Vaali pieniä iloa tuovia hetkiä. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA – JO 50 VUOTTA! HELLITÄ HETKEKSI 6/2022 LUKEMISTA TALVEEN! Parhaat hyvän mielen kirjat SANNA MUUSIKKO ”Menestyminen nosti esiin myös häpeän KLEMETTI ” SYÖMISHÄIRIÖ AIKUISENA Johanna haki turvaa rutiineista, urheilusta ja suorittamisesta KOULUKIUSAAMISEN JÄLJET Olen tehnyt työtä pystyäkseni antamaan anteeksi” ” Ruokarauhaa kaikille, kiitos! Miten oppia pitämään puoliaan
UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Tilaa nyt tunnejamieli.fi › tilaa uutiskirje. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein
Vierustoveri ei ehkä kehtaa ottaa lisää suklaakakkua, jos joku seurueessa on juuri kauhistellut sen paheellisuutta ja kieltäytynyt lisäpalasta. Samalla, kun taittelen lautasliinan nätisti syliin, pidättäydyn tekemästä numeroa oman lautaseni suurista tai pienistä määristä ja annan ruokarauhaa sekä syömisen iloa kaikille muille. Lautasten ja annoskokojen tuijottelun sijaan katseen voi siirtää vastapäätä istuvaan ihmiseen. Ihania yhteisiä ruokahetkiä kaikille! . Ruuan määrästä puhuminen ja syömisten kommentointi on helppo ja perinteinen päivittelyn aihe: Huh, tulipa syötyä taas ihan liikaa! Syntisen hyvää suklaakakkua, ei voi mitenkään ottaa lisää, vaikka mieli tekisi! Aina ei tule ajatelleeksi, että samalla kun arvioi omia syömisiään, saattaa viedä syömisen ilon muilta. P Ä Ä K I R J O I T U S Uudet pöytätavat “On tärkeää, että voimme lukea ihmisten erilaisista kokemuksista ja elämäntarinoista. Vaikka ei suoraan puhuisi toisten valinnoista, omien syömisten kommentointi riittää laskemaan tunnelmaa. Se antaa ajateltavaa ja ymmärryksen aineksia kaikille, mutta on erityisen tärkeää heille, jotka ovat kokeneet itse jotain samaa. Ruokapöydässä voi puhua myös jostain aivan muusta kuin ruuasta – vaikkapa siitä, mitä kenellekin ihan oikeasti kuuluu. Ehkä en aina. Osaan kyllä käyttää haarukkaa ja veistä, pitää kyynärpäät pois pöydältä ja syödä suu kiinni. Toki välillä on huokaistava ja kehuttava tarjolla olevia antimia, varsinkin jos kokki istuu samassa pöydässä. Ihailen tähän lehteen haastattelemani Johanna Rapon rohkeutta ja avoimuutta.” Marika Lehto TOIMITTAJALTA M E R I NYK Ä N E N Meri Kirjoittaja on Tunne & Mieli -lehden päätoimittaja ”Aina ei tule ajatelleeksi, että samalla kun arvioi omia syömisiään, saattaa viedä syömisen ilon muilta.” 3 TUNNE & MIELI 6/2022. Ja mitä toisten ruoka-annoksiin puuttumiseen tulee, se ei missään tapauksessa kuulu hyviin pöytätapoihin. Ruokaan liittyvistä haitallisista ajatteluja toimintatavoista kerromme lisää tämän lehden jutussa Syöminen sallittu! Lupaan parantaa tapani. On kuitenkin iso pyyntö toivoa, että joku kertoisi omista, mahdollisesti hyvinkin raskaista kokemuksista julkisuudessa. M yönnän, pöytätapani ovat olleet toisinaan alkeelliset. Mutta osaanko puhua syömisestä ja ruuasta tavalla, joka antaa hyvää mieltä kaikille pöydän ympärillä istuville
Että just näin tällä tavalla kaikki on hyvin.” Muusikko Sanna Klemetti 4 TUNNE & MIELI 6/2022. Pauliina Vanhatalon kolumni. 22 ”Vaikka elämä heittelee, ystävyys kestää” Maria Joutsi-Laine ja Noora Saarinen ovat entisiä naapureita, joista tuli läheiset ystävät. T Ä S S Ä N U M E R O S S A 6 / 2 2 Kanssakulkijat 3 Pääkirjoitus Osaatko jo uudet pöytätavat. 40 Traumasta tuli vahvuus Sanni Vaskinen on tehnyt paljon töitä pystyäkseen antamaan kiusaajilleen anteeksi. Aluksi 29 Millainen kertoja mielessäsi elää. 10 ”Olen viime vuodet jahdannut sellaista onnellisuutta, jonka ihan tavallinen elämä tuo. 6 Kirjat Parhaat hyvän mielen kirjat talveen. 10 ”Herkkyys on diagnoosini” Taiteen tekeminen, terapia, läheiset ja koti maalla ovat tuoneet muusikko Sanna Klemetille tasapainoa elämään. 30 Äärirajoille ja takaisin Rapmusiikki ja kirjoittaminen ovat auttaneen Johanna Rapoa syömishäiriöstä toipumisessa
