Mieli ja tieto STOP! Pysäytä tunnekuorman siirtyminen seuraavalle sukupolvelle. L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Yhdessä yli 50 vuotta: “Tunteista puhumisen opettelu pelasti parisuhteemme” 5 / 2 1 9 saa näkyä ja tuntua HYVÄN MIELEN VINKKI Näin kirjoitat oman elämäntarinasi MIIA NUUTILA MIELENTÄMISEN TAITO KEVENTÄÄ IHMISSUHTEITA HERKKYYS KANSSAKULKIJA Voiko oman lapsen menettämisestä toipua koskaan
Hän sanoi, ettei epävarmuus ole tänä päivänä kovin suosittua. Tunteiden tiedostaminen ja avoimuus tuottaa kukoistavia ihmissuhteita. He osaavat kunnioittaa tuntematonta. Siitä kirjoittaminen tähän numeroon haastoi sanoittamaan psykologiaa ihmisten kielelle.” Anna-Kaisa Pitkänen Lorem Päätoimittaja Meri Nykänen p. V ietin tänä syksynä viikonlopun vanhojen ystävien seurassa. Istuessani verannalla tunsin, että ystävien kesken tapahtui avoin kohtaaminen, ja lämpö voitti vetoisuuden. Sen sijaan voisimme hyväksyä näissä kohtaamisissa tietämättömyyden: antamalla tilaa, kuuntelemalla sekä olemalla hiljaa ja vertailematta. Moni pohti lastensa kasvamista ja siihen liittyviä uusia tilanteita. Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Mentalisaa tio eli mielentäminen on yksi esi merkki vaikeasta psykologisesta käsitteestä. Oman historian ymmärtäminen ja avoin suhtautuminen toisiin tuovat vuorovaikutukseen lämpöä ja aitoutta. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. Silti olisi viisaampaa hyväksyä epävarmuus kuin ajatella, että kaikkeen löytyy helppo selfhelpratkaisu. Potilastani, asiakastani tai lukijaani eivät hyödytä tieteellisesti osuvat ku vaukset, jos niitä ei ymmärrä ja osaa liittää arjen kokemuksiin. Yhdelle oli tullut stoppi oman jaksamisensa kanssa, toinen oli huolissaan muistisairaan vanhempansa tulevaisuudesta. Illalla istuimme vähän vetoisalla lasiverannalla, ja jokainen pääsi vuorollaan ääneen kertomaan, missä kohdassa elämää hän juuri nyt menee. Kaikilla oli vähän kaikenlaista. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 8000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Pääkirjoitus K uv a: Su sa nn a K ek ko ne n / N O O N K uv a: M ik a Po lla ri PS Haluatko olla mukana tekemässä lehteä. Kun minulta kysytään, mikä yhdistää kahta ammattiani, ensimmäi nen ajatus on, ettei mikään. Tutustu lisää koulutusja palvelutarjontaamme. Onnellisuusprofessori Markku Ojanen sekä tunneäly-termin kehittänyt amerikkalainen professori John D. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. 0400 820 174 toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Tutustu lisää koulutusja palvelutarjontaamme. Hänen mukaansa epävarmuudessa on hyvät puolensa: se avaa ja antaa tilaa. Tässä numerossa pohditaan elämänkaarta ja ihmissuhteita. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Kehitä tunneälyäsi voi paremmin! tunteeni.fi –sivusto auttaa sinua sanoittamaan tunteesi. Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Kylmästä lämpimään Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Antoisia lukuhetkiä ja kohtaamisia syksyyn! Meri Nykänen, päätoimittaja Toimittajalta “Ehdin tehdä yli 15 vuotta toimittajan työtä ennen kuin minusta tuli psykolo gi. Oli kerrankin tarpeeksi aikaa, avoimuutta ja levollisuutta, eikä kenelläkään ollut tarvetta antaa toiselle kevyitä vinkkejä tai puhua päälle. Onko tunteista vaikea puhua. Mayer ovat antaneet myönteistä palautetta tästä SDG*tunnekartasta tunteeni.fi tarjoaa ilmaiseksi tunteeni.fi palapelitunnekortit kaksi kuvitettua e-kirjaa tuhansien tunteiden sanaston T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 3 2 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 2 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Tarkemmin pohtiessani löy dän rooleistani kuitenkin paljon tois taan tukevaa. Psykologina keskityn yksityiseen, salassa pidettävään ja intiimiin, toi mittajana olen julkisesti esillä yleisöni edessä. Kirjoitan psykologin työn ohessa edelleen erityisesti alaani liittyvistä aiheista. Haaparannan mukaan hoitotyötä tekevät ihmiset ovat usein luonnostaan mestareita toisen kohtaamisessa. Kirjoittamista ja psyko logiaa voi parhaimmillaan yhdistää pyrkimys selkeyteen, ymmärrettävyy teen ja oivallusten herättämiseen. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Tuntui hyvältä tulla aidosti kuulluksi. Mieleeni tuli hiljattain Hesarista lukemani juttu, jossa filosofi Leila Haaparanta puhui epävarmuudesta. Löydä omat mielialasi yli sadan tunteen kartalta – huomaat miten selkeällä tavalla tunteet liittyvät toisiinsa. Meillä on tarve ymmärtää toista ihmistä, ja silloin käytämme usein itseämme mallina
Kaikilla oli vähän kaikenlaista. Antoisia lukuhetkiä ja kohtaamisia syksyyn! Meri Nykänen, päätoimittaja Toimittajalta “Ehdin tehdä yli 15 vuotta toimittajan työtä ennen kuin minusta tuli psykolo gi. Siitä kirjoittaminen tähän numeroon haastoi sanoittamaan psykologiaa ihmisten kielelle.” Anna-Kaisa Pitkänen Lorem Päätoimittaja Meri Nykänen p. Meillä on tarve ymmärtää toista ihmistä, ja silloin käytämme usein itseämme mallina. Mayer ovat antaneet myönteistä palautetta tästä SDG*tunnekartasta tunteeni.fi tarjoaa ilmaiseksi tunteeni.fi palapelitunnekortit kaksi kuvitettua e-kirjaa tuhansien tunteiden sanaston T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 3 2 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 3. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Löydä omat mielialasi yli sadan tunteen kartalta – huomaat miten selkeällä tavalla tunteet liittyvät toisiinsa. Oman historian ymmärtäminen ja avoin suhtautuminen toisiin tuovat vuorovaikutukseen lämpöä ja aitoutta. Kirjoittamista ja psyko logiaa voi parhaimmillaan yhdistää pyrkimys selkeyteen, ymmärrettävyy teen ja oivallusten herättämiseen. Tarkemmin pohtiessani löy dän rooleistani kuitenkin paljon tois taan tukevaa. Illalla istuimme vähän vetoisalla lasiverannalla, ja jokainen pääsi vuorollaan ääneen kertomaan, missä kohdassa elämää hän juuri nyt menee. V ietin tänä syksynä viikonlopun vanhojen ystävien seurassa. Yhdelle oli tullut stoppi oman jaksamisensa kanssa, toinen oli huolissaan muistisairaan vanhempansa tulevaisuudesta. Kirjoittamista ja psyko logiaa voi parhaimmillaan yhdistää pyrkimys selkeyteen, ymmärrettävyy teen ja oivallusten herättämiseen. Antoisia lukuhetkiä ja kohtaamisia syksyyn! Meri Nykänen, päätoimittaja Toimittajalta “Ehdin tehdä yli 15 vuotta toimittajan työtä ennen kuin minusta tuli psykolo gi. Sen sijaan voisimme hyväksyä näissä kohtaamisissa tietämättömyyden: antamalla tilaa, kuuntelemalla sekä olemalla hiljaa ja vertailematta. Tällä kertaa tuntui oikealta tulla kuulluksi – ehkä seuraavalla kerralla on taas hyvien neuvojen aika. Mieleeni tuli hiljattain Hesarista lukemani juttu, jossa filosofi Leila Haaparanta puhui epävarmuudesta. Kehitä tunneälyäsi voi paremmin! tunteeni.fi –sivusto auttaa sinua sanoittamaan tunteesi. Psykologina keskityn yksityiseen, salassa pidettävään ja intiimiin, toi mittajana olen julkisesti esillä yleisöni edessä. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. Siitä kirjoittaminen tähän numeroon haastoi sanoittamaan psykologiaa ihmisten kielelle.” Anna-Kaisa Pitkänen Epävarmuudessa on hyvät puolensa: se avaa ja antaa tilaa. Potilastani, asiakastani tai lukijaani eivät hyödytä tieteellisesti osuvat ku vaukset, jos niitä ei ymmärrä ja osaa liittää arjen kokemuksiin. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Moni pohti lastensa kasvamista ja siihen liittyviä uusia tilanteita. Mentalisaa tio eli mielentäminen on yksi esi merkki vaikeasta psykologisesta käsitteestä. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 9000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Pääkirjoitus K uv a: Su sa nn a K ek ko ne n / N O O N PS Haluatko olla mukana tekemässä lehteä. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 8000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Pääkirjoitus K uv a: Su sa nn a K ek ko ne n / N O O N K uv a: M ik a Po lla ri PS Haluatko olla mukana tekemässä lehteä. Tässä numerossa pohditaan elämänkaarta ja ihmissuhteita. Mieleeni tuli hiljattain Hesarista lukemani juttu, jossa filosofi Leila Haaparanta puhui epävarmuudesta. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. Meillä on tarve ymmärtää toista ihmistä, ja silloin käytämme usein itseämme mallina. Tarkemmin pohtiessani löy dän rooleistani kuitenkin paljon tois taan tukevaa. Oli kerrankin tarpeeksi aikaa, avoimuutta ja levollisuutta, eikä kenelläkään ollut tarvetta antaa toiselle kevyitä vinkkejä tai puhua päälle. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Oman historian ymmärtäminen ja avoin suhtautuminen toisiin tuovat vuorovaikutukseen lämpöä ja aitoutta. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Onko tunteista vaikea puhua. Mentalisaa tio eli mielentäminen on yksi esi merkki vaikeasta psykologisesta käsitteestä. Illalla istuimme vähän vetoisalla lasiverannalla, ja jokainen pääsi vuorollaan ääneen kertomaan, missä kohdassa elämää hän juuri nyt menee. Potilastani, asiakastani tai lukijaani eivät hyödytä tieteellisesti osuvat ku vaukset, jos niitä ei ymmärrä ja osaa liittää arjen kokemuksiin. Tässä numerossa pohditaan elämänkaarta ja ihmissuhteita. Sen sijaan voisimme hyväksyä näissä kohtaamisissa tietämättömyyden: antamalla tilaa, kuuntelemalla sekä olemalla hiljaa ja vertailematta. Hänen mukaansa epävarmuudessa on hyvät puolensa: se avaa ja antaa tilaa. Moni pohti lastensa kasvamista ja siihen liittyviä uusia tilanteita. Hän sanoi, ettei epävarmuus ole tänä päivänä kovin suosittua. Tutustu lisää koulutusja palvelutarjontaamme. Istuessani verannalla tunsin, että ystävien kesken tapahtui avoin kohtaaminen, ja lämpö voitti vetoisuuden. Oli kerrankin tarpeeksi aikaa, avoimuutta ja levollisuutta, eikä kenelläkään ollut tarvetta antaa toiselle kevyitä vinkkejä tai puhua päälle. Hän sanoi, ettei epävarmuus ole tänä päivänä kovin suosittua. Haaparannan mukaan hoitotyötä tekevät ihmiset ovat usein luonnostaan mestareita toisen kohtaamisessa. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Onnellisuusprofessori Markku Ojanen sekä tunneäly-termin kehittänyt amerikkalainen professori John D. Istuessani verannalla tunsin, että ystävien kesken tapahtui avoin kohtaaminen, ja lämpö voitti vetoisuuden. Yhdelle oli tullut stoppi oman jaksamisensa kanssa, toinen oli huolissaan muistisairaan vanhempansa tulevaisuudesta. He osaavat kunnioittaa tuntematonta. Tuntui hyvältä tulla aidosti kuulluksi. Haaparannan mukaan hoitotyötä tekevät ihmiset ovat usein luonnostaan mestareita toisen kohtaamisessa. 0400 820 174 toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Kirjoitan psykologin työn ohessa edelleen erityisesti alaani liittyvistä aiheista. Psykologina keskityn yksityiseen, salassa pidettävään ja intiimiin, toi mittajana olen julkisesti esillä yleisöni edessä. Silti olisi viisaampaa hyväksyä epävarmuus kuin ajatella, että kaikkeen löytyy aina helppo ratkaisu. He osaavat kunnioittaa tuntematonta. Silti olisi viisaampaa hyväksyä epävarmuus kuin ajatella, että kaikkeen löytyy helppo selfhelpratkaisu. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Kylmästä lämpimään Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Niitäkin tarvitaan. Hänen mukaansa epävarmuudessa on hyvät puolensa: se avaa ja antaa tilaa. Kaikilla oli vähän kaikenlaista. Kun minulta kysytään, mikä yhdistää kahta ammattiani, ensimmäi nen ajatus on, ettei mikään. Kirjoitan psykologin työn ohessa edelleen erityisesti alaani liittyvistä aiheista. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Kylmästä lämpimään V ietin tänä syksynä viikonlopun vanhojen ystävien seurassa. Tunteiden tiedostaminen ja avoimuus tuottaa kukoistavia ihmissuhteita. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Kun minulta kysytään, mikä yhdistää kahta ammattiani, ensimmäi nen ajatus on, ettei mikään
