Tunnetaidot puhdistavat ilmapiiriä Askel kerrallaan takaisin työelämään Yksinäisyys ei ole oma vika KEVYEMPI ARKI Työuupumus Mitä enemmän väsytti, sitä enemmän lisäsin kierroksia” Ystäviä ikuisesti Miten välttää välirikko kaverin kanssa. Nuoren masennus Koin, että perhe hyväksyi sairauteni” 4/2022 FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ” ” ”Häpeästä vapautuminen kesti pitkään MARIA GUZENINA ”
Tilaa hyvän mielen uutiskirje & osallistu arvontaan! VOITA MINILOMA KYLPYLÄÄN! Uusien ennen 7.10. Paketti sisältää majoituksen kahden hengen Superior-huoneessa, buffet-aamiaisen sekä saunaja allasosaston + kuntosalin vapaan käytön. tunnejamieli.fi › tilaa uutiskirje FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Tunne & Mieli -uutiskirje tuo hyvän mielen vinkkejä ja uutisia sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. HALUATKO LUKEA LISÄÄ MIELEN HYVINVOINNISTA. tilauksen tehneiden kesken arvotaan Ruissalo Span yhden vuorokauden miniloma kahdelle (arvo 210 euroa). Arvo 210 euroa
Aurinkoa ja lämpöä oli kyllä tarjolla kaikille, mutta noin muuten mieli ja päivät ehkä kulkivat samoilla radoilla kuin arjessa muutenkin. Mitkä teot tuovat juuri sinulle hyvää oloa ja mieltä tänä syksynä. Myös minä voin pyytää apua." Nina Juurakko-Vesikko TOIMITTAJALTA M E R I NYK Ä N E N Meri Kirjoittaja on Tunne & Mieli -lehden päätoimittaja ”Askel kerrallaan eteneminen tuo helpommin hyvää mieltä kuin suurten kuvien maalaaminen.” 3 TUNNE & MIELI 4/2022. Täydellisiä rantakuvia juoma kädessä ja hymy kasvoilla, herkkiä hetkiä ilta-auringossa laiturilla, sopuisia ihmissuhteita ja levollista mieltä. . M ites loma meni. Pettymys tulee helposti, jos kaikki ei menekään, kuten kuvitteli. Olen valinnut toisen ammattinikin, poliisin, sen vuoksi. Joka päivä juuri itselleen tärkeät ja konkreettiset teot tuovat iloa ja vievät omaa elämää varmasti haluttuun suuntaan. Kesän jälkeen ja syksyn mittaan kysymykseen törmää tiuhaan. Pitkään odotettuihin lomiin latautuu usein suuria odotuksia, joita on vaikea täyttää täydellisesti. Suurten kuvien kanssa jää helposti paikalleen eikä perille tunne koskaan pääsevänsä. Lomalla ja arjessa askel kerrallaan eteneminen antaa usein helpommin hyvää mieltä kuin suurten kuvien maalaaminen. Mutta entä jos oma vastaus ei olekaan se, millaisena onnistunutta lomaa yleisesti ajatellaan. Se on helppo avaus keskustelulle tuntemattomien ja tuttujen kanssa, kun nähdään pitkästä aikaa. Ehkei P Ä Ä K I R J O I T U S Kaikki alkaa arjesta "Auttamisaihe on lähellä minua. lomaa ollut ollenkaan tai paikkaa ja elämäntilannetta, josta jäädä vapaalle. Oli hyviä päiviä ja hetkiä, sitten oli vähän huonompia. Tähän lehteen haastattelemani Taina Kalliokoski jätti minuun jäljen siitä, miten vaikeassakin asiassa auttamisesta voi tulla voimavara. Jokainen horjuu joskus. Hänen ajatuksensa muistuttivat, että elämä on jatkuvaa tasapainoilua
Olen halunnut vimmaisesti tunteesta eroon, ja se on ajanut minua elämässäni eteenpäin.” Kansanedustaja Maria Guzenina 4 TUNNE & MIELI 4/2022. 8 Kirjat Sisarusten välisistä suhteista. T Ä S S Ä N U M E R O S S A 4 / 2 2 Kanssakulkijat 3 Pääkirjoitus Kaikki alkaa arjesta. Kulttuuri avaa mielen. 10 ”Häpeä on kuin koura, joka kuristaa sisimmän kasaan. Aluksi 29 Unelmista ja niiden katoamisesta Pauliina Vanhatalon kolumni. 10 ”Häpeä on kuin kuristava koura” Maria Guzeninalla kesti pitkälle aikuisuuteen päästä irti lapsuudessa alkaneesta häpeän tunteesta. 6 Mitä uutta. 40 Toipuva suorittaja Mitä enemmän Miikka Ventoa väsytti, sitä enemmän hän lisäsi kierroksia. 30 ”Yksinäisyys ei ole oma vika” Parisuhteen päättyminen pakotti terapeutti Viivi Niinikankaan kohtaamaan oman yksinäisyytensä. 22 ”Olemme nyt entistä läheisempiä” Kun Kerttu Pohjalainen sairastui masennukseen alakoululaisena, äidin periksiantamattomuus toi turvaa
