KOKEILE Tietokirjailija-muutosvalmentaja. f i M I E L E N T E R V E Y S H Y V I N V O I N T I T U N T E E T O N N E L L I S U U S H Y V Ä M I E L I OTA TALTEEN! Maksuton sisäänpääsy Mielenterveysmessuille Wanhaan Satamaan LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA RISTIKKO KRYPTO SANATEHTÄVÄ SUDOKU MAARETTA TUKIAINEN Maailma avautui, kun päästin irti peloistani ARJESSA JAKSAMINEN LEENA HARKIMON Mervi: Selviydyin syövästä ja psykoosista Herra Ylppö: Paniikkikohtaus iski suorassa tv-lähetyksessä Nona: Eheydyin hevosten avulla SELVIYTYMISTARINAA: Psykiatrinen diagnoosi olikin väärä – ERICAN TARINA 5 / 2 1 6 VINKIT UJOILLE Vellovatko ajatukset nukkumaan mennessä. OTA MINDFULNESS AVUKSI! Superfoodia syksyyn Timjami-lehtikaalisipsit 1 TU NNE & MIE LI SY NT TÄRINUMER O . t u n n e & m i e l i t u n n e j a m i e l i t u n n e j a m i e l i
Opas antaa selkeitä vastauksia kysymyksiin mielenterveydestä, seksistä ja seksuaalisuudesta sekä päihteistä ja riippuvuuksista. Opas antaa selke itä vasta uksia kysym yksiin miele nterv eydes tä, seksi stä ja seksu aalisu udest a sekä päiht eistä ja riippu vuuks ista. Ystävien ja luotettavien aikuisten tuella monet ongelmat ratkeavat. Oppaan julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto, ja sen tuotto käytetään kokonaisuudessaan liiton mielenterveystyöhön. Hinnat alkaen 3 €/kpl. Kännimok at Yksinäi syys S E L V IY T Y M IS O P A S 9 7895 25 6923 58 N U O R I M I E L I S E L V I Y T Y M I S O P A S NUORUUDESTA SELVIYTYMISEEN Aina ei ole helppoa – etenkin nuoruuteen kuuluu kaikkea hämmentävää. Rahat riittämään Netti ja some Seksiä. Kysy tarjousta koululle, nuorisotalolle, seurakuntaan tai joukkueelle! Tilaukset: Mtkl.fi/julkaisut/nuori-mieli, 09 8566 8349, tilaajapalvelu@mtkl.fi Oppaan teossa mukana on ollut erilaisista haasteista selvinneitä nuoria. Rahat riittämää n Netti ja some Seksiä. Apua saa myös Nuori mieli -selviytymisoppaasta. Mukana oppaan teossa on ollut joukko erilaisista haasteista selvinneitä nuoria. Kännimokat Yksinäisyys S EL VI YT YM IS O PA S 9 789525 692358 N U O R I M IE LI S EL V IY TY M IS O PA S ISBN 978-9 52-56 92-35 -8 NUOR I MIEL I Nuori mieli on opas erilais iin nuoru uden haast eisiin . Lopussa on yhteystietoja apua tarjoavista paikoista sekä hyödyllisiä nettiosoitteita. Lopus sa on yhtey stieto ja apua tarjoa vista paiko ista sekä hyödy llisiä nettio soitte ita. #nuorimieliselvisin. ISBN 978-952-5692-35-8 NUORI MIELI Nuori mieli on opas erilaisiin nuoruuden haasteisiin. Muka na oppaa n teoss a on ollut joukk o erilais ista haast eista selvin neitä nuori a. Mistä apua. Mistä apua. Oppa an julkai sija on Miele nterv eyden kesku sliitto , ja sen tuotto käyte tään kokon aisuu dessa an liiton miele nterv eysty öhön
Kun omassa elämässäni on tapahtunut asioita, jolloin mielen hyvinvointia on koeteltu, olen oppinut kuuntelemaan itseäni: kehoni ja mieleni viestit eivät kokemani jälkeen ole enää tuntuneet turhanpäiväisiltä. Nykyään tiedän, että jos ei itse voi hyvin, ei pysty tekemään muillekaan hyvää. Se, mihin aikaan ihminen herää aamuisin, ei ole uutinen, mutta uutisten lisäksi tarvitaan muitakin juttuja. Toivomme, että löydät niistä arkeesi uutta näkökulmaa ja mielen virkistystä. Jos se tuntuu raskaalta, eivät ajoittaiset irtiotot tee elämästä hyvää. Tämä on Tunne & Mielen 1-vuotissynttärinumero! Juhlistamme tätä muun muassa inspiroivalla lukijatapahtumalla, jonka juontaa kannessa esiintyvä Maaretta Tukiainen. U sein kuulee ihmisten sanovan, ettei jaksa tai että arki uuvuttaa. Tavallisia ihmisiä kuunnellaan silloin, kun heille on sattunut jotakin poikkeuksellista. Tähän lehteen haastattelin Ericaa, naista, jolla on ollut rohkeutta myöntää, että aina ei ole mennyt kauhean hyvin. Ihan normaali elämä, työ ja arki ovat muuttuneet sirpaleiseksi 24-7 -elämäksi, joka on kuin loputon palapeli, josta tuntuu puuttuvan pala tai kaksi. Joku lähtee vaellukselle tai retriittiin. Mediatutkijat puhuvat paljon siitä, kuinka avoin keskustelu arkisista asioista esimerkiksi somessa voi monelle olla tärkeä vertaistuen paikka. Mikä meitä nykyihmisiä oikein uuvuttaa. Mediassa ääneen pääsevät yleensä vallanpitäjät ja eri alojen asiantuntijat. PS. Olen jo tovin ollut palstan fani. Jotkut näkevät ainoana vaihtoehtona täydellisen elämänmuutoksen. Hän on oiva esimerkki siitä, että kaikesta voi selviytyä. Jollain menee epäkuntoon jalka, toisella pää. SARI SAKALA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TEKIJÖILTÄ Kuva: Antti Voutilainen NUORUUDESTA SELVIYTYMISEEN. Olemme keränneet tähän lehteen erityisesti arjen jaksamiseen liittyviä aiheita. Ne pienet ilon aiheet RAISA MATTILA TOIMITTAJA Tein tähän numeroon jutun Minun arkeni -palstalle. Lue lisää sivulta 54! KATJA NYGÅRD TOIMITTAJA En osaa enkä edes halua erotella tai arvottaa psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin eroja. Minun arkeni -palsta on tällainen paikka. Uskon, että lukeminen muiden arjesta lehdestä on parhaimmillaan yhtä tarpeellinen kokemus, josta voi myös saada perspektiiviä omaan elämäänsä. Monen arjesta irtautumiskeino on kotisohva ja tv tai tabletti. Pitää ladata akkuja, päästä matkalle tai ainakin illaksi ulos tuulettumaan. Ajattelen kuitenkin, että tavallisten ihmisten tavallisia tarinoita voi nostaa poikkeuksellisten kokemusten ja asiantuntijapuheen rinnalle oikeissa paikoissa. Paitsi että – mielenterveys ei ole pysynyt mukana tässä kehityksessä. Masennukseen sairastuminen on viime vuosina jopa lisääntynyt. Ihailen hänen rohkeuttaan, koska hän ei anna menneiden varjostaa nykyistä elämäänsä, vaan hyväksyy ne osana omaa historiaansa. Suomalaisten fyysinen terveys parempi kuin koskaan, eli meillä pitäisi olla kaikki edellytykset jaksaa. Elämästä suurin osa on arkea. Toisilla vähän pienemmätkin muutokset voivat auttaa. Näin pitää toki ollakin, sillä toimittajien tehtävä on tuottaa yleistä tietoa maailmasta
