LÄMPÖÄ JA MYÖNTEISYYTTÄ Lapsen käytöshäiriö vaatii hyvää hoitoa FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA NÄYTTELIJÄ KIRSI YLIJOKI Päästä irti jatkuvasta hulinasta, karsi kalenteria ja löydä oma hiljaisuuden paikkasi RENNOSTI Otetaan. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 6/2021 ”Koti keskellä luontoa auttaa jaksamaan” PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ ”Rituaalit rajoittavat elämääni” PARISKUNTA KERTOO Miten arki toimii, kun molemmilla on ADHD
Työhyvinvoinnin erikoislehti 50 vuotta Tule TTT-lehden uutiskirjeen tilaajaksi! ttt_uutisk_220x280.indd 1 ttt_uutisk_220x280.indd 1 10.11.2021 13.54 10.11.2021 13.54 Tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje ja olet perillä ajankohtaisista työelämään ja työhyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä! Työ Terveys Työ Terveys Turvallisuus Turvallisuus -lehti keventää -lehti keventää kuormaasi kuormaasi TTTLEHTI.FI/ TILAAUUTISKIRJE Julkaisemme faktaan perustuvia juttuja, joissa on haastateltu työpaikkojen asiantuntijoita ja alan tutkijoita ja kehittäjiä. Työhyvinvoinnin erikoislehti 50 vuotta Tule TTT-lehden uutiskirjeen tilaajaksi! ttt_uutisk_220x280.indd 1 ttt_uutisk_220x280.indd 1 10.11.2021 13.54 10.11.2021 13.54 Tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje ja olet perillä ajankohtaisista työelämään ja työhyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä! Työ Terveys Työ Terveys Turvallisuus Turvallisuus -lehti keventää -lehti keventää kuormaasi kuormaasi TTTLEHTI.FI/ TILAAUUTISKIRJE Julkaisemme faktaan perustuvia juttuja, joissa on haastateltu työpaikkojen asiantuntijoita ja alan tutkijoita ja kehittäjiä. Jutut ovat yleistajuisia ja tarjoavat käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja työelämän ongelmiin. Tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje ja olet perillä ajankohtaisista työelämään ja työhyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä! Työ Terveys Työ Terveys Turvallisuus Turvallisuus -lehti keventää -lehti keventää kuormaasi kuormaasi TTTLEHTI.FI/ TILAAUUTISKIRJE Julkaisemme faktaan perustuvia juttuja, joissa on haastateltu työpaikkojen asiantuntijoita ja alan tutkijoita ja kehittäjiä. Jutut ovat yleistajuisia ja tarjoavat käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja työelämän ongelmiin. Työhyvinvoinnin erikoislehti 50 vuotta Tule TTT-lehden uutiskirjeen tilaajaksi! ttt_uutisk_220x280.indd 1 ttt_uutisk_220x280.indd 1 10.11.2021 13.54 10.11.2021 13.54. Jutut ovat yleistajuisia ja tarjoavat käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja työelämän ongelmiin
Korkeimmille palleille vie mielen vahvuus. Yllätys oli, että suurin työ tehdään treenien ulkopuolella, jolloin ”enhän mä osaa, pysty ja kykene” -ajatukset ottavat helposti vallan. Mutta ei se helppoa ole! Silloin voin nimittäin jäädä jostain paitsi. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Menin ulos, katselin merta. Ja toisinaan se kyllä onkin. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. Päätin, että annan lepoa sekä puhelimelleni että itselleni sen vahtaamisesta. Anni Turpeinen TOIMITTAJALTA PÄÄKIRJOITUS ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Mitä tapahtui. Yhtä hyvin puhelin voisi olla äänettömällä. Koettelin itsehillintääni viettämällä hiljattain neljä päivää Suomen kauimmaisella asutulla saarella, jonne lauttamatka mantereelta kestää neljä tuntia. Meri Nykänen PÄ ÄTOIMI T TAJA Rauhan paikka ”Kukaan ei vaadi, että joutilaana hetkenä pitää selvittää, mitä joku muu tekee juuri nyt tai ovatko uutisotsikot päivittyneet.” TUNNE & MIELI 6/2021 3. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Henkilökuvia tehdessä on mielenkiintoista päästä kurkistamaan ihmisen pinnan alle, roolien taakse. Kukaan ei vaadi, että joutilaana hetkenä pitää selvittää, mitä joku muu tekee juuri nyt tai ovatko uutisotsikot päivittyneet. Tähän lehteen haastattelin entistä kilpaurheilijaa, pikaluistelija Mika Poutalaa. Luulin, että kilpaurheilu on kurinalaista fyysistä rääkkiä. Kesti hetken ymmärtää, että saan tosiaan vain olla hiljaisuudessa. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Koskaan ei ole tällaista tapahtunut, mutta voisi hyvin tapahtua. Suoraan sanoen: ei mitään. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Säätilastakin pysyin hyvin kartalla, vaikken kyttäillyt sitä ruudulta. Siispä hengitin syvään ja jatkoin tyrskyävien vaahtopäiden seuraamista. Se tuntui uskomattomalta luksukselta, oma rauhan paikka. Somessa ei havaittu poissaoloani, uutisille riitti muita lukijoita, läheiset säilyivät hengissä. Kling kling! No, ei tälläkään kertaa mitään, mikä vaatisi reagointia. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Saarella ei ole autoja eikä paljon muutakaan, pelkkää kohisevaa avomerta ympärillä. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Tai pahimmassa tapauksessa keskityn kirjan lukemiseen juuri silloin, kun jollain on sekunnin sisällä reagointia vaativa hätätilanne. Palauttavia hetkiä pimeän keskelle! . Kerro ideasi ja osallistu lehden tekemiseen: toimitus@tunnejamieli.fi K ling! Kukas se siellä ilmoittelee itsestään, työt seis! Jaahas, joku lapsen harrastukseen liittyvässä vanhempien ryhmässä – jossa on muuten noin 40 vanhempaa
