RESEPTI LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Kohtalokas hyppy johti etsimään hyvää oloa SÄRKYÄ JA KOLOTUSTA. Testaa itsemyötätuntosi MINNA TERVAMÄKI 5 / 2 1 7 SELVIYTYMISTARINAA: RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHTÄVÄ VÄRITYSKUVA Tanja Vilén Terapia auttoi setvimään sairastumisten vyyhtiä Minna Mikkonen Kirjoittaminen vei surun kauemmaksi Reijo Pöyhönen Vuonna 2003 eliniäksi ennustettiin vain 5 vuotta Kaaliruokaa aivojen hyväksi. Kipua voi hallita ilman lääkkeitä Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaatii elinikäisen hoidon Tärinätunnilla eroon jännityksistä Osaatko kohdella itseäsi kuin hyvää ystävää
Mahdollisuus asioida nimettömänä ja ilman ajanvarausta. TUKEA KOTOUTUMISEEN MoniNaisten Tila Kotoutumista edistävää yksilöohjausta ja ryhmä toimintaa Helsingin Kalasatamassa (Hermannin Rantatie 12 A). Yksilöohjaukseen voi tulla ilman ajanvarausta maanantaisin 9–15, ajanvarauksin muina arkipäivinä (ti, ke, to ja pe) 8–16. superliitto www.superliitto.fi Valtakunnallinen, sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen naisjärjestö, joka edistää maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvoista asemaa ja osallisuutta Suomessa sekä ennaltaehkäisee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Turvakoti Mona Kriisiapua ja turvallista asumista Suomen ainoassa salaisessa osoitteessa sijaitsevassa turvakodissa. Käyntiosoite: Hermannin Rantatie 12 A, 4. Osaavat naiset Työllistymistä tukevaa yksilöohjausta, työ pajatoimintaa ja mentorointia pääkaupunki seudulla asuville naisille. Tutustu lähija perushoitajan työhön sekä SuPerin toimintaan: SUPERIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Superilaisia on yli 90 000. INVALIDISÄÄTIÖ Lähija perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Liitto on asiantuntija ja tekee vaikuttamistyötä maahanmuuttajataustaisten naisten aseman parantamiseksi sekä tukee maahanmuuttajanaistoimintaa jäsenjärjestöjensä kautta. kerros, 00580 Helsinki AVOINNA ma–pe 9–17 SÄHKÖPOSTI info@monikanaiset.fi PUHELIN 09 7279 9999 FACEBOOK fb.com/monikanaiset FAKSI 09 7279 9997 TWITTER @monikanaiset www.monikanaiset.fi MONIKULTTUURISTA NAISTYÖTÄ Auttava puhelin palvelee ma–pe 9–16, 0800 05058 Turvakoti Monaan voit soittaa ja hakeutua 24h, 045 639 6274 Ota yhteyttä tai sovi tapaaminen 045 237 5014 Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen 045 126 8803. Voit tulla mukaan toimintaan, kun etsit työtä tai opiskelupaikkaa. APUA VÄKIVALTAAN Voimavarakeskus Monika Matalan kynnyksen neuvontaa, psykososiaa lista tukea ja tuettua asumista väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Vastaan otto arkisin 9–17 Helsingin Kalasatamassa (Hermannin Rantatie 12 A). Turvakotiin voi hakeutua silloin, kun kotona tai lähiyhteisössä on väkivallan takia vaarallista
SIRKKU IMMONEN PÄÄTOIMITTAJA. Kirjoittaminenkin on lopulta järjestelyä: yksi kerrallaan kirjaimet järjestyvät sanoiksi, sanat lauseiksi, lauseet virkkeiksi, virkkeet kappaleiksi, kappaleet jutuiksi. AINO HEIKKONEN, TUNNE & MIELEN UUSI TOIMITUSSIHTEERI Lapsena päiväkirjan sivut täyttyivät taajaan. Tästä on karua kokemusta esimerkiksi osalla aivovam man saaneista. Armottomassa ammatissa on oltava herkkä kuulemaan ja tulkitsemaan kehon viestejä. Vastaus ovat tunteet. Järjestys on hyvä raami myös luovalle työlle. Mistä tiedämme olevamme kynnyksellä. Juuri niitä tässä lehdessä jäljitetään. Mikä auttaa tunnistamaan ratkaisua vaativan tilanteen. Kun tärkeän asian kertominen äidille jännitti, saatoin tehdä kirjeen. Ne ovat kompassi, jonka va rassa elämässä suunnistetaan. Hyvä uuti nen on, että ohjeisiin voi tutustua sekä kehon että mielen kautta: sitä väylää, joka tuntuu itselle luonte vimmalta. Moni niistä liittyy tavalla tai toisella jonkin tärkeän rajan tunnistamiseen, tunnustamiseen, hyväksymi seen – tai sen ohittamiseen. Sittemmin olen löytänyt itseni järjestelemästä asioita: tekemästä taulukoita, laatimasta listoja ja rakentamasta kokonaisuuksia. Tekijöiltä Osaatko käyttää kompassiasi. Tervamäen tunnustus saa myös tavallisen toimisto puurtajan miettimään elämän erilaisia saumakohtia. T iettyyn määrään kipua tottuu. Jos yhteys tunteisiin katkeaa, katoaa samalla yhteys kaikkeen muuhunkin. Kun laitan pisteen loppuun, toivon kertoneeni jotain olennaista, tavoittaneeni ihmisen. Ja mikä auttaa tekemään oikean ratkaisun. Siksi ei ole helppoa tunnistaa, missä kohtaa kipu tarkoittaa, ettei pitäisi enää tehdä jotakin, ja milloin harjoittelu on vain hyväksi.” Lainaus on Minna Tervamäeltä, klassisen baletin huipulta. Useimmille meistä tutumpi on tilanne, jonka kir jailija Tara Lange tiivistää näin: ”Moni jumittaa elämässään, koska tunteista ei puhuta, niitä ei ymmär retä eikä niistä oteta vastuuta.” Kompassi on, mutta käyttöohjeet ovat hukassa. Aika varhain ymmärsin, että kirjoittaminen on jotain, mitä tahdon tehdä isona. Koen lehden tuottamisen sopivan minulle
SISÄLLYS 5/2017 On ihan ok, että olen aika vaativa itseäni kohtaan. Minna Tervamäki, s. 13. Ei vaativuutta tule pelätä. Se voi olla inspiroivaa ja kannustavaa