Joskus ainoa vaihtoehto on ystävyyden päättyminen. Kun ihmisessä herää halu toimia toisten ihmisten hyväksi, taustalla on usein vastavuoroisuuden ajatus. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 52 Mitä mielessä. Tunnetaitojen opettelu auttaa käsittelemään hankalia tilanteita. 16 Tunnetaidot keventävät ilmapiiriä Tunteita ei voi napsauttaa pois päältä, vaikka joskus niin toivoisimmekin. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 36 Miksi auttaminen auttaa. 30 Viivi Niinikangas kertoo, miltä aikuisena koettu yksinäisyys tuntuu. 58 Voimaa arkeen Näyttelijä Pamela Tola kertoo, mistä hän saa iloa ja energiaa arkeensa. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 22 Kun kerttu sairastui masennukseen, äiti Soili ei antanut periksi. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Ilmiö & tieto Hyvän mielen tekoja Kannen kuva: Susanna Kekkonen 5 TUNNE & MIELI 4/2022. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko Puuhaa aivoille 3475 48 Onko ystävyys ikuista. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Turhia välirikkoja voi välttää avoimuudella ja rohkeudella. 16 Tunnetaitojen opettelu keventää työpaikan ja muiden yhteisöjen ilmapiiriä. Miten päästä takaisin työelämään pitkän tauon jälkeen. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua
Helinä Kujala Puhetta nuorten mielenterveydestä 6 TUNNE & MIELI 4/2022. Merisen neuvo esimerkiksi ahdistusta kokevalle nuorelle on: Kerro olostasi kenelle tahansa turvalliselle aikuiselle, on hän sitten opettaja, koulupsykologi tai vanhempi. Silti aiheeseen liittyy yhä myös häpeää. Suurin osa hänen kymmenistä tuhansista seuraajistaan on nuoria. Hänestä on hienoa, että mielenterveys kiinnostaa nuoria ja moni myös uskaltaa puhua omista kokemuksistaan. Sinne ja Youtubeen perustamallaan Willfeel-kanavallaan hän joko keskustelee vieraansa kanssa tai kertoo itse jostain mielenterveyteen liittyvästä aiheesta, esimerkiksi riippuvuuksista. Tämä ajatus tulee välillä psykoterapeutti Ville Merisen mieleen, kun hän kohtaa nuoria netin foorumeilla. Ennen nuorilla masennus on ollut yleisempää, mutta minusta tuntuu, ettei niin ole enää, Merinen sanoo. Instagramiin ja Tiktokiin Merinen tuottaa sisältöä terapeuttiville-nimellä. Tilannetta ei helpota kasvava huoli ilmastokriisistä. Verrattuna edellisiin sukupolviin heidän ympärillään on enemmän ärsykkeitä ja aineistoa, johon verrata omaa elämää. – Ei minulla ollut nuoruudessani niin laajaa näkymää siihen, mitä muut tekevät tai miltä he näyttävät, kuin nuorilla on nykyisin. Mitä aikaisemmin asiasta puhuu, sitä paremmin asiat järjestyvät. Ja vielä oikea kulkutautikin tuli vaikeuttamaan elämää! Juuri koronan alettua kaksi ja puoli vuotta sitten Merinen aloitti ensimmäiset striimaukset eli suoratoistot pelialusta Twitchissä. – Ahdistuneisuusja paniikkihäiriötä tuntuu olevan isolla osalla niistä, jotka kanavilla käyvät. KOONNUT Meri Nykänen I han kuin ahdistuneisuus olisi epidemia, joka tarttuu ja leviää ihmisten joukossa. Nuoret puhuvat foorumeilla paljon koulunkäyntiin liittyvästä stressistä ja somen aiheuttamista paineista. KU VA T: SH U TT ER ST O C K M I T Ä U U T T A . Hän puhuu mielenterveydestä muun muassa Tiktokissa ja pelialusta Twitchissä. – Yhteiskunta pitää osittain yllä stigmaa sillä, että mielenterveyden hoito on niin surkealla tasolla verrattuna fyysiseen terveydenhoitoon. Jos ihmisellä on polvilumpio sijoiltaan, ei häntä käsketä odottamaan puoli vuotta hoitoon pääsyä. Silloin näin vain sen, mitä kaverit koulussa tekivät, 38-vuotias Merinen vertaa
Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi. Et ole yksin! Uusia näkökulmia Mikäli elämä ja arki tuntuvat junnaavan samaa rataa, mieltä voi herätellä lähtemällä galleriaja museokierroksille. Ohimenevänä tunteena derealisaatiota voi esiintyä kenellä tahansa, mutta toistuvana ilmiönä se saattaa viitata esimerkiksi dissosiaatiohäiriöön tai traumaperäiseen stressihäiriöön. Oloa voi helpottaa, kun löytää kirjan, leffan tai esityksen, jossa pohditaan samaa asiaa. Yhdessä koettua Vaikka leffoja voi helposti katsoa kotisohvalla, välillä kannattaa kokeilla myös jaettua kokemusta. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Olisiko sinun juttusi tango, burleski vai jazz. Kehollisia kokemuksia Tanssiminen on ihanaa, ja sitä voi tehdä kotona tai syksyn kursseilla. Mikäs sen parempaa kuin päästä muovaamaan luomuksia omilla käsillään. Pää lepää, kun kädet ovat töissä. 7 TUNNE & MIELI 4/2022. Luultavasti eteen tulee teoksia, jotka tuovat uutta ajateltavaa ja näkökulmia. Anna mielelle virikkeitä T aiteen kokeminen ja tekeminen parantavat tutkitusti mielialaa. suomalaisista sairastaa masennusta. R tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Derealisaatio Tilaa uudistunut hyvän mielen kirje! Luku Sanaselitys Uutiskirje 5–10 % Aihe edellä Onko sinulla asia, joka vaivaa mieltäsi. Kädet saveen Keramiikan tekeminen kiinnostaa, eikä ihme. Olisiko se varmasti naurattava tv-sarja vai hanat avaava draamaelokuva. Naisilla masennus on lähes kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Yhteinen eläytyminen tuntuu, vaikka salissa istutaankin hiljaa valkokankaan edessä. Ympäristön kokeminen epätodelliseksi tai vieraaksi. Tuttu paikka saattaa esimerkiksi tuntua tuntemattomalta tai äänet voivat tuntua kuuluvan kaukaa. Vähintäänkin ne tuovat iloa ja ajateltavaa arjen keskelle. Olisiko koronan jälkeen aika kokeilla jotain uutta. Olisiko lähelläsi tarjolla neulekerhoa, lukupiiriä tai harrastajateatteria – mitä ikinä kaipaatkaan. Sosiaalisia suhteita Joskus parasta on se, että pääsee kerran viikossa liikkeelle ja näkee ihmisiä. Tunteet irti Jos mieli on turta, tunteita voi herätellä katsomalla tai kuuntelemalla jotain fiilikseen sopivaa
