Yhteishaastattelu: Erosta huolimatta Tanja ja Harri luottavat toisiinsa vanhempina ja ystävinä LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ERILAISIA PERHEITÄ, MONENLAISIA ELÄMIÄ 6 / 2 1 8 MINUN ARKENI Kissalauma rytmittää Kaija-Leenan päiviä INTOHIMONI Oskari muotoilee arjen sattumukset isäblogiin TYÖHYVINVOINTI Läheisen sairastuminen käänsi Mirvan uran suunnan Lapset asettivat rajat MARJA HINTIKKA
Saatte myös keinoja keskustella lapsen kanssa vanhemman sairaudesta. Entä jos puolisoa ei ole. KE 13.3. TO 14.3. Monimuotoista tukea mielenterveysasiakkaille KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY Monimuotoista tukea mielenterveysasiakkaille KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY Monimuotoista tukea mielenterveysasiakkaille KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen avoin ja tasavertainen yhteisö, jossa tuetaan omannäköiseen hyvään elämään. KE 27.3. Tapaatte toisia, samassa tilanteessa olevia vanhempia, ja voitte vaihtaa kokemuksia. Se sisältää ohjelmassa mainitut ateriat ja kahvit. Kuntoutujien yhteinen työskentely klo 9–14 Kaikille yhteinen ilta klo 17–19 Kaikille yhteinen päätöspäivä Puolisoiden oma ryhmä klo 17–19 Kaikille yhteinen aloitus klo 17–20 Kumppanuusyhdistys Artteli, Salhojankatu 42, Tampere Varalan urheiluopisto. Hyvä arki -kurssilla saatte apua ja käytännön neuvoja arkeenne, tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen ja tietoa lasta suojaavista tekijöistä. Miten jaksan vanhempana tukea lapseni kasvua ja kehitystä. mtkl.fi . Meidän arki, hyvä arki PERHEKURSSI TAMPEREELLA 12.3. MA 15.4. mennessä https://kurssikalenteri. MA 8.4. Päätöspäivänä myös lounas ja iltapäiväkahvit. Matkakulut korvataan edullisimman kulkuneuvon mukaan.. TO 14.3. Koska usein puolison jaksaminen on myös koetuksella, kurssilla ei unohdeta heitäkään. krs. Miten voisimme puolisoina tukea toinen toisiamme. KE 27.3. Finfami Pirkanmaa, Hämeenkatu 25 A, 6. Heille on oma ohjattu vertaistukiryhmänsä. Miten sairauteni vaikuttaa puolisoon. alkaen Ta m p e r e TI 12.3. TI 26.3. LA 27.4. Kurssilla pohditaan lisäksi perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistamista ja tuiki tärkeiden turvaverkostojen rakentamista. / Päivisin on tarjolla lounas ja iltapäiväkahvit. Ryhmään voi hakea myös yhden vanhemman perhe. Askarruttaako, miten sairaus vaikuttaa lapseen ja miten puhua siitä lapsen kanssa. MA 1.4. LISÄTIETOJA: kuntoutussuunnittelijat Outi Ståhlberg, 050 375 9199, outi.stahlberg@mtkl.fi Merja Smahl, 046 851 2284, merja.smahl@mtkl.fi Tampereen seudulla asuville lapsiperheille, joista ainakin toinen vanhemmista on psyykkisen sairauden vuoksi pois työelämästä tai opinnoista. Yhteisiin iltatapahtumiin lapset ovat tervetulleita ja heille on omaa ohjelmaa ja hoito. Kurssi on osallistujille maksuton. Kuntoutujien yhteinen työskentely klo 9–14 Kaikille yhteinen ilta klo 17–20 TO 28.3. 35 vuotta vertaisvoimaa www.mielenterveyshelmi.fi www.facebook.com/helmiry O vatko perheenne voimavarat vähissä. Laita hakemus 8.2. Ohjelmassa yhteistä kivaa tekemistä koko perheelle. Iltatapaamisissa pientä iltapalaa
Harri Nyströmin ja hänen entisen puolisonsa Tanjan yhteinen haastattelu alkaa sivulta 22. 1 2 3 Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. SAARA AUTERE VALOKUVAAJA Yhteiskuva ex-puolisoista ei ole se tyypillisin kuvauspyyntö. Kuvaan asettuminen ei käynyt yhtä luontevasti kuin ennen, mutta ei siinäkään ollut mitään hammasten kiristelyä. Se näkyy mielestäni mukavasti myös lopputuloksessa. Vaikka tiesin heidän tarinansa entuudestaan, oli tärkeää, että he saivat kumpikin kertoa siitä nyt omat versionsa ja omin sanoin. Se on siis mahdollista – uskokaa pois! HARRI NYSTRÖM HAASTATELTAVA Tutulle toimittajalle haastattelun antaminen olisi voinut olla vaikeaa, jos olisin halunnut peitellä jotain. Vaikka vilinää piisasi, annettiin meille pyytämättä kuvausrauha. Tämän lehden tekijät K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 H ei ni Le hv äs la ih o 1 MARIA VILJA kuvittaja SATU VÄISÄNEN toimittaja ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja MARJAANA TUNTURI toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja ROY ROOS valokuvaaja MIRJA AARNIO toimittaja SAARA AUTERE valokuvaaja AINO HEIKKONEN tuottaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja ATTE KALKE ulkoasu ANNINA MANNILA valokuvaaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 3. Kuvat otettiin kodissani, ja paikalla olivat lapset ja uuden puolisoni vanhemmat, mutta eivät he siinä yleisönä olleet. Haastattelujen jälkeen olin liikuttunut siitä, miten upeasti he ovat onnistuneet eron jälkeisessä yhteisvanhemmuudessa sekä ystävyyden ja kunnioituksen säilyttämisessä. MIRJA AARNIO TOIMITTAJA Tunnen juttuni haastateltavat Tanjan ja Harrin henkilökohtaisesti, ja siksi jutun tekeminen heistä eronneina puolisoina oli sekä erityisen hauskaa että haastavaa. Kuvaustilanteessa huomasi, että olemme Tanjan kanssa olleet erossa jo useamman vuoden. Ennen kaikkea Tanjan ja Harrin kuvaamisesta jäi kuitenkin mieleeni se, että kuvauspaikalla oli tupa täynnä väkeä, kuten appivanhempia, lapsia ja kaksi kissanpentua. Tuttuja haastatellessa on pysyttävä työroolissa, jotta keskittyminen pysyy jutussa ja näkökulmassa. Mulla ei kuitenkaan ollut mitään sellaista, jota en olisi halunnut Mirjan tai muiden kuulevan. Eroon ei liity mitään hävettävää tai ujosteltavaa