Liikkuminen hoitaa tehokkaasti mieltä. ”Ikäkriisi viisikymppisenä on minulle ihan outo ajatus. 30 ”Identiteetti ei voi perustua vain urheiluun” Pikaluistelija Mika Poutalan suurin tavoite oli voittaa olympiakultaa. 22 ”Erilaisuutemme tuo suhteeseen tasapainoa” Millaista on yhteinen arki, kun sekä itsellä että kumppanilla on ADHD. Hän viritti sitä kohti koko elämänsä, mutta tähtäin ei koskaan toteutunut. KANSSAKULKIJAT 10 ”Kaavojen rikkominen on kiehtovaa” Näyttelijä Kirsi Ylijoki elää viisikymppisenä uudenlaista itsenäistä elämää. 29 Yhteen etäilyn jälkeen Aurora Airaskorven kolumni. 08 Kirjat Mistä tunnistaa lempikirjailijansa. TÄSSÄ NUMEROSSA 06 2021 10 4 TUNNE & MIELI 6/2021. Ainakin ymmärrystä riittää puolin ja toisin. 06 Mitä uutta. Sen sijaan ajatus, että saatan elää vielä vaikka 40 vuotta, on aivan mieletön.” ALUKSI 03 Pääkirjoitus Palautumista pimeän keskelle. 40 Rituaalit rajoittavat arkea Elämä pakko-oireisen häiriön kanssa on rajoittunutta ja tylsempää kuin haluaisi, sanoo nelikymppinen Tuukka Liukkonen
PUUHAA AIVOILLE 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko 30 Mika Poutala kokee saaneensa urheilu-uraltaan paljon, vaikka suurin unelma jäikin saavuttamatta. 22 Heini Jalkanen (vas.) ja Ina Hurskainen ovat olleet yhdessä teini-iästä asti. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. KANNEN KUVA: SUSANNA KEKKONEN 16 10 22 36 40 TUNNE & MIELI 6/2021 5. 36 Käytöshäiriö vaatii hyvää hoitoa Psykologian tohtori ja oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo kertoo, mistä tunnistaa lapsen käytöshäiriön. 16 Jos kiire kuormittaa, palautumiselle kannattaa tehdä ajoissa tilaa. ADHD heittää välillä haasteita arjen yhteiseloon. HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Loihdi sukusi tarina esiin Arkisten teemojen kautta voi löytää uusia puolia edeltäneistä sukupolvista. Rajaamalla tekemisiä pääset alkuun kestävän hyvinvoinnin tiellä. Uupumistaan ei aina itse huomaa. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. ILMIÖ & TIETO 16 Löydä oma rauhan paikkasi Onko arkesi jatkuvaa hulinaa ja hälinää. 52 Elokuvaillan eväät Lempielokuvan aikana herkutellaan tuoreilla pitaleivillä. 58 Voimaa arkeen Kirjailija Anja Erämaja karaisee itseään kylmällä vedellä
KOONNU T Meri Nykänen L eppoisa hiihtolenkki, aamu-uinti tai painojen nostelu. – Usko perinteisiin keskusteluhoitoihin on vahva, ja esimerkiksi psykoterapian vaikuttavuudesta on paljon tutkimustakin. Sekä luonnossa liikkuminen että liikunta ovat suomalaisille helppoja ja luontevia tapoja hoitaa mieltä. Poikkeusoloissa luonnossa liikkuminen on noussut entistä suurempaan suosioon, ja sen merkitystä mielenterveyden tukena olisikin hyvä analysoida enemmän, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Janne Jalava. Se voi olla yhtä hyvin rauhallista kävelyä luonnossa kuin hikijumppaa salilla – pääasia, että laji sopii itselle ja omaan elämäntilanteeseen. Liikunta ja luonnossa liikkuminen ovat toimivia keinoja hoitaa mielenterveysongelmia – varsinkin mielenterveysalan ammattilaisten ja mielenterveysongelmia itse kokeneiden mielestä. Lähteet: Mielenterveyden keskusliitto, UKK-instituutti Liikkuminen hoitaa mieltä KU VA : SH U TT ER ST O C K 6 TUNNE & MIELI 6/2021. Seuraavina listalla tulevat liikunta, luonnossa liikkuminen ja lääkehoito. Mielenterveysbarometri 2021 selvitti käsityksiä siitä, miten hyvin erilaiset palvelut ja hoitomuodot sopivat mielenterveysongelmien hoitamiseen. Mielenterveysalan ammattilaiset, psykiatrit ja psykologit, arvottavat liikunnan ja luonnossa liikkumisen käytännössä yhtä sopiviksi hoitomuodoiksi kuin lääkkeet. Molemmat menevät heillä myös lääkehoidon edelle. Liikunta lievittää ahdistuneisuutta jo suorituksen aikana ja muutama tunti sen jälkeen. Pitkäaikainen vaikutus saadaan, kun liikuntaa harrastaa säännöllisesti. MITÄ UUTTA. Ykköseksi nousi keskusteluhoito, kuten psykoterapia. Jos liikunnasta haluaa osan elämäntapaa, on tärkeää löytää liikuntamuoto, joka on itselle mielekäs ja sopiva. Mielenterveysongelmia itse kokeneiden mielestä luonnossa liikkuminen on aavistuksen toimivampi hoitomuoto kuin liikuntaharrastus
