TEKEE ELÄMÄSTÄ MIELEKÄSTÄ – opettele hyvän mielen tekoja TOIVO ”VAIN PARI LASIA VIINIÄ” Työssä käyvän alkoholismi pysyy pitkään piilossa MIELI & TIETO Hyvä minä! Näin rakentuu terve itsetunto NÄYTTELIJÄ JUSSI NIKKILÄ ”MASENNUS JA ILO EIVÄT SULJE TOISIAAN POIS L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Valtteri ja Ella-Mari: Puolison vaikea peliriippuvuus vei rahat ja vuosia perhe-elämästä 6 / 2 1 9 ”
Luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti kaikille, jotka haluavat pitää huolta mielen, kehon ja aivojen hyvinvoinnista. LEHTIÄ, JOTKA KEVENTÄVÄT KUORMAASI Tutustu tilaus kampanjoihin lehtien verkkosivuilla! Kemia-lehti. www.tunnejamieli.fi TTT-lehti. www.kemialehti.fi Tunne & Mieli. www.tttlehti.fi Uusiouutiset. Työhyvinvoinnin erikoislehdestä löydät ratkaisuja työelämän ongelmiin ja pysyt selvillä työelämän ajankohtaisista aiheista. Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. www.uusiouutiset.fi 2 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Ratkaisuja ympäristöja ilmastokriisiin. Kaikki alkaa kemiasta! Lue, miten kemia mahdollistaa kiertotalouden ja ratkoo isoja ongelmia. Lue kiertotalouden erikois l ehdestä, kuinka toteutetaan muutos parempaan. Tutustu lisää koulutusja palvelutarjontaamme. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen
Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähkö postitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Toivoa talven keskelle T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 3. Aloin miettiä hyväksi todettuja keinoja pimeän ajan selättämiseen. Toivoa voi myös ylläpitää ja harjoitella, ja siksi kerromme, millaisia keinoja siihen on olemassa (s. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 9000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Pääkirjoitus K uv a: Su sa nn a K ek ko ne n / N O O N PS Haluatko olla mukana tekemässä lehteä. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Sen jälkeen teen kuvahaun aiheesta ja varmistan, etten ole valinnut liian tyypillistä ideaa. 26), että toivo on elämän perusvoima ja välttämätöntä mielekkäälle elämälle. Kun on toivoa, pystyy toimimaan jollain tavalla päämääränsä hyväksi, myös vaikeuksien keskellä. Usein riittää, että pysähtyy miettimään ja muistuttamaan itseään, mitkä olivatkaan niitä asioita, joiden tekemisestä itselle tulee hyvä olo. Pelkkä idea kuvan sisällöstä ei riitä: on oltava myös katsetta vangitsevia yksityiskohtia sekä kiinnostavia pintoja ja värejä. 39). Keksin aika monta – ja olen myös ottanut ne käyttöön: kirkas valo päälle heti aamusta, uimahallin höyrysaunassa istuskelu, ulkoilu säällä kuin säällä ja mieluusti silloin, kun näkyy pilkahdus valoa. Rankkaankin aiheeseen voi hipaista toivoa ja lämpöä, joskus huumoriakin. Toivon merkitystä tutkinut Jari Kylmä sanoo (s. Saan yleensä etukäteen tekstin tai ainakin jutun pääkohdat ja toiveita kuvan tunnelmasta. Yhden määritelmän mukaan toivo on tietoista omien mahdollisuuksien havaitsemista ja toimintaa niiden hyväksi. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. Tähän lehteen kuvitin jutun alkoholismista. Lehtijutun kuvittaminen ei lopulta eroa tästä hirveästi. Antoisia lukuhetkiä ja toiveikasta talvea! Meri Nykänen, päätoimittaja Kuvittajalta "Lapsena kuuntelin c-kasetilta Viisikkoja ja piirtelin tapahtumista kuvia. Kesti aika monta viikkoa hyväksyä, että tätä se tosiaan tulee seuraavat kuukaudet olemaan, ja jättää viimeiset syksyn värejä hehkuvat päivät taakse. Aihe ei ole helppo: se koskettaa monia ja nostaa pintaan stereotyyppisiä mielikuvia. Tavoitteeni on, ettei kuvitukseni toista näitä stereotypioita vaan antaa asioista monipuolisen ja tasa-arvoisen kuvan.” Maria Vilja Toivoa voi myös ylläpitää ja harjoitella. Paras tapa ideoida on lähteä ulos kävelylle. Kun lopulta jälleen taivuin siihen, että valoa tulee seuraavien kuukausien aikana lähinnä kirkasvalolampusta, niin johan helpotti. Saatat löytää listalta asioita, joita olet jo ottanut käyttöösi (saunominen ja ulkoilu!). Päätoimittaja Meri Nykänen p. M arraskuussa se pääsi taas yllättämään: pimeä vuodenaika. Tässä lehden numerossa puhutaan toivosta. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Niitä tarvitaan varsinkin silloin, kun ulkona – tai mielessä – on liian vähän valoa
Elämässä joutuu kohtaamaan asioita, joista jotkin jättävät syvemmän jäljen. Vähän niin kuin puussa vuosirenkaat: kun puuta on jossain kohtaa viilletty puukolla tai hakattu kirveellä, vauriot näkyvät myöhemminkin. Näyttelijä Jussi Nikkilä, sivut 10–15 S I S Ä L L Y S 6 / 2 1 9
8 Mieltä liikuttavat kirjat 16 “Ajattelin ottavani vain pari lasia viiniä” Kun alkoholiongelma tulee ilmi työpaikalla, riippuvuus on todennäköisesti ohjannut elämää jo pitkään. Niin kävi myös nelikymppiselle Marille. 26 Toivoa tarvitaan myös työpaikalla Toiveikkuus lisää työhyvinvointia – ja sen ylläpitäminen on jokaisen työntekijän vastuulla. 40 Kokoa toivon ensiapulaukku Ihmismieli taipuu usein luonnostaan toivottomuuden tuntoihin. 42 Tutkittua tietoa terveydestä 52 Ruokamuisto Lanttukukko ranskalaisittain 54 Intohimoni Ompelu täyttää sairauden tuoman aukon Mia Kivialho saa sisältöä arkeensa historiallisten pukujen ompelusta. Koska toivo on myös tekoja, sitä voi oppia ylläpitämään tietoisesti. TOIVO TUO VALOA ELÄMÄÄN 30 54 20. Toivon hiipuessa ahdistus kasvaa, mutta periksi hän ei ole valmis antamaan. 