PARISKUNTA KERTOO Kaikki suunnitelmat menivät uusiksi, kun kohtasimme Kuubassa ”Häpesin pitkään kaksisuuntaista mielialahäiriötäni” PÄIVI STORGÅRD. 6/2020 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA rennosti Helli itseäsi, unohda ihmedieetit ja opettele kuuntelemaan kehoasi myös ilman mittauslaitteita HYVÄ OLO MINUN MIELENI ”Korona-aika on tuonut pintaan tunnemuistoja lapsuudesta.” MIELI & TIETO Mikä avuksi, kun seksi ei huvita
Miten nostaa taakat turvallisesti. Kuinka huijata aivoja, kun työn aloitus tökkii. Tilaa TTT-lehti itsellesi tai työpaikallesi! Kestotilaus 87 €/vuosi, 6 numeroa vuodessa. Tutustu lehteen, tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje: tttlehti.fi/tilaa-uutiskirje Työhyvinvoinnin erikoislehti ttt_tilaa_210x280.indd 1 ttt_tilaa_210x280.indd 1 10.11.2020 12.33 10.11.2020 12.33. Sen kertoo TTT-lehti. Mitä etätyöstä on sovittava. TTT-lehti on tukenasi työhyvinvoinnin uudistuksissa! Esittelyssä erilaiset työpaikat ja ammatit laajalla kirjolla. Tilaukset: tttlehti.fi/ tilaa-lehti Työ Terveys Turvallisuus -lehti kertoo asiantuntijoiden vinkit ja koetellut ratkaisut työelämän ongelmiin. Pelittääkö monitilatoimisto. Digilehden arkisto käytössä tilaajille. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen voimassa olevaan hintaan, kunnes lopetat tilauksen
Henkilöjuttuja tehdessäni pahin pelkoni on, että teen väkivaltaa haastateltavan tarinalle. Hyvän olon tekoja voi myös tehdä ilman mittaamista, kir jaamista tai vertailua. Toisen kuuleminen ja tulkitseminen oikein ei koskaan ole aivan yksinkertaista, ja elämän puristaminen tiettyyn merkkimäärään vaatii rankkaa karsintaa. Kun elämä tuntuu huteralta ja syke on muutenkin korkealla, juoksulenkki ei ehkä olekaan fiksuin tapa ”ren toutua”. Sen sijaan etenisikin askel kerrallaan ja pysähtyisi kuuntelemaan, mitä mielessä ja kehossa juuri nyt tapahtuu. Kun se nyt lähestyy loppuaan, on aika miettiä, jäikö siitä myös jotain hyvää mieleen. Ottaa vähän rennommin. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Vai olisinko vain. Sen sijaan voi lähteä hitaalle kävely lenkille. Rentouttavia talvipäiviä! . Tähän lehteen haastattelin Anniina Lappalaista, joka on lapsesta asti kuullut toisilta arvioita kehostaan. Kaipaanko tänään hikistä hankikävelyä vai sittenkin rauhoit tavaa saunailtaa. V uosi 2020 on koetellut jokaista vähän omalla taval laan. Olin helpottunut, kun Anniina sanoi tunnistavansa itsensä jutustani. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Askelten ja palautumisen mittaaminen sopii toisille, mutta joillekin se tuo vain lisää stressiä: Olo on hyvä, mutta laite näyttääkin jotain aivan muuta! Naapuri postasi olleensa viikonloppuna täydellisellä hiihtoretkellä kansallispuistossa, ja itse söin konvehteja sohvalla! Mitäs jos tänä talvena unohtaisi ylisuuret tavoitteet ja odo tukset. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN MERI NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA Toimittajalta Pääkirjoitus Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun ensi vuoden lehtiimme. Olen opetellut, että pienikin hyvän olon teko kannattaa: kävely bussipysäkille, viiden minuu tin venyttely telkkaria katsoessa, muutaman si vun lukeminen illalla. Se muistutti jälleen, mikä valtava voima sanoilla on, ja pani asettelemaan ne erityisen tarkasti. Kaikilla hyvää oloa tuo villa valinnoilla on merkitystä, vaikkei niitä kirjaisi tai postai si mihinkään. Tai ehkä jalkaisin tehty kauppareissukin riittää. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Vaikka aikaa ja energiaa ei riittäisi täydelliseen suoriutumiseen, silti voi tehdä jotain. Itse opin, että turvattomuuden ja ennakoimattomien ta pahtumien keskellä on lupa höllätä. LAURA PÖRSTI Päätoimittaja Meri Nykänen p. Ottaa pieniä askelia oikeaan suun taan sen sijaan, että heittää lapaset kokonaan tiskiin. Anna palautetta ja kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi ”Vaikka aikaa ja energiaa ei riittäisi täydelliseen suoriutumiseen, silti voi tehdä jotain.” Pienikin askel riittää TUNNE & MIELI 6/2020 3
6 Mitä uutta. 29 Ajattelun rajat ovat laajemmat kuin luulit Lauri Järvilehdon kolumni. 9 Lukemista Uskallatko laskea rimaa. Sairauden myötä hän on oppinut armollisuutta itseä ja muita kohtaan. Kehoviha ei auttanut laihtumaan vaan sairastutti koko ihmisen. 22 Sopivasti erilaiset löysivät toisensa Kun Anne Hyvönen-Ortiz ja Mario Ortiz kohtasivat Kuubassa, kaikki aiemmat suunnitelmat menivät uusiksi. Tässä numerossa 06 | 2020 ”Olen pyytänyt ystäviäni tarkkailemaan ja kertomaan, jos vauhtini kiihtyy, alan touhuta paljon, käyttäydyn impulsiivisesti tai puhun normaalia nopeammin. KANSSAKULKIJAT 10 "Koin sairaudestani valtavaa häpeää" Toimittaja Päivi Storgård häpesi pitkään kaksisuuntaista mielialahäiriötään. Korona vaikuttaa uniimme. 30 ”Olen vihdoin oppinut nauttimaan kehostani” Anniina Lappalainen oppi lapsena, että painoa pitää hallita. 40 ”Olin kuin sumussa” Anniina Rauhalan kiintymyssuhdetrauma näyttäytyy monenlaisina dissosiaatio-oireina. 30 10. Sitä ei välttämättä itse huomaa.” PÄIVI STORGÅRD 10 ALUKSI 3 Pääkirjoitus Pienin askelin uuteen vuoteen