51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Jämäkkyys on tärkeä taito, kun on aika tuoda oma näkemys esiin, saavuttaa jokin tavoite tai pitää puoliaan. 16 Syöminen sallittu! Ruokapuheemme vilisee kaloreita ja grammoja – käskyjä ja kieltoja. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 36 Kipeä muisto säilyy myös kehossa Psykoterapiassa traumoja hoidetaan yhä useammin kehollisten menetelmien avulla. Ilmiö & tieto Hyvän mielen tekoja Kannen kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen 5 TUNNE & MIELI 6/2022. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko Puuhaa aivoille 3475 48 Miten oppia lisää jämäkkyyttä. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 16 Puhetta ruoasta leimaavat usein kiellot ja käskyt. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Miten saada elämään lisää iloa ja hyviä hetkiä. Mitä jos syömisestä saisikin vain nauttia. 52 Mitä mielessä. 58 Voimaa arkeen Toiminnanjohtaja Markus Raivio on oppinut iän myötä nauttimaan rutiineista. On aika julistaa ruokarauha kaikille. 30 Johanna Rapo on oppinut olemaan juoksematta pakoon tunteitaan. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 22 Noora Saarisen (vas.) ja Maria Joutsi-Laineen ystävyys sai alkunsa naapuruudesta
Toinen kirjoittajista on entinen väkivaltarikosyksikön tutkinnanjohtaja, joten poliisin toiminnan ja ruumiinavausten kuvaukset ovat uskottavaa luettavaa. Se, joka ei näkynyt ennusteissa ja jota piti varoa. Kirja edustaa niin sanottua cosy crimea, jossa ei mässäillä murhilla ja verenvuodatuksella. LEMPEÄÄ JÄNNITYSTÄ ”Vedessä oli aina läsnä pimeä ja kylmä kohta. kirjaa talvipäivien iloksi 17 Satu Rämö: Hildur (WSOY 2022) Islannin luonto, yllättäen eri puolilta maata löytyvät ruumiit, kiinnostavat etsivät – näistä aineksista koostuu Satu Rämön hitiksi noussut dekkari. KU VA T: SH U TT ER ST O C K K I R J A T KOONNUT Meri Nykänen Hyvä kirja hellii mieltä Oletko unohtanut, miten ihanaa lukeminen on. Kun löytää vetävän ja itselleen sopivan kirjan, muu maailma unohtuu. Henkilöhahmot ja heidän historiansa jäävät sopivasti auki, joten dekkarisarjan aloitus jättää nälkäiseksi ja saa odottamaan seuraavaa osaa. Juha Rautaheimo, Sari Rainio: Vainajat eivät vaikene (Siltala 2021) Mikäli vanhan ajan rikoselokuvat ja -kirjat tuntuvat omalta jutulta, tämä Helsinkiin sijoittuva nostalginen murhamysteeri on sinun juttusi. Vaara kiehtoi Hilduria.” 6 TUNNE & MIELI 6/2022. Kirjaa on mahdotonta päästää käsistään, sillä se on vetävästi kirjoitettu ja hellii kaikkia, jotka haaveilevat matkasta Islannin vuonoille
Mukana on myös kirjoittajan sekä muiden haastateltavien omakohtaisia tarinoita, mikä tuo elävyyttä tekstiin. Vaikka ei olisikaan masentunut, jokaiselle voi tulla suvantovaiheita tai risteyksiä, joissa haluaa syventyä pohtimaan omaa elämäänsä ja sen suuntaa. Hän toivoo, että ihminen nähtäisiin terveydenhuollossa kokonaisena: tärkeintä on kohdata ihminen ja mitoittaa tuki oikein. INSPIROIVIA IHMISIÄ ”Tällä hetkellä yhteiskunnassa korostetaan suorituksia ja saavutuksia, mikä luo valtavia paineita. Kirjasta käy selväksi, että hän on aina ihmisen, inhimillisyyden ja aidon kohtaamisen puolella. Kuusikymppinen opettaja saa paikan syrjäiseltä kylältä, missä hän seuraa ajan kulumista: uusien oppilaiden intoa, vanhojen siirtymistä elämässä eteenpäin ja omaa ikääntymistään. Lahdesta piirtyy kirjassa kuva naisesta, joka on tarttunut puhelimeen ja alkanut hoitaa hommaa, kun on jossain havainnut epäkohdan. Tommi Kinnunen: Pimeät kuut (WSOY 2022) Romaani sijoittuu 1940-luvulle, mutta tapahtumat ja käsiteltävät teemat tuntuvat ajankohtaisilta. VOIMIA VÄSYNEELLE Minna Maijala: Pirkko Lahti. Docendo (2022) Tove Janssonista on kirjoitettu jo niin monta kirjaa, että mielessä käy, onko hänen elämästään jo kaivettu esiin kaikki kiinnostava. Ville Eerola: Rakkaudella, Tove. Luvassa tanssivia naisia, juhlia ja drinkkejä 1940-luvun Helsingissä. Nukkumaan mennessä ihmisen pitäisi miettiä, mitä hyvää tänään tapahtui.” 7 TUNNE & MIELI 6/2022. Anni Turpeinen: Aina ei tarvitse jaksaa (Otava 2022) Kirjassa pohditaan, mikä vie ihmisen uupumuksen partaalle ja miksi vauhtia on niin vaikea hidastaa. Kirja on suunnattu masennuksesta toipuvalle, mutta se on kiinnostavaa luettavaa kaikille, joita mietityttää elämän merkityksellisyys. Romaani on omistettu kaikille väsyneille, ja kirjailija on myös itse avautunut julkisuudessa omasta uupumisestaan. Ei ole, sillä Tovesta tuntuu löytyvät aina vain uutta ja säkenöivää kerrottavaa! Tässä kirjassa keskitytään Toven ja valokuvaaja Eva Konikoffin eli Konin ystävyyteen. Välillä täytyy hidastaa tahtia. Kuuntelija (Otava 2022) Pirkko Lahti on psykologi, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja luennoitsija. Samuel Salovuori: Merkityksellisyyden voima (Kirjapaja 2022) Voiko masennuksesta seurata jotain hyvää. Voisiko toipumisen aika olla muutakin kuin oireiden lievenemistä. Teos muistuttaa aiheellisesti, etteivät kenenkään mieli ja keho jaksa loputonta pyöritystä