29 Kolumni: Lauri Järvilehto Mielekäs tekeminen tuo merkitystä elämään 36 Miten hyvä itsetunto rakennetaan. 58 Minun arkeni: Alviina Alametsä Vaikuttamista, rakkautta ja raikasta ilmaa Pu uh aa aivoi lle 47 VÄRITYSKUVA 48 KRYPTO 49 SANATEHTÄVÄ 49 SUDOKUT 50 RISTIKKO Kannen kuva: Paula Virta 10 Jussi Nikkilä ”Olen opetellut sietämään elämän hetkellisyyttä” Kun synkät ajatukset valtaavat Jussi Nikkilän mielen, hän irrottautuu niistä uppoutumalla tarinoihin tai ottamalla vartin aikalisän. 30 Olli Siiki Oman lapsen kaipuu Olli Siikillä on ikävä jotain, mitä hänellä ei ole koskaan ollutkaan: omaa lasta. Vaimo Ella-Maria Tuomela on pysynyt miehensä tukena, mutta luottamus on pitänyt rakentaa uudelleen. Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Nuoruuden tarve olla jotain on muuttunut tavoitteeksi hyväksyä itsensä. 20 Valtteri ja Ella-Maria Tuomela Pelaaminen vei luottamuksen Pelaamiselle tuli loppu vasta, kun poliisit veivät Valtteri Tuomelan suoraan pelikoneelta sairaalaan. Hyvä itsetunto auttaa tarttumaan haasteisiin, kohtaamaan vastoinkäymisiä ja tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa
Eikä hän ollut ainoa. TEKSTI KAISA VIITANEN Ohjaaja lasten puolella 6 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Siitä huolimatta jotkut lapset putoavat koko turvaverkon läpi. Mitä toivoisit System Crasherin saavan aikaan. Bennin aggressiivisuuden takana on lohduton äidin kaipuu, mutta hänet nähdään lähinnä turvallisuusriskinä. Tutustuin 11-vuotiaaseen poikaan, joka oli ollut 52 laitoksessa. Elokuvani koskettaa herkkää aihetta, ja monella on tarve keskustella siitä. Onko elokuvallasi ollut vaikutusta lastensuojeluun tai siitä käytävään keskusteluun. Vuoden pimein aika on kuin tehty puhuttelevien elokuvien katsomiseen. Olen todella yllättynyt siitä, miten hyvin elokuva kerää yleisöä Saksassa. Monet alalla työskentelevät traumatisoituneiden lasten hyväksi intohimolla ja koko sydämellään. Miten päätit tehdä elokuvan tästä aiheesta. Kuvasin Saksassa dokumenttiohjelmaa kodittomista naisista, kun tapasin aikuisten asuntolassa 14-vuotiaan, yksin asuvan tytön. Unelmoi vapaasti. Lastensuojelussa työskentelevät ihmiset ovat huojentuneita, ettei elokuva syytä heitä. – Kohtauksessa, jossa elokuvan Benni tuijottaa tyhjyyteen lääkittynä ja sänkyyn sidottuna, meillä oli hänen kanssaan leikki, kuinka kauan hän jaksaa tuijottaa kameraan silmiä räpäyttämättä. Mutta tuskin tämä toive toteutuu. Tulen itse turvallisemmista oloista ja järkytyin nähdessäni, mitä kaikkea osa lapsista joutuu kokemaan. Päähenkilö Bennin kaltaisille lapsille kyllä on palveluja, mutta kaikki päättäjät eivät niistä tiedä. K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Mitä uutta. Ylienerginen tyttö on alkanut käyttäytyä niin rajusti, ettei mikään laitos suostu pitämään häntä muutamaa viikkoa pidempään. Nora Fingscheidt on kerännyt kehuja taiturimaisesta henkilöohjauksesta. Käytit elokuvan tekemiseen lopulta 14 vuotta. Toivon, että ihmisillä olisi enemmän kärsivällisyyttä Bennin kaltaisten lasten kanssa ja lasten omat vanhemmat tajuaisivat, että lapsen väkivalta on avunhuuto. Näitä lapsia nimitettiin system crashereiksi. Unelmamaailmassani näiden lasten vanhemmat näkisivät elokuvani, tajuaisivat toimivansa väärin ja hakisivat apua. Mitä opit saksalaisesta lastensuojelusta. Etukäteen ajattelin, ettei ketään kiinnosta, mutta kävikin päinvastoin. Väkivalta ja pelkohan ovat hyvin lähellä toisiaan. Tunne & Mieli haastatteli talven tärkeimmän elokuvan ohjannutta Nora Fingscheidtiä. Hän oli huostaanotettu lapsi, jolle ei käytöksen takia löytynyt laitospaikkaa. S aksalaisen Nora Fingscheidtin esikoiselokuva System Crasher kertoo yhdeksänvuotiaasta Bennistä (Helena Zengel), josta oma äiti ei pysty huolehtimaan. Saksan tv näyttää heidät yleensä pahiksina, mutta oma kokemukseni heistä on hyvin erilainen. Käytännöllisempi haaveeni on, että lastensuojeluun ohjattaisiin nykyistä enemmän rahaa, jotta sosiaalityöntekijät saisivat tehdä työnsä rauhassa ja keskittyä apua tarvitseviin lapsiin juuri heille sopivan turvan löytämiseksi
Aiemmin kiinnostusta omaa kehoaan kohtaan pidettiin pinnallisena, nyt sen ajatellaan kertovan ajan hermoilla olemisesta ja itsehallinnasta. Lähde: UKK-instituutti toisaalta osalla ne saattavat kadota vuosien aikana. Lähde: Duodecim T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 7. Ohjeet kalenterin tilaamiseen itselle tai lahjaksi löydät tämän lehden takakannesta. Toistuvia kaamosmasennusjaksoja kokee vain noin yksi prosentti. Välineet ovat kehittyneet ja keventyneet hurjasti muinaisista vuosista, eikä tavallisen sunnuntaihiihtelijän tarvitse huolehtia monimutkaisista voiteluasioista. Tehokkain hoito kaamosoreiluun on kirkasvalohoito, jossa ihminen viettää päivittäin puolesta tunnista tuntiin keinovalossa silmät auki. Lähde: Markku Ojanen: Voiko persoonallisuus muuttua (PS-kustannus 2019) VALOA UUTEEN VUOTEEN Vielä ehdit ilahduttaa itseäsi, läheistäsi tai työkaveriasi kauniilla Valon vuosi 2020 -seinäkalenterilla! Tunne & Mieli -lehden tuottamasta kalenterista löytyy valokuvaaja Hanna Koikkalaisen upea kuva jokaiselle kuukaudelle. Hiihtäminen on ihanaa, kun sitä saa tehdä omaan tahtiin – ja suksilla, joissa sekä pito että luisto ovat kunnossa. Iän myötä oireet usein voimistuvat, TERVEYSMANIA K U VA : SH U T TE R ST O C K 10–30 % Liikkuminen on tärkeää myös mielelle, senhän tiedämme kaikki. Onko terveydestä ja hyvinvoinnista