34 Minna Mikkonen Näkemiin sisko Vuosikymmen sitten Minna Mikkonen menetti siskonsa. 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO Kanssakulkijat 10 Minna Tervamäki ”Vammat ovat olleet parhaita opettajiani” Tanssija, koreografi Minna Terva mäelle ensimmäinen loukkaantuminen oli käännekohta, joka sai hänet etsimään hyvinvointia suoritus keskeisessä balettimaailmassa. 50 Reijo Pöyhönen Päivä kerrallaan Reijo Pöyhönen sai 14 vuotta sitten kuulla elävänsä korkeintaan 5 vuotta. Vasta paniikkikohtaus lääkärin vastaanotolla johti kuntoutumisen tielle. Varmasti olet joskus myös iloinnut niin paljon, että on tehnyt mieli hyppiä. Järkyttäviä uutisia kuullessasi maailma tuntuu pysähtyvän – tai ainakin kehosi. 8 Somessa puhuttaa 9 Psykologi vastaa: Miten auttaa uupunutta puolisoa. TRE-menetelmän ideana on käynnistää kehon tärinä tietoisesti ja laukaista sen avulla kehon jännitystiloja. K A N N E N K U V A : S A A R A A U T E R E Mielen harjoitusta 22 62 34 TYÖHYVINVOINTI 38 Ihmiseen, jolla on mielekästä tekemistä, sattuu vähemmän 40 Kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen kumppani Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastunut saattaa hakeutua hoitoon vasta vuosien päästä oireiden alkamisesta. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 6 Mitä uutta. Oletko säikähtänyt niin, että hengitys salpautuu. 16 Mielenrauhan reitit, osa 4: Tunteellinen reitti Tunteiden tikapuita voi kiivetä ylös ja alas 18 Kehosi kokee tunteesi Onko sinulla ollut perhosia vatsassa. Esikoiskirjansa avulla hän kirjoitti surun kauemmas. 22 Tanja Vilén Siivet kantavat taas Koulukiusaaminen ja ikävät kokemukset kasautuivat selittämättömäksi vyyhdiksi Tanja Vilénin kehoon ja mieleen. 31 Miten kohtelet itseäsi. 66 Minun arkeni: Lotta Leiwo Hyvät yöunet ja paniikkipastaa. Sairauden hoitaminen vaatii sitoutumista sekä lääkitykseen että säännöllisiin elämän tapoihin. Testaa itsemyötätuntosi 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Pahimpia ovat normit, joista ei puhuta HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI 62 Tärinällä eroon stressistä Tärinä on kehon tapa reagoida stressiin ja traumoihin, mutta mieli pyrkii usein estämään sen. Kun lääketiede on ALS-taudin edessä voimaton, Reijo löytää voimavaroja fysioterapiasta, vertaistuesta ja levosta
Helminen pohtii, että esimerkiksi koulussa opetta jan katsekontakti voi auttaa oppilasta keskittymään – mutta muistuttaa samalla, että tämä riippuu tilanteesta. Tutkija Terhi Helminen pohtii, että tämän tiedostamisesta voi olla hyötyä sekä töissä, koulussa että kodin arjessa. 6 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Terhi Helminen työskentelee kliinisenä psykologina ja jatkaa lisäksi tutkimustyötä autismikirjon lasten parissa Tampereen yliopistossa. ”Pidän tärkeänä ymmärryksen lisäämistä. Ylivirittyneenä suoriutuminen vai keutuu. Tämä selviää Terhi Helmisen väitöskirjasta, jossa tutkittiin katsekontaktia. Tämä taas ker too tahdosta riippumattoman, sympaattisen hermoston, heräämisestä ja sitä kautta vireystilan noususta. Elokuussa väitelleen Helmisen mukaan katseen vaiku tuksesta vireystilaan on näyttöä jo aiemmin. Silti Helminen toteaa, että katseen vaikutusta kan nattaa hyödyntää missä tahansa tilanteessa: katse kontaktin hakeminen parantaa mahdollisuutta saada viestinsä läpi, oli se sitten kotona lapsille tai töissä kol legoille tai asiakkaille. Jos kyse on siitä, että lapsi ei vain huomaa katset ta, voimme auttaa häntä huomaamaan katseen merki tyksellisyyden.” K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Jos katse on lapselle epämiellyttävää, turhaan me häntä kiusaam me. Vireystilan vaikutus suoriutumiseen on kuin sateen kaari: vireyden noususta on hyötyä vain kaaren la kipisteeseen asti. TEKSTI JA KUVA AINO HEIKKONEN S uora katse saa kohteena olevan henkilön vireys tilan nousemaan. Katso, sillä on merkitystä Suora katse nostaa vireystilaa ja voi siten auttaa keskittymään. Miten tietoa katseen voimasta voidaan hyödyntää käytännössä. Reaktioita tutkittiin tark kailemalla koehenkilöiden ihon sähkönjohtavuutta: kun kädet hikoavat, sähkönjohtavuus paranee. He eivät reagoineet katseeseen samalla tavalla kuin tavallisesti kehittyneet lapset tai sellaiset lapset, joilla oli kehityshäiriö mutta ei autismia. Kuntoutuskokeilussa katseen myönteisestä vahvistamisesta on saatu lupaavia tuloksia. ”Joissain tutkimuksissa katseet ovat olleet aika pit kiä, kymmenenkin sekuntia on saatettu tuijottaa silmiin.” Helmisen tutkimuksessa katseet olivat tavanomais ten arjen katseiden mittaisia. Tulos viittaa siihen, että autismikirjon lapsille katse ei ole yhtä merkityksellinen kuin muille. Helmisen tutkimuksen yhdessä osassa oli mukana autismikirjon lapsia
