Peli auttaa paremmaksi pomoksi – tekoäly paljastaa valintojen seuraukset työpaikalla L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A DIGITAALISUUS JA MIELEN ILMIÖT 5 / 2 1 8 ILMIÖ Verkosta saa apua, kun vastaanoton valot on sammutettu KANSSAKULKIJA Elina puhuu masennuksesta kuin migreenistä INTOHIMONI ASMR-videoista saa kehoon kihelmöivän olon Oli helpottavaa tajuta, että olen introvertti
Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Tunnetko mielenkiintoisen henkilön, jota kannattaisi haastatella. Vinkkaa juttuaihe Tunne & Mielen toimitukseen! tunnejamieli@mtkl.fi MISTÄ SINÄ HALUAISIT LUKEA?. Mistä mielen hyvinvoinnin aiheesta haluaisit ehdottomasti tietää lisää
Ilmiö on sittemmin kasvanut valtavirtaan, ja yhä useampi on löytänyt tukea videoista. Kun leikin Barbie-nukeilla kaverin kanssa, hiljaisella äänellä puhuminen ja rauhallinen ja kiireetön tilanne tuottivat rauhoittavia aistielämyksiä. IDA NIEMINEN TOIMITTAJA Jutun tekeminen muistutti minua lapsuudestani. Arvostan tekijöitä, sillä tiedän, kuinka paljon aikaa, rahaa ja vaivaa videoiden rakentamiseen menee. Sekä haastatteluettä kuvaustilanteet olivatkin erittäin miellyttäviä. Tämän lehden tekijät K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 H ei ni Le hv äs la ih o 1 MIRJA AARNIO toimittaja SAARA AUTERE valokuvaaja AINO HEIKKONEN tuottaja ORNA BEN LULU valokuvaaja ESKO JÄMSÄ valokuvaaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja ATTE KALKE ulkoasu EEVA ANUNDI valokuvaaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti MARIA VILJA kuvittaja SATU VÄISÄNEN toimittaja ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja MARJAANA TUNTURI toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja IDA NIEMINEN toimittaja OLLI URPELA valokuvaaja T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 3. 3 Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. Meillä synkkasi hyvin niin toimittajan kuin kuvaajan kanssa. En ollut aikaisemmin ajatellut, että kampaaja voi itse kokea ASMR-tuntemuksia asiakaspalvelutilanteessa.” ASSI JOKIVIRTA HAASTATELTAVA ”Toimittajalla oli selkeästi myös omaa kokemusta ASMR-aiheesta. Tutustuin ASMRilmiöön noin kuusi vuotta sitten aloittaessani opinnot korkeakoulussa. Hänen rauhoittava persoonallisuutensa oli läsnä kuvauksissa, mikä teki työskentelystä miellyttävää ja lähes ASMRkokemuksellista.” Lue Assi Jokivirran haastattelu sivulta 62 alkaen. Videoista muodostui minulle tukipilari rauhoittumiseen ja unen saamiseen. Haastateltavana ja kuvattavana oleminen ei ole minulle uusi juttu, mutta nautin tämän jutun tekemisestä erityisen paljon.” ORNA BEN LULU VALOKUVAAJA ”Oli ilo päästä kuvaamaan tekijää, jonka työ on minulle todella tärkeää. Oli myös jännittävää kuulla, että hänen kolme suurta intohimoaan, eli ASMR, musiikin tekeminen ja parturi-kampaajan työ, liittyvät vahvasti toisiinsa. Oli mahtavaa päästä näkemään, miten Assi tuottaa videoitaan ja millaisissa tiloissa hän työskentelee. Tämän vuoksi oli helppoa jutella asiasta enemmänkin, välillä jopa vähän ohi kysyttyjen kysymysten. Nyt ymmärrän, että kyse on ASMR-kokemuksista. Kun haastattelin ASMR-videoita tekevää Assia, oli kiinnostavaa, että hänellä oli samankaltaisia kokemuksia
13 S I S Ä L L Y S 5 / 2 1 8. Haluan olla rehellinen ja sillä tavalla rikkoa vallitsevaa elämä on ihanaa -somekuplaa, joka ei ole realistinen. Maria Veitola, s
Parikymppisenä hän sairastui skitsofreniaan. Herjapuheet on helpompi sietää, kun hyväksyy itsensä.. 44 Mieli & tieto Ihminen teknologian takana Avoimuus uusille kokemuksille innosti Jan-Henry Stenbergin kehittämään teknologiaa osana psykiatrista sairaanhoitoa. Monien sattumien summa on tehnyt Emilia Lahdesta kansainvälisen sisututkijan. Vaikka teknologiasovellukset ovat nykyään arkipäiväinen osa hoitoa ja ne tuovat siihen parhaimmillaan tehoa ja laatua, Stenberg korostaa, ettei teknologia korvaa ihmisen tekemää työtä. 48 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: ASMR Maailma katoaa ympäriltä Muutama vuosi sitten Assi Jokivirralle selvisi, miksi hän koki erikoisia aistielämyksiä esimerkiksi autossa ja työpaikallaan. Nykyään hän kuiskailee videoilla, jotta katsoja saisi kehoonsa kihelmöivän olon. 34 Elina Hiltunen Sairastumiselle löytyi merkitys Kun Elina Hiltunen masentui, hän piilotteli asiaa työnantajaltaan. Muistin kuormaa voi myös keventää. 30 Peli auttaa paremmaksi pomoksi 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Riittävätkö revontulet taivaskanavaksi. 8 Hyväksy kielteinen olotila, niin se voi muuttua myönteiseksi 16 Turvaverkossa Netissä toimivat mielenterveyspalvelut ovat niin suosittuja, että osa avuntarvitsijoista jää roikkumaan virtuaalisiin jonoihin. 66 Minun arkeni: Tuukka Ojala Rutiinit tekevät tilaa luovuudelle M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 Maria Veitola Rehellinen itselleen ja muille Kun Maria Veitola avautuu somessa masennuksestaan ja muista elämänsä kipukohdista, kymmenet tuhannet seuraajat tsemppaavat, mutta haukkujiakin on joukoittain. 40 Ole tarkkana, niin muistat paremmin Suurin osa arjen unohteluista johtuu kehnosta keskittymisestä aiheeseen, eikä taustalla useimmiten ole mitään vakavaa. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän puhuu vakavasta, toistuvasta masennuksestaan kuin migreenistä: se vain puhkesi. 22 Ville-Veikko Vesala & Riitta Vesala Elämän koettelemat Lapsena Ville-Veikko Vesala joutui usein sairaalaan harvinaisen fyysisen sairautensa vuoksi ja häntä kiusattiin koulussa. Äiti Riitta Vesala on ollut aina Ville-Veikon ja muiden lastensa tukena, vaikka hänellä itselläänkin on todettu paniikkihäiriö. 28 Mielen voimaa: Sisu Askel on sisun pienin yksikkö Sisu on suomalaisille tuttu käsite, mutta sitä ei ole aina tarkasteltu psykologisena kapasiteettina, inhimillisen kasvun mahdollistajana tai yhteisöllisyyden rakentajana. Muistin toiminnassa oleellista on tarkkaavaisuuden suuntaaminen. 34 62 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Halu auttaa yhdistää äitiä ja poikaa. Digitalisoituvassa maailmassa monelle on luontevaa turvautua kasvottomiin verkkopalveluihin, jotka ovat auki silloinkin, kun perinteisten vastaanottojen valot on jo sammutettu
Kelan rahoittamaan tutkimukseen osallistui 35 iältään 6–10-vuotiasta lasta, joilla on ollut arjen pulmia tunteiden tunnistamisessa. Huttunen kertoo, että luokanopettajat ovat olleet erityisen kiinnostuneita Tunne-etsivistä. Tarkoituksena on, että aikuiset yhdistävät keskustelun avulla pelin tapahtumat oman arjen tilanteisiin ja sattumuksiin. Pelaaminen on Huttusen mukaan myös nykylapsen leikkiä. Lapsen tunnetaidot kehittyivät pelaamalla D igitaalinen peli on toimiva väline lapsen tunnetaitojen kehittämiseen. Siksi Tunne-etsiviäkin suositellaan pelattavaksi yhdessä aikuisen kanssa. Tunne-etsivät-pelistä on tänä vuonna saatu rohkaisevia tutkimustuloksia. Hän havaitsi, että puheen ja kuulon ongelmat ovat monilla lapsilla yhteydessä tunteiden tunnistamisen vaikeuteen. Tunne-etsivissä seikkailee hahmo, joka on perustanut parhaan ystävänsä Aksun kanssa Tunnetoimiston ratkomaan pieniä ja suuria tunteisiin liittyviä mysteereitä. Tunnetaitojen tukeminen kuuluu koulujen opetussuunnitelmien perusteisiin. K U VA : SH U T TE R ST O C K 6 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Heidän tunnetaitonsa paranivat pelijakson aikana ikätovereiden tasolle lähes kaikissa tehtävissä. – Olin hämmästynyt, kun lapsi ei tunnistanut surullista tunnetta itkevää lasta esittävästä kuvasta. Tunne-etsivät-pelin löydät osoitteesta: www.edu.fi/ verkko_oppimateriaalit/tunne_etsivat K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Peli on suunnattu esimerkiksi autismin kirjon tai kuulovammaisille lapsille. Sen on kehittänyt ryhmä, jossa on osaamista aina psykoterapiasta varhaiskasvatukseen, pelin tekniseen toteutukseen, äänten tallentamiseen ja valokuvaukseen. Se ei väsy toistamiseen tai palautteen antamiseen. Sisällöntuotantoa johtanut Huttunen kertoo, että tietopohja näkyy erityisesti pelin rakenteessa, kuten tehtävien vaikeutumisessa. Peli luotiin Opetushallituksen tuotantona. Melko yksinkertaisen kerronnan taustalla vaikuttaa iso määrä tutkittua tietoa ja pelin kehittäjien käytännön kokemusta lasten kanssa työskentelemisestä. Silloin ajattelin, että meidän täytyy voida tehdä jotakin enemmän. Näin voi päätellä Tunne-etsivät-nimisen pelin perusteella. – Annettu aika on kuin ravintoliuos, josta lapsi kasvaa, saa sanoja tunteilleen ja oppii mallin avulla sitä, miten omia kokemuksia käsitellään. Digitaalinen peli onkin oppimisen näkökulmasta oiva apuri. Taustalla on hänen kokemuksensa puheterapeutin työstä. Se sopii kuitenkin kenelle tahansa noin 6–12-vuotiaalle – etenkin, jos tunteiden tunnistamisessa tai sosiaalisissa tilanteissa on pulmia. Sen tarkoituksena on auttaa lapsia tunnistamaan omia ja toisten tunteita. Verkossa ilmaiseksi saatavilla olevan pelin on ideoinut Oulun yliopiston logopedian professori Kerttu Huttunen. Hän kuitenkin muistuttaa, että peli ei silti voi korvata aikuisen huomiota ja tukea
Eri aihealueittain kootut tietopaketit, talot, ovat kaikkien saatavilla osoitteessa www.terveyskyla.fi. Toinen sovellus puolestaan on tarkoitettu kaltoinkohdellun lapsen ja nuoren turvaksi silloin, kun hän vielä odottaa tukipalvelun työntekijän tapaamista. Se on tietokoneohjelma, joka pystyy vastaamaan yleisiin kysymyksiin Syöpätalossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorista noin 7 prosenttia kokee, ettei pysty juuri koskaan keskustelemaan omista asioistaan vanhempiensa kanssa. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisusta, jossa on tulkittu kouluterveyskyselyn tuloksia. Ensija turvakotien liitto luo parhaillaan kahta mobiilisovellusta, joiden on tarkoitus lisätä lasten turvallisuutta ja helpottaa arkea niiden lasten elämässä, joiden vanhemmat ovat eroamassa tai perheessä on kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Lisäksi sovelluksen on tarkoitus tukea ja rohkaista aikuisia ottamaan turvallisuus puheeksi lasten kanssa. Luvut ovat moninkertaisia verrattuna niihin nuoriin, joiden suhde vanhempiin on hyvä. Terveyskylä tarjoaa tietoa ja tukea sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille. CHATROBOTILTA SAA PIAN MIELENTERVEYSNEUVONTAA Nuorten mielenterveystalo -verkkopalveluun suunnitellaan chat-robottia, joka voi vastata nuorten mielenterveysongelmiin liittyviin kysymyksiin ja tarjota ohjausta hoitoon. Siinä pelaaminen vie