Äänikirjan lukee kirjoittaja itse, lempeästi ja rauhallisesti. Molempia auttavat luonnossa liikkuminen ja myös tämä omalle sielunkumppanille kirjoittaminen. Hanna Jensen saa huomata, että jokainen muistisairas on erilainen ja sairastaa omalla tavallaan. Tärkein muistutus on se, että ihminen säilyy arvokkaana sairaudestaan huolimatta. Hanna Jensen: Äitini muistina (Siltala 2022) Kirjoittajan äiti sairastuu muistisairauteen vain kolme vuotta isän kuoleman jälkeen. Kirjassa laitteilla hoidettavia ihmissuhteisiin liittyviä asioita kutsutaan digitunnetyöksi, sillä aika moni älypuhelimella hoidettava asia liittyy juuri ihmissuhteisiin. Ei sieltä mitään löydä, ellei malta katsoa ja kuunnella.” kirjaa talvipäivien iloksi 17 8 TUNNE & MIELI 6/2022. Isällä oli myös muistisairaus, ja pian käy ilmi, ettei kokemus kovin paljon auta äidin hoitamisessa. Hän on tiedenainen, jonka intohimo on kasvitiede ja erityisesti sammaltutkimukset. Kirja sisältää myös tehtäviä, joita voi tehdä yksin tai kumppanin kanssa. Kirja kertoo rohkeudesta ja oman tien valitsemista siitä huolimatta, että naiselle itsenäisen uran luominen ei noihin aikoihin ollut ihan yksinkertaista. Aino-Mari Tuuri: Aikakone (S&S 2022) Oletko joskus tuntenut uupumusta välkkyvän ja kilkkailevan kännykän äärellä. Erityisesti luonnossa. ”Välillä kannattaa pysähtyä, ottaa muutama askel ja pysähtyä taas. Kun asia saa nimen, sen uuvuttavuutta on helpompaa ymmärtää. Kirjassa yhdistyy henkilökohtainen tarina ja uusin tieto muistisairauksista. ELÄMYKSIÄ LUONNOSTA Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani (Gummerus 2022) Tämä maailmalla ylistetty romaani vie Alma Whittakerin maailmaan 1800-luvulle. K I R J A T Maaret Kallio: Tunne hyvä suhde (WSOY 2022) Kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio kirjoittaa kiinnostavasti ja kertoo konkreettisia esimerkkejä siitä, mistä parisuhteen turvallisuus syntyy ja miten tunnetason kohtaamista saisi lisää. Ystävä odottaa vastausta kysymykseen tapaamisesta, lapsi viestittää kuulumisiaan, sukulaisen matkapostausta pitäisi kommentoida. OIVALTAVASTI IHMISSUHTEISTA Minna Jakosuo, Petteri Saario: Rakkauskirjeitä luonnolle (Readme 2022) Kirja koostuu kahden intohimoisesti luontoon suhtautuvan ihmisen henkilökohtaisesta kirjeenvaihdosta. Välillä ollaan synkissäkin vesissä: miten elää maailmassa, jossa ilmastonmuutos väistämättä etenee ja jossa tuntee välillä olevansa yksin luonnon puolella
Veera Ikonen: Pimeässä syttyy majakka (WSOY 2022) Kun romaanin aiheena on lapsen menettäminen, ajatus kirjaan tarttumisesta voi etukäteen tuntua raskaalta. Pojalla on ongelmia tunteidensa hallitsemisessa, ja hänen on vaikea saada kavereita. Vanhemmat sanovat lähtevänsä parisuhdelomalle – mutta reissaavatkin eri kohteisiin. Miksi ydinperheen elämässä on niin vähän liikkumatilaa. Isovanhemmat ihmettelevät kaupunkilaisperheen vauhtia ja viimeisen päälle viritettyä elämää. Koulusta kilahtelee ikäviä Wilma-merkintöjä. Kirjassa on kuin kaksi tasoa: syvälliset pohdinnat vanhemmuudesta ja vastuusta sekä vetävä juoni, jonka ansiosta romaania ei voi laskea käsistä. VANHEMMUUTTA POHTIVALLE 9 TUNNE & MIELI 6/2022. He ovat työkiireestä ja arjen uurastuksesta väsyneitä ja toisistaan etääntyneitä. AJATUKSIA VALINNOISTA ”Minut oli sysätty oman elämäni reunalle, eikä sieltä voinut olla ennen pitkää tipahtamatta.” Maria Mustranta: Äidin tehtävä (WSOY 2022) Miten paljon vanhemman on tehtävä lapsensa puolesta. Jopa niin, että entiseen puolisoon voi suhtautua hyväksyvästi. Laura on yhdeksänvuotiaan Pyryn yksinhuoltaja. Tässä kirjassa Lucy on vähän vanhempi ja asenne elämää sekä muita ihmisiä kohtaan on muuttunut armollisemmaksi. Taustalla on kirjailijan omakohtainen kokemus lapsen menettämisestä. Teos on kuitenkin kirjoitettu ja rakennettu niin, ettei sen lukeminen tunnu vaikealta