Marja Hintikka, s. Mäkin voin olla ihminen ja sanoa lapsille, että äiti on nyt väsynyt tai äitiä harmittaa tai suututtaa. 14 S I S Ä L L Y S 6 / 2 1 8
Kolme lasta myöhemmin hän puhuu lapsiperheiden asioista muun muassa ministeriön työryhmässä – ja katsoo itseään välillä epäuskoisena. Arjessa tärkeintä perhesuhteissa on kuitenkin tunneside ja elämänvaihe: jollekulle perhe ovat kämppikset, toiselle lauma kissoja. 22 Tanja Nyström & Harri Nyström Parhaat entiset Kahden tytön vanhemmat Tanja ja Harri Nyström erosivat kolme vuotta sitten. 34 Riikka Sundberg Suuri suru käänsi kurssin Parikymppisen, aina iloisen pojan itsemurha jätti äiti Riikka Sundbergille tuhansia kysymyksiä. 66 Minun arkeni: Kaija-Leena Laakso Lauma rytmittää kissankasvattajan arjen M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 Marja Hintikka Heittäytynyt, väsynyt, onnellinen Nuorempana Marja Hintikka epäili, onko hän edes äitityyppiä. Vaikka avioero aiheutti aluksi rankkoja hetkiä ja tunteita, he onnistuivat säilyttämään ystävyyden ja eron jälkeisen vanhemmuuden, joita kannattelee vilpitön luottamus ja hyvä tahto. Hänen mukaansa vanhemmilla on usein pelkoja mielenterveyden ammattilaisten apua kohtaan. 44 Mieli & tieto Tulkki lapsen ja vanhemman välillä Lastenpsykiatrian professori ja ylilääkäri Kaija Puura toivoo vanhemmilta rohkeutta hakea ammattilaisen apua arjen vaikeisiin tilanteisiin. Tragedia kuitenkin lähensi suhdetta tyttären ja miehen kanssa ja johti erään unelman toteuttamiseen: muuttoon ulkomaille. Hoidossa yritetään etsiä perheen arjesta hyvät asiat, tukea niitä ja auttaa perheenjäseniä parempaan yhteisymmärrykseen. 34 62 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Espanjassa Riikka tuntee olevansa lähempänä poikaansa. Ydinperheen ideaali on yhteiskunnassa läsnä aina perhepitsoista ja uimahallien perhelipuista verotusja perintölainsäädäntöön asti. Minäkö kolmen lapsen äiti?. 40 Haasta sisäinen kriitikkosi, vahvista lempeää kannustajaa Sisäinen puhe viittaa ihmisen tapaan puhutella hiljaisesti itseään. 48 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: Kirjoittaminen Ajatukset järjestykseen Kirjoittamalla Oskari Laaksonen saa omat ajatuksensa purettua – ja samalla kerrottua, ettei se isyys niin kauheaa ole kuin itkupotkuraivareiden ja vaippavuorien seassa voi joskus tuntua. 8 Hyvän elämän mittari on muuta kuin kaksi lasta ja farmariauto 16 Kenen joukoissa seisot. 31 Vinkkejä työssäkäyvälle omaishoitajalle 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Mitä ne vanhemmat oikein tekee. Sitä ei välttämättä ole helppo tunnistaa. Erityisesti Martelaa kiinnostaa ihmisen oma sisäinen kokemus merkityksellisyydestä, eivät niinkään ulkoiset, materialistiset asiat. 20 Mielen voimaa: Merkitys Merkityksellisyys on sisäinen kokemus Hyvän elämän tutkijan, filosofi Frank Martelan mukaan hyvinvointimme tiivistyy siihen, miten ihmiset ympärillämme voivat
Myös sivuston vastauksissa nuorilta nuorille painottuu yksi neuvo: mieltä painavista asioista ja tunteista kannattaa puhua jollekin. Sivuston luomisessa mukana ollut kehittämissuunnittelija Minna Lahdensivu pääkaupunkiseudun lapsija perhe palveluiden muutosohjelma Lapesta kertoo, että idea perustuu Hollannissa kehitettyyn vastaavaan sivustoon. Heidät löydettiin eri järjestöjen avulla. Näin tiivistää Iida Heinonen, 18, tarpeen saada tietoa silloin, kun perheen perustukset järkkyvät. Heitä painavat esimerkiksi riitely, huoli vanhemman voinnista, oma paha olo ja asumisjärjestelyt. Lahdensivu kertoo, että ensin oli tarkoitus tehdä vain kirjallinen aineisto, mutta tekijät olivat niin innostuneita, että syntyi myös videoita, ääniraitoja ja kuvia. Vastaajina ovat Heinosen kaltaiset henkilöt, jotka ovat itse kokeneet vanhempien eron. Parhaillaan lähihoitajaksi opiskeleva Heinonen on toinen ryhmänsä täysi-ikäisistä, ja hän kokee myös olleensa tueksi itseään nuoremmille. Hän sanoo, että vaikka hän kohtasi erotilanteen jo useampi vuosi sitten, asiaan on ollut vaikea tottua. TEKSTI JA KUVA AINO HEIKKONEN Iida Heinonen on ollut mukana tekemässä 100 asiaa erosta -sivustoa. Hän pitää 100 asiaa erosta -verkkosivua hyvänä, sillä kysymyksiä ja vastauksia lukemalla voi huomata, ettei ole yksin. Lasten ja nuorten kysymykset ovat peräisin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen ja netin yhteydenotoista. 100 asiaa erosta -verkkosivuston löydät osoitteesta: www.nuortennetti.fi/100-asiaa-erosta K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Iida Heinonen päätyi mukaan verkkosivun sisältöjen tekemiseen, sillä hän on ollut mukana Venyvätoiminnassa, eli eroperheen nuorille suunnatussa vertaisja vapaaehtoistoiminnassa. Kun vanhemmat eroavat, kannattaa mennä nettiin – ja puhua V anhempien erotessa tarvitsee tukea, sillä silloin ei oikeastaan tiedä, mitä ajatella. Hän sanoo, että toiminta on ollut hyödyllistä, sillä muilla nuorilla on samanlaisia kysymyksiä kuin hänellä itsellään. Vanhempien eron kokeneiden vastausten rinnalla on myös asiantuntijoiden vastauksia, ja joissain kysymyksissä vastaajana on vain asiantuntija. Heinonen on ollut mukana luomassa vastauksia 100 asiaa erosta -nimiselle uudelle verkkosivulle, johon on koottu nuorten kysymyksiä vanhempien erosta. 6 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Kysymykset antavat rehellisen katsauksen siihen, mitä lapset ja nuoret pohtivat vanhempien erotessa