huomion muulta arkiselta toiminnalta – ja pelaaminen jatkuu, vaikka se häiritsee henkilökohtaista ja perhe-elämää, sosiaalisia suhteita tai muita elämänalueita. Kokeilun pohjalta sovellukset on tarkoitus rakentaa valmiiksi vuoden 2019 puolivälissä. Vanhemman ja nuoren välinen vuorovaikutus edistääkin lapsen ja nuoren hyvinvointia. K U VA : SH U T TE R ST O C K 7 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 7. Neuvo-botti osaa kertoa yleisistä asioista, kuten klinikkakäyntien hinnoista ja lähetteiden käsittelyajoista. Uuden tautiluokituksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022. Terveyskylä-verkkopalvelussa on hiljattain aloittanut jo yksi chat-robotti. Eron keskellä oleville lapsiperheille tehdään sovellusta, joka tukee lapsen asioista ja aikatauluista sopimista silloinkin, kun vanhemmat ovat keskenään riitaisia. Pelihäiriöstä on kyse, jos tilanne on jatkunut vähintään vuoden. Pelihäiriö näkyviin M aailman terveysjärjestö WHO on lisäämässä pelihäiriön diagnoosin uuteen kansainväliseen tautiluokitukseen. Laaksosen mukaan sovelluksia kokeillaan Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä eri puolilla Suomea. Näitä kysymyksiä ihmiset usein kysyvät puhelimitse hoitajilta. Pelihäiriö tarkoittaa riippuvuutta digitaalisista tai videopeleistä. WHO:n mukaan vain pieni osa pelaajista kärsii pelihäiriöstä. Heistä 30 prosenttia kokee itsensä yksinäiseksi ja 37 prosenttia kärsii päivittäisistä oireista ja ahdistuneisuudesta. Lasten ja nuorten turvaksi rakennetaan mobiilisovelluksia Digitaaliset välineet tarjoavat mahdollisuuden lisätä lasten turvallisuutta ja hyvinvointia. Ensija turvakotien liiton kehitysjohtaja Sari Laaksonen kertoo, että ajatuksena on lisätä lapsen elämän ennakoitavuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä vähentää lapsen taakkaa viestin viemisestä vanhemmalta toiselle. Pelihäiriön lisäämisen tautiluokitukseen uskotaan kuitenkin lisäävän pelihäiriön oireiden ja riskien tunnistamista sekä parantavan digipeleistä riippuvaisten hoitoa
Mitä enemmän tavoittelet jotain, mitä sinulla ei ole, sitä selkeämmin koet tyytymättömyyttä. Talo, jonka ostat, on myös talo, jota joudut remontoimaan. Et voi aina valita, mitä sinulle tapahtuu, mutta voit valita, miten suhtaudut asioihin. Unelmatyö on myös työ, jonka aiheuttamaa stressiä joudut sietämään. Mansonin mukaan moni kuvittelee haluavansa jotakin, mikä tekisi onnelliseksi, mutta kokee ettei ikinä tavoita sitä. Loppujen lopuksi pieni murhe on kärjistynyt tilanteeksi, jossa olet eniten ahdistunut siitä, että olet ahdistunut. Se, jonka kanssa menet naimisiin, on myös se, jonka kanssa riitelet. Kirjassa Manson, provosoivalla ja räväkällä tyylillään, haluaa lukijan oivaltavan, että elämä muuttuu paremmaksi, kun myöntää, että kärsimys kuuluu elämään. TEKSTI MIRJA AARNIO 8 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Pysyvän onnellisuuden vimmainen tavoittelu tarkoittaa loputonta paremman elämän jahtaa mista, vaikka todellisuudessa onni tulee siitä, että hyväksyy ongelmien jatkuvan läsnäolon elämässä. O letko joskus joutunut seuraavaan ajatuskierteeseen. Halu olla onnellisempi on kielteisiä tunteita herättävä olotila, kun taas ikävän olon Hyväksy kielteinen olotila, niin se voi muuttua myönteiseksi Voit valita ongelmasi. Kun ottaa vastuun asenteestaan, saa huikeasti vapautta ja valtaa omaan elämäänsä. Kaikki edellyttää jonkinlaista myönnytystä: se, mikä aiheuttaa hyvää oloa, aiheuttaa myös huonoa oloa.” OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Mark Manson: Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan (Atena 2018, engl. The Subtle Art of Not Giving a Fuck) hyväksyminen on myönteinen kokemus jo itsessään. Ja se alkuperäinen pieni murhekin on yhä ratkaisematta. Olosi muuttuu epämukavaksi, ja alat syyttää itseäsi siitä, että annat asian kiusata. Se on helpottavaa oivaltaa. Näin meille kaikille joskus käy. Ratkot päässäsi pieneltä tuntuvaa huolenaihetta. Feedback Loop from Hell), jossa tyytymättömyys ruokkii itseään, kun epätoivoisesti yrität vältellä kielteisiä ajatuksia ja tunteita etkä haluaisi hyväksyä niitä. Mitä enemmän yrität olla ajattelematta asiaa, sitä enemmän ajattelet sitä. Jos haluat onnellisen parisuhteen, oletko valmis myös vaikeisiin keskusteluihin ja suuriin tunteisiin ja pettymyksiin. Voit olla joissain asioissa todella hyvä, mutta useimmissa keskin kertainen. Elämäntilanteen muuttamiseksi nähdään kovasti vaivaa, mutta olo pysyy koko ajan melkeinpä samanlaisena. Tämän takia ongelmat ovat toistuvia ja vääjäämättömiä. Mansonin ajatus on se, että elämä on joka tapauksessa täynnä ongelmia, pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, mutta jokainen voi itse valita, kuinka niihin asennoituu ja mitä lopulta tavoittelee. 3 Useimmat ihmiset ovat keski vertoja puuhissaan. Jos taas hyväksyt sen tosiasian, ettei sinulla ole kaikkea mitä haluaisit ja että se on ihan ok, olosi kevenee. Mansonin kirja Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan (Atena 2018, engl. Ja se on täysin ok! 2 Kolme ajatusta ongelmien hyväksymisestä ”Jotkut psykologit kutsuvat tilaa hedonistiseksi juoksumatoksi. Usein silloin onkin kyse ulkoapäin tulleesta halusta. 1 Ongelmien ratkominen luo onnelli suutta. Et jaksaisi nyt pohtia sitä, mutta et saakaan sitä päästäsi. Se tuo mieleen jonkin isomman murheesi. Jos haluat edetä urallasi ja tienata paljon, siedätkö pitkiä työviikkoja ja suurta taloudellista vastuuta. Että se ei toteutunut, koska tosiasiassa en edes halunnut sitä, olin vain ihastunut ajatukseen. The Subtle Art of Not Giving a Fuck) oli Yhdysvaltojen myydyin tietokirja viime vuonna. Yhdysvaltalainen bloggaaja ja kirjailija Mark Manson kutsuu tätä kierrettä paskamaiseksi palautesilmukaksi (engl