tai liian rankalta, koskettavalta kyllä. Pariskunnalla on edessä vielä yksi yhteinen matka. Tarinassa lapsensa menettänyt pariskunta lähtee saarelle suruaan pakoon. Anna-Maria Eilittä: Tämäkin hämärä katoaa (Atena 2022) Romaanissa verkkaista elämänrytmiä vaalivat isovanhemmat tulevat hoitamaan tyttärensä Lotan lapsia. Ja mihin asti riittää, vaikka tekisikin kaikkensa. Joitain asioita ei voi enää muuttaa, joten pitäisikö niiden kanssa sitten vain elää ja opetella olemaan onnellinen. Elizabeth Strout: Voi, William! (Tammi 2022) Oletko jo tutustunut Lucy Bartoniin, kirjailijan aiempien romaanien toistuvaan henkilöhahmoon. Pirjo Hassinen: Toisella tavalla onnellinen (Otava 2022) Kun nelikymppinen Sanna osuu paikalle ryöstön keskelle ja joutuu tönäistyksi, elämä lähtee uudelle raiteelle. Tapahtuma vie menneisyyden tärkeisiin hetkiin, joiden jälkeen mikään ei ole ollut ennallaan – sattumiin ja valintoihin
TEKSTI Mirja Aarnio KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen K A N S S A K U L K I J A S A N N A K LE M E T TI M orkkis. Sanna Klemetin alter egon ja bändin . Biisit ovat hyvin henkilökohtaisia ja herkkiä, eikä niissä ole sellaista litkumaista punkkia, 10 TUNNE & MIELI 6/2022. ”Herkkyys on diagnoosini” Kun Sanna Klemetti kirjoittaa biisejä ahdistuksestaan, Litku Klemetti menee lavalle ja esittää ne. Toinen hänen koiristaan, Teuvo tai Noomi, haukkuu taustalla hänen asetellessaan puhelintaan niin, että se pysyisi paikoillaan etähaastattelumme aikana. Ja juuri siitä tulee se morkkis. Se kertoo tunteesta, kun asiat eivät onnistu eivätkä suju. Klemetti on kotonaan Keski-Suomessa Luhangassa, maamme pienimmässä kunnassa. seitsemäs albumi on juuri julkaistu. Taiteen tekeminen, terapia, läheiset ja koti maalla ovat tuoneet hänelle turvaa ja tasapainoa elämään. Se on sana, joka Sanna Klemetille, 35, tulee ensimmäisenä mieleen tänä perjantaiaamuna. Tai niin hän sitä itse kuvailee. Siitä, että eläminen on usein vaikeaa. Tuore Asiatonta oleskelua on siinä mielessä erilainen levy kuin edeltäjänsä, että se on enemmän Sanna-levy kuin Litku-levy. Litku Klemetin . Juhlamielen sijaan artistin olo on kiusaantunut. Levy kertoo siitä, miltä minusta tuntuu elää.
Esiintyessään Litkuna Sanna Klemetti tuntee olonsa vapautuneeksi luonnonlapseksi, ja sitä oloa on vaikea tavoittaa muualla kuin lavalla. Litku Klemetti keikkailee ympäri Suomea talven ja kevään aikana. 11 TUNNE & MIELI 6/2022
Ensimmäiseltä luokalta alkanutta koulukiusaamista oli kestänyt jo seitsemän vuotta. sillä seurauksella, että aloin vain romahdella. Mutta loppujen lopuksi erilaiset diagnoosit eivät ihan hirveästi häntä kiinnosta. . Joskus se tuntuu ylivoimaiselta, jopa mahdottomalta. Kiusaaminen toi häpeän ”Miks elämä loi lupiinin, jos kukaan ei tykkää siitä. Paitsi ehkä yksi niistä. Se on kaukana siitä Sannasta, joka ei aina uskalla edes puhua muille keikkapaikkojen takahuoneissa. Välillä ahdisti niin paljon, että todellisuudentajuni jotenkin katosi. Yläasteella hän alkoi saada paniikkikohtauksia ja mielessä pyöri elämää rajoittavia pakkoajatuksia. Viime aikoina hän on käynyt tutkimuksissa, joissa kartoitetaan, olisiko hänellä autismin kirjoon viittaavia piirteitä. Ja se hävettää. Tuntui siltä, että vain ajelehdin eikä mikään suju. Jos näin on, se selittäisi Klemetin mukaan paljon. Valittu kansa. Litkuksi muuttuminen antaa mahdollisuuden päästä hetkeksi irti kontrollista, pakko-oireista ja ahdistuksesta. Kun lehdistöltä ja yleisöltä alkoi yhtäkkiä tulla valtavasti huomiota, kriitikoilta hyviä arvosteluja ja palkintojakin sateli, Klemetti häpesi. . Shoppaillaan, hengaillaan. Se flow on mahtava tunne. Osastolla Klemetin papereihin kirjoitettiin, että hänellä on psykoottinen persoonallisuus. Rahalla ei voi rakentaa onneansa.” Sanna Klemetille on terapeuttista myös esiintyminen – Litku Klemettinä, ei niinkään Sannana. Se jäi mieleeni, sillä minähän todellakin olen hirveän herkkä, itken helposti ja koen kaiken jotenkin ihan överisti. Ehkä synnyin yksin maailmaan enkä kuulu ees baarin nurkkaan.” Nyt Sanna Klemetillä on lääkitys jälleen kunnossa. räväkkyyttä ja huumoria niin paljon kuin aiemmin. Silti hän miettii usein, että oikeasti hän voisi ehkä tarvita vuoden tauon, jolloin ei