42 Herra Ylppö Tarkkaavaisuushäiriö on elämäni ärsyttävin asia Muusikko Herra Ylpön arki on tarkkaavaisuushäiriö ADD:n takia yhtä kaaosta. Hänen eheytymisensä on tapahtunut rinnakkain kahden kohtalotoverin, vammoista toipuvan terapiahevosen kanssa. 60 Nona Maaria Hevoset ohjasivat tien takaisin itseen Omasta mielestään Nona sairastui vahvuuteen, kun uupui työelämässä. Maaretta Tukiainen nauttii työskentelystä itselleen tärkeiden asioiden parissa. Hän näkee kuntoutumisensa käännekohtana hetken, jolloin päätti, ettei anna äänien hallita loppuelämäänsä. 8 Maaretta Tukiainen Onnelliseen elämään johtavia taitoja voi harjoitella Tietokirjailija, muutosvalmentaja, sisustusarkkitehti, tv-juontaja... Sitä helpottaakseen Ylppö on rakentanut itselleen keskittymisessä auttavia, pään sisäisiä metodeja. Nuorena pelko rajoitti hänen elämäänsä, kunnes hän suostui luottamaan elämään.. Kanssakulkijat SISÄLLYS 5/2016 16 Mervi Juuri Mervi selätti skitsofrenian ja syövän Monta vuotta kului Mervin elämässä kuin sumussa
46 Yhteinen lapsuus, erilaiset muistot Kuisminin sisaruksista toinen muistaa heidän lapsena saamansa hienot ilmapallot, toisella ei ole niistä mitään muistikuvaa. Kolumnit 13 Henna Tarjanne-Lekola: Vuorovaikutus on siltojen rakentamista 29 Jarmo Vuorinen: Ihmiskansan parviäly 45 Teemu Ollikainen: Tärkeintä on hyvä meininki Jos lääkkeen pitäisi parantaa oloa, miksei niin käynyt minun kohdallani. Psykologi listaa niihin auttavia keinoja. 66 Minun arkeni: Suvi Aarnio, 40 v. KANNEN KUVA: HELI HIRVELÄ 8 3 Tekijöiltä 6 Mitä uutta 14 Miten mieli toimii. Jotain kokemuksesta jäi vielä kaipaamaan. 37 60 Mielen treeniä 56 Krypto 57 Sanatehtävä 58 Ristikko 59 Sudoku. 30 Unettoman tunteet vellovat syvissä vesissä Unettomuuden taustalla on usein krooninen stressi ja ylivireystila. 37 Viisi vuotta elämästäni Erica uskoo omalla aktiivisuudellaan olleen vaikutusta väärän diagnoosin saamiseen. Miksi muistamme eri tavalla. Miten ujoksi itsensä kokeva saa asiansa kuuluviin. 26 Ujon ura urkenemaan – Helpotusta työelämän sosiaalisiin tilanteisiin Työelämässä suositaan itseään rohkeasti esiin tuovia. 50 Tutkittua tietoa terveydestä 53 Kysy psykologilta: Miksi koti ei pysy järjestyksessä 55 Kissanpentu avaa tien tunteisiin 67 Superfood – Voimistava lisä ruokavalioon 42 28 Arjessa jaksaminen 20 Pitkää ikää liikunnalla 21 Sotaveteraani joogaa vaikka bussipysäkillä Veikko Saloranta, 95, ohjaa edelleen neljää joogaryhmää ja on sekä fyysisesti että henkisesti huippukunnossa. s. Silti ihmisen mieli on tutkijoille yhä suuri arvoitus. Valitettavasti virheelliset psykiatriset diagnoosit eivät ole harvinaisia. Esimerkiksi ajattelu, kokeminen, tunteminen, tahtominen ja ymmärtäminen ovat mielen erilaisia, arkisia toimintoja. 24 Asahi – tasapainoa mielelle ja keholle Suomalaisesta terveysliikuntalajista on riisuttu kaikki turha
NORMAALIUS JÄÄ KATSOJAN ARVIOITAVAKSI Syysprinssi-elokuvassa on kaksi aikatasoa: päätarina on 80-luvun alkuun sijoittuva nuorten kirjailijoiden rakkaustarina, ja sitä raamittaa Lapinlahden sairaalaan sijoittuva kehyskertomus 90-luvun puolivälistä. 1980-luvun alun kapinallista energiaa sykkivässä Helsingissä kaksi maailmanvalloitukseen valmista kirjailijanalkua – Inka ja Juhana – rakastuvat. MITÄ UUTTA KOONNUT SARI SAKALA Rakkauden huipulla Inka alkaa epäillä, että heidän hullu rakkautensa onkin oikeaa hulluutta. Häntä esittävä Lauri Tilkanen tekee upean työn näytellessään miestä, jonka mieli ailahtelee, Haapasalo kehuu. – Rakkaustarinan henkilöistä toinen kasvaa kirjailijaksi ja toinen sairastuu vakavasti. Mielen sairauden oireet ovat suuressa osassa myös 80-luvun aikatasolla eli Inkan ja Juhanan rakkaustarinassa. – Tätä ei sanota elokuvassa ääneen, mutta Juhanan oireet ovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita. TEKSTI PILVI MERILÄINEN S yysprinssi on tarina villistä, vahvasta, kaiken muuttavasta rakkaudesta. – Katsoja saa pohtia, mikä Juhanan käytöksessä on ”tavallista” ja mikä ”epätavallista”, ja aiheuttaako orastava sairaus tietynlaista käyttäytymistä vai katalysoiko tietynlainen käyttäytyminen mielen sairastumista. – Elokuva kertoo kuitenkin fiktiivisistä henkilöistä, Inkasta ja Juhanasta, Alli Haapasalo korostaa. Sellaiset ristiriitaiset kohtaamiset, joista tulee elämämme käännekohtia. – Kun luin Syysprinssi-kirjan, en tiennyt mitään henkilöistä, jotka olivat olleet kirjan henkilöiden alter egoina. lokakuuta. Pääosassa on rakkaustarina ihmisistä, jotka ovat toisilleen suuret innoittajat, mutta myös kilpailijat ja jopa ”luovat viholliset.” – Käänteentekevät ihmissuhteet kiinnostavat minua. Inka ei ymmärrä, mistä on kysymys, vaikka alkaa epäillä, etteivät kaikki Juhanan ailahtelut ja omituisuudet olekaan pelkkää taiteilijan ”luovaa hulluutta.” – Oli kiinnostavaa tutkia ja kuvata Juhanan sairauden oireita. Elokuva perustuu Anja Snellmanin (ent. Kauranen) vuonna 1996 julkaistuun samannimiseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Se on rakkaustarina, taiteilijatarina ja sairauskertomus. Syysprinssi-elokuva on rakkaustarina, taiteilijatarina ja sairauskertomus. 