Läsnäoloa käytännössä K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Kun työ ja ihminen eivät kohtaa Moni ongelma juontaa juurensa toimimattomaan vuorovaikutukseen, niin työuupumuskin. Näihin myös työelämässä olisi syytä kiinnittää huomiota. Polkuja rauhoittumiseen – läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille (Lasten keskus 2018) on käytännöllinen opas läsnäolotaidoista erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Tietotyötä Huotilainen ja Saarikivi pitävät harhaanjohtavana terminä uudenlaiselle työlle, sillä tieto sinänsä ei ole arvokasta, vaan se synnyttää arvoa vain oppimisen avulla. On lohdullista, että aivojen toiminnan vaaliminen ei merkitse esimerkiksi älypelin treenaamista illasta toiseen – ellet sitten halua tulla hyväksi juuri siinä nimenomaisessa älypelissä. Usein kiistellään siitä, johtuuko uupumus työnantajasta vai työntekijästä. Työnantajien tulisi huolehtia siitä, että työn olosuhteet, kuten tilat, tekniikka ja työnjako, toimivat. Sen sijaan oppiminen, harjoittelu, innostuminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen ovat ratkaisevia taitojen kehittymisessä. Erilaisilla aivoilla ihminen voisi olla terveystuotteita janoava, liikunnan himoihin sortuva sekä käsillä ja jaloilla yhtä aikaa työskentelevä verkostohirmu. Niitä ovat katsominen, ääni, kosketus, liike, hengitys ja mielikuvat. Lundahl jakaa kirjassa oman kokemuksensa työ uupumuksesta toipumisesta. Siinä rauhoittumista haetaan kuuden teeman avulla. Kirjan ovat kirjoittaneet psykologi, psykoterapeutti Sanna Aulankoski ja Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Maaret Lundahl, joka on ollut Aulankosken asiakkaana. Osaa taas voisi hyvin soveltaa aikuisryhmillekin. Aihetta pohditaan erityisesti työelämässä. Työntekijästä itsestään on lähtöisin työhön suhtautuminen, kuten motivaatio, tunnollisuus ja vaativuus, sekä suhtautuminen itseen ja muihin. Mielenkiintoista sekin, että aivotutkimus ei tue mustavalkoista lahjakkuusajattelua. Voimat takaisin -kirjassa (Duodecim 2018) asia tiivistetään näin: työuupumus on vuorovaikutusongelma, työn ja sitä tekevän ihmisen epäsuotuisan suhteen pulma. Asiakkaan ja terapeutin keskusteluun perustuva rakenne on kiinnostava ja luo kirjalle helppolukuisen rytmin. Tietopainotteinen kirja äityy hauskaksi esimerkiksi silloin, kun tutkijat pohdiskelevat, minkälaiset aivot olisivat, jos ne olisivat sopeutuneet täysin nykyiseen elämänmenoon. Esimerkiksi pallon liikkeestä laakealla vadilla tai kynttilän valon ja lämmön aistimisesta voi lumoutua aikuinenkin. Kirjoittajat huomauttavat, että kiista on turha, sillä sekä työoloilla että työntekijän ominaisuuksilla on merkitystä, ja tilanteet vaihtelevat. Sanna Aulankoski ja Maaret Lundahl: Voimat takaisin – tietoa ja dialogia työuupumuksesta (Duodecim 2018) Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen: Polkuja rauhoittumiseen – Läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille (Lasten keskus 2018) Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi: Aivot työssä (Otava 2018) T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 9. Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi pohtivat, millaiset aivot olisivat nyky-ympäristössä hyödylliset. Emme enää himoitsisi rasvaisia ja sokerisia herkkuja, vaan tulisimme riippuvaisiksi terveellisemmistä ruuista. Kirjoittajat käsittelevät esimerkiksi sitä, kuinka oleellista uuden oppiminen ihmisen tekemässä työssä on, kun entistä suurempi osa tehtävistä automatisoituu. K U VA : SH U T TE R ST O C K Oppimiskyky on valttia digityössä Hitaan kehitystahdin takia ihmisen aivot ovat kuin metsästäjäkeräilijän, mutta ympäristön nopean muutoksen vuoksi elämme digitaalisessa ajassa, jossa vanhat ratkaisumallit saattavat toimia huonosti. Tätä ristiriitaa tutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saari kivi käsittelevät aivotutkimuksen näkökulmasta kirjassaan Aivot työssä (Otava 2018). Osa harjoituksista, kuten kiukkupussi, on selvästi lapsille suunnattuja. Selkeästi laaditussa kirjassa kustakin aiheesta on lyhyt johdantoluku ja runsaasti harjoituksia. Kirjassa painotetaan perusasioita, kuten nukkumista, liikuntaa ja hyvää ravintoa. Itsehillintä saattaisi pettää kaupan vihanneshyllyllä
Kanssakulkija M A R I A V E I T O L A 10 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8
Herjapuheet on helpompi sietää, kun hyväksyy itsensä. Kun Maria Veitola avautuu somessa masennuksestaan ja muista elämänsä kipukohdista, kymmenet tuhannet seuraajat tsemppaavat, mutta haukkujiakin on joukoittain. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE Rehellinen itselleen ja muille T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 11.