Nyt musiikin voima on valjastettu mielenrauhan etsimiseen konserttipianisti Pami Karvosen ja lyhytterapeutti Tommi Sarlinin kehittämissä Lepää musiikissa illoissa. Kolumnisti Aleksis Salusjärvi kuvailee mielenterveyden ja -sairauden häilyvää rajaa Yle Ikkunan kolumnissa. Johdannossa käsitellään esimerkiksi onnellisuuteen liittyviä tutkimustuloksia. Tutkimustuloksesta kertoi Medical News Today. Mitä sinulle kuuluu juuri nyt. Tutustu kalenteriin: www.mtkl.fi. Tämä selviää uudesta australialaistutkimuksesta, jonka tulokset on julkaistu Journal of Neuroscience -lehdessä. Ohjelma alkaa siitä, että henkilö istuu tuolille, nousee ylös 8–15 kertaa ja venyttää etureidet. Kirjan lähtökohtana on positiivisen ja ratkaisukeskeisen ajattelun malli. ASKEL KERRALLAAN Mielenterveyskuntoutujalle vastaalkajienkin kävelyohjelmat voivat olla liian rankkoja. Tutkijat pohtivat, että tuloksesta voi olla jatkossa hyötyä hoidettaessa vaikkapa masennusta tai unettomuutta, joissa oireet vaihtelevat pitkin päivää. 12 viikon ohjelman lopuksi kävellään omaa vauhtia 50–60 minuuttia. Tästä muistuttaa Mielenterveyden keskusliitto, joka on kehittänyt kävelykalenterin mielenterveyskuntoutujille. Mielenterveyden keskusliitto on Tunne & Mieli -lehden julkaisija. Tähän kysymykseen pureutuu valmentaja Johanna Muuraiskankaan kirja Minun elämäni – toiveita, muistoja, unelmia. Missä oon, minne meen. Niissä tehdään ensin läsnäoloharjoituksia, ja tämän jälkeen osallistujat siirtyvät patjoille kuuntelemaan musiikkia. Johanna Muuraiskangas: Minun elämäni – toiveita, muistoja, unelmia (Kirjapaja 2017) T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 7. Lepää musiikissa -konsertti lauantaina 18.11. 12 viikon harjoitusohjelmassa on pieni tehtävä jokaiselle viikonpäivälle. Ohjelman taustalla on tieto liikunnan monista hyvistä vaikutuksista mielenterveyteen. klo 13 Cumulus Resort Siuntion Lepopirtissä. Ole läsnä musiikissa Historian valossa näyttää siltä, että hulluiksi julistetut ihmiset ovat muuttaneet maailmaa paljon enemmän kuin arkisen terveet. Iltapäivän väsymykselle selitys Aivojen mielihyväkeskus käy iltapäivisin hitaammalla kuin aamuisin ja iltaisin. M usiikilla on tutkitusti aivoja aktivoiva vaikutus, ja sitä voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi erilaisissa kuntoutuksissa. Kirjan punainen lanka ovat päiväkirjamaiset sivut, joihin täytetään omia ajatuksia ja tunteita valmiiden kysymysten ja tehtävänantojen pohjalta. Ajatuksena on olla tietoisesti läsnä sekä harjoituksissa että musiikissa ja etsiä sitä kautta rauhoittumista. Mielihyväkeskuksen hitaus voi olla syy myös arkiseen iltapäiväväsymykseen. Pääluvuissa tarkastellaan nykyistä elämäntilannetta, käännetään katse menneeseen ja kuljetaan rohkeasti kohti tulevaa
#elämäonjuhla #emkoris #susijengi 60 7 Lauri Markkanen @MarkkanenLauri 3.9.2017 Wow What a team effort! #EuroBasket2017 #Susijengi 4886 657 K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Somessa puhuttaa Maaret Kallio @maaretkallio maaretkallio Keskiviikon tekstini oman lapsuuden kohtaamisen merkityksestä on ollut aivan valtavan suosittu. Myötätunto itseä kohtaan ja oman lapsuuden kipujen kuuleminen osui syvälle tähän katajaiseen kansaan, joka joskus liiankin sisukkaasti selviää elämästään. Tässä maassa on lukematon määrä rakkauden kerjäläisiä, jotka etsivät itseään ja kelpaavuuttaan mitä kummallisimmin keinoin. #lujastilempeä #inhimillisiäkohtaamisia #mielenterveystaidot #myötätunto #itsemyötätunto 850 Löydä Work goes happy @Workgoeshappy 29.8.2017 Huippua! Liikuntalääkäri @PippaLaukka vaatii: aikuisille työpäivään välitunteja – niistä hyötyvät kaikki!: 109 36 Liikuntalääkäri vaatii: aikuisille työpäivään välitunteja – niistä hyötyvät kaikki! Liikuntalääkäri Pippa Laukan omalla työpaikalla pelataan kesken päivän roskispalloa. Kehuja saivat niin pelien tunnelma kuin Suomen joukkueen voitontahtokin. Kuten tosi moni kirjoitti, itsensä kanssa on tärkeää työskennellä. #välitunti #15min 7 Miten kierre katkaistaan. inhimillisiauutisia.fi 8 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Ongelmakierteen päättymiseen ei pitäisi tarvita ihmettä, kirjoittaa päätoimittajamme Mercedes Bentso. iltalehti.fi Tero Honkasalo @terohonkasalo 30.8.2017 @Workgoeshappy @PippaLaukka Me käydään @innofactor klo 14 kävelyllä. toukokuuta Jokainen meistä tarvitsee apua. Suomalaiset voisivat useamminkin innostua elämään näin. Inhimillisiä uutisia -verkkomedia valitsi syyskuun aiheekseen mielenterveyden, ja psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoitti suositun tekstin oman lapsuuden kohtaamisesta. Lukuisin sanankääntein hehkutettu 20-vuotias Lauri Markkanen nosti itse esiin koko joukkueen ponnistelut, ja vaikka jatkopaikkaa ei lopulta tullutkaan, hän kertoi olevansa ylpeä kaikista, jotka olivat mukana. Myönteisellä hyrinällä otettiin vastaan myös urheilulääkäri Pippa Laukan ehdotus aikuisten välitunneista, jotka voisivat edesauttaa työssäkäyvien jaksamista. Vaihdetaan ajatuksia tai mietitään jotain ihan töihin liittymätöntä. Ja vaikka se usein tekee kipeääkin, se kyllä kannattaa. Ja ansaitsee tulla autetuksi. Läpi elämämme joka ikinen meistä kaipaa tulla kohdatuksi. #mielenterveys 605 Facebook.com/tunnejamieli Instagram.com/tunnejamieli Twitter.com/tunnemieli Tunne & Mieli Iloitut ja kohdatut Susijenginä tunnetun Suomen koripallomaajoukkueen hyvä vire Euroopanmestaruuskilpailujen karsintojen alussa sai aikaan myönteisiä aaltoja. Joka ikinen meistä haluaa tulla nähdyksi toisten silmissä kokonaisena, ymmärrettävänä ja inhimillisenä ihmisenä. Inhimillisiä uutisia 27. Kun aloitamme kuuntelemalla itseämme ja kääntymällä lujan lempeästi itseämme kohti, alamme rakentaa myös terveempiä, syviä ja hyviä ihmissuhteita toisten kanssa. SYKSYN PUHEENAIHEITA Antti Tuomisto @saunakaveri 3.9.2017 Toi fiilis tuolla Jaffalla on ihan käsittämätön