6 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Hullu rakkaus – ja vakava sairastuminen Alli Haapasalon käsikirjoittama ja ohjaama Syysprinssi-elokuva saa ensi-iltansa 14. Elokuva ei varsinaisesti kerro Juhanan sairastumisesta, vaan sairauden oireet ilmaantuvat rakkaussuhteen aikana ja alkavat vaikuttaa siihen. Kun aloin tehdä elokuvaa, halusin pitäytyä tässä omassa kokemuksessani fiktiivisistä henkilöistä enkä tehdä heistä tosielämän henkilöiden vastaavuuksia
Mukana on myös Mielenterveyden keskusliitto. Me-säätiön taustalla ovat peliyhtiö Supercellin perustajat. Itsemurhan tehneiden muistoksi järjestetään Kynttilätapahtumia eri paikkakunnilla 20.11. K U VA : K A N SA LL IS TE A T TE R I.F I Turkan neroutta oli, että hän oli myös hullu. stressistä ja vaikuttamaan kipuun ja sen kokemiseen. Näyttelijä Vesa Vierikko edesmenneestä ohjaajasta Jouko Turkasta, Helsingin Sanomat 4.8.2016 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 7. Konkreettiset harjoitukset ja kysymykset auttavat vapautumaan NUORTEN MIELENTERVEYTTÄ tukeva Sekasin-chat jatkuu vuoden 2017 alussa. U sein pelätään, että itsetuhoisista aikeista kysyttäessä sanotaan vääriä asioita tai rohkaistaan vahingossa itsemurhaan. Fragile – särkyvää on teatteriesitys, joka tuo näkyviin ne turvattomuuden ja häpeän tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan alkoholin ongelmakäytön varjossa. Kyllä voi! sanovat uutuuskirjan kirjoittajat. Hän kävi viivan molemmilla puolilla. Me-säätiö on myöntänyt Suomen Mielenterveysseuralle rahoituksen lähes ympärivuorokautisen Sekasinchatin tuottamiseen. Juha Siira & Karita Palomäki: Kehon viisaat viestit. Esitykset alkoivat Helsingin Kansallisteatterissa toukokuussa. Itsemurhaaikeista saa kysyä Kun äiti juo JOKA NELJÄS 12–18-vuotias nuori kärsii vanhempien alkoholinkäytöstä. Marras-joulukuussa näytelmää esitetään Turun, Oulun ja Kajaanin kaupunginteattereissa. Lähde: Suomen Mielenterveysseura ja Mielenterveyden keskusliitto Kehoa kuuntelemalla kivuttomaksi Sekasin-chat saa jatkoa KUINKA IHANAA OLISIKAAN , jos kipuun tai stressiin voisi vaikuttaa mielen voimalla. Puhuminen on kuitenkin parempi kuin puhumattomuus, sanoo Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen. Viikon aikana käytiin 1239 keskustelua, mutta halukkaita keskustelijoita olisi ollut kymmenkertainen määrä. Suurin osa itsemurhayrityksistä on harkitsemattomia. Kirjapaja 2016. Vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteista. Epätoivo on hetkellisesti syventynyt, mikä saa vaikean elämäntilanteen tuntumaan umpikujalta. Kehon viisaat viestit -kirja auttaa lukijaa ymmärtämään kehoaan. Keskustelu estää tällaisia yrityksiä tehokkaasti. Viime numerossa kerroimme toukokuussa järjestettyyn, kaksi viikkoa kestäneeseen chattiin tulleesta valtavasta avunpyyntöjen määrästä. Itsemurhien ehkäisypäivää vietettiin 10.9
MAARETTA TUKIAINEN: Onnelliseen elämään johtavia taitoja voi harjoitella M A A R E T T A T U K I A I N E N KANSSAKULKIJA Maaretta Tukiainen on moniosaaja, joka uskoo, että meissä kaikissa on potentiaali ratkaista erilaisia ongelmia. Virheiden tekemisen pelko vain estää meitä toimimasta omaksi hyväksemme. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT HELI HIRVELÄ 8 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6
y Perhe: Avopuoliso Markus Frey ja sekarotuiset koirat Kerttu ja Varpu, asuvat Helsingin Tapanilassa puutalossa y Ajankohtaista: Julkaissut tänä vuonna kaksi kirjaa: Huippunaiset (Jaana Villasen kanssa) ja Hyvän mielen taidot. . Kehittänyt loka kuun alussa ilmestyneet Inspiraatiokortit. Maaretta Tukiainen y Syntynyt 6.12.1968 Helsingissä y Koulutus: kasvatustieteen maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti ja sisustusarkkitehti, monia erilaisia valmentaja koulutuksia. Seuraavaksi menossa syksyllä mind fulnesskoulutukseen. (Voit osallistua korttien arvon taan sivulla 59.) T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 9. Juontanut Yle TV 1:n esittämän ohjelmasarjan 8 myyttiä työstä