kuitenkin tullut jo ideologia, joka korvaa entiset yhteisölliset ideologiat, kysyy Markku Ojanen kirjassaan. prosenttia suomalaisista kokee talvikuukausien aikana lievää kaamosoireilua, kuitenkin ilman varsinaisia masennusoireita. Myös kuntoliikunta ja valoisaan aikaan ulkoilu lievittävät oireita. Lisäksi kalenterissa pohditaan valon vaikutusta mielen hyvinvointiin ja jaetaan kuhunkin vuodenaikaan sopivia hyvän mielen vinkkejä. Hiihtäminen vaikuttaa myönteisesti terveyteen: sen ansioista esimerkiksi riski sairastua sydänja verisuonitauteihin pienenee. Tällaista lievempää kaamosoireilua sanotaan kaamosrasituksesi, ja se ilmenee muun muassa makeannälkänä, lihomisena, väsymyksenä ja liikaunisuutena. Laji sopii myös liikuntaa aloittelevalle, kun vain säätelee vauhtia sopivaksi eikä lähde heti alkuun kovin mäkiseen maastoon. Jos, niin tiedoksi, ettei niillä ole mitään tekemistä hiihtämisen nautinnon kanssa. Lehden kestotilaajat ovat saaneet kalenterin lukijalahjana vuoden viimeisen lehden välissä. SANASELITYS SUKSET ALLE JA STRESSILLE KYYTIÄ Vieläkö mielessäsi kummittelevat kouluaikojen muistot kamalista ja jopa nöyryyttävistä hiihtokilpailuista. Terveysmania on kuitenkin pienen piirin juttu, terveysjuomat, tsemppaavat sovellukset ja omat joogaohjaajat kun eivät ole kaikkien saatavilla. Tehokkainta valohoito on, jos se otetaan aamuisin ennen yhdeksää. Ihmiset, jotka eivät panosta täysillä fyysiseen terveyteensä, herättävät kielteistä huomiota: ajatellaan, että kuntoaan laiminlyövät eivät suoriudu muistakaan hommista parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi ulkona liikkuminen virkistää ja rentouttaa mieltä eli vähentää stressiä
T arvitseeko mies oman kirjansa masennuksesta. Hän hallitsee elämäänsä ja vähän muidenkin elämää, on valmis kilpailemaan menestyksestä ja välttää näyttämästä tunteitaan. Hän kehottaa jokaista miestä pohtimaan esimerkiksi sitä, millaisissa tilanteissa on huomannut toimineensa näiden odotusten mukaisesti – ja mitä siitä on seurannut. Hän on kirjoittanut masennuksesta nimenomaan miehille. Kirjoittaja alleviivaa, ettei ole yhtä ainoaa tapaa toimia, sillä ihmiset ja tilanteet ovat niin erilaisia keskenään. Kyllä, jos Mies ja masennus -kirjan kirjoittajalta Jukka Valkoselta kysytään. Teksti on sujuvaa, ja kirjaa on painavasta aiheesta huolimatta kevyt lukea. Tällaisia mieheen kohdistuvia odotuksia ovat esimerkiksi seuraavat: Mies ei tunteile. Voi olla, Isot pojat eivät itke Hyvän elämän eväitä Perinteisesti miehen on odotettu olevan kestävä. 2 Löydä tarkoitus itsesi ulkopuolelta toimimalla jonkin yhteisen asian puolesta ja kokeilemalla yhteyttä vaikka luontoon, taiteeseen tai toisiin ihmisiin. Valkonen sanoo kärjistävänsä, sillä tarkoitus on herättää keskustelua näistä odotuksista. Mies ei pyydä apua. Huumori on myös yksi kirjassa luetelluista masennuksen itsehoitokeinoista muun muassa liikunnan, luonnossa liikkumisen ja musiikin lisäksi. Kirjoittaja jopa pahoittelee loppupuheessaan ajoittaista huumoriaan, mutta se tulee tarpeeseen. Kirjassa pohditaan, millaisia malleja miehet edelleen saavat miehenä olemiseen ja onko näillä käsityksillä yhteys miehen masennukseen. Kirjasta löytyvät luvut erikseen muun muassa miehen puolisolle, työkaverille ja ystävälle. Lisäksi kirja auttaa miettimään, miten elämästä saisi rakennettua sellaisen, että se tuntuisi hyvältä ja elämisen arvoiselta. Mukana on myös yhdeksän erilaista tarinaa, joissa miehet kertovat omasta masennuksestaan ja siitä selviämisestään. Kirjan voi lukea paitsi mies itse myös hänen läheisensä. Ideana ei ole se, että nämä samat neuvot toimisivat kaikilla muillakin. 3 Ole aktiivinen toimija itseäsi koskevissa asioissa asettamalla realistisia tavoitteita ja tekemällä tietoon perustuvia ja ennakkoluulottomia valintoja. 8 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Jukka Valkonen: Mies ja masennus (Tuuma-kustannus 2019) että pohdinta jäisi ilman kannustusta tekemättä. Ja moni elää edelleen nämä sanat mielessään ja ajattelee, ettei tunteiden näyttäminen ainakaan itkemällä ole miehelle sopivaa. Tässä valossa kirja tulee varmasti tarpeeseen, sillä se rohkaisee lukijaa pohtimaan omaa elämäänsä näiden odotusten keskellä. Miehen tulee hankkia valtaa ja kilpailla toisia vastaan. Moni nyt jo aikuinen mies on kuullut lapsena, ettei isojen poikien kuulu itkeä, jos polveen vähän sattuu. Kyse ei siis ole ohjekirjasta vaan kirjasta, joka kannustaa jokaista miettimään itse omaa tilannettaan ja antaa näkökulmia, joista voi olla apua pohdinnoissa. 1 Käytä kykyjäsi yhteiseksi hyväksi, sillä olemme kaikki yhdessä haavoittuvia ja riippuvaisia toisistamme. Tavoitteena ei ole onnellisuus vaan riittävän hyvä elämä
