Mielen säröt ovat osa elämää – ja voivat viedä kohti uutta. 4/2021 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Lähde Harjoittele sosiaalisia taitoja, kehitä kykyäsi kuunnella & inspiroidu hyvistä keskusteluista LIIKKEELLE LAULAJA ”Opettelen elämään epävakaan persoonallisuuteni kanssa” YONA TAKAISIN TÖIHIN Päivi kuntoutui työkykyiseksi vuosien sairaalakierteen jälkeen MIEHET KERTOVAT ”Elämästä tuli iloisempaa, kun opettelin puhumaan tunteistani” SIIPI MAASSA
www.abilis.fi RA/2020/1302 ABILIS-SÄÄTIÖ I H M I S E L T Ä I H M I S E L L E Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja palkinnon. Me kaikki voimme olla yhdessä maailmanparantajia. ABILIS-SÄÄTIÖ I H M I S E L T Ä I H M I S E L L E Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja palkinnon. Abilis toimii maailman köyhimmissä maissa ja tarvitsemme sinun tukea. Pienillä teoilla voi saada suuria asioita aikaiseksi. www.abilis.fi RA/2020/1302. Me kaikki voimme olla yhdessä maailmanparantajia. Ole mukana tekemässä hyvää ja lahjoita www.abilis.fi/lahjoita/ Voit tehdä myös lahjoituksen Abilis-säätiön MobilePay-numeroon: 25090 Kiitos, että välität! . Abilis toimii maailman köyhimmissä maissa ja tarvitsemme sinun tukea. Pienillä teoilla voi saada suuria asioita aikaiseksi. Ole mukana tekemässä hyvää ja lahjoita www.abilis.fi/lahjoita/ Voit tehdä myös lahjoituksen Abilis-säätiön MobilePay-numeroon: 25090 Kiitos, että välität! . Kehitysmaiden vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, johon koronapandemia ja muut kriisit iskevät eniten. Kehitysmaiden vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, johon koronapandemia ja muut kriisit iskevät eniten
Meri Nykänen PÄ ÄTOIMI T TAJA Toivoa pelon tilalle PÄÄKIRJOITUS ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Jos mahdollisia uhkia jää pyörittelemään yksin kotiin ja odottaa koko ajan pahinta, pelko alkaa hallita elämää.” ABILIS-SÄÄTIÖ I H M I S E L T Ä I H M I S E L L E Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja palkinnon. Kehitysmaiden vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, johon koronapandemia ja muut kriisit iskevät eniten. Silloin elämästä tulee raskasta ja rajoittunutta. Iloa & kiinnostavia kohtaamisia syksyyn! . Lähtee liikkeelle, vaikka kohtaamiset jännittävät ja pieni riski tartunnasta on edelleen olemassa. Entä jos se pelottaa. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Markku Karjalainen p. Onhan elämä tehty elämistä varten. Nelli Leppänen TOIMITTAJALTA Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Repo on ilahduttavan rohkea osoitus siitä, ettei fyysisen vamman tarvitse estää omien unelmien toteuttamista. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Maria Niinivuori p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Kesän jälkeen on aika lähteä töihin, kouluun, opiskelemaan ja harrastuksiin. Katsoivat toiveikkaasti tulevaisuuteen. Voinko halata, vai pidetäänkö turvaväleistä edelleen kiinni. Pääsin haastattelemaan häntä tähän lehteen. Ole mukana tekemässä hyvää ja lahjoita www.abilis.fi/lahjoita/ Voit tehdä myös lahjoituksen Abilis-säätiön MobilePay-numeroon: 25090 Kiitos, että välität! . Toivoa tuo se, että uskaltautuu elämään peloistaan huolimatta. Pienillä teoilla voi saada suuria asioita aikaiseksi. Siis kohdata ihmisiä ja palata ainakin osin tavalliseen arkeen pitkän tauon jälkeen, mikäli korona-ajan rajoitukset ovat jäämässä taakse. Elämä on riskejä täynnä koko ajan, ja seuraava askel on oppia elämään näiden ajatusten ja pelkojen kanssa. Kerro ideasi ja osallistu lehden tekemiseen: toimitus@tunnejamieli.fi S yksy tuo tullessaan arjen, rutiinit – ja toiset ihmiset. Abilis toimii maailman köyhimmissä maissa ja tarvitsemme sinun tukea. Ihmiset nauroivat ja pulisivat. Me kaikki voimme olla yhdessä maailmanparantajia. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Ajatuskin juhlista ja tapahtumista kauhistuttaa: Miten avaan keskustelun. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Tiukasta kontrollista voi tulla haitallinen selviytymiskeino, joka vain lisää turvattomuuden tunnetta ja pelkoa. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN Siltakeinu on sillan rakenteisiin viritetty valtava keinu, jonka kyytiin hypätään valjaiden ja köyden varassa roikkuen. Ihmisten kohtaaminen ei enää tunnukaan niin luontevalta, ja oikeastaan kotisohvalla on ollut ihan mukavaa. Kun olin järjestämässä viime kesänä siltakeinuelämystä Jyväskylän kaupunkia halkovalla Kuokkalan sillalla, yksi hyppääjistä oli Jasmine Repo, alaraajahalvaantunut paraurheilija. Jos mahdollisia uhkia jää pyörittelemään yksin kotiin ja odottaa koko ajan pahinta, pelko alkaa hallita elämää. www.abilis.fi RA/2020/1302 TUNNE & MIELI 4/2021 3. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Entä jos saan rokotuksista huolimatta tartunnan. Kun lähtee aluksi vaikka vain pienimuotoisiin tapahtumiin ja juttelee tuttujen ihmisten kanssa, saattaa yllättyä myönteisesti: Puheenaiheena olikin jotain aivan muuta kuin korona