Aina se ei ole pelkästään omista valinnoista kiinni. Maaretan vanhemmat kannustivat kaikkia lapsiaan soittamaan. Pääsin luomaan uusia kaupallisia tuotteita ja kehittämään televisioohjelmien nettisisältöjä. Tarvitsemme matalan kynnyksen taidetta ja sitä kautta luovuuden voimaa elämään. Maaretta suoritti nopeaan tahtiin ylipisto-opinnot loppuun. Mahdollisuudet lisääntyivät, ja tiemme erkanivat eri puolille maailmaa. – Sanoin uusille asioille systemaattisesti ei. – New Me -nimen alla kehitimme nettipohjaisen videocoaching-palvelun globaalille markkinalle. Kauneutta ja elämyksiä rakastava nainen nostaa kirjallisuuden itselleen tärkeimmäksi taidemuodoksi, mutta heti perässä tulevat kuvataide, elokuvat ja muotoilu. Pelko ei kuitenkaan ottanut hellittääkseen. Olin varuillani, ettei perheelleni vain sattuisi mitään. Lähdettyään Sub-kanavasta Maaretta perusti kolmen kollegansa kanssa hyvinvointipalveluita tarjoavan Vojo Wellbeing -yrityksen. INNOSTUMISELLA ON HINTANSA Rutiinit ovat elämyshakuiselle Maaretalle myrkkyä. Tuohon aikaan sijoittui myös median digitalisaatio. Erityisen hauskaa minusta oli uusien leikkien keksiminen. Lukion jälkeen Maaretta palasi takaisin syntymäkaupunkiinsa Helsinkiin opiskelemaan kasvatustieteitä. Pelkäsin, että lentokone tipahtaa tai koti syttyy tuleen. Hän istuu mukavassa tuolissaan kirkkaankeltaisessa asussaan siemaillen vitamiinijuomaa. Ymmärsin olevani häkissä. Olemme juuri tulleet viereisestä Helsinki Contemporary Galleriasta, jossa Lukas Göthmanin ja Olli Piipon Guilty Pleasures -näyttely on tehnyt häneen valtavan vaikutuksen. – Upeita maalauksia! Harmi, etten ehtinyt varata lempiteosta itselleni, Maaretta innostuu. Taitava kirjoittaja on toiminut myös amerikkalaisen Huffington Post -sivuston bloggaajana. – Uudet löydöt innostavat minua valtavasti. Tästä on hyötyä työssäni, jossa kehitän toimintaa tai uusia konsepteja. OMA TIE JA OMA ÄÄNI Maaretta on tehnyt pitkän ja vaiheikkaan uran mediassa: työt ovat vaihdelleet kustannustoimittajasta elokuvakriitikkoon. Muistan yhä, miten voimauttavalta se tuntui, kun aloinkin sanoa kyllä ja suostuin luottamaan elämään. – Tein jonkin verran opetustyötä ja sijaisuuksia, mutta opettajanvirkaa en ottanut vastaan. P äivä hämärtyy Helsingin Bulevardilla, mutta Maaretta Tukiaisen hymy häikäisee tilan kadun varrella sijaitsevan hotellin aulabaarissa. ALOIN SANOA KYLLÄ Ponnistelu tuotti tulosta, ja pelko haihtui, omin voimin. Jokaista taiteenja luovuudenlajia yhdistää kuitenkin yksi asia, ja se on ihminen. – Lähtökohtani on kohdata jokainen ihminen ilman ennakkokäsityksiä. Maailman lukemattomat mahdollisuudet vetivät monilahjakasta nuorta naista puoleensa. Ihmisten kanssa tehtävä työ viekin suurimman osan Maaretan aikaa. K A N S S A K U L K I J A M A A R E T T A T U K I A I N E N 10 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Ei kannata etukäteen arvottaa kohtaamiaan ihmisiä, sillä jokainen on yhtä tärkeä ja kuka tahansa voi muuttaa elämäsi suunnan: kertoa uuden asian, tarjota mahdollisuuden, saada sinut ajattelemaan toisin. – Isäni on aina ollut renessanssi-ihminen, hän elää toteuttaen ajatustaan, että ihminen voi tehdä ihan mitä vain haluaa! Vaikka ilmapiiri kotona oli avoin, oli Maaretta lapsena jännittäjä ja pelkäsi monenlaisia asioita. Ylivastuullisuudesta huolimatta olin kiinnostunut mitä erilaisimmista asioista: luonnosta, sääilmiöistä, kaukaisista maista. Äiti oli musiikinopettaja ja isä pappi, minkä lisäksi isä on itseoppinut arkkitehti, tietokirjailija ja säveltäjä. Tajusin, että sieltä oli päästävä ulos. – Pisin yhtäjaksoinen pestini kesti kymmenen vuotta, kun toimin Sub-kanavan johdossa. – Meidän kaikkien olisi hyvä altistua välillä taiteelle. Uusien ideoiden keksiminen on ihan parasta! Haluan haastaa ja ylittää itseni tehdessäni työtäni. – Näin mielikuvituksessani vaaroja kaikkialla. Halusin tutkia, mitä muutakin voisin elämässäni tehdä. Tämän seurauksena huomasin pian pelon rajoittavan elämääni. Haaveilin balettitanssijan, oopperalaulajan ja kirjailijan ammateista. Viimeksi saimme seurata Maarettaa Yle TV 1:n erinomaisen 8 myyttiä työstä –sarjan juontajana. Nykyään Maaretta on keskittynyt kokonaan oman yrityksensä Mooditin toimintaan. Voisi sanoa, että olen dopamiinikoukussa: aivoni kaipaavat uusien ideoiden säihkettä. Mukaan tuli uusia ihmisiä, ja yritys vaihtoi nimeä. Jo tuolloin hän kuitenkin tunsi, ettei ura opettajana houkuttanut. PELOT VARJOSTIVAT LAPSUUTTA Maaretta syntyi Helsingissä, mutta kasvoi aikuiseksi Uuraisilla Keski-Suomessa kuusilapsisen perheen esikoisena. Maaretalle elämä on taidetta ja taide elämää. – Maailma avautui, kun astuin itse tekemästäni vankilasta ulos
Vetäytymisen lisäksi Maaretta voimaantuu perheensä ja ystäviensä seurassa. Kun nainen menestyy, hänestä pitäminen puolestaan vähenee. Silloin Maaretta tekee yleensä vastaehdotuksen: tarjoilee idean uudelleen kaulittuna. On suuri etuoikeus ja ilo, että voin valita työni. Minulle on tärkeää vuoropuhelu ja kyseenalaistaminen. Läheisimmät ystävät ovat naisia. Sillä on hintansa, ja se myös uuvuttaa. . KEHU NAINEN PÄIVÄSSÄ Naisenergia innoittaa Maarettaa myös hänen työssään, naiseuteen liitetyt merkitykset kiinnostavat. Kun sain tilaisuuden antaa palautetta ihailemalleni naiselle, menin veteläksi. Maaretta Tukiainen hyödyntää sitä julkaisuissaan ja täydentää tutkimustietoa omilla kokemuksillaan. Maaretta Tukiaisen toinen tänä vuonna ilmestynyt kirja, yhteistyössä Jaana Villasen kanssa kirjoitettu Huippunaiset-teos kokoaa yhteen tekijät, jotka menestyneiden naisten urakehityksestä löytyvät. – Siitä, miten voisimme voida paremmin ja elää kokonaisemmin, on olemassa valtavan paljon tutkimustietoa. Työn ja ihmisten kanssa olemisen vastapainoksi Maarettakin tarvitsee yksinäisyyttä palautuakseen. – Tutkimusten pohjalta tiedetään, että mitä menestyneempi mies on, sitä miellyttävämmäksi hänet koetaan. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 11. Vaikka suurin osa eteen tulevista työtehtävistä innostaa, niin jotkut tarjotut työtehtävät eivät aina välttämättä vedä puoleensa. Palautuakseni tarvitsen yksinäisyyttä ja unta. – En ole koskaan uskonut yhteen ismiin, haluan luoda synteesin. – Inspiroidun ja innostun tavattomasti ihmisistä ja projekteista. Koen, että yksinäisyys ja vetäytyminen ovat myös luovuuden ja uudistumisen elinehto