42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 30 10 22 Kannen kuva Heidi Niemi 40 36 22 16 10 TUNNE & MIELI 6/2020 5. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 16 Kuuntele kehoasi! Omaa kehoaan ja palautumistaan kannattaa pysähtyä kuulostelemaan – myös ilman mittauslaitteita. Fiksu lautasmalli löytyy kehoa kuuntelemalla, ei kurittamalla. 36 Miksi seksi ei huvita. ILMIÖ & TIETO 16 Opettele kuuntelemaan kehosi viestejä Omaa kehoaan voi opetella kuuntelemaan myös ilman mittauslaitteita. PUUHAA AIVOILLE 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Hyvän mielen lautasmalli Dieetit, superfoodit ja muut ruokatrendit tulevat ja menevät. Naisen seksuaaliseen haluttomuuteen on olemassa monenlaisia syitä. Pysähtyminen voi pelastaa ylikuormitukselta ja uupumiselta. 36 Seksuaaliseen haluttomuuteen on olemassa monia syitä, sanoo psykologian tohtori Annika Gunst. 58 Voimaa arkeen Uusi kolumnistimme pääsee pimeyden keskellä liikkeelle energisen popmusiikin avulla. 52 Lempeä kaalilaatikko Kylminä talvipäivinä maistuu pehmeän kaalilaatikon vegeversio
Toistuvat ja voimakkaat painajaiset voivat viitata trauma peräiseen stressiin. Hänen mukaansa tulokset antavat mahdolli suuden spekuloida, että unien näkeminen poik keuksellisissa olosuhteissa on yksilöiden välisen jaetun tietoisuuden muoto. KU VA : SH U TT ER ST O C K Samaa unta nään 6 TUNNE & MIELI 6/2020. Mitä uutta. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan on havaittu vaikuttavan erityisesti ihmisten nä kemiin painajaisiin. Eniten stressaantuneet nä kivät myös enemmän pandemiaan liittyviä unia. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista kertoi stressin lisääntyneen, mikä oli yhteydessä paho jen unien näkemiseen. Sama tutkimus kertoi myös nukkumistavoista ja stressistä poikkeusolojen aikana. Et ole yksin, sillä tutkimus ten mukaan poikkeustila vaikuttaa uniimme. Puolet vastaa jista kertoi nukkuneensa enemmän kuin ennen, vaikka kymmenellä prosentilla oli vaikeampaa nukahtaa ja yli neljännes näki useammin paina jaisia. Unien sisältö voi jossain ta pauksissa olla avain, joka auttaa ymmärtämään stressin, trauman ja ahdistuksen ydintä. Uni on tärkeää mielenterveydelle. KOONNUT MERI NYKÄNEN O letko nukkunut levottomasti koronan aikana. – Oli mielenkiintoista havaita toistuvia unisi sältöjä, jotka heijastivat poikkeusolojen apokalyp tistä tunnelmaa, kertoo professori Anu-Katriina Pesonen, Helsingin yliopiston Sleep & Mind tutkimusryhmän johtaja. Frontiers in Psychology lehdessä julkaistussa tut kimuksessa havaittiin, että koronavirus oli vaikut tanut yli puoleen raportoiduista pahoista unista. Tämä selvisi, kun Helsingin yliopiston Sleep & Mind ryhmä tutki unia teko älyn avulla. Tutkimuksessa analysoitiin lähes tuhannen ih misen painajaisten sisältöä pandemian aikana
Jos sairastut, mieti, lähtisitkö työpaikallesi. Terapeuttini muistutti näyttelijä Helen Mirreniä. Luotin häneen täysin. K eväällä etätyöhön siirtyneiden työhyvinvointi jopa parani, mutta kotona työskentelyn jatkuminen on muuttanut tilannetta. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje SANASELITYS Kehopositiivisuus Kehopositiivisuus tarkoittaa kaikenlaisten kehojen kunnioittamista, arvostamista ja hyväksymistä sellaisenaan. Jos et, sairasta rauhassa myös etätöissä ollessasi. . Olemme kaikki samassa tilanteessa. KESKUSTELE HUOLISTASI. TUNNE & MIELI 6/2020 7. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. SAIRASTA RAUHASSA. Lähde: Työterveyslaitos 70% KU VA : SH U TT ER ST O C K nuorista aikuisista ajattelee, että työelämä vaatii nykyisin työntekijöiltä niin paljon, että monet palavat ennenaikaisesti loppuun. Poistuin ensimmäiseltä käynniltä pystypäin, ja olo oli kuin elokuvassa. Vajaat 40 prosenttia on huolissaan omasta jaksamisestaan. On siis opeteltava vetämään rajoja ja kertomaan kuulumisia! HUOLEHDI HYVINVOINNISTASI. Jos et esimerkiksi pysty pitämään kiinni sovitusta työaikataulustasi, informoi esimiestä tilanteestasi. KERRO MISSÄ MENNÄÄN. Kuuleeko kotitoimisto. Tilaa ilmainen uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Keskustele huolistasi työkavereiden, esimiehen, ystävien tai terveydenhoidon ammat tilaisten kanssa, vaikket tapaisikaan heitä kasvotusten. Miettikää yhdessä ratkaisukeinot. Poikkeusolojen jatkuminen saattaa huo lestuttaa ja viedä voimia. Lähde: Nuorisobarometri ”Kun se oikea löytyi, tiesin heti. Älä jymähdä paikoillesi vaan pidä huolta itsestäsi. Rajaa työ ja vapaaaika toisistaan. . Kun kuulumisia ei vaihdeta spontaanisti työpaikalla, työkaverit eivät välttämättä tiedä, missä kukakin menee. Työoloja heikentävät tylsistyminen, vähäinen vuorovaikutus työkavereiden kanssa ja puutteellinen ergonomia. Kehon arvo on kuin ihmisoikeus: se on jokaisella ihmisellä kehon kokoon, muotoon tai malliin katsomatta. Ja juuri se oli tärkeintä.” ANNA-STINA NYKÄNEN HELSINGIN SANOMIEN KOLUMNISSAAN UUTISKIRJE Tilaa uutiskirje Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Varaa kalenterista aikaa myös ulkoilulle, levolle ja palautumiselle