”Luonnon tapahtumien seuraaminen rauhoittaa minua. 08 Lukemista Rohkeasti omaan rytmiin. Onnenhetkiä työpaikalla. KANSSAKULKIJAT 10 ”Haluan seistä vihdoin omilla jaloillani” Laulaja Yona on muokannut arkeaan niin, että pärjää paremmin epävakaan persoonallisuushäiriönsä kanssa. TÄSSÄ NUMEROSSA 04 2021 10 4 TUNNE & MIELI 4/2021. 06 Mitä uutta. 40 Takaisin töihin Päivi Rissanen kuntoutui työkykyiseksi vuosien sairastamisen jälkeen. 30 ”Voin tehdä samoja asioita kuin ennenkin” Auto-onnettomuus oli viedä nuoren Jasmine Revon hengen. 29 Huonon palautteen kohtaamisesta Aurora Airaskorven kolumni. Siellä äänet eivät koskaan ole stressaavia kuten kaupungissa.” ALUKSI 03 Pääkirjoitus Toivoa pelon tilalle. 22 Tunteista puhuminen on myös jäbien juttu Ystävykset Nasim Selmani ja Nosh A Lody ovat ymmärtäneet, ettei ahdas miehen malli tee kenellekään hyvää. Myönteinen asenne ja läheisten tuki ovat rohkaisseet kokeilemaan uusia asioita pyörätuolista huolimatta
Mitä tehdä, jos sosiaaliset taidot ovat ruosteessa tai kohtaamiset jännittävät pitkän tauon jälkeen. Mitä tehdä, jos kohtaamiset jännittävät aiempaa enemmän. 58 Voimaa arkeen Kirjailija Maaretta Tukiainen juo aamukahvit puutarhassa vielä syksylläkin. 52 Vegemättöä maukkaimmillaan Vihis ei jää maussa kakkoseksi legendaariselle lihapiirakalle. HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Taitava keskustelija osaa myös kuunnella Hyvä dialogi syntyy läsnäolosta ja kiinnostuksesta toista ihmistä kohtaan. 48 10 22 36 40 16 Kesän kääntyessä kohti syksyä elämä alkaa lähestyä vanhaa normaalia. KANNEN KUVA: JONNA RUTANEN PUUHAA AIVOILLE 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko 30 Keihäänheitto antaa Jasmine Revolle energiaa. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. TUNNE & MIELI 4/2021 5. 36 Mielen säröt ovat osa elämää Mielenterveys vaihtelee siinä missä kehonkin terveys, sanoo mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen. 22 Jäbät & tunteet -podcastia tekevät Nosh A Lody (vas.) ja Nasim Selmani ovat tunteneet toisensa kouluajoista asti. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. ILMIÖ & TIETO 16 Takaisin ihmisten ilmoille – jännityksestä huolimatta Kun rajoitukset ja etätyösuositukset poistuvat, ihmisten tapaamiset tulevat taas osaksi arkea
Luontoyhteyteen liittyvät onnenhetket tulivat esiin valokuvissa, jotka oli otettu esimerkiksi kävellessä töihin tai katsellessa työpaikan ikkunasta avautuvaa maisemaa. MITÄ UUTTA. Hänen tuore kirjansa Onnellisuuspaineen alla kertoo siitä, miksi onnellisuudesta on tullut lähes pakko ja menestyksen mitta. Helinä Kujala Onnenhetkiä työpaikalla KU VA : SH U TT ER ST O C K 6 TUNNE & MIELI 4/2021. – Tällaiset pienetkin lataushetket ovat tärkeitä. Tutkimukseen osallistuneet kuvasivat mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön etenkin työn ja muun elämän yhdistämisen kautta. Aineisto koostuu asiantuntijatehtävissä toimivista Y-sukupolven edustajista eli vuonna 1979–1996 syntyneistä. – Muilla ihmisillä on valtavan suuri vaikutus onnellisuuteemme. Sosiaalisten suhteiden lisäksi onnenhetkiä tuottivat eniten työn sujuvuus, yhteys luontoon, työn merkityksellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Sillä voi olla merkitystä yritykselle, muille ihmisille tai koko maailmalle. Ja merkityksellisyys voi myös vahvistaa omanarvontunnetta: koska työlläni on merkitystä, minulla itsellänikin on silloin merkitystä. Moni koki tärkeäksi, että työpaikalla syntyy aitoja yhteyksiä ja että siellä tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, hän sanoo. Kun Ilona Suojanen keräsi tutkimustaan varten ihmisten ottamia valokuvia ja tarinoita työssä koetuista onnenhetkistä, hän sai useita otoksia kahvija teemukista. Moni Suojasen saamista valokuvista liittyi muiden ihmisten auttamiseen. Ne liittyivät usein kohtaamisiin työkavereiden kanssa. Myös työstä saatu kiitos tuki työn sujuvuutta, kun taas rahallisia palkkioita ei monikaan tuonut esiin. Hänestä etenkin työn sujuvuuden vaikutuksesta onnellisuuteen puhutaan aivan liian vähän. Tämä saattoi merkitä vaikka mahdollisuutta käydä laulutunnilla kesken päivän ja jatkaa töitä illalla. KOONNU T Meri Nykänen O nnellisuutta: rento rupattelu kollegan kanssa ja teetä kissamukistani. Valokuvien ja niihin liittyvien tarinoiden kautta tutkija pääsi kurkistamaan työpaikkojen arkeen. – Joku oli selviytynyt haastavasta tehtävästä, ja toinen nautti flow-tilasta voidessaan syventyä työhön. Joku puhui turvasatamasta kiireisen päivän keskellä. – Oman työpanoksensa voi kokea merkitykselliseksi monella tasolla. Suojanen kutsuu näitä onnen mahdollistajiksi. Suojanen on filosofian tohtori, joka on väitöskirjassaan käsitellyt onnellisuutta työelämässä