K o l m e s i t a a t t i a k i r j a s t a ”Ajattelen, että kaikki on sujunut hyvin, mutta ajattelen myös, että olemme kumpikin olleet varovaisia siinä, mitä asioita olemme ottaneet puheeksi. Ystävistä joku on koko ajan paikalla sairaalassa ja raportoi siskolle Suomeen kuulumisia. Saman vuosikymmenen loppupuolella hän muutti Tanskaan, Mazzarellan arvion mukaan siksi, että siellä homoilla oli tuolloin vapaammat oltavat. Siskolle oli myös vaikeaa hyväksyä veljen elämä Thaimaassa, missä hänellä oli nuorempia kumppaneita. Tätä Mazzarella suree ja ehkä häpeääkin tekstissään: miksei hän kysynyt enempää veljensä elämästä. Tai melkein aina, olin kolmannella vuodella hänen syntyessään.” ”Vasta nyt kun on liian myöhäistä tehdä kysymyksiä Martinille, minut on vallannut halu tietää ja ymmärtää. Ainakin hänen piti olla niin kauan kuin minä olen, hän on ollut aina. Ystävät ovat läheisempiä, vaikka hän onkin läheisin sukulainen. Merete Mazzarella: Violetti hetki (Tammi 2022) Merete Mazzarella K I R J A T Sisarusten välisestä suhteesta K un kirjailija ja kirjallisuudentutkija Merete Mazzarellan veli sairastuu ja kuolee, sisko alkaa kirjoittaa muistiinpanoja. Schreckin kuoleman jälkeen Mazzarella saa yhteydenottoja ja uutta tietoa veljen elämästä. Schreckillä on Tanskassa rakastava ja huolehtivainen ystäväjoukko, joka pitää Mazzarellaan yhteyttä sähköpostitse. Sisarusten välisten suhteiden pohdintaa ei löydy muustakaan kirjallisuudesta yhtään niin paljon kuin muiden ihmissuhteiden: parisuhteiden, vanhempien ja lasten, ystävien. Mazzarella itse ei pääse koronan takia paikalle sairaalaan. Vaikka sisarukset olivat suurimmaksi osaksi sopuisia keskenään, he jäivät toisilleen etäisiksi. Mazzarella tuntee syyllisyyttä siitä, ettei hän ollut kiinnostuneempi veljelleen tärkeistä asioista ja huomannut vakavaa sairautta, vaikka veli asui hänen luonaan ensimmäisen pandemiakevään ajan. Veljen sairastuminen ja aika sairaalassa näyttää kirjailijalle uusia puolia tämän elämästä. Schreck oli Setan perustajajäseniä ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana 1970-luvulla. Ja toisaalta, hän miettii, haluaisiko veli edes häntä sinne. Pikkuveli alkaa näyttäytyä isosiskolleen vihdoinkin kokonaisena ihmisenä, jolla oli oma elämänsä. Mazzarellan mielestä miehet ja heidän perheensä käyttivät Schreckiä taloudellisesti hyväkseen. Ehkä pidämme sisaruksia niin itsestään selvinä ja omaan elämään kuuluvina. Onko sittenkin sääli, että olemme olleet niin varovaisia?” ”Mutta Martininhan piti olla aina olemassa, ajattelen illalla vuoteessa, kun en saa unta. Mazzarella on kirjoittanut paljon omaelämäkerrallisia teoksia ja nimenomaan ihmissuhteista, mutta pikkuveljeä niissä ei juuri näy. Näistä muistiinpanoista syntyi sisarusten välejä ja myös kuolemaa pohdiskeleva kirja Violetti hetki. Istun kaiket aamupäivät kirjoittamassa Martinista ja pidän vain lyhyitä taukoja, jolloin kipaisen laiturille kokoamaan ajatuksiani.” KOONNUT Meri Nykänen 8 TUNNE & MIELI 4/2022. Mazzarellan veli Martin Schreck kuoli koronan aikana – ei kuitenkaan koronaan vaan muuhun keuhkosairauteen. Tämä ja moni muukin asia veljen elämässä jäi Mazzarellalle tuntemattomaksi