Juha T. Ei ole, sanoo kasvatus tieteen professori ja filosofi Juha T. He ym märtävät, ettei tutkimustyössä synny onnistumi sia pakottamalla. Luettavaa KOONNUT MERI NYKÄNEN KU VA : SH U TT ER ST O C K . Onko kunnianhimo siis huono juttu. 3 Irti viilailusta. Rimaa alas rohkeasti POHDITTAVAA 1 Pienin askelin. Mikäli aina pyrkii täydellisyyteen, koko homma saattaa jäädä tekemättä: miksi edes aloittaa, jos lopputulos ei ole täydellinen. Jos mailaa puristaa koko ajan täysillä, rentous katoaa. Ajatus pienistä askelista lopettaa myös ikuisen sitten kun ajattelun. Suuret ja kirkkaat tavoitteet voivatkin toisinaan asettua esteiksi yllättävien ja tärkeiden asioiden näkemiselle. O nko aina tehtävä parhaansa ja tavoiteltava kuuta taivaalta. Hakalan väite on, että pelkistäminen, riman laskeminen ja tavoitteiden vähentäminen vievät useammin täyttymyksen ja jopa onnen äärelle kuin suuret suunnitelmat. Jopa nämä huippututkijat arvostavat korkealle tavoitteetonta vapaaaikaa, esimerkiksi taideelämyksiä. Hakala onkin kehottanut opiskelijoitaan kirjoittamaan huonoa tekstiä tie tyn määrän päivässä. Kirjoittaja ottaa esimerkiksi Nobelin voittaneet tutkijat, joita hän on haastatel lut aiempaa tutkimustyötään varten. Stressaamisen sijaan voi laskea tasoa. 2 Rento ote. Hakala. Suurimmat oivallukset syntyvät usein silloin, kun ei purista ja pähkäile tavoitettaan työpöydän ääressä. Yllättäen tekstin seasta saat taa löytyä jotain kelvollistakin, joskus jopa loista vaa. Idea saattaa syttyä puiston penkillä istuskellessa tai taidenäyttelyssä. Mikä tärkeintä, työ etenee. Häneltä on ilmestynyt liiallista kunnian himoa pohtiva kirja Vähemmällä enemmän – Miksi pienet askelet ovat hyvästä ja liiallinen kunnianhimo pahasta (Alma Talent 2020). Opiskelijoiden graduja ohjatessaan Hakala huomasi, että riman pudottaminen auttaa saa maan valmiiksi työn, joka saattaisi jäädä muuten kokonaan tekemättä valtavien paineiden edessä. Kun uurastamisen tilalle tulee rentoa tekemistä, aikaa ja energiaa jää myös ys täville, perheelle sekä omille harrastuksille – siis elämiselle. Paljon käytettyä ajattele isosti -fraasia voi kyseenalaistaa. Hakala: Vähemmällä enem män – Miksi pienet askelet ovat hyvästä ja liiallinen kunnian himo pahasta (Alma Talent 2020) 8 TUNNE & MIELI 6/2020. Elämä on pieniä askelia tässä ja nyt eikä ylivoimaisia tavoitteita kaukana viiden vuoden päässä. Hakalan kehotus on, että meidän pitäisi pysähtyä ajattele maan, mihin nimenomaan liiallinen kunnianhimo ja liian korkeat tavoitteet johtavat. Hakala havahtui tutkijana ja opettajana siihen, kuinka liiallinen yrittäminen ja kunnianhimo voi vat saada ihmisen lukkoon ja ikuiseen tyytymät tömyyden kierteeseen. Olemmeko valmiita uhraamaan koko elämämme siihen, että juoksemme ylimitoitettujen tavoitteiden perässä. Kun rima on alhaalla, tavoitetta pystyy lähestymään yksi askel kerrallaan. Onni kun on seuraus, ei pää määrä
Pirjo Saarnia: Suuri ravinto huijaus. Usein informaa tio on ristiriitaista ja vailla taustalta löytyvää tut kittua tietoa – tai ainakin otsikkoon on saatettu nos taa jotain kohahduttavaa. Mutta riittääkö se hänelle. Kaipaako ihminen kuitenkin kaltaistaan seurakseen. Tarina alkaa, kun PohjoisCarolinan suolta löytyy kylällä suositun pojan ruumis. Kadoksissa ollut yhteys löytyy oliivipuun alla. Leeni Peltonen, Leena Väisälä: Virtaa vaihdevuosiin (Otava 2020) Viisas vanhemmuus. Delia Owens: Suon villi laulu (WSOY 2020) . Lue myös! K aipaatko talven keskelle kunnon lukuromaa nia, jonka kanssa kääriytyä viltin alle. Philippa Perry: Kunpa vanhempasi olisivat lukeneet tämän kirjan (Atena 2020) Anteeksiannosta. Kirjassaan Suuri ravinto huijaus laillistettu ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia listaa yleisimpiä väitteitä ja käy nii tä läpi: Laihduttavatko vähäkaloriset tuotteet. Kansien väliin on koottu uusin tieto vaihdevuosista ja vertaistukea eli naisten kuvauksia omista kokemuksistaan. Perheensä hylkäämä ja kouluja käymätön tyt tö, myöhemmin tarinan edetessä nuori nainen, elää omaa elämäänsä sopusoinnussa villin luon non kanssa. Entä vah vistaako maito oikeasti luustoa. Kaunis pienoisromaani, jossa poika lähtee talviseen Kreikkaan etsimään kadonnutta isäänsä. Some ja media kertovat jatkuvasti uutisia ja omia näkemyksiään siitä, miten syödä terveellisesti ja mitä ei ainakaan kannata syödä. Ei ole ihme, että romaani on noussut maail manlaajuiseksi bestselleriksi. Psykoterapeutti ja kirjailija kertoo rennolla otteella, kuinka katkaista vahingollinen ketju ja suhtautua omiin lapsiin rohkaisevasti ja lämpimästi. Romaani on sekä kasvutarina että murhamys teeri. Joel Haahtela: Hengittämisen taito (Otava 2020) . Kaikki siinä on niin taidokasta ja vetävää: kerronta, luontokuvaus, ih mismielen syövereihin sukeltaminen. Kertovatko pakkausmerkinnät totuuden. 