Teen päivittäin sisäistä työtä itseni kanssa. Mielikuvaharjoituksissa puhun itselleni kannustavasti kaikessa, mitä päivän aikana tulee eteen, jotta en jäisi jumiin negatiiviseen kehään. Näyttelijä Miia Nuutila, sivut 10–15 S I S Ä L L Y S 5 / 2 1 9
8 Tunnetaitoja lapsille 16 Mielentäminen keventää ihmissuhteita Mielentäminen helpottaa arkea, ja jokainen voi harjoitella sitä omissa läheisissä ihmissuhteissaan. 44 Mieli & tieto Trauman tie katkeaa käsittelemällä Voiko sukupolvelta toiselle vierivän taakan pysäyttää. 66 Minun arkeni: Juha Mertanen Toisen auttaminen tuo merkityksen tunteen Pu uh aa aivoi lle 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 Miia Nuutila Herkkyys saa näkyä Herkkyys ja ratkaisukeskeisyys ovat Miia Nuutilan voimavaroja, jotka ovat auttaneet yli vaikeuksien ja opet taneet rakastamaan ihan tavallista elämää. TEEMA: IHMISSUHTEET JA ELÄMÄN KAARI 34 62 22. He ovat luottaneet ystävällisyyden voimaan 50vuotisessa työssään parisuhteiden puolesta. 34 Hanna Lehto Surun läpi henkäys kerrallaan Kaksi lastaan hyvästellyt Hanna Lehto tietää, että vaikka kuinka sattuu, hengittäminen jatkuu. Häntä ovat auttaneet läheisten tuki ja lohtu siitä, että joskus syvinkin suru hellittää. 33 Kolumni: Elina Hirvonen Kuka auttaa, jos nuori putoaa. 40 Tee juurimatka itseesi Kun menneisyytensä kirjoittaa pa perille, usein myös katse tulevaisuu teen kirkastuu. 28 Hormonimylläkkä hämmentää keski-ikäistä Vaihdevuodet ovat osa naisen elämänkulkua ja työelämää, mutta silti niistä puhutaan vähän. Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Asian hyväksy minen ja tiedostaminen auttavat eteenpäin. 48 Tutkittua tietoa terveydestä 60 Ruokamuisto Ruisleivän paremmat päälliset 62 Intohimoni Laulunteko antaa haltioitumisen tunteita Musiikin tekeminen on Kari Matikai selle rakas harrastus ja tapa tarkas tella maailmaa. 22 Liisa ja Pentti Tuovinen Läheisyys löytyi puhumalla Suhdetta vahvistava palaute pelasti Liisa ja Pentti Tuovisen avioliiton
Yhteys luontoon kasvattaa voimavaroja. Fyysinen yhdessäolo tuo voi maa ja läheisyyttä ja helpot taa siten puhumistakin. Liikkukaa yhdessä. Yhdessä voi miettiä, miten itse pystyisi vaikuttamaan asiaan, vaikka suuret linjaukset ovatkin päättäjien käsissä. Onko pienillä teoilla mielestäni merkitystä. Keskustelun jälkeen toimintaa. Kun ilmastonmuutos ahdistaa lasta M iten puhua lasten kanssa ilmastonmuutoksesta. Lapsen tunteille tulee antaa tilaa, ja niitä voi vahvistaa sanallisesti esimerkiksi toteamalla ”Huomaan että sinua surettaa ilmastonmuutos. K U VA : U N SP LA SH Vinkiksi vaikean aiheen käsittelyyn Vietä lapsesi kanssa aikaa luonnossa. Koenko toivoa tai epätoivoa. Vaikeasta aiheesta keskusteltuan ne tehkää jotain kokonaisvaltaista yhdessä. – Lapset syyllistyvät helposti, ja siksi on tärkeää, ettei ilmastotyötä sidota pelkästään yksittäisiin valintoihin, Pihkala muistuttaa. Kysymystä on hyvä pohtia, sillä maapallon elinkelpoisuuteen liittyvät huolet koskettavat myös heitä. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei ilmastonmuutoksesta muodostuisi sukupolvia erottava tekijä. Ymmärrän sen hyvin, sillä se surettaa minuakin”. TEKSTI HELINÄ KUJALA Lue lisää: Panu Pihkala: Päin helvettiä. Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja 2017) sekä blogi http://ekoahdistus.blogspot.com/ 6 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Hänestä ilmastonmuutoksesta pitää puhua lastenkin kanssa, mutta ennen sitä aikuisen on syytä pohtia omia tuntemuksiaan. Mitä ajattelen yksilön vastuusta suhteessa yhteiskunnan vastuuseen. Lapsi rea goi asioihin hyvin kehollisesti. Myös kaupungissa voi viettää aikaa puistoissa ja rannoilla. – Se, mitä itse tunnemme ja ajattelemme, vaikuttaa paljon siihen, miten käsittelemme asiaa. Lapselle kannattaakin kertoa käytännön esimerkkejä siitä, mitä ihmiset tekevät ympäristön hyväksi. Kestävää elämäntapaa edistävä toiminta auttaa ilmastoahdistukseen. On olennaisen tärkeää, että aikuinen kuulostelee riittävän paljon itseään. Se auttaa suuntaamaan tunneenergian rakentavasti. Kun aikuinenkin ilmaisee tunteitaan, hänestä tulee Pihkalan mukaan kanssatuntija, kanssaihminen. K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Mitä uutta. Keskustelu kannattaa aloittaa kuulostelemalla, mitä lapsi tietää ilmastonmuutoksesta ja mitä tunteita ja ajatuksia se hänessä herättää. Mitä minä tunnen. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Panu Pihkala tutkii työkseen ympäristöahdistusta ja on myös kirjoittanut aiheesta kirjan
Yksinäiset koululaiset kokevat muita yleisemmin kipuoireita, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia. Se tarkoit taa tätä: miessukupuolta edustava ihminen ottaa keskustelun haltuun, vähättelee tai ei huomioi naisen argumentteja ja kertoo, kuinka asia oikeasti on. Yleisintä yksinäisyys on yhdeksännen luokan tytöillä, joista joka neljäs on hyvin tai melko usein yksinäinen. Onneksi yksinäisyyden torjumiseen löytyy keinoja: tutkimusten mukaan sosiaalisten taitojen opettelu ja turvalli sen sosiaalisen kasvuympäristön luomi nen vähentävät lasten ja nuorten yksinäi syyden kokemista. Nyt sen ovat ymmärtäneet muutkin. Myös kotoa opituilla taidoilla on suuri merkitys esimerkiksi siihen, miten lapsi kohtelee muita ja osaako hän asettua muiden asemaan. SANASELITYS OMA METSÄ – MAAILMAN PARAS LUONTOKOHDE Mihin mielesi halajaa, kun kaipaat luontoelämyksiä: Thaimaan pitkille hiekkarannoille ja turkoosiin mereen, viidakon äänimaisemaa kuuntelemaan, valkohuippuisille Alpeille – vai sittenkin omaan vehreään metsään. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 7. Ohjeet kalenterin tilaamiseen itselle tai lahjaksi löydät tämän lehden sivulta 54. Tällaisen ympäristön luominen on aina aikuisen vastuulla. On tutkittu, että naiset pääsevät puhumaan alle 75 prosenttia ajasta verrattuna miehiin silloin, kun keskustelu koskee päätöksentekoa. Lonely Planetin mukaan Suomi on paras luontokohde muun muassa ympäristön kestävyyden, kauniiden maisemien sekä hyvien luonnonsuojelutoimien ansiosta. Suomi on nimittäin valittu vuoden 2019 parhaaksi luontomatkakohteeksi, kertoo matkaoppaita julkaiseva Lonely Planet. Suomen pisteitä nosti myös se, että yli 70 prosenttia maan pintaalasta on metsän peittämää. Lehden kestotilaajat saavat kalenterin lukijalahjana vuoden viimeisen lehden välissä. MIESSELITTÄMINEN K U VA : SH U T TE R ST O C K 20 % Oletko jo kuullut termin miesselittä minen eli mansplaining. Me täällä asuvat olemme tienneet jo pitkään, että metsä rauhoittaa mielen. Ylä koulun alkaessa yksi näisyyttä kokevien määrä on 14 % eli alhaisempi. Terävä ja hauska kirja ilmestyi tänä syksynä myös suomeksi. Olisiko tuleva vuosi sinun valon vuotesi. Sana mansplaining on saanut alkunsa Rebecca Solnitin kirjasta Miehet selittävät minulle asioita (Kustantamo S&S). nuorista kokee itsensä usein yksinäiseksi yläkoulun päättyessä, selviää Jyväskylän yliopiston tekemästä WHOKoululais tutkimuksesta. Tehokeinoina saatetaan käyttää käden nostamista naisen eteen, äänen korottamista tai jopa naisen argumentin toistamista – miehen sanomana se kun on muka uskotta vampi kuin naisen sanomana. Jos arvostat läheltä löytyviä luontokohteita, et ole yk sin. Lisäksi kalenteris sa pohditaan valon vaikutusta mielen hyvinvointiin ja jaetaan kuhunkin vuoden aikaan sopivia hyvän mielen vinkkejä. Väite perustuu luksusmatkoja järjestävän True Luxury Travel matkatoimiston kansainväliseen ver tailuun, jossa Suomi nousi kärkisijalle yli sadan maan joukosta. VALOA SEINÄLLE VUODEKSI 2020 Kaunis Valon vuosi 2020 seinäkalenteri on nyt julkaistu! Tunne & Mieli lehden tuottamasta kalenterista löytyy valo kuvaaja Hanna Koikkalaisen upea kuva jokaiselle kuukaudelle
Tarinan jälkeen kirjoittajat, jotka ovat lapsen kehitykseen ja vanhemmuuteen perehtyneitä psykologeja, kertovat perustietoa tunteista ja siitä, kuinka aikuinen voi tukea lasta tunteiden tunnistamisessa ja nimeämisessä. Mutta myös aikuisen on hyvä oppia, ettei hän välttämättä aina tiedä, miltä lapsesta milloinkin tuntuu. Vaikka kaikkien tunteiden olemassaolo on tärkeää, ilo on hyvinvointimme kannalta kaikkein tärkein. Entäpä surullinen. Siksi tunteista kannattaa keskustella yhdessä. Ilon tunne tuo elämään energiaa ja toivoa. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston: Fanni ja suuri tunnemöykky (Kumma-kustannus 2019). Fanni ja suuri tunnemöykky -lastenkirjassa tätä tunnemöykkyä pohditaan lapsille tarkoitetun kuvitetun tarinan kautta. Lapsen kanssa voi vaikka pohtia yhdessä, miltä iloinen ihminen näyttää. Kaikkihan sen tunteen muistaa joko omasta lapsuudestaan tai oman lapsen käyttäytymisestä: raivostuttaa, hävettää ja tekee mieli juosta kauas pois. 8 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Toisten tunteiden tunnistaminen auttaa toimimaan rakentavalla tavalla muiden kanssa päiväkodissa, koulussa ja pihalla. Kirja on kuitenkin sekä lapsille että aikuisille. 3 Ilo ohjaa toteuttamaan elämää niin, että se tuntuu mielekkäältä. Kun lapsi osaa tunnistaa tunteitaan, hänellä on hyvä pohja myös muiden tunnetaitojen kehittymiselle. Surun tehtävänä on kutsua muita ihmisiä apuun ja saada lohtua. Lapsen mielestä voi tuntua vähättelevältä, jos aikuinen luulee aina tietävänsä, mitä lapsi milloinkin ajattelee. Vihan avulla pystyy ilmaisemaan muille, jos omia oikeuksia loukataan tai joku kohtelee epäreilulla tavalla. Fanni-tunnetaitokirjoja on ilmestynyt kokonainen sarja, ja kirjojen kuvitukset ovat hersyvän ihania ja värikkäitä. Kaikki lähtee siitä, että lapsi ymmärtää tunteiden olemassaolon ja oppii, miltä esimerkiksi Tunnista tunteita lapsen kanssa Kolme tärkeää tunnetta Lapsi ei syntyessään tiedä, mitä tunteet ovat, millä nimillä niitä kutsutaan tai miten niiden kanssa toimitaan. Miltä se oikein tuntui, kun pallo ei mennytkään maaliin yleisön edessä. Aikuisella on tärkeä rooli siinä, että lapsi oppii myös hyväksymään omat tunteensa. On myös tärkeää, että lapsi oppii kertomaan muille, miltä hänestä tuntuu. 2 Suru auttaa näkemään, mikä on itselle merkityksellistä, ja valmistelee ja auttaa luopumaan. Lapselle kannattaa kertoa, että hän on tärkeä sellaisena kuin on: iloisena, vihaisena ja surullisena, kaikkien tunteidensa kanssa. Kuvittanut Linnea Bellamine. Kun lapsi osaa tunnistaa omia tunteitaan, hän osaa myös paremmin säädellä niiden voimakkuutta. Pieni lapsi kokee tunteet kokonaisvaltaisesti kehossa ja mielessä: viha saa kädet hikoamaan ja pulssin kohoamaan, jännitys tuntuu vatsanpohjassa, suru puristaa rinnassa. 1 Vihan tunne auttaa puolustautumaan ja toimimaan. Viha auttaa itsenäisyydessä ja oman tahdon ilmaisemisessa. ilo ja suru tuntuvat. M itä tapahtuu, kun lapsi osallistuu juhlissa pallonheittokilpailuun – ja epäonnistuu. Siinä Fannielefantti kavereineen käy läpi erilaisia tunteita lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Tunnetaidot tukevat lapsen itsetuntoa, auttavat pärjäämään kavereiden kanssa, tekevät arjesta ja oppimisesta sujuvampaa ja tukevat kaikin puolin lapsen terveyttä