tekisi töitä lainkaan. Ne olivat kai joitain dissosiatiivisia kohtauksia. Uupumukseen on sekoittunut myös vanha tuttu tunne, häpeä. Ja sinne hän sitten menikin, neljäksi kuukaudeksi. Lavalla irti rajoituksista ”Tääl on kaikki samassa vankilassa. Häpesin itseäni, koska minua kiusattiin. Hän ei esimerkiksi voinut osallistua luokkaretkille, sillä pelkäsi niin paljon sitä, että joku alkaa voida pahoin bussissa. Kaikki se, ”Kaupungissa minulla oli kauhean turvaton olo. Minulle on siisteintä maailmassa, että voin kirjoittaa oikeita tarinoita. . Ja minkä se lupiini sille voi, jos sille ei mikään riitä?” Kuhmossa 1990-luvun puolivälissä tokaluokkalaisen Sanna Klemetin vatsa oli kipeä lähes joka päivä. Olivatpa diagnoosit mitä hyvänsä, oman mielenterveyden hoitaminen on aina ollut Klemetille tärkeää. Eräänä päivänä kahdeksannen luokan syksynä Klemetti sanoi äidilleen, että hän haluaisi mennä Kajaaniin psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle. . Klemetti kertoo, että tapahtunutta oli enteillyt jo monta huonoa päivää ja useita romahduksia. Voimat ovat olleet loppua moneen kertaan. Hän on tehnyt bändinsä kanssa seitsemän levyä seitsemässä vuodessa ja suunnilleen kaikki keikat, jotka heille on tarjottu. On tosi terapeuttista, jos saan jonkin itselleni kasautuneen ison tunteen siirrettyä energiaksi biisiin. Viime vappuna Turussa hän sai niin voimakkaan ahdistuskohtauksen, että keskeytti keikkansa yhden biisin jälkeen. Lopulta en kestänyt sitä ja lopetin kaikki lääkkeet . Tyhjyys meitä nakertaa. Vuosien aikana hänelle on annettu useita diagnooseja. Olen jo lapsesta saakka saanut kiksejä omien biisien tekemisestä. Pitäis sanoo sanottavani ja mennä oikeisiin töihin. Olin oikeasti aika hädissäni silloin keväällä. Kaikki se, mikä muuten rajoittaa elämääni, on lavalla poissa, ja kaikki vaan tapahtuu. Ei ole mitään asiaa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Klemetti häpeilee itseään ja tekemisiään. Eräs YTHS:n lääkäri sanoi, että ehkä minun diagnoosini on äärimmäinen herkkyys. Klemetin artistipersoona Litku tunnetaan räväkkänä ja heittäytyvänä esiintyjänä, joka rähisee, kiroilee ja tanssii estottomasti lavalla. Tykkään tosi paljon esiintyä, parhaimmillaan se on kuin olisin toisessa maailmassa. Jopa musiikki on roskaa. Uupumus alkoi oikeastaan jo vuonna 2016, kun Soundi-lehti valitsi Litku Klemetin Vuoden tulokkaaksi ja hän ja yhtye alkoivat saada julkisuutta. Täällä tunnen olevani turvassa.” 12 TUNNE & MIELI 6/2022. Menestys nosti esiin häpeän ”Pitäis korjata kaikki ja mennä töihin. Minulla oli uusi lääkitys, joka aiheutti hirveää aivosumua. Oikeastaan häntä on hävettänyt lapsesta saakka. . Syytä ei löytynyt, mutta kivut jatkuivat. Mutta ei esiintyminenkään läheskään aina ole Klemetille mikään helppo juttu. Lavalla ekan biisin aikana tuli tunne, että en pysty enää tekemään mitään, itkin vain. Oikea lääkitys ja psykoterapia totta kai, mutta myös musiikki ja laulujen kirjoittaminen
13 TUNNE & MIELI 6/2022. Tunne meni kuitenkin vähitellen ohi, ja Klemetti on huomannut sisutamisen ja remontoinnin rauhoittavan mieltä. Sohvalla ovat seurana koirat Teuvo ja Noomi. Vanhan kivitalon ostaminen maalta tuntui aluksi Sanna Klemetistä isolta virheeltä
. Ankaruutta Klemetti sanoo käsitelleensä muun muassa ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa. Monelle muusikolle tilanne oli ahdistava henkisesti ja taloudellisesti, mutta Sanna Klemetille se tarjosi tervetulleen mahdollisuuden höllätä . Ehkä päädyn vielä onnelliseen rantaan.” Pari vuotta sitten suunnilleen kaikki esiintyvät artistit maailmassa ja Suomessa joutuivat pakkotauolle työstään, kun koronapandemia pysäytti maailman. . nykyinen koti oli peräti kahdeksastoista kohde, jota he kävivät katsomassa. Äitini on aina kuunnellut minua. Minun on aina ollut vaikea ymmärtää, miten tätä työtä voi olla tekemättä liikaa. Ja minulla on aviomies, joka tukee, kuuntelee ja jolle voin kertoa mitä vain, tyhmiäkin juttuja itsestäni. Kun keikkoja ei pandemian aikana ollut, Klemetti ja Tuomi, joka on myös Litku Klemetin kitaristi ja tuottaja, tekivät kahdestaan levyn Kukkia muovipussissa. Haluan seikkailla ja inspiroitua ympäristöstä ja yllätyksistä, vaikkapa tien yli loikkivasta mäyrästä. Olen