Kirjailijalle harkittiin jopa Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Terapiaan vai ei. Lääkärin ei Saukkolan mielestä pidäkään olla etäinen auktoriteetti, jolta ei uskalla kysyä oikeasti mieltä vaivaavista huolista. Katrina (Teos 2018) puolestaan ilmestyi muutama vuosi sitten Juha Hurmeen uudelleen suomentamana. Sally Salminen: Aikani Amerikassa (Teos 2018) Sally Salminen: Katrina (Teos 2018) 9 TUNNE & MIELI 4/2022. Hänen traagiseksi kääntyvä elämäntarinansa kerrotaan koskettavasti, lämpimästi ja myös humoristisesti. Siksi onkin ihmeellistä, miten huonosti Salminen tunnetaan meillä. Siellä hän jatkoi kotimaassaan aloittamaansa kirjoittamisharrastusta ja voitti ison kustantamon romaanikilpailun. Siinä edistyksellinen nuori Katrina muuttaa Pohjanmaalta Ahvenanmaalle saamattoman Johanin puolisoksi. Kirjassa Salminen kertoo kokemuksistaan varakkaiden ihmisten apulaisena Manhattanilla. Heli Hietanen: Hullua hurskaammaksi (Basam Books 2022) Herkät lapset. Se tekee hänestä inhimillisen. Terävä kirjoittaja kuvailee amerikkalaista yhteiskuntaa, luokkajakoa ja eriarvoisuutta. Heli Heiskanen: Erityisherkän lapsen kanssa (Minerva Kustannus 2022) L u e m y ö s Kotiapulainen raportoi Oletko jo tutustunut Sally Salmisen jännittävään elämään. Terapeutti kirjoittaa rehellisesti ja kokemuksesta, milloin hänen mielestään terapiasta on hyötyä ja milloin taas paras apu löytyy oman pään sisältä. Psykologi tarjoaa vertaistukea ja uusia näkökulmia. Lääkäri avaa tabuja T iedätkö tunteen, kun olet varannut lääkärille ajan arkiseen vaivaan ja haluaisitkin kysyä jostain ihan muusta. Nyt hänen omaelämäkerrallinen Aikani Amerikassa on julkaistu myös suomeksi. Kirjassa Saukkola pohtii, miksi ja millaiset asiat meitä oikein hävettävät. Millaista erityisherkän lapsen ja hänen vanhempiensa arki on. Salminen on ahvenanmaalainen kirjailija, joka lähti vuonna 1930 kotiapulaiseksi New Yorkiin. Saukkola on erikoistumassa psykiatriaan, ja hän on kertonut avoimesti myös omasta masennuksestaan ja siitä toipumisesta. Heität kysymyksen ovensuussa – tai jätät kokonaan kysymättä ja googlaat asiaa sittenkin kotona. Lääkäri Anni: Tabut, myytit ja terveys (WSOY 2022) Häpeää herättävistä asioista puhumista vastaanotolla voi helpottaa, kun muistaa, että ne ovat lääkärille arkipäivää. Hän avaa aiheita masennuksesta seksitauteihin. Heli Suutari: Palava pää ja muita terapeutin tunnustuksia (Atena 2022) Avoimesti mielestä. Salmisen esikoisromaani Katrina julkaistiin vuonna 1936, ja siitä tuli suuri menestys. Näihin niin sanottuihin ”ovenripakysymyksiin” pureutuu somesta tuttu lääkäri Anni Saukkola. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava simultaanitulkki kertoo elämästään ja sattumuksistaan maailmalla
K A N S S A K U L K I J A M A R I A G UZ E N I N A – Kokemamme menetykset ja ilot muovaavat meitä ja sitä, millä tavalla katsomme maailmaa. Kun nöyrrymme ja hyväksymme oman ainutlaatuisen elämämme sellaisena kuin se on, olemme myös myötätuntoisempia muille, Maria Guzenina sanoo. 10 TUNNE & MIELI 4/2022
”Häpeästä vapautuminen kesti pitkään” Kansanedustaja, toimittaja ja juontaja Maria Guzenina ei päästänyt lapsena kotiinsa ketään. TEKSTI Anni Turpeinen KUVAT Susanna Kekkonen 11 TUNNE & MIELI 4/2022. Koti kätki sisälleen salaisuuden, jonka perheen äiti peitti hattujen ja suurten huivien alle. Vasta vuosikymmenten jälkeen Guzeninan kodissa asuu valo, jota häpeä ei enää pimennä
N ihkeä linoleumlattia, karmeilta irti potkittu vessanovi, tupakantumppeja, viinapulloja, mustelmia. – Häpeä on kuin koura, joka kuristaa sisimmän kasaan. Isoäiti otti syliin Se kesä oli tavallinen – ja siksi onnellinen. Sisäänpäin puristuvat seinät ja ikkunat, joiden läpi valo ei pääse. Vihasin häpeän tunnetta, sitä kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden kokemusta, joka väitti, että perheeni häpeä oli sama kuin minä itse.” 12 TUNNE & MIELI 4/2022. Vihasin häpeän tunnetta, sitä kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden kokemusta, joka väitti, että perheeni häpeä oli sama kuin minä itse. Kansainväliselle julkkistaivaalle hän singahti tullessaan valituksi ensimmäisenä suomalaisena MusicTV-kanavan juontajaksi vuonna 1993. Lohduttava ja rohkaiseva puhe on kaikille tärkeää, mutta merkityksellistä se on erityisesti kovia kokeneelle lapselle. Olen nuoresta asti halunnut vimmaisesti tunteesta eroon, ja se on ajanut minua elämässäni eteenpäin. Jotta pintahengitys on vaihtunut rauhaan, on tarvittu paljon korjaavia kokemuksia, kannattelevia ja rohkaisevia ihmissuhteita sekä päättäväisyyttä tarpoa eteenpäin. – Kuvittelin, että ympärilläni oli vain ydinperheitä ja kodeissa iloinen tunnelma. Eron jälkeen Guzenina häpesi sitä, että perhe oli hajonnut ja hänestä tuli isätön ja äidistä masentunut. Guzenina muistaa, miltä tuntui katsoa koulun ovelta pihalle, jossa muut oppilaat kerääntyvät porukoihin vitsailemaan ja juttelemaan. Häpeä sai Guzeninan tuntemaan olonsa sosiaalisissa tilanteissa kömpelöksi ja ulkopuoliseksi. – Ajattelin, että muiden kodit olivat kauniita, avaria ja niissä oli hienoja huonekaluja. Isoäidin