25 väitettä, jotka eivät pidä paikkaansa. Se voi jäädä mieleen pyö rimään faktana, vaikkei olisi lukenut koko juttua saati tarkistanut, mihin väite perustuu. Delia Owensin lumoava Suon villi laulu on juuri sellai nen – eikä sitä haluaisi päästää käsistään silloin kaan, kun silmät painuvat jo kiinni. (WSOY 2020) TUNNE & MIELI 6/2020 9. Kokonaisuutta keventävät listat, joihin on ke rätty hyviä vinkkejä tasapainoisen syömisen tueksi ja pohdittavia asioita luutuneiden ajatusten tuu lettamiseksi. Ykkösepäil tynä on suon reunalla yksin asuva Kya, jota kutsu taan pilkallisesti Rämelikaksi. ”Meitä ympäröi suuri joukko ihmisiä, jotka antavat luotettavan kuuloisia neuvoja terveyteemme. Hyvinvointialasta on tullut maailmanluokan bisnes, johon moni lankeaa tietämättään.” . Ravitsemus ja hyvä olo kiinnostavat, ja mo nelle ne ovat myös hyvä bisnes. Todellinen tarina on kuitenkin Kyan itsensä ta rina. Ja rak kautta. Apua oireisiin. Kylmää kyytiä ruokahuijauksille Syvälle luontoon ja ihmismieleen M iten pitäisi syödä, että voi hyvin. Kannat taako uskoa kaikki, mitä ravitsemuksesta kerrotaan
Kanssakulkija Päivi Storgård 10 TUNNE & MIELI 6/2020
Mielen ja kehon sairastuminen hengenvaarallisesti muutti Päivi Storgårdin tapaa katsoa elämää. Sen jälkeen, kun hän lopulta hyväksyi oman tilanteensa, tärkeintä on ollut armollisuus itseä ja muita kohtaan. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT HEIDI NIEMI Kanssakulkija Päivi Storgård "Koin sairaudestani valtavaa häpeää" TUNNE & MIELI 6/2020 11
Kuin musta mörkö vaanisi Ensimmäisen kerran Päivi Storgård ymmärsi jonkin olevan pielessä, kun hänen kolmas lapsensa oli juuri syn tynyt vuonna 2001. Storgård sai tietää oikean diagnoosin vuosi ensimmäisen sairaalajaksonsa jälkeen. Storgård sa noo eläneensä vuosikausia tunteessa, ”Vihdoinkin asia aukesi, eikä minun tarvinnut luimistella, häpeillä ja pelätä, että joku saa tietää. Soittaja oli hänelle entuudestaan tuttu psykiatri. Pompin työtehtävästä ja paikasta toiseen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamiseen menee keskimäärin seitsemän vuotta, ja sitä ennen moni sairastunut saa vuosia vääränlaista hoi toa, joka saattaa pahentaa sairautta. Storgårdin tuli välittömästi lopettaa niiden syöminen ja hakea apteekista uudet lääkkeet. Aina kun alkoi tuntua siltä, että nyt pelottaa, niin äkkiä kytkin ylös ja taas uuteen työpaikkaan. Näin Storgårdkin oli elänyt jo vuo sia, huomaamatta sitä itse. Olin jo tottunut masennuksen kanssa elämiseen, enkä ollut ajatellut sitä sairautena. Storgård alkoi sairastella. Nyt lääkäri kertoi, että diagnoosi oli ol lut väärä. Hän oli jatkuvasti flunssassa ja ramppasi työ terveyslääkärillä. Silloin olin työ narkomaani ja kaikki sujui. Toivoin, että kaikki kohtalotoverini huomaisivat, etteivät he ole yksin. Ensim mäinen ajatukseni oli, että tähänkö tämä elämä nyt meni. Storgård kertoi, miten hirvittävän paha olla hänellä on. Se oli to della vaikea paikka. Lääkäri soitti, koska oli huolissaan. Kyseessä ei ollut ainoastaan masennus, vaan kaksisuuntainen mie lialahäiriö, johon kuuluu masennuk sen lisäksi vauhdikkaita hypomaani sia vaiheita. – Minulle tehtiin sairaalassa monia testejä, mutta missään vaiheessa ei ky sytty oikeita kysymyksiä. Toimittaja ja kirjailija Päivi Storgård oli kaupungilla ostoksilla, kun hänen puhelimensa soi. Häpeästä kohti hyväksymistä Diagnoosin jälkeen alkoi pitkä tie sai rauden hyväksymiseen. Hypomaniassa ihminen voi saada asiansa pahastikin solmuun: tuhlata rahojaan, sotkea ihmissuhtei taan, ottaa suuria riskejä. – Kaikki voimani valahtivat. Ensimmäisen 12 TUNNE & MIELI 6/2020. – Selviydyin ja raahauduin päiväs tä toiseen. Väärien lääkkeiden syömisellä voisi olla pahat seuraukset. Myös aiemmin määrätyt lääkkeet olivat vääriä. – Ei kukaan halua kuulla syöpädiag noosiakaan puhelimessa. Masennuskaudet olivat olleet niin syviä ja toistuvia, että todellinen tilanne jäi piiloon. Välillä energiaa taas tuntui olevan valtavasti. Storgård oli vihai nen psykiatrille, joka oli kertonut näin suuren asian puhelimessa eikä vastaan otolla kasvokkain. Masennuslääkkeet saattavat lau kaista hypomanian. Storgård ei kuitenkaan pystynyt nukkumaan