Miten ilman äitiä voi elää. Hannele Törrönen: Väärin rakastettu. Kirjoitukset kertovat myös ajankuvaa siitä, millaista teinin elämä on ollut eri vuosikymmeninä – vai onkohan se sittenkin aina vain samanlaista. Kirjeitä kuolleelle äidille K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Viilenneet välit Tuoreille vanhemmille ja pikku lapsivuosiin riittää ohjeita: lehdissä, kirjoissa ja neuvolassa kerrotaan, miten uudesta elämänvaiheesta selviää. Ehkä lukeminen auttaa myös ymmärtämään teiniä, jos sellainen juuri nyt asuu saman katon alla. Idea on lähtenyt suositusta Päiväkirjaklubinimisestä tapahtumasta, johon ihmiset ovat voineet tulla lukemaan omia teiniaikaisia päiväkirjojaan. Eeva Vekki ja Risto Järvinen: Päiväkirjaklubi (Nemo 2019) T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 9. Törrönen ei tarjoa valmiita ratkaisuja tai kehota etsimään totuutta siitä, miksi tilanne on se mikä on. Kuoleman jälkeen alkaa asioiden hoitaminen: hautajaisten järjestäminen, paperiasioiden selvittäminen ja sukulaisten puheluihin vastaaminen. Kirjassa käsitellään vanhemman ja aikuisen lapsen ristiriitoja ja käydään läpi erilaisia tilanteita sekä niihin mahdollisesti johtaneita syitä. Suhdetta saattavat vaivata esimerkiksi erilaiset jännitteet, vihanpito tai riippuvuudet. Olet aina sanonut, että positiivinen ajattelu on kaiken lähtökohta, että aina on mahdollisuus valita miten suhtautua asioihin. Siksi psykologi ja psyko terapeutti Hannele Törrösen kirja Väärin rakastettu tulee tarpeeseen. Nyt se ei toimi. Vaikka aihe on painava, kirjan rakenne on kevyt ja tekee lukemisesta helppoa. Ja tutuiltahan ne tarinat kuulostavat: ahdistusta, ihastumisia ja vääntöä vanhempien kanssa. Vanhemmuus jatkuu kuitenkin läpi elämän eikä lopu siihen, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Kappalejako on ilmava, ja rakennetta rikotaan muun muassa erilaisilla listoilla (“ohjeet selviytymiseen”). Kaikki käy lopulta niin raskaaksi, että tytär pääsee psykiatriselle osastolle lepäämään ja saamaan apua. Meiju Niskalan omaelämäkerrallinen Sata kirjettä kuolleelle äidille alkaa siitä, kun muistisairas äiti kuolee. Kirjaan on koottu klubilla kuullut parhaat palat. Vanhemman ja aikuisen lapsen ristiriidoista. Se on tyttärelle kova pala – varsinkin kun elämässä tapahtuu pian kuoleman jälkeen myös muita suuria muutoksia. Sen sijaan voi yrittää pienin askelin ymmärtää toista ja iloita, jos yhteys löytyy edes hetkittäin. Niskala näyttää, etteivät kuolema ja sen aiheuttama suru ole kaunista ja seesteistä. Tarinat sijoittuvat 1960–2000luvulle, ja joukosta löytyy sekä tuttuja että tuntemattomia nimiä. Hän kirjoittaa tarkasti ja konkreettisesti, miltä tuntuu pukea äidin vaatteet itsensä päälle ja miltä uurnassa oleva tuhka näyttää. Kaikki näyttää haustajaisjärjestelyineen ulospäin siltä, että tytär on kunnossa ja toimintakykyinen. Äiti. (Kirjapaja 2019) Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidilleni (WSOY 2019) Teini-iän ihanuus ja kamaluus Uskallatko kaivaa omat teiniaikaiset päiväkirjasi esiin ja puhaltaa niistä pölyt. Tarinoiden lukeminen aiheuttaa myötähäpeää, punastumista ja kiusaantuneisuutta – mutta myös vedet silmissä nauramista. Usein pienten lasten van hemmilla on ympärillään myös tukiverkosto, joka auttaa ja kyselee. K U VA : SH U T TE R ST O C K Voiko kuolema olla myös alku. Jos et ole vielä valmis, niin Päivä kirjaklubi avaa ovet muiden aikuisten teinivuosien maail maan. Aikuiseen lapseen liittyvistä huolista voi olla vaikeampi puhua muiden kanssa kuin pikku lapsiin liittyvistä arkisista pähkäilyistä. Todellisuudessa tyttären mieli alkaa hajota ja kaikki tuntuu kaoottiselta. Miten äidistä voi alkaa puhua menneessä muodossa. Kokonaisuudesta kasvaa tärkeä ja koskettava kertomus tyttären suuresta menetyksestä – ja siitä, miltä tuntuu olla elossa. Vanhempi ei välttämättä edes tiedä, mistä viileät välit johtuvat
Kanssakulkija M I I A N U U T I L A 10 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9
Kavereiden kanssa oireet verhoutuivat osaksi leikkiä, ja kotona äidin huomio keskittyi arjesta selviytymiseen lasten kanssa, kun perheen isä makasi pitkään sairaalassa. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 11. Raidoilla hyppiminen ja muut pakonomaiset asiat olivat Nuutilan keino käsitellä kuolemanpelkoa ja isän sairastumista. Herkkyys ja ratkaisukeskeisyys ovat Miia Nuutilan voimavaroja, jotka ovat auttaneet yli vaikeuksien ja opettaneet rakastamaan ihan tavallista elämää. Pakko-oireet hellittivät puolen vuoden päästä, kun isä alkoi vähitellen toipua sairaudesta. Kokemus jäi kuitenkin vahvasti Nuutilan mieleen. Isä oli vastikään saanut aivoverenvuodon ja halvaantunut, ja nyt hän joutui opettelemaan kaiken elämässä uudestaan. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE Herkkyys saa näkyä ja tuntua K un Miia Nuutila oli 13-vuotias, hänen oli pakko hyppiä maton raidoilla. Kukaan ulkopuolinen ei huomannut pakko-oireiluja, eikä Nuutila kertonut niistä kenellekään. Herkkä teini-ikäinen tyttö ajatteli, että jos hän ei tee niin, isä kuolee
Yhtäkkiä Nuutila oli puolisonsa kanssa tilanteessa, jossa kumpikin voi huonosti ja ero tuntui molemmista ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Aikuisten näkökulmasta riidan aihe ja riita saattoivat olla vähäpätöisiä ja nopeasti ohimeneviä, mutta Nuutila koki ne paljon voimakkaammin. Hän oli ahdistunut ja haaveili erosta uskomatta kuitenkaan siihen, että tilanne koskaan muuttuisi. Ehkä kyse on luontaisesta positiivisuudestani ja persoonallisuudestani, joka pyrkii kääntämään vaikeudetkin voimavaroiksi. Parivuotisella kurssilla keskityttiin henkisten ja psykologisten harjoitteiden avulla itseensä tutustumiseen, hoitamiseen ja yhteyden luomiseen toisten kanssa. Nuutila sanoo, että hänelle on tyypillistä toimia haastavissa tilanteissa ratkaisukeskeisesti ja hakea keinoja päästä eteenpäin. – Henkinen valmennus toimi ainakin itselleni myös terapiana, ja uskon, että se auttoi meitä molempia eroprosessissa. VAHVA MUTTA HERKKÄ Lapsena Miia Nuutila ahdistui helposti, jos hänen vanhempansa riitelivät. – En kestä olla kauan olotilassa, jossa olen ahdistunut tai masentunut. Kun ero ei tuntunut mahdolliselta, Nuutila pyrki löytämään ratkaisuja