Myös stressi vaikuttaa usein psyykki sen häiriön voimakkuuteen. Muutokseen omissa tavois sa tehdä töitä ja asettaa itselleen paineita usein tarvitaan aikaa ja tilaa. Työnantajalla on vain lakisääteinen työterveyshuolto. Tässä tapauksessa on oletettavaa, että pakko oireinen häiriö saattaa olla myös vaikuttamassa uupumiseen. Puolisoni on kärsinyt työuupumuksesta tänä vuonna. Antti Kauppi T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 9. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei oiko tietä onneen ole, vaikka jokin palveluntarjoaja näin saattaa luvata. Myös verkkopohjaisia palveluita ja itsehoito ohjelmia on tarjolla. Voit auttaa häntä käytännön asioissa, keskustella ja lohduttaa. Lääkäri määräsi hänet lyhyelle sairauslomalle keväällä, jonka jälkeen työt ovat lomia lukuun ottamatta jatkuneet lähes normaalisti. Yksi vaihtoehto on keskustella työn antajan kanssa lyhytpsykoterapiasta. Työterveys voi tukea jatkohoidon suunnittelussa ja auttaa sen vaihtoehtojen kar toittamisessa. Takapakkejakin voi tul la, mutta niistä ei kannata lannistua. Mitä hän voi tehdä edistääkseen työkykyään odotteluaikana. Vaikka se ei ole ilmaista, ovat sen kustannukset suhtees sa pitkittyneeseen sairaspoissaoloon pienet. Tämä on hyvä tie dostaa ja koettaa itse olla kärsivällinen. Miten auttaa uupunutta puolisoa. Työterveys voi olla myös tukemassa, jos kuntoutusta joutuu odot tamaan. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Usein paras tie toipumiseen on kuitenkin työn ja toimintakyvyn arviointi yhdessä työ terveyden ja työnantajan edustajan kanssa. Julkisella puolella hän on parhaillaan terapiajonossa. Työuupumukseen kuuluu yleensä korostu nut vaativuus itseä kohtaan. Julkisen puolen jonot ja odotusajat saatta vat joskus tuntua pitkiltä. Miten minä voisin tehdä auttaakseni häntä. Jak samisen mukaan sopeutettu työ edistää yleen sä toimintakykyä ja antaa kokemuksen siitä, ettei kuntoutuminen ei ole vastakohta työssä käymiselle. Syysuhteet ovat kuitenkin usein ke hämäisiä. Mielen terveyden häiriöiden kohdalla on kuitenkin niin, ettei parisuhteesta ei ole hoitosuhteeksi. Näistä kannattaa kysyä vinkkejä työ terveydestä tai muilta ammattilaisilta. Vaikka työkyky on heikentynyt, töitä on usein mahdollista järjestellä niin, ettei kokonaan pois töistä jääminen pitkäksi aikaa ole tarpeen. Tästä huolimatta, kun vointi sallii, on hyvä koettaa kannustaa miettimään ja myös tekemään asioita jotka eivät liity suorittamiseen. Psykologi vastaa VASTAUS: ANTTI KAUPPI Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Tällä palstalla vastataan lukijoiden kysymyksiin elämänhallinnasta ja työhyvin voinnista. Kysymykset julkaistaan nimettömänä. Tarjolla on kirjoja, rentoutumisharjoi tuksia ja myös vertaistukea, josta on monille hyötyä. Saat taa kestää myös melko pitkään, ennen kuin puolisosi on riittävän levännyt ja jaksaa tehdä asioita siten kuin ennenkin. Hänellä todettiin myös pakko-oireinen häiriö. Vastaajana on Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Antti Kauppi. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. KYSYMYS: K uv al äh d e: Te rv ey st al o T yöuupumuksen takana voi olla monia syitä. Oireita on välillä vähemmän, välillä enemmän. On luonnollista, että sinussa herää halu aut taa ja tehdä kaikkesi puolisosi eteen. On varmasti hyvä välillä viheltää peli poikki ja levätä hetki. Osa voi liittyä työpaikan tilanteeseen, osa puolestaan yksilön tapoihin kokea työn vaatimukset. Kuulostaa siltä, että olisi hyvä arvioida psy kiatrisen hoidon, kuten esimerkiksi psykotera pian tarvetta
Kanssakulkija M I N N A T E R V A M Ä K I 10 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7
– Balettitanssija ilmaisee muiden luomia maailmoja. Minna Tervamäki nauttii, kun hän pääsee ilmaisemaan luovuuttaan vapaasti. TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT SAARA AUTERE . Loukkaantumiset uran aikana, tsunamista selviäminen ja äidin kuolema ovat osoittaneet, että joskus voi vaikuttaa vain siihen, miten elämään suhtautuu. ”Vammat ovat olleet parhaita opettajiani” Nuorena balettitanssija Minna Tervamäki tanssi hurmiossa ja kehoa säästämättä. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 11. Koreografina olen palannut lähemmäs tanssivaa lasta ja luon itse teosteni maailman kokonaisuudessaan. Vasta pakon edessä hän alkoi opetella keinoja kohti parempaa oloa