luona ruokaa ei tarvinnut loihtia yksin kaapin perältä löytyneistä tonnikalapurkeista ja näkkileivästä. Guzenina keräsi pesistä kananmunia ja nosti kasvimaalta porkkanoita sekä nauriita. Guzeninan varhaislapsuuden kodissa ei vietetty kaverisynttäreitä eikä pyjamapartyja: siellä isä joi ja äiti yritti olla provosoimatta. Yksin koulun pihalla Guzeninan vanhemmat erosivat, kun hän oli 12-vuotias. – Vaikka olin pieni lapsi, tajusin, ettei ole normaalia, että todistan kotonani alistamista ja väkivaltaa. Häpeä kuristaa sisintä Maria Guzenina on 53-vuotias SDP:n kansanedustaja, joka on valittu eduskuntaan jo neljä kertaa. Olisi pitänyt mennä mukaan, mutta jalat eivät liikkuneet. Hän ajatteli, ettei kukaan ikätoveri halua hänen seuraansa ja että muut vain nauravat hänelle. – Isoäidilleni uskalsin itkeä. Sinä kesänä pahan olon ja häpeän säikeet hellittivät hetkeksi. Tunnelman räjähtämiseen riitti kuitenkin pienikin rasahdus. Hän otti syliin ja sanoi, että kaikki järjestyy. En halunnut viedä sinne ketään, Guzenina sanoo. Meidän kotimme oli sisustettu ensin väkivallalla ja alkoholismilla ja vanhempieni eron jälkeen yksinäisyydellä, ahdistuksella ja masennuksella. Äiti lähetti 12-vuotiaan Guzeninan isoäidin hoiviin Venäjän Kalingradiin. Monipuolisesta urasta ja julkisesta elämästä huolimatta häpeän jälki lapsuuden traumaattisista kokemuksista on kulkenut hänen mukanaan pitkälle aikuisuuteen asti. – Häpeämankelin läpi oli mentävä. Vuosien varrella lapsuuden muistot ovat muuttuneet voimavaroiksi ja työkaluiksi arvostaa elämän antamia lahjoja. Keuhkot kutistuivat kasaan, ja Guzenina lintsasi usein loppupäivän vain siksi, ettei kestänyt tilanteen synnyttämää kuristavaa oloa. Hän istuu eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ja Espoon kaupunginvaltuustossa ja on esiintynyt lukuisissa tvja radio-ohjelmissa. Isoäiti asui vaatimattomissa oloissa kanojensa ja puutarhansa keskellä. Guzenina kertoo myös toisesta aikuisesta, joka sai uskomaan omiin voimavaroihin ja siihen, että jalat löytävät vielä rannan ja pää pinnan. Ajattelin, että pieni perheemme piti piilottaa maailmalta, mutta nyt vain toisesta syystä kuin aikaisemmin. Näin Maria Guzenina muistelee lapsuudenkotiaan. Hän ei ole varma, oliko koti oikeasti niin ahdas, nuhjuinen ja pimeä – ehkä muisto rakentuu tunteesta, joka rutisti kaiken kasaan. Sitä ennen tyttö oli hävennyt äitinsä mustelmia, ja äiti häpesi niitä itsekin, peitteli ja vähätteli. Valoon, valoon, happea, happea, on ollut pään sisäinen komento, Guzenina sanoo. Vanhemmilta laskut jäivät maksamatta ja naapurit karttoivat katsetta. – Yläkoulun äidinkielen opettajani Eija-Liisa näki suojakuoreni läpi, ”Häpeämankelin läpi oli mentävä
13 TUNNE & MIELI 4/2022. Guzenina rakastaa tavallista arkea ja haaveilee omasta isoäidin puutarhasta, jossa omenaja päärynäpuut kukoistavat ja perunat, porkkanat sekä retiisit tuottavat satoa. Maria Guzenina ulkoilee lähes päivittäin kotikulmillaan Espoossa koiransa Luna Irmelin eli Lunskin kanssa
Siellä hän sai elää perheessä, joka oli samaan aikaan normaali ja epänormaali. Vietän pitkiä aikoja metsässä kävellen, sienestäen, marjastaen ja joskus eksyen – se vasta onkin seikkailu. Odottaessaan eduskunnassa omaa puheenvuoroaan häntä joskus jännittää niin, että vatsa vääntyy. Hän sai minulle olon, että kelpaan ja osaan eikä ole syytä lannistua. Esimerkiksi aamuisin toimin aina samalla tavalla: herään viideltä ja laitan kahvin tippumaan. – Isäni oli syvästi pahoillaan ja ymmärsi tekojensa seuraukset, ne varjot ja vauriot, jotka hän ja hänen alkoholiriippuvuutensa olivat aiheuttaneet. Se vapautti katsomaan maailmaa ilman omista peloista rakennettua ristikkoa. Kotona leivottiin, askarreltiin ja tehtiin ruokaa. Työ En koe työntekoa raskaana, sillä se tuo minulle merkityksellisyyden tunnetta. Tätä saattoi tapahtua aivan tavallisessa keskustelussa vaikkapa tuttavan kanssa. Perheen vanhempien välillä vallitsi lempeys ja kunnioitus, jollaista Guzenina ei ollut koskaan kokenut. – Opin, että ihmisillä on erilaisia lähtökohtia, ja silti he voivat elää ilman häpeän kahleita. Vaikeasta lapsuudestaan huolimatta Guzenina ei ole katkera tai kanna isälleen kaunaa. Hän ei ollut enää sama ihminen. Isä kuoli syöpään kymmenen vuotta sitten. Jos ruokapöydässä kinasteltiin typeristä pienistä asioista, kaikki oli valtavan hyvin. Vaikka Guzenina on kokenut esiintyjä ja puhuja, hän pelkää joskus edelleen sanovansa jotain väärin tai tekevänsä