edes silloin, kun olisi voinut nukkua. Silloin Storgård pyöri niin syvissä ne gatiivisissa tunnelmissa, että mielessä kävi itsetuhoisia ajatuksia. Stor gård palasi työelämään, hoiti pieniä lapsiaan ja sinnitteli. Hänestä tuntui, että musta mörkö vaa nii koko ajan nurkan takana. Se muutti kaiken. Minä olen esimerkiksi imu roinut keskellä yötä ja pitänyt sitä ihan normaalina, sillä ei hypomaaninen ihminen tunne itseään sairaaksi, päin vastoin. Kaksi vanhempaa lasta olivat tuolloin 3 ja 9vuotiaita. Hän voi teh dä väsymättä töitä vaikka kellon ym päri. Minä sain kuulla keskellä kaupunkia kroonises ta sairaudesta, jonka kanssa joutuisin elämään aina. Testeissä pi täisi kysyä myös läheisiltä, mitä toinen on kiihtyneessä vaiheessa oikein tou hunnut. Hän kohtasi minut kokonaisena ihmisenä, ei vain oireena. Pian puhelun jälkeen voimattomuus muuttui kiukuksi. Välillä masennus valtasi elämän. Kului useita vuosia sumussa. Lätkäisin ihan itse kaik ki mahdolliset leimat otsaani. Olo oli kuin olisi ollut jatkuvasti hu malassa, väsymyksestä sumea. Kaikkihan luulevat olevansa yksin ongelmansa kanssa.” että kohta tapahtuu jotain kamalaa. Viitteitä kaksi suuntaiseen mielialahäiriöön ei huo mattu. Storgårdilla oli vuotta aiemmin to dettu vaikea masennus, johon hän oli saanut sekä sairaala että lääkehoitoa. O li vuosi 2008. Kakkostyypin kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, siinä joka Storgårdillakin oli, vaihtele vat sekä depressiiviset että hypomaa niset vaiheet. Kun kuu lin uuden diagnoosin, pidin itseäni mielisairaana. Silloin ihminen voi alkaa käyttäytyä holtittomasti ja vastuuttomasti kokematta itse sairau den tunnetta. – Siltä istumalta lääkäri kirjoitti lä hetteen psykiatriseen sairaalahoitoon ja tilasi minulle taksin. Vuonna 2007 lääkä ri kysyi Storgårdilta suoraan: miten sinä oikeasti voit. Vauva herätti monta kertaa yössä, ja äidin väsymys oli valtava. Sairaalassa Storgårdilla diagnosoi tiin vaikea masennus. Kun vauhdikkaan jakson jälkeen alkaakin syvä masennus, pudotus on kova
Itsetuhoriski on niin suuri. Päivi Storgård rentoutuu neulomalla. Storgårdia surettaa ja kiukuttaa, että medika lisaatiosta puhutaan kirosanana eikä ymmärretä, että lääkkeiden syöminen ei aina ole neuvottelu kysymys tai oma valinta. – Tämä on hengenvaarallinen sairaus, johon voi kuolla. TUNNE & MIELI 6/2020 13. – Se oli täysin päätöntä pelkoa siitä, että ihmi set saavat tietää. Vähitellen itse lyöty leima alkoi häipyä ja hyväksyminen vah vistua. uuden lääkkeen ottaminen oli Storgårdille niin tiukka paikka, että pilleri oli takertua kurkkuun. Storgård oli sairastumisensa aikaan naimisis sa, mutta avioliitto lasten isän kanssa päättyi vuo si diagnoosin jälkeen. Heille Storgård kertoi, että äiti on tosi väsynyt ja itkee, koska on paha mieli, mutta se ei ole lasten syytä, kukaan ei ole ollut tuhma. Sairaus ei ole ollut Storgårdin lapsille missään vaiheessa mikään pelottava peikko. Jos sai sin lääkkeet vaikka munuaissairauteen, kukaan ei varoittelisi. Häntä varoiteltiin, että niihin voi jäädä koukkuun, kun kerran aloit taa. Terapeutin luo hän meni vasta täsmälleen sillä hetkellä, kun aika alkoi – jottei kukaan vain näkisi, mihin hän on menossa. Van himmalle lapselleen hän kertoi asian juuri niin kuin se oli. Se rauhoittaa ja on myös hyvää aivojumppaa infarktin jälkeen. Storgård joutui kuitenkin puolustelemaan lääkkeiden syömistä läheisilleen. Storgård sanoo, että hänellä kävi kuitenkin tuu ri siinä mielessä, että hänen psykiatrinsa ja tera peuttinsa toimivat työparina ja Storgård antoi heille luvan keskustella tilanteestaan. Kak si lapsista olivat hänen sairastumisen aikaan vie lä pieniä. Eräällä sai raalajaksolla hänen teiniikäinen poikansa tuli . Jos en söisi lääkkeitäni, olisin jo kuollut. Storgård on alusta alkaen kertonut myös lapsilleen, että äiti on sairas. – Sain kokonaisvaltaista apua ja tukea sekä lää ketieteen että psykologian puolelta. Myös uudet lääkkeet alkoivat pikkuhiljaa te hota. Pelko ja häpeä saivat tuulta alleen myös perheestä, sillä kaikki läheiseni eivät kestä neet sairauttani, vaan tilannettani hävettiin. Psykoterapiassa käydessään hän ei kehdannut mennä terapeutin oven taakse odottamaan, vaan kulutti odotusajan läheisessä leipomossa tai kau passa