Kirjaan olen koonnut mielestäni olennaisimman tiedon omilla kokemuksillani täydennettynä. Toivottavasti tämä kirja voi olla siinä apuna. Maaretalle elämä on taidetta ja taide elämää. Aina palautteen antaminen ei välttämättä ole kuitenkaan helppoa, vaikka se tulisikin suoraan sydämestä. HYVÄN MIELEN TAIDOT KANSALAISTAIDOKSI Keväällä ilmestyneessä kirjassaan Hyvän mielen taidot Maaretta tarjoilee lukijoilleen keinoja, joilla kasvaa oman potentiaalinsa kokoiseksi. Maaretta kertoo esimerkin omasta elämästään. Maaretta ei usko myyttisiin kansallisiin ominaispiirteisiimme, joilla selitetään suomalaista synkkää luonteenlaatua ja epäsosiaalisuutta. – Meillä on valtavan paljon positiivisen psykologian ja kasvatustieteiden tutkimustietoa siitä, kuinka voisimme voida paremmin, elää onnellisemmin ja kokonaisemmin. – Opettajieni lisäksi tärkeitä innoittajia ovat olleet muun muassa kirjailija Leena Krohn, valmentaja-ystävät Kaisa Kärkkäinen, Reetta Ranta ja Mari Rasimus, muusikko, kapellimestari Susanna Mälkki, näyttelijä-ohjaaja Mari Rantasila, juontaja Vappu Pimiä, tietokirjalija Sanna Wikström, Ikea-professori Saara Taalas ja trendibloggaaja Tuija Seipell. 1 2 3 4 5 Aamulenkit koirien kanssa Oma aika muisti kirjan äärellä Muut ihmiset Uusien asioiden opiskelu Kirjoittaminen VIISI ASIAA JOISTA SAAN VOIMAA ARKEENI 12 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Haluammeko voida paremmin. Harjoitus tekee mestarin, ajattelen. Ajattelen, että me suomalaiset tarvitsemme sekä vision että pragmaattisen ehdotuksen siitä, mitä kohti suunnistaa. Heillä kaikilla on oma juttunsa, jota he ovat seuranneet, ja se inspiroi. Mitä minä tein sen muutaman minuutin aikana, kun minulla oli mahdollisuus antaa palautetta kunnioittamalleni ja ihailemalleni naiselle. Menin veteläksi ja sopersin: ”Arianna, you mean so much to me.” (Arianna, olet minulle erittäin tärkeä.) Ja mitä hän vastaa: ”Yes, I know.” (Tiedän.) – Ihan mahtavaa, Maaretta nauraa. Kirjan ja korttien teemoina ovat myönteisyys, tahdonvoima, vuorovaikutus, myötätunto, luovuus, läsnäolo ja itsensä johtaminen. – Hyvä mieli on taito muiden joukossa. – Kannustan naisia kehumaan toisiaan. K A N S S A K U L K I J A M A A R E T T A T U K I A I N E N Maaretan tärkeimmät naismentorit hänen uransa alkutaipaleella ovat olleet äidinkielenopettaja Aili Luotola ja yliopiston lehtori ja didaktikko Maija Larmola. – Tapasin Nordic Business Forumissa viime vuonna suuresti ihailemani Arianna Huffingtonin, Huffington Postin perustajan. – En usko, että olisimme jonkin luovuttamattoman asian äärellä, enemmän kyse on siitä, olemmeko valmiita soveltamaan elämäämme uutta näkökulmaa. Naiseus, valta ja onnistuminen ovat Maaretille läheisiä teemoja. Kirjan kanssa samaan aikaan ilmestyivät myös Hyvän mielen kortit, jotka sisältävät aiheeseen liittyviä mielikuvaharjoitteita. Tärkeimpiä taidemuotoja ovat kirjallisuus, kuvataide, elokuvat ja muotoilu. Palaute vahvistaa, ja itsellekin saa hyvän mielen
Katseyhteys on alku yhteydenluomiselle. Hyvän ja kantavan yhteyssillan rakennuspuiksi tarvitsemme itsetuntemusja vuorovaikutustaitoja. Aito kuunteleminen on läsnäoloa ilman välitöntä reagointia tai kommentointia toisen sanoihin. Tämänkertainen kolumni käsittelee vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen laatua ei voi mitata sanojen tai mittarien avulla. Hyvä silta välittää viestejä molempiin suuntiin; toimiva siltayhteys kannustaa tasa-arvoisuuteen ja avoimuuteen. Siitä lähtee yhteys ja vuorovaikutus”. Ryhmässä jokainen ihminen on kuin helmi helminauhassa – tärkeä osa kokonaisuutta. Ulkoisen vuorovaikutusillan muodostamiseen tarvitsemme sosiaalisia taitoja, kuten kykyä ymmärtää muita ja heidän motiivejaan. Arv ot ja hen kis yys Tah don voi ma Ke ho Ajatukset Vuorovaikutus Tun tee t Tun tee t I stumme tuoleilla ympyränmuotoisesti; alkamassa on dialogisuuspäivä. Henna Tarjanne-Lekola T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 13. Minun on turvallista olla sillalla. Myös puhe tai lempeä kosketus toimivat signaaleina toiselle. Vuorovaikutuksen perusta on myönteinen yhteys ihmisten välillä. Kirjoituksissaan hän pohtii oman keskeneräisyyden pohjalta itsetuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointipyörän eri alueita. Vuorovaikutuksen siltoja voi rakentaa kahden ihmisen välille. Toimiva ja terve vuorovaikutus on monen asian summa. Yksi tärkeimmistä taidoista vuorovaikutuksessa on kuuntelemisen taito. Kohdatessamme toisen ihmisen etsimme kontaktia katseella, silmien kautta. Juuri kuulluksi tulemisen kokemus luo pohjaa luottamuksen muodostumiselle ja antaa meille inhimillistä voimaa. Sydänalassani väreilee. Millainen tunne on onnistuneen vuorovaikutustilanteen jälkeen. Lähtökohtana on, että silta itseen on kunnossa. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan. Se kertoo, miten ymmärrämme itseämme, tunteitamme ja toimintaamme. Olo on tyytyväinen ja kannatteleva: olen saanut jotain ja antanut jotain. Hiljaisuuden rikkoo kouluttaja, psykologi, Tapio Malisen sanat: ”äitini opetti minulle: kun kohtaat toisen ihmisen, rakenna silta sinun ja toisen välille. Hyvä vuorovaikutus on omakohtainen kokemus. Sisäinen silta yhdistää kehon ja mielen. Kuinka viisaasti äiti on puoli vuosisataa sitten osannut valjastaa lastaan elämään ja ihmisten kohtaamisiin. Olotila on rauhallinen ja päällimmäisenä on tunne: minua on kuultu. Silta voi myös olla ryhmän jäseniä toisiinsa yhdistävä ketju. Joukossa silta on ryhmien jäseniä yhdistävä piiri, joka luo yhteyttä ja henkii luottamusta. Se, miten kuuntelen toista, annan toisella aikaa ja tilaa puhua, on luottamuksellisen kanssakäymisen perusta. KOLUMNI Vuorovaikutus on siltojen rakentamista H E N N A T A R J A N N E L E K O L A Kirjoittaja on vuorovaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja ja kolmen lapsen äiti
Miten mieli toimii. TEKSTI PIRJO LÄÄPERI KU VA T: SH U TT ER ST O C K 14 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Mielen tutkimus on saanut vauhtia uusista aivokuvantamisen menetelmistä, joilla voidaan tutkia eläviä aivoja ajantasaisesti. Ihmisen mieli on yhä suuri arvoitus, vaikka sitä tutkitaan yhä useammilla tavoilla ja erilaisista näkökulmista
Se tarkastelee sitä, miltä sokeri maistuu tai kielo tuoksuu, sekä myös sitä, miltä tuntuu olla iloinen tai peloissaan. Mieli ei voi kehittyä ilman sosiaalista vuorovaikutusta. Joillakin eläimillä tai koneilla on sellaisia mielen kykyjä ja toimintoja, joita ei esiinny ihmisillä. Sekä perimä että ympäristö vaikuttavat ihmismieleen. MUISTI JA AISTIT TOIMIVAT TIEDOSTAMATTA Jotkut asiat ovat tiedostamattomia, esimerkiksi aistimusten synty, muistin toiminta ja kielen tuottaminen. Neljäs tietoisuuden merkitys viittaa tietoiseen ajatteluun, ja sen sisällöt ovat kielellisiä. Tietoisen toiminnan ajatellaan olevan tahdonalaista. Aikuistuessaan ihminen muuttuu yleensä sovinnollisemmaksi ja pystyy ottamaan huomioon monenlaisia näkemyksiä. Peilautuminen lienee tärkeää myötäelämiselle, matkimiselle ja oppimiselle, tutkijat arvelevat. Mielen toimintoja on lukuisia: esimerkiksi ajattelu, havaitseminen, kokeminen, tietäminen, muistaminen, tunteminen, tahtominen, kuvitteleminen, ymmärtäminen ja tiedostaminen. Mieli on laajempi käsite, ja sen toiminta kiinnostaa eri alojen tutkijoita. Kypsä ihminen vapautuu mustavalkoisesta ajattelusta. Voiko eläimillä tai koneilla olla mieli. Vastasyntynyt lapsi keskittyy välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseen. Itsetietoisuus on yksi tietoisen ajattelun erityismuoto. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 15. Tarkkaavaisuus toimii osittain tiedostamattomasti: se valikoi jatkokäsittelyyn niitä ympäristön viestejä, jotka kaipaavat huomiota. Parhaassa tapauksessa ihmiselle kehittyy iän myötä harvinaislaatuista pääomaa, viisautta. Sen voi ymmärtää suhteina aivojen, kehon, ulkomaailman ja muiden ihmisten välillä. KEHITYS JATKUU KOKO ELÄMÄN AJAN Ihmismieli kehittyy koko elämän ajan. Mieli rakentuu suhteessa muuhun maailmaan sen mukaan, millaisten ihmisten ja muun ympäristön kanssa kulloinkin ollaan tekemisissä. Kokemuksellinen tietoisuus viittaa siihen, miltä aistiminen, kokeminen ja tekeminen tuntuvat. MIELI KEHITTYY VUOROVAIKUTUKSESSA Mielellisten olioiden ominaisuuksia ovat esimerkiksi uskomukset, tajunta, tietoisuus, tarkkaavaisuus, tavoitteellisuus, järkiperäisyys, älykkyys ja henkilöys. Esimerkiksi tiedostamattomat tunteet saattavat olla kiinnostavia mielen toiminnan ymmärtämiseksi. Myös päätöksenteko ja ihmisen tavoitteellinen toiminta kumpuavat mielestä. Näiden tapausten kulkuun meillä ei ole pääsyä itsetutkiskelun keinoin. Siihen kuuluu ajatus itsestä jatkuvana persoonana. Aikuisella ihmisellä on tavallisesti kaikki nämä ominaisuudet, lapselle ne ovat vasta kehittymässä. Gaudeamus 2015 Tiedostamattomat tunteet auttavat ymmärtämään mielen toimintaa. Tutkijoita ovat alkaneet kiinnostaa esimerkiksi havaitseminen, ajattelu ja oppiminen sekä monenlaiset tiedostamattomat tilat kuten uskomukset, aikomukset, toiveet, asenteet ja tunteet, jotka ovat pitkälti samankaltaisia kuin tietoiset. Lapsella on herkkyyskausia, jolloin aivot ovat erityisen muovautuvia, ja joiden aikana tarvitaan oikeanlaisia ärsykkeitä esimerkiksi lukemisen oppimiseksi. On siis olemassa erilaisia mieliä. Kehittyessään lapsi nauttii vuorovaikutuksesta sinänsä, leikistä, piirtämisestä, laulamisesta ja muusta toiminnasta. Itsetietoisella yksilöllä on käsitys itsestään, johon liittyy kokemus omasta kehosta. M ielen käsitettä on vaikea määritellä. Sata humanististen ja luonnontieteiden tutkijaa osallistui vuosina 2007–2008 Argumenta-hankkeen Mieli-forumiin. Se on ymmärrystä elämän perustavista käytännöistä. Tietoinen toiminta on tarkoituksellista, eli sillä on päämäärä, joka on valittu harkiten vaihtoehtoisia toimintatapoja. TIETOISELLA TOIMINNALLA ON PÄÄMÄÄRÄ Tietoisuus on yksi vaikeimmista mieleen liittyvistä käsitteistä. Palautteen vastaanottaminen on kuitenkin tärkeää uusien asioiden oppimiseksi. Lähde: Riitta Hari ym. Ihmismieli, siis havaitseminen, päätöksenteko, ajattelu ja niin