamien liikenteessä on kuollut vuosittain keskimäärin 22 jalankulkijaa, heistä noin kolmannes on ollut yli 75-vuotiaita. Riskitekijöitä ovat myös heikot heijastimet tai täydellinen heijastamien puute sekä tummat tai ympäristöön sulautuvat vaatteet Liikenneturvallisuustutkija. 18 TURVALLINEN KOTI
TURVALLINEN KOTI 19 Esa Räty Onnettomuustietokeskuksesta, sanoo. 48 prosentissa onnettomuuksista tapahtumapaikan nopeusrajoitus oli 40 km/h ja vastaavasti 28 prosentissa 50 km/h. Liikenteeseen keskittyminen on tehokkaista keinoista se halvin, korostaa Räty.. Jalankulkijoista alkoholin vaikutuksen alaisena liikkui 22 prosenttia. Jalankulkuonnettomuuksista 44 prosenttia tapahtui pimeän tai hämärän aikaan. Kuolleista 81 prosenttia oli yli 44-vuotiaita. Jalankulkijoista 65 prosenttia noudatti liikennesääntöjä. ?. Lisäksi maantien reunassa kävelyyn varustaudutaan yleensä paremmin esimerkiksi asianmukaisin heijastimin. Jalankulkuonnettomuuksiin osallisten moottoriajoneuvojen kuljettajien yleisiä riskejä ovat vähäinen ajokokemus tai tottumattomuus ajoneuvoon, tuttuun ympäristöön luottaminen, keskittyminen muuhun kuin ajamiseen sekä korkea ajonopeus. Keinot riippuvat tietysti paikasta, olosuhteista ja esimerkiksi liikenteen koostumuksesta. Itsetuhoisia kulkijoita Taajamien ulkopuolisella tieverkolla jalankulkijaonnettomuuksia sattuu vähemmän jo senkin vuoksi, että jalankulkijoita on valtaja paikallisteillä taajamiin verrattuna hyvin vähän. Heijastin voi pelastaa hengen Vuosina 2010–2014 taajamissa tapahtui 94 jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Jalankulkuonnettomuuksista 52 prosenttia tapahtui suojatiellä, 18 prosentissa kaikista tapauksista jalankulkija ylitti ajorataa suojatien ulkopuolella. Noin joka toisessa eli 52 jalankulkuonnettomuudessa toisena osapuolena oli henkilötai pakettiauto. Näissä tapauksissa 16 prosenttia jalankulkijoista käytti heijastinta. – On arvioitu, että heijastinta käyttämättömistä jalankulkijoista 9 olisi todennäköisesti tai mahdollisesti pelastunut kuolemalta, mikäli heijastin olisi ollut käytössä, sanoo Räty. – Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien usein esittämiä parannusehdotuksia ovat liikennevalojen asettaminen, suojatien keskikorokkeen rakentaminen ja leventäminen, suojatien korottaminen, näkemien parantaminen, tievalaistuksen tehostaminen, sekä alikulkutunnelin tai ylikulkusillan rakentaminen. Rädyn mukaan taajamissa voi liikenneturvallisuutta lisätä monin keinoin. Moottoriajoneuvon kuljettajista 12 prosenttia ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta suhteessa tiekohtaiseen nopeusrajoitukseen. Onnettomuuksista kuusi tapahtui 30 km/h -nopeusrajoitusalueella. – Haja-asutusalueella pimeällä tapahtuneissa jalankulkijoiden kuolemissa näkyy kuitenkin se, että vain 15 prosenttia jalankulkijoista oli käyttänyt heijastinta. Hajaasutusalueilla yhtenä ilmiönä tilastoissa näkyvät itsetuhoiset jalankulkijat, joita on lähes neljännes kaikista kuolleista jalankulkijoista. Jalankulkuonnettomuuksissa moottoriajoneuvon kuljettajista neljä ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Niissä tilanteissa moottoriajoneuvon kuljettajalla ei ole mahdollisuuksia välttää onnettomuutta, sanoo Räty. Raskas ajoneuvo oli osallisena 34 prosentissa onnettomuuksista. Yli 74-vuotiaita oli 36 prosenttia. Jalankulkuonnettomuuksissa kuoli 53 naista ja 41 miestä. Moottoriajoneuvon kuljettaja oli aiheuttajana 78 prosentissa tapauksista
TEE TARKISTUSLISTA TAAPEROKOTIIN Sallamaari Pekkasen Jonna Salmen APUA MUISTISAIRAILLE TIEDOSTA RISKIT. 20 TURVALLINEN KOTI