Hän sanoo miettineensä, pidettäisiin kö häntä lopun ikäänsä hulluna ja nä kisivätkö ihmiset jatkossa hänet aina vain sairauden värittämien lasien läpi. Kone oli juuri tehnyt välilas kun Frankfurtissa ja noussut ilmaan, kun Storgårdilta meni silmistä näkö ja hänen päänsä retkahti vasemmalle. Jälkeenpäin hän kuuli, että vieres sä istunut nainen oli sairaanhoitaja. Paras ystäväni on neulesuunnittelija, jolta saan apua, jos en osaa jotain.” Pitkät kävelyt ”Kävellessä nautin ulkoilmasta, mutta erityisesti olen onnellinen siitä, että ylipäätään pystyn kävelemään, jopa kymmenen kilometrin lenkkejä ja ilman tukea. Storgård kertoo olleensa uransa ai kana myös johtotehtävissä, joissa hän on joutunut vaatimaan ihmisiltä kovia suorituksia. – Kaikilla meillä on omat kamppai lumme, eikä kukaan ei voi nähdä toisen sisälle ja tietää, mitä siellä ta pahtuu. Neulominen ”Tekeillä on tällä hetkellä villapaita. Enää hän ei voisi kuvitel la tekevänsä työtä, joissa pitäisi vaatia muilta enemmän kuin mikä on koh tuullista. Mielen sai rastuminen on tuonut armollisuutta ja vähentänyt vaatimuksia itseä sekä muita kohtaan. Sitä ei välttämättä itse huomaa. Hän oli saanut aivoinfarktin. Romaani Keinulaudalla ilmestyi 2013. Vuosi sitten aivoinfarktin jälkeen pystyin kävelemään vain lyhyitä pätkiä rollaattorin kanssa.” Italialainen ruoka ”Italialaisessa ruoassa yhdistyvät hauskuus, ilo ja yhdessäolo. Nainen viereisellä istuimella kysyi, onko kaikki hyvin. Seuraavana päivänä hänen tarinansa Kuvissa näkyvät neuleet www.knitwithheidi.com 14 TUNNE & MIELI 6/2020. Toivoin, että kaikki kohtalotoverini huomaisivat, etteivät he ole yksin. Olen pyytä nyt ystäviäni tarkkailemaan ja kerto maan, jos vauhtini kiihtyy, alan touhu ta paljon, käyttäydyn impulsiivisesti tai puhun normaalia nopeammin. Loppu sairauden salailulle Vähitellen sairaus ei enää näyttäyty nyt peikkona Storgårdille itselleen kään. Koronan aikana Italiassa on kannettu ravintoloista pöytiä ulos keskelle katua, jotta ihmiset voivat syödä ja viettää aikaa yhdessä. Tarinaan hän hyödynsi omia kokemuksiaan, mutta teos on kuitenkin fiktiivinen, ei omaelämäkerrallinen. Infarkti aiheutti erilaisia kognitiivisia häiriöitä, kuten muistiongelmia, jotka eivät kaikki ole vielä korjaantuneet. Kone teki välittömästi yli määräisen välilaskun Kööpenhami naan, jossa kentällä odotti ambulans si. Sanoin, etten tekisi kirjaa muuten. Mutta kun tilaisuus oli ohi, Storgård tunsi suunnatonta helpotusta. Hän on jälleen Firenzessä ja kirjoittaa sekä blogia että kirjaa, hitaasti ja pal jon taukoja pitäen. Puolitoista vuotta infarktin jälkeen Storgård on edelleen sairauslomalla. Kun teoksen julkistamistilaisuus lähestyi, Storgård oli silti kauhuissaan. Sairastuminen toi armollisuutta Toissakesänä Päivi Storgård istui len tokoneessa matkalla Firenzestä Hel sinkiin. Tämä oli tajunnut, mistä on kyse, ja il moittanut tapahtuneesta heti koneen miehistölle. Kaikkihan luu levat olevansa yksin ongelmansa kanssa. Tuttu kustantaja kysyi, haluaisiko hän kirjoittaa aiheesta kirjan. – Vihdoinkin asia aukesi, eikä mi nun tarvinnut luimistella, häpeillä ja pelätä, että joku saa tietää. – Kustannustoimittajani varmiste li minulta, haluanko oikeasti kirjoit taa aiheesta ja puhua siitä julkisesti. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja aivoinfarkti ovat muuttaneet Storgår din tapaa katsoa elämää. – Vointini aaltoilee, mutta tiukko ja piikkejä kumpaakaan suuntaan ei ole ollut pitkään aikaan. Valta va taakka, jota hän oli kantanut ja salail lut, oli yhtäkkiä pudonnut harteilta. Olen käynyt myös perusteellisen italialaisen ruoan kurssin, ja kotona Suomessa teen paljon italialaisia ruokia.” oli iltapäivälehtien otsikoissa, kaikkien luettavissa. Neulominen on paitsi hyvää aivojumppaa infarktin jälkeen, myös rauhoittavaa tekemistä, jossa pääsen flow-tilaan ja keskityn vain yhteen asiaan. Storgårdilla on tapahtumista vain väläyksenomaisia muistikuvia. Sen kanssa oli opittava elämään. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa Storgårdilla on ollut takanaan jo monta tasapainoisempaa vuotta. Ha lusin, että kirjalla on jokin laajempi merkitys. Storgård ei epäröinyt, vaan otti tilauksen vastaan. Näin huollan mieltäni koulukaverinsa kanssa käymään ja toi kotitaloustunnilta yli jääneet jälkkärit äidilleen. Se kertoo Outinimisestä naises ta, joka sairastaa samaa sairautta kuin Storgård. Storgård vietti yhteensä kolmisen kuukautta sairaalahoidossa Tanskas sa ja Suomessa
y Toimittaja, kirjailija ja entinen poliitikko. y 19-, 21ja 29-vuotiaat lapset vuonna 2009 päättyneestä avioliitosta Johan Storgårdin kanssa. TUNNE & MIELI 6/2020 15. y Asuu Loviisassa ja välillä myös Firenzessä, Italiassa. Päivi Storgård y Syntynyt 1966 Turussa ja kasvanut Tampereella. . y Työskennellyt muun muassa Ylen Aamu-tv:n juontajana, Nelosen uutisten ankkurina sekä uutispäällikkönä ja freelancetoimittajana. KUKA. y Kirjoittanut kaksi kirjaa: romaanin Keinulaudalla (S&S 2013) ja tietokirjan Olet valaissut tietäni – Presidenttien puolisot (S&S 2017)
16 TUNNE & MIELI 6/2020