14% suomalaisista koki koronan toisen aallon aikana psyykkistä kuormittuneisuutta. Entä haitat. TUKEA JA RAJOJA TARVITAAN. Toisille kotona työskentely on helppo järjestää, toisilla taas tilat eivät jousta ja kotona on häiriötekijöitä. Uusi paikka työlle Korona mullisti tavan tehdä työtä. Yksi konkreettinen keino on luoda säännöt siihen, kuinka usein ja kuinka nopeasti kommunikoidaan. SANASELITYS UUTISKIRJE LUKU DISSOSIAATIO TILAA UUTISKIRJE! Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Dissosiaatiosta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun tiettyyn traumaattiseen tapahtumaan ei saada yhdistettyä siihen liittyviä tunnekokemuksia asianmukaisesti. Työ paikoilla tulee miettiä, mikä on kullekin työyhteisölle, työntekijälle, työtehtäville tai ajankohdalle tarkoituksenmukaisin tapa tehdä työtä: etänä, työpaikalla vai niitä yhdistellen. Viestinnän tulee olla riittävää, muttei kuormittavaa. ”Ovatko väsymys tai surullisuus epänormaaleja. Yksin kotona puurtaminen voi myös alkaa tuntua pidemmän päälle raskaalta. Uutiskirjeestä löydät mielen rauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje ETÄTYÖN PLUSSAT JA MIINUKSET. Tiukka työtahti vaatii rajojen asettamista. Etätyö tuo vapautta ajankäyttöön ja vähentää työmatkoihin kuluvaa aikaa sekä rahaa. Lähde: THL:n FinSote-tutkimus Vaikeus yhdistää minän eri puolia, kuten tunteita, ajatuksia ja muistoja normaalilla tavalla yhteen. Se tuo syksyyn uusia tilanteita ja pohdittavia asioita. Kotona työskentely voi vähentää sitoutumista ja huonontaa työilmapiiriä, kun tapaamiset jäävät asiallisiksi verkkopalavereiksi. Etätyön aikana jaksaminen on heikentynyt, samalla kun työmäärä ja työhön liittyvät keskeytykset ja häiriötekijät ovat lisääntyneet. Tilaa ilmainen uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Hybridityöllä tarkoitetaan sitä, että töitä tehdään joustavasti sekä toimitiloissa että kotona. Muuten tarvitsee diagnoosin.” Kulttuurihistorian tutkija Annastiina Mäkilä Helsingin Sanomissa Lähteet: Terveystalo, Työterveyslaitos UUTUUTENA HYBRIDITYÖ. Uuden ideointi heikkenee ilman kasvokkain kohtaamisia.. Normaalia on nykyään vain se, että on koko ajan täysissä voimissa, iloinen ja tehokas.
Olen vanha ihminen.” Rohkeasti omaan rytmiin KIRJAT KOONNU T Meri Nykänen Eveliina Talvitie: Vanha nainen tanssii (Into 2021) 02 01 03 ”Uskon, että elämä muuttuu pienemmäksi, kun vanhenee, mutta se on kiinnostavaa aikaa kuitenkin. Psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja, kahdeksankymppinen Pirkko Lahti, pohtii esimerkiksi sitä, miksi vanhoja ihmisiä käsitellään kulttuurissamme yhtenä nippuna. Hän on itse kirjaa kirjoittaessaan täyttänyt juuri viisikymmentä ja haluaa kohdata ikäkysymyksen avoimesti. Siksi heidät pitäisi kohdata yksilöinä, jokainen omana persoonanaan. Heidän joukossaan ovat muun muassa Anu Sinisalo, Seela Sella, Pirkko Arstila ja Laila Snellman. Ydinkysymys onkin, miksi sanapariin liittyy niin paljon kielteisiä ajatuksia tässä ajassa ja kulttuurissa. Toimittaja ja kirjailija Eveliina Talvitie pohtii näitä kysymyksiä kirjassaan Vanha nainen tanssii. Talvitie kirjoittaa sekä omia pohdintojaan että haastattelee kiinnostavia naisia. Miksei nainen voisi myöntää olevansa vanha. Olen vapautunut ja oppinut hyväksymään ulkopuolisuuden tunteen. Upea Seela Sella kiteyttää kirjan lopussa oman vastauksensa siihen, mikä hän on: ”Mä en ole mikään seniori enkä mikään hörönlörö. M iten elää itsensä näköistä elämää, vaikka ikää tulee. Vanha nainen – kuka nyt sellainen haluaisi olla. Vanhana ihmiset ovat nimenomaan kasvaneet omanlaisikseen ja ovat siis keskenään hyvin erilaisia. Ja se huomio, mitä sai nuorempana huomattavasti nätimpänä, oli myös aika paljon sellaista, mitä ei missään määrin kaivannut.” Leena Pasanen ”Kun menettää läheisiään, elämän rajallisuus paljastuu vielä raadollisemmin. Kohtaamiset ovat vuoropuhelua, jossa myös kirjoittaja on näkyvissä. Sen sijaan hänen oletetaan pitävän kaikin keinoin kiinni nuoruudestaan. Hän päättää alkaa suoraan vanhaksi naiseksi, ohittamalla ”keskikeski-iän” ja ”myöhäiskeski-iän”. Ainakaan sanaa vanha ei pitäisi missään nimessä käyttää eikä varsinkaan yhdistää sitä sanaan nainen. Ei ole mitään sisäpuolta, ei ole keskustaa, missä pitäisi olla.” Raisa Rauhamaa ”Minua nähdään vähemmän mutta kuullaan samalla lailla. Talvitie haluaa ottaa käsitteen haltuun ja julistautua ylpeästi vanhaksi naiseksi sen sijaan, että yrittäisi kaikin keinoin taistella vanhenemista vastaan. Miten hyväksyä se, ettei ole enää nuori – tai siis että on vanha. Silloin joutuu kohtaamaan oman kuolemanpelkonsa, päättämään mihin uskoo, elääkö siinä pelossa vai ei. Minä olen päättänyt, että en pelkää.” Laila Snellman Kolme sitaattia kirjasta 8 TUNNE & MIELI 4/2021. Kohtaamiset elämänkokemusta keränneiden naisten kanssa ovat hauskoja ja rohkaisevia
