Tunne & Mieli 4/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 4 /2 2 5 FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Säilytä kesän lämpö ja lempeys kehossa ”Elämäni isot päätökset ovat syntyneet lenkillä” Seikkaileminen yhdistää Noora ja Lotta Hintsaa 4 /2 2 5 Sisäinen motivaatio vie kohti uutta ANNA PALAA! ROHKEASTI LÄHELLE Näin syvennät tärkeitä ihmissuhteitasi UUPUMUS PYSÄYTTI Tein aiemmin kaikkeni, jotta muut voisivat hyvin” ” MINKA KUUSTONEN NÄYTTELIJÄ ”Liikkuminen saa tunteeni virtaamaan” Löydä liikkeen ilo
Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TILAA KIRJE SIVUILLAMME! tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje. TILAA HYVÄN MIELEN UUTISIA! Uutiskirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä
Kännykkä on helppo napata käteen, kun mieleen nousee jokin ikävä tunne tai perheenjäsen yrittää aloittaa keskustelun ei niin mukavasta aiheesta. Katse ruudulta ihmiseen Meri Parasta juuri nyt Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja kohdatuksi. Sen tietää myös jokainen aikuinen. KU VA : SH U TT ER ST O C K 3 TUNNE & MIELI 4/2025. Ratkaisuksi onkin tullut älykello, jolla onnistuu soittaminen mutta ei somettaminen. Kun kynä liikkuu paperilla, ajatukset tuntuvat heräävän ja saavan uusia muotoja. Puhelimesta on paljon iloa, mutta se on koukuttava kaveri, jonka houkutusta on vaikea vastustaa. Lue lisää sivulta 16 alkaen. Tänä syksynä kaivan taas muistivihkoni esiin. Mieli jäsentyy, ja tunteet tulevat näkyviksi. PÄÄKIRJOITUS MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi O letko valmis astumaan samaan rintamaan koululaisten kanssa. Meidät suomalaiset valtasi digihuuma, joka taisi lähteä vähän käsistä. Silloin emme kohtaa aidosti emmekä osoita arvostusta toisillemme. Varhain itsenäistymään kannustettu lapsi ja rajattomasti käytössä oleva puhelin eivät ole hyvä yhdistelmä. Käsiala on kuin oma ainutlaatuinen ja epätäydellinen ääni. Aitoja kohtaamisia syksyyn! . Kännykkä kädessä olemme vain puolittain läsnä ja teeskentelemme kuuntelevamme. Tämä ei toki ole lasten tai yksittäisten vanhempien syy vaan monen asian summa, johon ollaan nyt heräämässä. Elokuun alussa voimaan astui lakimuutos, joka kieltää kännyköiden käytön oppituntien aikana. Samalla yhä useampi vanhempi on alkanut kyseenalaistaa sen, että jo pienellä alakoululaisella pitäisi olla oma älypuhelin. Psykologi Pekka Tölli vertaa tässä lehdessä somea pikaruokaan: siitä saa kyllä nopeasti energiaa, mutta pääruokana se saa meidät voimaan huonosti. Pahimmassa tapauksessa lapsi viettää lomat ja koulun jälkeisen ajan yksin puhelin seuranaan. Se vie keskittymiskyvyn työpalaverissa ja huomion illanistujaisissa. Sekä lasten että aikuisten elämään kuuluu myös ikäviä tunteita, jotka on parempi kohdata kuin kieltää. Innostun säännöllisesti palauttamaan elämääni käsin kirjoittamisen – kunnes huomaan taas nakuttelevani kaiken mahdollisen kauppalistoista alkaen kännykällä tai läppärillä. Tänä syksynä aionkin harjoitella vastustamaan automaattista reaktiota napata kännykkä käteen, kun mieleen tai puheeksi nousee jokin epämukava asia
Kokeilen mielelläni uusia lajeja.” M I N K A KU U S TO N E N 10 TÄSSÄ NUMEROSSA Liikkeessä. ”Mikä tahansa liikkuminen auttaa mieltäni voimaan hyvin: lenkki, sali, jooga, tanssi tai taekwondo. Häntä kiinnostaa kehon ja mielen yhteys. Seikkailevat siskokset. Joogasali on näyttelijä Minka Kuustoselle tärkeä paikka. Kun pakko-oireet olivat pahimmillaan, Kirsi Töyräs pakeni ajatuksiaan lähtemällä luontoon liikkumaan. 4 TUNNE & MIELI 4/2025. Lotta ja Noora Hintsa tukevat toisiaan niin juoksutreeneissä kuin murheiden äärellä. 22 34 Hetken rauha
22 Seikkailusiskot Äärirajoja koettelevat urheilutempaukset ovat lähentäneet Lotta ja Noora Hintsaa aikuisuudessa. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 10.10. 50 Voimaa arkeen Jalkapalloasiantuntija Essi Sainio arvostaa syvällisiä ihmissuhteita. Susani Mahaduran kolumni. Löydä sisäinen motivaatiosi. ILMIÖ & TIETO 16 Syvyyttä suhteisiin Hyvät ihmissuhteet ovat arvokkaita. HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 28 Kun kumppani on kirjolla Jos kumppanilla on adhd tai muu neurokirjon diagnoosi, yhteiselon sujuminen saattaa vaatia erityishuomiota. 6 Mitä uutta. 33 Uskallatko riisua naamion. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. KANSSAKULKIJAT 10 ”Tarvitsen liikettä, jotta tunteet virtaavat” Minka Kuustonen on huomannut, että tunteet virtaavat vapaasti, kun hän muistaa joogata, lenkkeillä ja hengittää. 8 Kirjat Lukemista syksyyn. Miten vaalia hyvää ystävyydessä, rakkaudessa ja muissa ihmissuhteissa. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 4/2025. 34 Säröt saavat näkyä Kirsi Töyräs teki pitkään kaikkensa, jotta muut ympärillä voisivat hyvin. Omat tarpeet löytyivät vasta rajun pysähdyksen jälkeen. 43 Aistit hereillä syksyyn Miten saada kesän hyvät hetket ja tuntemukset purkkiin syksyn varalle. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Ihmisiä kohti
Sisäistä paloa kannattaa houkutella esiin, sillä se auttaa sitoutumaan ja saamaan asioita aikaan. MITÄ UUTTA. Sitä etsiessä on hyvä miettiä, mikä itseä motivoi. Kun taas sisäinen motivaatio on vahva, työ tai harrastus jo itsessään innostaa ja antaa energiaa tai sen kautta voimme edistää meille tärkeitä arvoja. Miten sytyttää sisäinen palo. Sisäinen motivaatio perustuu Martelan mukaan neljän perustarpeen täyttymiseen: 6 TUNNE & MIELI 4/2025. Työssä syntyy tuloksia, ja innostuksen puuskassa aloitettu harrastus kantaa silloin pidempään. Jos valintoja ohjaisi pelkästään ulkoinen motivaatio, tekisimme työtä vain rahan vuoksi tai harrastaisimme vaikkapa liikuntaa vain siksi, että se antaa meistä urheilullisen vaikutelman. – Kysy itseltäsi, teetkö asioita, koska sinun täytyy vai koska haluat. H aluatko löytää uuden harrastuksen tai työn syksyn lähestyessä. KOONNUT MERI NYKÄNEN Yksi perustarpeistamme on vaikuttaa myönteisesti muihin ihmisiin tai ympäröivään maailmaan. Ulkoinen ja sisäinen motivaatio eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia ilmiöitä, vaan kumpikin voi olla totta samaan aikaan, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori, filosofi Frank Martela
Jos myös itse koet tämän muille merkityksellisen toimintasi tärkeäksi ja innostavaksi, olet oikeastaan löytänyt elämän tarkoituksen. Jos työpaikallasi tai harrastuspiirissä on yksikin ihminen, jota voit pitää ystävänäsi, se on luultavasti hyvinvoinnillesi tärkeämpää kuin se, kuinka monta someseuraajaa saat. TOTEUTAN ITSEÄNI Ihmisellä on tarve autonomiaan. HALUAISITKO ALOITTAA kävelytai lenkkeilyharrastuksen, mutta et meinaa päästä säännöllisesti liikkeelle. Se tarkoittaa, että hän saa tehdä asioita, joita hän pitää kiinnostavina ja arvokkaina. Valitse äänikirjapalvelusta tarpeeksi vetävä ja omaan makuun sopiva dekkari ja päätä, että saat kuunnella sitä vain liikkeessä. Jos työtä ei juuri nyt voi muuttaa, ehkä voit ottaa uuden askeleen muul la elämänalueella. KÄYTÄN KYKYJÄNI JA OPIN Toinen perustarpeemme on kokemus kyvykkyydestä. Jos oma työsi tuntuu pakkopullalta, mieti, mikä muu työ sopisi sinulle paremmin. Perus ruokia väsänneestä kokkaajasta kehkeytyy ruoanlaittaja, jonka aikaansaannokset saavat kai kilta kiitosta. Lenkkiseuraa Luureissa KU VA : U N SP LA SH ON KESKIMÄÄRÄINEN askelmäärä, jonka suomalainen työikäinen kävelee päivässä. Pimenevät illat lisäävät tunnelmaa, ja saatat löytää itsesi yllättävistä maisemista, kun et malta palata kotiin. TEEN HYVÄÄ MUILLE Neljäs perustarpeemme on kokemus siitä, että oma toimintamme vaikuttaa myönteisesti muihin ihmisiin tai ympäröivään maailmaan. Edelleen tarvitaan myös aitoa innostusta, jota ilman puuhailu keittiössä jäisi ulkokohtaiseksi suorittamiseksi. Mikä siis voisi olla sinun juttusi. OLEN OSA YHTEISÖÄ Hylätyksi tulemisen pelko on yksi ihmisen peruspeloista. Sopivasti mitoite tut haasteet innostavat uusiin kokeiluihin. Kuorolaulullakin voi tuottaa iloa ja lohtua muille ihmisille, kokkailulla samoin. Helinä Kujala 1 3 2 4 7 TUNNE & MIELI 4/2025. Lähde: UKK-instituutti AIVOISSA ja muissa kudoksissa syntyviä hormoneja, jotka lievittävät kipua ja aiheuttavat mielihyvän tunteen. Jos pidät laulamisesta ja nautit ihmis ten seurasta, olisiko vaikka kuoroharrastus sinun juttusi. Esimerkiksi liikunta, kosketus ja nauraminen lisäävät endorfiineja. Esimerkiksi hoitotyössä tai ympäristön hyväksi tehtävässä työssä tämä tarve täyttyy helposti, mutta hyvää voi tehdä monella tavalla. Meille on tärkeää tehdä jotain, mitä osaamme hyvin ja missä voimme yhä kehittyä. Ihmissuhteissa laatu on määrää tärkeämpi. Endorfiinit 7 247 Luku Sanaselitys K U V A: S HU T TE R S TO C K Jutun lähteenä on käytetty Frank Martelan esitystä Rakkaudesta lajiin -seminaarissa, jonka järjestäjänä oli Nolla tapaturmaa -foorumi. Meille on tärkeää tulla hyväksytyksi, ja tarvitsemme ympärillemme ihmisiä, jotka aidosti välittävät meistä ja joista me välitämme
Iltojen pimentyessä on ihanaa syventyä uusiin maailmoihin. AJATON KLASSIKKO. Espanjankielinen sarja on katsottavissa Netflixissä. Klassikkotarina seuraa Maijan ja hänen miehensä Jannen elämää yksinäisellä luodolla, jossa arki on luonnon voimien sanelemaa. Samalla se on syvä kuvaus rakkaudesta, äitiydestä ja menetyksistä. Koukuttava sarja löytyy Netflixistä. Loistava ystäväni aloittaa Elena Ferranten upean napolilaisromaanisarjan, joka on kuvaus kahden tytön elinikäisestä ystävyydestä 1950-luvun köyhästä Napolista nykypäivään. Gabriel García Márquezin runollinen kieli luo maailman, jossa todellisuus ja fantasia punoutuvat yhteen. Toisaalta voi käydä myös niin, että onnistunut tv-sarja tai elokuva houkuttelee alkuperäiselle lähteelle. Åren murhat -dekkarikirjasarja on ruotsalaisen Viveca Stenin tuotantoa. KU VA : SO LA R FI LM S 8 TUNNE & MIELI 4/2025. Tarina on kertomus oikeudenmukaisuudesta, identiteetin muutoksesta ja inhimillisestä kärsimyksestä. Henkilöhahmot voivat tulla niin tutuiksi, että heidän kanssaan viettäisi mielellään enemmänkin aikaa. Kerronta on rehellistä, paljastavaa ja samaistuttavaa – se ei kaunistele, vaan näyttää myös elämän ristiriitaisuuden. K un oikein hyvä romaani loppuu, sen maailmaa tulee heti ikävä. Vaikuttavia tarinoita syksyyn KOONNUT MERI NYKÄNEN KIRJAT Tiina Lymi ohjasi Myrskyluodon Maijasta koskettavan elokuvan, jonka pääosassa nähdään ruotsalainen Amanda Jansson. Poimimme syksyn iloksi onnistuneita kirjoista tehtyjä sarjoja ja elokuvia, jotka löytyvät suoratoistopalveluista. Klassikkoteoksia puolestaan saa lainattua helposti kirjastoista, sillä niihin ei ole samanlaisia jonoja kuin uutuuskirjoihin. Onko Anni Blomqvistin Myrsky l uodon Maija vielä lukematta. YSTÄVYYTTÄ ITALIASSA. Parasta on, kun lukeminen ja katsominen täydentävät toisiaan. Tuore sarja löytyy Yle Areenasta. Italiankielinen sarja löytyy Maxilta. Monte-Criston kreivi on Alexandre Dumasin seikkailuromaani, jossa viattomasti tuomittu Edmond Dantès karkaa vankilasta ja ryhtyy kostamaan niille, jotka pettivät hänet. 1970-luvulla tehty tv-sarja löytyy Yle Areenasta, ja tuoreempi elokuva on vuokrattavissa suoratoistopalveluissa. SAARISTOLAIS ELÄMÄÄ. Kuvitteelliseen Macondon kylään sijoittuva Sadan vuoden yksinäisyys on tarina Buendían suvusta ja todellinen klassikko. Talvea ja lunta odotellessa voi seurata Tukholmasta Åreen muuttavaa poliisia Hanna Ahlanderia, joka joutuu mukaan paikalliseen murhatutkimukseen. MAAGISEEN MAAILMAAN. JÄNNITYSTÄ ILTOIHIN