Haluan olla rehellinen ja näyttää, että elämä on välillä paskaa ja sillä tavalla rikkoa elämä on ihanaa -somekuplaa, joka ei ole realistinen. Maria ajattelee reaktioiden johtuvan siitä, että kirjoituksillaan hän tekee tavallisesta elämästään – iloista, suruista ja paniikkikohtauksista – läpinäkyvää. En ole tajunnut, miten dramaattisen kuvan kaikki ovat saaneet. K A N S S A K U L K I J A M A R I A V E I T O L A ” 12 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Olen lukenut hänen sosiaalisen median päivityksistään, että hän on viime aikoina kärsinyt ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista ja kulunut kesä on ollut hänelle vaikea. – Lähes kaikki tutut tulevat nykyään ensimmäiseksi kysymään huolissaan: Maria, miten sä oikein voit. Hänelle itselleen tilanne ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen. Kun Maria loppukeväästä 2018 kertoi Instagramissa ahdistuksestaan, paniikkioireistaan ja paluustaan terapiaan, postaus keräsi yli 30 000 sydäntä. Ihmisten antama myötätuntoinen palaute tuntuu toki hyvältä, mutta hänen mielestään somemaailmassa muiden elämä koetaan liian vakavasti tai todellisuutta väärentävästi. Maria vastaa, ensin varovaisesti: Kiitos, ihan hyvin, kai. M iten sä voit?” kysyn Maria Veitolalta, kun tapaamme haastattelun merkeissä. Että yhtäkkiä olen ihmisten silmissä todella huonovointinen ja masentunut. Seuraa lyhyt hiljaisuus, sitten hän alkaa puhua. – En kauheasti harkitse kirjoituksiani. Ulospäin kaikki näyttäytyy paljon suuremmissa mittasuhteissa. Ei Maria itse ole ajatellut kertovansa mitään kauheaa, vaan ihan vaan puhuvansa elämänkaarensa vaiheista. Jos siltä tuntuu, niin kerron, että just nyt taas masentaa ja paniikkikohtaukset tulivat takaisin. Se hämmentää mua tosi paljon
– Olen vasta aikuisena tajunnut ja myöntänyt, että olen introvertti. Mutta se on myös jollain tapaa ristiriidassa työni kanssa. Siitä, kuinka hänestä tuli kaikkien tuntema mediapersoona ja boss lady, joka televisioohjelmassa yökyläilee muiden julkkisten luona, vetää talk show’ta, tuomaroi viihdeohjelmissa mielikuvituksellisissa asukokonaisuuksissa ja johtaa Radio Helsinkiä. – Kaikki, mitä mulle on tapahtunut, on tehnyt musta sen, mikä nyt olen. Tunnen olevani turvassa, eikä mun tarvitse myydä sieluani. Osa yleisöstä ei tunnu sietävän Marian mediapersoonaa, ja törkyviestejä satelee etenkin silloin, kun hän on julkisesti ottanut kantaa itselleen tärkeisiin aiheisiin, kuten naisten oikeuksiin, tai kun iltapäivälehdet ovat nostaneet hänen somekirjoituksistaan räväköitä otsikoita. Se oli helpottava oivallus. Se oli hänelle ainoa tapa pysyä toimintakykyisenä. . Kun yhtäkkiä olikin enemmän aikaa läpikäydä omia ajatuksia, myös pinnan alle kerääntynyt kuona alkoi puskea esiin. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 13. Keskellä tiistaipäivää sai olla kotona tekemättä mitään. Kirja oli rakas ja tärkeä projekti, mutta urakan valmistuttua Maria tunsi olevansa hyvin uupunut. Maria sanoo, että tuntuu epäreilulta ja kamalalta, miten jotkut kääntävät hänen avoimuutensa heikkoudeksi ja vielä lyövät sillä – ja miten vahva stigma mielenterveysongelmiin ylipäätään liittyy. Ja että vaikeistakin asioista kannattaa aina puhua ääneen. Vaikka huorittelu ja muu herjaava palaute tuntuvat toisinaan pahalta, niitäkin enemmän Mariaa musertaa ihmisten kaltoinkohtelu ja maailman epäreiluus. Useimmille tällaisten asioiden ääneen kertominen tuntuu mahdottomalta ja pelottavalta, mutta Marialle ei. Pari edeltävää vuotta hän oli paiskinut töitä hullun lailla, mutta nyt hän oivalsi, ettei halunnut eikä jaksanut enää olla aina töissä. Sellainen olin itsekin nuorempana, ja silloin kaikki tuollainen tuntui tosi pahalta. Se on ollut Marialle tärkeää, sillä hän toivoo avoimuudellaan antavansa esimerkkiä siitä, miten vapauttavaa on uskaltaa olla oma itsensä. Kalenteria oli pakko alkaa tyhjentää. Saattohoito epäonnistui täysin, ja se jätti muhun syviä traumoja. Mutta vaikka rakas työ antaa voimia, on julkisuus myös kuormittavaa. Maria myös tietää, mikä häntä suojaa pahimmalta julkisuusahdistukselta. – Eihän oma paha olo oikeuta ketään haukkumaan muita! Jos voi huonosti, pitää hakea apua. Ensimmäiseksi mieleen vyöryi isän kuolema muutama vuosi sitten. Sitten on tullut myös toisenlaista palautetta. – Olen onnellisessa elämäntilanteessa, sillä saan olla täysin oma itseni perheessäni, parisuhteessani ja työpaikallani. KUONA PUSKEE ESIIN Viime talvena Maria sai valmiiksi kirjansa Veitola. Ei hän silti ymmärrä niitä kommentteja, että haukkujien puheista ei pitäisi välittää, koska he vain purkavat omaa pahaa oloaan muihin. Häntä haukutaan niiden vuoksi hulluksi ja sekopääksi ja ihmetellään, kuinka hän saa työskennellä televisiossa mielenterveysongelmaisena. Samoihin aikoihin perheemme asunnosta löydettiin vaikea sisäilmaongelma ja jouduimme mieheni ja lapseni kanssa pitkäksi aikaa evakkoon. Positiivista palautetta lukijoilta – naisilta, miehiltä, äideiltä, tyttäriltä – on tullut hurjasti. OMA ITSENSÄ Kirja on ollut valtavan suosittu, ja se on keikkunut myyntilistojen ja kirjaston varausjonojen kärjessä ilmestymisestään