Liisa Lauerma: Suvun jäljillä – Löydä oma tarinasi (Kirjapaja 2021) ROHKEASTI RAKKAUDESTA. Ruotsalainen Alex Schulman kirjoittaa niin, että se tuntuu lukijassa jossain syvällä. Schulman kuvaa tätä kouraisevasti ja yksityiskohtaisesti lapsen näkökulmasta. Koskettavia kirjoja nämäkin. SUVUN TARINA. Aikuisilla oli omat murheensa ja oikkunsa, lapsia ei oikein jaksanut. Olikin jo elämäkerran aika! Anna-Liisa Haavikko: Kaari (Siltala 2021) Luurit korville ja kävelylle Koskettavasti lapsen näkökulmasta Oletko jo tutustunut äänikirjoihin. Jani Toivola: Rakkaudesta (Kosmos 2021) USKOMATON KAARI. Millaista on elämä, kun ei mahdu valmiiksi annettuun miehen muottiin. Alex Sculmanilta on suomennettu kaksi muutakin teosta: omaelämäkerralliset Unohda minut ja Polta nämä kirjeet. Äänikirjaa voi kuunnella silloin, kun kirjan piteleminen käsissä ei onnistu. Kaari Utriota ei voi kuin ihailla: hän on kirjoittanut yli viisikymmentä romaania ja tietokirjaa, osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ajanut aktiivisesti naisten asiaa. Pojat jätettiin ajatuksineen ja tunteineen yksin, vaikka heille tapahtui hurjiakin onnettomuuksia. Paljon on myös kiinni lukijasta. Kirja auttaa ja antaa neuvoja tälle matkalle. Veljeksiä kohdeltiin myös epäreilusti ja toisiinsa verraten, mikä on luonut etäisyyttä heidän välilleen. Kaikkien äänet eivät vain miellytä, ja jotkut miellyttävät niin paljon, että kirjoja alkaa etsiä suosikkilukijan mukaan. Kirjoittaja kertoo, miten hän on löytänyt oman paikkansa häpeän sekä pelon jälkeen. Muistot lapsuuden kesistä eivät ole niin hyviä, ja niiden seuraukset näkyvät veljeksissä yhä. Se toimii myös iltasatuna tai yöllä valvojalle seurana. Lue myös! Alex Schulman: Eloonjääneet (Nemo 2021) ”Kerran kauan sitten veljekset oli riuhtaistu pois tästä paikasta, mutta nyt heidän on ollut pakko palata tänne, missä ei ole mitään yksittäisiä tapahtumia eikä mikään ole yhteydestä irrallaan.” KU VA : SH U TT ER ST O CK TUNNE & MIELI 4/2021 9. Uudelleen koettu lapsuus tuo tunteet pintaan, mutta lisää myös veljesten ymmärrystä toisiaan kohtaan. Romaanissa vuorottelevat hienosti lapsuusmuistot ja aikuisten mökkireissu. Äänikirjasovelluksen voi ladata omalle puhelimelle, ja monia palveluja saa testata 30 päivää maksutta. Yksi tykkää kuunnella samalla, kun käy kävelyllä, toinen vaikka tylsiä kotihommia tehdessä. Uusimmassa romaanissaan Eloonjääneet kuvataan kolmen veljeksen reissua vanhalle mökille, jonne he lähtevät levittämään äitinsä tuhkat. Lapset saivat pärjätä mökillä itsekseen, poissa häiritsemästä vanhempiaan ja heidän juomistaan. Oletko kiinnostunut tutkimaan sukusi historiaa ja omaa paikkaasi sukupolvien ketjussa. Kukaan veljeksistä ei ole käynyt paikassa 20 vuoteen, ja tutut maisemat herättävät muistoja. Myös Yle Areenasta löytyy maksuttomia äänikirjoja kaikkien kuunneltavaksi
Ehjäksi tulemiseen hän ei usko, mutta luonnossa liikkuminen, alkoholittomuus ja rauhan vaaliminen tekevät elämästä siedettävämpää. ”Haluan seistä vihdoin omilla jaloillani” KANSSAKULKIJA Yona Laulaja Yona on muokannut arkeaan niin, että pärjää paremmin epävakaan persoonallisuushäiriönsä kanssa. / TEKSTI Laura Pörsti KU VAT Jonna Rutanen 10 TUNNE & MIELI 4/2021
TUNNE & MIELI 4/2021 11. Yona vietti kesällä aikaa Hailuodossa hiljaisuuden keskellä, missä hänet myös kuvattiin. Ne ovat hänen lempipuuhiaan. Hän kertoo tehneensä pitkillä rannoilla kärrynpyöriä ja kulkeneensa yksin metsässä
Pääni sisällä on tarpeeksi melua muutenkin. Kun papereihin unohtunut epävakauden diagnoosi vahvistettiin, hoitokin lähti parempaan suuntaan. – Hain jälleen kerran apua pahaan olooni. Hänellä persoonallisuushäiriö diagnosoitiin jo 22-vuotiaana pahan masennuskauden seurauksena. Niitä ei helpottanut julkisuus, jonka valokeilaan Yona astui 25-vuotiaana ensilevyllään Pilvet liikkuu, minä en (2010). Vastaavan kaltaisia tilanteita Yonan elämä on ollut täynnä. Silloin sairaanhoitaja sanoi, että eihän tästä mitään tule, että ramppaat täällä koko ajan. Metsäisessä lähiössä oli hiljaista ja rauhallista ja elämässä jotakin sellaista, mitä hän nytkin kaipaa. Tälle hoitajalle hän on ikuisesti kiitollinen. Sitä laulaja-lauluntekijä Yona, 37, on miettinyt parin viime vuoden aikana. Mieliala vaihtelee rajusti ja nopeasti nollasta sataan. Hetken on sairaan hauskaa mutta pidemmän päälle raskasta, Yona kuvaa. Viime maaliskuussa, viimeisimmän levynsä Uni johon herään ilmestyttyä, Yona kertoi julkisuudessa epävakaasta persoonallisuushäiriöstään. Diagnoosin vahvistuminen kolmekymppisenä