Koponen loi palvelun oman kokemuksensa vuoksi. Tieto on kiinnostava mielen hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä suolistomikrobien ja mielen sairastumisen yhteydestä on viime vuosina saatu tutkimustietoa. Lifeclass-sivustolta löytyvä verkkokurssi on ammattilaisten tekemä. Lisäksi tulehdustilaa pidetään yhtenä masennuksen taustasyynä, ja liikunnan taas on havaittu pienentävän esimerkiksi masennusriskiä. Vanhemman voimavarapankista löytyy esimerkiksi käytännöllisiä työkaluja omaan jaksamiseen sekä itsesääntelyyn. Vertaistarinoista paljastuu arkisia hetkiä, joissa eteinen on taistelutanner, lapsi rakastaa lelujen sijaan juomapillejä ja nakkikastikkeet lentävät raivolla pitkin seiniä. Tämä selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen mahdolliset tulehdusta aiheuttavat mikrobit vähenivät ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit lisääntyivät koehenkilöiden suolistoissa. Viiden vuoden seurannan lopussa töissä olivat useimmin ne, joille oli tehty suunnitelma molemmista. Tiedot selviävät Pauliina MattilaHolapan väitöstutkimuksesta, josta tiedotti Kela. MAHA KIITTÄÄ LIIKUNNASTA Kestävyysliikunta tekee hyvää suoliston mikrobeille. Hänen isänsä on tehnyt itsemurhan syksyllä 2016. Masennukseen sairastuneelle sen on tarkoitus tarjota ymmärrystä muun muassa masennuksen lääketieteellisestä ja psykologisesta taustasta ja neuvoja omahoitoon. Tukea erityisperheille verkossa Muutama erityislapsen vanhempi on koonnut verkkoon tietopaketin vertaisilleen. Sivustolla kannustetaan vertaistuen pariin esimerkiksi erilaisiin yhdistyksiin ja verkon keskustelu palstoille. Sisällöt ovat kaikille avoimia. K U VA : SH U T TE R ST O C K 30 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 7. Lifeclass-kurssin voi aloittaa ilmaiseksi, mutta koko kurssi on maksullinen. Vain joka viides nuorista palasi pysyvästi töihin. Parhaat mahdollisuudet paluuseen oli heillä, joille oli tehty suunnitelma psykoterapiasta tai työllistymistä tukevasta kurssista tai valmennuksesta. Isän kohtalo sai toimimaan Y rittäjä Jasu Koponen on luonut videopohjaisen verkkokurssin auttamaan sekä masennukseen sairastuneita että heidän läheisiään. Sivustolla on saatavilla ilmaiseksi myös masennustesti sekä joitakin kirjoituksia masennuksesta. Erityisvoimia-fi-sivulla on tietoa esimerkiksi lapsen kuormittumisesta ja stressistä sekä sen vähentämisestä. Verkkosivun löydät osoitteesta erityisvoimia.fi. Mielenterveyden ongelmista johtuva työkyvyttömyys on nuorilla aikuisilla lisääntynyt 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Vain puolet työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia olevista 18–34-vuotiaista oli töissä tai opiskelemassa ennen työkyvyttömyyttä. Yliopiston tiedotteen mukaan jo aiemmin on havaittu, että fyysisesti aktiivisilla ihmisillä on enemmän hyviä suolistobakteereja kuin vähän liikkuvilla. Isän kohtalo saikin Koposen pohtimaan sitä, että moni masentunut ei välttämättä ymmärrä pahan olonsa johtuvan sairaudesta. Läheisille taas on tarjolla kokemustietoa siitä, mitä masentunut kokee ja miten masennuksen voi tunnistaa. Kirjoittajien taustat ovat sosiaalija terveysalalla sekä pedagogiikassa ja perhetyössä. Lifeclass-verkkokurssi löytyy osoitteesta lifeclass.fi
Kuten Tuuri tuo usein esimerkein ilmi, polku vanhemmaksi voi olla koukeroinen. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Aino-Mari Tuuri: Lapset vai työ – uskallanko perustaa perheen. Mielikuva kahdesta lapsesta, omakotitalosta ja farmariautosta ei ole hyvän elämän mittari. 2 8 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. On tarpeellinen huomio, että lasten saaminen ei ole ainut tapa muodostaa perhettä, vaan perhe on jokaisen itse määriteltävissä. Aino-Mari Tuuri tuo tietokirjassaan Lapset vai työ (Minerva 2018) keskusteluun naisten äänen, äitien äänen. Nyt samoihin vuosiin tiivistyvät sekä perheen perustamisen Hyvän elämän mittari on muuta kuin kaksi lasta ja farmariauto Hallinnan tunteen puute tuo varovaisuutta perheenlisäystä harkitsevien päätöksiin. Biologialla sen sijaan on deadline. Naimisiinmeno ei ole yhtä vauvakuumeen kanssa. 3 Kolme ajatusta perheestä Suomalainen koulujärjestelmä ohjaa miettimään jo aikaisin omia kiinnostuksenkohteita, tulevaa opiskelua ja työnkuvaa. On terveellistä pohtia, onko kyse vain uskomuksista. Koulutukseen ja työhön lujasti nojaavan yhteiskunnan ja epävarman maailman yhdistelmä on kasvattanut meistä kolmekymppisistä empijöiden sukupolven. Työpaikka ei välttämättä merkitse vakautta. Kuten Tuuri tuo esiin, toimintaa rajoittavat lisäksi ajatusmallit, joissa ainut lapsi nähdään huonona vaihtoehtona ja samaan aikaan ihannoidaan pienillä ikäeroilla syntyneitä sisaruksia. Se ääni on kannustava: jos haluat, mene ja tee se! Ajoitus ei välttämättä koskaan tunnu täydelliseltä, mutta jälkikäteen asia voi näyttäytyä toisin. S yntyvyys ja lastensaanti-ikäisten ihannelapsiluku laskevat, sen tietävät ainakin syntyvyyskäyriä piirtävät tutkijat, niitä tulkitsevat uutistoimittajat ja synnytystalkoita haikailevat poliitikot. Adoptio on prosessi, ei jono. Sosiaaliset odotukset ja ympäristö ovat muuttuneet. Raskauden alkaminen ei ole itsestään selvää. Se on meidän ajattelutapamme, jonka pohjana on ajatus siitä, että pieni kansa pärjää vain kouluttautumalla. Toki lapsia ei noin vain tehdä. Mieli jääkin empimään, sillä järkisyillä on vaikea perustella hyppäämistä tuntemattomaan vailla irtisanomisaikaa. Askeleessa kohti perheenlisäystä on kyse tunteesta, jota tukahduttaa päätöksentekorasite. Aino-Mari Tuurin ratkaisu sen helpottamiseksi on ruuhkavuosien purkaminen. 