Osa tuoleista korvataan pysty pöydillä, ja osallistujia kannustetaan välillä seisomaan. Ulos tai taukotilaan rakennetaan polku, jonka varrella on päivän teemaan liittyvää katseltavaa tai luettavaa. Liikkuminen virkistää mieltä ja luovuutta. Ilmenee talvikuukausina makeannälkänä, lihomisena, väsymyksenä ja liikaunisuutena. Unohdetaan ajatus, jonka mukaan uskottava kokous pidetään istuen pitkään samalla paikalla. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Ruoka nautitaan pystypöytien äärellä seisen. Voisiko asian tehdä toisin, jotta selkä ja mieli jaksavat pitkän päivän. SANASELITYS UUTISKIRJE LUKU KAAMOSRASITUS HYVÄN MIELEN KIRJE Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Luentojen lomaan ripotellaan aktivoivia osuuksia, jolloin osallistujat vaihtavat paikkaa tai kävelevät ideaseinän luokse. Kaamosoireilua on noin 10–30 prosentilla väestöstä, varsinaista kaamosmasennusta noin yhdellä prosentilla. . Onko pakko istua. TUNNE & MIELI 6/2021 7. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa ja voimaa arjen keskelle. Lähde: Mielenterveysbarometri 2021 Kaamosoireilua ilman varsinaista masennustilaa. Osallistujia ohjataan hissin sijaan käyttämään portaita. Tilaa maksuton uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Lähde: Työterveyslaitos Koukoustiloihin tuodaan erilaisia välineitä, kuten jumppapalloja tai tasapainolautoja, jotka kannustavat liikkumaan kokouksen aikana. Vaikka näin: 81 % suomalaisista on sitä mieltä, että mielenterveyskuntoutuja voi elää normaalia elämää lääkehoidon, terapian tai muun tuen avulla. ”Turvallinen lapsuus ja nuoruus, arvokas vanhuus, fyysinen koskemattomuus ja mielenterveyttä tukeva ympäristö sekä läheissuhteiden hyvinvoinnin tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että mielenterveys ihmisoikeutena toteutuu.” Mielenterveyspoolin kannanotto K asvokkain järjestettävät palaverit ja seminaarit noudattavat usein tuttua kaavaa: istutaan porukalla alas, myös lounaalla
Iästä viis, tämä on Kilvelle aina tärkeä teema. Se on varmaan onnea!” ”On otettava vastaan kaikki se mikä on tulollaan ja paljon muuta mitä ei edes aavista. Valkoinen muistikirja ei kuitenkaan ole pelkkää surumielistä pohdintaa. 8 TUNNE & MIELI 6/2021. Vaikka kirjan koko on pieni ja tekstiasettelu väljää, lukeminen ei ole nopeaa. Kilpi on hänen esikuvansa luonnonsuojelijana. Kauppinen kirjoittaa olevansa eevalainen eli ihminen, joka ei vähättele tunteitaan, kertoo mitä näkee eikä lähde ihmisvihan tielle. Kilpi kirjoittaa: ”Heillä on selitys kaikkeen, näillä ihmisillä, ja he tarjoilevat sitä niin, että tekee mieli juosta pakoon.” En ole muistaakseni lukenut yhtään Kilven kirjaa, jossa hän ei kirjoittaisi parisuhteista ja seksistä. Valkoinen muistikirja sijoittuu vuosituhannen vaihteeseen, siis noin 20 vuoden päähän. Ainakin siitä, että tekstiä lukiessa välittömästi rentoutuu ja tuntee olevansa kuin kotonaan. Aiemmin ovat ilmestyneet Punainen muistikirja ja Sininen muistikirja. Kaikkea ei voi selittää – sellaiseen pyrkiminen jopa ärsyttää kirjailijaa. Viimeisessä luvussa hän kirjoittaa Eeva Kilvestä, kutsuu tätä luonnonvoimaksi ja kautta aikojen yhdeksi tärkeimmistä luonnosuojelijoista. Vähän kuin hyvän ja turvallisen ystävän seurassa, tai lempiruoan ääressä. Kirjaa tekee mieli nautiskella ja sulatella hitaasti sivu kerrallaan kuin parhaita suklaakonvehteja. Muistikirjat ovat pienikokoisia teoksia, joihin on koottu nimensä mukaisesti muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä. Kilpi jatkaa tuttujen teemojensa käsittelyä: ihmissuhteita, vanhemmuutta, surua, luopumista, luontoa ja evakkokarjalaisuutta. Tänä syksynä häneltä ilmestyi kolmas osa muistikirjojen sarjaan, Valkoinen muistikirja. Viimeinen tosin jää vähemmälle näissä muistiinpanoissa, vaikka – kuten Kilpi on itsekin todennut – evakkous kulkee ikuisesti hänen mukanaan esimerkiksi melankoliana ja muista huolehtimisena. Syksyllä ilmestyneessä hienossa tietokirjassa Heräämisiä (Siltala 2021) nelikymppinen Juha Kauppinen kirjoittaa omasta heräämisestään luonnonsuojelijaksi. Lohtua pimeän keskelle KIRJAT KOONNU T Meri Nykänen Eeva Kilpi: Valkoinen muistikirja Eeva Kilpi Kolme sitaattia kirjasta ”Motiivi elämiseen tulee vasta toisista ihmisistä, lähimmäisistä, joihin kuuluvat myös eläimet, velvoitteista, siitä että on vastuu toisista, ja myös iloa toisista.” ”Elämä on antanut minulle lapset pyytämättäni, kyselemättä. Sitä on elämä: tuntemattoman kohtaamista.” 03 02 01 M istä tunnistaa lempikirjailijansa. Itselleni – ja aika monelle muullekin – tällainen kirjailija on Eeva Kilpi. Eeva Kilpi on myös luonnonsuojelija: hän on kirjoittanut vuosikymmenien ajan eläinten ja luonnon puolesta. Eeva Kilven tekstit tuovat lohtua ja myös innoittavat ajattelemaan rohkeasti. Osa Kilven tekstien viehättävyyttä on juuri huumori ja se, ettei hän paasaa tai ohjeista