edelleen, on tulosta sekä tietoisten että tiedostamattomien prosessien toiminnasta. Heidän työnsä tuloksena syntyi teos Ihmisen mieli, joka pohtii mielen toimintaa monipuolisesti. Aivot kehittyvät 20 ikävuoteen asti – tosin uuden oppiminen on mahdollista koko ihmisen iän ajan. Toinen käsite, tarkkaavaisuus, tarkoittaa joko ulkoisten ärsykkeiden laukaisemaa ”tahatonta” tai yksilön ”tahdonalaista” huomion suuntaamista johonkin asiaan tai toimintaan. Sen yksi merkitys on tajuisuus, joka tarkoittaa reagoimista ulkoisiin ärsykkeisiin. Aivojen peilautumisjärjestelmät voivat auttaa ymmärtämään muiden aikeita ja tunteita, ilmeiden, eleiden, asentojen ja liikkeiden perusteella. Ihmisen mieli. Toisaalta aikuisella on lapsia suurempi riski menettää uteliaisuutensa ja avoimuutensa uusille ärsykkeille, sillä aikaisemmat tiedot ja kokemukset ohjaavat aikuisen ajattelua. Mieli ja aivotoiminta liittyvät yhteen, mutta eivät ole sama asia. Toiset tiedostamattomat asiat voisivat olla tietoisia, mutta eivät sitä ole
Nyt 44-vuotiaana hän on aktiivinen vertaisryhmän ohjaaja, kokemusasiantuntija ja yhdistystoimija. Mervi selätti skitsofrenian ja syövän Mervi Juuri sairastui skitsofreniaan 19-vuotiaana. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI ARVONEN M E R V I J U U R I KANSSAKULKIJA 16 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6
Mervi selätti skitsofrenian ja syövän . T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 17
18 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Alkoholia käytin vähemmän, mutta harrastin irtosuhteita baarista löytämieni miesten kanssa. ITSETUHOISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ Seuraavat vuodet menivät kuin sumussa. En saanut vastarakkautta. Sekaviin vuosiin mahtui myös osallistumista kristilliseen toimintaa ja jopa raamattupiirin vetämistä, johon Mervi ryhtyi kuulleessaan metallisen äänen kutsuvan häntä Raamatun opettamiseen. Ihmiset pelkäsivät minua, kun ”rätkätin” äänien kanssa ja kävin kuukautisveren tahrimassa yöpaidassa pummaamassa kadulla tupakkaa. Hän osallistui Majakan ryhmätapaamisiin, retkille ja matkoille sekä muun muassa Mielenterveyden keskusliiton kolmivaiheiselle kuntoutumiskurssille, jota seurasivat monet muut kurssit kuten yhdistystoiminnan kurssi sekä ryhmänohjaajan perusja jatkokurssit. Sieluuni sattui kuin sitä olisi viilletty puukoilla. – Kutsun vertaistukiryhmää viikoittaiseksi ”henkiseksi huolloksi”, joka on yhtä tärkeää kuin peseytyminen, syöminen ja nukkuminen. Katsoin tietosanakirjasta mitä skitsofrenia tarkoittaa ja luin, että kuntoutumisessa voisi auttaa muutto pois vanhempien luota. Sängynpohjalta ylös pääseminen oli vaikeaa myös siksi, että Mervin unirytmi oli täysin sekaisin. – Lapsuuteni oli ihan onnellinen. – Silloin ei ollut googlea. – Valitsin kaveripiirini väärin. Mervin omat muistikuvat synkästä elämänvaiheesta ovat hajanaisia. AKTIIVINEN VAIKUTTAJA Mervi ohjaa viikoittain kaksi tuntia Mieli maasta -vertaistukiryhmää masentuneille ja kaksi tuntia Moniääniset -vertaistukiryhmää ääniä kuuleville. Halusin olla kuin Jeesus, syntisten ystävä. SELITTÄMÄTÖN VÄSYMYS JA ÄÄNTEN ENSI-ISKU Teini-iässä Merviä alkoi vaivata väsymys eikä hän jaksanut käydä koko viikkoa koulussa vaan jäi kotiin nukkumaan. Neljännesvuosisata sitten kaikki oli toisin. Juuren siniset silmät hehkuvat kilpaa sinisävyisten verhojen kanssa. Hän pärjäsi koulussa hyvin, eikä kukaan puuttunut poissaoloihin, joita lukiossa alkoi olla yhä enemmän. Hän korostaa, ettei teoriatieto aina riitä. – Aluksi kävin Alvi ry:n Laturissa, koska se oli iltapiste ja sopi minulle. Sairaalaan Mervi päätyi ensimmäisen kerran bussissa hänen takanaan istuneen tuntemattoman pariskunnan kehotuksesta. Hän on toiminut useita vuosia Suomen Moniääniset ry:n hallituksessa ja on tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtaja. Mielenterveyskuntoutujia hän auttaa vaikuttamalla myös Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuustossa, jossa hän on nyt toisella kolmivuotiskaudella. Kaljoittelu vaihtui kosteisiin ravintolailtoihin, joista yksi muutti hänen elämänsä. – Olin Hesperiassa kaksi ja puoli kuukautta, mutta sain lähteä sieltä koska olin tullut vapaaehtoisesti. – Kymmenen vuotta ”rätkätin” äänien kanssa ja odotin, että se mies tulisi minut hakemaan. Olin ollut liian yksin. – Olin täysin riippuvainen tupakasta, johon minulla ei ollut varaa. Nyt haluan auttaa muita mielenterveyskuntoutujia, hän sanoo. – Tapasin miehen, johon rakastuin syvästi. Seksuaalinen häpeä taas aiheutti itsemurha yrityksiä. Halusin elämäni takaisin. K A N S S A K U L K I J A M E R V I J U U R I Tämän luettuaan hän muutti pieneen yksiöön Kannelmäkeen, jossa eli sairaseläkkeen turvin noin 20 vuotta. Itkin päiväkausia, hän muistelee. Silloin kuulin ensimmäisen kerran päässäni satoja vihaisia ääniä. Tajusin, ettei se tule ja äänet vievät elämäni. Vertaistukiryhmä antaa iloa ja toivoa sekä kokemuksen kuulumisesta joukkoon. Kaikki oli suhteellisen hyvin ylioppilaaksi valmistumiseen asti. Maunulan mielenterveystoimiston psykologilta Mervi kuuli ensimmäisen kerran sairastavansa skitsofreniaa. Koulussa olin hyvä uskonnossa, musiikissa ja c-englannissa, jotka olivat peruskoulussa kymppejä. H elsinkiläisen