Poika on muuttunut etäiseksi, eikä ystäviäkään asu lähistöllä. Stand up -koomikko kertoo elämäkerrassaan suoraan ja rohkeasti siitä, mihin diagnosoimaton autismi hänet vei. Bon ajatukset saavat pohtimaan ajan kulumista ja sitä, mitkä asiat lopulta ovatkaan niitä tärkeimpiä. Mukaan porukkaan liittyvät myös perinnerakentaja Riitta ja kyläkaupan Hannu. Puudelinsa kanssa kulkevassa tunteiden näyttäminen on niin vaikeaa. Helvessä on klassikkoaineista: häntä pidetään vähän äkäisenä höppänänä, mutta todellisuudessa pää leikkaa ja murhat ratkeavat. FERN BRADY: VAHVA NAISHAHMO (ATENA 2025) * * * HYVIÄ UNIA. Bo tuntuu ihan oikealta ihmiseltä, jonka mieleen kirjailija vie lukijan. Lämmin, haikea ja kaunis kirja voitti Ruotsissa Årets Bok -kirjallisuuspalkinnon, ja sen käännösoikeudet on myyty kolmeenkymmeneen maahan. Bon vaimo on joutunut hoitokotiin, ja hän elää kaksin koiransa kanssa. Tietokirja perehdyttää naisen unen erityispiirteisiin ja siihen, miten esimerkiksi hormonaalinen vaihtelu vaikuttaa nukkumiseen. Omakohtainen esseekirja kertoo, miten vastenmieliseksi koetusta liikunnasta tulee osa arkista elämää – vai tuleeko. Dekkarin parasta antia ovat kotimaisen designin maailma, erityisen sympaattiset henkilöhahmot, persoonallinen puudeli ja hersyvä kieli. LISA RIDZÉN: KURJET LENTÄVÄT ETELÄÄN (TAMMI 2025) HANNI MAULA: VINTAGEA JA VERITEKOJA (KARISTO 2025) Vieläkö hän ehtisi osoittaa läheisilleen rakkauttaan. LAURA PÖRSTI: ANTILIIKKUJA (GUMMERUS 2025) Lue myös! Elämän viimeiset päivät Hyvän mielen murhia Romaani Kurjet lentävät etelään kertoo vanhan miehen viimeisistä päivistä. Miksi syvimpien Kun Hanni Maulan äiti sairastui vakavasti, toimittaja päätti ryhtyä kirjailijaksi ja viihdyttää sairastunutta luomalla vetävän rikostarinan. 9 TUNNE & MIELI 4/2025. Murhat monikossa, sillä ne eivät jää yhteen. Millaiset hetket ja tunnelmat nousevat merkityksellisiksi, kun aika käy vähiin. Vieläkö hän ehtisi osoittaa läheisilleen rakkauttaan. Kirja on Helvi Helve tutkii -sarjan ensimmäinen osa, joten lisää lempeää rikostutkintaa on luvassa. Lopputuloksena syntyi hyvän mielen dekkari Vintagea ja veritekoja. Hämäläiskylässä menehtyy antiikkiharrastaja, ja tomera eläkeläinen Helvi Helve ryhtyy tutkimaan kuolemaa. Samalla jäyhän miehen mieleen tulvii muistoja ja piiloon jääneitä tunteita. Kun päivät käyvät vähiin, Bo alkaa pohtia, mitä hänen koiralleen tapahtuu tulevaisuudessa. AUTISMISTA. Miksi syvimpien tunteiden näyttäminen on niin vaikeaa. EEVA LÖFGREN: NAISEN UNI (TAMMI 2025) * * * LIIKKEELLE
Hän on huomannut, että ne virtaavat vapaasti vain, kun hän muistaa joogata, lenkkeillä ja hengittää. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT SUSANNA KEKKONEN 10 TUNNE & MIELI 4/2025. Hengitän ja liikun KANSSAKULKIJA MINKA KUUSTONEN tunteiden läpi Minka Kuustonen tarvitsee näyttelijäntyössään yhteyttä tunteisiinsa
Minka Kuustonen asuu Helsingin Kalliossa, jossa sijaitsee myös hänelle tärkeä joogasali. 11 TUNNE & MIELI 4/2025. Näyttelijä on kouluttautunut sekä yinjoogaohjaajaksi että äänimaljahoitajaksi
Hän tarvitsee paljon omaa rauhaa prosessoida ajatuksiaan. Niinpä Kuustonen on opetellut hengittämään tunteidensa läpi. Tunteiden läpi hengittäen Kerrotaan kuitenkin tämän verran Minka Kuustosen ja hänen ekaluokan aloittavan lapsensa kodista: yhdestä nurkasta pilkistää piikkimatto, ja televisiotason ympärille ovat kokoontuneet joogamatto, -blokki ja -bolsteri. Se on pitänyt tunnistaa ja hyväksyä itsessä ja jättää laittamatta päälle mitään laastaria, jotta sitä voi ilmentää työssä. K un Minka Kuustonen avaa kotinsa oven puiston laidalla Helsingin Kalliossa, julkinen muuttuu yksityiseksi. Vaihtoehtoja, jos niitä oli, olivat laulaja ja kirjailija. Elokuussa 40 vuotta täyttävä Kuustonen on iän myötä yhä kiinnostuneempi kehon vaikutuksesta mieleen, ja tänä vuonna hän on kouluttautunut myös yinjoogaohjaajaksi ja äänimaljahoitajaksi. – Kun huomaan olevani ärsyyntynyt, yritän tarkkaan tunnistaa, mikä sen tunteen ydin on. Olen jokaisesta työpäivästä iloinen, koska tvja elokuvatuotannot ovat nyt vähissä, hän sanoo. Hän ei ollut huolissaan. – Viha on ollut minulle erityisen vaikea tunne. Siinä Kuustonen joogaa aamuisin aina, kun muistaa. Toinen vaikuttaa toiseen. Haluan ymmärtää paremmin, miten se tapahtuu, hän selittää. Sitä hän tarvitsee ihan kaikkeen tekemiseensä. Äiti kuitenkin arveli, että kenties Minka tarvitsee sitä. Aamulla väsytti armottomasti, mutta Kuustonen ei valita. Sohvan edessä on tilaa maata lattialla. Keho vie kohti rooleja Näyttelijäopinnoissa tunteiden löytämistä tietysti myös harjoitellaan. – Näyttelijyys kiehtoi, koska se tuntui leikin jatkeelta ja mahdollisuudelta käyttää mielikuvitusta. Usein hän huomaa tarkkailevansa reaktioitaan kuin työvälineitä. Monien alojen taiteilijat olivat kotona Espoon Lintuvaarassa tuttuja vieraita, sillä perheen isä, laulaja Mikko Kuustonen, on ollut suurelle yleisölle tuttu lähes koko tytärtensä elämän ajan. – Se, että olemme kaikki esiintyjiä, on ollut pelkästään voimavara. Näyttelijäksi hän valmistui vasta vuosia myöhemmin Tampereen yliopistosta. Vahva halu näyttelijäksi Minka Kuustonen tiesi aina, että hän haluaa näyttelijäksi. ”Minka ei leiki muiden kanssa vaan pelkästään kirjoittaa”, opettaja huolehti. Näyttelijän työssäkään tunteita ei auta vältellä, tai hommat menevät pieleen. Minka Kuustoselta kysytään usein haastatteluissa, aiheuttaako perheenjäsenten työskentely samalla alalla kilpailutilanteita, mutta koko kysymys on Kuustosesta outo. – Yritin vähän siivota, mutta toivon, ettet kirjoita kodistani, Kuustonen sanoo. Kotona minut on nähty juuri sellaisena kuin olen, Kuustonen kiittää. Missä kohtaa kehoa tämä tunne tuntuu. Pikkukoululaisena hän kirjoitti omia tarinoitaan kaikki välitunnit – niin intensiivisesti, että opettaja otti yhteyttä äitiin. – Keho ja mieli ovat kokonaisuus. Saatan huomata, että ahaa, minua jännittää mennä esitykseen. Hän ”Kun huomaan olevani ärsyyntynyt, yritän tarkkaan tunnistaa, mikä sen tunteen ydin on.” ” 12 TUNNE & MIELI 4/2025. Tarkoitus ei ole niinkään harjoittaa näitä ammatteja kuin ammentaa niistä nykyiseen työhön. Kaikki ymmärtävät toistensa työn prosessit, hän sanoo. – Minua ei ole koskaan painostettu mihinkään suuntaan. Samalla hän tutkailee niitä analyyttisesti. Niiden virtaavuus on hänestä tärkeää, jotta ihminen voi hyvin. Kuustonen on tullut edellisenä yönä vastanäyttelijän kyydissä Tampereelta, jossa hän teki 13-tuntisen työpäivän Koskinen-televisiosarjan kuvauksissa. Se voi Minka Kuustosen mielestä kyllä toimia, mutta hän itse on mieltynyt lempeämpään toimintatapaan. – Rakastan kuvauksia. Kuustonen huomaa selvästi, että tunteet jämähtävät paikoilleen ilman liikettä. Ensimmäisen televisioroolinsa Minka Kuustonen teki jo heti Kallion lukion käytyään televisiosarjassa Käenpesä. Miten hengitys muuttuu, kun itku on juuri tulossa. Hän kävi alakouluikäisenä teatterikerhoa ja teki esityksiä perheelleen, joskus isosiskonsa Iinan kanssa, joka niin ikään päätyi näyttelijäksi. Maallikollekin tuttu on metodi, jossa kehotetaan ajattelemaan oman perheen kuolemaa itkun synnyttämiseksi. Hänen äänensä on ystävällinen ja jämäkkä. Kuustonen on pienestä asti tiennyt, että hänen vahvuutensa on ääretön herkkyys. Joogaamista motivoi ennen kaikkea se, että hänen elämässään tärkeintä on luovuus. Ja jotta luovuus virtaa, Kuustosen keho tarvitsee liikettä – välillä rauhallista, sellaista kuin jooga, ja välillä dynaamisempaa, kuten lenkkiä, tanssia tai voimaharjoituksia
Mieluiten omin jaloin Minka Kuustonen on freelancenäyttelijä. Parin vuoden takaisessa tv-sarjassa Lahti 2001 hän näytteli hiihtäjä Virpi Kuitusta – ja opetteli siis hiihtämään. Ajattelin, että lumi on hiihtäjille sama kuin minulle vastanäyttelijä, Kuustonen toteaa. Hän lähti sieltä suoraan lenkille. Edellisellä viikolla, kaiken kiireen keskellä, Kuustosella oli lehdistöpäivä. Juuri tänään intensiivinen meno on muuttunut hiljaisuudeksi. – Tai sitten kuvittelen itseni lapsena tuohon viereeni ja mietin, miten hän katsoisi minua. teki joogakoulutuksen lopputyönsäkin Michael Chechov -metodista, jossa tunteita houkutellaan esiin liikkeen ja lempeyden kautta. Joskus päivät vaativat rankempaa nollausta. Hän valitsi kuulokkeisiinsa Emman & Matildan musiikkia ja juoksi. Herkistymistä voi kuvauksissa hakea esimerkiksi miettimällä, mistä on kiitollinen tänään. Joskus keikat tulevat lyhyelläkin varoitusajalla. Se tarkoittaa, että välillä töitä on paljon, välillä taas on ihan hiljaista. Lastenkirjaa kirjoittaessaan Minka Kuustonen huomasi, miten paljon hänen kehonsa tarvitsee liikettä. Ajatus herkistää heti, Kuustonen sanoo. Ihmisen keho ja se, miten hän sitä liikuttaa, vaikuttaa koko kokemukseen maailmasta. Ei harrastamista, ei tapaamisia, ei mitään muuta kuin lapsen päivittäiset rutiinit. Se ei Kuustosta huolestuta. Takana ovat paitsi Koskisen kuvaukset Tampereella myös Hildur-tv-sarjan kuvaukset Islannissa. Roolihenkilöiden mielenmaisemaan pääsemissä Kuustosta auttaa monesti se, että heitä lähestyy kehollisen tekemisen kautta. Kun töitä on paljon, Kuustonen karsii elämästään kaiken muun. – Menen helposti lukkoon työtilanteissa, jos minun pitää kovasti pakottaa itseäni. Hän kokee, että lempeämmät tavat etsiä tunteita sopivat hänelle parhaiten. Moni ajatus aukesi vasta, kun hän lähti kävelylle tai kuntosalille. – Hiihtäjä Sami Jauhojärvi puhui meille siitä, miten hiihtäjä miettii koko ajan suksen suhdetta lumeen. Taas hän puhuu virtauksesta ja siitä, miten lempeys auttaa energioita liikkumaan eikä purista niitä kokoon. 13 TUNNE & MIELI 4/2025. Kymmenen vuoden takaisen Tellus-sarjan pääosaa varten Kuustonen opetteli maastopyöräilemään. En kokenut koskaan lapsena olevani urheilullinen, joten oli ihanaa oppia tällainen laji. Hän polki joka aamu pitkin Keskuspuistoa ennen treenejä teatterilla ja nautti siitä, että saa opetella jotakin ihan uutta. Ladulla sivakoidessaan hän tajusi, että hiihtäjillä täytyy olla erityisen merkityksellinen luontosuhde. Ilman häntä varmaan opiskelisin tekstiä vapaahetkinäkin. Tykkään puuhailla hänen kanssaan. – Se oli paras valinta. Kuuntelin sanoituksia ja pääsin pois oman pääni sisältä. – On myös tärkeää, että on aikaa omille projekteille, hän sanoo. – Lapsi auttaa irrottautumaan töistä. – En ole kilpailuhenkinen, mutta saan hyvää oloa siitä, että ylitän itseni. Juuri nyt tiedossa ei ole mitään