– Psykoterapeutin vastaanotolle ja koulutuksiin tullaan entistä useam min tietoisina ja kiinnostuneina kehon palautumisesta, aktiivisuudesta ja tavasta reagoida stressiin, kertoo kouluttaja, psykoterapeutti Laura Mannila, joka on erikoistunut psykofyysiseen psykoterapiaan. Hän on seurannut ilahtuneena myös keskustelua unen, levon ja palautumisen merkityksestä. TUNNE & MIELI 6/2020 17. TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN KUVITUS MARIA VILJA OPETTELE KUUNTELEMAAN KEHOSI VIESTEJÄ – MYÖS ILMAN LAITTEITA U nta kuusi ja puoli tuntia yössä, keskisyke 56, energiataso 45. Mannila pitää myönteisenä sitä, että ihmiset haluavat tietoa kehonsa palautumisesta ja kuormituksesta. Usein kuitenkin riittää se, että harjoittelemme pysähtymistä ja oman itsen kuuntelua. Aktiivisuusranneke, kello tai sormus kertoo meille päivit täin, mitä kehossamme tapahtuu. Aiemmin laitteet kuuluivat ammattiurheilijoiden ja aktiiviliikkujien maailmaan, mutta viime vuo sina ne ovat levinneet kaikkien saataville. – Kiinnostus omaa kehoa ja palautumista kohtaan on myönteistä jo siksi, että pitkittynyt ja hallitsematon stressi on useiden pitkäaikais sairauksien riskitekijä. Ylikuormitus ja uupumus voivat uhata, jos toistuvasti sivuutamme kehomme viestit. Joskus herätyksen voi antaa älykello tai muu mittalaite. Jos opimme huomaamaan kehon viestit ja kun nioittamaan niitä, sillä on merkitystä sekä ihmisten hyvinvoinnille että kansanterveydelle
Siihen, että palautumisen tarvetta mitataan teknisillä laitteilla, pitäisi Mannilan mukaan suh tautua aina terveen kriittisesti. Näin voi käydä korkeisiin suorituksiin pyrkivillä, hyvinvoinnistaan kiinnostuneilla ihmisillä. Tutkimuksen ansiosta myös kuormitukseen ja palautumiseen liittyviä hermostollisia reaktioita on mahdollista kuvata entistä täsmällisemmin. Työelämä asettaa vaatimuksia vähintään kah deksan tunnin täydestä aktiivisuusjaksosta, jon ka päälle tulevat vielä muun elämän aktiviteetit. Kuormittuneisuutta ja aktiivisuutta mittaavat laitteet antavat Mannilan mielestä kelpo lähtö kohdan arvioida karkeasti kehon ja mielen hyvin vointia. – Laitteet voivat johtaa liialliseen ja täydelli syyteen pyrkivään elämänhallinnan tavoitteluun. – Länsimainen elämäntapa estää tehokkaasti lajityypillistä biologista käyttäytymistä, mikä on tyypillisesti suuri stressin lähde mille tahansa eläinlajille. Pitäisikö meidän kaikkien alkaa mitata esimerkiksi untamme, vai riittääkö se, että tuntee itsensä virkeäksi aamulla. Ristiriita elämäntavassa Palautuminen sekä kehon ja mielen yhteydet kiin nostavat, sillä tietoa on saatavilla yhä enemmän ja meillä on myös tarve soveltaa tätä tietoa ar keamme. Työelämä lähtee siitä, että käyn nistämme itsemme koneen tavoin aamuisin ja suo ritamme iltaan asti, kunnes koneen voi sammut taa. – On myös hyvä muistaa, että mitään numeroi ta ei voi lukea yksioikoisesti, vaan tulokset tulee suhteuttaa aina esimerkiksi yksilön ikään, perus sairauksiin ja muuhun terveydentilaan. Sil loin palautumisesta ja kuormituksen säätelystä voi tulla yksi ahdistava suoritus muiden joukkoon. Näiden taustalla on Mannilan mielestä ristiriita ihmisen biologisen lajiolemuksen ja modernin teollisen kulttuurin välillä. Laitteet mittaavat esimerkiksi syke ja hengitystiheyttä sekä sykevälivaihtelua, joilla tutkitusti on yhteys kehon kuormitukseen ja palautumisjärjestelmiin. Täyttyvätkö perustarpeet. Aktiivisuusran nekkeet ja muut tavanomaiset mittalaitteet eivät anna kovin tarkkaa kuvaa esimerkiksi unen laa dusta, vaan siihen tarvitaan aivosähkökäyrän kal taisia tarkempia mittareita. Kaikki tietävät, ettei se niin mene. Olemme edelleen lajiolemukseltamme metsästäjä keräilijöitä, jotka heräävät aamulla toimimaan, tekevät ehkä muutaman tunnin töitä, syövät ja 18 TUNNE & MIELI 6/2020. Säätely ei saa olla suoritus Millaista iloa ja hyötyä kehon mittaamisesta on pitkän päälle. Unta ei voi käynnistää starttinapista. Tieto antaa vastauksia niihin ongelmiin, jois ta suuri osa työikäisistä länsimaisista ihmisistä kärsii: työ ja vapaaajan liiallinen kuormittavuus, vaikeudet levätä ja nukkua, mielialaongelmat ja ahdistuneisuus sekä erilaiset psykosomaattiset sairaudet. – Tämä malli on kaukana ihmisen biologises ta lajiolemuksesta. – Aivotutkimus on kiistatta osoittanut, miten tiiviissä yhteydessä keho ja mieli toimivat, Laura Mannila sanoo. Samalla Mannila on tietoinen ilmiön toisesta puolesta