oli Yonalle tärkeä asia, sillä se selitti hänen voimakkaita ”Tämä on kuin pulkkamäki, joka ei lopu koskaan. En pelkää ötököitä enkä kenkien kastumista, Yona sanoo. – Epävakautta tunnetaan vielä huonosti, joten koin tarpeelliseksi puhua siitä. Hän halusi juurta jaksain selvittää, mistä tilanteessani on kysymys, ja tilasi kaikki paperini, Yona kertoo. Katson pääskyi vasten sinee Lapsuudestaan Oulun Kuivasjärvellä Yona muistaa onnen. Silloin voi olla jo myöhäistä. Silloin se kuitenkin hautautui papereihin. – Olen identiteetiltäni maalaistyttö, vähän sellainen Ronja Ryövärintytär. Kappale kertoo siitä sisäisestä kokemuksesta, jonka laulaja liittää epävakaaseen persoonallisuushäiriöönsä. Yona on ajanut vastikään ajokortin, ostanut auton ja ajellut ahkerasti ympäri Suomea. Se tuntui sopivan juuri siihen hetkeen: unelmien levy Tapiola Sinfoniettan kanssa oli syntynyt keskellä hyvin vaikeaa aikaa. Miten voisin mahdollisimman hyvin. Yona luki niistä olevansa epävakaa mutta ajatteli vain, että niinhän kaikki ovat. Hän viihtyy tien päällä ja haaveilee pakettiautosta, jossa voisi nukkua ja johon mahtuisivat kaikki hänen tavaransa. Hän reagoi tilanteisiin suoraan, nopeasti ja joskus hyökkäävästi – ja katuu sanojaan seuraavassa hetkessä. Moni kuvauksestani itsensä tunnistanut kirjoitti haastattelujeni seurauksena minulle ja kertoi luulleensa pitkään, että on vain paha ihminen, Yona, siviilinimeltään Johanna Rasmus, sanoo. Hän kuvaa koko aikuiselämänsä olleen lähinnä kaaosta. Haastattelua Yona antaa Oulun edustalta Hailuodosta. Sen jälkeen hänen toistuvia psyykkisiä oireitaan hoidettiin lähinnä masennuksena. Maalaistyttöyden rinnalla kulkee nomadius. Epävakaus puhkesi Yonan arvion mukaan vasta teini-iässä. Nyt mukana matkaavat kynttilä ja oma viltti, jotka riittävät kotoisan tunnelman luomiseen. Viimeinen niitti oli, kun bändin rumpali viitisen vuotta sitten suuttui Yonan impulsiivisuudesta ja lähti. Haluan herätä jossakin, missä ei kuulu valtateiden ääniä. – Olen asunut suurimman osan elämästäni Helsingissä, mutta nyt tuntuu, ettei se enää inspiroi minua. Hetken on sairaan hauskaa mutta pidemmän päälle raskasta.” 12 TUNNE & MIELI 4/2021. Kesken niin kuin puolikuu ”Sanoja on paljon, silti liian vähän, täysin sulle kuvailemaan tätä. – Tämä on kuin pulkkamäki, joka ei lopu koskaan. Ajatus ei ole vieras hänellekään. M iten elämä voisi olla tasaisempaa. Joku väritti mut tuhansin sävyin piirtää unohti vaan ääriviivat”, laulaa Yona kappaleessaan Kesken, joka ilmestyi vuonna 2018 albumilla 7. Laulaja vuorotellen syytti ja sääli itseään eikä meinannut surultaan päästä ylös sängystä. Sen, kun hän istui puun oksalla kuvittelemassa omiaan. Terveyskirjastossa epävakaan tunneherkkyyttä kuvaillaan kuin palovammapotilaan vereslihalla olona: kaikki tuntuu sietämättömän voimakkaana, kun suojaavaa tunneihoa ei ole. Hän teki levyjä lähes vuosittain, saavutti vakaan fanijoukon ja keikkaili ahkerasti mutta itki päiväkausia, jos levy arvioitiin lehdessä huonoksi tai joku tuntui sanovan jotakin rumasti
Yona käyttäisi ominaisuudestaan mieluummin sen vanhaa nimeä rajatilapersoonallisuus, koska kokee olevansa koko ajan rajoilla ja äärissä, täydessä surussa tai voimakkaassa rakkaudessa. Ne sano niiden mielestä mä pärjään Puolitoista vuotta sitten korona valtasi Suomen ja Yonan yhdeksän vuotta kestänyt avioliitto päättyi. Ei ole sattumaa, että näihin aikoihin syntyneen levyn nimi on Uni johon herään. Lääkärit pohtivat asiaa ja tulivat . Se on vain yksi osa minua. Ne eivät hellittäneet. En kuitenkaan halua piiloutua diagnoosin taakse. Joskus vanhemmat toivat oven taakse ruokaa, joskus joku ystävä kävi, mutta päivät olivat sumuisia. Se on asia, jonka kanssa julkista työtä tekevä ihminen joutuu alati kamppailemaan. Julkisuus ei koskaan anna kenestäkään oikeaa kuvaa, Yona muistuttaa. Uuden levyn kappaleessa Kultavehka Yona laulaa: ”Mä viilsin tänään ranteet auki, se ei ees sattunu, mut vietiin ambulanssilla sairaalaan, mut ei ne ineen ottanu.” Säkeet perustuvat tositapahtumiin, vaikka oikeasti Yona ei viiltänyt ranteitaan. Ehkä kaikki ei johtunutkaan siitä, että hän oli jotenkin paha ihminen! Syyn ymmärtäminen auttoi myös ottamaan etäisyyttä omiin tunteisiin. Laulaja syöksyi jonnekin todella syvälle. reaktioitaan. – Minulle oli tärkeää kertoa heti diagnoosistani työtovereille ja ystäville. Pahimmassa tilanteessa hän soitti itselleen ambulanssin. Sillä tavalla voin saada heiltä paremmin apua sellaisissa sosiaalisissa tilanteissa, jotka minulle ovat vaikeita. Minulla oli todella paljon epävakauteen liittyviä dissosiaatioita: tunsin käveleväni unessa ja mietin, olenko edes olemassa. Itsetuhoisia ajatuksia hänellä kuitenkin oli – eikä häntä otettu sisään sairaalaan. Toisen kerran sen tekivät ystävät. TUNNE & MIELI 4/2021 13. – Joka yö toivoin, että en enää herää. Yona nukkui unilääkkeiden voimin aina kun voi, jotta synkät ajatukset hetkeksi hellittäisivät. Ystävien ja vanhempien tapaamista piti koronan vuoksi välttää, joten Yona jäi todella konkreettisesti yksin