– Kirjan kirjoittaminen on ollut iso haaveeni. Olen aina tehnyt viihdettäkin mielelläni. Niinpä hän saattaa vastata toimittajan kysymykseen – jälleen ystävällisesti mutta jämäkästi – ettei oikeastaan halua vastata. Kuustonen huomasi, miten paljon hänen kehonsa todella kaipaa liikettä. Lapsen kanssa puhumme paljon tunteista.” Näin huollan mieltäni ”Keho ja mieli ovat kokonaisuus. Olen sen suhteen kaikkiruokainen. Unelmien päivä päättyy leffaan, teatteriin tai keikalle. Haluan ymmärtää paremmin, miten se tapahtuu.” Kuustonen siirtyy mieluiten tilanteesta toiseen jalan. David Lynchin elokuvat kuuluvat hänen suosikkeihinsa, sillä niissä on aina jotakin ratkottavaa. Tärkeintä on, että voi laittaa aivot narikkaan ja saada vähän vahingossa uusia oivalluksia. Vaikeaa kirjan kirjoittaminen kyllä oli. Tänään hän on menossa kuuntelemaan Jippua, jonka kanssa hän aikoinaan lauloi The Kids -lapsibändissä. Hän haaveilee vielä joskus esiintyvänsä taide-elokuvassa, joita hän käy mieluusti katsomassa. Soittaminen on hänelle väylä käyttää omaa luovuuttaan. . – Olen avoin ihminen ystävilleni, mutta julkisesti en halua, että kaikki on tiedossa. Se selkeyttää ajatuksia. Kuustosen ihanne-elämässä on paljon vaihtelua: näyttelemistä, kirjoittamista ja musiikkia. Työstä voi puhua, mutta henkilökohtaista elämäänsä hän ei ole valmis tarjoamaan muiden materiaaliksi. Kun Kuustosella on vapaapäivä, hän käy mieluiten liikkumassa heti aamusta ja tulee sitten kotiin soittelemaan pianoa. Edellisenä päivänä Koskisen kuvaukset olivat mökkilokaatiossa, ja Kuustonen istui välillä yksin laiturinnokassa tuijottamassa järvelle. Rajaamisen taito on tarpeen myös pitkinä kuvauspäivinä. Kuustonen nauttii kuvausten energiasta mutta tekee silti usein kuten lapsena välitunneilla: vetäytyy omiin oloihinsa. Rajat suojelevat herkkyyttä Minka Kuustonen on hyvin tarkka siitä, mitä hän kertoo julkisuuteen itsestään. Tulee rauhallisempi olo. 14 TUNNE & MIELI 4/2025. – Se tasaa kuormitusta. Hiusten muodonmuutoksen jälkeen hän saa taas olla hetken vain Minka Kalliosta: äiti, lapsi, sisko ja ystävä. Kun hän teki töitä Kansallisteatterissa, treeneihin oli parasta kävellä Kalliosta merenrantoja pitkin. – En halua lokeroida itseäni mihinkään. Toinen vaikuttaa toiseen. Tukka on roolihahmon jäljiltä. Pöytälaatikko on täynnä omia kappaleita. Sitä ennen hän hakee lapsen ja käy kampaajalla. Keskustan puut antoivat inspiraatiota myös lastenkirjaan Oili Pupunen ja suuri rihmastonmuutos, Kuustosen esikoisteokseen, joka ilmestyi keväällä. Oli vaikeaa pysyä paikallaan sohvannurkassa niin kauan, että tekstiä syntyi tietokoneen ruudulle tarpeeksi. Matkalla sai nauttia kaupunkiluonnosta, joka on Kuustoselle tärkeä. Vapaapäivänään Minka Kuustonen lähtee mieluiten liikkumaan heti aamusta. Totesin, että jos aion toteuttaa sen, on toimittava nyt. Kokeilen mielelläni uusia lajeja.” Puhuminen ”Puhun paljon ja avoimesti ystävieni ja perheenjäsenteni kanssa. Käyn näyttelyissä, leffassa, teatterissa ja keikoilla.” Liikunta ”Mikä tahansa liikkuminen auttaa mieltäni voimaan hyvin: lenkki, sali, jooga, tanssi tai taekwondo. Parhaana iltana Kuustonen pääsee vielä nauttimaan toisten tarjoamasta taide-elämyksestä. Niihin sisältyy aina hetkiä, jolloin omia kohtauksia ei kuvata. – Moni ajatus aukesi vasta, kun lähdin kävelylle tai kuntosalille. Haluan suojella omaa herkkyyttäni, Kuustonen sanoo. Se voi olla elokuva, teatteriesitys tai keikka. Joskus kirjoitin ajatuksia ylös kesken treenin. Se on sopivan hidasta ja auttaa valmistautumaan seuraavaan hetkeen. Taiteen kokeminen ”Taide avaa mieltäni
15 TUNNE & MIELI 4/2025
16 TUNNE & MIELI 4/2025
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVITUS MARIA VILJA Syvyyttä suhteisiin 17 TUNNE & MIELI 4/2025. Miten vaalia hyvää ystävyydessä, rakkaudessa ja muissa ihmissuhteissa. Hyvät ihmissuhteet ovat arvokkaita, mutta aina ei ole helppoa löytää samalle aaltopituudelle ja pysyä siellä
Hänen mielestään arvokkainta, mitä voimme toisillemme antaa, on jakamaton huomio ja aika. Mutta jos siitä tulee pääruokavaliomme, pitkän päälle voimme huonosti. Oivallus 1 18 TUNNE & MIELI 4/2025. Kirjeen kirjoittaminen voi toimia hyvänä harjoituksena, mutta pienetkin sanat riittävät. Saitko olla sellainen kuin olet, antaa jotain itsestäsi ja myös ottaa vastaan. Hän kuvasi siinä asioita, joita hän piti tärkeinä äidissään ja tämän tavassa kohdata lapsiaan. Silloin se, mitä sovitaan, ainakin suurin piirtein pitää paikkansa eikä tarvitse olla varpaillaan, millä mielellä toinen kulloinkin on, Tölli sanoo. Kirje sai ilahtuneen ja liikuttuneen vastaanoton, ja teko lämmitti myös kirjoittajaa. Kun sitä saa avattua, ainakin itsestäni se tuntui tosi tärkeältä, Tölli sanoo. Somemaailmassa mittasuhteetkin helposti vääristyvät: kaksi sataa sydäntä tai kivaa kommenttia eivät tunnu miltään, jos viime kerralla niitä tuli tuplaten. Tunsitko tulleesi nähdyksi. – Pikaruoasta saa kyllä energiaa, ja tiettyyn rajaan asti se tekee hyvää. Lisäksi tarvitaan luottamusta. Kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa saattaa olla korkein kynnys sanoittaa sitä, mitä heissä arvostamme. Jos vastaat kyllä, olet onnekas! Suhteenne todennäköisesti pohjautuu keskinäiseen arvostukseen, jolle psykologi Pekka Töllin mielestä hyvät ihmissuhteet rakentuvat. – Arvostuksen ja luottamuksen lisäksi kolmas tärkeä asia on ennustettavuus. Arvostusta voi opetella sanoittamaan myös läheisille VIIME KEVÄÄNÄ PEKKA TÖLLI kirjoitti äidilleen kirjeen äitienpäiväksi. Saatamme kehua estoitta ystävien ja tuttavien saavutuksia somessa, mutta se ei ole ihan sama asia kuin ajatuksella ja henkilökohtaisesti annettu tunnustus. Jos arvostus on ravintoa, some on kuin pikaruokaravintola, Tölli vertaa. T uliko ystävän tapaamisesta hykerryttävän hyvä olo. – Kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa saattaa olla korkein kynnys sanoittaa sitä, mitä heissä arvostamme. Mehiläisessä johtavana organisaatiopsykologina työskentelevä Tölli on kirjoittanut arvostuksesta kirjan Minä näen sinut. Arvostuksen osoittaminen toiselle ei ole aina helppoa
Tämä vaikuttaa paitsi itseen myös keskustelukumppaniin. Toisten ihmisten avulla voi oppia näkemään itsensä monipuolisemmin. Vaikutus voi olla yllättävän rauhoittava. Jos teko palveli tai ilahdutti häntä, ei sitä kokemusta tarvitse ryhtyä haastamaan, Pekka Tölli sanoo. Tekee mieli vähätellä itseään ja tekemisiään, jottei vaikuttaisi ylpeältä. Helppo homma, olisi sujunut keneltä vaan. Arvostuksen vastaanottaminen voi olla vielä vaikeampaa kuin sen antaminen toiselle. Heidän avullaan voimme heijastella, mitä minä näen itsessäni ja mitä muut näkevät minussa. Silloin ollaan läsnä ja annetaan toiselle huomiota vain osittain. – Opimme paikkaamaan haavojamme ja rakentamaan itsearvostusta vain suhteessa muihin ihmisiin. Ota kiitos vastaan, vaikka olisit eri mieltä EIHÄN TÄSSÄ NYT OLLUT mitään erityistä. Älylaitteen viemä huomio usein häiritsee aitoa kohtaamista, ellei sitä tietoisesti suitsi. Vaikka myönteinen palaute näennäisesti ilahduttaisi, tunnustus lipuu ohi eikä kiinnity sisimpään. Tai sitten teeskennellään, että tässä nyt jutellaan ja kohdataan, muttei kuitenkaan olla täysin paikalla, Pekka Tölli sanoo. Katosiko ystävä somevirtaan kesken lounastreffien. Kiitoksen torjuminen voi kertoa myös syvemmästä itsearvostuksen vajeesta. Tai ehkä saavutus ei omien kriteerien mukaan ollut kiitoksen arvoinen. – Toisen ihmisen kohtaaminen ei aina ole helppoa ja mukavaa, vaan se voi olla myös ristiriitaista ja hankalaa. Saattaa tuntua helpommalta paeta epämukavaa tunnetta laitteen taakse, vaikka ikävienkin tunteiden kohtaaminen ja käsittely olisi hyvin tarpeellista. – On hyvä muistaa, että kiitoksen antajalla on oikeus näkemykseensä, vaikka itse ajattelisi toisin. Ehdota siis ensi kerralla ystäviä tavatessasi, että puhelimet pidetään taskussa tai laukussa äänettömällä, ellei laitteen vahtimiseen ole erityistä syytä. ”Toisen ihmisen kohtaaminen ei aina ole helppoa ja mukavaa, vaan se voi olla myös ristiriitaista ja hankalaa.” Oivallus 2 Oivallus 3 19 TUNNE & MIELI 4/2025. Pohjimmiltaan ihminen kokee olevansa muuta kuin kauniit sanat antavat ymmärtää – riittämätön ja kelvoton. Älylaitteen houkutusta kannattaa rajoittaa ALKOIKO KUMPPANI LUKEA uutisia juuri, kun aioit jutella päivän kuulumisista. Tämän kaltaiset tunteet on Töllin mukaan hyvä ottaa puheeksi läheisen ihmisen tai tarvittaessa ammattiauttajan kanssa. – Tällainen puolinainen kohtaaminen voi olla ennemminkin kuluttava kuin ravitseva. Älylaitetta saatetaan käyttää myös suojakilpenä, jos vuorovaikutuksessa jokin hiertää tai pelottaa. Jo se, että puhelin on näköpiirissä käden ulottuvilla, tekee olon levottomaksi: onkohan jossain meneillään jotain, josta minun olisi hyvä tietää
Henkistä etääntymistä voi torjua myös palauttamalla aika ajoin mieleen, mihin kumppanissaan on ihastunut. Kuulluksi tulemisen kokemus syntyy siitä, että toinen jollain tavoin ilmaisee kuuntelevansa ja myös ymmärtävänsä toista. Toinen vastasi kertomalla salitreenistään. Kuuntelijankin on tärkeä tulla kuulluksi PEKKA TÖLLI SATTUI KERRAN kuulemaan sivusta kahden ihmisen keskustelun. Pekka Töllin mukaan parisuhteen laatuun vaikuttaa se, missä määrin on aikaa paitsi mukavien yhteisten hetkien kokemiseen myös epämiellyttävien tunteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn yhdessä. Voiko kyse olla esimerkiksi siitä, että koen tulevani ohitetuksi suhteessamme. – Jos yhteinen aika jää hyvin ohueksi ja lähinnä arjen logistiikan hoitamiseksi, alamme väistämättä etääntyä henkisesti toisistamme, Tölli sanoo. – Sen ei tarvitse tarkoittaa, että hän uppoutuu asiaani ja kysyy siitä lisää ja lisää. Avautumalla itse se riski voi olla olemassa, Tölli kuvailee. Hyvä kuuntelija pystyy välittämään kokemuksen siitä, että olen hänelle tärkeä. Vaikka elämä olisi ruuhkaista, lyhyitäkin kahdenkeskisiä hetkiä kannattaa vaalia. Erilleen kasvaminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan voi johtua esimerkiksi yhteisen ajan puutteesta. Toinen kertoi uintisuorituksestaan, josta hän selvästi oli ylpeä. 20 TUNNE & MIELI 4/2025. Jos aina valitsee kuuntelijan roolin vaikkapa ystävyyssuhteessa, se ei ole reilua itseä muttei myöskään ystävää kohtaan. Hyvä kuuntelija pystyy välittämään kokemuksen siitä, että olen hänelle tärkeä. Mutta minulle tulee olo, että hän haluaa kuunnella ja kykenee ymmärtämään minua. Samaan kysymykseen voi vastata myös itse, ja näin asiasta päästään keskustelemaan. Mitä kaunista hänessä on edelleen. – Toiselta voi kysyä, mikä hänet saa kokemaan itsensä arvostetuksi ja merkitykselliseksi. – Joillekin kuuntelijan roolin ottaminen voi olla tapa miellyttää ja hakea hyväksyntää, vaikkei se olisikaan kovin tietoista. Kun omat asiat jäävät jakamatta, toinen ei pääse niistä osalliseksi. Keskittymällä kuunteluun varmistan, etten tule hylätyksi. Hyvä kuuntelutaito voi olla myös ansa, joka estää kuuntelijaa itseään tulemasta kuulluksi. Oivallus 5 Oivallus 4 Yhteinen aika ravitsee parisuhdetta KASVOIMME ERILLEMME on tuttu selitys parisuhteen päättymiselle. Kumpikaan ei kommentoinut toisen kertomaa, joten dialogi koostuikin oikeastaan kahdesta monologista, jotka kilpailivat keskenään. Keskustelu tuskin täytti kummankaan kuulluksi tulemisen tarvetta. Suhteeseen voi myös kertyä negatiivista tunnetaakkaa, kuten katkeruutta tai jopa toisen halveksuntaa. Tällaiset tunteet on tärkeä saada puretuiksi: Mistä tunteet nousevat. Mitä näkisin, jos katsoisin häntä uusin silmin