Ihmiset ovat jumissa omissa elämissään – myös Kristiina itse. Kainulainen pohtii, mikä juuri tässä kirjassa vetoaa ja millaisiin maailmoihin lukukokemus hänet vie. Imuri on Erämajan ensimmäinen romaani, ja siinäkin leikitellään kielellä. Kirjaa lukiessa syntyy myös ajatus: pitäisikö itsekin alkaa kirjoittaa muistiin, millaisia ajatuksia koskettavimpia kirjoja lukiessa syntyy. Lähtökohta ei ehkä kuulosta hauskalta ja keveältä, mutta sen tekee kirjailijan tapa katsoa elämää ja kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, venyttää tilanteita ja liioitella tapahtumia. -kirjaa lukiessa hämmästyy: miten paljon tunteita luontoon ja ympäristöasioihin liittyykään, luopumisen tuskasta suloisenhaikeuteen ja kiitollisuuteen. K U VA : SH U T TE R ST O C K Tekeekö mielesi nauraa ja keventää arkea. Toisaalta sellaistahan se pään sisäinen puhe on: poukkoilua asiasta toiseen ja yllättäviä mielleyhtymiä. Jos hakuteosta muistuttavaa kirjaa ei lue kannesta kanteen, sieltä voi poimia esiin itseä kiinnostavat jaksot ja pohtia, miten niissä kuvatut tunteet vaikuttavat omassa elämässä. Toiset yrittää viihtyä, toiset sietää, toiset yrittää kolmoislutzia, toiset ratkoa yhden tähden ristikon. Anja Erämaja on kirjoittanut aiemmin lastenkirjoja ja proosarunoja. Jos esimerkiksi ilmastoahdistus tuntuu epämääräiseltä möykyltä, sen takana voi huomata olevan ehkä hämmennystä ja häpeää mutta myös halua vaikuttaa. HELINÄ KUJALA Panu Pihkala: Mieli maassa. Viehättävä kirja kertoo kirjailijan ja kirjallisuudentutkijan lempikirjoista ja niiden herättämistä ajatuksista. Mieli maassa. Siru Kainulainen: Elämäni kirjat (Vastapaino 2019) Anja Erämaja: Imuri (WSOY 2019) Ympäristörakkautta vai ilmastoahdistusta. Hulvatonta komiikkaa seuraa esimerkiksi siitä, kun Kristiina lähtee kotikulmilla koiransa kanssa kävelylle, unohtaa kakkapussit kotiin ja yrittää löytää itselleen salaröökipaikkaa, jossa lapsen kaverin vanhempi tai naapuri ei tulisi vastaan. Ainakin ihmiselle, joka on tottunut etsimään vastauksia kovien kansien välistä. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ovat hyödyksi kaikilla elämänalueilla. Välillä sanat ladataan niin vauhdikkaasti, että sisältö meinaa jäädä tykityksen alle. Kristiina elää itsensätyöllistäjän elämää, jossa rahaa ei ole liikaa ja deadline painostaa. Esimerkiksi ympäristörakkaus voi olla hellyyttä, kiintymystä tai elonlempeä eli kaikkeen elollisen kohdistuvaa rakkautta, joka ilmenee vaikkapa pienen lapsen suhtautumisessa maailmaan. Esseissä pohditaan elämää ja kuolemaa välillä hyvin filosofisestikin – ehkä joitain asioita onkin helpointa ja luontevinta käsitellä esimerkiksi runojen kautta. Hauskaa – ja niin totta K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Elämästä lempikirjojen kautta Jos rakastat kirjoja ja lukemista, Siru Kainulaisen Elämäni kirjat on sinulle tehty. Kotona hän katselee alholisoitunutta miestä ja yrittää tsempata teiniä liikkeelle. Parhaassa tapauksessa luetuista kirjoista ja niiden herättämistä pohdinnoista syntyy kokonainen lukijaelämäkerta. Jos olet mieltynyt äänikirjoihin, niin tämä kirja toimii hienosti myös kuunneltuna. Taidokas kirjailija nimittäin lukee sen itse ja vetää kuuntelijan mukanaan Kristiinan pään sisään. Teoksen kirjoittaja Panu Pihkala erittelee näitä tunteita analyyttisesti ja luovasti, jättämättä huomioimatta yhtäkään tunteiden osa-aluetta. (Kirjapaja 2019) T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 9. Silloin kannattaa lukea Anja Erämajan Imuri, joka vie keskelle Kristiinan arkea ja sisäistä monologia. Kirjoittaja kertoo lukemastaan myös henkilökohtaisella tasolla ja avaa omia ajatuksiaan eri elämänvaiheissaan
TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT PAULA VIRTA 10 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Kanssakulkija J U S S I N I K K I L Ä ”Olen opetellut sietämään elämän hetkellisyyttä” Kun synkät ajatukset valtaavat Jussi Nikkilän mielen, hän irrottautuu niistä uppoutumalla tarinoihin tai ottamalla vartin aikalisän. Nuoruuden tarve ”olla jotain” on muuttunut tavoitteeksi hyväksyä oma itsensä
T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 11
Nikkilän perhe K A N S S A K U L K I J A J U S S I N I K K I L Ä 12 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Nikkilän tavoin kirjan päähenkilö Viktor alkaa ajatella kuolemaa ja katoamista jo varhain. Siinä hetkessä Viktorin elämä muuttuu. Kaikki lapset pelkäävät niitä joskus, mutta hänelle ajatus kaiken hetkellisyydestä ja häviämisestä jäi vahvasti mieleen läheisen ihmisen menehdyttyä. Nikkilän romaanissakin päähenkilön isä kehottaa poikaansa pitämään kaksisuuntaisen mielialahäiriön salaisuutena. Että on samantekevää, tekeekö hän mitään, kun se kaikki olisi joka tapauksessa pian ohi. Vähän niin kuin puussa vuosirenkaat: kun puuta on jossain kohtaa viilletty puukolla tai hakattu kirveellä, vauriot näkyvät myöhemminkin. – Nuorempien asenteet ovat sallivampia. – Ehkä molemmista. He kysyvät, tietääkö hän, mitä tapahtuu, kun hänen vanhempansa kuolevat tai kun hän itse kuolee. Alttius melankoliaan ja masennukseen ei tarkoita sitä, etteikö hän osaisi myös nauttia elämästä ja olla iloinen. Ne eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita, eikä masennus ole hänelle mikään surupuku, joka laitetaan päälle ja otetaan pois. Se on ollut minulle oikeastaan koko elämän jatkuva tila, samoin kuin ajatus, miten siitä pääsisi irti, Nikkilä sanoo ja toteaa hyväksymisen helpottuneen iän myötä. Hän sanoo huomanneensa, että erilaiset mielenterveyteen liittyvät diagnoosit ovat jo lähes arkipäivää – jopa niin, ettei läheisen masennukseen aina edes kiinnitä huomiota, kun se on niin tavallista. Toisaalta hän uskoo, että kyseessä on myös sukupolviasia. – Välillä kun leikin lasteni kanssa, jään jumiin siihen ajatukseen, että jonain päivänä hekin kuolevat. Tarinan alussa kaksi Jehovan todistajaa pysäyttävät kadulla alakouluikäisen Viktorin. Mutta ehkä juuri siksi juuri tässä olevia hetkiä osaa rakastaa entistä enemmän. Nikkilä ajattelee, että jotkut ovat ehkä herkempiä mielen voimakkaille aallokoille kuin toiset. Päähenkilön päänsisäisessä