lukenut viime aikoina paljon esimerkiksi Mika Waltarin kirjoja, ja minusta tuntuu, että niissä on hyvin paljon samanlaista individualistista ahdistusta kuin modernilla ihmisellä. Rakastan kaikkea näpertelyä, remontoimista, sisustamista ja puutarhan laittamista. Hän sanoo tietävänsä, että hänen kanssaan on välillä vaikea tehdä työtä perfektionismin ja suorituskeskeisyyden vuoksi. . Klemetti alkoi myös pelätä, että menestys nousisi päähän. Vastapainoksi sille hän yritti olla mahdollisimman huomaamaton ja nöyrä. edes vähän. Kirjoitan myös päiväkirjaan pieniä konkreettisia asioita, joista olen päivittäin kiitollinen. Metsän vieressä sijaitsevalla tontilla on pihasauna, navetta ja paljon rehottavia pensaita. Hän kokee olevansa onnellisessa asemassa, kun on apua ja tukea melkein aina saanutkin. Jos elämässä on jokin ongelma, hän haluaa ratkaista sen heti, liittyipä se työhön tai mihin vain elämäntilanteeseen. . Vuonna 1931 rakennettu valkoinen kivitalo kaipasi vain pientä remonttia. Tuntui siltä, että vain ajelehdin eikä mikään suju. Uupumusta on ruokkinut myös se, että Klemetti haluaisi tehdä kaiken aina viimeisen päälle ja tinkimättömästi. Maalla asuminen rauhoittaa ”Laine saa liplattaa, ajelehdin sen mukaan. Ilman niitä alan voida huonosti. . Kirppiksillä pyöriessäni olen onnellinen.” Nettijooga ja päiväkirja ”Teen netin kautta ohjattuja flow-joogaharjoituksia monta kertaa viikossa. Hän ei ole ajatellut, että diagnooseista tai mielen haasteista välttämättä koskaan tarvitsisi tai voisi niin sanotusti parantua. Täällä tunnen olevani turvassa. Kaupungissa minulla oli kauhean turvaton olo. Sellainen rauhoittaa minua. . Monen muun suomalaisen tavoin korona sai heidätkin muuttamaan kaupungista maalle. Täytyy oppia hyväksymään, että hommat ei mee aina hyvin.” Ahdistus on itse asiassa ikiaikaista, Sanna Klemetti sanoo. Tilanne laukaisi esiin kaikki muistot koulukiusaamisesta. Ajattelin, että en ole ansainnut huomiota ja että muiden mielestä meidän pienen yhtyeen menestyminen on epäreilua ja kaikki inhoaa minua. Avun pyytäminen ja hakeminen on ollut hänelle aina itsestään selvää. Vaikkapa hyvä kahvi aamulla.” 14 TUNNE & MIELI 6/2022. Olen niillä kierrellessäni kuin pieni lapsi, jonka mielikuvitusta vanhat tavarat ja vaatteet ruokkivat. Ahdistus on ikiaikaista ”Miksi selitän aina itseni, niihin tilanteisiin joissa kaikki menee kipsiin. Yläkertaan he rakensivat studion ja treenitilan, alakerrassa on varsinainen koti. N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i Pyöräileminen ”Teen yksin pitkiä pyörälenkkejä ja koetan aina löytää uuden reitin. Pari oli etsinyt sopivaa taloa jo kauan . Siitä tulee niin mahtava flow’n tunne.” Kirppiksillä kiertely ”Kirppiksillä olen rennoimmillani. Mielenterveysongelmat ovat Klemetin mukaan myös opettaneet hänelle ratkaisukeskeisyyttä. mistä artistit yleensä unelmoivat, hävetti. Tuntui hyvältä voida keskittyä vain levyn tekemiseen ilman keikkapaineita. Syksyllä 2020 Klemetti osti puolisonsa Pekka Tuomen kanssa nykyisen kotitalonsa 700 asukkaan Luhangasta. Ja kun olen uupunut siitä, minulle on tullut huono omatunto, sillä jonkun silmissä tämä ei ole edes oikeaa työtä
15 TUNNE & MIELI 6/2022. Lainaukset ovat otteita Litku Klemetin Asiatonta oleskelua -levyn sanoituksista. Klemetin mukaan hänen ikäistensä sukupolvi, lama-ajan lapset, ovat tottuneet siihen, että yhteiskunta on aika kova ja koko ajan pitää suorittaa pärjätäkseen. Koko ajan pitäisi elää elämää täysillä, mikä on tosi ahdistavaa. Muusikko, laulaja ja lauluntekijä, jonka musiikissa yhdistyvät progressiivinen rock, elektroninen musiikki sekä underground, pop ja iskelmä. Vähempikin riittäisi. Itselleen hän haluaisi suoda enemmän nykyään vähän jo vanhanaikaistakin ”hidasta elämää” -mentaliteettia, jossa ei jahdata unelmia ja jatkuvasti kehitetä itseään. Julkaissut seitsemän albumia Litku Klemetti -artistina. Että just näin tällä tavalla kaikki on hyvin. . Sellainen on S A N N A K L E M E T T I Syntynyt 1987 Kuhmossa. Ahdistus on vanha ilmiö, joka pysyy meissä aina. Olen viime vuodet jahdannut sellaista onnellisuutta, jonka ihan tavallinen elämä tuo. Ja kyllähän ne vaatimukset ovat vain koventuneet. Suorittaminen on läsnä ihan kaikessa, mitä teet. Asuu Luhangassa Klemettilä-nimisessä kylässä puolisonsa ja kahden koiransa kanssa. . Jos sinulla on koira, pitää olla jokin huippukoirankouluttaja, ja jos liikut, pitää olla heti tosi fitness. Hän yrittää arjessaan ajatella, että tavallinen elämä on juuri se hyvä juttu. Kun kokemusta on myös siitä päinvastaisesta tilanteesta. – Kai sitä pitäisi juhliakin, sillä onhan se nyt uskomattoman hienoa, että keikoillamme käy ihmisiä. . Klemetin mielelle myrkkyä. Sanna Klemetti sanoo, etteivät he bändin jäsenten kanssa ole oikein muistaneet juhlistaa menestystään vaan painaneet vain vauhdilla eteenpäin