huonoon oloonsa muualta. – Tunsin olevani lähinnä ahdistunut enkä ajatellut, että olisin jotenkin hullu pakko-oireineni. Olisi tietysti ollut kiva tietää etukäteen, että kaikki tulee menemään hyvin. Myös puoliso oli osallistunut samaan henkisen valmennuksen koulutukseen, mikä auttoi paria löytämään tiensä ulos tilanteesta. Nuutila oli voinut suhteessa huonosti jo muutamia vuosia. Vaikka kokemus oli epämiellyttävä, se sai Nuutilan luottamaan siihen, että vaikeistakin tilanteista voi selvitä. Muutaman viime vuoden aikana hän on uskaltanut päästää herkkyytensä esiin K A N S S A K U L K I J A M I I A N U U T I L A Miia Nuutila sanoo, ettei menestys voisi ikinä nousta hänelle päähän, sillä sisällään hän usein arvostelee itseään ankarasti. – Minulla oli sellainen olo, että ihan kuin vanhempani riitelisivät koko ajan, sillä koin pienetkin erimielisyydet suurina. Hän kävi vuoden ajan hahmoterapiassa ja luki elämäntaitooppaita. Liikutuin siitä yhtäkkiä tosi paljon. Vaikka Nuutila pitää itseään vahvana ja ratkaisukeskeisenä ihmisenä, hän tietää olevansa myös herkkä eikä halua peitellä sitä. Vähän aikaa sitten kävin vanhempieni mökillä, ja kun lähdin pihasta autolla, he jäivät sinne rappusille nököttämään vieri vieressä. Ja niin järjestyi erokin. Siksi isän sairauden aiheuttama trauma ja kuolemanpelko menivät kehooni ja purkautuivat pakko-oireina. On ollut eheyttävä kokemus huomata, että he ovat tyytyväisesti naimisissa edelleen. Minulla on usko siihen, että kaikki järjestyy. Tästä hän opettelee eroon mielikuvaharjoituksilla. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, etten osannut käsitellä tunteitani tai päästää niitä ulos muilla keinoin. Selviytymiskeinot ovat jalostuneet vuosien aikana. Kahdeksan vuotta sitten hän kiinnostui energiahoidoista sekä henkisestä valmennuksesta ja suoritti valmennuskoulutuksen. VALMENNUSKOULUTUS TOIMI EROTERAPIANA Viisi vuotta sitten Miia Nuutilan ja hänen entisen puolisonsa lähes kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde ja perhe-elämä kariutuivat. Välit säilyivät hyvinä koko eroprosessin ajan – ja sen jälkeenkin. Tilanne, jota Nuutila oli vuosia pelännyt ja vältellyt, menikin paremmin kuin hän olisi ikinä uskonut. Nyt 47-vuotiaana hän ei enää hypi maton raidoilla tiukan paikan tullen. 12 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Pelkäsin ihan turhaan
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 13. aiempaa enemmän. Olin prosessoinut avioeroa mielessäni niin kauan, että ajattelin, miksi ihmeessä minun pitäisi vielä vuosi pari itkeä sitä ja jarrutella. Yksi syy on ollut eron jälkeinen vapauden tunne – sekä uusi tärkeä ihmissuhde ja elämänvaihe. – Olin prosessoinut avioeroa mielessäni niin kauan, että ajattelin, miksi ihmeessä minun pitäisi vielä vuosi pari itkeä sitä ja jarrutella. Jokin loksahti molemmilla kohdilleen, eikä kumpikaan epäröinyt ryhtyä uuteen suhteeseen. Pian uuden kodin etsintä muuttuikin haaveeksi yhteisestä kodista. Kahden esiintyvän taiteilijan epäsäännöllisessä elämässä se tuntui myös ainoalta keinolta saada edes silloin tällöin kahdenkeskistä aikaa – tai ylipäätään ehtiä tapaamaan. Kun Nuutila eropäätöksen jälkeen vielä etsi uutta kotia itselleen ja kahdelle lapselleen, hän ihastui nykyiseen mieheensä. Kun koti löytyi, alkoi uuden elämänvaiheen palapeli – uusperheessä kun asui nyt vanhempien lisäksi neljä lasta. Siinä kohdassa muut ratkaisut kuin yhteinen koti olisivat tuntuneet vain teennäisiltä
y Harrastaa kuntosalia. y Valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 1996. Asuu Espoossa. y Viime kesänä Nuutila ja Paavilainen näyttelivät yhdessä Kari Tapiosta kertovan Olen suomalainen musiikkinäytelmän päärooleja Lappeenrannan kesäteatterissa. tuotantokauden kuvaukset. ja 4. Uusperheeseen kuuluvat 17vuotias tytär ja 14vuotias poika sekä puolison 17 ja 12vuotiaat pojat. Miia Nuutilan mielestä olisi kuitenkin hyvä viettää välillä keskinäistä aikaa puolison lastenkin kanssa. Uusperheessä vanhemmat ovat usein enemmän biologisten lastensa kanssa. 14 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. y Naimisissa muusikko Antti Paavilaisen kanssa. Parhaillaan ovat menossa Exonnelliset sarjan 3. y Näytellyt useissa tvsarjoissa, elokuvissa ja teattereissa. K A N S S A K U L K I J A M I I A N U U T I L A Miia Nuutila y Syntynyt 1972 ja elänyt lapsuutensa Forssassa. Lisäksi Nuutila näyttelee Terapian tarpeessa jälleen komediassa sekä ohjaa Krokotiilirockmusiikkikomedian Lappeenrannan kesäteatteriin kesällä 2020
Vaikka ajatus uusperheestä vaikutti olevan myös lasten mielestä hyvä juttu, oli tilanne kaikille uusi ja jokainen reagoi siihen omalla tavallaan. Nuutila sanoo, että hänen herkkyytensä tekee hänestä ”tuntosarvi-ihmisen”, ja hän kuulostelee herkästi muiden fiiliksiä. – Uskallan pysyä herkkänä eikä parisuhteeseen pääse kasvamaan kerroksia kuin sipulinkuoria. Kahden viime kevään aikana Nuutila on löytänyt itsensä käsikirjoitusten ääreltä. Vielä pari vuotta sitten Nuutila stressasi herkästi töistä, aikatauluista ja arjesta eikä aina muistanut kuunnella itseään ja tarpeitaan. Komediaa kirjoittaessaan hän käkätteli ääneen itsekseen, ja kirjoittamisen flow on tuntunut mahtavalta. Ja jos päivä on ollut täynnä töitä ja lasten asioita, on parasta illalla käpertyä miehen kainaloon. Nuutila uskoo, että ihmisen on otettava itse vastuu omasta hyvinvoinnistaan, vaikka toinen voikin olla siinä suureksi avuksi. Nuutila ei ole katunut eroaan hetkeäkään eikä ajattele, että lapsilla olisivat asiat paremmin, jos ydinperhe olisi säilynyt. Päällimmäinen tunne on usein kiitollisuus – lapsista, perheestä, työstä ja siitä, että kaikki on hyvin. Onnellisuus on juuri tässä. – Pidin aiemmin ihan tavallista elämää jonain kaukaisena haaveena. Avioero tuntui hänestä niin vapauttavalta, että hän kokee saavansa olla pitkästä aikaa oma itsensä. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 15. – Se onnellisuus ja rauha, mikä minussa on, välittyy taatusti myös lapsille ja vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. Hän pyrkii rauhoittamaan ruokailuhetken ja syömään hitaammin. Mutta ei sen tarvitsekaan. Se, jos mikä, onkin usein suurinta luksusta elämässä. Nyt minunkin elämäni tuntuu luonnollisesti vain ihanan tavalliselta. – Vaikka olemme aika erilaiset ihmiset ja meillä on sun lapset ja mun lapset, on helpottavaa, että voimme jakaa kasvatuksellisia haasteita toistemme kanssa. – Yritän elää tässä hetkessä. Mielikuvaharjoituksissa puhun itselleni kannustavasti kaikessa, mitä päivän aikana tulee eteen, jotta en jäisi jumiin negatiiviseen kehään. Että tuolla nuo muut ihmiset elävät normaalia elämää, mutta minä en. Minulla on superego, joka mollaa minua, ja oma sisäinen rakenteeni on itseäni lyttäävä. Koska lapset ovat myllertävissä elämänvaiheissa ja osa jo aikuistumassa, Nuutila välillä jännittää heidän puolestaan ja taistelee sen kanssa, ettei huolehtisi asioista liikaa. – Teen päivittäin hiljaista, sisäistä työtä itseni kanssa. Omien tarpeiden ja kipukohtien avoimella tunnistamisella on suuri merkitys. Herkkyys auttaa reagoimaan jokaisen lapsen tilanteisiin yksilöllisesti. Siksi en varsinaisesti edes haaveile mistään. SUN LAPSET JA MUN LAPSET Mitä vanhempia lapset ovat, sitä epätodennäköisempää on, että uusperhe kehittyisi ydinperheen kaltaiseksi. Hän kokee tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi, mikä on ollut hänelle eheyttävä kokemus. Ja vaikka kumpikin kasvattaa omia lapsiaan, saa puolisosta suurta tukea vaikeisiin tilanteisiin. Kun oma olo on perustaltaan tasapainoinen ja elämä turvallista, on myös helpompi olla välillä heikko ja tukeutua toisen apuun. MIELIKUVAHARJOITUKSET RAUHOITTAVAT Hyvä olo ei ole tule itsestään. Nuutila uskaltaa nykyään puhua tunteistaan ja tarpeistaan. Kun on pitkään saanut olla vapautuneesti oma itsensä, luottamus siihen, että kaikki menee lopulta ihan hyvin, on vahvistunut. Jotkut lapsista purkavat asioita ulospäin, kapinoivat ja kiukuttelevat, toiset taas ovat hiljaa ja pitävät tunteet sisällään. Niiden alta rakkautta ei enää välttämättä löydä. Nuutila sanoo elävänsä elämänihmettelyvaihetta. Kyky olla herkkä ja avoin on hänen mukaansa tarpeen myös ammatillisesti. Mielikuvaharjoitukset ovat hänen omalle hyvinvoinnilleen elintärkeitä: ne rauhoittavat silloin, kun alkaa olla liian montaa rautaa tulessa samaan aikaan ja aivot käyvät ylikierroksilla. Harjoitukset auttavat arjen keskellä, kun olo tuntuu tukalalta tai toisinaan piinaava unettomuus muuttuu kierteeksi. Siksi Nuutila lepää, kun väsyttää. Jos esimerkiksi kotona on kaaos, osaan olla keskittymättä siihen ja sen sijaan nauttia hetkistä lasten kanssa. Se ei ole aina helppoa. TAVALLINEN ELÄMÄ ON PARASTA Herkkyyden tunnistaminen ja sen näyttäminen ovat antaneet tilaa myös uudelle luovuudelle. Nuutilan mielestä on täysin ymmärrettävää, että lasten on helpompaa sekä uskoutua että kiukutella omalle vanhemmalleen kuin bonusvanhemmalle. Nuutila on alkanut käsikirjoittaa ja ohjata näytelmiä, mitä hän ei vielä muutama vuosi sitten osannut edes kuvitella. Olen miettinyt, että ehkä tämä kaikki uusi luovuus liittyy siihen, ettei minua enää ahdista. Viime aikoina hän on tajunnut, kuinka pienistä asioista oma hyvinvointi voi olla kiinni. Miia Nuutilan ja hänen puolisonsa uusperheessä molemmat hoitavat omien biologisten lastensa kasvattamisen, sillä se tuntuu luontevalta kaikille. Perheen teini-ikäisiin on myös harjoiteltava yksilöllistä suhtautumista, sillä jokainen heistä on erilainen persoona omine tarpeineen
16 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9
Kun painat ovenavausnappia, kuski lyö kaasun pohjaan ja kurvaa nenäsi edestä pois pysäkiltä. Huulilta pääsee kirosanoja, kädet puristuvat nyrkkiin. Mielentämistä esittelee esimerkiksi keväällä ilmestynyt Minna Martinin ja Matti Keinäsen kirja Mieli meissä. Olet ehkä kuullut mielentämisestä – mutta mitä se oikein on. Taitoa voi ja kannattaa harjoitella läpi elämän. Tätä on mielentäminen eli mentalisaatio, joka on viime vuosina noussut mielen ammattilaisten menetelmästä suuren yleisön tietoisuuteen. Mitä kuskin käytös tarkoitti – halusiko hän olla ilkeä, oliko hänellä huono päivä, vai eikö hän vain huomannut nopealiikkeistä matkustajaa. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 17. Myöhästyt kokouksesta! Hetken verran koet valtavaa kiukkua kuljettajaa kohtaan. Tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. TEKSTI ANNAKAISA PITKÄNEN KUVITUS MARIA VILJA Mielentämisen taito keventää arkea ja ihmissuhteita J uokset kiireessä ruuhkabussia kohti. Sitten hengähdät ja kysäiset itseltäsi: Mitä mahtoi tapahtua, kun kiukustuin näin kovasti. Mielentäminen auttaa keventämään arjen tunnekuormaa ja avaamaan ihmissuhdesolmuja. Kihiset raivoissasi hetken, ja huomaat, miten hartiat kohoavat korviin