On vedettävä roolia, jossa ei näy rosoja eikä ryppyjä. Haavoittuvuus tekee ihmisestä kiinnostavan TYÖYHTEISÖSSÄ SAATU ARVOSTUS usein kannattelee meitä muillakin elämänalueilla. Kuitenkin juuri haavoittuvuus on Töllin mukaan sitä, mihin toisissamme kiinnymme, vaikka helposti ajattelemme muiden arvostavan meitä vain täydellisinä. Miten voisit toimia niissä arvostusta osoittaen. Mutta jos tunnetta hautoo vain mielessään, se voi nousta ihmissuhteen esteeksi. TARTU HETKEEN. Arvostamisen tilaisuudet voivat tulla vastaan yllättäen ja mennä nopeasti ohi. Ehdota kaveriporukassa, että jaatte myönteiset ajatukset toisistanne. Pyri rohkeasti lisäämään mahdollisuuksia arvostuksen osoittamiseen. Mieti, millaisissa kohtaamisissa olisit voinut osoittaa arvostusta toiselle ihmiselle kuluneen viikon varrella. Lähde: Pekka Tölli: Minä näen sinut (Tammi 2024) 21 TUNNE & MIELI 4/2025. Etenkin hankalissa elämänvaiheissa työpaikan arvostavalla ilmapiirillä ja hyvillä ihmissuhteilla saattaa olla yhtä suuri merkitys kuin parisuhteella ja työpaikan ulkopuolisilla ystävyyssuhteilla. . Joissain työyhteisöissä tai kaveripiireissä saattaa olla vahva pärjäämisen kulttuuri, jonka vuoksi on vaikea näyttää omaa haavoittuvuuttaan. – Kun kertoo, mistä on toiselle kateellinen, se voi olla rohkea, ystävyyttä lähentävä teko. LUO TILAISUUKSIA. Huomioi myös kaupassa käynnit ja muut arkiset asiakaspalvelutilanteet. Tee aloite työpaikallasi yhteisten kahvihetkien tai muiden mukavien rutiinien kehittämiseksi. Kun tilaisuus tulee, tee niin epäröimättä. – Yhtä lailla kokemus siitä, etten tule töissä nähdyksi ja arvostetuksi, on melkoinen haava paikattavaksi työn ulkopuolella, Pekka Tölli toteaa. Mieti etukäteen, millaisissa tilanteissa ja millä tavoin haluaisit kohdata toisen arvostavasti. Esimerkiksi omasta kateuden tunteesta kertominen voi tehdä hyvää ihmissuhteelle. Oivallus 6 Näin osoitat arvostusta HAVAINNOI ARKEASI. Miten toimit eri kohtaamisissa. Samalla tunteeseen liittyvä katkeruuden häivähdys hälvenee
TEKSTI NELLI LEPPÄNEN KUVAT EEVA ANUNDI KANSSAKULKIJAT LOTTA JA NOORA HINTSA 22 TUNNE & MIELI 4/2025. Siskokset tukevat toisiaan niin arkisissa juoksutreeneissä kuin kipeiden murheiden äärelläkin. Seikkailusiskot Äärirajoja koettelevat urheilutempaukset ovat lähentäneet Lotta ja Noora Hintsaa aikuisuudessa
Sellaista asiaa ei ole, josta ei rohkenisi omalle siskolle kertoa. 23 TUNNE & MIELI 4/2025. Lotta ja Noora Hintsaa yhdistävät heittäytymisen taito ja samanlainen huumorintaju
Tekee sisältöä sosiaaliseen mediaan, pitää keynote-puheita ja esiintyy julkisissa tilaisuuksissa. 24 TUNNE & MIELI 4/2025. * * * Nauttii vaihtaa kuulumisia läheistensä kanssa, viestitellä lapsuudenperheen chatissa ja hengailla maalla omassa kakkoskodissa. LOTTA HINTSA 37-vuotias vuorikiipeilijä ja -juoksija. Vuorikiipeily on fyysisesti niin kuormittava työ, että vastapainoksi Lotta Hintsa tykkää tehdä erilaisia aivopähkinöitä, esimerkiksi sudokuja. * * * Asuu Helsingissä puolisonsa Sebastianin kanssa. On koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Tunnetaan myös Miss Suomena 2013
Luulen, että suojelun tarve läheisiä ihmisiä kohtaan ei katoa koskaan. Toivon, että tulisin jatkossa viisaammaksi eikä aina tarvitsisi törmätä seinään. Hänen tukensa tuntui korvaamattoman tärkeältä epävarmuudessa. Minun oli päästettävä irti kaikesta. Jos olen oppaan roolissa vastuussa muista, käytän usein häntä mittarina, onko jokin turvallista. Tosi korkealla oli jäätynyt lampi – maaginen paikka. Noora on luottopakkini ja turvaverkkoni.” ”Olemme aina toistemme puolella” 25 TUNNE & MIELI 4/2025. Minä olin se, joka kävi kovistelemassa uusia kokelaita, että kukas tämä on miehiään. Kaikista kuormittavinta oli odottaa, milloin juttu julkaistaan ja millaisia sen seuraukset ovat. Olemme sen verran samantasoisia, että meidän ei tarvitse himmailla, vaikka kyseessä olisi pitkä ultrajuoksumatka. Artikkelin julkaisun jälkeen urani ammattilaisvuorikiipeilijänä oli vaarassa, koska ahdistelija oli vaikutusvaltainen nepalilaiskiipeilijä. T oukokuussa 2024 kerroin New York Timesin artikkelissa kokemastani seksuaalisesta ahdistelusta vuorikiipeilypiireissä. Noora on nyt naimisissa, joten minun ei tarvitse huolehtia hänestä enää. UUPUMINEN ei ollut ensimmäinen kerta. Minulla oli ollut myös loukkaantumisia puolentoista vuoden ajan, mikä vaaransi tulonlähteeni. Kun itse olin aivan pohjamudissa ja eristäydyin kaikista, Nooralla oli hienoja hetkiä elämässään. Voin luottaa siihen, että puskemme rajojamme samaan pisteeseen. Molemmilla on yhtä kova pää. Annoin itselleni armoa nautiskella vuorista ilman suorittamisen pakkoa. Samanlaista yhteyttä ei voi saavuttaa kenenkään muun kanssa. On henkisesti helppoa, kun toista ei tarvitse opetella tuntemaan tai arvailla, mitä tästä tulee. Nooran kanssa on rentoa olla vaativissakin tilanteissa. Aiemmin isosiskona katsoin Nooran perään varsinkin poikien ja miesten osalta. Uuvuin, sillä olin käyttänyt liikaa resursseja voimavaroihini nähden. Kivatkin asiat alkoivat tuntua raskailta. Olen satavarma, että tämä suhde kestää elämämme loppuun saakka. Minusta on voimaannuttavaa laajentaa omaa mukavuusaluetta ja siistiä nähdä kehitystä. Pidän kyllä huolen, että en vie Nooraa mihinkään, missä on liikaa riskejä. Yhteinen historiamme on rikkaus, olemme kokeneet niin paljon yhdessä. Noora osaa sanoittaa levon merkityksen minua paremmin, ja hän on näyttänyt minulle esimerkkiä. EN KEKSI MONTAA ASIAA, mikä olisi yhtä mukavaa kuin liikkuminen ja itsensä haastaminen. ON MAAILMAN SIISTEINTÄ, että minulla on tuollainen seikkailukaveri. Noora on yksi harvoista ihmisistä, jonka kanssa yhdessä treenaaminen on kivaa. Treeneihin lähteminen itketti. Kun katsoin Ranskan Alpeilla vuoria, minua ahdisti, vaikka normaalisti olisin ollut innoissani. Tiedän, mihin hän pystyy henkisesti ja fyysisesti. Hetkestä on jäänyt kaunis muisto, vaikka varpaat meinasivat oikeasti jäätyä. Tuntui turvalliselta olla silloin Jenkeissä juuri Nooran kanssa. Jos jokin asia harmittaa, vituttaa tai pelottaa, voin avautua hänelle. Olemme aina toistemme puolella. Vaikka koin, että tuolloin ei ollut oikea hetki jakaa omia ajatuksiani Nooralle, tavallisesti puhumme asioista avoimesti. Nooralla on muodostelmaluistelutausta, ja minusta oli hienoa nähdä hänet siellä luistelemassa. Perheessämme on totuttu asettamaan tavoitteet korkealle, ja silloin pelivaraa jää vain vähän palautumiseen. Vaikka olin ylpeä ja onnellinen hänen puolestaan, en osannut juhlia hänen kanssaan. Omaa lastia keventää tosi paljon, kun tietää, että toinen ymmärtää. Kerran Noora tuli kanssani treenaamaan Coloradoon, ja vein häntä nelitonnisille vuorille. Hän voitti kesäkuussa 2024 Perun viidakossa 230 kilometrin ultrajuoksukisan naisten sarjan
MEILLE MOLEMMILLE oma puoliso on nyt lähin ihminen, jonka kanssa jaamme kaiken. En tiedä, ymmärsikö Lotta, miten tärkeää se oli meille. Lähdimme marraskuun pimeyteen yötä vasten, ja koko 85 kilometrin ajan satoi vettä ja räntää. Minulla ei ollut siihen oikeita sanoja – olin vain tosi vihainen ahdistelijalle. Aikuisina olemme viettäneet vähemmän aikaa yhdessä, mutta silloin kun vietämme, se on intensiivistä. Voisinpa purkittaa sen fiiliksen, joka yhteisillä reissuillamme on. Koska tiedän, miten helppoa Lotan kanssa on olla, haastaviinkin urheilusuorituksiin uskaltaa ryhtyä. Se on vähän kuin elämänkulku minikoossa. En voi kuvitella mitään, mikä meidät erottaisi.” . Ymmärsin kuitenkin, että hän tarvitsi omaa aikaa. Aito rakkaus ja luottamus eivät ole sisarussuhteissa itsestäänselvyys. Silloin olisin halunnut auttaa enemmän, kuin Lotta pystyi ottamaan tukea vastaan. Välttämättä siihen ei edes tarvita sanoja. Ihailen kovasti Lottaa, koska hän ei ole lähtenyt valmiille urapolulle vaan omaan suuntaansa vuorikiipeilijäksi. Molemmilla on halu ymmärtää toista, vaikka olisimmekin jostain eri mieltä. Lotan kanssa tällaiset vähän hasardit ex tempore -seikkailut ovat mahdollisia. Lotan rakkauden kieli on anteliaisuus: hän keksii aina viimeisen päälle mietityt joululahjat. Tuemme toisiamme kysymällä ja tarjoamalla apua. ”Haluamme ymmärtää toisiamme” 26 TUNNE & MIELI 4/2025. OLEN PIKKUSISKO, ja Lotta on ollut minulle aina esikuva ja roolimalli. MEITÄ ON YHDISTÄNYT Lotan kanssa aina jonkinlainen heittäytyminen ja samanlainen huumori. Tuntuu, että silloin palautuu paremmin, kun voi analysoida omia seikkailuja toisen kanssa. Tiedän, miten merkityksellistä se on mielen hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Meidän pitäisi pysähtyä juhlistamaan kokemuksiamme enemmän. Kun reissasimme kaksin Jenkeissä, puimme tilannetta paljon yhdessä. Isämme Aki kuoli syöpään, ja juoksimme hänen synnyinseuduillaan Ähtärissä. Teinivuosina löysimme yhteisen sävelen. Usein reissujen jälkeen vietämme aikaa yhdessä. Kun miehelläni oli viime syksystä alkaen vakavia terveyshaasteita, Lotta tuli kumppaninsa kanssa Helsingistä Turkuun monta kertaa, vaikka hänkin oli tuolloin kuormittunut. P ari vuotta sitten toteutimme Roosa Nauhalle juoksutempauksen Lotan kanssa. Hän ottaa riskit tosissaan. Kun hän on poissa, muistan häntä rukouksin ja lähetän enkeleitä matkaan. Rantaja kaupunkilomilla ei ole ollenkaan samanlaista vaikutusta. Lotan kokema seksuaalinen häirintä oli minulle shokki. En keksi mitään ihanampaa kuin yhteiset seikkailumme luonnossa. Tykkäämme mennä epämukavuusalueelle. Rohkeinta oli, että Lotta kertoi asiasta julkisesti. Se kertoo hänen rohkeudestaan ja määrätietoisuudestaan. Lotta tietää heti, jos jokin asia satuttaa tai tuntuu minusta ikävältä. Aluksi minusta tuntui kauhealta, kun kuulin, miten paljon ihmisiä kuolee vuorilla. Mieleni on rauhoittunut, kun olen nähnyt, miten ammattimaisesti Lotta toimii. Silti minusta tuntuisi oudolta olla puhumatta Lotalle. Tiedän, että mitä ikinä tapahtuu, Lotta on siinä. Oma tulkintani on, että Lotan uupuminen viime kesänä sai alkunsa tästä. Meillä on kuin kaksi vaihdetta: joko lähetämme hölmöjä meemejä toisillemme tai menemme suoraan syvään päätyyn. Olen puhunut Lotasta usein parhaana ystävänä, mutta välillämme on vielä jokin erityinen – melkeinpä telepaattinen – taso, jota on vaikea kuvailla. Hän on fiksu, hyväsydäminen ja vahva sekä henkisesti että fyysisesti. Parasta terapiaa ja henkistä palautumista on, kun saan lähteä Lotan kanssa jonnekin hornantuuttiin hikoilemaan