1 Väljemmät tavat katsoa opiskelu-, työja perhe-elämää ovat tervetulleita. Ei se varmasti huono asia ole, mutta silloin lapsia haluavan suomalaisen täytyy sovitella koko perheasia työelämän rakosiin. Sitä ei talkoiden tapaan laiteta kalenteriin, vaikka moni yrittääkin laskelmoida. Oikeutetusti Tuuri kysyykin, eikö asioita voisi rauhassa levittää pidemmälle jaksolle elämässä. Juuri lasten saamiseen liittyvä hallinnan puute on Tuurin tulkinnassa syntyvyyden laskuun johtaneen ilmiön ydin. (Minerva 2018) että uran peruskivien muuraamisen ihanneajankohdat: suomalaiset valmistuvat opinnoistaan keskimäärin 28-vuotiaina, ja lasten saamisen ajateltu takaraja on Perhebarometri-tutkimusten mukaan 38 vuotta. Siitä tulee helposti putki, joka johtaa aina kohti seuraavaa koulutusastetta ja lopulta töihin. TEKSTI AINO HEIKKONEN Kasvatuksemme ja yhteiskuntamme vaikuttavat syntyvyyden laskun taustalla oleviin ajatusmalleihin. Opinnot ja työt sekä parisuhteen alut ja loput voivat ajoittua monella tavalla
Pelko, ahdistus, sopeutuminen, itsesyytökset, häpeä, puolustelu… Ja siinä rinnalla rakastuminen, ihanat hetket, läheisyys, lämpö, unelmien kumppani. Rakkaus kiinnittää ja häpeä lannistaa. Puheenvuoro häpeästä K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Yli väkivaltaisen suhteen Riina-Maria Metson kirja Miksi se ei vain lähde. Omaan elämäänsä nojaten ja muiden kokemuksia mukana kuljettaen Metso vyöryttää lukijalle sen todellisuuden, jossa väkivaltaisessa parisuhteessa oleva elää. Vaikka imetys on luonnollista, se ei välttämättä ole luontevaa. Kirja onkin tsemppipuheenvuoro imetyksestä kaikille vauvoja tahtoville, odottaville ja heitä jo hoivaaville. Väkivaltainen parisuhde ja miten siitä pääsee irti (Atena 2018) Janne Viljamaa: Hirveä häpeä – suomalainen häpeä ja kuinka siitä pääsee eroon (Atena 2018) Laura Talvitie ja Pauliina Ahonen: Nykymutsin imetyskirja (Nemo 2018) T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 9. Täydellisten äitien toimikunta™ ei tule sakottamaan sinua, jos vauvan torkkuessa avaat Netflixin ja katsot pätkän lempisarjaasi. K U VA : SH U T TE R ST O C K Tsemppikirja imetyksestä ”Nykymutsin filosofiassa armollisuus itseä kohtaan on perusta, jonka päälle kaikki muu vanhemmuuteen liittyvä kootaan”, todetaan Laura Talvitien ja Pauliina Ahosen Nykymutsin imetyskirjassa (Nemo 2018). Kaikkea ei tarvitse suorittaa oman jaksamisen kustannuksella, myöskään imetystä. Kun on paiskottu seinille ja kiskottu hiuksista, järkisyillä väkivaltaiseen parisuhteeseen jäämistä ei voi perustella. Riina-Maria Metso: Miksi se ei vain lähde. Vaikka häpeä on ihan inhimillinen tunne, rajoittavaa häpeää on terveellistä tarkastella kriittisesti, jotta elämä ei kulu säästöliekillä. Kuten Metson ja kirjan muiden päähenkilöiden kokemukset todistavat, sen yli on mahdollista päästä. Viljamaa kirjoittaa kasvatuksen lisäksi suomalaisesta kulttuurista, miehistä ja narsismista sekä yksilöissä että yhteiskunnassa. Häpeään kasvatetun itsensä väheksyjän vastakohta on vailla rajoja tai pettymyksiä kasvanut itsekäs ja röyhkeä aikuinen, joka ei kestä vastoinkäymisiä. Vaikka väkivalta jättää haavan, ruven ja lopulta arven, sen jäljet haalistuvat ajan mittaan. Sosiaalipsykologi, opettaja ja kirjailija Janne Viljamaa (Atena 2018) tarttuu teoksessaan suomalaiseen häpeään. Suhde perustuu kuitenkin tunteisiin, ja juuri niissä on vastaus kirjan kysymykseen. Se on samalla tarina siitä, kuinka nuori sukupolvi kurottaa häpeästä kohti valoa. Hirveä häpeä -kirjassaan hän rakentaa kaaren, joka kurottaa sota-ajan sitkeydestä, tasapäistävästi kasvatetuista suurista ikäluokista aina 2000-luvun pehmoisissa leikkikehissä kasvaneisiin nuoriin. Runsas faktatieto on kiinnostavaa kenelle tahansa, ja esimerkiksi isille tai muille läheisille kirjan tarjoamat lukuisat imetyskokemukset voivat olla kiinnostava kurkistus imettävän äidin pääkopan sisään. Kirjasta käy hyvin ilmi, että imetys on monelle hämmentävä kokemus, joka voi jättää sekä ihania että ikäviä muistoja. Olipa kärjekkäästi kirjoittavan Viljamaan teeseistä samaa tai eri mieltä, kirja herättää ajattelemaan. Juuri jälkimmäinen lista tekee lähtemisestä niin vaikeaa. Kirja on hyvin imetysmyönteinen, mutta sen lempeä viesti kuuluu, että suositus ei ole yhtä kuin se, mikä omassa tilanteessa on oikea ratkaisu. Viljamaan kasvatusnäkemys rakentuu rakkaudelle, jämäkkyydelle ja perustellulle kurille. Väkivaltainen parisuhde ja miten siitä pääsee irti on pysäyttävä teos
Minäkö kolmen lapsen äiti. Kanssakulkija M A R J A H I N T I K K A Nuorempana Marja Hintikka epäili, onko hän edes äitityyppiä. Kolme lasta myöhemmin hän puhuu lapsiperheiden asioista muun muassa ministeriön työryhmässä – ja katsoo itseään välillä epäuskoisena. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT SAARA AUTERE Heittäytynyt, väsynyt, onnellinen 10 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8
T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 11.