saakka. Teemme kaikki virheitä, mutta kaikissa meissä on myös se upea puoli. Mutta myös siitä, että hän on kärsinyt masennuksesta, anoreksiasta, paniikkikohtauksista ja vaikeasta migreenistä ja että hän on syönyt vuosikausia mielialalääkkeitä, rimpuillut niistä eroon ja käynyt pitkään terapiassa. Paska palaute satuttaa paljon enemmän silloin, kun on muutenkin epävarma omasta kelpaamisestaan ja yhteys itseen on kadoksissa. Toivon, että jakamalla kokemuksiani muutkin uskaltaisivat puhua ääneen ongelmistaan. Kaksi vuotta hän oli lähes aina töissä, viime talveen saakka. Sillä tosiasiassa sosiaaliset tilanteet rasittavat Mariaa, ja hän kaipaa paljon rauhaa ja yksinoloa. Siinä hän avaa elämäänsä ja kertoo tapahtumia satojen omaelämäkerrallisten kolumniensa takana, joita hän on parinkymmenen vuoden aikana kirjoittanut. Mutta pian olo alkoi muuttua raskaaksi. Niin monta itkua oli jäänyt itkemättä töitä paiskiessa. Aluksi lisääntynyt vapaa-aika tuntui taivaalliselta. Nyt tiedän, että vastapainona työlle mun täytyy riittävästi saada ladata akkujani omassa rauhassa ja olla puhumatta kenelläkään mitään. Kirjassa Maria avautuu nuoruudestaan, äitija isäsuhteestaan, poikaystävistään, työelämästä, bileistä, äidiksi tulemisesta. Haukkujat ovat ottaneet aseekseen myös Marian masennuskommentit somessa. – Suhteeni isään on aina ollut vaikea, ja hän sairasti monta vuotta ennen kuolemaansa. Yhtäkkinen isättömyys ja kodittomuus järkyttivät perusturvallisuuttani. Maria selvisi henkisesti kuormittavasta tilanteesta tekemällä paljon töitä. Ja se, että kun hän asettuu julkisesti puolustamaan naisiin kohdistuvaa epäoikeudenmukaisuutta, sitä ei arvosteta, vaan häntä arvostellaan ja haukutaan
ON VAPAUTTAVAA, ETTEI TARVITSE SELITELLÄ Palautuminen ja vapaa-ajan rauhoittaminen ovat Marialle itselleen tulleet entistä tärkeämmiksi. – Haluan nyt lusia tämän vaiheen ilman lääkkeitä, vaikka en aina tiedä, onko siinä järkeä. – On mielettömän hienoa, että ihmiset haluavat antaa palautetta. Toisaalta välillä hänkin pelkää, että mitä, jos töitä ei kohta tarjotakaan. Toisinaan Maria vastaa heille kerran tai pari ja ohjaa hakemaan apua muualta. Ja jos ei jaksa, se pitäisi kertoa. JOKAISELLA ON VASTUU PITÄÄ ITSESTÄÄN HUOLTA Vaikean kesän jälkeen Maria on palannut töihin. – On yllättävän vaikeaa sanoa ei. Vaikeasta elämäntilanteesta avautuminen ja siitä seuranneet kollegoiden tiedustelut hänen voinnistaan aiheuttivat hetkeksi paniikin: kuvittelevatko kaikki nyt, ettei hän olekaan työkykyinen. Sekä liikunta, joka tosin vaatii välillä tasapainottelua, ettei sitä alkaisi suorittaa liikaa. Omista rajoista Marian täytyy välillä muistutella itseään. Todellisuudessa suuri osa kuormituksesta johtuu paljon muustakin: ihmisen elämä ei ole tasapainossa. 14 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Niin kuin ei hänen omakaan elämänsä ole uupuneena ollut. Eikä sekään lannista, että hän tietää jonain päivänä todennäköisesti taas voivansa huonommin ja ehkä kertoo sen silloinkin seuraajilleen sosiaalisessa mediassa. Mutta kyllä ihmisellä itsellään on päävastuu pitää huolta terveydestään ja jaksamisestaan. Työnantajan vastuulla on tietysti työn sopiva määrä ja mahdollisten ongelmien puheeksi ottaminen. Miten Maria nyt siis voi. Vaikka vointi on parempi kuin keväällä ja kesän hyvät hetket lapsuuden mökillä Saimaalla palauttivat elämään mielenrauhaa, hän yhä työstää tapahtumia ja tunteita, jotka saivat hänet keväällä voimaan huonosti. Myös muutamat hyvin läheiset ystävät – ne, jotka tunsivat Marian jo ennen suurta yleisöä – antavat voimia. Mutta hän ei halua enää syödä lääkkeitä, sillä on niistä rimpuillut aikoinaan eroon eikä se ollut helppoa. Paniikkikohtauksista hän ei vielä ole päässyt eroon. Siksi hän on opetellut kieltäytymään aiempaa useammin. Hyvinvoinnin ylläpitämisessä tärkeä tekijä on työmäärän pitäminen kohtuullisena. Ihmiset kertovat hänelle kauheita asioita elämästään ja anelevat, että Maria, auta mua. Jos sanon ei, sen pitäisi riittää. Moni ystävä on suositellut mielialalääkkeitä, joiden Maria itsekin tietää purevan kohtauksiin hyvin. Mariakin kohtaa näitä tilanteita johtajana tuon tuosta. Toisinaan hän ei pysty vastaamaan mitään, ja viestiosio pysyy tarkoituksella kiinni. Siinä auttaa oivallus, jonka hän muutama vuosi sitten terapiassa sai. Mutta silloin, kun joku sitä tajuaa kysyä, pitäisi uskaltaa myöntää tilanne. Vaikka pinnistelisin parhaani, että pysyn päätöksessäni, sitä ei aina kunnioiteta. Hyvää energiaa ja rauhaa hän saa perheestään ja lapsestaan. Työt vetävät puoleensa niin vahvasti, että niitä tulee haalittua usein liikaa. Ja sitähän useimmat pelkäävät ja pysyttelevät siksi hiljaa pahasta olostaan: ettei kukaan vaan ajattelisi, että olen kelpaamaton töihin, jos avoimesti näytän heikkouteni. Jos on jumissa huonossa ihmissuhteessa, juoksee puolimaratonin joka ilta, juo liikaa tai valvoo kaikki yöt ja pyörii somessa, voimat loppuvat jossain vaiheessa. Somessa on helppo lähestyä ketä hyvänsä yksityisviestillä, niinpä Maria saa jatkuvasti Instagramissa suoria avunhuutoja. Se olisi ihan älytön vastuu. Eivätkä ne poista syitä, vain oireet. Se on välillä haastavaa, sillä töihin uppoaminen on hänelle keino selvitä eteenpäin vaikeuksien keskellä. – Tajusin, ettei mun – eikä kenenkään muunkaan – tarvitse selitellä kenellekään mitään. Mutta enhän mä mitenkään voi auttaa jokaista tuntematonta viestin lähettäjää. Haluaisin esimiehenä osata kohdata muiden vaikeudet samalla tavalla kuin toivoisin itseäni kohdeltavan vastaavassa tilanteessa. Marian mielestä loppuunpalamisen ajatellaan liian yksipuolisesti johtuvan vain työstä, että sitä on liikaa tai siinä on muita ongelmia. 