Friman kirjoittaa hauskasti ja suoraan. Upeat kuvat! Minna Jakosuo, Petteri Saario, Meeri Koutaniemi: Rakkauskirjeitä luonnolle (Readme.fi) Jos kuluttaminen mietityttää Vuodeksi irti verkosta ONKO TAPANASI lähteä ostamaan jotain kivaa, kun mieli on matalalla. Mitä tapahtuu, kun somevaikuttajan elämän kulissit kaatuvat. Syvempänä ideana on pohtia kuluttamista, tunteita, omia arvoja ja rahankäyttöä. Tästä ihmiskokeesta syntyi päiväkirjamainen teos Vuosi ilman nettiä. Kirjeenvaihtoa kahden luontoriippuvaisen, vaellusoppaan ja dokumentaristin, välillä. Laura Friman on himoshoppaaja, joka päättää pitää vuoden tauon vaatteiden ostamisesta. Laura Malmivaara: Vaiti (Otava) Luonnon ystävälle. Pari ensimmäistä kuukautta Karisto fiilistelee, kuinka arjessa on enemmän aikaa lukemiselle, kuntosalille ja lasten kuuntelemiselle. Puolisolle kasaantuu liikaa perheen yhteisiä asioita hoidettavaksi, pankissa jonottaminen hermostuttaa, eikä tietosanakirjoista löydä uusinta tietoa. VUODENVAIHTEEN LÄHESTYESSÄ tulee mieleen kaikenlaisia ideoita ja lupauksia. Kirja laajenee käsittelemään internetin syntyä sekä valtaa ja muistuttaa, että Suomessakin on satojatuhansia ihmisiä, jotka elävät ilman nettiä. Kirjassaan Kaikki kuluttamisesta Julia Thurén puolestaan pohtii, miten ihmeessä oppisimme kuluttamaan fiksusti. Ilkka Karisto: Vuosi ilman nettiä (WSOY 2021) Laura Friman: Tauko (Gummerus 2021) ”Internet on yhtä aikaa ihana ja kamala, hyödyllinen ja vaarallinen, asioiden selkeyttäjä ja niiden hämärtäjä, faktatiedon loputon kaivo, joka täyttyy yhä uudelleen ja uudelleen ja josta voi aina ammentaa uutta mutta jonka pohjalle on myös helppo pudota.” LUE MYÖS! Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta (Gummerus 2021) TUNNE & MIELI 6/2021 9. Tai no, on hänellä yksi suora ohjekin: älä osta mitään turhaa paskaa. Hanna-Riikka Kuisma: Syyllinen (Like 2021) Lämpimästi perheestä. Hän ei syyllistä tai ohjeista vaan antaa nimenomaan pohdittavaa tavaravuorten keskellä elävälle ihmiselle. Kuluttamisella ja mielellä on yhteys, jota voi pohtia lukemalla viime aikoina aiheesta ilmestyneitä kirjoja. Kokemuksestaan hän kertoo kirjassaan Tauko. Karisto luopui netistä kokonaan: somesta, uutisten googlailusta, suoratoistopalveluista, sähköpostista, verkkopankista ja niin edelleen. Toimittaja Ilkka Karisto sai pari vuotta sitten idean poistua internetistä kokonaiseksi vuodeksi. Elämä ilman nettiä kuulostaa siihen tottuneelle hankalalta. Miten verkosta oppisi hyödyntämään vain sen parhaat puolet. Mihin kaikkeen kuluttaminen lopulta liittyykään. Kun lähipiirissä on kriisi ja ystävät hylkäävät, aikuinen saa turvaa omista vanhemmistaan ja kesästä yhteisellä mökillä. Jännittävä tarina vie syvälle somen pimeään puoleen. Pelkkää auvoa ei kuitenkaan kestä tämän kauempaa. Toisaalta kukapa ei kaipaisi lisää keskittymiskykyä ja aikaa arkeensa. Kulissien takaa. Tulisiko arkeen lisää aikaa, jos lopettaisi turhan somessa roikkumisen
KANSSAKULKIJA Kirsi Ylijoki Kirsi Ylijoki asuu hirsitalossa luonnon keskellä poikansa ja kahden kissansa kanssa. Kissat liikkuvat hänen kanssaan vapaina lähimetsissä. Sylissä lepäilee Ipsu. 10 TUNNE & MIELI 6/2021
Näin ajattelee Kirsi Ylijoki, joka elää nyt uudenlaista itsenäistä elämää pitkän avioliiton, ruuhkaisten lapsiperhevuosien sekä työt lamauttaneen pandemian jälkeen. / TEKSTI Mirja Aarnio KU VAT Susanna Kekkonen TUNNE & MIELI 6/2021 11. ”Kaavojen rikkominen on kiehtovaa” Viisikymppisenä nainen voi parhaimmillaan olla ihan mitä haluaa
En ollut miettinyt etukäteen, mitä uusi elämä toisi tullessaan, vaan keskityin hetkeen. Etukäteen ei voi aina tietää, millaisia henkisiä voimavaroja koettelevia tai yhteisöön liittyvä haasteita näyttelijän työt tuovat eteen. Nuorempana Ylijoki kahmi töitä välillä liikaa. Kalenteri oli täynnä, mutta työtä ei saanut tehdä. Olen löytänyt järven kulkemalla vanhoja traktoriteitä ja haahuilemalla pitkin pieniä polkuja, joista osa on peurojen reittejä. Ylijoen rakkaus luontoon on peräisin lapsuudesta Raumalla, missä hän vietti paljon aikaa mummolassa keskellä maaseutua. Elämä meni uusiksi Talossa asuu nyt Kirsi Ylijoen kanssa hänen 20-vuotias poikansa Ilmari. . Päätös oli lopulta yhteinen ja molempien mielestä paras mahdollinen ratkaisu kaikille. Mieleni on hämmentävän lapsenomaiseksi virittynyt, sillä monet asiat tuntuvat nyt uusilta. Kun lapset alkoivat ottaa omaa tilaa ja puoliso oli paljon matkoilla, Ylijoen kodin täyttivät usein monenlaiset ja On ihanaa ajatella tunteita ja romantiikkaa ilman, että näköpiirissä olisi tarvetta ankkuroitua. . . . 