jotain tyhmää. Aivan erityistä keveyttä ja iloa Guzenina muistaa tunteneensa yhdeksännen luokan jälkeisenä kesänä, kun hän matkasi vaihto-oppilaaksi Amerikkaan. – Olin vihdoin päässyt paikkaan, jossa sain riisua suojakuoreni ja olla vain minä. Voin auttaa ja vaikuttaa ihmisten elämään – saan siitä mielenrauhaa. miten yksinäinen ja ahdistunut olin. Metsässä samoilu Koirani Luna Irmelin eli Lunskin kanssa suuntaamme metsään lähes joka päivä. Veljistä toinen nyki tic-oireita ja päästeli ääniä, mutta perheen äiti ei välittänyt katseista. – Ehkä olen empaattisempi, kiitollisempi ja vähempään tyytyväinen kuin N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i Rutiinit Rutiineja osaa arvostaa, kun on elänyt ilman niitä. Perheessä elettiin normaalia arkea, käytiin kaupassa, kylässä ja ulkoiltiin. Guzenina ajattelee, että pahat kokemukset tekivät hänestä sen ihmisen, joka hän nyt on. Rakastin sitä. Perheen veljistä toisella oli Touretten syndrooma ja toinen oli autismikirjon ihminen, mutta siitä ei tehty numeroa. Tuolloin uskalsin hengittää syvään ensimmäistä kertaa. Vihdoin vapaaksi traumoista Sairaalassa 22 vuotta sitten Maria Guzenina sai syliin oman poikansa. Hän rakasti vain entistä lujemmin. 14 TUNNE & MIELI 4/2022. Luen lehden ja teen aamuisen joogaharjoitukseni. Viimeisinä vuosinaan hän raitistui ja otti tyttäreensä yhteyttä monen vuoden jälkeen. Hän myös antoi hyvää palautetta aineistani ja kannusti kirjoittamaan lisää. Hän oli itselleen ankara ja soimasi itseään milloin tyhmistä sanavalinnoista, milloin hassuista eleistä. Kuolinvuoteellaan isä halusi pyytää anteeksi. – Silti tänä päivänä tuntemani pelko tai jännittäminen on erilaista kuin lapsena, nuorena ja nuorena aikuisena. Se oli hänelle käänteentekevä hetki: huomio ja huolehtiminen kääntyivät itsestä toiseen. Päätin, ettei häpeän tunne jatku suvussani eteenpäin. – Tiesin varmasti, millaisia kokemuksia en omalle lapselleni halua. Syvä häpeä ja pohjaton huonommuuden tunne on väistynyt. Ne tuovat turvallisuutta. – Samoin kuin äiti piilotti mustelmat, minä piilotin, kuinka syvästi soimasin itseäni ja kuinka vaillinainen olen. – Mietin öisin, mitä muut minusta ajattelevat, kun olin möläyttänyt jotain omasta mielestäni omituista. Ilmapiiri oli rakastava ja salliva. Silloin hän ajatteli, ettei saa epäonnistua missään. Hän katsoi minua silmiin ja kyseli kuulumisiani. Vaikka Guzenina oli epävarma, hän esiintyi itsevarman oloisena. Äitinä Guzenina keskittyi arkeen, hänen omien sanojensa mukaan ”tavallisen arjen paratiisiin”, jossa ei kasvateta pikkuneroja, pakoteta pianokouluun eikä ruokaa tarvitse etsiä kaapeista. Lapsi sai olla sellainen ja sen ikäinen kuin on. ”Ei saa epäonnistua” Nuorena aikuisena häpeä piteli vielä Maria Guzeninaa otteessaan
– Jos tuntee häpeää, itselleen ei kykene nauramaan. . Maria Guzeninan omassa espoolaiskodissa on puhdasta, valoisaa ja avaraa. – Kun perhe kerääntyy ympärilleni ja kaikilla on lautanen täynnä ruokaa, koen keveyttä ja onnea. Ehkä ymmärrän paremmin muiden ahdinkoa ja tapoja toimia. Isoista ikkunoista näkyy taivas, ja keittiön suuren pöydän ympärille perhe mahtuu syömään yhdessä. M A R I A G U Z E N I N A Poliitikko, toimittaja ja juontaja. Asuu Espoossa lähellä merenrantaa perheensä ja koiransa, espanjanvesikoira Luna Irmelin kanssa. olisin ilman kokemuksiani. 15 TUNNE & MIELI 4/2022. Maria Guzenina nauraa usein itselleen ja on siitä erityisen iloinen. Toiminut SDP:n kansanedustajana vuodesta 2007 ja Espoon kaupunginvaltuustossa vuodesta 2004
Tunnetaidot keventävät ilmapiiriä 16 TUNNE & MIELI 4/2022
Tunnetaitojen opettelu auttaa käsittelemään hankalia tilanteita. Harva kuitenkin havainnoi ja tutkiskelee syvällisesti tunteitaan, ja epämukavista tunteista pyrimme pääsemään nopeasti eroon. 17 TUNNE & MIELI 4/2022. Kolmas vaikuttaa etäiseltä, ja neljäs miettii, johtuuko se hänestä – sen verran napakasti tuli sanottua oma mielipide palaverissa. Sen seurauksena ihmisestä Vaikka olisimme kuinka asiallisia pokerinaamoja työpaikalla, pinnan alla meissä virtaavat monenlaiset tunteet. Tunteita ei voi napsauttaa pois päältä, vaikka joskus niin toivoisimmekin. Tunnetaitoihin ja ihmissuhteiden dynamiikkaan erikoistunut psykologi Iida Mäkikallio kutsuu tätä tunteiden pullottamiseksi. – Olemme aika hyviä turruttamaan ja työntämään tunteita pois. Kuka muukaan siitä huolehtisi! Vaikka olisimme kuinka asiallisia pokerinaamoja työpaikalla, pinnan alla meissä virtaavat monenlaiset tunteet. Viides lupaa hoitaa vielä yhden ylimääräisen työn ennen lomaansa. Koemme ärtymystä, syyllisyyttä, kateutta ja epäoikeudenmukaisuutta, siinä missä iloa ja innostustakin. TEKSTI Helinä Kujala KUVITUS Maria Vilja Y htä ärsyttää, kun toinen tuntuu taas tietävän asiat paremmin kuin muut. Usein emme kuitenkaan ole yhteydessä syvimpiin tunteisiimme, vaan sysäämme ne syrjään. Koemme ärtymystä, syyllisyyttä, kateutta ja epäoikeudenmukaisuutta, siinä missä iloa ja innostustakin