16 TUNNE & MIELI 6/2022
TEKSTI Marja-Terttu Korppila KUVITUS Maria Vilja J os vain onnistuisin laihduttamaan. 17 TUNNE & MIELI 6/2022. Syöminen sallittu! . Lihavia ihmisiä ei ole ennenkään nähty esimerkiksi elokuvien sankarirooleissa tai rakkaustarinan tähtinä, hän huomauttaa. Hän kuvailee kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme syömishäiriömyönteiseksi: syömis häiriöoireilua tarjoillaan meille monella tarjottimella. hän kysyy. Miksi ajattelumalli muuttuisi vahingolliseksi vasta, kun sairauden raja ylittyy. Sitten olisin parempi ihminen, minut hyväksyttäisiin ja ansaitsisin rakkautta. Mitä jos ainoat syömiseen liittyvät säännöt olisivat nämä: Sinulla on lupa syödä, mitä haluat. Silloin, kun haluat. Kuitenkin aivan sama ajatteluja käyttäytymismalli on sisäänrakennettuna meissä monessa, sanoo Syömishäiriö liiton asiantuntija, ravitsemusterapeutti Katri Mikkilä. Tätä näkökulmaa Mikkilä haluaa tuoda työssään esiin. Tätä tarinaa syömishäiriö uskottelee todeksi. Miksi vasta sitten syömiseen saa kivemmat säännöt. Eikä ilmiö ole uusi. Ruokapuheemme vilisee kaloreita ja grammoja – käskyjä ja kieltoja
Heti toisena tulee uskallus joustaa. 18 TUNNE & MIELI 6/2022. Katri Mikkilä on vakuuttunut siitä, että jos söisimme ja liikkuisimme kehoamme ja sen tarpeita kuunnellen, kehomme hakeutuisivat kullekin luontaiseen, hyvinvointia tukevaan painoon. Mitä enemmän syömiseen liittyy sääntöjä ja arvottamista, sitä tärkeämpää niitä on haastaa konkreettisilla teoilla ja huomata, ettei mitään pahaa tapahdukaan. Katri Mikkilä pitää fitness-lajeja ongelmallisina, koska ne keskittyvät kehon arvosteluun. . Vahingollisinta hänestä on se, että lajissa kisaavat myyvät valmennuspaketteja unelmien kehon saavuttamiseen. Samaan aikaan ruokapuhettamme leimaa sääntökeskeisyys, rajoittaminen ja arvottaminen. Kymmenen vuotta sitten blogimaailmassa ryöpsähtänyt fitness-buumi elää yhä etenkin somessa. Se taito ei häviä mihinkään, ja sitä voi myös opetella uudestaan. Mikkilä rohkaiseekin pysähtymään tämän kysymyksen äärelle: miksi sellainen puhe, joka tekee hyvää syömishäiriöön sairastuneelle, ei tekisi hyvää ihan jokaiselle. Meitä ei voi riisua kaikesta syömiseen ja ruokaan liittyvästä tiedosta, eikä se ole tarpeenkaan. Sinulla on lupa syödä, vaikka nälkä yllättäisikin jo tunti ruokailusta. Kuitenkin pieni lapsi osaa ilmaista olevansa nälkäinen tai kylläinen. Omaa tapaa syödä ja liikkua tuodaan hyvin numerotarkasti esiin, ja ruokia ja kehoa kuvataan aktiivisesti. Silloin hän ohjasi elintaparyhmiä työssään ja syömishäiriöön sairastuneiden vertaistukiryhmää vapaaehtoisena. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, paljonko juuri sinä, juuri tässä hetkessä tarvitset jotain ravintoainetta. Mikkilä toivoo, että grammoista ja kaloreista mentäisiinkin kohti intuitiivisempaa syömistä ja luottamusta omaan kehoon. Hyvää tekevään puheeseen kuuluu sallivuutta, joustavuutta ja ymmärrystä. MONTAKO GRAMMAA RIISIÄ , kanaa ja kasviksia. Annetut ohjeet ovat parhaimmillaankin vain arvioita todellisuudesta, ja totuus voi olla jotain muuta. Ainoa syömiseen liittyvä hyvinvointia ja onnellisuutta palveleva numerosarja onkin Mikkilästä tämä: lupa syödä 24/7 ja 365. Molemmissa ryhmissä oli läsnä sama tuska, kehohäpeä ja syömissyyllisyys. Syöminen on muuta kuin numeroita OIVALLUS 1 Syö jotain kolmen neljän tunnin välein – tai älä syö. Jos taas syöminen on hyvin rutiinitonta, ruokailurytmin luominen on ensimmäinen askel. Vähitellen opit tunnistamaan riittävän kylläisyyden tason ja myös hyväksymään sen, että ravinnon tarve vaihtelee päivittäin. Kuitenkin elintaparyhmissä työkaluina olivat mittanauha, vaaka ja kehonkoostumuslaite . . Terveydenedistämispuheen sävy ihmetytti Mikkilää jo hänen ravitsemusterapeuttiuransa alkumetreillä kymmenen vuotta sitten. sekä keskustelun herätteet siitä, paljonko pitää kävellä kuluttaakseen tietyn ruoan