Marja teki opiskelijaradiota ystävänsä Jenny Lehtisen kanssa. He ovat saaneet kolme lasta neljässä vuodessa. – Se on ihmeellistä, hän sanoo. Marja ryhtyikin opiskelemaan markkinointia. Näin Marja Hintikka kuvailee perheensä arkea. – Mulle sanottiin, että sulla ei ole edellytyksiä tvja radioalalle. Se on mieheni keksimä loistava kuvaus, millaista se on, Marja sanoo perheensä arjesta. Tähän puheluun on vastattava, sillä se on hammashoidosta. Mainosala tuntui mielenkiintoiselta ja tarjosi vakituista työtä. Välillä Marjan valtaa epäusko: kolmen lapsen äiti, minäkö. Hän ei halunnut olla äiti, joka kaataisi lastensa niskaan taakan siitä, että ei toteuttanut omia unelmiaan. Nuorempana Marja epäili, onko hän edes äitityyppiä. Palo ei silti hiipunut. – Meillä on nyt molemmilla niin paljon töitä, että sitten, kun jotain tapahtuu, niin… Puhe keskeytyy soittoääneen. K A N S S A K U L K I J A M A R J A H I N T I K K A 12 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Toimittajan työ on yksi niistä. Yksi Marjan ja hänen puolisonsa lapsista on sairastunut, ja Marja joutuu perumaan seuraavalle päivälle varatun hammashoidon kahdelta lapseltaan. Kun he kuulivat, että YleX-radiokanava etsii kahden naisen radioohjelmaa, he hakivat tekijöiksi. Ja hänellä oli hirveän suuri tarve löytää oma polkunsa ja toteuttaa omat unelmansa ennen kuin perheen perustaminen olisi ajankohtaista. – Me kutsutaan tätä ihmistetrikseksi välillä. Marja kertoo, että aluksi kaikki näytti olevan hänen toiveammattiaan vastaan: hän ei päässyt edes alan kouluun. A ina tulee jokin yllätys, ja silloin tuntuu kuin korttitalo kaatuisi
– On ihan väärä ajatus, että valmistan elämäni vastaanottamaan vauvan. Riittävästä unesta huolehtiminen oli ollut Marjalle vaikeaa jo ennen lasten saamista. Siitä seurasi lohduttomuuden ja turvattomuuden kierre ja näköalan kaventuminen. Silti Marja hahmottaa tarkasti sen, kuinka hän on itse vastuussa itsestään ja tyytyväisyydestä omaan elämäänsä. Nyt tajuan itse, kuinka väärässä olin. Marja on pohtinut paljon ylipäätään vauvaperheiden kohtaamista. YleX:lle oli nimittäin päätynyt toinenkin juontaja, Ilkka ”Ile” Uusivuori. Ohjelmaa alettiin suunnitella heti, ja Marja teki suunnittelutöitä pikkuinen kainalossa. Vanhemmuus on joka tapauksessa hyppy tuntemattomaan ja lapsi ”villi kortti”. Viesti päättyi pyyntöön soittaa heti, kun mahdollista. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 13. Me on unohdettu, kuinka herkkä tilanne se on. Nyt hän ajattelee, että elämän valmistumisen odottelu ja perhehaaveet ovat huono yhdistelmä. Pienellä ikäerolla syntyneet lapset asettivat hänelle rajat. Ja silti ulkopuolista apua oli tosi vaikea pyytää. Sitä ei moni ymmärrä, varsinkin, jos on vahvaksi koettu ihminen ja yksilö. Marjan uran eteneminen ja lasten saaminen ajoittuvatkin samoihin vuosiin. . Piti miettiä viikon verran, jätänkö kaiken sen hetkisen ja lähden unelman perässä kuukauden työsopparille. Pikkuinen nyytti rinnallaan ja esikoinen helmoissaan Marjan tuli päättää, tarttuisiko hän tarjoukseen. Perheet kokevat jäävänsä yksin. Huonompi vaihtoehto oli ylikierrostila, jossa Marja vain ajatteli, että hänen on selvittävä. – Ei surutaloon mennä vaatimaan itselle jotakin. Marja pohtii, että tässä olisi yhteiskunnassamme petrattavaa. RATKAISEVA SYSÄYS Marja pohtii, että hänelle ratkaiseva sysäys perheen perustamiseen oli oikea kumppani: Ile sai Marjan uskaltamaan. Ile jäi kotiin, ja Marja aloitti täysipäiväiset työt, kun toinen lapsi oli 8 kuukautta vanha. Hän ei ole kokenut itseään koskaan niin keskenkasvuiseksi kuin äitinä. Rotinaperinnekin on kuihtumaan päin, ja tuoreet vanhemmat kestitsevät lasta katsomaan tulleita vieraita – ja napsivat siinä sivussa vieraille muistoksi valokuvia uuden tulokkaan kanssa. Unen puute ajoi sekä henkiseen että fyysiseen väsymykseen. Jälkikäteen ajateltuna hänen olisi pitänyt suoda itselleen öitä, jolloin hän vain menee jonnekin nukkumaan. Yhdessä he ihailivat isoja perheitä. Hän pohtii paahtaneensa eteenpäin kuin kilpahevonen, joka olisi juossut ennen pitkää itsensä henkihieveriin. Samalle vuodelle ajoittuvat myös Marjan tähän saakka vaikeimmat hetket vanhempana. – Meidät valittiin siihen, ja mulla oli jo hieno duuni, vakkarityöpaikka. Selviämisen ja pärjäämisen ihanteet ovat iskostuneet syvälle kulttuuriimme. Marjakin on kotona ollessaan tuntenut yhteisön kaipuuta sekä ihan käytännöllisen avun tarvetta. He tekivät Marjan kanssa yhteisiä ohjelmia – ja alkoivat jakaa elämänsä radiostudion ulkopuolella pariskuntana. Siitä ei olisi kukaan kärsinyt. Pahimmasta väsymyksestään Marja pääsi eteenpäin vähitellen, mutta ensin oli havahduttava tilanteeseen: väsymyksen kierre oli vain kerta kaikkiaan pysäytettävä. Toimittajan työt jatkuivat. Samalla tavalla pitäisi kohdata juuri synnyttänyt ihminen ja juuri syntynyt vauva, lempeällä arvokkuudella ja kunnioituksella. Tuoretta kahden lapsen äitiä viesti hämmensi, sillä työasiat eivät sairaalan pedillä pötkötellessä olleet asialistalla. Eikä mistään, mitä hän oli oppinut koulussa tai työelämässä ollut mitään apua. Urapolun vaihtamisella oli seurauksia myös yksityiselämään. Marja kuvailee, kuinka hän hetkittäin menetti omat