* * * Asuu Turussa puolisonsa Rogerion kanssa. 27 TUNNE & MIELI 4/2025. Koulutukseltaan liikuntaja terveystieteiden maisteri. Rakastaa saunomista ja järvessä uimista. Lapsuudenperheeseen kuuluvat Lotan lisäksi toinen isosisko, pikkuveli ja äiti. Aktiivisen urheilemisen lisäksi Noora Hintsa nauttii hyvistä tarinoista: kirjoista, elokuvista ja sarjoista. * * * Lataa akkujaan viettämällä aikaa luonnossa ja yhdessä läheistensä kanssa. NOORA HINTSA 34-vuotias suorituskykyvalmentaja ja liikuntapsykologian väitöskirjatutkija
Kun kumppani on kirjolla MIELI & TIETO 28 TUNNE & MIELI 4/2025
Humaljoen kokemuksen mukaan juuri tämä oire aiheuttaa eniten skismaa parisuhteissa. Neuropsykiatriset eli niin kutsutut nepsy-piirteet voivat tuoda parisuhteeseen sekä vauhtia että kitkaa. Samaan aikaan hyvinvointia saattaa koetella jokin mielenterveyden häiriö. Kokemus siitä, etteivät vastuut ja työt jakaudu tasapuolisesti, on melko yleinen. – Päivän aikana voi olla monenlaista ilmassa. – Valtaosalla nepsy-aikuisista on ollut sen verran haasteita elämänsä varrella, että heillä on diagnoosi esimerkiksi masennuksesta, ahdistuneisuudesta, päihdehäiriöstä tai persoonallisuushäiriöstä. 29 TUNNE & MIELI 4/2025. Kumppanista voi silloin tuntua, ettei suhde ole toiselle tärkeä. Vastaavasti häneltä voi puuttua jokin oman diagnoosin tyypillinen oire. Kun ne ovat niin isoja, niistä on hankala saada otetta. Sekä ihmisen itsensä että kumppanin on vaikea pysyä perässä, mitä tapahtuu ja mistä kaikki tunteet tulevat. Jos kumppanilla on adhd tai muu neurokirjon diagnoosi, yhteiselon sujuminen saattaa vaatia erityishuomiota. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK I deoita sinkoilee, mutta tavarat ovat kateissa ja koti kaaoksessa. Toisaalta taas esimerkiksi avoimuus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys saattavat olla erityisen tärkeitä arvoja neurokirjon ihmiselle – ja hyväksi mille tahansa ihmissuhteelle. – Pohjimmiltaan nepsy-oireisten suhteisiin liittyvät haasteet ovat ihan samanlaisia kuin muillakin pariterapiaan hakeutuvilla: vuorovaikutuksen ongelmia, ymmärtämättömyyttä, loukkaantumista ja etääntymistä, Humaljoki toteaa. Neuroepätyypillisyys tuo ihmissuhteisiin oman tvistinsä. Yleisin niistä on adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Humaljoki huomauttaa, että neurokirjon ihmisten joukko on hyvin moninainen ja oirekuvat vaihtelevat yksilöllisesti. Autismikirjolla olevan on usein hankala hahmottaa tunteitaan ja ilmaista niitä sekä tulkita toisten tunteita ja eläytyä niihin. Parija perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki kohtaa työssään usein pareja, joista toisella tai molemmilla on neurokirjon diagnoosi. – Pulmat liittyvät silloin esimerkiksi siihen, että myöhästellään, laskut jäävät maksamatta eikä koti pysy järjestyksessä. Jos arki on hyvin stressaavaa, se heijastuu helposti fyysisen läheisyyden tarpeeseen ja seksuaaliseen halukkuuteen. Silloin tunteita on myös vaikea sanoittaa. Tarkkaamattomuus näkyy esimerkiksi muistiongelmina sekä vaikeutena aloittaa asioita ja saattaa niitä loppuun. Joillekin adhd-ihmisille seksuaalisuus on hyvinkin stimuloiva, innostava ja luova elämänalue – mutta ei aina. Tarkkaamattomuuden lisäksi adhd:n ydinoireita ovat impulsiivisuus ja ylivilkkaus. Kiukku ja innostus saattavat syttyä sekunneissa, ja tunteet myös vaihtelevat äkisti. Tämä on usein väärinkäsitys, ja juuri väärinkäsityksistä kumpuaa moni riita missä tahansa kodissa. Melko tyypillistä on, että yhden diagnoosin saaneella on piirteitä toisestakin neurokirjon diagnoosista. Parhaimmillaan suhteessa on myös tavallista enemmän iloa, energiaa ja värikkyyttä. Neurokirjossa monta sävyä Adhd:n ohella myös autismikirjon häiriö kuuluu neurokirjon diagnooseihin. Onko lähellä hyvä olla. Humaljoen mukaan tyypillistä on, että innostus vaihtelee kausittain: moni kuvailee sitä joko tai -asiaksi
Tunnepurkauksiakin voi oppia säätelemään. Kolmen tason ratkaisuja Hälytykset puhelimeen. Omaan käyttäytymiseemme voimme kuitenkin vaikuttaa. Kaikki haitat ovat isommin läsnä, jos ihminen on kuormittunut. Voi myös kysyä, mikä on kaaosta ja kuka sen määrittelee tai millaisia normeja elämässä kuuluu noudattaa. Kotielämää voi kuitenkin helpottaa eri keinoin. Adhd-henkilöillä on usein viivästynyt unirytmi, mikä tarkoittaa tavallista myöhempää nukkumaanmenoa. Moni neurokirjon ihminen on pitänyt itseään laiskana, tyhmänä ja saamattomana, kunnes diagnoosin saaminen on avannut vaikeuksien syytä. – Kuormituksella on valtavan suuri merkitys neurokirjon asioissa. Kun kaksi neuroepätyypillistä ihmistä päätyy yhteen, ongelmia on silloin tuplasti ja arjesta tulee yhtä kaaosta. Jos esimerkiksi myöhästely tuottaa ongelmia, on mahdollista luoda muistutusten ja hälytysten järjestelmä, joka auttaa lähtemään ajoissa. Päivää ja iltaa voi silti pyrkiä rakentamaan niin, että uni tulisi aiemmin, esimerkiksi harrastamalla sopivasti liikuntaa ja varaamalla aikaa myös rauhoittumiseen. Tai jos esimerkiksi hajuaisti on hyvin herkkä, jo toisen hengityskin saattaa tuntua epämiellyttävältä. Sisäistä kelloaan ei voi rukata täysin uuteen asentoon. Oireet voivat tuoda haasteita suhteeseen, mutta niihin on mahdollista löytää ratkaisuja. Jos neurokirjon oireiden rinnalla myös mielenterveyden häiriö kampittaa arkea, sekään ei ole omiaan lisäämään suhteen kukoistusta. On ikävä ajatus, ettei neurokirjolla oleva kumppani kykenisi tasavertaiseen aikuisuuteen. myytti myytti myytti fakta fakta fakta 30 TUNNE & MIELI 4/2025. – Sitten ovat vielä ne asiat, jotka ovat ja pysyvät ja jotka pitää vain hyväksyä. Avun saaminen usein helpottaa arjen hallintaa. Jokainen aikuinen pystyy kyllä tsemppaamaan arjen askareissa, kunhan vain ottaa itseään niskasta kiinni. Tunteet tulevat ja menevät ilman, että voimme niitä estää. Se vaikuttaa myös siihen, tuntuuko toisen läheisyys ja kosketus hyvältä vai kuormittaako se vain lisää. Oma kokemus oireista auttaa usein ymmärtämään toista, mikä edistää arjen sujumista. Neurokirjon häiröiden oireet ovat pysyviä ominaisuuksia, joita ei voi kääntää pois päältä. Neuroepätyypillisten suhteessakin voi löytää arkea helpottavia keinoja. Toisiin asioihin taas saadaan helpotusta vain osittain, Kaisa Humaljoki sanoo. Se vaatii yhteistä pysähtymistä, vastuun ottamista ja halua rakentaa suhteesta tasapuolinen. Päivän ohjelma kalenteriin. Neurotyypillisen ja neuroepätyypillisen suhde ei voi olla tasa-arvoinen, koska oireettoman on otettava huoltajan rooli. Seksuaalisuutta saattaa rajoittaa myös poikkeava aistiherkkyys, joka on yksi neurokirjon oireista. Joillakin esimerkiksi kipukynnys on tavallista matalampi tai poikkeuksellisen korkea. – Osa käytännön ongelmista voidaan tällaisin keinoin saada kokonaan pois. Ei tapella kolmeakymmentä vuotta esimerkiksi siitä, että raha-asiat ovat hankalia, vaan hyväksytään se, että toinen ottaa niistä vastuun. Kyse on neurobiologisesta ominaisuudesta, johon itse ei voi vaikuttaa. Muistilistat seinälle. Tällainen asia on esimerkiksi vuorokausirytmin erilaisuus. Esimerkiksi masennuksen tiedetään latistavan seksuaalista halua
KAISA HUMALJOKI Parija perhepsykoterapeutti. 31 TUNNE & MIELI 4/2025. Erikoistunut neuropsykiatrisiin häiriöihin, etenkin adhd:hen ja autismikirjon häiriöihin. Tieto usein huojentaa mutta vaatii myös sopeutumista. Palvelu on pääosin seurakuntien järjestämää eikä edellytä kirkon jäsenyyttä. K U VA : A D H D -L II T TO R Y Avoimuus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys saattavat olla erityisen tärkeitä arvoja neurokirjon ihmiselle – ja hyväksi mille tahansa ihmissuhteelle. – Ei mietitä vain sitä, mikä on parhaaksi minulle tai sinulle, vaan sitä, mikä on parhaaksi meille molemmille. Pienimpään ympyrään kirjoitetaan asiat, jotka ovat itselle luovuttamattomia eli joista ei voi tinkiä. Liikkeelle voi lähteä vaikka ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen terveysasemaan. Perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa maksutonta ammatillista tukea parisuhteen ja perheen kysymyksissä eri puolilla maata. Hyödyllistä tietoa, tukea ja monille tärkeää vertaisuutta taas tarjoavat kolmannen sektorin toimijat, kuten ADHD-liitto ja Autismiliitto. Toiminut aiemmin muun muassa projektipäällikkönä ADHD-liitossa ja asiantuntijana Parisuhdekeskus Katajassa. Ne voivat olla arvoja, kuten rehellisyys tai kunnioitus. Kaisa Humaljoki on työssään huomannut, että neurokirjon diagnoosin saaminen on monelle iso käännekohta elämässä. Facebookista löytyy myös lukuisia neuroepätyypillisille suunnattuja keskusteluryhmiä. Psykoterapeutti kannustaa pareja keskustelemaan ahkerasti myös kotona. Ongelmia ratkottaessa on tärkeä pitää mielessä yhteinen etu: Miten taataan se, että voimavarat riittävät. Keskikokoiseen tulevat tärkeät ja suurimpaan kivat asiat. Yhdessä harjoituksessa kumpikin piirtää omalle paperilleen kolme ympyrää sisäkkäin. Paripsykoterapiaan tuleville asiakkailleen Humaljoki antaa usein kotitehtäviä. Sitten tulokset yhdistetään ja keskustelemme niistä yhdessä. Rohkeasti avun äärelle Jos yhteiselämä tuntuu menevän solmuun, kannattaa hakea ulkopuolista apua. – Tehtävän avulla priorisoidaan asioita, joita kummankin mielestä parisuhteen tulee sisältää. Ne voivat olla myös konkreettisia asioita, kuten se, että kotona pitää olla sauna. . Esimerkiksi parija perhepsykoterapiaa voi saada myös Kelan tukemana kuntoutuspsykoterapiana. * * * Työskennellyt Terveystalossa Helsingissä vuodesta 2014. Kuinka järjestää arki niin, että kumpikin saa myös omaa aikaa. * * * Saa vastapainoa työlleen mökkeilystä sekä ulkoilusta koiran kanssa
TTT-lehden arkisto vuodesta 2015 on tilaajien käytössä. Työ Terveys Turvallisuus -lehti on tukenasi kaikissa työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kysymyksissä. TILAA LEHTI tttlehti.fi/ tilaa-lehti Tilaa maksuton uutiskirje tttlehti.fi/tilaauutiskirje Työhyvinvointiasia ei vanhene. Lehden lisäksi julkaisemme jatkuvasti uutta sisältöä myös verkkosivuillamme. ttt_sivu.indd 1 ttt_sivu.indd 1 26.6.2025 15.03 26.6.2025 15.03