22-vuotiaana hän muutti Helsinkiin päästessään Teatterikorkeakouluun. Olen tehnyt jo kaikki ne asiat, jotka määrittävät kumppanin hakemista, esimerkiksi perustanut perheen. Ylijoki oli kiinnitettynä tuleviin esityskausiin, kun pandemian odotettiin viimein väistyvän. Olen vienyt järvelle välillä ystäviänikin, mutta en ikinä esimerkiksi tägää paikkaa somessa, sillä en halua paljastaa julkisesti sen sijaintia, Ylijoki sanoo nauraen. Puoliso oli reissussa usein viikkoja ja jopa kuukausia putkeen. Ja jos jokin tuotanto menestyy, se saattaakin jatkua paljon pitempään kuin alun perin suunniteltiin. Pari oli yhdessä 23 vuotta mutta teki eroa pitkään. Viime kesänä eräänä iltana, kun Ylijoki oli tehnyt pihatöitä koko päivän, heittänyt piharukkaset naulaan ja heittäytynyt sohvalle, hänelle tuli yhtäkkiä pakottava tarve päästä järvelle ennen auringonlaskua. Nyt viisikymppisenä Ylijoella on herännyt uudenlainen uteliaisuus maailmaa ja ihmisiä kohtaan – siinä on jotain hyvin samankaltaista innokkuutta kuin teini-iässä. Hän rakennutti sen ex-puolisonsa kanssa silloin, kun perheessä oli yksi pieni lapsi ja toinen tulossa. . Aikuistumiseen ja arkeen liittyvän vastuun opettelu alkoi jo nuorena. Toisaalta olen aina elänyt aika itsenäisesti, joten minulle yksinolo ja vastuun kantaminen oli luontevaa. 12 TUNNE & MIELI 6/2021. Viisikymppiselle naiselle ei varsinaisesti tuputeta töitä niin, että yhtäkkiä sitä olisi viisi roolia päällä samanaikaisesti. Samoihin aikoihin eron kanssa iski koronapandemia. Varsinkin viime talvi oli vaikea. Siellä sai rajattomasti kulkea pitkin peltoja ja metsiä. K eskellä Sipoonkorven kansallispuistoa on pieni metsäjärvi. Oli aika hurjaa, että itsenäisen elämän alkutaipaleella lähtivät työt ja toimeentulo. Elettyä ja koettua elämää on kuitenkin takana jo paljon, eivätkä tietynlaiset normatiiviset odotukset määrittele vaikkapa kohtaamisia uusien ihmisten kanssa. Toisinaan Ylijoki käy järvellä joka ilta, etenkin vuodenaikoina, jolloin valoa riittää. Paikka, jossa järvi sijaitsee, ei ole mikään yleinen retkikohde. Aikoinaan Kirsi Ylijoki oli se, joka piti perheen korttipakkaa kasassa. Aikaa omille menoille tai palautumiselle ei tuolloin juuri ollut. On ihanaa ajatella tunteita ja romantiikkaa ilman, että näköpiirissä olisi tarvetta ankkuroitua. Olen onnekkaassa asemassa, että töitä riittää. Mutta kun niin ei käynytkään, esityksiä siirrettiin, moneen kertaan. Vanhempi poika, 23-vuotias Eelis, on muuttanut omilleen, ja keväällä 2020 avioeron myötä sieltä muutti pois myös lasten isä, muusikko Eicca Toppinen. . Pari halusi päästä asumaan lähelle luontoa. Ei tarvetta ankkuroitua Kirsi Ylijoki oli vain 16-vuotias, kun hän muutti kotoaan ja aloitti lukion Kuopiossa. Hän vaihtoi vaatteet, työnsi oluttölkin taskuunsa ja suuntasi metsään. Se on minulle ihan uusi asia. Se on minulle ihan uusi asia. Toisaalta tässä iässä on oppinut vetämään myös rajoja. Toki tämä on tuonut myös lisähaasteita, kun esimerkiksi lapsenvahdeilla ja ystävillä on pitänyt olla auto meille päästäkseen. Siellä pääsen katseilta suojaan ja palaudun. Luonnon keskellä eläminen on minulle luontevin olomuoto ja hyvinvoinnin lähde. Tai on niitä siellä useampikin, mutta yksi niistä on erityinen. Se järvi on näyttelijä Kirsi Ylijoen ystävä. Rannalle päästyään hän istahti kivelle ja avasi oluen. Tekemisen riemu oli valtava, kun Ylijoki pääsi yleisön eteen vihdoin viime kesänä. Kirsi Ylijoki, 52, on asunut Sipoonkorvessa sijaitsevassa talossaan jo kaksikymmentä vuotta
Näen myös monia tuntemiani ihmisiä ihan uudessa valossa. Kaikki kestää aikansa, nyt on tämä hetki. monen ikäiset ystäväporukat. . 2020-luvulla uusissa ihmissuhteissa kommunikoidaan nopeaan tahtiin. Koen valtavaa rakkautta montaa ystävääni kohtaan. Kirsi Ylijoki kokee yhdeksi vahvuudekseen kyvyn olla haikailematta liiaksi mennyttä tai tulevaa. . Itsenäinen aikuisen naisen elämäntilanne on syventänyt Ylijoen ystävyyssuhteita . Toisaalta ystäväporukassa yhden avioero saattaa myös herättää pelkoa muissa: uhkaako sama tulevaisuus minunkin suhdettani. Kun yhtäkkiä huomaa elävänsä samassa elämäntilanteessa jonkun kanssa, voi löytyä jotain maagisen yhdistävää ja yhteen liimaavaa. Kodin ovet olivat avoinna aina myös lasten kavereille. Jouluakin lähdettiin joskus viettämään ystäväperheiden kanssa ulkomaille, vaikkapa Meksikoon. Monta tapaa elää Oletko kiinnostunut vai et. TUNNE & MIELI 6/2021 13. nyt kun ystäville on aiempaa enemmän aikaa. Elämääni liittyvä jännitys on suorastaan aika punastuttavaa. Jos vastauksia ei ala kuulua heti, vastapuoli