Sittemmin nilkka on leikattu kolmeen kertaan. – Nuorempana käsitys itsestäni vaihteli päivän välein. Hän tanssi hurmiossa eikä säästellyt kehoaan. Ehkä juuri siksi ensimmäinen vammautuminen oli käännekohta. Minnan mukaan tanssijat tuntevat herkästi, jos jokin on vialla: nilkka vinossa tai selän nivel lukossa. 12 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. – Pahimpia olivat ne hetket, kun en pystynyt luotta maan kehooni. Nilkan nivelsiteet katkesivat, eikä mikään ollut enää itsestään selvää. Opimme vertailun kulttuurin, kun vietimme kahdeksan tuntia päivässä peilin edessä. Minna oli liitänyt läpi ilman lukematto mia kertoja, keho muisti toistot. Kiinnostus vain kasvoi ajan myötä, ja hän perehtyi yhä syvemmin mielen harjoitta miseen, rentoutumiskeinoihin ja kehonhuoltoon. Aluksi Minna toki ajatteli, että toipuisi ennätysajassa ja treenaisi pian entiseen tapaan. Vaatetankoja on kahdessa tasossa. Nykyään tanssijoi den hyvinvoinnista ja suhteesta omaan kehoon osataan pitää paremmin huolta kuin ennen, Minna miettii. Vasta viime vuosina hän on päässyt eroon virhe keskeisyydestä. E nnen kohtalokasta hyppyään Minna Tervamäki harjoitteli paljon ja kovaa. Ensimmäisenä toipilasaikanaan hän kiinnostui ke hon ja mielen suhteesta ja alkoi etsiä keinoja kokonais valtaiseen hyvinvointiin. Tuntui, että nuori balle rina pystyisi mihin vain. Siksi ei ole helppoa tunnistaa, missä kohti kipu tarkoittaa, ettei pitäisi enää teh dä jotakin ja milloin harjoittelu on vain hyväksi, hän sanoo. ARMOTON LAJI Nykyään Minna on myös äiti. Hän pääsi Kansallisoopperan balettikouluun ylä kouluikäisenä, ja viisi vuotta myöhemmin hänet kiinni tettiin Kansallisbalettiin. Nykyään hänen päivänsä kuluvat yksityisyrittäjänä. Mitä enemmän hän katsoo videoilta liikkumistaan, sitä vähemmän hän kiin nittää huomiota siihen, miltä hän näyttää. Klassinen baletti on armoton laji, joka edellyttää ky kyä elää kivun ja epämukavan olon kanssa. Kasvatukseni ohjasi pohtimaan asiaa järjellä, vaikka tun sin selkeää intohimoa ja vetoa tanssiin. He saattavat kuitenkin tulkita tuntemuksiaan väärin. Joskus mietin vielä esiintymispäivänä, pystynkö edes nousemaan näyttämölle. Aina hän kuitenkin nousi – ja onnistui. – Pelkäsin, että miten pärjään ja mitä jos tulee vamma. Minna sai muiden tavoin perjantaisin tietää seuraavan viikon aikataulunsa. Ura ballerinana epäilytti silti. Tossut ovat Minnalle yhä kulutustavaraa, vaikka hän jäi eläkkeelle Kansallisbaletista viisi vuotta sitten. Liikkeet vaa tivat kehon puskemista äärirajoille. Ala on myös ulkonäkökeskeinen. Niissä roikkuu värien ja materiaalien kirjo, kuten flamencohame ja tylliä. Alastulo vain oli hie man hallitsematon. Yksilöllisiä tarpeita ei voida kovin pal joa huomioida. – Tiettyyn määrään kipua tottuu. Toisin kävi. K A N S S A K U L K I J A M I N N A T E R V A M Ä K I Tiettyyn määrään kipua tottuu. Kansallis baletissa tanssija on yksi urheilija joukkueessa, osa isoa kokonaisuutta. – Vammat ovat olleet parhaita opettajiani, Minna sa noo nyt, vuosikymmeniä myöhemmin. Eniten Minnan kuvaa omasta kehos taan on muuttanut omien tanssiteosten tekeminen ja koreografioiden kuvaaminen. Pienen mutta korkean huoneen lattialla makaa hai tarin palje, laaja rautainen hamekehikko ja kassi, josta pilkistää kymmenittäin balettitossuja. Häntä kiehtoi alusta asti tanssin ilmaisuvoima ja sen yhtäläisyydet teatteriin. Hänen kolme ja puoli vuotias tyttärensä tanssii jatkuvasti, ja Tervamäki ker too olleensa lapsena samanlainen. Koreografin työhuone sijaitsee sokkeloisten käytävien päässä Aleksanterin teatterin yläkerroksessa Helsingis sä. Seinät ovat valkoiset, ja niistä yhden vierusta on lat tiasta kattoon täynnä esiintymisasuja. Ettei olisi rajoja ollenkaan. Kuntou tuminen kesti puoli vuotta
. KAIKKEEN EI VOI VAIKUTTAA Minna Tervamäen nykyinen työtila on sama huone, jonka hän jakoi aloittelevana ballerinana kahden muun tanssijan kanssa. Hän on joutunut onnettomuuteen, jossa auto romuttui mutta josta hän selvisi vammoitta. Minnallakin oli uransa aikana aikoja, jolloin odotukset ahdistivat häntä. Se voi olla inspiroivaa ja kannustavaa ja kertoa siitä, että odottaa jotain itseltä tai toiselta siksi, että siihen on potentiaalia. Minnalle armollisuus merkitsee joustavuutta ja viisautta toimia olosuhteiden mukaan, ei sitä, etteikö hän vaatisi itseltään mitään. Ta voittelen tekemisissäni hyvää tasoa. Hänen elämänsä rankin vaihe puolestaan alkoi, kun hänen äitinsä sai lohduttoman diagnoosin: aivokasvain, ei paran nettavissa. – On ihan ok, että olen aika vaativa itseäni kohtaan. Myös kyky sietää epämukavuutta on elämässä tärkeää. Minna ei kuitenkaan usko kohtaloon – ei sen jälkeen, mitä hän on elämässään kokenut. Ei vaativuutta tule pelätä. Joku voisi sanoa, että niin on tarkoitettu. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 13. Menestys voi olla kriisin paikka