Susani KOLUMNI SUSANI MAHADURA Uskallatko riisua naamion. Taksissa huokaisin helpotuksesta. Sisälläni on ollut valtava tarve kuulua joukkoon ja löytää oma laumani. Olen myös oppinut, että iloisuuteni ja helppouteni on vienyt minua elämässä eteenpäin. ILMAN AITOA KOHTAAMISTA ja nähdyksi tulemista ihminen voi tuntea itsensä valtavan yksinäiseksi, mutta toisen aito kohtaaminen on yllättävän vaikeaa. Huonosti voidessani olen piilottanut pahan oloni läheisiltäni, jotten kuormittaisi heitä. Soitin wc-pytyn päältä kumppanilleni ja sanoin haluavani kotiin. Suoritan roolini täydellisesti olemalla muille läsnä mutta kätkemällä oman sydämeni äänen. En ole ollut totta vaan eristänyt itseni yhteisöistä ympärilläni. Tsemppasin itseni ihmisten keskuuteen ja suoriuduin tehtävästä kunnialla loppuun. Se vaatii uskallusta olla auki ja haavoittuvainen. Hän yritti kannustaa jäämään edes hetkeksi, sillä olinhan laittautunut tilaisuutta varten koko päivän. Lopputuloksena on ollut sydäntä riipivä yksinäisyyden tunne. Työhakemuksiin olen kirjoittanut tulevani loistavasti toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Pelkään konflikteja enemmän kuin mitään muuta, joten on ollut helpompaa laimentaa itsensä kädenlämpöiseksi. En ole uskaltanut näyttää vihastumista, surua, epätoivoa tai muita inhimillisiä tunteita. Susani Mahadura on toimittaja ja ohjaaja, joka nauttii koirien kanssa pötköttelystä ja päiväunista. Tämä on johtanut tunteeseen, ettei minua nähdä tai kuulla. Minua on kehuttu loistavaksi kuuntelijaksi, aina niin iloiseksi seuraksi, läsnäolevaksi ja ystävälliseksi. Paljastan nyt totuuden: Sosiaaliset taitoni ovat olemattomat. Olen surkea ihmisten kanssa. Kun olen ollut ihmisten keskellä, tarvitsen sen jälkeen monta päivää hiljentymiseen. 33 TUNNE & MIELI 4/2025. Toisaalta kohtaaminen vaatii kykyä ottaa vastaan toinen ihminen kokonaisena, rosoisena ja epätäydellisenä. Juhlissa saatan käydä salaa vessassa hengittelemässä ja keräämässä voimia, jotta pystyn taas kohtaamaan läheisiäni. Itseni ja ihmisten välille on siis muodostunut valtava kuilu. OLEN LUONTEELTANI kiltti miellyttäjä eli toisin sanoen epärehellinen kanssaihminen. Pienentämällä itseäni ja tunteitani olen ajatellut, että kelpaan paremmin porukkaan. Mutta siihen kysymykseen pitäisi myös uskaltaa vastata. Olen oppinut pukemaan naamion, jonka avulla minusta tulee sosiaalisten tilanteiden supernainen. Miksi en ole uskaltanut olla totta ihmisille. . Ympäristö on palkinnut minua käytöksestä, jolla olen asettanut itseni sivuun ja muut etusijalle. ”Pelkään konflikteja enemmän kuin mitään muuta.” O len saanut koko ikäni kuulla, kuinka lahjakas olen sosiaalisesti. Paljon puhutaan siitä, että meidän pitäisi kysyä aidommin toistemme kuulumisia. Sain taannoin kutsun gaalaan, ja vietin siellä ison osan ajasta upeassa juhlamekossani piilossa vessassa
Säröt saavat näkyä MINUN MIELENI 34 TUNNE & MIELI 4/2025
Tiesin kyllä, mitä mies, lapset ja työyhteisö haluavat ja tarvitsevat, mutta itselleni en keksinyt yhtä ainoaa asiaa. Elämässä oli työn lisäksi muutakin kuormitusta ja painetta: meillä oli valtava remontti kotona, läheiset sairastelivat, ja isäni kuoli. Jouduin tekemään jatkuvasti päätöksiä, joista sain henkilöstöltä negatiivista palautetta. Näytin aina iloiselta ja reippaalta muiden silmissä, tapahtui mitä vain. Mieli ei joustanut niin paljon, kuin olisi kaiken kuormituksen keskellä tarvinnut. Terapiassa olen oivaltanut asioita esimerkiksi erilaisten sanaparien kautta. Pääsin työterveyden kautta psykiatriseen hoitoon ja sitä kautta vähän myöhemmin myös kolmen vuoden terapiaan. Olin kadottanut oman tahtoni johonkin suorittamisen ja perfektionismin alle. Alkuun en päässyt edes sängystä ylös. JÄIN SUORAAN SAIRAUSLOMALLE, ja olin lopulta kaksi vuotta kokonaan pois työelämästä. Sain tuntea vain myönteisiä tunteita muita kohtaan. Hän muistaa, että söimme lähinnä eineksiä, mikä oli suuri muutos aiempaan. Heijastin kaiken pahan pois. Soitin työterveyteen ja sanoin, että nyt minulla taitaa olla jokin hätänä tässä. Voin tuntea iloa, onnistumista ”Näytin aina iloiselta ja reippaalta muiden silmissä, tapahtui mitä vain. Vastoin aiempia oletuksiani minussakin voi ja saa olla säröjä sekä erilaisia tunteita. Nämä toimintamallini kestivät esimerkiksi pikkulapsiajan ja ruuhkavuodet. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVAT EEVA ANUNDI 35 TUNNE & MIELI 4/2025. Tein ihan hullun lailla töitä, jotta en vain epäonnistuisi eikä kukaan sanoisi mitään. Yksi herätys oli, kun työterveyslääkäri sanoi, että nyt menet kotiisi ja teet niitä asioita, joita haluat ja joista pidät. Halusin miellyttää kaikkia, ja välttelin kaikenlaisia konflikteja. En tiennyt, missä omat rajani menevät ja mitä minulle saa sanoa ja tehdä. Sain diagnooseiksi keskivaikean masennuksen, ahdistuneisuushäiriön ja pakko-oireisen häiriön. Lähdin rakentamaan uutta minää. Olemiseni kotona oli kaikin puolin hyvin vaikeaa. Olin masentunut, toivoton ja iloton. Vihan ja pettymyksen olin kieltänyt itseltäni kokonaan.” Kirsi Töyräs, 55, teki pitkään kaikkensa, jotta muut ympärillä voisivat hyvin. En osannut ollenkaan rajata toimintaani. Työyhteisössä oli paljon haasteita, joita yritin parhaani mukaan ratkoa. Olin jo lapsuudenkodissani oppinut, että pitää olla huomaamaton ja kiitosta saa asioiden suorittamisesta. Se pudotus oli kova. Jos pyyhin pöydältä murusia, päässäni se kuulosti kuin pöytään olisi vedetty jollain työkalulla syviä naarmuja. Tunsin, ettei millään ole mitään väliä. Asioiden piti näyttää ulospäin siltä, että kaikki on hyvin. SAIRAUSLOMASTA ALKOI pitkä matka itseeni. Kun kuormittavia asioita alkoi tulla liikaa, oppimani toimintamalli ja tunteiden kieltäminen eivät enää toimineetkaan. Kannoin töitä jatkuvasti myös kotiin. Aiemmin ajattelin olevani haavoittumaton, nyt olen haavoittuvainen. Pelkäsin, että olen rikkonut juuri remontoidussa kodissamme jotain. Menin tarkistamaan, tulin pois, menin taas uudelleen. Sen päälle oli tullut kaikenlaista suojaa, kuoria ja defenssejä, ettei mikään vain tunnu miltään. OLEN AINA OLLUT luonteeltani perfektionisti ja järjestykseen taipuvainen. Omat tarpeet ja rajat löytyivät vasta rajun pysähdyksen ja pitkän terapian myötä. Olin todella ahdistunut. Tulin kotiin ja mietin, mitä ne asiat oikein ovat. Aloin myös ahdistua siitä, että mieheni touhusi keittiössä ja laittoi ruokaa. Sen seurauksena kuorma alkoi pursuta yli ja mieli oireilla, enkä voinut enää toimia kuten aiemmin. Työskentelin varhaiskasvatuksen opettajana ja päiväkodin varajohtajana. Menin kuitenkin, kun oli mielestäni tärkeitä asioita hoidettavina. Kun pääsin töihin, olotilani oli jo tosi hurja. Vihan ja pettymyksen olin kieltänyt itseltäni kokonaan. Töissä halusin, että kaikilla on hyvä olla ja ihmiset saavat haluamansa työvuorot. En voinut enää mennä ollenkaan keittiöön, koska en pystynyt koskemaan mihinkään. Kuuntelin koko ajan, mitä siellä tapahtuu ja meneekö jotain rikki. Viimeisenä aamuna ennen sairauslomaani mieheni sanoi, etten voi mennä töihin siinä kunnossa. Kun luulin rikkoneeni jotain keittiössä, en pystynyt olemaan poissa sieltä. läsnä. Pakko-oireeni olivat niin vaikeita, etten pystynyt tekemään kotona oikein mitään. Sitten alkoi tarkistamisen kierre. Jos joku sanoi tai teki pahasti, se ei muka tarttunut minuun ollenkaan. Samaan aikaan olin vähän sellainen teflon, jolla on O lin 47-vuotias, kun seinä tuli vastaan. Aloin valvoa entistä enemmän, jopa kokonaisia öitä. Olin jossain omassa kuplassani enkä pystynyt olemaan ollenkaan kova pinta. Ensimmäiset merkit liiasta kuormituksesta olivat huonot yöunet ja pakko-oireet. Nuorin neljästä lapsestamme oli tuolloin lukiolainen ja asui vielä kotona
Sain apua ja tukea sekä työterveydestä että esihenkilöltäni, ja kokeilu toimi hyvin. Miksi en voisi kohdella itseäni yhtä ymmärtäväisesti kuin hyvää ystävääni. Osaan elää paremmin tässä hetkessä, kun en stressaa koko ajan menneestä tai tulevasta. Olen opetellut terapiassa itsemyötätuntoa. Teen omia päätöksiä, ja otan myös vastuun niistä. Omat tarpeet jäävät silloin kuitenkin huomioimatta. Kun lapset asuivat vielä kotona, saatoin kantaa heidän murheitaan vielä silloinkin, kun he olivat itse jo unohtaneet ne. Yritin palata vanhaan työyhteisöön työkokeilulla oltuani vuoden poissa, mutta kaikki oireeni palasivat saman tien. Ajattelin, että syy on jotenkin minussa, eli ajatuskulku oli aivan vääristynyt. OLEN MIELESTÄNI entistä rennompi ja eläväisempi. He luulivat, että käyn normaalisti töissä ja kaikki on kuin ennenkin. Kaikki läheiset ihmiset ovat sanoneet, että olen myös inhimillisempi ja helpommin lähestyttävä kuin aiemmin. Ja että kaikki huomaavat sen. Keittiössä ajattelen pannulla olevaa jauhelihaa enkä pannun alla olevaa liettä. Totesimme yhdessä, että jään töihin osakuntoutustuella tekemään puolikasta työaikaa. Nautin liikunnasta ja siitä, millaisen olon se tuo kehooni. Jos miestäni harmittaa jokin asia, minua ei tarvitse harmittaa. Olen myös oppinut, että tunteet eivät ole tekoja. Vasta vuoden kuluttua aloin puhua asioista myös heidän kanssaan. Suurin pelkoni on, että elämäni menee jotenkin ohi. Ajattelen, että olo menee ohi ja sitten on taas parempi vaihe. Jos olen juuri pessyt ikkunat, katson tietoisesti ikkunasta näkyvää maisemaa enkä lasiin mahdollisesti jääneitä pesujälkiä. Peesaaminen on turvallista, sillä silloin ei ole lopullista vastuuta. Silloin vielä ajattelin, että voisin kuntoutua työelämään kokonaan. Riitän myös silloin, kun olen hajalla. Tykkään esimerkiksi kuunnella sekä klassista että kevyempää musiikkia ja käydä keikoilla. Ihmisjoukoissa oleminen oli pitkään tosi vaikeaa, ja välttelin näkemästä ketään. ja hyvää mieltä vain, jos annan tilaa myös surulle, vihalle ja pettymykselle. Olen tehnyt siitä asti puolikasta työaikaa, ja sain myös osatyövyttömyyseläkkeen. SAIRAUSLOMA JA TOIPUMINEN ovat olleet asioita, joita en ole voinut suorittaa. Olen oppinut erottamaan omat tunteeni muiden tunteista. Kun pakko-oireet olivat pahimmillaan, Kirsi Töyräs lähti luontoon liikkumaan ja rauhoittumaan. Välillä voinnissa tulee takapakkia, ja olen joutunut jäämään töihin palaamisen jälkeenkin sairauslomille. Voin astua askeleen taaksepäin ja olla tukena menemättä mukaan tunteeseen. En käynyt muualla kuin omilla kävelyja hiihtolenkeillä. Se oli helpotus, sillä nyt en enää ajattele, että minun on parannuttava täysin työkykyiseksi. Kävelylenkit kotikulmien harjulla Nummelassa tuovat hyvää oloa. PAKKOOIREITA pystyn hallitsemaan kiinnittämällä huomion muualle. Jos minua oli loukattu, päällimmäinen ajatukseni oli, miten saan käännettyä asian paremmaksi ja minua loukanneen taas ystävälliseksi. Tiedän voivani hyvin silloin, kun pystyn istumaan paikoillani ja kaikessa rauhassa mökkisaunassa.” . Aiemmin ohitin tunteeni enkä edes tunnistanut niitä. Perheelleni olen puhunut koko ajan avoimesti, mutta esimerkiksi ystävilleni en sanonut mitään. Tunteet tulevat ja menevät, ja niiden kanssa voi vain olla. Realiteetti tuli kuitenkin pian vastaan: ymmärsin, että oireilua oli edelleen, enkä kestänyt kuormitusta entiseen malliin. On tärkeä taito osata erottaa muiden tunteet omista. Siksi haluan nauttia ja tehdä asioita, olen nälkäinen elämää kohtaan. Minulla oli sellainen olo, että haisen ja olen vääränlainen. HÄPEÄ JA ITSEINHO ovat olleet ihan valtavia sairastumiseni aikana. Parisuhde ja suhteet läheisiin ovat muuttuneet paremmiksi, kun olen opetellut itsellisyyttä ja omien tarpeiden kuuntelua. Jos joku tuli kaupassa vastaan, käännyin ja menin toiselle kassalle. En kuitenkaan syyllistä itseäni huonoina hetkinä. Meni vielä toinen vuosi, jonka jälkeen palasin toiseen päiväkotiin kolmen kuukauden työkokeiluun. Aluksi välttelin näkemästä ketään työpaikaltani. Olen antanut itselleni luvan elää hyvää elämää sairauden kanssa, iloineen ja suruineen. 36 TUNNE & MIELI 4/2025. Tai jos työkaverillani on paha mieli, minun ei tarvitse ratkaista asiaa