maailmassa on paljon alakuloa, turtumusta, arvottomuuden ja huonommuuden tunnetta sekä itsekunnioituksen puutetta. Eikä Nikkiläkään halunnut tarinassa korostaa ja kuvata diagnooseja tarkasti, vaan kertoa enemmän yleisinhimillisellä tasolla, millaista maailmantuska voi olla. Jos lähtee reippaasti yli viisikymppisten yritysjohtajien maailmaan, en usko, että siellä juurikaan puhutaan masennuksesta. KIUSATUKSI TULEMINEN JÄTTI JÄLKIÄ Kun Jussi Nikkilä oli ala-asteella, häntä kiusattiin pyöreän ulkomuotonsa takia. Nikkilä korostaa, ettei halua surkutella. Ajatuksiaan kuoleman ja muutoksen väistämättömyydestä Nikkilä on ammentanut myös syksyllä ilmestyneeseen esikoisromaaniinsa Näyttelijä. Hän vertaa tilannetta alkoholiin: kaksi lasia on ihan ok, mutta useampi yleensä ei. Liian pitkälle menevä ajattelu voi viedä värit kaikesta, ja silloin myös masennus voi saada vallan. Aika saattaa mennä sellaisina harppauksina, että se on karmivaa. E lämän katoavaisuus ja kuolema alkoivat vaivata Jussi Nikkilää jo lapsena. Hän sanoo, että olisi outoa kirjoittaa masentuneen mielenlaadusta, jos itsellä ei olisi kokemusta aiheesta. – Jään helposti jumiin ajatukseen, miten hyväksyä kuolema, hetkien häviäminen ja muutos. Masentuneen ihmisen mielenliikkeiden todentuntuisen kuvaamisen taustalla ovat Nikkilän omat kokemukset masennuksesta. Monet konkreettiset yksityiskohdat, kuten näyttelijän ammatti ja sen tuomat haasteet, lapsuuden maisemat Itä-Helsingissä ja Moskovassa sekä tietyt tapahtumat ihmissuhteissa, elämässä ja ajatuksissa, ovat peräisin omista kokemuksista. OMA KOKEMUS AUTTOI KIRJOITTAMAAN Vaikka Näyttelijä-romaanissa ja Jussi Nikkilän omassa elämässä on paljon yhtäläisyyksiä, hän sanoo teoksen olevan vain paikoitellen autofiktiivinen. Ja niitä molempia pitää pystyä valjastamaan siten, että olisi positiivisella tavalla ankara itselleen: osaisi elää sen kanssa, mitä nyt on, eikä päästäisi jatkuvaa ajatusten avaruutta koko ajan kummittelemaan. Mutta osa tarinasta on kokonaan fiktiota ja osa kärjistettyä todellisuutta. Samat teemat mietityttävät ja vaivaavat Nikkilää edelleen 37-vuotiaana. Toisinaan jos hän päästää ajatukset liian pitkälle, ne muuttuvat liian surullisiksi. – Minulla on aina ollut taipumusta masennukseen, ei siitä pääse yli. Lapsena ja nuorena en kuitenkaan osannut sanallistaa masentuneita ajatuksiani. Elämässä joutuu kohtaamaan ikäviäkin asioita, joista jotkin jättävät syvemmän jäljen. ILO JA ALAKULO EIVÄT SULJE POIS TOISIAAN Nikkilä sanoo ammentaneensa tarinaan myös sitä, mitä on lähipiirissään nähnyt ja kuullut. Hän pohtii, johtuuko maailmantuskan keventyminen ja elämän katoavaisuuden sietäminen vanhenemisen tuomasta kovettumisesta maailmaa kohtaan vai oppimisesta ja siitä, että hyväksyy itsensä aiempaa armollisemmin. Hän ei enää pääse eroon ajatuksesta, että kaikki katoaa. Elämä vain on ristiriitaista
Jussi Nikkilä y Syntynyt 1982 Lahdessa, viettänyt lapsuutensa Moskovassa ja Herttoniemessä Helsingissä. y Valmistui 2008 teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta. y Asuu perheensä kanssa Helsingin Töölössä. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 13. Opiskeli Shakespearea London Academy of Music and Dramatic Art -oppilaitoksessa 2013. Perheeseen kuuluvat puoliso, näyttelijä Elena Leeve, sekä 3ja 5-vuotiaat lapset. Esikoiskirjan kirjoittaminen oli Jussi Nikkilälle henkilökohtai sesti tärkeä projekti – tuotos, joka oli vain tehtävä. y Esikoisromaani Näyttelijä (Tammi) ilmestyi syksyllä 2019. y Näyttelijä, ohjaaja ja kirjailija. Lisäksi näytellyt Q-teatterissa, KOM-teatterissa, KokoTeatterissa ja Kansallisteatterissa sekä ohjannut lukuisia näytelmiä. y Näytellyt muun muassa elokuvissa Tyttö sinä olet tähti, Ganes, Pussikaljaelokuva sekä Jättiläinen
Hän uskoo, että koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, monen syömisen ja kehonkuvan häiriön juuri löytyy mielestä. Näyttelijöiden maailmassa vertailu, kuka on valittu mihinkin rooliin, on välillä kovaa. Nikkilä arvelee, että vaikka hän kokee lapsuudenkotinsa todella hyväksi, jotain turvattomuutta hän yritti liiallisella syömisellä korjata. Juurella Nikkilä tarkoittaa sitä, mikä on oman itsen, mielen, kehon ja maailman suhde. Koulukiusaaminen ei ollut pahinta laatua, mutta lihapulla-kommentit tulivat tutuiksi ja kiusaaminen jätti tunteen, että jotain omassa olemisessa on vinossa. Ja vaikka hän myöhemmin kasvoi pituutta ja hoikistui, hänelle jäi tunne, että lihomista pitää varoa. – Siitä tulee ahdistava pingpong-ottelu, joka vaikuttaa ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen ja kaikkeen, mikä on ihmisenä olemisessa ja elämässä oleellista. Edelleen aikuisenakin Nikkilä saattaa ajatella, että hankalaan oloon löytyy lohdutus ruuasta. EI KANNATA YRITTÄÄ OLLA JOTAIN, MITÄ EI OLE Yläasteella, jossa Nikkilää edelleen kiusattiin, hänelle heräsi valtava tarve olla jotain, tulla joksikin. Nikkilä kokee koko vuosikymmenen kaksikymppisestä kolmekymppiseksi olleen poukkoilevaa ja haastavaa Jussi Nikkilä on tehnyt uransa aikana isoja rooleja ja ohjaustöitä, mutta myös joulupukkikeikkoja. Hän kaipasi tunnustusta, mutta ei uskaltanut sanoa sitä ääneen. Siellä hän jostain syystä alkoi syödä paljon ja lihoi. Sama arvostetuksi ja nähdyksi tulemisen tarve ja sen aiheuttama levottomuus jatkuivat kolmekymppiseksi saakka. Kun tähän suhteeseen ja omaan mieleen tulee jokin häiriö, se menee kehoon, josta se taas heijastuu takaisin mieleen. K A N S S A K U L K I J A J U S S I N I K K I L Ä asui ennen peruskoulun alkua neljä vuotta Moskovassa. Hän sanoo kuitenkin viime vuosina rentoutuneensa asian kanssa ja tietoisestikin alkaneensa ajatella ja hyväksyä, että kroppa muuttuu vuosien varrella. Ristiveto nöyryyden ja kunnianhimon välillä oli suuri. 14 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9