– Jos lapsi jää selviytymään yksin tunteidensa kanssa, hänen ei ole aikuisenakaan helppoa olla läsnä omille tunteilleen. Miltä toimintani vaikuttaa sen ihmisen näkökulmasta, joka on tekemässä ehkä itselleen jännittävää asiaa, Mäkikallio havainnollistaa. – Usein olemme omaksuneet tämän niin vahvasti, että menetämme kontaktin terveeseen suuttumuksen tunteeseen ja sitä kautta kykyyn ilmaista omia rajoja ja tarpeita. Mistä tämä tunne kertoo. Silloin itse asiasta puhuminen on helpompaa kuin jos alkaisimme vaikka käydä keskustelua ärtymyksen vallassa. voi tulla esimerkiksi superkiltti työntekijä, jonka on vaikea sanoa ei ja joka päätyy uuvuttamaan itsensä ihan täysin, Mäkikallio sanoo. Saatamme esimerkiksi alkaa itkeä, vaikka itse asiassa olemme suuttuneita. Tunteiden piilottaminen juontaa hänen mukaansa usein jo lapsuudessa opituista toimintamalleista. Varsinkin ennen esimerkiksi suuttumuksen vallassa oleva lapsi oli tapana passittaa omaan huoneeseensa eristyksiin sen sijaan, että häntä olisi autettu olemaan hankalan tunteen äärellä ja käsittelemään sitä. Syviä ja pinnallisia tunteita Joskus toinen ihminen saattaa herättää meissä yllättävän voimakkaan tunnereaktion. Pitää olla kiltti ja mukautuva, eikä varsinkaan saa vaivata ketään. Toista ketuttaa: äh, taas kollega vei kiinnostavan homman nenän edestä! Ärsyyntymiset voivat tyypillisesti olla niin sanottuja sekundäärisiä tunteita, jotka kätkevät alleen pohjimmaisen tunteen eli primääritunteen. Mikä minua häiritsee tässä tilanteessa. Lisäksi sosiaalinen tietoisuus liittyy siihen, kuinka hyvin ymmärrämme toimintamme vaikuttavan muihin ihmisiin. Mistä hankala tunne nousee. Joku ärsyyntyy työkaverinsa itsevarmuudesta ja harmistuu sitten omasta alistuvuudestaan. – Kun pystyy kannattelemaan tunnetta ja kysymään itseltään, mikä tässä on se hankala juttu, saa selkeyttä siihen, mitä itse asiassa haluaa viestiä toiselle ja mikä olisi viisas toimintatapa. Ihmissuhdetaidot taas kertovat siitä, miten vaikuttavasti osaamme kommunikoida, käydä dialogia ja ratkaista konflikteja. Pelkäämme, että toinen suuttuu tai pettyy tai että keskinäiselle suhteellemme käy huonosti. Sitä vastoin miehillä vanhat kulttuuriset uskomukset ja normit estävät haavoittuvimpien tunteiden ilmaisua. Mäkikallio sisällyttää tunnetaitoihin myös sosiaalisen tietoisuuden ja ihmissuhdetaidot. Meitä voi ärsyttää, turhauttaa tai toisaalta voi olla etäinen ja turta olo emmekä itsekään oikein tiedä, miltä tuntuu, Mäkikallio kuvailee. Sekundäärisiä tunteita kutsutaan myös pintatai suojatunteiksi. Sosiaalisessa tietoisuudessa on kyse siitä, miten tavoitamme toisen ihmisen tunnekokemuksen ja koemme esimerkiksi empatiaa. – Usein emme ryhdy hankaliin keskusteluihin, koska se herättää meissä itsessämme jokin vaikean tunteen. Nämä pohdinnat ovat ensimmäisiä askelia tunnetaitojen kehittämisessä. Esi merkiksi ärsyyntymisen alta saattaa paljastua pettymystä ja surua tai kokemus arvottomuudesta ja riittämättömyydestä. Primäärinen tunne on pintatunnetta haavoittuvampi, ja siksi sitä onkin tarve suojata. Tunnetaidoista ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa tieteellistä määritelmää, mutta yleensä ne mielletään kyvyksi havainnoida, tunnistaa ja säädellä omia tunteitaan. Ei tässä ole aikaa jäädä itkeskelemään, etiäpäin vaan! Tällaisesta reippauden kulttuurista on aikamoinen työ oppia pois. Jos ryhmässä on toimimatonta dynamiikkaa, tunnetaitojaan kehittänyt rohkenee ottaa ongelmia puheeksi eikä jätä niitä pitkiksi ajoiksi hiertämään. – Aidot, syvimmät tunteet vievät meitä kohti tarpeitamme, ja siksi niihin on tärkeä päästä käsiksi: Ahaa, siitä tässä olikin kyse, koin itseni ohitetuksi! Ja saatamme huomata, että kaipaamme lohdutusta ja asiasta juttelemista vaikka ystävän kanssa. Joskus tunteet ilmenevät eri tavalla kuin voisi olettaa. Kulttuurisesti etenkin tyttöjen kasvatuksessa on korostunut se, että suuttumusta ei saa näyttää. – Jos vaikka joku pitää esitelmää, lähdenkö eturivistä hakemaan kahvia kesken esityksen vai odotanko viisi minuuttia sen päättymistä. 18 TUNNE & MIELI 4/2022. Muistuttaako se minua jostain aiemmasta kokemuksestani. Tai että itse reagoimme tilanteessa sellaisella tavalla, jota emme toivoisi. – Sekundäärinen tunne on päällimmäinen reaktio. Esimerkiksi riittämättömyyden tunne tai häpeä saattaa tulla esiin suuttumuksena, koska sen tunteen ilmaiseminen on ollut heille sallitumpaa