Kerro meille mielipiteesi ja ideasi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi tai lähettämällä alla oleva lomake postitse. Lehden 3/25 arvonnassa kirjan voitti Mari Niiranen. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Tarja Koffertin kirjan Elämänkokemusten tunnejäljet (Tuuma 2025). SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. LUKIJOILTA 37 TUNNE & MIELI 4/2025. Palkinnon arvo on noin 40 euroa. Tai onko sinulla mielessäsi juttuidea ja kiinnostava haastateltava. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Onnea voittajalle! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Oletko aina pelastamassa. Jutun kirjoitti toimittaja Helinä Kujala. Entä mitä jäit kaipaamaan. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Mikä lehden juttu ilahdutti erityisesti. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Mikä juttu sytytti
KU VA : SH U TT ER ST O C K Tutkijoiden mukaan havainnot korostavat tarvetta ohjata nuoria ja heidän vanhempiaan sosiaalisen median käytössä sekä tukea nuorten tunne-elämän kehitystä ja hyvinvointia. Sen sijaan viitteitä ei havaittu siitä, että aiemmat masennusoireet olisivat johtaneet sosiaalisen median käytön lisääntymiseen. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä JAMA Network Open -lehdessä. Tulokset osoittivat, että sosiaalisen median käytön lisääntyminen yksilötasolla oli yhteydessä myös masennusoireiden lisääntymiseen seuraavana vuonna. Tutkittavat raportoivat, kuinka monta tuntia he viettivät sosiaalisessa mediassa arkipäivisin ja viikonloppuisin. 38 TUNNE & MIELI 4/2025. Lapset olivat tutkimuksen alkaessa 9–10-vuotiaita. Laajassa seurantatutkimuksessa seurattiin lähes 12 000:ta lasta ja nuorta kolmen vuoden ajan. Somen käyttö varhaisnuorena voi ennakoida oireilua myöhemmin TUTKITTUA TIETOA UUTISPALVELU DUODECIM SOSIAALISEN MEDIAN lisääntynyt käyttö varhaisnuoruudessa voi ennakoida myöhempiä masennusoireita yksilötasolla. Tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että lisääntynyt sosiaalisen median käyttö varhaisnuoruudessa oli yhteydessä voimakkaampiin masennusoireisiin myöhempinä vuosina. Tutkijat arvioivat näiden tietojen ja masennusoireiden välisiä yhteyksiä kolmen rakenneyhtälömallin avulla
VERENPAINELÄÄKITYKSELLÄ olevat iäkkäät saattavat sairastua Alzheimerin tautiin muita epätodennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Annals of Neurology -lehdessä. Masennuslääkkeistä apua suolisto-ongelmiin Ärtyvän suolen oireyhtymä on kiusallinen suoliston toimintahäiriö, joka aiheuttaa muun muassa ripulia, vatsan turpoamista, kipuja ja ummetusta. Tutkimus julkaistiin Lancet Gastroenterology & Hepatology -lehdessä. Sitä potee arviolta 10–15 prosenttia väestöstä. Tutkimuksissa masennuslääkkeitä verrattiin lumevalmisteisiin vähintään neljän viikon ajan. Lääkkeet vaikuttavat todennäköisesti säätelemällä aivojen ja suoliston välisiä hermoyhteyksiä. Aihetta pitää kuitenkin tutkia lisää ennen kuin tästä on varmuus. Tulosten perusteella kohtuullisesti alkoholia käyttävien selkäydinnestenäytteissä oli selvästi enemmän beeta-amyloideja kuin verrokeilla, jotka eivät käyttäneet alkoholia. Havainnot viittaavat kohtuullisesti eli 1–2 alkoholiannosta päivittäin juovilla olevan tavallista suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin, mutta alkoholin lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. K UV A: SH U T T ER S T O C K K U VA: SHU T T ER ST O CK 39 TUNNE & MIELI 4/2025. Myös aterioillaan viinilasillisen tai kaksi nauttivien näytteissä oli enemmän Alzheimerin taudin merkki aineita. Vielä on liian aikaista sanoa, tarkoittaako pitoisuuksien suurentuminen myös sairastumisriskin kasvua, mutta asiaa kannattaa ehdottomasti selvittää lisätutkimuksissa. Tutkimukseen osallistui 195 keskimäärin 65-vuotiasta, joista 51 käytti alkoholia kohtuudella ja 117 oli raittiita. Tulosten perusteella etenkin trisykliset masennuslääkkeet näyttäisivät lievittävän potilaiden vatsakipuja ja muita oireita, mutta osalla potilaista myös serotoniinin takaisinoton estäjät voivat auttaa. Varmuuden saamiseksi haOSA MASENNUSLÄÄKKEISTÄ saattaa lievittää ärtyvän suolen oireyhtymän aiheuttamia oireita ja vaivoja, tuore tutkimuskatsaus osoittaa. Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 28 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 2 500 potilaan tiedoista. Alzheimerin tautia sairastaa 15–20 prosenttia yli 85-vuotiaista. Osallistujista 227 oli verenpainelääkityksellä. Alkoholin kohtuukäyttökin saattaa lisätä Alzheimerin riskiä RUNSAS ALKOHOLINKÄYTTÖ altistaa Alzheimerin taudille, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan myös kohtuullisempi käyttö saattaa suurentaa Alzheimerin tautiin viittaavien merkkiaineiden pitoisuuksia. Tutkimukseen osallistui 408 korealaista, joista osalla oli jo muistin ja muiden kognitiivisten kykyjen heikentymää. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä. Muita masennuslääkkeitä pitää vielä tutkia enemmän, jotta niiden tehosta saadaan parempi käsitys. vainnot pitää varmistaa suuremmissa tutkimuksissa. Tulosten perusteella verenpainelääkkeitä käyttävien aivoissa on vähemmän amyloidikertymiä, jotka ovat keskeinen Alzheimerin taudin piirre. Tautia voidaan jonkin verran hidastaa lääkkeillä, mutta siihen ei ole parantavaa hoitoa. Tämä tosin nähtiin vain osallistujilla, jotka joivat käytännössä joka aterialla. Havainnot ovat alustavia ja perustuvat pieneen potilasjoukkoon, mutta ne viittaavat verenpainelääkityksen mahdollisesti hillitsevän Alzheimerin taudin yhtä osatekijää ainakin korkeaa verenpainetta potevilla iäkkäillä. Verenpainelääkityksestä apua muistisairauteen
Etenkin iäkkäämmillä ihmisillä bentsodiatsepiinit voivat myös heikentää muistia ja lisätä kaatumisriskiä. Tulosten perusteella vieroitusoireita kokee lähes 60 prosenttia trisyklisiä masennuslääkkeitä käyttäneistä, melkein puolet SSRI-lääkkeitä käyttäneistä ja noin kolmannes SNRI-lääkkeiden käytön lopettaneista. Koska näyttö bentsodiatsepiinien hyödyistä tässä potilasryhmässä jäi vähäiseksi, niiden käytössä kannattaa olla varovainen. Ne tukevat myös nykykäytäntöä, jonka mukaan lääkitykset pyritään mahdollisuuksien mukaan lopettamaan asteittain annosta pienentäen usean viikon aikana. Tavallisia masennuslääkkeiden ja muiden psyykenlääkkeiden vieroitusoireita ovat muun muassa ahdistuneisuus, hermostuneisuus, kiihtyneisyys, unettomuus, vatsavaivat, pahoinvointi ja hikoilu. Lääkkeissä on jonkin verran eroja, mutta myös muut seikat vaikuttavat vieroitusoireiden todennäköisyyteen, 35 tutkimuksen meta-analyysi osoittaa. Ne olivat tämän analyysin perusteella lumevalmisteita tehokkaampia, mutta tutkimusnäyttö oli hyvin epävarmaa ja saattoi johtua myös sekoittavista tekijöistä, joita tutkimuksissa ei huomioitu. Tiedot käyvät ilmi 19 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen meta-analyysista, joka koostui yhteensä 2 300:n yli 60-vuotiaan tiedoista. 40 TUNNE & MIELI 4/2025. Tulosten perusteella masennuslääkkeet lievittivät ahdistusoireita tehokkaammin kuin lumevalmisteet. Eri masennuslääkkeiden vertailussa SSRI-lääkkeet osoittautuivat paremmiksi kuin SNRI-lääkkeet. Bentsodiatsepiineja käytetään yleisesti ahdistuksen hoidossa. Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä. Tutkimuksissa selvitettiin eri lääkehoitojen tehoa iäkkäiden ahdistuksen hoidossa. YLI 60VUOTIAIDEN ahdistusoireita kannattaa hoitaa masennuslääkkeillä. Masennuslääkkeiden vieroitusoireet on toki tunnettu tätäkin ennen, mutta nyt saadut tulokset vahvistavat näyttöä. Bentsodiatsepiinien tehosta ja sopivuudesta on sen sijaan vähänlaisesti näyttöä. Vaikutus nähtiin myös verrattuna ahdistuspotilaisiin, jotka satunnaistettiin odotuslistalle eivätkä vielä saaneet hoitoja. Pitkäaikaiseen ja säännölliseen käyttöön liittyy myös riippuvuuden kehittymisen vaara. KU VA : SH U TT ER ST O C K Vieroitusoireet yleisiä lääkityksen lopettamisen jälkeen HUOMATTAVA OSA potilaista kokee vieroitusoireita etenkin pitkäaikaisen masennuslääkityksen lopettamisen jälkeen. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Molecular Psychiatry -lehdessä. Vieroitusoireiden riskiä kasvattivat myös muun muassa suuret lääkeannokset, naissukupuoli, nuori ikä ja lääkityksen lopettaminen äkillisesti. Oireilu oli sitä todennäköisempää, mitä pitempään lääkitys oli jatkunut. Tällöinkin vieroitusoireet ovat mahdollisia. TUTKITTUA TIETOA Mikä lääkkeeksi yli kuusikymppisten ahdistukseen
Tanskalaistutkimuksen mukaan tämä koskee etenkin tukija liikuntaelinten sairauksia ja yli 60-vuotiaita potilaita. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot Haku syksyn koulutusryhmiin on avoinna Haku syksyn koulutusryhmiin on avoinna. Tutkimus julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä. Yhteys oli erityisen voimakas, jos potilas oli yli 60-vuotias, tarvitsi sairaalahoitoa elimelliseen sairauteensa tai poti samanaikaisesti useampaa sairautta. Masennusriski oli suuri etenkin kuukauden sisällä diagnoosista. Ihminentavattavissa.fi 41 TUNNE & MIELI 4/2025. Fyysiset sairaudet lisäävät riskiä sairastua masennukseen Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Potilaat olivat terveitä seurannan alkaessa, mutta sen aikana 17 prosentilla diagnosoitiin masennus ja 32 prosentilla jokin elimellinen sairaus. Vertailuväestöstä sairastuu vain korkeintaan joka kymmenes. KU VA : SH U TT ER ST O C K MONET FYYSISET eli elimilliset sairaudet saattavat suurentaa potilaan riskiä sairastua myös masennukseen. Yksittäisistä sairauksista tukija liikuntaelinten sairaudet liittyivät suurimpaan masennusriskiin. Tutkijat arvioivat, että noin viidennes elimelliseen sairauteen sairastuneista sairastuu myös masennukseen seuraavien 20 vuoden aikana. Tulokset perustuvat yli 6,5 miljoonan aikuisen rekisteritietoihin vuosilta 1995–2022. Elimelliseen sairauteen sairastuneilla todettiin masennus kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muilla potilailla
VÄRITYSKUVA 42 TUNNE & MIELI 4/2025
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK K esällä voimme pulikoida luonnonvesissä, lekotella laiturilla, koluta marja metsiä, fillaroida shorteissa ihokarvat hulmuten. Keho kiittää, samoin mieli! Mutta miten käy, kun syksyn lähestyessä illat pimenevät ja elämä siirtyy entistä enemmän sisätiloihin. – Kannattaa miettiä, mitkä asiat kesässä itselle tuottavat hyvää oloa ja ottaa niitä mukaan syksyyn, sanoo psykofyysinen fysioterapeutti ja tanssi-liiketerapeutti Tiina Kettunen. Kesä tarjoaa runsaasti aistimuksia sekä keholle että mielelle. Leppoisa lomatunnelmakin vaihtuu monilla kiireiseen arjen pyöritykseen. Auringon lämpö, veden raikkaus, tuoreen saunavihdan tuoksu. Miten saada ne purkkiin syksyn varalle. HYVÄN MIELEN TEKOJA Aistit hereillä syksyyn 43 TUNNE & MIELI 4/2025