Näin ei ollut Ylijoen nuoruudessa. Kesäisin teen ne ulkona pihallani. Kaikki kestää aikansa, nyt on tämä hetki. Hän ei ole halunnut roikkua pinttyneissä kaavoissa tai tavoissa vaan pysyä uteliaana uusille asioille ja kasvamiselle. Haluan ajatella, että on muitakin tapoja elää tätä elämää, olematta silti yksin. Ylijokea viehättää ajatus, että eroottinen suhde voi liittyä johonkin väljempään muotoon kuin parisuhteeseen. Sehän on melkein kuin toinen kokonainen elämä. Hän ei tekee heti omat johtopäätöksensä. Ylijoki sanoo olevansa impulsiivinen ja nopearytminen ihminen, mutta jos hänellä on ollut monta hektistä päivää putkeen, järvi, luonto ja pihatyöt kutsuvat rauhoittamaan levotonta mieltä. . . Ihmiskontaktien kaipuu on ollut välillä suuri, ja silloin on pitänyt olla tietoinen siitä, ettei ajaudu impulssiensa vietäväksi. Yhtenä vahvuutenaan Ylijoki pitää kykyään elää läsnä hetkessä. Olen valtavan kiitollinen siitä, että olen saanut tulla äidiksi ja olla äiti lapsilleni juuri niin kuin olen elänyt. Sen avulla voi peilata itseäni ja elämääni rauhassa suhteessa koko universumiin. Tämä hetki on kaikki Sipoolaisen metsäjärven äärellä Kirsi Ylijoki käy pohtimassa ja perkaamassa kaikkea sitä, mitä elämä on tuonut eteen. Olen ihan pihalla siitä, miten tässä pitäisi kommunikoida. Ylijoki sanoo, että pitkässä liitossa, jossa toinen on ollut paljon poissa, hänenkin on pitänyt tehdä itsensä kanssa sopimus pelisäännöistä. koskaan ylenpalttisesti haikaile mennyttä tai tulevaa. Mutta se on oikeastaan aika kiehtovaa. Toisaalta elämämme on ollut täyttä, eikä siinä ole kauheasti ehtinyt edes haikailla tai haaveilla. Yhteiskunnassamme on kuitenkin voimakas ja normatiivinen käsitys siitä, että kaikkien pitäisi pyrkiä parisuhteeseen. Ylijokea kiehtoo se, miten monia erilaisia lukuja yhden ihmisen elämässä voi olla. En silti ole koskaan haikaillut mitään lasten kasvaessa. Nykyään Kirsi Ylijoki on se, jonka pitää kysyä parikymppiseltä pojaltaan lupa, saako hän pitää bileitä tai kuunnella musiikkia täysillä. . Minun pitää olla valppaana, etten suorastaan vahingossa huljahda takaisin tuohon normiin. . Ikäkriisi viisikymppisenä on minulle ihan outo ajatus. Musiikki auttaa minua olemaan yhteydessä omaan sieluuni ja universumiin sekä tarjoaa turvapaikan herkälle mielelleni.” 14 TUNNE & MIELI 6/2021. Aikaa niihin menee vain noin seitsemän minuuttia, mutta ne maadoittavat ja valmistavat minut päivään.” Keikat ”Olen musiikin suurkuluttaja, etenkin rock, proge ja lattarimusiikki ovat minulle rakkaita. Nykyään hän on se, jonka pitää kysyä parikymppiseltä pojaltaan lupa, saako hän pitää bileitä tai kuunnella musiikkia täysillä. Nykyään ajatus perinteisten ihmissuhdenormien rikkomisesta kiehtoo häntä. Voisiko ystävyys toimia yhdessä erotiikan kanssa. Tällaisena herkästi ja vahvasti maailmaa kokevana ihmisenä musiikki antaa minulle turvapaikan. Hän tarvitsee paljon yksinoloa ja erakkona olemista esiintymisen ja ihmisten kohtaamisen vastapainoksi. Musiikin kuunteleminen on hänelle maadoittavaa dialogia itsen ja maailman kanssa. Ylijoki kokee olevansa juuri nyt turvassa ja hyvinvoiva. . . Näin huollan mieltäni Takkatuli ”Pimeään vuodenaikaan en aina ehdi metsään valoisaan aikaan, enkä halua lähteä sinne rämpimään ja eksymään otsalamppu päässäni. Silloin korvaan metsäretken takkatulella, en voisi elää ilman sitä.” Tiibetiläiset riitit ”Teen lähes joka aamupäivä viisi tiibetiläistä hengitysharjoitusta. Käyn keikoilla aina kun mahdollista. Sen sijaan ajatus, että saatan elää vielä vaikka 40 vuotta, on aivan mieletön. Etten vain löydä itseäni yhtäkkiä yhdistämässä väkisin saman katon alle kahden ihmisen elämää ja arvoja. Luonnon lisäksi musiikki on Ylijoen hyvinvoinnille tärkeää. Tai voiko olla intohimoisessa, mutta täysin platonisessa suhteessa. Tulevaisuudessa kaikki on vielä mysteeriä – ja niin saa näyttelijän mielestä ollakin
Kirsi Ylijoki y Syntynyt 1969 Raumalla. y Asuu Sipoossa nuoremman poikansa ja kahden maatiaiskissansa kanssa. TUNNE & MIELI 6/2021 15. y Näyttelee kaudella 2021?2022 Menopaussi-musikaalissa, jota esitetään Aleksanterin teatterissa, Riihimäen teatterissa ja Turun Linnateatterissa. KUKA. Näytellyt myös lukuisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. y Kaksi aikuista lasta ex-puoliso Eicca Toppisen kanssa. y Valmistunut näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 1995. y Freelancenäyttelijä, joka on esiintynyt teatteriurallaan muun muassa Suomen Kansallisteatterissa, Lahden kaupunginteatterissa, Espoon teatterissa ja Komediateatteri Arenassa. Olen erittäin innokas puutarhuri, mutta en ole siinä kovin pedantti. Rakastan puuhastella pihallani ja tehdä jotain konkreettista käsilläni, niin että näen työn tulokset, vaikkei se aina niin suunnitelmallista olisikaan.