Itse voi päättää vain sen, miten niiden kanssa elää. Hän vastaa usein viesteihin silloinkin, kun periaattees sa pitäisi jo olla vapaalla. Minna haluaa käyttää luovuuttaan voimauttavien elämyksien tarjoamiseen katsojille. Se on tapa antaa ta kaisin sitä tukea, oppia ja rinnalla kulkemista, jota hän kokee saaneensa muilta. Rankkoja treenejä tärkeämpää on vetristely, kehon pitäminen liikkuvana. – Sain sen ihmiseltä, joka on ollut elämässäni todel linen enkeli. Välillä mietin puh taasti numeroiden pohjalta, kuinka pitkään voin tehdä tiettyjä fyysisesti vaativia liikkeitä, hän sanoo. Ryhti on ylväs ja liikkeet sulavia. Itse ajattelen, että elämä vain on tällaista. Huo maan, että se kuormittaa. Tervamäki kertoo huomaavansa rasituksen jälkikäteen kehossaan. Hän joutui veden varaan, mutta pelastui. Äiti tuki vahvasti tyttärensä balettiuraa, ja herkkyys yhdisti heitä. – Eläkkeelle jääminen Kansallisbaletista ei ollut yhtään niin iso käännekohta kuin kaikki olettivat. Olisin jo lopettanut, jos minun pitäisi vain teh dä koreografioita yksin, hän toteaa. – Olen joutunut miettimään, mitkä asiat ovat sellai sia, joihin voin vaikuttaa. Minna puhuu elämänsä kriisitilanteista rauhallises ti ja suoraan. Kansallisbaletissa Minna tanssi 44vuotiaaksi. Tanssija kiipeää ketterästi balettitossuissa ikkuna laudalle kuvattavaksi. Oma keinoni on ollut hakea erilaisia työkaluja parantaa oloani. Hänen mielestään ikääntyminen on tasapuolista kai kille: vuosia kertyy, vaikka kuinka leikkelisi itseään. Hän täyttää 50 vuotta ensi vuoden kesäkuussa. 14 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Pilvisen päivän luonnonvalo loistaa pehmeästi huonee seen. Viimeistään selviäminen luonnonkatastrofista toi Minnalle rohkeutta toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa. – Näin, kuinka ihminen poistui tästä maailmasta raa dollista kautta. VOIMAA MUILTA IHMISILTÄ Minna on jakanut kehonhuoltoon ja hyvinvointiin liittyviä oivalluksiaan myös kursseilla ja luennoilla. Hänen maailmankuvaansa on vaikuttanut myös tsu nami, joka surmasi tuhansia Aasiassa tapaninpäivänä 2004. Se on Kansallisbaletin eläkeikä. K A N S S A K U L K I J A M I N N A T E R V A M Ä K I Äiti menehtyi sairauteen vuonna 2000. Stressin hallinnassa hänellä on yhä opeteltavaa. Ensimmäinen oma tanssiteos valmistui vajaa vuosi tsu namin jälkeen. Yksityisyrittäjänä Minna suunnittelee itse aikataulunsa. En myöskään ole kovin taak sepäin katselevaa tyyppiä. Tervamäki lomaili tuolloin Thaimaassa miehensä kanssa. Palautumiseen vain tarvitsee enemmän aikaa kuin nuorempana. Opettelen ottamaan selkei tä vapaapäiviä. En koe, että ikä olisi muuttanut radikaalisti elämääni. – Ei se ole ylpeyden aihe, vaan huolestuttavaa. Äidin ja tyt tären suhde oli läheinen. Minusta terapia olisi kaikille hyväksi, hän pohtii. – Työryhmissä huomaa, kuinka yhteinen energia ja ajatusten vaihto synnyttävät jotain, mitä ei syntyisi muuten. Minnasta tuntuisi oudolta ajatella, että juuri hänen oli tarkoitus selviytyä, kun niin moni muu kuoli. Alakerran salista kaikuu valssin säveliä, sillä siel lä harjoitellaan uutta teosta. Hän ajat telee, että asiat vain menevät niin kuin menevät. Piruetit, hypyt, selän taivutukset ja kovakärkisillä tossuilla tanssiminen kysyvät notkeutta ja liikkuvuutta. Olin alkanut muodostaa uudenlaisia verkostoja, työtapoja ja identi teettiä jo vuosia aiemmin. En koe, että ikä olisi muuttanut radikaalisti elämääni. Kunnioitan ihmisiä, jotka ajattelevat, että kaikella on tarkoituksensa. Kansien väliin ajatukset pääsivät vuonna 2013 ilmes tyneessä teoksessa Minnan metodit. – Ainakin toistaiseksi minua vain naurattaa, kun se tuntuu niin absurdilta. Minnan elämän tärkeistä ihmisistä muistuttaa herk kä, pastellivärinen lasienkeli, joka roikkuu työhuoneen ikkunanpielessä. Ulkonäköä tärkeämpää on kehon toiminnallisuus. Yhdessä elämänvai heessa olen käynyt terapiassakin
– En kaipaa niihin liittyvää äärimmäistä itseni ylittämistä, hän sanoo. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 15. Minna Tervamäki • Tanssija ja koreografi, joka jäi eläkkeelle Kansallisbaletista vuonna 2012 ja on nyt yksityisyrittäjä. Perheeseen kuuluvat aviomies, yrittäjänä työskentelevä Mika Järvinen, sekä yhteinen 3,5-vuotias tytär ja miehen 18-vuotias poika. Minna ei ikävöi baletin päärooleihin. • Täyttää ensi vuoden kesäkuussa 50 vuotta. • Asuu perheensä kanssa Helsingin keskustassa. • Tekee tanssiteoksia ja opettaa tanssia sekä luennoi mielen ja kehon hyvinvoinnista
Työstäessään omia tunteitaan hän rakensi tunteiden tikapuut, jotka avasivat ymmärryksen eri tunteiden merkityksiin ja yhteyksiin. Itselläni ei ollut kontaktia tunneelämään ja tunsin ole vani hukassa. Tara Lange • Kirjoittanut esimerkiksi teokset Tikapuut rakkauteen – tunne elämäsi sekä Äitipeli – selviydy voittajana. Rehel lisyys omille tunteille pitää ihmisen auki kai Tunteiden tikapuita voi kiivetä ylös ja alas Mielenrauhan voi saavuttaa monin eri tavoin. Sieltä löytyi jako puskemisen ja voiman tun teiden maailmoihin. T U N NE & MIE LI Mielenrauhan reitit -J U T T U S A R J A 4 / 4 Kaikki alkoi syvästä itsetutkistelusta noin viisi vuotta sitten. Juttusarjassa käsitellään aiheesta useita kirjoja kirjoittaneen Paul Wilsonin neljää reittiä mielenrauhaan: älyllinen, fyysinen, henkinen ja tunteellinen. Yksinkertaistin taulukkoa ja tein tunteista 14 askelman tikapuut. Pääsin eteenpäin, kun ymmärsin jumitunteen merkityksen ja opetuksen itselleni. Pelkäsin, että jään synkkien tunteiden syövereihin lopullisesti. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA TIKAPUUSSA ON 14 TUNNETTA Tunteiden tikapuu idea lähti kehittymään, kun löysin psykiatri David R. Hawkinsin tie toisuuden taulukon kirjasta Power vs. Jos et salli itsesi tuntea jotain näistä tunteis ta, tukahdutat sisäistä voimaasi ja viisauttasi. Testasin ideaa miettimällä kokemuksiani tikapuiden kautta. En us kaltanut laskeutua esimerkiksi suruun tai häpeään, kun en tiennyt pääsenkö pois tun teesta. Luennoitsija ja kirjailija Tara Lange opastaa ihmisiä kuuntelemaan ja kunnioittamaan tunteita, joita ihmisillä pohjimmiltaan on. Puskemisen maailman tunteet – häpeä, syyllisyys, apatia, suru, pelko, himo, viha ja ylpeys – auttavat meitä asettamaan rajoja, päästämään irti ja korjaamaan vääryyksiä. Kiipesin mielikuvissani por taita ylös ja alas. Minun oli vaikea olla sinut itseni kanssa: takerruin asioihin, riitelin ihmisten kanssa, ylitin rajoja – omia ja muiden. Voiman maailman tunteet – rohkeus, neutraali, halukkuus, hyväksyntä, ymmärrys ja rakkaus – ovat luontaisia tilojamme. • luennoitsija • kolmen lapsen äiti 16 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Minul le oli suuri oivallus huomata, miten tunteet ovat ketjuuntuneet toisiinsa. Force. Huomasin, että jokaiseen tun teeseen sisältyy sen alla olevat tunteet. Neljäs osa käsittelee tunteellisia keinoja mielenrauhan ja tyynen olon löytämisessä
Tarkoitus ei ole jumittaa vain yhdel lä tunnetasolla, vaan liikkua eri suuntiin, ja löytää itselle oppimisen paikkoja. Tunneelämälle antautuminen saattaa tuoda tunteet vahvoina ja valtoimenaan esille. Tunteet tukahdu tetaan tai niistä syytetään muita. Samalla tunsin miten oloni ja olemukseni kevenivät. Moni jumittaa elämässään, koska tunteista ei puhuta, niitä ei ymmärretä eikä niistä oteta vastuuta. Tara Langen kolme kysymystä T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 17. Silloin tulee ym märtää selitys syyllisyyden pistolle. 2 Mihin tunteisiin jäät jumiin, etkä ymmärrä tunteen tarkoitusta tai viestiä. Tunteet tulevat ja menevät ja ne ovat kestol taan erimittaisia. Vihaisia, iloisia, rohkeita, apaattisia. Jos haluan lisää rakkautta elämääni, minun on laskeuduttava alas tika puita juu rilleni. Kun annoin itselleni luvan tuntea surua, niin vapauttavasta itkusta ei meinannut tulla loppua. 3 Millaiset ihmiset sinua ärsyttävät. Millaisia ihmisiä et vain ymmärrä. Syyllisyys puolestaan opettaa meille ulkopuolisesta maailmasta ja on kestoltaan lyhyt tunne. ROHKEUS ON VASTUUN OTTAMISTA On ihmisiä, jotka ulkoistavat elämänsä tapah tumat ja tunteet. Voi man tasolla ihminen on tasapainossa tunne elämänsä kanssa – hän sallii tunteiden tulla ja mennä, tunnistaen ja kunnioittaen niitä. Ympyröimättä jääneitä tunteita voisi alkaa harjoitella. Voimaan pääseminen tarkoittaa vastuun ottamista omasta itsestään ja elämästään. En tuntenut mielenrauhaa ennen kuin tunsin itseni. MISTÄ LIIKKEELLE. Seuraavaksi pyydän ympyröimään tikapuilta itselle tutut tunteet. Itkin herkästi ja paljon. Mitä alemmas tikapuita uskaltaa mennä, sitä ylemmäs tunneelämässä pääsee.” Tunteiden tikapuita voi kiivetä ylös ja alas 1 Mitkä tunteet ovat sinulle helppoja. Voit valita itse tietoisesti oman tasosi ja vaikuttaa siihen, mi ten koet itsesi, läheisesi ja ympäristösi. Häpeä on sisään päin ohjaava tunne; sillä on lamaannuttava ja pitkäkestoinen vaikutus. Olen saavuttanut tikapuiden ansiosta mielenrauhan, jollaista en ole ennen kokenut. Lähden liikkeelle kysymällä: mikä on perus tunteesi. Joka toinen tunne tikapuissa ohjaa sisäänpäin ja toinen ulospäin. Toimitko väärin itseäsi tai toista kohtaan. Useimmiten ihmisillä on luontainen olotila, esimerkiksi murehtiva suruihminen tai ärtynyt vihaihminen. Kun tiedostaa, mikä tunnetaso puuttuu itseltä, niin elämä alkaa tarjoilla tilaisuuksia tuntea sitä tunnetta. Piilotetut ja tukahdutetut tunteet estävät meitä tuntemasta itseämme kokonaiseksi. Eri tunteilla on erilainen vaikutus toimin taamme. kille tikapuiden tunnetasoille. Näitä tunteita et välttämättä ole sallinut itsesi tuntea. Aivan kuin häpeä kuiskaisi meille: mene itseesi, ota askel taakse päin ja kuuntele itseäsi
Harjoittelu lisää kykyä käyttää molempia kerroksia. Tässä jutussa selvi tämme, mitä hyötyä tästä on ihmiselle ja voimmeko käsitellä tunteitamme paremmin kehon kautta. . Kehomme todella reagoi niihin tunteisiin, joita koemme. T U N NE & MIE L I Hyvän mielen vinkki MISSÄ KERROKSESSA SINÄ OLET. Oletko säikähtänyt niin, että hengitys salpautuu. Jos verrataan ihmistä kaksikerroksiseen taloon, jonka yläkerrassa on käsitteellinen tietoisuus ja alakerrassa kehotietoisuus, vietätkö suurimman osan ajasta yläkerrassa, jolloin tietoisuus kehosta jää vähemmälle. Järkyttäviä uutisia kuullessasi maailma tuntuu pysähtyvän – tai ainakin kehosi. Varmasti olet joskus myös iloinnut niin paljon, että on tehnyt mieli hyppiä. Onko sinulla ollut perhosia vatsassa. Nykyihminen on tottunut ratkomaan asioita järki peräisesti ja puhumalla. 18 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. TEKSTI SARI SAKALA KUVITUS SHUTTERSTOCK Kehosi kokee tunteesi K yse ei ole vain mielikuvista