– Esimerkiksi tiskatessa voi keskittyä siihen, mitä kädet tekevät ja miltä vesi tuntuu iholla. Aloittaa voi vaikka harjoituksesta, jossa kehonosia käydään läpi vuoroin rentouttaen ja jännittäen. Tai kasvoja tai vartaloa rasvatessa voi havainnoida ja tunnustella, miten kädet levittävät voidetta ja miltä se tuntuu, Kettunen mainitsee. 44 TUNNE & MIELI 4/2025. KÄÄRIYDY PEHMEÄÄN NAUTITKO KESÄLLÄ AURINGON lämmöstä ja mökkisaunan löylyistä. Eri aistien kautta ne voivat vaikuttaa hyvinkin merkittävästi kehoon ja sitä kautta myös mieleen. Jos lämpö tuntuu itselle erityisen tärkeältä, saunomista voi jatkaa syksylläkin – jollei omassa saunassa, ehkä uimahallissa tai muussa yleisessä saunassa. Jos on tarve rauhoittaa omaa hengitystä, siihen auttaa jo se, että kiinnittää huomionsa ilmavirran kulkeutumiseen sisään ja ulos. – Lämmintä jyvätyynyä voi pitää esimerkiksi niska-hartiaseudulla tai vatsan päällä, jossa se rauhoittaa hermostoa. Valon vähenemistä taas voi korvata kodin valaistuksella sekä kaivamalla kynttilät esiin pimeitä syysiltoja varten. Myös hengitysharjoitusten avulla ajatukset tuodaan omaan kehoon. – Keinot ovat hyvin käytännöllisiä. Myös lämpimien juomien ja mausteisten ruokien nauttiminen tuo lämpöä sisäisesti, jos ulkoapäin emme sitä saa, Tiina Kettunen ehdottaa. Myös nenän kautta hengittämisellä on rauhoittava vaikutus. Viikon varrelle voi ottaa muutaman harjoitteen. Jos pidät kesätuulen kosketuksesta iholla, samankaltaisen tuntoaistimuksen voi tuoda pehmeästä materiaalista valmistettu vaate ihoa vasten. Jos kehon ja mielen yhteys tuntuu olevan kadoksissa, sitä voi tietoisesti ryhtyä vahvistamaan kiinnittämällä huomiota fyysisiin tuntemuksiin. Netistä löytyy myös ohjattuja harjoituksia, joiden avulla opetella tietoista läsnäoloa ja kehon tuntemusten havainnointia. PYSÄHDY JA TUNNE KOSKETUS JOS KEHON JA MIELEN YHTEYS tuntuu olevan kadoksissa, sitä voi tietoisesti ryhtyä vahvistamaan kiinnittämällä huomiota fyysisiin tuntemuksiin. Niihin keskittyminen helpottuu, kun hieman hidastamme tekemisen tahtia ja tuomme arkeen mindfulnessin tapaista tietoista läsnäoloa. – Se on aika helppo harjoitus tehdä myös itsekseen: opetellaan tunnistamaan, miltä tuntuu jännittynyt ja miltä vähän rentoutuneempi lihas. Itseään voi hemmotella myös lämpimällä jalkakylvyllä tai vaikka lämmitettävällä jyvätyynyllä
Esimerkiksi pallopelit, juoksu ja pyöräily ja vaikka trampoliinilla hyppely nostavat vireyttä. Mukaudu luonnon rytmiin Kesällä moni reissaa, käy kulttuuririennoissa sekä tapaa ystäviä ja sukulaisia tavallista enemmän. 45 TUNNE & MIELI 4/2025. – Usein mieleen myös nousee konkreettisia ratkaisuja asioihin, joiden kanssa koen olevani umpikujassa. Liikunta on oiva keino tasata paineita sen mukaan, tarvitaanko rauhoittumista vai aktivoitumista. Ihmisissä on samanlainen syklisyys, joka on hyvä tiedostaa ja hyväksyä – suostua siihen, että mekin olemme osa luontoa ja luonnonkierto vaikuttaa myös meihin. Entä mahtuisiko mukaan myös päiviä, jolloin et odottaisi itseltäsi yhtään mitään. Mitä kiireisempää arki on, sitä tärkeämpää on oppia säätelemään oman vireystilaansa. Säännöllisesti liikkuvilla parasympaattisen eli mieltä rauhoittavan hermoston toiminta on voimakkaampaa kuin niillä, jotka liikkuvat vähän. HYPI, VENYTTELE, PULAHDA VIILEÄÄN PYSY LIIKKEESSÄ YHDESSÄ JOS TOTUTUT LIIKKUMISEN TAVAT eivät enää nappaa, kokeile jotain täysin uutta tai herätä henkiin vanha harrastus. – Myös luonto alkaa syksyllä siirtyä lepotilaan, talvesta puhumattakaan. Kettunen itse kertoo rauhoittuvansa erityisen hyvin luonnossa kävellessä. TÄYTTYYKÖ KALENTERI jo ohjelmasta, uhkaavatko tunnit loppua kesken. Jos avantouinti kutkuttelee, syksy on hyvää aikaa totuttaa itseään kylmeneviin vesiin. Pieni sosiaalinen paine tuo harrastamiseen ryhtiä ja säännönmukaisuutta. Liikunnan jälkeen keho myös tuottaa endorfiineja, jotka tuovat rentoutumisen tunteen. . Tämä auttaa muun muassa stressistä palautumisessa. Syksyn tullen meno usein rauhoittuu, mikä Tiina Kettusen mielestä on luonnollista ja tervetulluttakin vaihtelua. On kuitenkin yksilöllistä, millainen liikunta kutakin vie kohti sopivaa vireyttä. Jos kesään on kuulunut paljon ohjelmaa, mieti, mikä sinua sykähdyttää iltojen pimetessä: vetävä kirja tai elokuva, kävelylenkki sateessa, puhelu ystävälle. Jos voit liikkua muiden kanssa yhdessä, hyötyjä kertyy kaksin verroin. Myös kylmä suihku tai uinti viileässä vedessä on tehokas tapa pysäyttää hyörinä päässä. Kun samalla keskityn jalkapohjien tuntemuksiin maata vasten tai huomioin tietoisesti ympärillä olevia asioita, voin vahvistaa läsnäoloa ja rauhoittaa päässä pyöriviä ajatuksia. Venyttely sekä jooga, uinti tai kävely taas rauhoittavat oloa, kunhan tempo on maltillinen. Vaikutus tuntuu usein jo muutamassa minuutissa. Jos urheiluhallit tai jumppasalit eivät houkuta, sovi kävelytreffit kaverin tai vaikka naapurin kanssa. – Monelle ryhmäliikuntaa harrastavalle lajin sosiaalinen puoli on melkein yhtä tärkeää kuin itse liike, on se sitten jotain joukkuepeliä tai mitä vain liikuntaa, jota harrastetaan samassa tilassa yhdessä, Tiina Kettunen toteaa
KRYPTO PUUHAA AIVOILLE 46 TUNNE & MIELI 4/2025
2 Sudoku Medium #739757 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #733446 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #543306 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #528017 Pelaa tätä sudokua netissä 2 Sudoku Vaikea #1362723 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1382367 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1204063 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1351411 Pelaa tätä sudokua netissä 2 Sudoku Helppo #202374 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #444133 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #364056 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #371428 Pelaa tätä sudokua netissä HELPPO VAIKEA KESKITASO 47 TUNNE & MIELI 4/2025. PIILOLAUSE SUDOKU Ratkaisut seuraavalla aukeamalla Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdestä tai useammasta tehtävän kuvasta
RISTIKKO 48 TUNNE & MIELI 4/2025
2. 4. 17 Sudoku Medium #739757 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #733446 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #543306 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #528017 Pelaa tätä sudokua netissä 17 Sudoku Vaikea #1362723 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1382367 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1204063 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1351411 Pelaa tätä sudokua netissä 17 Sudoku Helppo #202374 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #444133 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #364056 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #371428 Pelaa tätä sudokua netissä SUDOKU KYRYPTO (3/2025) RISTIKKO (3/2025) RATKAISUT SANATEHTÄVÄ Housuroolissa nainen miehenä Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! H EL P P O K ES K IT A SO VA IK E A RENNOSTI KOHTI SYKSYÄ 1. 3. Nämä sekä kehoa että mieltä huoltavat asiat haluan pitää mukana myös kesän jälkeen. 5. 49 TUNNE & MIELI 4/2025
En ole hyvä puhumaan small talkia, vaan menen usein heti syvään päätyyn. Olin heille sama Essi myös silloin, kun olin huippuurheilija. Silloin saan määritellä itse, miten haluan olla. Oma aika Olen joskus kokenut olevani yksinäinen ja erillään muista, vaikka olisin ihmisten keskellä. Läheiset ihmiset Kumppani, hyvät ystävät ja sisko ovat ihmisiä, joiden kanssa saan olla täysin oma itseni. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA MIRA LÖNNQVIST KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K VOIMAA ARKEEN Leikki Äiti tiesi minun heränneen, kun hän kuuli, että huoneessani Lego-laatikon palaset kaadettiin lattialle. Ajattelen, että kaikissa meissä asuu pieni lapsi, ja olen jatkanut Legoilla rakentamista aikuisenakin. Olen aika kova pyörittelemään kaikenlaisia asioita, myös öisin. Viimeksi olen hankkinut rakennettavaksi futisjoukkue FC Barcelonan Camp Nou -stadionin. Kun lopetin jalkapallourani, huomasinkin yllätyksekseni kaipaavani porukkaa ympärilleni. Tämä on myös kriteerini läheisille suhteille, sillä se on mielestäni ainoa oikea tapa elää ja olla. Jalkapalloasiantuntija Essi Sainio on entinen maajoukkuepelaaja, joka nauttii edelleen urheilusta ja joukkuelajeista. Usein päivä vain hurahtaa ohi, ja olen rauhassa omassa maailmassani. Urheilu ja liikunta Olen pelannut aiemmin jalkapalloa ammattilaisena, nyt siitä on tullut tärkeä harrastukseni. Pinnalliset suhteet eivät ole minun juttuni. Vedän liikuntaluokan aamufutistreenejä, ja olen aivan fiiliksissä, että pääsen ohjeistamaan nuoria ja näen, kuinka haluamani asiat toteutuvat. Yksilölajeissakin on mukavinta, kun pääsee tapahtumiin ja tekemään yhdessä. Menen flow´n mukana. Liikkuminen tuo elämääni niin paljon iloa – se on keinoni juhlia ja surra. Kun urheilen, unohdan huolet ja kaikki päässä pyörivät ajatukset. Tärkeimpien ihmisten kanssa voi puhua keveistä ja syvällisistä asioista ilman tuomitsemista. Ymmärsin, että olen kuitenkin joukkueurheilija. Yhdessä pelaaminen Ajattelin joskus, että olen yksilöharrastaja, kun viihdyn niin hyvin itsekseni. Voimaa tuovat myös oma aika ja syvälliset ihmissuhteet. Rakentaessa ajatukseni hiljenevät ja asettuvat hetkeksi. Lisäksi pelaan salibandya, pyöräilen, juoksen ja käyn salilla. Juon kahvia, siivoan ja saatan löytää itseni jostain luonnosta. Voin sanoa, että kaikki elämäni isot päätökset ovat syntyneet lenkillä, pyörän päällä tai futiskentällä. Oman ajan tarve on kuitenkin eri asia kuin yksinäisyys, ja olen oppinut nauttimaan yksin olemista. 50 TUNNE & MIELI 4/2025
Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : U N SP LA SH ENSI NUMEROSSA Kun yksi sairastuu, se vaikuttaa koko lähipiirin arkeen. Kerromme, miten läheiset voivat huolehtia omasta jaksamisestaan. Etkö ole vielä tilaaja. Valoa syksyn keskelle! 51 TUNNE & MIELI 4/2025. Mitkä tekijät laukaisevat psykoosin, ja miten se ilmenee. Tukea läheiselle Hyvän mielen tekoja Tietoa psykoosista Lokakuun lehti ilmestyy 10.10. Psykoosi on tila, jossa ihmisen todellisuudentaju on häiriintynyt. Tee tilaus sivuillamme tunnejamieli.fi – saat seuraavan lehden kotiin kannettuna! Lokakuun lehdessä pohditaan, millaiset omat teot tukevat mielen hyvinvointia. Miten elää hyvää elämää silloinkin, kun oma tai läheisen mieli ailahtelee. Jos ahdistus ei hellitä ja alakulo pitkittyy, onko syytä hakea ammattiapua vai voiko oloaan kohentaa omin keinoin
Katso syksyn kampanjahinnat verkkosivuiltamme ja tee tilaus: VERKOSSA tunnejamieli.fi » tilaa lehti FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA SÄHKÖPOSTILLA tilaukset@tunnejamieli.fi PUHELIMITSE 050 549 6751 UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen. Löydä liikkeen ilo. TULE MUKAAN VOIMAAN PAREMMIN! Anna itsellesi tai lahjaksi hyvän mielen oivalluksia