Hän on lopettanut alkoholinkäytön lähes kokonaan. Yona on vähentänyt ympäriltään kuormittavia asioita ja antaa esimerkiksi haastatteluja aiempaa vähemmän. Väliotsikot ovat lainauksia Yonan kappaleista. palkkiot oikeudenmukaisesti, minimoi minun stressiäni, hän toteaa. Lääkäri teki Yonan mielestä oikean ratkaisun, kun ei ottanut häntä osastolle. Pieni kävely, punnerrukset tai venytykset ovat hänelle elinehto. Ne ovat rakkauden tekoja. tilanteille myös tulevaisuudessa, vaikka häiriö usein helpottaakin iän karttuessa. Siellä äänet eivät koskaan ole stressaavia kuten kaupungissa. Jos sitä varten pitää muuttaa elämä toisenlaiseksi, olkoon niin. Osana toipumistaan Yona päätti, että näin syvää syvyyttä hän ei halua nähdä enää koskaan. Kiitollisuuden harjoittaminen Ehkä seurauksena helluntailaisesta lapsuudestani kiitän paljon. Toiseksi hän haluaa ympärilleen selvät säännöt. Näin huollan mieltäni Luonnossa oleskelu Luonnon tapahtumien seuraaminen rauhoittaa minua. Itseni helliminen Teen joka päivä itselleni jotakin hyvää: kasvohoidon, kehonhuoltoharjoituksen, punnerruksia tai saunomista. Liikkumisesta on tullut tärkeä osa jokaista päivää. Lopputulos oli, että tietyistä asioista elämässä oli luovuttava. Tärkeintä on kuitenkin se, että Yona – Johanna – haluaa seistä omilla jaloillaan, ottaa vastuun itsestään ja kuunnella arjessa vointiaan entistä paremmin. Se vaatii, että teen valintoja oman mielenterveyteni puolesta. – Tavoitteeni on tehdä pitkä ura ja oppia musiikista lisää. . Se aloitti toipumisen, joka jatkuu yhä. Nyt hänen oli ensimmäistä kertaa otettava vastuu itsestään. – Aiemmin ajattelin, että alkoholi lisää rohkeuttani, mutta oikeasti se auttoi vain peittämään pelkoni. Hän haluaa elää. Ehkä elämä kantaa, ehkä se kantaa kuitenkin Yona oli tottunut siihen, että joku aina hoivaa ja silittää pahan olon pois. Yksi niistä oli alkoholi, jonka Yona totesi olevan mieltä keikuttava myrkky. 14 TUNNE & MIELI 4/2021. Selvää oli, että epävakaa persoonallisuushäiriö altistaisi riskiYona käyttäisi ominaisuudestaan mieluummin sen vanhaa nimeä rajatilapersoonallisuus, koska kokee olevansa koko ajan rajoilla ja äärissä, täydessä surussa tai voimakkaassa rakkaudessa. Sanon joka päivä, että olen kiitollinen voidessani olla täällä, ja pyrin kiittämään myös ystäviäni. Yona on nimittäin huomannut, että kaikista kuluttavinta on se, että kuvittelee toisen ajattelevan itsestä jotakin. Esimerkiksi bändikavereiden kanssa asiat pitää sopia suoraan ja läpinäkyvästi, vaikka se joskus olisi vaikeaa. – Se, että voimme puhua avoimesti vaikka siitä, jakautuvatko keikkasitten sanomaan itkuiselle Johannalle: ”Me uskomme, että sinä pärjäät kotona.” Ne olivat kamalat, rohkeat ja tärkeät sanat
Tavarat muuttavat syksyllä Helsingistä Jyväskylään. y Asuu tien päällä, milloin missäkin. y Julkaissut kahdeksan sooloalbumia. Yona eli Johanna Rasmus y 37-vuotias y Syntynyt Itävallassa y Laulaja-lauluntekijä vuodesta 2010, jolloin voitti myös tulokas-Emman. Tapiola Sinfoniettan kanssa tehty levy Uni johon herään ilmestyi tänä vuonna. TUNNE & MIELI 4/2021 15. KUKA. Yona käyttää laulujensa sanoja siihen, että voi kertoa itselleen oman tarinansa uudelleen – ei uhrin näkökulmasta, vaan selviytyjän
16 TUNNE & MIELI 4/2021
Ystävien kanssa voi sopia treffejä kuntosalille, uimahalliin, teatteriin, konserttiin ja ravintolaan. Ihmisiä saa kutsua kylään huolehtimatta tartuntavaarasta. Miten vapauttavaa! Seuraelämän vilkastuminen tuo monelle kaivattua vaihtelua yksitoikkoiseen ja yksinäiseen arkeen. – Ihminen on sosiaalinen olento, ja sosiaalisten kontaktien paluu on hyvinvoinnillemme TUNNE & MIELI 4/2021 17. Ainakaan ei kannata jäädä kotiin. Mitä tehdä, jos sosiaaliset taidot ovat ruosteessa tai kohtaamiset jännittävät aiempaa enemmän. Kun rajoitukset ja etätyösuositukset poistuvat, ihmisten tapaamiset tulevat taas osaksi arkea. / TEKSTI Anna-Kaisa Pitkänen KU VI TUS Maria Vilja JÄNNITYKSESTÄ HUOLIMATTA Takaisin ihmisten ilmoille K oronarajoitusten jäädessä taakse sosiaalinen elämä alkaa lähestyä vanhaa normaalia. Työkavereita näkee muutenkin kuin tietokoneen ruudulta, ja työpaikalla pääsee vihdoin kahvihuoneeseen vaihtamaan kuulumisia