Harjoitus auttaa sinua tulemaan tietoisemmaksi tunteista, joita et välttämättä huomaisi muuten lainkaan. Jos niska-hartia -seutusi ja leukasi ovat kiristyneinä, voi tämä kertoa, että koet vihaa, turhautumista tai vaikkapa epäoikeudenmukaisuutta. – Syntyessään pieni lapsi ilmaisee heti, mitä hänen ke honsa tarvitsee. Alamme jo pieninä oppia, miten ympäristö vastaa, kun ilmaisemme tarpeitamme. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 19. Aisti rintakehää: miltä siellä tuntuu, onko siellä kiristystä. 3. – Voit itse harjoitella kehotietoisuutta oheisilla oh jeilla, hän vinkkaa. Mitä tapahtuu, kun hengität rauhallisesti sisään ja ulos ja pysähdyt sallivasti aistimaan, mitä kehossasi tapahtuu juuri nyt. – Kehomme antaa meille selviä viestejä, mutta valitetta vasti emme ole oppineet riittävästi hyödyntämään tätä tie toa, sanoo kehotietoisuusvalmentaja Riitta Saarikko. Esimerkiksi usein ajatellaan, että poikien ei ole sopivaa itkeä. Lisäämällä kehotietoisuutta ihminen oppii ymmärtä mään, miten keho vaikuttaa omaan mieleen. 1. Aisti palleaa: onko se kireä, jännittynyt, epämukava vai mukava. Käytä vähintään 10 sekuntia joka alueeseen. – Jos esimerkiksi keskustelukumppanini haukottelee, voin pysäyttää vuorovaikutuksen siihen tilanteeseen ja ky syä, mitä hän kokee. KOKEILE ITSE Tunnista kehon reaktiot Moni on kokenut, kuinka liikkeen ja hengityksen avulla voi säädellä omaa olotilaa. . Aisti myös niska-hartia-alue ja leuka. Olennaista on pysähtyä käsillä olevaan hetkeen ja pyrkiä aitoon vuorovai kutukseen, jossa keho saa olla mukana. Opimme, mikä on so siaalisesti sallittua ja mikä ei. Jos taas rintakehäsi on kireän tuntuinen, kuulostele, tunnistatko itsessäsi surua tai ahdistusta. Jos palleassa tuntuu epämukavalta, voit kysyä itseltäsi, oletkohan peloissasi. 2. Näin päästään usein suorempaan kom munikaatioon ja parempaan yhteyteen ihmisten välillä, Saa rikko selventää
REAKTIO JÄHMETY Kun taisteleminen tai pakeneminen on mahdotonta, syntyy lamaantumisreaktio, kauhunsekainen jähmettyminen. Lisätietoa: www.viisaskeho.fi KOKEILE ITSE Stressireaktiot tuntuvat kehossa Stressi on kehon luonnollinen reaktio jännittävään tai ahdistavaan tilanteeseen. Niska-hartia-alueen jännitykset liittyvät pitkäaikaiseen taistelepakene -ilmiöön. Shake it! Vaikka muuten tuntuisi, ettet pysty liikuttamaan evääsikään, kokeile pientä ravistelua. Vastaliikkeenä voit kauhaista hyväksyntää ja rakkautta itseesi ulkopuolelta. Näin käy esimerkiksi silloin, kun pitäisi sanoa jotain järkevää tai pitää esitelmä, jota jännittää. Keho avuksi arjen tunnetaitoihin”. S U L A T T A J A P E L O N . Aloita sormista ja varpaista – niitä yleensä pystyy liikuttamaan, vaikka muu keho tuntuisi jähmettyneeltä. Stressireaktiosta on tullut usein vallitseva tapa toimia elämässä. Stressi tuntuu kehossa eri tavoin. Kuuntele itseäsi: jos voit, laajenna ravistelua käsiin, olkapäihin, päähän, kasvoihin. Ulkopuoliselle tämä voi näyttäytyä virheellisesti välinpitämättömyytenä tai asiaan perehtymättömyytenä. Kehontuntemusvalmentaja Riitta Saarikko on kehittänyt koulutuspaketin ”Missä tunteet tuntuvat. 2. Jos huomaat, että hartiasi ovat jännittyneet, kokeile vastakohtaista liikettä. Reaktiossa on kyse sosiaalisesta hyväksynnästä, joka on ihmisen perustarve. Voit kuvitella olevasi tuulessa liikkuva meriheinä, annat itsellesi mahdollisuuden hellittää. REAKTIO ”PYÖRRY” – BLACK OUT Kun pelko valtaa mielen, voi tuntua siltä kuin päässä olisi tapahtunut täysi pimennys. 3. REAKTIO PAKENE Pakene-reaktiossa ihminen vetäytyy vaistonvaraisesti taaksepäin, ehkä kääntyy hieman sivuttain, valmiina lähtemään pois. Voit myös pidentää uloshengitystä ja antaa huokauksen ja vokaaliäänen tulla ulos: ”aah…” P E L O N . 1. Pahimmillaan stressireaktio voi pitkittyä, jäädä kehoon. Pyri olemaan tietoisesti läsnä liikkeessä ja siinä, miltä kehossasi tuntuu ja mihin suuntaan haluat muutosta kehossasi johdattaa. 4. Tee ihan konkreettinen kauhaisuliike ilmasta omaan rintakehään. Voit kokeilla stressireaktioiden purkamista neljän helpon liikkeen avulla. Lopulta vaikka koko kehoon. T U N NE & MIE L I Hyvän mielen vinkki Lähteenä käytetty myös Mielenterveystalo.fi-sivustoa. Voi ottaa mukaan mielikuvan jostain rakkaudellisesta: minua rakastetaan, saan tehdä virheitä, kuulun joukkoon vaikka mokaisin. Ihmisellä sosiaaliset normit estävät useimmiten taistelemasta, vaikka huomaamme, kuinka keho jännittyy ja tekisi mieli purkaa aggressiota fyysisesti. Masentuneilla ihmisillä tämä näkyy niin, että on lähes mahdotonta nousta ja lähteä liikkeelle. Keho reagoi kriisitilanteisiin ylivirittymisellä, mikä näkyy esimerkiksi sydämen sykkeen nopeutumisena, hikoiluna ja lihasten jännittymisenä. Tarkkaavuus rajautuu, ja keskitymme vain olennaiseen – selviytymiseen. Myöskään paikalta pakeneminen ei usein ole mahdollinen tapa purkaa stressireaktiota. Kokiessasi kehossasi pakene-reaktion, ota vankka voima-asento, esimerkiksi puolikyykky. REAKTIO TAISTELE Järkyttävään tilanteeseen reagoimisesta puhutaan usein taistele tai pakene -vertauksella, joka juontaa juurensa eläinmaailmasta: vaaran kohdatessaan eläimet joko taistelevat tai pakenevat. Liikuttele itseäsi pehmeästi puolelta toiselle. 20 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. S U L A T T A J A P E L O N . Ole kuin meriheinä. S U L A T T A J A P E L O N . S U L A T T A J A Ole kuin sumopainija. Voit myös seistä tasajaloin kädet lanteilla, rintakehä auki. Kunhan asento tuo itsellesi rohkeutta. Tuntemukset ovat ihmiselle luonnollisia ja osin tarpeellisiakin