selviytymiskeinonsa. Esikoinen oli tuolloin tahtoiässä ja toista lasta vaivasi koliikki. Lapsen syntymään ei liity samanlaisia rituaaleja ja tapoja kuin esimerkiksi ihmisen kuolemaan. – Vauvan kanssa on vereslihalla henkisesti ja fyysisesti, eikä jaksa kannatella tilanteita tai ihmisiä, vaan kaipaisi itse kannattelua. Kun Marja soitti takaisin, hän sai tietää, että pitkäaikainen ammatillinen unelma olisi toteutumassa: hänen oma talk-show’nsa menisi tuotantoon. Miettimisaikaa oli pari viikkoa. Kaksikolle ei luvattu muuta kuin mahdollisuutta kokeilla – sen jälkeen katsottaisiin, miten homma toimii. Hän alkoi ennakoida ja mitoittaa arkea niin, että siinä olisi levon hetkiä. – On pelottavaa, kun ei itse tajua, kuinka väsyksissä on. Ei se ole se tie. Siitä hän on kiitollinen. – Valvottaminen on kidutusmuoto, ja ymmärrän, miksi, Marja sanoo suoraan. Hän oli juuri saanut toisen lapsensa, kun kollega viesteili onnittelunsa perheenlisäyksestä. Silti hän irtisanoutui
Jo kerran käsitellyn pelon palaaminen muistuttaa häntä siitä, että ihminen ei ole koskaan valmis. Tai kuinka päiväkodit ja vanhainkodit voisivat toimia samoissa paikoissa, mikä lisäisi sukupolvien välistä yhteyttä. Ei vanhemman tarvitse olla kone, joka on joka hetki iskussa. Riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteilta hän ei silti ole välttynyt. Hän puhuu innostuneesti ja käytännönläheisesti muun muassa siitä, kuinka neuvolat voisivat yhdistää saman alueen vanhempia tarjoamalla heille sosiaalisen median ryhmän, tapaamisia ja perhetilan. Se on tätä arkea, jota mä nyt elän. Marja sanoo, ettei hän ole katunut yhtään töissä vietettyä hetkeä. Ne aiheuttivat jopa koko viikon kestäviä kuvotuksen oireita, ruokahaluttomuutta ja paniikin tunnetta. Ei äitiys ole mua ylevöittänyt tai tehnyt musta autuasta elämän ymmärtäjää. Sen sijaan Marja ajattelee, että merkityksellisyyden kokemuksen saa sellaisista asioista, joissa tehdään työtä jonkun toisen asian tai ihmisen eteen. Miltä kaaos näyttää sieltä käsin. Tämä on se, mitä olen halunnut, ja kaiken keskellä tiedän, että nämä ovat ne vuodet, joita tulen muistelemaan. – Ihmisen täytyy leikkiä, hullutella ja heittäytyä myös aikuisena. Kolmannen lapsensa jälkeen Marja on ollut kotona. K A N S S A K U L K I J A M A R J A H I N T I K K A TUNTUU OIKEALTA Perhe-elämää käsittelevää Marja Hintikka Live -ohjelmaa tehtiin Ylellä kolme kautta vuosina 2015– 2017. Marja saa lohtua ajatuksesta, että vanhemmuus jatkuu läpi elämän. Seuraavaksi matka vie kotiin hoitamaan sairastunutta lasta. Lisäksi rooleihin heittäytyminen on ollut antoisaa. Juju on siinä, että ei odota mitään takaisin, ei kiitosta tai palkintoa. Marja tahtoo välttää kyynistymistä ja säilyttää kyvyn nähdä kauneutta ympärillään. 14 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Päinvastoin: kun Marja Hintikka Live palkittiin viime vuonna Suomen parhaana keskusteluohjelmana Kultaisella Venlalla, se todisti hänelle, että unelmiaan kannattaa seurata. Hän kuitenkin karttaa puhetta, jossa annetaan ymmärtää, että rakkautta tai merkityksellisyyttä voisi kokea vain saamalla omia lapsia. Marja pyrkiikin antamaan tilaa sekä omille että perheenjäsentensä tunteille ja kannustamaan tunteista puhumiseen, sekä ikävistä että iloisista. Toimittajan uransa alkuvuosina hän jännitti isoja juontoja ja pelkäsi suoria lähetyksiä. Korttitalo pysyy hetken paikallaan. Ohjelmassa on puitu esimerkiksi elämää erityislapsen kanssa, avioeroa, ulkonäköpaineita ja kuritusta. Marja pohtiikin, että ajatuksessa lapsen kaltaiseksi tulemisesta piilee suuri viisaus: se tarkoittaa uteliaisuutta, valmiutta tutustua uusiin asioihin ja uskallusta kokeilla sellaisiakin juttuja, jotka voivat tuntua pelottavilta ja vierailta. Äitiydessä hänet on lyönyt ällikällä rakkaus. Elämässä on jatkuvuuden tunnetta. Marja ihailee lastensa avoimuutta. Hän myös toivoo, että ympärillä olisi aina lapsia. Marja kokee elämänsä aiempaa merkityksellisempänä nyt, kun hän on äiti. Hänellä ja Ilellä on ajatusleikki, jossa katsotaan nykyhetkeä 30–40 vuoden päästä. Tänä syksynä Marja on pohtinut leikin ja heittäytymisen merkitystä erityisesti siksi, että hän on opetellut vakioja latinalaistansseja Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Ile on haastattelupäivänä töissä elokuvan ensi-illassa, jonne Marjakin olisi voinut mennä, mutta toisin kävi. Vaikka ohjelma on loppunut, aihepiiri on säilynyt Marjan elämässä. En usko, että hyvän äidin esittämisellä pötkitään pitkälle. He ovat loputtoman uteliaita ja jaksavat opetella uusia taitoja lannistumatta kerta toisensa jälkeen. Hän on oppinut tanssista sen, että aikuisenakin kannattaa sysätä itsensä uuden oppimisen alueelle. Sairastava pellavapää on nyt tärkeämpi. – Se ihan oikeasti raikastaa koko sielun. Olen onnellinen, että saan olla matkalla mukana. Tanssi on näyttänyt Marjalle muun muassa sen, että jos hän olisi kuunnellut pelkojaan, hän ei olisi toteuttanut toiveitaan. Marjan ja Ilen nuorimmainen lapsi syntyi puolitoista vuotta sitten. Hän sanoo, ettei itse pystyisi käsikirjoittamaan niin mahtavia juttuja, joita hänen lapsensa keksivät joka päivä. Hän on muuttunut kilpahevosesta turvalliseksi ratsuksi ja huomio