6-vuotiaan pojan kanssa on helppo olla läsnä tässä ja nyt. Jos saan kutsun juhliin, joihin koen velvollisuutta mennä mutta en jaksaisi, voin sanoa vain: Kiitos kutsusta, mutta en pääse, hauskaa iltaa! Se on todella vapauttavaa. K A N S S A K U L K I J A M A R I A V E I T O L A Sitä haetaan myös Marialta. – Olen herkkä ihmisten huolille, ja toisinaan koen esimiesvastuun raskaaksi. Ei kukaan ole masentuneena täysin työkykyinen. Hän myös tietää, että välillä elämä on ihanaa ja mahtavaa – ja sekin on tärkeää kertoa. Kohtuullisen hyvin mielestään. Ne eivät aina ole helppoja: Mitä tehdä, kun huomaa, että työntekijä ilmiselvästi voi huonosti, mutta tämä ei itse myönnä sitä. – Eihän sen pitäisi olla työnantajan vastuulla, jos ihminen ei vapaa-ajallaan pysty huolehtimaan palautumisestaan ja hyvinvoinnistaan. Ihmiset kysyvät silti uudelleen ja uudelleen, välillä jopa syyllistäen, että mutkun me haluttaisiin just sut. Maria tietää kokemuksesta, että omaa uupumusta ei aina näe
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 15. Maria Veitola y syntynyt 1973 Enossa y radioja televisiotoimittaja, Radio Helsingin sisältöjohtaja, käsikirjoittaja, talk show -juontaja, kirjailija ja kolumnisti y asuu Helsingissä 6-vuotiaan poikansa Taiston ja avopuolisonsa kanssa y kirjoittanut omaelämäkerrallisen kirjan Veitola (Johnny Kniga 2018)
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Turvaverkossa 16 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Digitalisoituvassa maailmassa monelle on luontevaa turvautua kasvottomiin verkkopalveluihin, jotka ovat auki silloinkin, kun perinteisten vastaanottojen valot on jo sammutettu. Netissä toimivat mielenterveyspalvelut ovat niin suosittuja, että osa avuntarvitsijoista jää roikkumaan virtuaalisiin jonoihin
K riisi tai ahdistus ei kysy aikaa eikä paikkaa. Esimerkiksi ilta-aikaan tukeva ja kuunteleva olkapää löytyy monelle internetistä, jossa eri järjestöt pyörittävät chat-palveluita apua tarvitseville. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 17. Kriisija ensiapuna chatit todistetusti toimivat, mutta kaikkeen ne eivät pysty. Verkkopalvelut auttavat erityisesti niitä, jotka eivät syystä tai toisesta pääse, uskalla tai halua julkisten mielenterveyspalveluiden pariin
Siksi anonyymi, ajasta ja paikasta riippumaton palvelu koetaan helpoimmaksi tavaksi keskustella. Tunteet mukaan näppäimistölle – myös auttajalle Monet ihmiset osaavat sanallistaa tunteitaan kirjallisesti ja haluavat kertoa auttajalle, jos kyyneleet alkavat valua. Verkon chatit painottuvat ilta-aikaan, jolloin muita tukimuotoja ei välttämättä ole lainkaan saatavilla, ja niihin on pääsy myös ihmisillä, jotka asuvat kaukana palveluista. Auttajan ei tarvitse olla jokaisen ongelman asiantuntija. Tunnetilojen kommunikoinnissa emojikuvasymbolit toimivat hyvinä välineinä. Koulutetut kriisityöntekijät auttavat vaikeiden tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa. Yksi tekijä on se, että mielenterveyden häiriöihin liittyy edelleen vahva stigma, häpeäleima, jonka takia niistä puhuminen voi olla vaikeaa. Taustalla saattaa olla myös huonoja kokemuksia ongelmien jakamisesta: esimerkiksi läheinen on torjunut tai terveydenhoitaja vähätellyt. Kirjoittaen kommunikoiva saa itkeä ilman, että puhe katkeaa. Älypuhelinten kanssa kasvaneet turvautuvat usein mieluummin viestiin kuin puheluun, joten erityisesti hankalista aiheista keskusteleminen saattaa tuntua mukavammalta kirjallisesti. Tavoitettavuus on yksi verkkopalveluiden tärkeimmistä elementeistä. Tunnekokemus on kyettävä ottamaan vastaan ja siihen on osattava vastata kirjallisesti siten, että vastaanottaja voi tulkita vastauksen esimerkiksi lohdutukseksi. Tärkeintä on, että keskustelukokemus on voimaannuttava ja autettava tuntee, että häntä on aidosti kuunneltu. Verkkoauttamisessa yleisimmin tarjotaan emotionaalista ja tiedollista tukea. Auttamaan pyrkivässä chatkeskustelussa on olennaista tukea yhteydenottajaa itse ratkaisemaan ongelmaansa. Kriisityöntekijä voi aivan hyvin käyttää hakukoneita selvittäessään esimerkiksi sitä, millaista apua keskustelukumppanin kotikunnassa on tarjolla. 18 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Tutkimukset ovat osoittaneet, että neuvo otetaan paremmin vastaan, kun se annetaan lohduttavan viestin jälkeen ja yhteydenottaja on sitä tavalla tai toisella pyytänyt. Pelkkä tiedon tai neuvon antaminen ei riitä, ja viileän asianmukainen teksti on mahdollista tulkita tylyksi. Nuorille kirjoittaminen on luonteva tapa viestiä ja sanallistaa omia tuntemuksiaan. Hiljaisuus on olennaista myös niille, jotka eivät halua esimerkiksi perheen tai asuinkumppaneiden kuulevan esimerkiksi puhelinkeskustelua. Hiljainen ja tavoitettava Chat-palveluiden suosion syyt ovat moninaisia. Joillekuille myös esimerkiksi itku voi olla lamaannuttava kokemus