– Taidot näkyvät aiempaa laadukkaampina ihmissuhteina ja parempana psyykkisenä hyvinvointina. Kujanpää on kirjoittanut tietokirjoja muun muassa sosiaalisista taidoista sekä tunnetaidoista ja työskentelee psykoterapeuttina näiden ilmiöiden parissa. Yksinkertaisimmillaan sosiaaliset taidot tarkoittavat sitä, että osaamme tervehtiä ja kysyä toisen kuulumisia sekä osallistua keskusteluun. Niihin kuuluu myös kyky asioida erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä, esimerkiksi käydä ostoksilla tai elokuvissa. Se voi näkyä samankaltaisena ylivireytenä kehossa ja mielessä kuin mikä tahansa muukin kuormitus. tärkeää ja odotettua. Temperamentti ei sinänsä liity ihmisen sosiaaliseen taitavuuteen, vaan vetäytyvämpikin voi olla sosiaalisesti taitava. Koronarajoitusten aikana psyykkistä hyvinvointia heikensivät eniten yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytyneisyyden tunteet, sanoo kouluttajapsykoterapeutti ja psykologi Sari Kujanpää. Ne auttavat myös reagoimaan toisen ihmisen tunteisiin ja käyttäytymiseen ymmärrettävästi ja tuloksekkaasti. Treenaamme niitä päivittäin pikkuvauvasta lähtien. Temperamentti näkyy myös siinä, miten nopeasti lähdemme mukaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja miten herkästi havaitsemme ja tulkitsemme sosiaalisia tilanteita ja toisten ihmisten tunteita. – Olo voi olla kuin pitkän tauon jälkeen polkupyörän satulaan noustessa. Runsaan vuoden mittainen eristys voi tuntua aluksi jäykkyytenä ja jännityksenä suuremmissa sosiaalisissa ympyröissä. – Tauon jälkeen sosiaalisille tilanteille täytyy aluksi ehkä tietoisesti varata aikaa ja antaa itselleen mahdollisuus olla aluksi vähän jännittynyt tai tavallista epäluontevampi. Halu ja kyky harjoitella sosiaalisia taitoja ovat ihmiseen sisäänrakennettuja. Jokainen voi oppia sosiaalisia taitoja läpi elämän, ja niitä voidaan myös tietoisesti opettaa vaikkapa kouluissa tai psykoterapeuttisessa työskentelyssä. Taitojen harjoittelusta hyötyvät kaikki – ja aivan erityisesti ihmiset, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä tai sosiaalista ahdistusta. Aikuisella tavanomaiset arkiset sosiaaliset taidot ovat hyvinkin automaattisia ja tulevat useimmiten luontevasti esiin ilman erityistä harjoittelua. Taitoja voi treenata Sosiaaliset taidot ovat kuin karttamerkkejä, joiden avulla tiedämme, millainen käytös eri tilanteissa toimii ja johtaa haluamaamme päämäärään. Nämä kaikki vaativat omia taitojaan. 18 TUNNE & MIELI 4/2021. Meidän ei tarvitse miettiä, miten naapurille sanotaan moi tai mitä kuuluu. Biologinen temperamentti taas vaikuttaa siihen, miten paljon ja kuinka monipuolista sosiaalista vuorovaikutusta tarvitsemme voidaksemme hyvin. Jos mukaviin ja odotettuihin tapahtumiin ja kaveritapaamisiin rynnistää kertarysäyksellä, voi seurauksena olla sosiaalisen ylikuormittumisen tunne. Niitä ovat vaikkapa kyky ottaa vastaan ja antaa kriittistä palautetta tai sovitella konflikteja, Kujanpää mainitsee. – Perheen antama malli vaikuttaa kuitenkin paljon siihen, miten temperamentti ilmenee ja millaisiksi sosiaaliset taidot lopulta kehittyvät. Haparointia tauon jälkeen Entä jos sosiaalisten kontaktien paluu herättää muitakin kuin riemun tunteita. – Sosiaalisten taitojen yläportailla on asioita, joissa tuskin kukaan kokee olevansa erittäin hyvä. Osalle ihmisistä riittää muutaman läheisen ihmisen kanssa seurustelu, toinen kaipaa enemmän ihmisiä ympärilleen. Ensimmäinen lenkki on haparoiva ja lihakset ehkä kipeytyvät, mutta pian pyöräily alkaa taas sujua kuten ennenkin, Kujanpää vertaa. Taitoja edellyttävät myös omien ja toisen ihmisen tunteiden huomaaminen ja niihin reagointi. – Tätä ehkäisee onneksi korona-rajoitusten asteittainen purkaminen, joka ikään kuin varmistaa, että pääsemme omassa tahdissa ja vähitellen normaaliin sosiaaliseen rytmiin, Kujanpää pohtii
Ensimmäinen lenkki on haparoiva ja lihakset ehkä kipeytyvät, mutta pian pyöräily alkaa taas sujua kuten ennenkin.” TUNNE & MIELI 4/2021 19. Kielteinen kehä syvenee, ja vuorovaikutustilanteet alkavat tuottaa ahdistuneisuutta. Useimmiten käy niin, että kun jännittävään tilanteeseen on kuitenkin mentävä, pieni pakko tuottaa myönteisen lopputuloksen. On ihan tavallista jännittää vaikkapa esiintymistä isomman yleisön edessä, työhaastattelua tai vaikkapa sellaisiin tilaisuuksiin menemistä, joissa on paljon tuntemattomia ihmisiä, Sari Kujanpää sanoo. Jännitystä vai ahdistusta. – Jännittäjä saa hetkellisesti helpotuksen välttämällä ikävän jännityksen tunteeen, eikä synny palkitsevaa kokemusta siitä, että pärjäsikin vaativassa tilanteessa ihan hyvin. Kädet saattavat täristä, vatsassa on perhosia. Samalla syntyy palkitsevia kokemuksia siitä, että pärjäsi ihan hyvin jännittämisestä huolimatta. ”Olo voi olla kuin pitkän tauon jälkeen polkupyörän satulaan noustessa. Kukaan ei sanonutkaan mitään ikävää, eikä syntynyt noloja tilanteita. On tavallista vältellä hankalia tilanteita toisinaan. Sosiaalista ahdistuneisuutta voidaan hoitaa tehokkaasti esimerkiksi psykoterapian keinoin, mutta osa jännittäjistä voi hyötyä merkittävästi jo muutamista käynneistä