on siirtynyt hänestä seuraavaan sukupolveen. Lasten hammaslääkäriajatkin siirtyvät parin viikon päähän. Tällä hetkellä hän on opetusja kulttuuriministeriön ryhmässä, joka valmistelee kansallista lapsistrategiaa poliitikkojen avuksi. Samat vanhat jännityksen ilmentymät ovat vallanneet hänen kehonsa tanssistudiolla. – Musta se on tosi julmaa. Se voi olla melkein mitä tahansa. – Olen yrittänyt mennä siihen suuntaan, että mäkin voin olla ihminen ja sanoa lapsille, että äiti on nyt väsynyt tai äitiä harmittaa tai suututtaa. Ei lapsia pysty huijaamaan. Silti tanssikutsuun vastaaminen kannatti. Mielikuvan avulla pystyy näkemään vaikeinakin hetkinä elämän kauniit puolet, kuten pienet ihanat pellavapäät, joiden tukkaa voi tuoksuttaa. – Se tuntuu niin oikealta, aidolta elämältä. – Vanhemmuuden mielekkyys on siinä itsessään
T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 15. Marja Hintikka y s. 1978 y toimittaja, juontaja y koulutukseltaan medianomi, tehnyt myös viestinnän opintoja Helsingin yliopistoon y naimisissa Ilkka ”Ile” Uusivuoren kanssa y kolme lasta, jotka ovat syntyneet vuosina 2013, 2015 ja 2017 y radiossa esimerkiksi ohjelmissa: KromosomiX, YleX Aamu, YleX Tänään y tv:ssä muun muassa: Musiikki-tv, Puoli Seitsemän, Suomi-Love, Dancing On Ice, Marja Hintikka Live y Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kilpailija syksyllä 2018 y aloittaa helmikuussa 2019 uuden Vappu & Marja Live -talkshow'n yhdessä Vappu Pimiän kanssa
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Kenen joukoissa seisot. Arjessa tärkeintä perhesuhteissa on kuitenkin tunneside ja elämänvaihe: jollekulle perhe ovat kämppikset, toiselle lauma kissoja. 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Ydinperheen ideaali on yhteiskunnassa läsnä aina perhepitsoista ja uimahallien perhelipuista verotusja perintölainsäädäntöön asti
K aikilla on oikeus valita perheensä – ja niin usein teemmekin. Kyse ei ole ainoastaan varhaiskasvatuksesta tai koulusta, vaan muun muassa terveydenhuollosta ja armeijastakin: kuka on soveliasta kutsua omaisten päivään. Perhe määrittyy paitsi sukulaissuhteiden, myös elämäntilanteen kautta, ja yhdellä ihmisellä voi olla useita perheitä sekä elämän eri vaiheissa että samanaikaisesti. Yhteiskunnassa vallitseva perhekäsitys on kuitenkin paljon rajatumpi ja tiukempi kuin se, jonka kukin saa itse vapaasti itselleen luoda. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 17. Vaikka viralliset asiakirjat muotoillaan usein niin, että kaikki perhemuodot pyritään huomioimaan, käytännössä perheen ideaali rakentuu yleensä kahden työssäkäyvän vanhemman ja heteronormatiivisuuden ympärille
Kääntöpuolena ilmiössä on epävarmuuden lisääntyminen: kun suhteen merkitys muuttuu, ero voi tuntua helpommalta vaihtoehdolta kuin tilanteen korjaaminen yhdessä. Uusperheessä elävillä etävanhempi ei välttämättä kuulu perheeseen, mutta biologisia ja uusperheen myötä tulleita ei-biologisia sisaruksia ei läheskään aina nähdä toisistaan erillisinä. Nykymaailma valinnanvapaus on lisääntynyt aikuisten läheissuhteissa. Tämä näkyy esimerkiksi erojen määrän lisääntymisenä länsimaissa, sillä yhteiskunnan normit tai taloudelliset syyt eivät entisen lailla painosta parisuhteeseen. Läheissuhteet eivät ole selvärajaisia ja sanakirjan mukaan määriteltäviä, sillä aivan kuten ihmisetkin, myös heidän välisensä suhteet elävät ja muuttuvat. Siksi tutkimuksissa lapset määrittelevät perheisiinsä kuuluvia hyvin eri tavoin. Monenlaisia perheitä on kuitenkin ollut aina, ja ydinperheideaali on teollisen aikakauden tuote, sillä taannoin Suomessakin isovanhempien ja serkkujen asuminen saman katon alla oli nykyistä yleisempää. Käsitykset muuttuvat – ja eivät muutu Esimerkiksi sateenkaaritai kämppisperheitä pidetään usein nykyajan ilmiöinä. Osin näin onkin, sillä esimerkiksi lain silmissä samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat olleet mahdollisia vasta vähän aikaa. 18 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Lapsi voi itse määritellä oman perheensä mutta ei yleensä sitä, miten hänen perheensä on arjessa läsnä ja kuinka paljon hän viettää aikaa kunkin perheenjäsenen kanssa. Tunnesiteen ja perhesuhteen valinnaisuuden korostaminen on kuitenkin varsin aikuiskeskeinen näkökulma. Esimerkiksi isovanhemman uusi puoliso voi olla osa lapsen perhettä, aivan kuten naapuri, perhepäivähoitaja tai lemmikkieläin. Uusperheitä ja kahden kodin lapsia Monet lapset elävät kaukana ydinperheihanteesta