Rajaamalla tekemisiä ja laskemalla rimaa pääsee alkuun kestävän hyvinvoinnin tiellä. Onko arkesi jatkuvaa hulinaa ja hälinää. Tuntuuko siltä, että elämä täyttyy asioista, jotka ”pitäisi” tehdä. / TEKSTI Marja-Terttu Korppila KU VI TUS Maria Vilja LÖYDÄ OMA RAUHAN PAIKKASI 16 TUNNE & MIELI 6/2021
TUNNE & MIELI 6/2021 17
. Uusitalo-Arolan mukaan palautumisessa on kyse siitä, miten löytää tasapainoinen tila, josta sitten tarvittaessa pystyy vähän tahkoamaan ylimääräistä. Kestävää hyvinvointia voi tavoitella pohtimalla elämäänsä kahta kautta: Mitä voin tehdä hyvinvointini tukemiseksi. Usein omaa väsymystään ei huomaa, ennen kuin joku kysyy vointia ja vyyhti lähtee purkautumaan. Hän huomauttaa, että elämän ja työelämän tahti on nopeutunut. Ensinnäkin murehdimme, koska osaamme tehdä niin. Kenellekään tuskin tulee valmiina lautasella sellainen elämän kokonaisuus, ettei lepoa ja palautumista tarvitsisi yhtään ajatella. Yhteinen vastuu hyvinvoinnista Liisa Uusitalo-Arola kuulee usein saman tarinan. . . Lisäksi hän kehittää lyhytterapeuttisia menetelmiä ja itsehoidollisia keinoja uupumuksesta toipumiseen. . Kun 1800-luvulla alettiin puhua jostain uupumuksen kaltaisesta, ilmiö liitettiin sähkövaloon. Heistä käsien, silmien ja aivojen yhteistyö on lähempänä totuutta. Työturvallisuuslaissa lähtökohtana on, ettei työ saa vaarantaa fyysistä tai psyykkistä terveyttä. Ihmiselle on iso haaste oppia säätelemään tekemisen määrää, kun pystyykin tekemään enemmän. Varaudumme ja valmistaudumme, jotta olisimme mahdollisimman valmiita tulevaan. Apua, ahdistaa! Miksi maanantain työt ahdistavat jo perjantaina. Kun tahti kiihtyi, useat projektit eri vaiheineen limittyivät ja lomittuivat. Emme ole vain aivot Monia kuormittaa kokemus siitä, että työ jää puolitiehen esimerkiksi liian vähäisten resurssien vuoksi. Osittain tämä ennakoinnin kyky on itsellemme haitaksi. Hän kouluttaa, ohjaa ja kirjoittaa uupumisesta ja palautumisesta. Hyvinvointia ei voi tehdä toiselle ihmiselle, vaikka kuinka yrittäisi. Kun hoitaja tai lääkäri kysyy kuulumisia, ihminen ratkeaa yllätyksekseen itkemään. Totta kai se kuormittaa ihan eri tavalla meitä ja aivojamme. Monelle onkin hirveän raskasta yrittää toimia vain aivojen varassa, ja vapaa-ajalla tekee mieli tehdä konkreettisia ja käytännöllisiä asioita. Koska täysi palautuneisuus on monelle niin vieras olotila, kuormittuneisuuden kierre syntyy helposti. . Katala kuormittuneisuuden kierre voi olla monen syyn summa. . . Entä mitä voin tehdä kuormitustekijöille, joita on aina jossain määrin. Jos emme olisi tietoisia seuraavasta viikosta, emme myöskään murehtisi, UusitaloArola sanoo. . Tästä kertoo jo se, että käsissä ja silmien ympärillä on valtava määrä hermopäätteitä. Varautumisja valmistautumissysteemi on käynnissä koko ajan, ja luonnollisia lepohetkiä on paljon vähemmän. Ehkä meillä on myötäsyntyinen taipumus tehdä niin paljon kuin mahdollista. Elämä heittää haasteita kaikille niin yksilöllisesti kuin kollektiivisestikin, eikä kaiken tarvitsekaan olla aina helppoa. Täysin stressittömään tilaan pyrkiminen tekisi elämästä kapeaa. K aikki joutuvat tekemään töitä tasapainoisen elämän rakentamisessa, sanoo työpsykologi ja psyko terapeutti Liisa UusitaloArola. Ennen asioita tehtiin ylipäänsä enemmän käsillä, nyt aivoilla. Vielä 1990-luvun alussa tehtiin yhtä projektia kerrallaan alusta loppuun. Se mahdollisti jopa ympärivuorokautisen työskentelyn, vähän kuten älyvempaimet nykyään. Toisaalta ei omaakaan vastuuta voi mitätöidä. Silti olemme yhä vahvasti kädellisiä. Kun akussa on 25 prosenttia, lähdetään vetämään jo täysillä, Uusitalo-Arola kuvaa. Voi luoda vain edellytyksiä siihen. Miksi stressaamme tulevista juhlapyhistä, putkiremonteista ja lainanlyhennyksistä. 18 TUNNE & MIELI 6/2021. Hän näkee kuormittumisen ja palautumisen laajemmassa viitekehyksessä. Koska haluamme tehdä työmme hyvin, revimme selkänahastamme kaiken mahdollisen. Hänen mielestään työelämässä vastuu hyvinvoinnista on työnantajan ja työntekijän yhteinen. Moni ei edes tiedä, millaista on olla täysin levännyt ja palautunut. Jotkut neurotutkijat ovat sitä mieltä, että ajatteluelin ei sijaitse vain kallon sisäpuolella. Sitten jossain vaiheessa ei enää jaksa, Uusitalo-Arola toteaa
Uusitalo-Arola muistaa lukeneensa jopa hotelleista, joissa asiakkaat jättävät tullessaan puhelimensa ja läppärinsä respaan. Kun tahti kiihtyi, useat projektit eri vaiheineen limittyivät ja lomittuivat. Korona-aika on näyttänyt, mitä se aiheuttaa, kun voimavaratekijät jäävät vähemmälle. Vaan sitä, ettei tarvitse jäädä raskaaseen avuttomuuden ja vaihtoehdottomuuden tilaan. Vastuu on siirtynyt itsellemme siitä, että osaamme antaa aikaa palautumiselle ja suojata itseämme kaikilta mahdollisuuksilta. Yhteiskunnankin taholta voi tulla paineita suorittamiseen. . Tämä on hyvä muistaa. Mutta samalla kun uudet mahdollisuudet helpottavat elämää ja tuovat jotain hyvää, ne saattavat myös viedä pois jotain oleellista. ottamasta kännykkänsä yöksi sängyn viereen. Tiedämme kyllä, mitä palautumiseen tarvitaan. Uusitalo-Arola sanoo, että esimerkiksi korkeakoulujen todistusvalinnalla on saattanut olla hyvä tarkoitus, mutta samalla se on tuonut monelle uusia paineita jo nuorena. Savupirttielämä on ollut raskasta ja riskaabelia. . . Kierroksilla