Mervi Juuren kodin olohuoneesta avautuu kaunis metsämaisema. – Saan omalla tarinallani edistää hyvinvointia ja kuntoutumista. – Olen niin onnellinen tästä pienestä kodistani, jossa olen nyt asunut pari vuotta ja saanut laitettua tämän mieleisekseni, Mervi Juuri sanoo. – Vertaistukiryhmät olivat minun pelastukseni. – Olin täysin sekaisin, rikki ja niin pohjalla kuin voi olla. Teini-vuosien vapaa-aika kului kaksijakoisesti; perjantai-iltaisin Mervi ”kaljoitteli” ystäviensä kanssa ja sunnuntai-aamuisin hän piti pyhäkoulua. Kunpa kokemusasiantuntijoita hyödynnettäisiin koko Suomen laajuisesti terveydenhoidossa. Kokemusasiantuntijana Mervi kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa. Vanhemmat tekivät paljon töitä. Sen jälkeen löysin Tukiyhdistys Majakka ry:n ja jotenkin haistoin, että voisin päästä sitä kautta eteenpäin, Mervi muistelee. – Äidinkielen opettaja Kallion ilmaisutaidelukiossa oli ainoa, joka oli huolestunut voinnistani. Uusin aluevaltaus on kokemusasiantuntijuus. KÄÄNNEKOHTA Juuri näkee kuntoutumisensa käännekohtana hetken, jolloin hän päätti, ettei anna äänien hallita koko loppuelämää. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että olin vuosia huonolla hoidolla. Hänen elämässään on monia ilon ja onnen aiheita kuten mielekäs vaikuttamistyö, vapaaehtoistoiminta, lauluharrastus ja hyvät ystävät
Nyt hänen elämässään on paljon onnellisuuden aiheita.Elämänhaluni on valtava. Elämäni on nyt hyvää ja onnellista. Kokemusasiantuntija on teh täväänsä koulutuksen saanut henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta, hoi dosta ja kuntoutumisesta. Kunpa vielä löytäisin kumppanin elämääni. – Minulla on suuri sydämen palo auttaa mielenterveyskuntoutujia ja vaikuttaa kokemusasiantuntijana mielenterveysasioissa. Ainakin se näyttää olevan kihara, hän nauraa. Mervi pitää edelleen viikoittain raamattupiiriä, ja jo peruskoulusta rakas laulaminen on tärkeä osa hänen elämäänsä. Hän muistuttaa, että skitsofrenia ei ole mikään iso paha, vaan sen, kuten ääntenkin kanssa voi lääkkeiden avulla elää hyvää elämää. Äänet ovat edelleen läsnä Mervin elämässä. Hän muistuttaa, että skitsofreniapotilas on noin 60 prosenttisesti kuntoutunut silloin, kun hän on sosiaalisesti aktiivinen. Mervi sanoo puoliksi vitsaillen, että syövän selättäminen oli pikku juttu skitsofrenian selättämiseen verrattuna. Aikaa riittää myös hengelliseen aktiivisuuteen. Skitsofrenialle ovat ominaisia erilaiset ajattelun tai havaitsemisen vääristymät eli harhaluulot ja aistiharhat sekä usein myös tunneilmaisujen poikkeavuus tai latistuminen. Noin 1 % ihmisistä sairastuu skitso freniaan elinaikanaan. – Äänet ovat kehittyneet kaaoksesta muutamiin ääniin. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 19. ÄÄNTEN KUULEMINEN EI HALLITSE ELÄMÄÄ Mervi näkee tulevaisuutensa valoisana. Elämäni on mielenkiintoista, ja minulla on paljon ystäviä. Skitsofrenia on yleensä nuo rella aikuisiällä alkava vakava psykiatrinen sairaus. Se on yleisin psykooseiksi eli mielisai rauksiksi luokitelluista sairaus tiloista. En enää anna äänten hallita elämääni. – Olen lähdössä mukaan perusteilla olevaan kuoroon, jonka on tarkoitus esiintyä laitoksissa. On hienoa saada ilahduttaa ihmisiä. – Minulla on nyt valtava elämänhalu. – Nyt odotan mielenkiinnolla, millainen uudesta tukastani tulee. Kokemusasiantuntija voi toimia esimerkiksi vertais neuvojana, tukihenkilönä tai työparina sosiaali ja terveys alan ammattilaisen kanssa. Lääkitystäni en jätä, mutta olen onnellinen, että olen saanut vuorokausirytmini kuntoon ja pystyin jättämään rauhoittavat ja nukahtamislääkkeet sekä lopettamaan tupakoinnin. Monta vuotta kului Mervin elämässä kuin sumussa. Lähde: Terveyskirjasto.fi Mervi on viime vuosina suorittanut erilaisten kurssien lisäksi myös useita eri opintoja kuten aikuisten valmentavan kuntouttavan koulutuksen ja Espoon Omniassa puolen vuoden kotitalouskoulun. Mervin viime vuotta synkensi syöpädiagnoosi, jonka sytostaattihoidon seurauksena hän menetti pitkät hiuksensa ja ajoi itsensä kaljuksi. Seuraavaksi hän haluaisi suorittaa sosionomin opinnot Diakoniaammattikorkeakoulussa
Liikunnan vaikutus mielen hyvinvoinnille voidaan kuitenkin nähdä paljon tätä laajemmin. Kun liikuntakyky säilyy hyvänä, voi asua kotona pidempään. Liikunta ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä. Pitkää ikää liikunnasta ta ja kävelykykyä. Tasapainoharjoittelu on erityisen tärkeää yli 80-vuotiaille sekä niille, joiden liikkumiskyky on heikentynyt tai jotka ovat kaatuilleet. Ikääntyessä on erityisen tärkeää liikkua säännöllisesti ja jatkuvasti. Itsenäinen elämä auttaa pitämään mielen virkeänä. Keski-iän vapaa-ajan liikunta suojaa muistisairauksilta, mutta liikunnan Lihasvoima, tasapaino ja notkeus pitävät yllä ikäihmisen toimintakykyä. TEKSTI SARI SAKALA M itä enemmän ikää kertyy, sitä paremmin meidän on huolehdittava kunnostamme. Liikunta parantaa myös muistia. Liikunnan avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuut20 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Liikkuminen on myös mukavaa sosiaalista toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden tavata muita ihmisiä. Siksi liikkuminen myös ehkäisee kaatumisia ja niihin liittyviä vammoja