Pelkästään velvollisuudentunto tai yhteinen talous eivät vielä riitä luomaan tunnetason perheyhteyttä. Kulttuuri myös vaikuttaa perhekäsitykseen merkittävästi. Toisilla on parhaimmillaan monta perhettä yhtä aikaa, mutta toisten voi olla vaikeaa muodostaa ensimmäistäkään. Muutot, työpaikan vaihdokset, läheisten kuolemat ja esimerkiksi erojen aiheuttamat muutokset muovaavat niin valittuja kuin biologisista syistä syntyneitä perheitä. Perheetön = syrjäytynyt. Haasteita saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun kokonainen perhemuodostelma muuttaa maasta toiseen ja toiset perheenjäsenet sopeutuvat uuteen kieleen ja kulttuuriin toisia nopeammin. Älypuhelinten välityksellä kaukainenkin perheenjäsen voi tuntua hyvin läheiseltä – oli hän sitten biologista sukua tai ei. Myös lapsiperheen kokemuksiin eri ryhmiin kuulumisesta vaikuttavat perheenjäsenten iät, sukupuolet, perhemuoto ja esimerkiksi sosioekonominen tausta. On kuitenkin myös tilanteita, joissa ihminen kokee yksinäisyyttä. Moderni maailma paitsi edesauttaa monikulttuuristen perheiden syntyä, myös auttaa ylläpitämään perhesuhteita maantieteestä riippumatta. Ikä ja elämänvaiheet liittävät ihmiset osaksi myös yhteiskunnallisia sukupolvia. Perhe kulttuurien välissä Samassa perheessä voi olla useita kansalaisuuksia, kieliä, kulttuureja ja uskontoja. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 19. Globaalissa maailmassa solmitaan paljon avioliittoja, jossa osapuolet ovat erilaisista kulttuuritaustoista ja puhuvat eri kieliä. Näin ollen arjessa läheisimmiltä saattavat tuntua kämppikset, kollegat, ystäväpiiri, lemmikit tai vaikkapa hoivakodin henkilökunta ja muut asukkaat. Perheettömyys ei välttämättä tarkoita syrjäytyneisyyttä. Perhekäsitykselle on tyypillistä, että vaikka taustalla olisi läheinen ydinperhe, sen rinnalla kulkee muitakin perheitä elämänvaiheesta riippuen. Erilaisten käsitysten sovittaminen yhteen vaatii kompromisseja monikulttuurisilta perheiltä. Koska perheen kaltaisia rakenteita voi muodostaa vaikkapa ystävistä, perheyhteyttä korostavina juhlapäivinä saa tukeutua heihin. Näin alkuperäisen kotimaan kulttuuri saattaa tuntua entistä etäisemmältä ja samalla etäännyttää sukulaisia muutoinkin kuin maantieteellisesti. Monta perhettä yhdessä elämässä Biologiset vanhemmat, sisarukset ja lapset eivät välttämättä ole läsnä päivittäisessä elämässä. On tärkeää miettiä, miten ja mistä ihmiset voivat löytää itselleen tärkeitä, merkityksellisiä tunnesuhteita, sillä ne ovat monissa tapauksissa hyvinvoinnin perusedellytys. Juttua varten on haastateltu tutkijatohtori Henna Pirskasta Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta ja tutkijatohtori Petteri Eerolaa Tampereen yliopistosta sekä hyödynnetty heidän toimittamaansa kirjaa Perhe ja tunteet (Gaudeamus 2018). Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna ydinperheja yksilökeskeinen kulttuuri, kun taas monissa muissa kulttuureissa suku on vahvasti läsnä esimerkiksi lapsiperheen elämässä. Nuori opiskelija voi kokea asuintoverit perheenjäsenikseen, tai työkavereista voi syntyä perheen kaltainen läheinen yhteisö
Tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä puhutaan lähes synonyymeinä. Tässä juttusarjassa perehdymme positiivisen psykologian eri osa-alueisiin ja tapaamme niihin perehtyneitä ihmisiä. Tarkastelen sitä erityisesti kokemusten kautta. Mitkä kokemukset tekevät ihmisen elämästä merkityksellisen. Usein kriisin jälkeen ihminen havahtuu miettimään elämää pintaa syvemmältä. Yllättävä tapahtuma voi avata ikkunan elämän tarkoituksen ja merkityksellisyyden pohtimiseen, jota ei perusarjessa tule tietoisesti tehtyä. Tarkoitus on toimintaa, jossa tekeminen suuntautuu kohti tulevaisuudessa olevaa päämäärää. Hyvinvointimme peilautuu vuorovaikutuksesta läheistemme kanssa ja on pitkälti riippuvainen siitä, kuinka hyvin ihmiset ympärillämme voivat. Merkityksellisyys on sisäinen kokemus T U N NE & MIE LI Mielen voimaa J U T T U S A R J A O S A 6 / 6 Merkitys Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin. YHTEYS ITSEEN JA MUIHIN Ihmisen tulisi vaalia yhteyttä omaan itseensä ja suunnata elämäänsä siten, että merkityksellisyyden lähteet vahvistuvat. Siksi on tärkeä tavoitella lähiympäristön hyvinvoinnin parantamista, ei vain itsekkäästi oman edun maksimoimista. Vanhemmuus on tuonut itselleni vastuun kolmen lapsen ja perheeni hyvinvoinnista. Erityisesti Martelaa kiinnostaa ihmisen oma kokemus merkityksellisyydestä, eivät niinkään ulkoiset, materialistiset asiat. Frank Martela • tutkijatohtori Aalto-yliopistossa • tutkii erityisesti merkityksellisyyden, hyväntekemisen, sisäisen motivaation ja itseohjautuvuuden kysymyksiä • yksi Filosofian Akatemian perustajista • kirjat: Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja (Gummerus 2015), Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa. Arvot ja merkityksellisyyden kokemus ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkijana minua kiinnostavat ihmisyys ja hyvä elämä. Merkityksellisyys on yksi eettisyyden peruskysymys. Frank Martelan mukaan on tärkeää tehdä itselle läheisiä ja tärkeiltä tuntuvia asioita. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA tulevaisuudesta, menneisyydestä tai juuri tästä hetkestä. Merkityksellisyyteen liittyy ymmärrystä ja yleisempää kokemusta oman elämän arvokkuudesta, joka voi kummuta Hyvän elämän tutkijan, filosofi Frank Martelan mukaan hyvinvointimme tiivistyy siihen, miten ihmiset ympärillämme voivat. 20 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Ihminen ei ole erillinen saari, vaan vahvasti yhteydessä muihin ihmisiin. (Talentum 2015) • 6-, 4ja 2-vuotiaat lapset & puoliso. Termeillä on hienosäätöinen ero. Juttusarjan kuudennessa, viimeisessä osassa pohditaan merkityksellistä elämää. Toinen tapa on tarkastella merkityksellisyyttä objektiivisesti, eli onko elämällä ylipäänsä jokin ulkoa asetettu tarkoitus