Se on sama kuin sanottaisiin, että vasta sitten, kun olet kävellyt, sinulla on lupa syödä. Että jos syöt suklaapatukan, et voisi enää syödä toista vaihtoehtoa. Ansaitsemispuhe on hänen mukaansa peruja menneiltä sukupolvilta. Missään ei ole koskaan sanottu, että leipää saa syödä vain kaksi palaa kerrallaan, mutta silti suurin osa ihmisistä tekee niin. Ajat ovat muuttuneet, puhetapa on säilynyt. . Korkeintaan kaksi palaa toistuu leipämainoksissa ja ohjeistavissa välipalan mallikuvissa. KIRJOITTAMATON KAHDEN LEIVÄN sääntö on hyvä esimerkki siitä, miten sääntökeskeinen ruokakulttuurimme salakavalasti juurtuu totuudeksemme. Ennen vanhaan piti tehdä työtä, jotta tuli ruokaa. Energiaa vaihtoehdoissa on yhtä paljon. Kaloripuheen sijaan Katri Mikkilä toivoisi keskusteluja vaikkapa siitä, miltä lautasella oleva ruoka maistuu, mitä aistimuksia syömiseen liittyy tai miltä yhdessä syöminen tuntuu. Toisessa kuvassa on terveelliseksi mielletty välipala, toisessa suklaapatukka. Kukaan ei taaskaan ole sanonut, että ne sulkisivat toisensa pois, mutta kuva ohjaa kaupankäyntiin. VERTAILUT LIIKUNTASUORITUKSEN ja jonkin ruoka-aineen kaloreiden välillä Katri Mikkilä heittäisi suoraan romukoppaan. Mikkilä korostaa, että syömiseen ei pitäisi koskaan kuulua minkäänlaista ansaitsemislogiikkaa. Mikään ei mene rikki, jos syöt vaikka kolme palaa leipää silloin, kun tekee mieli, Katri Mikkilä sanoo. Olemme esimerkiksi ansainneet loman, kun teemme ensin tosi paljon töitä. . Samalla tavalla kumman valitset -tyyppiset keskustelunherättäjät ohjaavat ajatteluamme. Eikö lomalla saisi olla ilman, että vie ensin itsensä äärirajoille. Samaa tekee mittari ranteessa. Syömistä ei tarvitse ansaita Leipää saa syödä niin monta palaa kuin haluaa OIVALLUS 2 OIVALLUS 3 19 TUNNE & MIELI 6/2022. Tämä ohjaa ajattelemaan, että pitäisi valita jompikumpi ja käydä kalorikauppaa. . . Se kertoo, paljonko kulutit energiaa lenkillä eli paljonko kaloreita ansaitset
Oman syömisen kommentointi vaikuttaa aina myös muihin paikalla oleviin riippumatta siitä, syövätkö he enemmän, vähemmän vai saman verran kuin itse. Jos missä tahansa arjen tilanteessa olisi lupa syödä niin paljon kuin haluaa, olisiko ”koko rahan edestä syömiseen” samanlaista tarvetta erityistilanteissa. . Huolen toisen terveydestä voi ottaa puheeksi, mutta läheisen muuttunutta kehon kokoa ei lähtökohtaisesti ole tarpeen kommentoida. Mikkilä muistuttaa myös kehorauhasta. Omia tai toisten syömisiä ei kommentoida OIVALLUS 4 Anna kasvurauha. Nykyään monessa perheessä lapsille tehdään eri ruokaa kuin itselle ja pohdiskellaan ääneen, paljonko omassa annoksessa on rasvaa tai kaloreita. mutta saako kaikkea ottaa. Jouluun, tuohon ”vahingollisen ruokapuheen keskittymään”, liittyy usein kehokommentointia, kun vieraillaan sukulaisten luona ehkä pitkästä aikaa. Ruokarauha tuo myös kasvurauhaa. HERKKUA ON SIINÄ MONENLAISTA . Kaloripuheen sijaan Katri Mikkilä toivoisi keskusteluja vaikkapa siitä, miltä lautasella oleva ruoka maistuu, mitä aistimuksia syömiseen liittyy tai miltä yhdessä syöminen tuntuu. Esimerkiksi seisovasta pöydästä syöminen on erikoistilanne, jossa on jonkun muun tekemiä monenlaisia ruokia. Seisovan pöydän antimista saa nauttia OIVALLUS 5 20 TUNNE & MIELI 6/2022. Mikkilä herättelee pohtimaan tilannetta myös arkisyömisen näkökulmasta. Onko minulla lupa santsata, jos sinulla ei mielestäsi ole. Voi myös todeta, että okei, tuli syötyä liikaa. Miksi silloin ei voisi syödä. . JOS PALAISIMME aikakoneella muutaman vuosikymmenen taakse, tupsahtaisimme ruokapöytään, jossa perhe istuisi yhdessä syöden samasta isosta padasta. Sen sijaan omia, saati toisten, syömisiä ei arvoteta eikä kommentoida esimerkiksi ruoan määrää tai laatua, Mikkilä painottaa. Katri Mikkilästä ei ole väärin, jos hyvältä maistuvaa ruokaa haluaa syödä tavallista enemmän tai vaikka tulisi syötyä liikaakin. Kaksi lasta saattaa syödä aivan erikokoisia annoksia, ja silti he voivat pysyä samalla kasvukäyrällä. Mitä sitten