olevan ihmisen fyysinen tila itsessään ruokkii tällaista ajattelua. Uusitalo-Arolan mielestä siinä oli puolensa, että elämässä oli tietty rytmi. Kuitenkin palautuminen voi jäädä kaiken muun jalkoihin. TUNNE & MIELI 6/2021 19. Aiemmin tehtiin yhtä projektia kerrallaan alusta loppuun. Syynä saattaa olla esimerkiksi uskomus, ettei ole lupaa lepoon. Silloin on ollut paljon asioita, joiden keskellä emme haluaisi tänä päivänä elää. Joudumme asettamaan rajoja itsellemme kuin vanhemmat lapsilleen, koska muuten meillä ei olisi rajoja lainkaan. Mallia savupirttielämästä Olipa kerran ajat, kun ruokakaupat olivat öisin kiinni eikä verkkokaupoista ollut tietoakaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen ahdistuneisuus on lisääntynyt. . Riittävän laadukasta unta riittävä määrä. Ei olekaan mikään ihme, ettemme ole siinä kauhean hyviä, hän sanoo. Duracell-puputkin palautuvat jossain vaiheessa omalla tyylillään tai sitten tippuvat, Uusitalo-Arola sanoo. Moni tekeekin itsensä kanssa sopimuksia, esimerkiksi rajoittaa someaikaansa tai jättää Elämän ja työelämän tahti on nopeutunut. Uusitalo-Arola viittaa kuntoutustutkimuksiin, joissa uupumuksesta toipuneet ovat kertoneet, mitä kokemuksesta jäi käteen: syvällisen tason ymmärrys siitä, että elämä ja hyvinvointi ovat tietyssä määrin omissa käsissä. Se ei tarkoita sitä, että kaikki on vain itsestä kiinni. Sen puntarointia, mitä elämästä täytyy karsia ja mitä lisätä. Kuten vaikkapa sanomalla ei vapaaehtoistyölle silloin, kun haluaa auttaa iäkästä vanhempaa tämän sairastuessa. Se vaatii erityistä huomiota. On sellainen pystyvyyden kokemus, että hei, mä pärjään kyllä. Noidankehä on katkaistava tietoisesti. Huomio palautumiseen Vaikka stressiherkkyydessä on eroja, kukaan ei pysy hengissä ilman palautumista. Sitä, että tekee jotain ihan muuta. Itseltä tai joltain toiselta tuleva kehotus höllätä ei vain mene perille. . Nyt voimme tehdä mitä vain, milloin vain. . Taukoja tekemiseen
20 TUNNE & MIELI 6/2021. Silloin säästyy turhalta ajattelemiselta. Oma vointi voi herättää huolta. . Hänen mielestään työtä ei ole kuitenkaan pakko erottaa muusta elämästä. Kuormittuneena huumori on sarkastista, jopa vihamielistä. Miten teet työsi. Uusitalo-Arolasta on huolestuttavaa, jos jollain on enemmän kuin puolet elämästä sitä, että ”pitäisi” jotain. Mitäpä jos painaisit pääsi tyynyyn tänään edes hieman aikaisemmin. Mitä se tarkoittaa juuri minulle, että suhtaudun itseeni ymmärtäväisesti ja inhimillisesti. Jos oireet jäävät noteeraamatta, äkkiromahdus voi yllättää. Ilo ja innostus katoavat. Odotukset eivät ole pelkästään päämme sisällä, mutta olemme kuka mistäkin syystä herkistyneet niille, UusitaloArola huomauttaa. Olemme erilaisia siinä, millainen työskentelytapa tukee parhaiten hyvinvointia ja aikaansaamista. . Kasi on riittävän hyvä Ihmiset kipuilevat valtavasti riittämättömyyden kokemustensa kanssa, Liisa Uusitalo-Arola huokaisee. Ja odotuksiahan piisaa. Myös huumorin sävy voi toimia hyvinvoinnin mittarina. Samalla, kun ihminen puskee viimeisillä stressihormonihöyryillään eteenpäin, tuntuma omaan olotilaan katoaa. . Uusitalo-Arola kannustaa pitämään kiinni mahdollisimman säännöllisestä vuorokausi-, viikkoja mielellään jopa vuosirytmistä lomineen päivineen. Ainakin siitä, jos kaikki tekeminen ja oleminen tuntuvat pelkältä suorittamiselta. Vetäytyminen on pyrkimys säädellä omaa olotilaa tunteiden heitellessä ja voimien karistessa, Uusitalo-Arola selittää. Silloin kannattaa miettiä, mistä pakot ja pitämiset tulevat ja mitä jää syrjään kaiken suorittamisen takia. Tyypillisesti kuormittunut ei osaa yhdistää oireitaan pitkäkestoiseen stressiin. Syytä haetaan jostain kehon sairaudesta, koska on vaikeaa uskoa, että ”pelkkä stressi” voisi vaikuttaa niin dramaattisesti. Toisinaan joku toinen ihminen huomaa kiukkuisuuden tai vetäytymisen. Uusitalo-Arola kuvailee tätä kuluneisuuden tunteeksi. Millainen vanhempi ja puoliso olet, ja miten hoidat muita läheisiä ihmissuhteitasi. Samalla sallivuutta on vaikea mieltää omakohtaisesti. Elämme odotusten pakkopaidassa, mistä on kauhean vaikea hellittää ja uskoa, että oikeasti kohtuus riittää. Hyvin monet saavat univaikeuksia melko varhaisessa vaiheessa. Tutkijoiden mukaan niin sanotut sulauttajat tekevät mielellään sekaisin töitä ja yksityiselämän asioita tai jotain käytännöllistä. Hän peräänkuuluttaa armollisuutta ja puhetta siitä, mitä kasin arvoinen suoritus käytännösOman suorituksen ei oikeasti tarvitse olla priimaa alusta loppuun millään elämän saralla, ja sitä kannattaa opetella sietämään. . Äkkiromahdus yllättää Mistä sitten tunnistaa hyvissä ajoin, että omat voimat hupenevat. Sen takia tippuminen kesken työpäivän tuntuu tulevan puskista, vaikka se olisi ollut nähtävissä jo aikoja sitten. Toivon, että koronan jälkeisessä maailmassa ihmiset voisivat yhdistää oman tyylinsä mukaan läsnäja etätyötä, jos vain työtehtävät sen sallivat. Toisille sopii selkeä erottelu. Ihminen saattaa reagoida itselleen vieraalla tavalla, kuten suuttua yllättäen tai saada itkukohtauksia. Oirelistan kärjessä on väsymys, joka ei helpotu levolla. Tulee tunne, ettei ole niin kuin ennen. Ei oikein muista asioita, ja tunteet heittelevät. Uupumus sinänsä oireilee monin tavoin, ja oireet voivat tulla eri järjestyksessä