Nyt neljääkymmentä lähestyessään hän ei enää yritä ”olla jotain” samalla tavalla kuin nuorempana. Yleensä ihmiset eivät edes odota mitään, vaan itse yrittää täyttää jotain, mitä ei ole edes olemassa. Sen sijaan hän antaa itselleen vartin aikalisän: sanoo moikka ja poistuu paikalta. – Pyrin mahdollisimman paljon siihen, etten yrittäisi olla jotain, täyttää jotain tai näyttää joltain, mitä en ole. Tavallaan oli vielä aika lapsi, mutta kuitenkin oli tehtävä aikuisen valintoja. – Hyvin kerrotun tarinan voima on valtava. Pyrin mahdollisimman paljon siihen, etten yrittäisi olla jotain, täyttää jotain tai näyttää joltain, mitä en ole. – Siinä saattaa mennä pahasti pieleen. LYHYT IRTIOTTO VIE ULOS SYNKKYYDESTÄ Ylläpitääkseen mielen tasapainoa Nikkilälle on tärkeää nukkua paljon. Hänelle on äärimmäisen tärkeää, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi puhua kaikista mielenliikkeistään suoraan ja sensuroimatta. Se auttaa häntä jaksamaan. On jännää ja samalla myös järkyttävää, miten oma katse voi nopeasti muuttua. Jos synkkyys iskee päälle, kaikki tuntuu olevan itseä vastaan: Miksi tuo bussikuski katsoo noin. Myös liikunta, perusjuttu, on olennainen osa hyvinvointia. Että hitsi, tämä ei ole käsitettävää, vaan tässä elämänkertaelokuvassani on nyt todella huono juoni. Välillä on hyvä olla analysoimatta ja antaa vain olla. Se myös paransi suhdettani omiin vanhempiini ja antoi ymmärrystä heitä kohtaan. Nikkilällä ja hänen puolisollaan on 3ja 5-vuotiaat lapset, ja hän kokee, että moni asia helpottui vanhemmaksi tulemisen myötä. kasvuaikaa, jolloin mieli oli vähän väliä kaaoksessa. Kun ahdistaa, voi odottaa sen kriittisen vartin ja nähdä muutoksen, kun negatiivinen voi muuttua positiiviseksi. Rakkaus, jota omia lapsiaan kohtaan tuntee, on mieletöntä. Jussi Nikkilälle itselleen kaaoksen ja maailman loputtomien virikkeiden määrän sietäminen on jokapäiväistä harjoittelua. – Se elämän perusdilemma, miksi olla, on saanut selkeän vastauksen lapsista. TARINOILLA ON VALTAVA VOIMA Näyttelijä-romaanissa päähenkilö hiljentää päänsisäistä kaaostaan, turtumustaan ja vaikeita kysymyksiä välillä vahingollisillakin tavoilla, kuten lääkkeillä ja alkoholilla. Se on ihmistä eheyttävää, ainakin minulle. Silloin täytyy antaa itselleen aikaa irtautua tilanteesta. Joskus Nikkilä yrittää tietoisesti vaikuttaa siihen aivokemioiden kautta – toisin sanoin syömällä sokerisen pullan tai ottamalla yhden Fernet Brancan. Tai noudattamalla isoäitinsä kikkaa: hengitä kymmenen kertaa nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Ja se on hävitty peli, josta jää vain tyhjää käteen, hän sanoo ja huomauttaa, että vaikka odotuksia jollakulla olisikin, niitä ei silti ole pakko täyttää. Jos eteen tulee konflikteja tai erimielisyyksiä, hän ei ala selvittää tilannetta heti. Silloin saan kurkistuksen toiseen maailmaan ja unohdan itseni hyvällä tavalla. Myös läheiset ystävät tuovat Nikkilän elämään vakautta. Nikkilä on kehitellyt työkaluja myös siihen, kuinka selvitä haastavista tilanteista työssään ohjaajana teatterissa. Hän sanoo egoismin olevan pirullinen mielen aave. Se toimii aina. Ja kun Nikkilän mielen valtaavat synkät ajatukset tai arvottomuuden sekä – Nikkilän sanoin – pikkumaiset omaan egoon liittyvät tunteet, hän irtaantuu niistä parhaiten tarttumalla johonkin ulkopuoliseen tarinaan: romaaniin tai esimerkiksi Bob Dylanin musiikkiin. Nikkilä tunnistaa, että tällainen tilanne on hyvä mittari sille, että hänellä ei ehkä ole nyt paras hetki elämässä. Hän sanoo, että koska hänellä ei ole elämän hahmottamiseen ja ymmärtämiseen esimerkiksi uskonnon kaltaisia vankkoja rakenteita ja kaavoja, yksi tärkeä jäsennyskeino on kirjoittaminen. Nikkilä sanoo miettineensä paljon, kannattaako omasta elämästään yrittää rakentaa jotain selkeää lineaarista ja johdonmukaista narratiivia. Sekä ammatillisesti että omaan identiteettiini liittyen. Ja että kaikki ne, joiden kanssa olin joutumassa konfliktiin, ovat ihmisiä. – Kun vartin ajan kuljen ulkona kaupungilla, muistan, että ai niin, täällä on tämä Helsinki ja muukin maailma ja elämä. ÄLÄ KIRJOITA ELÄMÄLLESI HUONOA JUONTA Vaikka Jussi Nikkilä yhä ajoittain painii mielen kaaoksen ja synkkien ajatusten maailmassa, hänen elämässään tapahtui perustavanlaatuinen muutos parempaan, kun hän 32-vuotiaana tuli isäksi. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 15. Miksi tuo vastaantulija ei väistä. Pitkän juoksulenkin jälkeen Nikkilä saattaa olla koko päivän ekstaasissa, kun veri virtaa kehossa ja mieli on kirkastunut. Että ensin olet jotain mieltä ja vannot jonkin nimeen ja kahden tunnin päästä voit olla ihan eri mieltä