– Olemme moniin muihin eläimiin verrattuna siten erikoinen eläinlaji, että tarvitsemme öisin hyvin pitkän, yhtäjaksoisen palauttavan unijakson, josta tinkiminen kostautuu terveydelle. Taukohetket täyttyvät tehokkaasti viestien lukemisilla ja so men seuraamisella. Suoliston, aivojen ja mie len hyvinvoinnin taas tiedetään kulkevan käsi kä dessä. Mannilan mukaan etenkin työelämän tehok kuuspaineet aiheuttavat palautumisongelmia. Kaupunkiympäristössä monella jää täyttymät tä myös inhimillinen perustarve yhteydestä luon toon, eläimiin, kasveihin ja maaperään. ja aktiivisuudesta, mutta yhteiskunnallisia ongel mia niistä ei ole ratkomaan. Kiireinen ja suorittava elämäntapa kas vattaa meitä siihen, ettei kehon viestejä ole suota vaa kuunnella. Vaativa ympäristö synnyttää vaativia ih misiä. Liiallinen stressi vaikuttaa toiminnanohjaukseen, muistiin sekä kykyyn keskittyä ja ratkaista ongelmia. Toisaalta yksilön käsitys itsestään ei synny tyh jiössä, vaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Älykellot ja muut laitteet voivat antaa meille suhteellisen tarkkoja tietoja kehon palautumisesta ”Työelämä lähtee siitä, että käynnistämme itsemme koneen tavoin aamuisin ja suoritamme iltaan asti, kunnes koneen voi sammuttaa. Toi saalta työelämässä ja vapaaaikana myös älylait teet ja teknologia kuormittavat meitä ärsykkeillä ja lisäävät tiedonkäsittelyn kuormaa. – Jatkuvassa kiireessä ja suorituspaineissa elä vä ihminen sivuuttaa levon tarpeesta kertovan väsymyksen tunteen ja oppii ohittamaan sen tois tuvasti. Mannila muistuttaa, että ihmisen tiedonkäsit telyllä on rajansa ja että ihmisen tiedolliset kyvyt eivät toimi kuormittuneina kovin tehokkaasti. Kaikki tietävät, ettei se niin mene. Riittävän palautumisen ja aktiivisuuden lisäk si tarvitsemme hyvin voidaksemme myös useita kertoja päivässä ravintoa, liikettä ja lajitoverien turvallista seuraa. Psykote rapiassa käsitellään Laura Mannilan mukaan paljon myös paljon sitä, miten ihmisen oma vaa tivuus itseään kohtaan aiheuttaa tarpeetonta suorituspainetta. Työn antaja saattaisi ehkä päivätorkut sallia, mutta ih minen itse pelkää olevansa huono työntekijä, jos lepäisi työpäivän aikana. – Joskus ihmisen päänsisäiset säännöt siitä, millaista työn ja elämän pitää olla, ovat suurin este päivittäisen levon ja palautumisen tiellä. Ihminen sopeutuu väsymykseen Ihminen sopeutuu – onnekseen ja kurjuudekseen – hyvin monenlaisiin asioihin, myös itselleen haitalliseen ympäristöön ja vahingollisiin tottu muksiin. – Nämä asiat eivät ole työikäisten aikuisten elä mässä mitenkään itsestään selviä, vaan useimmil la on vajeita perustarpeiden täyttämisessä. Kaikki työkuorma ei ole kuitenkaan vain työ elämästä tai työnantajista riippuvaista. – Älylaitteet mahdollistavat toki myös tehok kaan työskentelyn, koska ne nopeuttavat monia työvaiheita. Mannila toteaa meidän tulleen viime aikoina entistä tietoisemmiksi siitä, miten esimerkiksi maaperän monipuolinen mikrobisto vaikuttaa stressiin ja hyvinvointiin. Yksilön vai työelämän vastuu. lepäävät välissä, kunnes lähtevät taas liik keelle. Silloin väsymys ei hellitä edes levolla, Laura Mannila sanoo. Aktiivisuuden ja palautumisen vaihtelua olisi suotavaa olla pienissä jaksoissa päivän mittaan. Voisi myös sanoa, että kulttuurimme helposti kasvattaa ihmisistä liian ankaria ja vaativia itseään kohtaan. Tauot olisivat niidenkin käytössä kui tenkin todella tärkeitä. Niitä voisi sisältyä useampia jo yhteen tuntiinkin. Unta ei voi käynnistää starttinapista.” TUNNE & MIELI 6/2020 19. – Kun ympäristö vaatii yksilöltä paljon, hän oppii vaatimaan itseltään liikaa
Palautumisen tarvetta voi harjoitella huomaa maan esimerkiksi niin, että tauottaa tavallisen arki päivän lyhyempiin työnteon jaksoihin. Aikuistenkin olisi hyvä pysähtyä arjessa rentoutumaan yhdessä. Myös hengitysrytmiä voi pyrkiä hidastamaan ja ulos hengitystä pidentämään. Helposti unohtuu, että olemme lau maeläimiä, jotka vaikuttavat toistensa kehoihin ja säätelevät toisiaan. ”Jatkuvassa kiireessä ja suorituspaineissa elävä ihminen sivuuttaa levon tarpeesta kertovan väsymyksen tunteen ja oppii ohittamaan sen toistuvasti. Teen niitä paljon itsekin, Mannila sanoo. Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi. Lisäksi kan nattaa varata yöunelle niin paljon aikaa, että on päivisin virkeä. Hengittämisen ei tarvitse olla suoritus, vaan jo ajatus sen hidastamisesta ja rauhallisesta ulos hengityksestä riittää. Toisten ihmisten läheisyys ja kyky rauhoittaa meitä läsnäolollaan on niin ikään hyvä palautu misvinkki. Silloin väsymys ei hellitä edes levolla.” 20 TUNNE & MIELI 6/2020. – Kokemusten ja tunteiden aito jakaminen, yhteydenpito läheisiin ja turvallisuus ihmisten vä lillä ovat usein tärkeämpiä asioita kuin palautumis tekniikoiden treenaaminen yksinään. Kuormittunut ihminen hengittää suun kaut ta, joten kuormitusta voi vähentää ohjaamalla tie toisesti hengitystä kulkemaan nenän kautta. Viestien vastaanottamiseen ei tarvita mittauslaitteita vaan pysähtymistä. Se tapahtuu asettamalla jalat rauhallises ti maahan, istahtamalla alas ja siirtämällä paino pistettään tietoisesti alaspäin. – Yleensä jo lyhyet oman kehon äärellä pysäh tymiset ja rauhalliset hengittelytkin kiireisinä päi vinä auttavat eteenpäin. Pysähdy, älä mittaa Kun oppii huomaamaan kehon lähettämiä vies tejä, se kyllä kertoo meille, mitä milloinkin tarvit semme. Myös maadoittuminen on hyvä keino rauhoittaa kiihtynyttä kehoa päivän mittaa