Myönteisetkin tunteet voivat toisinaan tuntua niin haavoittuvilta, että suojaudumme niiltä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Tunneilmasto turvalliseksi Hyvistä tunnetaidoista on työyhteisössä ja muissa sosiaalisissa ympyröissä paljon etua. 19 TUNNE & MIELI 4/2022. Iida Mäkikallion mukaan ilo ja innostus tai syvä rakkauden tunne ovat itse asiassa ihmisen haavoittuvimpia tunteita. Haavoittuvuus tekee kipeää Oletko joskus tuntenut niin pakahduttavaa onnea, että sitä on vaikea kestää. Moni vanhempi tunnistaa tämän esimerkiksi suhteessaan omaan lapseen. Ne auttavat viestimään vaikuttavasti, saamaan muita ihmisiä mukaan ja saavuttamaan yhteisiä tavoitteita. Alamme pyörittää mielessämme huolia ja hakea sillä hallinnan tunnetta, kun aistimme hetken haurauden. – Kun katsoo lastaan jossain hetkessä ja kokee pakahduttavaa rakkauden tunnetta, yhtäkkiä mieleen tuleekin, mitä kaikkea pahaa voisi tapahtua. Kiinnittämällä huomiota turruttamiseen voi alkaa tunnistaa, mikä tunne taustalla oikeastaan on ja mistä se kertoo. Jos ryhmässä on toimimatonta dynamiikkaa, tunnetaitojaan kehittänyt rohkenee ottaa ongelmia puheeksi eikä jätä niitä pitkiksi ajoiksi hiertämään. Miten oppia olemaan välttelemättä pohjimmaisia tunteitaan. Pyörinkö alituiseen somessa tai Netflixissä. Tunnetaidoissa ei silti koskaan tule valmiiksi, ja taitoja voi oppia läpi elämän. Mitä jos jotain pahaa tapahtuu. – Melkein mitä tahansa asiaa voi käyttää tunteiden turruttamiseen. Mäkikallio kehottaa miettimään omaa arkea: Käytänkö joihinkin asioihin enemmän aikaa kuin haluaisin. Kuitenkaan mahdollisten kauhukuvien pyörittäminen ei suojele meitä kivulta, vaan ryövää meiltä tässä hetkessä sen tunteen, jota eniten kaipaamme, Mäkikallio toteaa. Mitä jos menetän tämän. Miten sitten parantaa näitä taitoja. Jos tunteet tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja huomaa jatkuvasti tekevänsä päätöksiä, jotka saavat pitkällä aikavälillä voimaan huonosti, on hyvä kääntyä ammattiauttajan puoleen. Tärkeintä Iida Mäkikallion mielestä on kuitenkin se, että ne auttavat luomaan ryhmään turvallisen ja luottamuksellisen tunneilmaston. Tai meneekö työnteko, urheileminen, syöminen tai juominen usein överiksi. Keinoissa itsessään ei ole mitään vikaa, vaan voimme tulla tietoisiksi siitä, mihin tarkoitukseen niitä käytämme. – Kohdatessamme ilon ja rakkauden kanssa tulevan haavoittuvuuden ja haurauden voimme oppia kääntämään tunteen pelosta kiitollisuuteen
Näin voidaan saavuttaa jotain, mihin kukaan ei olisi yltänyt yksin. Herättävätkö uudet suunnitelmat huolta. Tiiminvetäjällä on erityisen tärkeä tehtävä huolehtia tunneilmaston turvallisuudesta, mutta jokainen vaikuttaa omilla reaktoillaan ryhmään ja sen ilmapiiriin. Hänestä työyhteisössä on tärkeää tehdä tilaa tunteille, mikä ei tarkoita sitä, että tunteita saa ilmaista miten tykkää, sivaltaa sanoilla tai paiskoa ovia. Kysymys on siitä, onko työn arjessa tilaa kohtaamiselle ja laadukkaalle keskustelulle. Silloin myös tiimi ja koko organisaatio voivat oppia, miten asiat kannattaa tehdä paremmin. Otetaanko aidosti todesta se, että ihmiset ovat tuntevia ja kokevia olentoja, ja toimitaanko sen mukaisesti. – Jos joku vaikka kommentoi ilkeällä tavalla toisen ehdotusta, sanovatko muut, että tuo ei ollut ok, vai ollaanko hiljaa, Mäkikallio kuvaa. – Se, että tiimissä pystytään käsittelemään tunteita ja kokemuksia, on mielettömän tärkeää. Sellaisessa ilmapiirissä on sallittua tuoda esiin oma haavoittuvuus. – Turvallinen tunneilmasto mahdollistaa esimerkiksi uusien asioiden omaksumisen. Myös mahdollisuudet luovuuteen ja innovointiin kasvavat. Tilaa tehdään tekemällä tunteiden käsittelystä arkipäiväistä ja varaamalla sille aikaa: Mitkä tunnelmat jäivät projektista. Mitä fiiliksiä asiakastapaamisesta nousi. Ilmoille uskalletaan tuoda keskeneräisiä tai hullujakin ajatuksia, joista toinen nappaa kiinni ja jatkaa kehittelyä eteenpäin. Tämä edellyttää sitä, että uskallamme olla oppijana, kysyä ja tuoda esiin virheitä. 20 TUNNE & MIELI 4/2022. Miten voit