Suosio tuo pitkät jonot Nuorille tarkoitettu, 22 järjestön yhdessä ylläpitämä Sekasinchat on valtavan suosittu: vuoden 2017 aikana chattiin hakeuduttiin lähes 100 000 kertaa pääsemättä läpi. Alla mainittujen yleispalveluesimerkkien ohella keskusteluapua on saatavilla esimerkiksi vanhemmille, taloudellisissa vaikeuksissa oleville, päihderiippuvaisille ja omaisille. Tutkimustieto osoittaa, että verkkoterapia voi olla yhtä tehokasta tai jopa tehokkaampaa kuin kasvokkainen terapia. APUA NAPUTTAMALLA Yleisiä chat-palveluita on lukuisia, ja lisäksi monet järjestöt tarjoavat apua chatissa ja verkossa oman erityisosaamisensa puitteissa. Ensiavun tarjoamisen lisäksi verkkopalveluissa ihmisiä saa myös ohjattua jatkohoitoon tai muiden tukimuotojen pariin. Jos avun hakeminen ei ole miellyttävä kokemus, ihminen saattaa jättäytyä ongelmineen yksin. Sekasin-chatin lisäksi useat muutkin palvelut ovat todella ruuhkaisia, ja on todennäköistä, että palveluiden käyttö kasvaa merkittävästi entisestään. Käytännössä verkkopalvelun työntekijä voi neuvoa hyvinkin tarkasti hakeutumaan avun piiriin aina osoitteista ja aukioloajoista lähtien. Kasvavaan kysyntään vastaamista haittaa resurssien vähyys, eli auttajia ei ole riittävästi ja aukioloajat ovat liian suppeat. Hoitoketju kuitenkin katkeaa yksittäisen keskustelun jälkeen, koska auttaminen on yleensä anonyymiä eikä seuranta siten ole mahdollista. Ovelle voi saattaa, muttei kynnyksen yli Monet verkosta kriisiapua hakevat painivat todella vakavien ongelmien kanssa, ja siksi kriisityöntekijätkin ovat tiukassa paikassa. Lähteet: Suomen mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikön Satu Raappanan ja Tampereen yliopiston väitöskirjatutkijan Minna Törrösen haastattelut, Katri Ylösen lisensiaatintutkimus Nuorten vuorovaikutuksellinen verkkoauttaminen – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja Sekasin-chatin vuosiraportti Nuorille: • Sekasin-chat, Suomen mielenterveysseuran koordinoima chat • Lasten ja nuorten chat, Mannerheimin Lastensuojeluliitto • Loisto-chat, Loisto setlementti • Netari & Suunta -chat, Pelastakaa Lapset Kenelle tahansa: • Neuvontachat, Mielenterveyden keskusliitto • Kirkon keskusteluapua -chat, Suomen evankelis-luterilainen kirkko • Solmussa-chat, Suomen mielenterveysseura T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 19. Lisäksi matalan kynnyksen palveluita tarjoavat usein järjestöt, kirkko ja muut kolmannen sektorin toimijat, joilla ei välttämättä ole suoraa yhteistyötä julkisten palveluiden tarjoajiin, kuten erikoissairaanhoitoon. Vuoden aikana: • läpi pääsi yli 16 500 käyttäjää, ja keskustelu aloitettiin 12 000 kertaa (osa käyttäjistä oli kadonnut linjoilta jonotuksen aikana) • jonotusaika oli keskimäärin tunnin ja 44 minuuttia • keskustelujen keskipituus oli 39 minuuttia • keskustelun perusteella tehtiin tarvittaessa lastensuojelutai rikosilmoitus tai otettiin yhteyttä hätäkeskukseen. Etenkin nuorille verkkopalveluiden pariin hakeutuminen on normaalia kaikilla elämän osa-alueilla. Sitä, hakeeko ihminen oikeasti apua, ei voida selvittää
Onnellisuutta on siis mahdollista oppia. Cecilia WaldekranzPiselli, Jarmo Ikonen (toim.) Kirja tarjoaa tietoa kehopsykoterapiasta ja sen käyttömahdollisuuksista niin terveydenhuoltoalan ammattilaisille kuin aiheesta kiinnostuneille maallikoillekin. Tutkimusten avulla on myös arvoitu, että positiivisen elämänasenteen vaikutus elämänpituuteen saattaa olla seitsemästä kymmeneen vuotta. Kirja on käytännönläheinen mutta pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Mattila, Pekka Aarninsalo Tutkimusten mukaan jopa 40 % onnellisuuden avaimista on ihmisen omissa käsissä. Onnentaidot Kohti hyvää elämää Antti S. 35 vuotta vertaisvoimaa www.mielenterveyshelmi.fi www.facebook.com/helmiry Labyrintti 1/8 ilmo 18b.indd 1 7.2.2018 21.24 Elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä Keho ja mieli Johdatus psykofyysiseen psykoterapiaana Bodil Lindfors, K. Kehopsykoterapiassa tuetaan mielen toiminnan herkempää tiedostamista sellaisena kuin nämä toiminnot ilmenevät ruumiillisesti ja ihmissuhteissa. Joustava mieli tukena elämänkriiseissä Arto Pietikäinen Kirjan avulla lukija perehtyy hyväksymisja omistautumisnäkökulmasta kriisien kohtaamiseen. Kirjan harjoitusten avulla voi lisätä emotionaalista ja myös käyttäytymisen joustavuutta kriisien osuessa kohdalle. Helppojen harjoitusten avulla lukija voi lisätä onnellisuuttaan ja saada samalla hyvä elinvuosia lisää. Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen avoin ja tasavertainen yhteisö, jossa tuetaan omannäköiseen hyvään elämään. MIELENTERVEYSMESSUILLA 1 OSASTO. Kaikessa psykoterapeuttisessa työskentelyssä pyritään helpottamaan psyykkisen tilan avautumista asiakkaan tavoittelemalle muutokselle. Verkkokauppa www.duodecim.fi Kirja tarjoaa tietoa kehopsykoterapiasta ja sen käyttömahdollisuuksista