VANHEMPI MERKKAA VAUVAN TUNTEITA Kun vauva itkee, on toimittava nopeasti. Vähitellen lapsen oma kyky kehittyy. Kun kieli kehittyy, oma mieli ja ympäristön mielentilat alkavat vähitellen saada sanoja. Myös tunteita voi teeskennellä. Mielentämisen harjoittelu alkaa vauvana vanhemman sylissä. Kun ihminen mielentää, hän huomioi mieleen nousevia tai ympärillä havaitsemiaan tunteita, yhdistelee asioita, ymmärtää ja toimii tarkoituksenmukaisesti. Syntyy harkittu mielentäminen, jossa pohdinta ja harkinta korvaavat välittömän kokemisen ja rutiinitoiminnan. Mielentäminen on kehollista tunnustelua ja sanallista kysymistä. KATKOKSETKIN KUULUVAT ELÄMÄÄN Tarvitsemme mielentämisen kykyä päivittäin läpi elämän, kaikissa tilanteissa, joissa olemme tekemisissä tunteidemme ja toisten ihmisten kanssa. Vauva tarkistaa toistuvasti vanhemman kasvoilta, onko tilanne turvallinen ja miten siihen kannattaa reagoida. Vauva huomaa, että nämä tärkeät tunteet ovat juuri hänen omiaan. Usein tämä tapahtuu automaattisesti, mutta välillä se vaatii paljonkin ponnistelua ja harkintaa. Kun mentalisaatio toimii, on helppo tunnistaa korviin kohoavat hartiat tai vihlaisu vatsanpohjassa omaksi pelontunteeksi. Vanhempi on vauvan mielentämisen ilmapuntari. TURVALLISUUS TUKEE LAPSEN KEHITYSTÄ Nelivuotias havaitsee ympäristössään tarkasti ristiriidat: Miksi äiti sanoi, että on tosi onnellinen ja iloinen, vaikka hetki sitten kuivasi nenäliinalla silmänurkkaa. Katkokset kuuluvat elämään ja mielentämiseen, niiltä ei voi eikä tarvitse välttyä. Kohtuullisen oikea-aikaisesta tarpeisiin vastaamisesta syntyvät turvallisuus ja luottamus, mielentämiskyvyn peruspilarit. Sen jälkeen on helpompi löytää sanoja, joilla voi ilmaista ajatuksiaan muille, ja antaa heille tilaa tehdä samoin. 18 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Onnistunut mielentäminen saa tunteet ja vuorovaikutuksen virtaamaan luontevasti. Tahtoikäinen oppii tuntemaan kiukkunsa ja pettymyksensä. Ne näkyvät kipeästi esiin ryöpsähtävinä tunteina ja ristiriitoina ihmissuhteissa. Noin seitsemän kuukauden ikäinen mielentää itseään automaattisesti eli kokee perustunteita, kuten pelkoa, vihaa ja surua omina tunteinaan. Murrosikäinen, aikuinen ja vanhus ovat kaikki mielentämisen koulunpenkillä, sillä taidoissa ei voi tulla valmiiksi koskaan. Kun äiti ”lässyttää” eli puhuu vauvakieltä ja hymyilee vauvalle liioitelluin ilmein, hän tekee työtä mielentämiskyvyn kehittymiseksi. Vastasyntynyt vauva ei kestä ympäristöltään pitkää odottelua eikä isoja virhetulkintoja. Lapsi alkaa pikkuhiljaa ymmärtää, että kaikki ei ole sitä, miltä ulospäin näyttää. Mielentämisen kehittymisessä ensimmäiset vuodet ja kuukaudet ovat ratkaisevia. Kun kyky siihen pettää, seuraa katkoksia. Parivuotiaana muodostuvat lapsen omat rajat. Kun vauva on noin kolmen kuukauden ikäinen, vanhempi alkaa merkata tämän tunteita reagoimalla niihin korostetusti. Se kehittyy varhaislapsuudessa ja kouluiässä
Kenenkään kokemus turvallisuudesta ei ole täydellinen. Lapsuudessa koettu turvattomuus on myrkkyä mielentämiskyvyn kehitykselle. Harjoittelussa vanhemman tuki ja malli ovat tarpeen, vaikka niitä nuori ilmaisee viimeiseksi tarvitsevansa. Turvattoman suhde sisäiseen maailmaansa ja tunteisiinsa jää katkonaiseksi. Mielentilan huomaaminen vaatii kehon rauhoittamista. Lapsi tarvitsee kuitenkin toistuvasti vanhemman tukea säädelläkseen tunteitaan ja ymmärtääkseen itseään ja ympäristöään. Nuori tietää, miten asiat ovat, ja ilmoittaa sen välillä kärkevästi ympäristölleen. Vanhemman harkitseva mielentäminen on koetteilla, kun nuoren tunteet ja ajatukset elävät minuuttien ja tuntien tahdissa. Omakuvassa korostuvat häpeä, arvottomuus, epäluulo ja pelko. Lapsi ja nuori tarvitsevat tähän tiivistä aikuisen tukea. Aikuisenkin keho ylivirittyy, kun tunteet hyppäävät laukalle. Pian hän juttelee fiksusti tunteistaan ja siitä, mikä aiheutti äskeisen raivon. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 19. Mielentämiskyvyn kehitykseen kuuluvat oman vihan ja kiintymyksen tunteen tunnistaminen, sanoittaminen ja ilmaisu. NUORUUS ON MIELENTÄMISEN MYRÄKKÄÄ ”Pam!” Taas tuli nuorelta – siltä äskeiseltä ihanalta vauvalta – ovi päin vanhemman naamaa. Samassa hetkessä vanhempi yllättyy, kun nuori kykeneekin lauhtumaan. Tunteita ei ole lupa tutkia avoimesti ja uteliaasti. Hän tuntuu olevan vuoroin vihainen ja vuoroin rakastunut. Ne vaikeuttavat kykyä tunnistaa selkeästi omaa ja toisen mielentiloja sekä reagoida niihin toimivasti. Aikuisella on kiusaus ajautua samaan mustavalkoisuuteen, mikä johtaa mielentämisen katkokseen. Näitä taitoja koetellaan ja tarvitaan varsinkin silloin, kun läheisten tunteet kuohahtelevat. Ihanteellista olisi, että aikuiselle olisi kehittynyt taitoja rauhoitella itseään. Kouluikäinen lapsi pystyy jo hahmottamaan laajoja ihmisten välisiä suhteita ja ymmärtää, miten oman mielentilan ilmaisu vaikuttaa itseen ja muihin. Myötätuntoinen, mielentävä asenne auttaa kuitenkin huomaamaan omat reaktiot, ottamaan Lapsuudessa koettu turvattomuus on myrkkyä mielentämiskyvyn kehitykselle. Turvaton lapsi oppii suojautumaan kontrolloimalla, suorittamalla, ulkoapäin ohjautumalla tai sairastelemalla
Varsinkin parisuhteessa ja vanhemmaksi tullessa nousevat esiin varhaiset kokemukset kiintymyssuhteesta, omien tunteiden arvosta ja turvallisuudesta. Aikuisuus on myös kykyä hyväksyä mielentämisen katkokset. Riidat, väärinymmärrykset ja oman Aikuisuus on myös kykyä hyväksyä mielentämisen katkokset. Aikuisuuteen kuuluu myös kyky käsitellä mielentämisen katkoksia. kuormituksen säätely vaativat mielentämistaitoja. Mielentämiskykyä haastavat uudet hankaluudet, aikalisää, neuvottelemaan sekä antamaan ja pyytämään anteeksi kiukunpuuskien keskellä. Tunteet voivat välillä kuohahtaa, ja ristiriidat kuuluvat elämään. AIKUINEN KÄSITTELEE KATKOKSIA Parisuhde ja vanhemmuus sekä työelämä vaativat kykyä nähdä oma mieli erillisenä puolison, lapsen tai työtoverin mielestä. Se tarkoittaa säännöllistä kehon rauhoittamista, oman tunteen ja tarpeiden tunnistamista ja sanoiksi pukemista sekä toisen avointa kuuntelua ja kysymistä. 20 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Niiden keskellä mielentäjä voi kuitenkin palata asiaan, jäädä hetkeksi miettimään ja pyytää anteeksi kostamisen, loukkaantumisen ja selän takana puhumisen sijaan. Kun aikuinen mielentää, hän osaa toimia ihmissuhteissa kysyen, harkitsevasti ja kunnioittavasti eikä omien oletusten ja välittömien tunneimpulssien varassa. VANHUUS TUO HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Ikääntyvä ihminen on tutustunut vuosikymmeniä omaan mieleensä sekä puolisonsa ja läheistensä mielentiloihin