Läheistensä suojelemiseksi hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään. Niin kävi myös nelikymppiselle Marille. 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Kun ongelma tulee ilmi työpaikalla, riippuvuus on todennäköisesti ohjannut elämää jo pitkään. Suurin osa alkoholisteista on työssä käyviä ihmisiä. Hän osallistui työnsä kautta usein erilaisiin tapahtumiin, kuten cocktailtilaisuuksiin ja illanistujaisiin, joissa meno yltyi välillä turhankin vauhdikkaaksi. KIELTOMEKANISMI ON VAHVA Marin tavoin moni alkoholisti sinnittelee työelämässä, vaikka juominen alkaa jo hallita elämää. Saatoin juoda hillitysti työtilaisuudessa tai illanvietossa ystävien kanssa ja lähteä muita aikaisemmin kotiin. K un jää kotiin etätöihin ja paiskii hommia oikein tehokkaasti, suorituksen voi palkita siiderillä jo iltapäivällä. – Vähitellen juomiseni siirtyi kotiin, koska aloin pelätä, että nolaan itseni jossain työtilanteessa. Marin juominen alkoi lisääntyä noin viisitoista vuotta sitten. Hän on hyvin koulutettu, urallaan menestynyt nainen. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVITUS MARIA VILJA ”Ajattelin ottavani vain pari lasia viiniä” Morkkiksen jälkeen saattoi tulla viikkojen tai jopa kuukausienkin kuiva kausi, kunnes sama toistui. Ja kun iltapäivän viimeisetkin työpuhelut on hoidettu, pääsee avaamaan viinipullon. Alkoholiriippuvuuden lonkerot luikertelivat Marin elämään vähitellen vuosien kuluessa. Siellä jatkoin juomista ja olin lopulta ympäripäissäni, Mari kertoo
– Alkoholisteista 80 prosenttia on työssä käyviä ihmisiä. Tyypillistä onkin, että kun alkoholiongelma paljastuu työpaikalla, lähipiiri on kärsinyt juomisesta jo vuosia. Häneltä juominen vei ensin silloisen avioliiton ja nosti tien pystyyn työelämässä vasta vuosia myöhemmin. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 17. Jos puoliso huomauttaa juomisesta, alkoholisti voi puolustautua muistuttamalla, kuinka paljon hän tuo perheeseen rahaa, Muukkonen toteaa. – Sairauteen kuuluu erittäin vahva kieltomekanismi. – Samalla sohvalla voivat istua vierekkäin alkoholismiin sairastunut ylilääkäri ja narkomaani, joka on rahoittanut päihteiden käyttöään itsensä myymisellä. Muukkonen tietää, mistä puhuu, sillä hän on itsekin raitistunut alkoholisti. Hän kertoo päihdehoitokeskuksen potilaiden olevan läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta elinkeinoelämän huipulta toisen polven syrjäytyneisiin. Heistä moni saattaa olla kovakin tekemään töitä, koska se antaa itselle ikään kuin oikeutuksen juoda: niin kauan kun kykenen työhön, kaikki on hyvin, sanoo päihdehoitokeskus Kantamon johtava päihdeterapeutti Mika Muukkonen
18 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Viisi Kela-korvattua käyntiä vastaanotollani ei vielä riitä mihinkään, mutta jos sitä kautta ihminen jollain tavalla tunnistaa tilanteensa ja motivoituu hoitoon, ollaan ison prosessin alussa. – Minulla oli täysin hukassa se, milloin työaika loppuu ja vapaa-aika alkaa, ja uuvutin lopulta itseni. Suomessa se tarkoittaa sitä, että kymmenen vuoden rankan dokaamisen jälkeen asia otetaan hyvin varovasti puheeksi töissä, Lausvaara sanoo. On myös niitä, jotka ovat hakeutuneet hoitoon omasta aloitteestaan, koska eivät enää jaksa jatkaa entiseen tapaan. Hoidin esimerkiksi työasioita kännissä. Muun muassa suurissa kansainvälisissä yrityksissä työskennellyt Mari kertoo aina olleensa omistautunut työlleen. Lääkkeisiin hän ei kuitenkaan koskenut. Alkoholistinen juominen on pitkän päälle todella raskasta, Mika Muukkonen toteaa. Hänellä on aviomies, ei lapsia. Usein hoitoon lähtemistä edeltää jokin pohjakosketus, viimeinen niitti, joka pakottaa muutokseen. Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat selvittäneet alkoholinkäytön yhteyttä mielenterveyden häiriöistä aiheutuviin sairauspoissaoloihin. Sen jälkeen heidän elämänsä on hyvin samankaltaista, vain aikajana vaihtelee. MONTA TIETÄ RIIPPUVUUTEEN Luisuminen alkoholin ongelmakäyttöön voi olla vaarana silloin, jos kuormitukseen hakee toistuvasti lievitystä alkoholista. – Paljon puhutaan varhaisen välittämisen mallista. Mari nimittää itseään tuurijuopoksi, koska hän saattoi olla viikkoja tai kuukausia juomatta. – Kun motivaatio on ulkoinen, hoidon tehtävänä on kääntää se sisäiseksi. – Kadotin moraalini enkä pystynyt enää kontrolloimaan tilanteita. Opettelin jopa migreenilääkkeiden nimetkin, jotta osaan kysyttäessä kertoa, mitä niistä käytän. Juominen jäi pimentoon myös työpaikalla. Huolta ei otettu vakavasti: Mari sai mielialalääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden reseptin ja kehotuksen etsiä muunlaisia tapoja rentoutua. – Terveydenhuollossa hoidetaan masennusta, ahdistusta, paniikkihäiriötä ja unettomuutta, mutta kukaan ei huomaa, että henkilö juo aivan älyttömästi. – Ongelmani oli se, että olin menestyvä, työssä käyvä nuori ihminen, joka hoiti itsensä ja ulkonäkönsä. En koskaan etukäteen ajatellut humaltuvani, vaan olin mielestäni se fiksu ihminen, joka ottaa rentoutuakseen vain pari lasia viiniä. Alkoholiriippuvaisilla oli kaksi kertaa enemmän yli kymmenen päivän sairauspoissaoloja kuin vähän alkoholia käyttävillä. Näitä kulisseja ylläpitämällä hämäsin itseänikin. Jos rasitteena on lisäksi perinnöllinen alttius sairastua päihderiippuvuuteen, liikutaan vaarallisilla vesillä. ULKOINEN MOTIVAATIO SISÄISEKSI Kantamon potilaista suurin osa on hakeutunut hoitoon ulkoisen motivaation ajamina, kuten työpaikalta tehdyn hoitoonohjauksen seurauksena tai puolison vaatimuksesta. Hän johti aiemmin päihdekuntoutuskeskus Kalliolan klinikkaa ja työskentelee nykyisin kolmella yksityisellä työterveysasemalla. Jo vuosien ajan Marilla oli ollut selitys valmiina, jos krapula esti töihin lähdön. Marille pohjakosketuksia tuli useita, kun ongelma paheni ja