asiantuntijan luona. Ajatuksissa pyörii uhkakuvia siitä, että ei osaakaan sanoa kenellekään mitään kiinnostavaa tai että tekee jotain noloa ja typerää. – Jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa on lähes jokaiselle tuttua. Vähitellen kohtaamisten karttaminen alkaa haitata ja rajoittaa välttämätöntä sosiaalista elämää, kuten työssäkäyntiä, koulua, opiskelua, kavereiden tapaamisia tai asiointeja kaupassa ja virastoissa. Apua tällaiseen ahdistuneisuuteen voi aluksi hakea esimerkiksi omasta terveyskeskuksesta, koulutai opiskelijaterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta, josta ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Kun elämänpiiri kapeutuu pitkäaikaisesti ja merkittävästi, sosiaaliset taidot ja itseluottamus alkavat ruostua. Esimerkiksi läikyttää kahvia silloin, kun pitäisi kertoa itsestään tai kysyä toiselta kuulumisia. – Jännittäjä huomaa, että yliarvioi tilanteen uhkaavuuden ja pelätyn mokaamisen kielteiset seuraukset. – Sosiaalisesta ahdistuneisuudesta kärsii noin prosentti suomalaisista aikuisista, mikä on vähemmän Hermoilua ennen juhlia Pitkästä aikaa juhliin! Sydän ehkä tykyttelee paitsi ilosta myös pienestä jännityksestä. Pienellä osalla ihmisistä välttely jää kuitenkin päälle. Joskus käy kuitenkin niin, että jännittävään tilanteeseen jättää menemättä kerran, toisen ja kolmannenkin. Useimmiten elämä sosiaalisen jännityksen kanssa sujuu varsin luontevasti eikä jännitys estä osallistumasta uusiin ja vaativiin tilanteisiin. Syntyy kielteinen välttämisen kehä, Kujanpää sanoo
Jos vanhemmat välittävät mielikuvaa siitä, että toiset ihmiset ja ympäröivä maailma ovat uhkaavia ja välteteltäviä, nuorikin alkaa helposti sisäistää tällaista ajattelutapaa. Kuka tahansa aikuinen voi myös tietoisesti harjoitella nuorten kanssa arkisia kanssakäymisen taitoja, vaikkapa kuulumisten kysymistä ja keskustelua. Nuoruus on kaikille tärkeä vaihe itsenäisen sosiaalisen elämän taitojen opettelussa. ”Sosiaalisesta ahdistuneisuudesta kärsii noin prosentti suomalaisista aikuisista, mikä on vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Ne auttavat myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun on pidettävä omia puoliaan, ottaa vastaan kritiikkiä tai ratkoa ihmissuhteiden solmuja. Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi. – Nuoret tarvitsevat taitojen harjoittelussa enemmän aikuisen tukea ja rohkaisua. . Koronapandemian hellittäessä aikuinen voikin lempeästi tuupata nuorta sosiaalisiin tilanteisiin, jos huomaa tämän jäävän herkästi kotiin. Treenamiseen riittää hyvin, että osallistuu mahdollisimman monenlaisiin tilanteisiin ja sietää harjoittelun tuottamaa pientä epämukavuuden tunnetta. Jännittäjät voisivat Kujanpään mukaan hyötyä taitojen treenaamisesta, sillä se lisää kyvykkyyden tunnetta vuorovaikutustilanteissa. – Toki älylaitteetkin tarjoavat mahdollisuuksia hyödylliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen, hän toteaa. Sosiaaliseen jännittämiseen ja ahdistuneisuuteen vaikuttaa paljon kasvuympäristön ja kodin malli. kuin monissa muissa Euroopan maissa. Sitä voivat antaa esimerkiksi sosiaalisten taitojen harjoitteluun ja jännittämiseen keskittyvät ryhmät. Vuoden tauko harjoittelussa on nuorelle pitkä aika, vaikka se aikuiselle on ohikiitävä hetki. Sosiaaliset taidot ovat pääomaa, jonka kartuttamisesta on hyötyä kaikissa ikävaiheissa. Nuoruuteen kuuluu esimerkiksi voimakas itsekritiikki, mikä altistaa oman itsen kielteiselle arvioimiselle ja ahdistukselle sosiaalisissa tilanteissa. Nuori tarvitsee aikuisen mallia Nuorilla sosiaalinen ahdistuneisuus on tavallisempaa kuin aikuisilla. Sikäli mielikuva jäykistä suomalaisista on myytti.” 20 TUNNE & MIELI 4/2021. Sitä on tällä hetkellä monissa perheissä liian vähän, kun on opiskeltu ja tehty töitä tietokoneen ääressä ja vietetty iltoja älylaitteiden parissa. Sari Kujanpää toivoo, että koronan jälkeen kouluissa huomioitaisiin aiempaa enemmän nuorten tarve sosiaaliseen tukeen. Kännyköiden ja muiden laitteiden parissa vietetty aika ei voi Sari Kujanpään mukaan korvata todellisia sosiaalisia kontakteja. Koronan jälkeisessä maailmassa sosiaalisten taitojen vahvistamiseen aukeaa taas aiempaa enemmän tilaisuuksia. Sosiaaliset taidot ovat pääomaa Sosiaalisia taitoja opitaan kodin lisäksi myös koulussa ja vapaa-ajan harrastuksissa. On tärkeä saada rutiineja siihen, miten matkustetaan vieraaseen kaupunkiin bussilla tai käydään vaateostoksilla tai leffassa. – Koronatilanteen normalisoituessa vanhempien on hyvä kiinnittää huomiota siihen, ettei korosteta liikaa uhkia vaan rohkaistaan nuorta myönteiseen osallistumiseen. Sikäli mielikuva jäykistä suomalaisista on myytti, Kujanpää sanoo. Kun taidot ovat hallussa, on entistä helpompi luoda merkityksellisiä ihmissuhteita