kulissit alkoivat romahdella. Urheilin ja kävin säännöllisesti kampaajalla ja kauneushoidoissa. Myös Marin suvussa on alkoholismia, joka on varjostanut hänen lapsuuttaan. Päihdesosiaalityöntekijä Jyrki Lausvaaran mukaan työpaikoilla ollaan tässä asiassa silti aivan liian arkoja. Oireet ovat todellisia, mutta niitä ylläpitää päihde, ja siksi paha olo vain voimistuu, hän kuvailee. Jollekulle tällainen piste voi olla esimerkiksi eläkkeelle jääminen, koska silloin juomiselle tulee aikaa. VARHAINEN PUUTTUMINEN HUKASSA Osalla työpaikoista on päihdeohjelma, joka antaa ohjeet varhaiseen puuttumiseen esimerkiksi silloin, jos työntekijän käytös on muuttunut vetäytyväksi tai hänelle kertyy paljon poissaoloja. Suurkuluttajillakin vastaavia poissaoloja oli puolitoista kertaa enemmän kuin vähän juovilla. – Olen hämmästellyt sitä, miten huonossa hapessa osa ihmisistä tekee todella vaativia töitä. Lausvaara uskookin, että osa mielenterveyssyistä aiheutuvasta työkyvyttömyydestä johtuu pohjimmiltaan päihdeongelmista. Mika Muukkonen sanoo ihmisten kulkevan hyvin erilaisia polkuja siihen pisteeseen, jossa päihderiippuvuus syntyy. – Työkaverini uskoivat lähes 20 vuotta, että sairastan migreeniä, jota minulla ei oikeasti ollut. Silti oma alkoholinkäyttö huoletti, ja hän kävi asian vuoksi ensimmäistä kertaa lääkärissä jo noin kahdeksan vuotta sitten
3 Käytätkö alkoholia keinona lievittää krapulaasi. – Hoitoon mentyäni koin valtavaa helpotusta, kun sain tietoa tästä sairaudesta ja ympärillä oli ihmisiä, jotka tunsivat samoin kuin minä. Alkoholin kokonaiskulutus väheni vuosina 2007–2017, mutta viime vuonna vähenevä trendi pysähtyi. Jos vastaat myönteisesti vähintään kahteen kysymykseen, alkoholinkäytöstä on syytä huolestua. Hän toivoo tarinansa auttavan muita päihteiden käytön kanssa kipuilevia hakeutumaan ajoissa hoitoon. Samalla koin syvää häpeää siitä, että en pysty saamaan juomistani kuriin. 4 Tunnetko syyllisyyttä alkoholinkäytöstäsi. Ehkäisevän päihdetyön järjestön EHYTin muutaman vuoden takaisen kyselytutkimuksen mukaan joka toisella suomalaisella oli kokemusta ainakin yhdestä työkaverista, joka juo liikaa. Hänestä tuntui myös huojentavalta huomata, että potilastovereissa oli fiksuja ja elämässään hyvin pärjänneitä ihmisiä, jotka olivat painineet samanlaisen ongelman kanssa kuin hän. Samassa yhteydessä hän lopetti salailun ja kertoi ongelmastaan työpaikalla. Siinä alkoholismi ymmärretään krooniseksi sairaudeksi, josta toipumiseksi on oltava pysyvästi raitis. NÄIN TYÖSSÄ KÄYVÄT JUOVAT Noin 90 prosenttia työssä käyvistä suomalaisista käyttää alkoholia, ja suurimmalla osalla käyttö on kohtuullista. TAKAISIN OMAKSI ITSEKSI Mari kokee raittiuden tuoneen elämään tasapainon ja palauttaneen hänet omaksi itsekseen. Hän hakeutui itse hoitoon Kantamon päihdehoitokeskukseen, koska oli täysin väsynyt tilanteeseensa. Minä en menettänyt mitään ulkoista, mutta monia vuosia sisäisestä elämästäni. En ollutkaan selkärangaton, onneton tapaus, joka ei pysty ryhdistymään, Mari kertoo. Edelleen jotkut hänen ystävistään eivät ole uskoa hänen sairastuneen, koska “sinähän hoidat kaikki asiat niin hyvin”. Kantamon hoito perustuu Minnesota-malliin. Myös mielenterveys alkoi järkkyä. Tässä vaiheessa puoliso totesi Marin olevan alkoholisti, mutta Mari itse epäili sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. – Se oli ihan maanisdepressiivistä toimintaa. 1 Oletko yrittänyt vähentää alkoholinkäyttöäsi ja epäonnistunut siinä. Olo on vapautunut, mikä heijastuu elämään kokonaisvaltaisesti unenlaadusta lähtien. Kun alkoholi ei enää pyöritä minua, olen alkanut löytää rajoja elämääni. Kuukauden mittaista perushoitoa seuraa 11 kuukauden avohoitojakso, johon kuuluvat viikoittaiset käynnit vertaistukiryhmässä. Juomatapoja sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna sekä toimihenkilöistä että työntekijöistä noin joka neljäs juo itsensä humalaan usein. Välillä touhusin kauheasti, ja välillä itkin sängyssä ja join kaksin käsin viiniä. Mika Muukkosen mukaan koko hoidon läpikäyneistä yli 90 prosenttia raitistuu. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat (THL 2018) ja www.ehyt.fi Milloin on syytä huoleen. Mari saattoi olla pari päivää supertehokas sekä työssä että kotona, minkä jälkeen tulivat romahdus, itku, alakulo ja muutaman päivän juomisputki. Jos pohdit omaa mahdollista alkoholiriippuvuuttasi, kysy itseltäsi nämä kysymykset. Ja saanut arkeeni paljon lisää tunteja. Lakkasin osallistumasta koulutuspäiviin ja ulkomaan työmatkoille, koska pelkäsin mokaavani ja menettäväni työpaikkani. – En ole aloittanut uusia harrastuksia tai alkanut juosta maratoneja, vaan laatu löytyy enemmänkin korvien välistä. – Helposti kuvitellaan, että alkoholisti on ihminen, joka on juonut työnsä, perheensä ja talonsa. Lähteet: Duodecim T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 19. Lähde: Näin Suomi juo. 2 Onko läheisesi tai tuttavasi ilmaissut huolensa tai ärtymyksensä alkoholinkäytöstäsi. IRTI SALAILUSTA JA HÄPEÄSTÄ Marin raitistumisesta on kulunut nyt reilu vuosi. Ulkoiset merkit eivät kerro sitä, onko ihminen alkoholisti vai ei
Olemme rakentaneet luottamusta uudelleen 20 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. V A L T T E R I T U O M E L A J A E L L A M A R I A T U O M E L A Kanssakulkija Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkija jutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan