Tunne & Mieli 3/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Liika auttaminen voi ylläpitää läheisen ongelmaa ” ”Autismidiagnoosi antoi luvan olla sellainen kuin olen”. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Näin saat lisää hellyyttä kesään Inspiroidu ihanista lomakirjoista Leiki ja luo oma aarrekarttasi 3 /2 2 5 Anna tilaa luovuudelle EVELINA LAULAJA-LAULUNTEKIJÄ Opi huomaamaan hyvä myös huolten keskellä VAALI ILOA! TRAUMATERAPIAN JÄLKEEN ”Parasta on ihan tavallinen arki OLETKO MAHDOLLISTAJA
TILAA HYVÄN MIELEN UUTISIA! Uutiskirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TILAA KIRJE SIVUILLAMME! tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein
Ja aloitimme uudelleen alusta. Ainakin se vaatisi vähän enemmän päättäväisyyttä ja houkuttelua. Näin jälkikäteen ajateltuna kyse oli leikistä ja luovuudesta, vaikkemme sitä silloin mitenkään sanoittaneet. Luovuus ja omat ajatukset jäävät helposti muiden äänten alle. PÄÄKIRJOITUS MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi Y htenä kesänä kauan sitten vietimme äitini ja siskoni kanssa tuntikaupalla aikaa aikakauslehtien, saksien ja kartonkiarkkien keskellä. Kollaaseja syntyi lopulta aikamoinen kokoelma erilaisin teemoin, ja osa saattaa edelleen pölyyntyä jossain mökin uumenissa. Siinä eivät arkiset murheet paljon painaneet, kun vanhasta muotilehdestä löytyi kiinnostava asukokonaisuus. Kesän luovat hetket Meri Parasta juuri nyt Luovuuteen ja aarrekartan askarteluun ei ole syytä suhtautua liian vakavasti. Vieläkö päätyisimme saman pöydän ääreen askartelemaan, kun jokaisella on oma viihdekeskus eli kännykkä jatkuvasti mukana. Nyt kun äitiä ei enää ole ja elämässä on kiirettä sekä kaikenlaisia velvollisuuksia, nuo yhdessä vietetyt hetket tuntuvat ihanilta muistoilta. En enää muista, mistä idea lähti, mutta hauskaa oli! Tärkeintä ei ollut lopputulos vaan itse tekeminen ja yhdessä vietetty aika. Niihin kuului höpöttelyä, naurua ja toisen kannustamista villeihin kuvavalintoihin. Kävelylenkillä kuuntelen mielelläni äänikirjaa ja autoa ajaessa podcastia. Touhu olisi varmasti näyttänyt ulkopuolisen silmin aivan älyttömältä – eikä siitä ollutkaan mitään mitattavissa olevaa hyötyä kenellekään. KU VA : SH U TT ER ST O C K 3 TUNNE & MIELI 3/2025. Huomaan, että olen alkanut täyttää tyhjää tilaa äänellä. Lue lisää sivulta 16 alkaen. Vaikkei oma juttu olisikaan lehtipinon ja liimapuikon kanssa puuhaaminen, se voi olla jotain muuta. Liimasimme kuvat isoille kartongeille ja lopuksi esittelimme teoksemme toisillemme. Tänä kesänä aion harjoitella taas hiljaisuudessa olemista. Inspiroivia kesähetkiä kaikille! . Mitähän turhaa ja hauskaa tänä kesänä keksisi. Istuimme mökkipöydän ääressä jonkinlaisen vimman keskellä ja saksimme lehdistä omasta mielestämme kiehtovia kuvia. En aio luopua tavastani kokonaan, mutta haluan palauttaa elämääni myös hiljaisia hetkiä. Ruokaa laittaessa on hyvää aikaa perehtyä päivän uutisiin
Diagnoosit saivat minut ymmärtämään, etten olekaan epänormaali.” L AU L A JAL AU LU NTE K I JÄ E VE LI N A 10 TÄSSÄ NUMEROSSA OSA YHTEISÖÄ. Keväällä omilleen muuttanut Paula Hautaniemi sai muutama vuosi sitten diagnoosin autismikirjon häiriöstä, mikä oli helpotus myös äidille. ”Koin aiemmin paljon ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunteita. Pitkän traumaterapian jälkeen parasta on tavallinen arki. Evelina ajattelee kuuluvansa isoon universaaliin yhteisöön kaikkien neuroepätyypillisten ihmisten kanssa. 22 34 Palaset paikoilleen. Sini Kirvesmäki koki lapsuudessaan ja nuoruudessaan sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Kohti itsenäistä arkea. 4 TUNNE & MIELI 3/2025
28 Oletko sinä mahdollistaja. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 33 Kiitoskirje ahdistukselle Susani Mahaduran kolumni. 50 Voimaa arkeen Muusikko Samae Koskinen kokkaa ja nikkaroi kasvihuonetta. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 43 Vaali iloa myös surun keskellä Pahan olon rinnalla voi tuntea myös iloa, kun huomaa hyvät hetket ja sallii ne itselleen. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 8.8. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 6 Mitä uutta. HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. Mahdollistaja haluaa auttaa läheistään, mutta tuleekin toiminnallaan ylläpitäneeksi tämän ongelmaa, esimerkiksi päihteiden käyttöä. ILMIÖ & TIETO 16 Luovuus vie kohti uutta Luovuus on tärkeä voimavara etenkin silloin, kun haluamme tehdä muutoksia elämässämme. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 8 Kirjat Kesän parhaat tarinat KANSSAKULKIJAT 10 ”Nyt saan olla sellainen kuin olen” Laulaja ja lauluntekijä Evelinan elämä on muuttunut leikkisämmäksi sen jälkeen, kun hän sai diagnoosit neuroepätyypillisyydestään. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 34 Yksi pala kerrallaan Pitkän traumaterapian ansiosta Sini Kirvesmäki pystyy elämään tavallista työssä käyvän perheenäidin elämää. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Kesän luovat hetket. Miten valjastaa tämä voima käyttöön. Läheisyyttä lomapäiviin. 42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 3/2025. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 22 ”Kaikesta voi puhua, vaikka välillä räiskyy” Parikymppisen Paula Hautaniemen käytös sai selityksen vasta, kun hän sai diagnoosin autismikirjon häiriöstä
HELLYYTTÄ PARISUHTEESEEN ARKINEN HUOMIO, kuten aamusuukko, kainalossa köllöttely tai ohimennen hipaisu, luo turvaa ja vahvistaa parisuhdetta. Voisiko tavatessa halata useammin, vaikka se tuntuisikin aluksi vähän vieraalta. MITÄ UUTTA. Jos kosketus on jäänyt arjen kiireessä taka-alalle, sen voi palauttaa tietoisesti ja puhumalla ääneen omista toiveistaan. TARVE, JOKA EI KATOA KEVYT HIPAISU, kädenpuristus tai olalle laskettu käsi voivat olla vahvoja viestejä: olen tässä, hyväksyn sinut. Osallistuminen vaikkapa kesäteatteriin tai yhteiselle luontoretkelle voi tuoda iloa ja yhteen kuuluvuutta, joka vaikuttaa myös aivojen hyvinvointiin. Kosketusta kesään Kosketus on yksi voimakkaimmista tavoista viestiä välittämistä, turvaa ja yhteenkuuluvuutta. Tarve kosketukseen ei katoa, vaan se on osa meitä koko elämämme ajan, iästä riippumatta. 6 TUNNE & MIELI 3/2025. SUVUN TAVAT UUSIKSI KESÄLLÄ KOHDATAAN tavallista enemmän läheisiä. LÄHEISYYTTÄ ILMAN FYYSISYYTTÄ KAIKKI EIVÄT KAIPAA jatkuvaa fyysistä kontaktia, mutta jo jaettu nauru ja yhdessä tekeminen tuovat tunnetta yhteydestä. Suvun ja perheen tavat voivat muuttua, kun joku uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen kohti lempeämpää yhdessäoloa. KOONNUT MERI NYKÄNEN Tarve kosketukseen ei katoa vaan on osa meitä koko elämämme ajan. Jokainen tarvitsee kosketusta, ja kesä on hyvää aikaa palauttaa lempeä läheisyys elämään. Fyysinen kontakti rauhoittaa hermostoa, lisää oksitosiinia ja vahvistaa yhteyttä
KESÄHETKET KÄYTTÖÖN KESÄ TARJOAA luontevia hetkiä olla lähellä: piknik viltillä, yhteinen uimaretki tai saunailta. Yksi empaattinen ele voi vahvistaa tunnetta siitä, että on turvassa ja tärkeä. Kepeät hyvän mielen kirjat sopivat erityisesti kuunneltaviksi, ja niitä löytyy äänikirjapalveluista enemmän kuin yhdeksi kesäksi. Mentalisaatio vahvistaa ihmissuhteita ja auttaa rakentamaan parempaa vuorovaikutusta. Mentalisaatio 24 % Luku Sanaselitys TURVAA HOITAJAN KÄSISTÄ JOISSAKIN AMMATEISSA kosketus on arvokas työväline. Tytöille saatetaan sallia spontaani ystävien halailu helpommin kuin pojille. Lähteet: Kulttuuriantropologi Taina Kinnusen haastattelu Tunne & Mieli -lehdessä, Aivosäätiö ELI NELJÄSOSA suomalaisista asuu yksin. Lomatunnelmiin Luureissa KU VA : U N SP LA SH KOSKETUS KUULUU KAIKILLE HELLYYS LIITETÄÄN usein naiseuteen, mutta läheisyys ei ole sukupuolikysymys. Lähde: Tilastokeskus KYKY YMMÄRTÄÄ ja tulkita toisten ajatuksia, tunteita sekä motiiveja. JOS ELÄMÄ tuntuu juuri nyt raskaalta tai kaipaat muuten vain taukoa arjesta, niin kokeile, olisivatko feelgood-romaanit sinun juttusi. Aina ei tarvitse jäädä odottamaan täydellistä hetkeä. Lempeä kosketus hoitajalta tai terapeutilta voi tuoda rauhaa ja toivoa. Jokaisella on kuitenkin oikeus tulla huomioiduksi ja halatuksi – sukupuolesta riippumatta. Sydämestä asti tuleva hymy tai lämpimästi jaettu katse riittää. K U V A: S HU T TE R S TO C K KU VA : S H U T TE R S TO C K 7 TUNNE & MIELI 3/2025
Vanhojen talojen ja mukulakivikatujen keskellä oli kutkuttavaa kuvitella, millaista elämää tutussa kaupungissa vietettiin vuosisatoja aiemmin. Moni juonikuvio jää auki, mutta seikkailu ei onneksi lopu tähän romaaniin. Ulla Raskin kirjoittama upea Blanka, Itämeren tytär alkaa 1600-luvun alun Tallinnasta eli silloisesta Räävelistä. Seikkailulle historiaan KOONNUT MERI NYKÄNEN ULLA RASK: BLANKA, ITÄMEREN TYTÄR (WSOY 2025) KIRJAT K UV A: S A BR IN A BQ AIN / W SO Y Ulla Rask 8 TUNNE & MIELI 3/2025. T ekisikö mielesi lähteä tänä kesänä kunnon seikkailulle. Se kannatti. Historiallinen seikkailuromaani ei ole itselleni kovinkaan tuttu genre, mutta päätin antaa sille mahdollisuuden. Mutta mitä emme voi tietää, voimme kuvitella. Vetävän juonen lisäksi romaanissa kiinnostaa se, millaista elämää 1600-luvun nainen on viettänyt. Matka ei ole helppo, ja sen varrelle mahtuu kunnon seikkailuromaaniin kuuluvia käänteitä, kuten ryöstöjä ja rakkautta. Se onnistuu, vaikkei tiedossa olisikaan juuri nyt sen kummempia reissuja. Suurin osa romaanista keskittyy pitkään merimatkaan, jonka Blanka tekee yhdessä piikansa Margon kanssa. Romaani herättelee pohtimaan, ovatko ihmiset lopulta olleet syvimmiltä ajatuksiltaan niin kovin erilaisia tuolloin kuin nyt. Kirjailija sukeltaa taidokkaasti Blankan mieleen, vaikka tietenkään emme voi tietää, mitä kaikkea nainen on kuvitteellisella laivamatkallaan ajatellut. Päähenkilönä seikkailee hansakauppiaan tytär Blanka, joka joutuu vastoin tahtoaan ja perheensä talouden pelastaakseen naimisiin lyypekkiläisen leskimiehen kanssa. Kirja aloittaa Kylmä meri -sarjan, jonka ensimmäisissä kolmessa osassa luvataan seurata Blankan elämää. Vinkkinä: valkoinen talo löytyy Lai-kadulta, ja se on rakennettu vuonna 1413. Sen verran tarina jäi mieleen elämään, että kävin Tallinnan-lomallani katsomassa vanhassakaupungissa talon, joka on kirjailijan mukaan Blankan kotitalon malli. Mitä hän on ajatellut, ja millaisia mahdollisuuksia hänellä on ollut tehdä haluamiaan valintoja. Vetävän romaanin avulla pääsee esimerkiksi vaiherikkaalle laivamatkalle vuosisatojen päähän – ja samalla irti omista arkisista ympyröistä
Kirjailija Laura Lähteenmäki kuvaa kauniisti pariskunnan yhteistä elämää, johon mahtuu myös suurta surua. Kirjoittaja etsii vastausta siihen, miksi niin moni suomalainen nainen väsyy erilaisten vastuidensa alle. Kerronnassa on jotain samaa kuin Maria Turtschaninoffin hienossa sukutarinassa Suomaa vuodelta 2022. Yhteisen elämän aikana rakennetaan taloja, saadaan lapsia, etäännytään hetkeksi ja lähennytään taas. Lumoava lukukokemus, jonka kerronta vetää mukaansa! MIKAEL NIEMI: SILKKIIN KÄÄRITTY KIVI (LIKE 2025) LAURA LÄHTEENMÄKI: MARIAN KIRJA (WSOY 2025) Lapsenlapsille pohjoinen näyttäytyy maagisena paikkana, ja tarinaan sekoittuu fantasiaa. Joidenkin on vaikeaa löytää itsestään tarpeeksi sisukkuutta, ja toiset taas polttavat itsensä helposti loppuun. 9 TUNNE & MIELI 3/2025. Lapsenlapsille pohjoinen näyttäytyy maagisena paikkana, ja tarinaan sekoittuu fantasiaa. Vastapuolille joutuvat myös veljekset Wilhelm ja Eino Vanhakoski, joista vanhempi on perinyt kotitilan ja nuorempi menettänyt rahansa epäonnisessa tervakaupassa. Kaiken keskellä he kuitenkin pysyvät toistensa vierellä ja muistavat, miksi ovat toisensa valinneet. Miten käsitellä vaikeita tunteita ja vetää rajoja. Miten olla tasapainoisesti sisukas. Psykologi kirjoittaa siitä, kuinka perheessä vanhemmat eivät aina kasva fiksuiksi aikuisiksi. Tapahtumat sijoittuvat Ruotsin puolelle Tornionjokilaakson Pajalaan, josta kertoi myös Mikael Niemen Nuori Maria Piponius kohtaa kesällä 1800-luvun puolivälissä sattumalta piirilääkäri ja kirjailija Elias Lönnrotin. EMILIA LAHTI: SISUN ALKEMIA (TAMMI 2025) Lue myös! Sukutarina maagisesta pohjoisesta Kauniisti pitkästä suhteesta Työläisromaani vie lukijan 1930-luvulle tienrakentamiskiistoihin. UUPUNEILLE. KIRSI VÄISÄNEN valinnut juuri hänet ja onko hän tunnetun ja koulutetun miehensä arvoinen. Miten loputtomista listoista pääsee eroon. Ammattiyhdistysliike ei taivu porvarien asettamiin alhaisiin urakkahintoihin. Välillä Maria pohtii, miksi Elias on palkittu läpimurtoromaani Populäärimusiikkia Vittulajänkältä. Harvoin saa luettavaksi näin valoisaa ja lämmintä kuvausta pitkästä parisuhteesta. Rakkaus syttyy saman tien. Molemmat teokset kuvaavat paitsi sukuhistoriaa myös pohjoista luontoa. KATJA MYLLYVIITA: SAIRAS PERHE (DUODECIM 2025) * * * SISUA ELÄMÄÄN. HANNE KETTUNEN: VÄSYNEET NAISET (WSOY 2025) * * * TERVEITÄ RAJOJA. Tarina liikkuu eri aikatasoilla seuraten välillä jälkipolvien elämää 1970ja 1990-luvuilla. Vaikka elämä ei aina ole helppoa, rakkaus säilyy
KANSSAKULKIJA EVELINA Evelinalla on takana kymmenen vuotta laulaja-lauluntekijän elämää. Olen nyt tutkimusmatkalla itseeni ja opettelen, kuka oikein olen. – Diagnoosit ovat olleet käänteentekeviä asioita elämässäni. Sinä aikana hän on saanut adhdja autismidiagnoosit. 10 TUNNE & MIELI 3/2025
Nyt saan olla sellainen kuin olen Pop-laulaja ja lauluntekijä Evelinan elämä on muuttunut leikkisämmäksi sen jälkeen, kun hän sai diagnoosit neuroepätyypillisyydestään. Enää hän ei koe syyllisyyttä erilaisuudestaan. TEKSTI KAISA VIITANEN KUVAT SUSANNA KEKKONEN 11 TUNNE & MIELI 3/2025
Esiintyvän artistin arjessa on paljon vaihtuvia tilanteita ja erilaisten ihmisten kohtaamisia. – Silloin ajattelin, että menen heidän työpaikalleen enkä halunnut häiritä ketään. Siis oikein sopiva tila jokaiselle, joka rasittuu hälystä ja liian kirkkaista valoista. Sen sijaan kuvaamataidon, musiikin ja äidinkielen tunneilla keskittyminen ei ollut hankalaa. Niinpä hän usein vain huiskaisi kättään ja väitti, ettei hänellä ole nälkä. Silmiin katsominen sekoitti hänen ajatuksiaan, ja etenkin toiselle puhuessaan Evelina mieluummin käänsi katseensa sivuun. Viisivuotiaana hän halusi olla sirkustaiteilija. Lapsena ja nuorena Evelina ei ollut tietoinen neurotyypeistä. Seinät ovat viininpunaiset, sohva upottavaa samettia ja valaistuksen saa himmennettyä hämäräksi. Niin hänestä oli sanottu yläasteellakin. Vilskettä päässä Pikkutaaperona Evelina juoksi Muumimaailmassa mikrofonin luokse ennen kuin oppi puhumaan. Hän kehottaisi itseään katsomaan tapahtumaa järjestäviä ihmisiä silmiin ja tervehtimään heitä. V uosikymmen sitten turkulainen Evelina Tammenlaakso oli 20-vuotias, kun hänen ensimmäisen levynsä kappale Honey nousi Suomen soittolistan kärkeen. Opettajan kuunteleminen sujui vähän helpommin, kun hän samaan aikaan piirteli jotain vihkoon tai kirjan sivuille. Tämä uusi ajanjakso alkoi nelisen vuotta sitten, kun Evelina ensin sai adhddiagnoosin ja sen jälkeen autismidiagnoosin. Mieluiten Evelina olisi syönyt ranskalaisia ja nugetteja, mutta hän pelkäsi muiden pitävän niitä lapsellisina. Ajatus tuntemattoman annoksen tilaamisesta oli hänelle silkka mahdottomuus. Nuotteja Evelina ei koskaan ole oppinut lukemaan, mutta hän on elättänyt itsensä musiikintekijänä ja laulajana jo kymmenen vuotta. Nuori artisti alkoi tavata musiikkialan ihmisiä, matkustaa erilaisissa kokoonpanoissa, pysähdellä huoltoasemilla ja yöpyä uusissa kaupungeissa. ”Diagnoosit saivat minut ymmärtämään, etten olekaan epänormaali. – Koin aiemmin paljon ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunteita. Hän on koko ikänsä ollut tarkka syömisistään, koska monet raaka-aineet tuntuvat hänestä epämiellyttäviltä. – Nykytiedolla joku olisi jo voinut bongata tuosta neuroepätyypillisyyttä, Evelina sanoo. Haastattelu tehdään toukokuussa juuri ennen Evelinan 30-vuotissyntymäpäivää. Kaikenlaisia selviytymiskeinoja Kun Evelina nykyään kuulee alkutaipaleensa musiikkiaan, hän tunnistaa äänessään tunkkaisen sävyn. Hän on rakastanut esiintymistä aina. Koulussa musikaalinen tyttö ideoi ja toteutti musikaaleja. Se oli maskaamista, mutta sitä sanaa Evelina ei vielä tuntenut. Stressi johti usein hengitystieinfektioon ja poskiontelotulehduksiin. Tylyttäjän leima Kouluaikoina Evelinalla oli kavereita, mutta uusiin ihmisiin tutustuminen oli hänestä hankalaa, koska hän ei oikein osannut lukea sosiaalisia tilanteita. Ennen ja jälkeen diagnoosien Tapaamispaikaksi Evelina on valinnut Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan levy-yhtiönsä kuunteluhuoneen. Niistä aineista hän piti, ja tunneilla Evelina pääsi totaaliseen flowtilaan ja unohti kaiken muun. Ennen kaikkea hän alkoi istua uusissa ruokapöydissä. Jos Evelina nyt voisi peruuttaa taaksepäin, hän haluaisi neuvoa sitä aloittelevaa artistia, joka oli menossa uudelle keikkapaikalle. Diagnoosit saivat minut ymmärtämään, etten olekaan epänormaali. Evelinan mielestä elämässä onkin aika ennen ja aika jälkeen diagnoosien. Evelinan ei ollut vaikea istua paikallaan, mutta hänen ajatuksissaan kävi jatkuva vilske. Jokaisessa niissä tarvitaan tilanteen tulkintaa, toisten sekä itsensä kuuntelemista sekä päätöksiä, miten käyttäytyä ja puhua. Kirjainsarjan adhd hän liitti poikiin, jotka eivät pystyneet istumaan pulpetissa. Yläasteella Evelina kärsi pahoista päänsäryistä. Hän on vasta hiljattain ymmärtänyt tehneensä töitä jatkuvassa ylikuormitustilassa. Hän ramppasi terveydenhoitajan luona, mutta mitään syytä ei löytynyt. Jotkut alkoivat puhua Evelinasta tylynä. Kuulun isoon universaaliin yhteisöön kaikkien neuroepätyypillisten ihmisten kanssa.” ” 12 TUNNE & MIELI 3/2025. Ajankohta tuntuu artistista sopivalta keskustelulle, jonka teemana on hänen uusi elämänsä. Siinä missä moni pöytäseuralainen tarttui mielissään sushipaloihin, aasialaisten kulhojen antimiin ja vaikka pitsapaloihin, Evelinaa puistatti. Jos Evelinalla oli koulussa haasteita ihmisten kanssa kommunikoinnissa, oli niitä myös aikuisena musiikkialalla. Itse asiassa kuulun isoon universaaliin yhteisöön kaikkien neuroepätyypillisten ihmisten kanssa
Neljä vuotta sitten Evelina halusi selvittää asian kunnolla. Lepääminen oli hankalaa, koska Evelina rakasti työtään ja aina oli edistettävää hommaa. Luonnosmainen piirtely koulutunneilla oli doodlaamista, yleistä sekin. Paikalla ollut kolmas ystävä hengähti helpottuneena. – Tuntui hyvältä ajatella, etten olekaan ainoa erilainen. Ravintolaan mennessä hän selvitti aina ruokalistan ennakkoon. – Hän ei ollut kehdannut aiemmin kertoa miettineensä, mahtaisiko minullakin olla autismikirjon oireita. – Olen ihmetellyt, miksei kukaan ole aiemmin puhunut säännöllisestä ateriarytmistä, Evelina sanoo ja nauraa päälle. Eräs Evelinan ystävä oli saanut autismidiagnoosin ja kuvaili piirteitään. Uusiin paikkoihin mennessä häntä helposti ahdisti, ellei hän katsonut reittiä etukäteen ja varannut reilusti ylimääräistä aikaa. Evelina päätti kokeilla adhd-oppaiden suosituksia ja laati itselleen listoja. Adhd-materiaaleista ilmeni myös, että monilla diagnoosin saaneilla on vaikeuksia tunnistaa kehonsa viestejä. Hän varasi lääkäriasemalta adhd-testin ja sai diagnoosin. Listat auttavat arjessa Uusi maailma alkoi avautua, kun Evelina perehtyi aiheeseen. Lupa olla oma itsensä Kaikki Evelinan elämässä ei kuitenkaan selittynyt adhd-diagnoosilla. Jälleen Evelina hätkähti. Hänelle ruoka tuli yleensä mieleen vasta, kun vatsa todella kurisi ja kroppa jo tärisi. – Tajuan nyt, että olin pitkään se pieni tyyppi, joka yritti pelata peliä, jonka sääntöjä hän ei ymmärtänyt. Diagnoosien jälkeen Evelina on alkanut suhtautua itseensä aiempaa hellemmin. Hän oppi, että moni muukin maskaa eli yrittää jatkuvasti sopeutua ja muovata omaa käytöstä, jotta tuntisi kuuluvansa ryhmään. Evelina huomasi, että jos omaan päivään tulee tarve tehdä muutoksia, spontaani käänne tuntuu helpolta, mutta jos muutoksen aiheuttaakin joku toinen ihminen, hän ärtyy ja tilannetta on vaikea hyväksyä. Myös aloite autismin testaamiseen tuli ystävien kanssa keskustelemalla. – Sain vain kuulla, että elämäni on järjestyksessä, kun olen niin menestynytkin. Evelina oli hävennyt monia näistä keinoistaan. Tuolloin terveydenhuollossa Evelinan omaa epäilystä adhd:sta ei vielä otettu vakavasti. Mutta kun päivän mittaan energiaa saa tasaisesti, olo ei enää entiseen tapaan romahtele. Evelina ei ollut tullut ajatelleeksi, että muut ihmiset tunsivat esimerkiksi nälkää. 13 TUNNE & MIELI 3/2025. Voisiko hänellä olla myös autismia. Hän ymmärsi, että monet hänen omat toimintatapansa olivatkin adhd-ihmisillä yleisiä selviytymiskeinoja ja niille oli jopa omat nimensä. – Tein kymmenen vuotta töitä seitsemänä päivänä viikossa. Aamulistasta tuli tällainen: pese hampaat, pese kasvot, ruoki kissa, syö aamiainen, vaihda kissan vesi… Listan seuraaminen säästi asioiden ajattelemiseen kuluvia voimia. Aamiaista Evelina syö edelleen puoliväkisin. Monissa sosiaalisissa tilanteissa hän tunsi itsensä kömpelöksi. Kun Evelinan ystävä sai vuosia sitten adhd-diagnoosin, Evelina havahtui huomaamaan, että ystävän piirteet kuulostivat kummallisen tutuilta: hänelläkin oli hankaluuksia ajanhallinnan kanssa, ja hänkin oli kehitellyt lukuisia kikkoja arjen tilanteista selviämiseen
Tammikuussa Evelina päätti tehdä ainakin tämän vuoden töitä vain kolmena päivänä viikossa. . He eivät uskoneet, että työmyyrä kykenisi ottamaan rennosti. Kukaan ei kuitenkaan kysynyt mitään. Ystävien kommentit osoittavat Evelinalle, että hän on oikealla tiellä. Aurajuustoa festarievääksi Paras palaute uuden työrytmin hyödyistä on tullut ystäviltä. Yksi niistä liittyy ruokailuun. Evelina ei tuntenutkaan häpeää, vaan empatiaa itseään kohtaan. Työrytmi uusiksi Tapaamispäivän aamuna Evelina heräsi kissansa loikatessa sänkyyn. Pelko oli turha, sillä oma olo on ollut aiempaa parempi. Evelina sanoo nyt ymmärtävänsä itseään koululaisena. Tänä vuonna moni aamu on alkanut ilman herätyskelloa. Näin huollan mieltäni Päivittäinen työnteko oli ristiriidassa kaikkien suositusten kanssa, sillä adhdja autismikirjon ihmiset tarvitsevat tavallista enemmän aikaa palautumiseen. Talvella Evelina tajusi tehneensä vuosikausia töitä päivittäin. Hänellä oli käsilaukussa eväänä kolmion muotoinen pala sinihomejuustoa. Menettäisikö hän muusikon identiteettinsä, jos hän ei tekisi jatkuvasti töitä. Autismitesti tuotti uuden diagnoosin. Lemmikki Kun puolitoistavuotias kissani Philomena hyppää aamulla sänkyyni, ei ole mahdollista aloittaa päivää huonolla tuulella. Omassa kodissaan Evelinalla ei ole kattovalaisimia lainkaan, vaan erilaisia himmennettäviä tunnelmavaloja. Kun Evelina sai omille piirteilleen nimen, hänen harteiltaan putosi iso taakka. 14 TUNNE & MIELI 3/2025. Evelina avasi juuston foliokääreen ja haukkasi. Hän oli tuntenut syyllisyyttä omasta erilaisuudesta ja esimerkiksi siitä, että väsyi niin helposti eikä jaksanut osallistua tilaisuuksiin. Kevään edetessä hän on käynyt ulkona koskettelemassa nurmikkoa, täyttänyt aikuisten värityskirjoja ja uppoutunut askartelemaan. Helpot rutiinit Asetan illalla aamun vitamiinit esille kauniiseen tuikkukippoon. Pahat päänsäryt yläasteella johtuivat todennäköisesti jatkuvasta maskaamisesta, kirkkaista valoista ja hälystä. – He sanovat, että hehkun ja olen selkeästi enemmän läsnä. Se oli ristiriidassa kaikkien suositusten kanssa, sillä adhdja autismikirjon ihmiset tarvitsevat tavallista enemmän aikaa palautumiseen. Hänellä on myös ollut paljon enemmän voimavaroja sosiaalisissa tilanteissa, kuten nyt täällä levy-yhtiön hämärässä huoneessa. Tykkään sinihomejuustosta ja saan siitä energiaa keikalle. Arjen rutiinit voi tehdä myös helpoiksi. Tärkeä kirja Musiikkituottaja Rick Rubinin kirjasta Luovuus ja olemisen taito löytyy monta pyörittelemääni höntsäajatusta selkeämmässä muodossa. Monessa muussakin asiassa hän on tullut aiempaa varmemmaksi. Unohdan asiat, jos ne ovat monen kannen takana. Taannoin Evelina valmistautui festarikeikalle. Haluan olla auki ytimiäni myöten ja antaa itsestäni. – Tajusin voivani ihan hyvin kertoa, että minulla on vaikeuksia heittäytyä sellaisen ruoan ääreen, jonka koostumuksesta minulla ei ole varmuutta. Evelina ei ollut kertaakaan sairas. Olihan niitä. Kun hän otti juuston laukustaan, hän mietti, mitä jos joku kysyy, mitä ihmettä hän oikein mutustaa. Muutoksen taustalla on iso oivallus. – Diagnoosit antoivat minulle luvan olla sellainen kuin olen. Muutos kutkutti mutta myös jännitti
15 TUNNE & MIELI 3/2025. – Tämä on maailma, jossa arvostetaan suorittamista. Evelina on vähentänyt tänä vuonna radikaalisti työntekoa, jotta voisi henkisesti ja fyysisesti paremmin. Mietin itsekin, menetänkö muusikon identiteettini, jos en ole koko ajan töissä
Miten valjastaa tämä voima käyttöön. Se auttaa ideoimaan, oivaltamaan ja löytämään itselle sopivia ratkaisuja. TEKSTI SATU LITHOVIUS KUVITUS MARIA VILJA vie kohti uutta LUOVUUS 16 TUNNE & MIELI 3/2025. Luovuus on tärkeä voimavara etenkin silloin, kun haluamme tehdä muutoksia elämässämme
17 TUNNE & MIELI 3/2025. Moni kaipaa muutosta, mutta ei tiedä, mistä aloittaa tai mihin suuntaan kulkea. Silti jokainen meistä käyttää luovuutta – tiedostaen tai tiedostamattaan – kun ratkomme arjen haasteita tai pohdimme uutta suuntaa elämälle. Elämä voi tuntua jumiutuneelta, tai vaihtoehtoja on liikaa. Psykologi Anu Tevanlinna kertoo, miksi luovuus on tärkeää sekä tavallisessa arjessa että elämänmuutoksissa, mitä esteitä sille on ja miten kulkea kohti muutosta. Samaan aikaan mieli saattaa olla ylikuormittunut ja luovuus kateissa. L uovuus mielletään helposti taiteilijoiden lahjaksi tai suurten innovaatioiden moottoriksi
Silloin lepo on paras lääke luovuudellekin. oivaltamista – taito, joka auttaa löytämään itselle sopivia ratkaisuja. Siinä voi auttaa lähipiirin tai ammattilaisen tarjoama keskusteluapu. Vireystila vaikuttaa aivojen kykyyn luoda uutta Keksiminen ja oivaltaminen ovat osa jokaisen arkea TUNTUUKO LUOVUUTESI olevan hukassa, piilossa jossain mielen muurien takana. Muutos vaatii ajattelua mutta myös toimintaa. Yksin ei kannata jäädä jumittamaan, sillä se on todellinen uhka luovuudelle. Siinäkin tarvitaan luovuutta. Se on keksimistä ja Jotta aivot voivat olla luovat, tarvitaan myös rentoutta ja sopivaa vireystilaa. Vireystilaa voi kokeilla nostaa vaikkapa tanssilla tai muulla liikkeellä, raittiilla ilmalla tai kylmällä suihkulla. Siksi luovuus on tärkeä voimavara ihan jokaiselle. Luovuus usein intuitiivisesti liitetään vain historiallisesti merkittäviin läpimurtoihin ja esimerkiksi taiteilijoihin. Omien ajatusmallien ja asenteiden tarkastelu olisi tällöin tärkeää. Jos esimerkiksi haluaa tehdä muutoksen elintavoissaan, pitää miettiä, miten hyvinvointitietoa voisi kuljettaa omassa arjessaan. LUOVUUS KOSKETTAA meitä kaikkia, myös niitä, jotka eivät koe olevansa luovia. Jos muutos pelottaa tai jännittää, saatamme jäädä jumiin loputtomaan ideointiin. Jos ajattelet, ettei oman arjen ja elämän parantamiseksi ole mitään tehtävissä, mieli ikään kuin lamaantuu nykytilaan. Oivallus 2 Oivallus 1 18 TUNNE & MIELI 3/2025. Virikkeetön arki tai työssä pitkästyminen voivat puolestaan johtaa aivojen alivireystilaan, joka tekee olosta väsyneen ja voimattoman. Kuitenkin kyse on myös kyvystä ratkaista arkipäiväisiä ongelmia. Luovuus auttaa soveltamaan asioita omaan elämään, sillä jonkun toisen tekemät ratkaisut eivät välttämättä istu omaan arkeen. Silloin ei tee mieli edes yrittää miettiä uusia tapoja tehdä asioita. Jos arki on liian kiireistä ja kuormittavaa, ei mielessä ole kaistaa luoda uutta. Usein suurin luovuuden este on passivoitunut elämänasenne. Psykologian näkökulmasta luovuudelle on erilaisia määritelmiä, mutta se linkittyy kykyyn tuottaa uusia ideoita ja ratkaisuja. Hidasta siis vauhtia ja anna itsellesi aikaa palautua. Joskus pitkään jatkunut kuormitus saa kehon ja mielen romahtamaan alivireystilaan
Omille toiveille ja niiden pohtimiselle kannattaa ottaa aikaa ja tilaa, sillä uudet ideat eivät yleensä pompahda mieleen hetkessä. Älä siis täytä jokaista hetkeä itsensä kehittämiseen kirjallisuudella tai podcasteilla. Jos etsit uutta urasuuntaa, käy eri alojen kursseilla tai kuuntele webinaareja ja katso, löytyisikö oikea suunta. Tämä voi auttaa poistamaan kirjoittamisen ja luovuuden esteitä ja luoda mieleen tilaa, josta voi syntyä uutta. Älä siis täytä jokaista hetkeä itsensä kehittämiseen kirjallisuudella tai podcasteilla. Vie itsesi treffeille, lähde kävelylle ilman musiikkia tai äänikirjaa, tai ota jokin arvokysymys pohdittavaksi ja anna mielesi askarrella sen parissa esimerkiksi pyykkejä viikatessasi. Toisinaan uusi suunta voi löytyä omia toimintatapoja ravistelemalla eli alkamalla tehdä arjessaan jotain eri tavalla ja katsomalla, mihin se johtaa. Mielen virkistyessä luovuuskin alkaa usein heräillä. Siksi luovuudella on keskeinen rooli elämänmuutoksissa. Itsetuntemus on luovuuden ystävä, joten myös yhteyttä itseen kannattaa vaalia. Myös utelias kokeileminen voi auttaa. Luovuus tarvitsee tilaa ja hiljaisuutta, eikä sitä voi tiristää väkisin. Arvot voivat ohjata tekemään itselle merkityksellisiä asioita. Joskus uusi suunta on hukassa, eikä ihminen välttämättä tiedä, mitä haluaa. Pohdi myös omia arvojasi, sillä ne antavat vihiä siitä, mihin suuntaan kannattaa lähteä. Joillekin piirtäminen tai maalaaminen on hyvä keino, toiset taas inspiroituvat kirjoittamisesta. Kokeile esimerkiksi aamusivuja eli aloita päivä kirjoittamalla muutama sivu vapaata tajunnanvirtaa. Tärkeintä on kokeilla sellaisia keinoja, jotka tulevat tehdyksi siinä arjessa, jota elää juuri nyt. Luovuus auttaa uuden suunnan etsimisessä HYVÄN ELÄMÄN rakentamiseen tarvitaan oivalluksia, ja oivallukset syntyvät usein luovuudesta. Toisia taas auttaa ympäristön tai esimerkiksi työpaikan vaihto, joka saattaa lykätä eteenpäin muillakin elämänalueilla. Joillekin sopii toiminnallinen lähestymistapa, mikä voi tarkoittaa jonkin uuden kokeilemista, kuten uutta harrastusta tai uusia sosiaalisia ympyröitä. Ei kannata lykätä asiaa lomalle tai muuhun oletettuun parempaan hetkeen. Luovuus tarvitsee tilaa ja hiljaisuutta, eikä sitä voi tiristää väkisin. Oivallus 3 Oivallus 4 19 TUNNE & MIELI 3/2025. Ideointi vaatii tilaa, aikaa ja herättelyä LUOVUUTTA VOI HERÄTELLÄ ottamalla ideoinnille tilaa ja aikaa sekä valitsemalla itselle sopivan lähestymistavan
Jos haaveilet muutoksesta, kerro siitä! YHTEENKUULUVUUS on ihmisen perustarve ja luo pohjaa myös luovuudelle. Jos haaveilet esimerkiksi uramuutoksesta, mutta pienet lapset ja kiireinen elämäntilanne eivät salli opiskelua, pohdi, olisiko mahdollista käydä lyhyempi kurssi tai lukea aiheeseen liittyvä kirja. Vertaistuki auttaa huomaamaan, että muutkin kokevat vaikeita tunteita muutoksen edessä. Aina suuret askeleet muutosta kohti eivät ole mahdollisia senhetkisessä elämäntilanteessa. Myös vertaistuesta voi saada voimaa muutoksen toteuttamiseen. Vai se, joka jumiutuu suunnitteluun saamatta mitään konkreettista aikaan. Elämänmuutoksiin liittyy aina epävarmuutta sekä muutoksen tai epäonnistumisen pelkoa, ja muutostyöskentely vaatii näiden tunteiden kohtaamista ja hyväksymistä. Oivallus 5 Elämänmuutoksiin liittyy aina epävarmuutta sekä muutoksen tai epäonnistumisen pelkoa, ja muutostyöskentely vaatii näiden tunteiden kohtaamista ja hyväksymistä. Oivallus 6 Suunnittelun lisäksi tarvitaan toimintaa OLETKO SE, joka muutoksen äärellä touhottaa menemään, vaikka suuntakin olisi vielä hakusessa. Muutos vaatii ajattelua mutta myös toimintaa, eikä täydellistä hetkeä muutokselle kannata jäädä odottamaan. Muutoksen äärellä olisi hyvä turvautua läheisiin, omaan verkostoon tai vaikka ammattilaiseen. 20 TUNNE & MIELI 3/2025. Jos muutos pelottaa tai jännittää, saatamme jäädä jumiin loputtomaan ideointiin. Silloin kannattaa miettiä, millaisia pieniä asioita voi tehdä muutoksen hyväksi juuri nyt. Kun kipuilujen kanssa ei jää yksin, ne on helpompi hyväksyä osaksi muutosta. Silti monet jäävät yksin elämänpohdintojensa keskelle, mikä lisää nykytilanteeseen jumiutumisen riskiä. Muutostoiveiden keskellä on tärkeä tuntea itsensä ja omat luontaiset toimintatapansa. Myös toimintasuunnitelman teko tuleville vuosille voi auttaa ylläpitämään unelmaa. Toinen ihminen katsoo tilannetta ulkopuolelta ja saattaa löytää siihen näkökulman, jolle itse on ollut sokea
Mitä konkreettisempaan suunnitelmaan itsensä kanssa pääsee, sitä parempi. Vaikka et voi täysin kontrolloida ajatuksiasi, toimintaasi voit. . Sen sijaan kannattaa miettiä, mihin aarrekartan asioihin voisi konkreettisesti tarttua ja mitä toiveiden hyväksi voisi tehdä juuri nyt. . Aarrekartta koostuu kartongille liimatuista, omiin unelmiin liittyvistä lauseista ja kuvista. 21 TUNNE & MIELI 3/2025. Aarrekartta ei ole tieteellisesti vahvistettu menetelmä, mutta osalle se on toimiva keino luovuuden herättelyyn sekä muutostoiveiden ja tavoitteiden tallentamiseen. Valitse mukaan eniten haluamasi asiat, joiden saavuttamiseksi olet valmis tekemään työtä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ajatukset siitä, että on liian myöhäistä tehdä muutos tai että muutos on joka tapauksessa tuomittu epäonnistumaan. . . Sen tarkoitus on toimia työkaluna unelmien ja toiveiden hahmottamisessa. Näin pääset alkuun: . . Varaa aikaa sekä pino lehtiä, sakset, liimaa ja iso kartonki. Ajatusten ei tarvitse hallita tekemiäsi valintoja. Sen voima on ennen kaikkea siinä, että aarrekarttaa tehdessä tulee varattua aikaa omien toiveiden tutkimiselle ja niihin voi myös helposti myöhemmin palata. Aseta aarrekartta näkyvälle paikalle ja kysy itseltäsi päivittäin, mitä teet tänään edistääksesi tavoitteisiin pääsemistä. Liimaa kuvat ja tekstit kartongille. Voit tehdä myös kirjallisen suunnitelman. Oivallus 7 Ota aarrekartta avuksi! Kesällä on hyvää aikaa leikkiä luovuudella, yksin tai yhdessä. Omia kriittisiä ajatuksia on hyvä haastaa EI SE KUITENKAAN ONNISTUISI, ei enää tässä vaiheessa! Pinttyneet uskomukset itsestä ja omasta pystymättömyydestä ovat elämänmuutoksen vihollisia. . Itsekriittinen ja vähättelevä sisäinen puhe on usein automaattista, mutta siitä voi opetella pois harjoittelemalla itsemyötätuntoa. Leikkaa lehdistä kuvia ja tekstejä, jotka edustavat toiveitasi. Mieti, mitä toivot elämäsi eri osaalueilta, kuten työltä, sosiaalisilta suhteilta ja harrastuksilta. Jutussa on käytetty lähteenä myös Anu Tevanlinnan kirjaa Muutos mielessä. Kriittiset ajatukset voivat olla myös mielen tapa yrittää välttää muutosta ja sen herättämiä hankalia tunteita. Näitä ajatuksia kannattaa haastaa huomaamalla ne, ottamalla niihin etäisyyttä ja etenemällä haluttuun suuntaan niistä huolimatta. Miten olisi oman aarrekartan luominen. Mieti, millaisia muutoksia lähdet tekemään tavoitteidesi hyväksi. Kartassa piilee kuitenkin vaaranpaikka, jos siihen liittää maagista muutosvoimaa ja ajattelee, että asiat tapahtuvat, kun kartta on tehty
TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT EEVA ANUNDI KANSSAKULKIJAT PAULA JA JOHANNA HAUTANIEMI 22 TUNNE & MIELI 3/2025. ”Kaikesta voi puhua, vaikka välillä räiskyy” Paula ja Johanna Hautaniemi ovat läheisiä, vaikka aina tyttären ja äidin yhteiselo ei ole ollut helppoa. Tunteet saattavat edelleen kuohahtaa, mutta erimielisyydet saadaan sovittua
23 TUNNE & MIELI 3/2025. Paula Hautaniemi muutti keväällä ensimmäiseen omaan asuntoonsa. Äiti on edelleen läheinen tukija ja tervetullut vieras
– Jonain päivänä haluaisin olla väitöskirjatutkija. PAULA HAUTANIEMI 19-vuotias opiskelija ja aktivisti. Ollut perustamassa Neurovähemmistön Aktivistit ry:tä, joka pyrkii edistämään neurovähemmistöön kuuluvien oikeuksia ja yhdenvertaisuutta Suomessa. * * * Asuu tuetussa asunnossa Järvenpäässä. * * * Saa elämäänsä voimaa taiteen tekemisestä, piirtämisestä ja yhdistystoiminnasta. 24 TUNNE & MIELI 3/2025. Paula Hautaniemi on kiinnostunut psykologiasta ja politiikasta
Tällä hetkellä olen toista kertaa elämässäni autistisessa uupumuksessa. Jos jouduin päiväkodissa kotileikkihuoneeseen, olin ymmälläni. En syönyt enkä nukkunut, ja vanhemmat veivät minut lopulta yksityiselle psykiatrille. Olen kiitollinen äidilleni siitä, että hän on yrittänyt aina saada minulle oikeanlaista tukea, vaikka siihen ei ole ammattilaisten puolelta aina vastattu. Kotona en juurikaan maskaa eli peittele piirteitäni. Jos voisin sanoa jotain itselleni ennen diagnoosin varmistumista, sanoisin, että sinussa ei ole mitään vikaa, olet hyvä juuri sellaisena kuin olet ja tulet vielä löytämään paikkasi.” ”Autismi on osa identiteettiäni” 25 TUNNE & MIELI 3/2025. Jäin sairauslomalle ja päädyin nuorisopsykiatriselle poliklinikalle. Koulussa minua kiusattiin. Olen saanut tukea arjen pyörittämiseen, kuten siivoamiseen. Näin voin viestiä, että vammani ei näy ulospäin, mutta saatan tarvita tavallista enemmän tilaa ja ymmärrystä. Kuormitukseni on keventynyt, kun asun yksin ja minulla on enemmän omaa aikaa. Joskus menetän kykyni puhua. Joudun pilkkomaan asioita, etten jähmety paikoilleni. Järjestys oli minulle tärkeää. Minulla oli myös yllykkeitä hypätä ikkunasta alas. Silti olen odottanut itsenäistymistä, ja asuminen tuetun asumisen piirissä on lähtenyt rullaamaan tosi kivasti. Saatoin paiskoa tavaroita ympäriinsä, lyödä ja potkia tai huutaa vanhemmille. AUTISMI ON TUONUT suoruutta perhesuhteisiin. Äidin kanssa käymme kävelyillä ja keskustelemme syvällisesti tunteista ja maailmanpolitiikasta – ei oikeastaan ole aihetta, josta emme uskaltaisi puhua. Kiusaajat huomasivat, että tässä tyypissä on jotain erilaista, joten olin helppo kohde. Puhelimessani on listoja, esimerkiksi hae saunatakki, mene suihkuun, ota iltapala. Nukuin tuolloin useamman kuukauden vanhempieni välissä, ja silloinkin saatoin herätä yöllä kauhuissani huutamaan. Kannan kaulassani auringonkukkanauhaa, näkymättömien vammojen kansainvälistä symbolia. Olen todella kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, psykologiasta ja politiikasta, ja jonain päivänä haluaisin olla väitöskirjatutkija. Kotona asuminen on ollut turvallista, sillä palan helposti loppuun jo arjen askareista. Kirjoitin keväällä ylioppilaaksi, ja tarkoitukseni on hakea opiskelemaan sosiaalipsykologiaa Helsingin yliopistoon. Leikin autoilla, asettelin niitä riveihin ja jonoihin. En osannut leikkiä enkä luoda sosiaalisia kontakteja ikäisiini lapsiin. Viikonloppumenoihin minua ei kutsuttu. Vaikka minulla oli kavereita, koin musertavaa yksinäisyyttä, sillä olin porukan alimmainen hierarkiassa. Saatoin jopa miettiä, pitäisikö minun opetella lista biisejä ja artisteja ulkoa, jotta olisin mukana keskusteluissa. Äiti on avoin, ymmärtäväinen ja vastaantuleva. Pahimpina hetkinä en uskaltanut nukkua yksin, koska pelkäsin, että joku on sänkyni alla. Olen tietyllä tavalla ylivireä, mutta tosi ahdistunut. Jos vanhempien tai kavereiden kanssa tulee ristiriitoja, jään niihin jumiin ja menen taistele tai pakene -tilaan. Aina en meinaa saada tehtyä edes listaa, ja jos en sitä tee, en saa tehtyä mitään. Pystyn korkeintaan toistamaan ei, ei, ei. K un minut lapsena keskeytettiin, konseptini menivät täysin sekaisin. Nykyään pystyn sanomaan, että olen autisti ja vammainen. Minulla on myös autistikortti. Purin kuormitusta haastamalla riitaa, ja rangaistukset vain pahensivat oloani. Kuormitus on piripinnassa. ASIOIDEN ALOITTAMINEN ja loppuun saattaminen on minulle vaikeaa. Ensimmäisen autistisen uupumuksen koin 14-vuotiaana. Olen oppinut keskustelemaan ja sanallistamaan mielipiteitäni. Autismi on osa identiteettiäni, jonka kautta hahmotan itseäni ja suhdetta maailmaan
Paula valmistui tänä keväänä ylioppilaaksi. Hän on avartanut maailmankuvaani ja kasvattanut minua ihmisenä. Aistiherkkyydet tekivät sen, että jos rattaissa pikkuhousut tai sukat alkoivat puristaa, Paula karjui täyttä huutoa emmekä päässeet pihasta minnekään, ennen kuin tilanne oli korjattu. ”Olen oppinut Paulalta suvaitsevaisuutta” 26 TUNNE & MIELI 3/2025. Lapsen kiinnipitämiset raastoivat sydäntäni. Ymmärrän hyvin, että hän haluaa kokeilla siipiään, ja olen todella onnellinen hänen puolestaan. Se oli suunnaton helpotus. Tälle asialle onkin nimi. Toisaalta osaamme molemmat tulla toisiamme vastaan, kun olemme hetken tasaantuneet omissa oloissamme. Olemme aina olleet läheisiä ja keskustelleet avoimesti kaikesta – myös pyytäneet puolin ja toisin anteeksi, jos olemme laukoneet jotain hölmöä. Vaikka emme jaa esimerkiksi poliittisesti samoja arvoja, voimme keskustella asioista, välillä tulisestikin. Olen nyt enemmän Paulan taustatukena. Hän alkoi kannatella päätään varhain ja jokeltaa kahden kuukauden iässä. Puhe ei tuntunut loppuvan ollenkaan, hän oli niin sanotusti aikaansa edellä. Duploista Paula rakensi korkeita torneja. Ja kun perhepäivähoidossa yritettiin lähteä esimerkiksi kerhoon, meno tyssäsi tuulikaappiin. Kun muut lapset olivat päiväunilla, Paula kiinnitti silmät kiiluen magneetteja jääkaapiin. Toisaalta on ihanaa, että kommentointi jatkuu viesteillä. Usein ääni nousee puolin ja toisin. Aterian syömiseen saattoi mennä puolitoista tuntia. TERVEYDENHUOLLOSTA saimme hämmentäviä neuvoja. Paula potki ja huusi epätoivoisesti sylissäni. Kun Paula on melttarin kourissa, muutun ylirauhalliseksi ja puhun hentoisesti, mikä saa kierrokset vain nousemaan. Kun uppoudun töihini, saatan havahtua siihen, että onkohan Paula syönyt edes aamupalaa. Äänestäni kuuluu, että olen varpaillani. Paula on lämmin ja välittävä. Vaikka heiluttaisi käsiä Paulan edessä, hän saattaa vain huutaa. On mahtavaa, että hän kertoo suoraan tunteistaan. Jännitimme pitkään, pääsisikö Paula tuetun asumisen piiriin. Kaipaan arjen pieniä kommentteja, sitä Paulan kriittistä ääntä, kun katsotaan yhdessä vaikka uutisia tai A-talkia. Joskus hän tilttaa kuin tietokone. Emme saaneet mistään apua. Erään iltasatukirjankin hän osasi jo kaksivuotiaana ulkoa. Myös siirtymät syömään tai nukkumaan olivat vaikeita. OLEN OPPINUT PAULALTA suvaitsevaisuutta ja erilaisten ihmisten kohtaamista. Jos torni sortui, hän saattoi hermostua ja mennä hakkaamaan päätään seinään. Olemme vähän kuin italialainen perhe, välillä räiskyy. Edes radiota emme kuunnelleet vuosiin. Jos minulla oli meno, jouduin soittamaan, että anteeksi, olen vielä syöttämässä lasta. Hän on akateemisesti erittäin fiksu, eivätkä toiminnanohjauksen ongelmat näy päällepäin. Perheneuvolassa kehotettiin pitämään lapsi kuplassa, ettei kuormitus pahenisi. Vahva epäilykseni autismista tyrmättiin alkuunsa, koska Paula on niin lahjakas puhumaan ja kokeista ropisi kymppejä. Kotona on nyt hiljaisempaa. Tai jos intensiivinen leikki keskeytettiin, tuli melttari eli tunneromahdus. Kun Paula luetteli kaksivuotiaana aakkoskirjasta aa – auto ja bee – banaani, olin suorastaan vähän peloissani, sillä se tuntui niin epätavalliselta sen ikäiselle. Kun totesin, että minulla alkavat loppua voimat, sanottiin, että Paula pitää raahata kylmään suihkuun vaikka väkisin. J o vauvana Paula oli todella tarkkaileva. Nyt se toive on toteutunut. Pitää opetella antamaan tilaa, mutta olla samalla tarvittaessa tukena ja läsnä.” . Taistelimme pitkään terveydenhuollon kanssa, mutta kun autismidiagnoosi vuonna 2022 tuli, kivi tipahti sydämeltä ja epätietoisuus katosi
* * * Asuu Tuusulan Jokelassa. Johanna Hautaniemi totuttelee taustatukijan rooliin Paulan muutettua kotoa omilleen. JOHANNA HAUTANIEMI 47-vuotias, työskentelee asiantuntijana ulkomaankaupan parissa Tullissa. Toiselta ammatiltaan valokuvaaja. 27 TUNNE & MIELI 3/2025. * * * Saa elämäänsä voimaa perheestä ja taiteesta. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme lasta, joista Paula on muuttanut keväällä omilleen
Oletko aina pelastamassa. MIELI & TIETO 28 TUNNE & MIELI 3/2025
Pahimmillaan autettava saattaa syyllistää tai jopa kiristää auttajaa – jos et toimi näin, jotain pahaa voi tapahtua. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK V anhempi lainaa rahaa aikuiselle lapselleen, vaikka raha menee ruoan sijasta päihteisiin. Kun mahdollistaja asettaa auttamiselleen rajat, napakkuus kääntyy lopulta kummankin eduksi. – Auttaminen on silloin kroonistunut ja mahdollistaa autettavan passivoitumisen. Esimerkiksi aikuiselle lapselle toistuvasti rahaa antava vanhempi voi mieltää avustuksensa lainaksi muttei koskaan sano tätä ääneen, saati ehdota suunnitelmaa takaisinmaksulle. – Ja lapset usein osaavat painella oikeita nappeja vanhemmissaan vielä aikuisinakin, Oulasmaa huomauttaa. Hänhän tarkoittaa vain hyvää. Kun pelastaja aina tulee hätiin, ongelmaa ei tarvitse kohdata eikä käsitellä. Kenestä tahansa voi tulla haitallisen toiminnan mahdollistaja – jämptillä tyypilläkin on omat herkät kohtansa. Auttaminen on karhunpalvelus silloin, kun apu mahdollistaa haitallisen toiminnan jatkumisen. Ulkopuolinen näkee suhteen epäreiluuden usein selvemmin kuin mahdollistaja itse. – Mahdollistaja saattaa järjen tasolla tiedostaa kuvion haitallisuuden. Työkaveri lupaa hoitaa kollegankin työt, vaikka tietää tämän saikuttavan ilman pätevää syytä. Silti hänen on vaikea luopua auttamisesta, koska se kietoutuu niin syvästi tunteisiin. Kaikilla on herkät kohtansa Mahdollistajan on vaikea vetää omia rajoja ja pitää niistä kiinni. Hyvä teko ei silloin täytä tarkoitustaan, vaan ylläpitää esimerkiksi autettavan riippuvuusongelmaa. Auttaja on kuvitellut tekevänsä hyvää, mutta tajuaakin vain pitkittäneensä ongelmaa. Mahdollistaja haluaa auttaa läheistään, mutta tuleekin toiminnallaan ylläpitäneeksi tämän ongelmaa. Palveluksista on tullut autettavalle itsestäänselvyys, eikä tämä pyri itse parantamaan tilannettaan. Joku ei kuskaisi ystäväänsä baarikierrokselle, mutta jostain syystä työkaverin pyynnöt paikata krapula-aamut menevät aina läpi. – Mahdollistaja voi tervehdyttää vain oman toimintansa. Yhtä lailla mahdollistamisen kuvio voi syntyä esimerkiksi aikuisten sisarusten tai nuoren aikuisen ja isovanhemman välille. Havahtumisen paikka on, jos auttaja huomaa olevansa toiselle arvokas vain lompakkonsa, ajokorttinsa tai joustavuutensa tähden. – Raha-asioista puhuminen on suomalaisille hirveän suuri tabu. Ja ajatus siitä, että apu olisi haitallista, tuntuu myös loukkaavalta. Ystävä tarjoutuu autokuskiksi kirppiskierrokselle, vaikka hamstraajan koti pursuaa tavaraa jo ennestään. Tämä ei ota sitä vastuuta, joka hänelle kuuluu, joten auttajasta tulee väärän kokoisen vastuun kantaja, sanoo asiantuntija Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Tämä on tärkeä kertoa rehellisesti myös autettavalle, ilman syyttelyä tai puolustelua. Loppu jää toiselle osapuolelle, joka 29 TUNNE & MIELI 3/2025. Jostain syystä hän ei vain ole kasvanut täyteen aikuisuuteen ja vastuunottoon omasta elämästään. Oulasmaa työskentelee muun muassa vanhemmuuteen liittyvien teemojen parissa. Mahdollistaminen näkyy hänen työssään varsinkin vanhemman ja aikuisen lapsen välisissä suhteissa. Rahan saaja taas päättelee, ettei takaisinmaksulla ole väliä. Vanhempikaan ei ole välttämättä saanut siihen minkäänlaista mallia omasta kodistaan, Oulasmaa toteaa. Aina kyse ei ole siitä, että lapsella olisi jokin tunnistettava riippuvuus
Oma mielenterveys oli jo niin lähellä murtumista tai oma talous ajautunut ahdinkoon. Siinä ei ole mitään kyseenalaista. myytti myytti myytti fakta fakta fakta 30 TUNNE & MIELI 3/2025. Asuuko sisälläsi pelastaja. Muutoksen tekeminen vaatii kuitenkin oikeanlaisen valmiustilan, jonka kypsyminen vie oman aikansa. vaikeuksistaan huolimatta on aikuinen, itsenäinen ihminen. – Moni on jälkeen päin ihmetellyt, miksei tehnyt sitä jo aiemmin. Mahdollistajat ovat kilttejä ja joustavia ihmisiä, joiden on vaikea pitää omia rajojaan muillakin elämänalueilla. Tai hän voi kieltäytyä antamasta rahaa mutta tarjoutua mahdollisuuksiensa mukaan vaikka tuomaan kassillisen ruokaa. Hyvä äiti ei koskaan hylkää lastaan, eikä kunnon ystävä käännä selkäänsä. – Joskus on käynyt niinkin, etteivät välit palaudu. – Asiakastyössäni usein harjoittelemme näiden tunteiden kohtaamista. Rajojen vetäminen ei tarkoita hylkäämistä vaan selkeiden pelisääntöjen luomista. Vaikeuksiin ajautuneen läheisen auttaminen on epäitsekästä ja pyyteetöntä. Oman hyvinvoinnin asettaminen etusijalle on suuri lahja myös autettavalle, jos se saa tämän ottamaan vastuuta omasta elämästään. Välirikko ei välttämättä ole päätepiste, vaan tarpeellinen välivaihe suhteen tervehtymisessä. Autettavalle tutun kuvion rikkoutuminen voi olla niin paha pettymys, että hän saattaa jopa katkaista välit. Se on Oulasmaan mukaan hinta, joka rajojen asettajan on oltava valmis maksamaan. Tämä voi näkyä esimerkiksi vanhemman vaikeutena päästää irti huolehtijan roolistaan. Etenkin äitiyteen liittyy uhrautuvuutta korostavia odotuksia, jotka voivat vaikuttaa vielä lapsen kasvettua aikuiseksi. Jotkut ihmiset haastavat rajojamme enemmän kuin toiset, eikä kukaan ole niiden ylittämiselle täysin immuuni. Rajojen vetäminen helpottaa Olenko liian armoton. Jätänkö läheiseni heitteille. Mitä jos välimme katkeavat. Kiltteys ja taipumus myötäillä muita voivat vaikeuttaa omien rajojen tunnistamista ja pitämistä. Esimerkiksi rahan antaja voi todeta antavansa lainan ja pyytää sopimusta takaisinmaksusta. Mahdollistamisen lopettaminen ei tarkoita hylkäämistä vaan suhteen epätasapainon korjaamista. Joskus auttajalla saattaa olla myös tarve säilyttää kontrolli suhteessa autettavaan. Vanhaan malliin voi vaivihkaa luiskahtaa takaisin. Auttamiseen voi olla monenlaisia motiiveja, esimerkiksi halu saada kiitosta ja arvostusta tai tarve tuntea itsensä tarpeelliseksi. Kun mahdollistaja on jämäköittänyt omaa toimintaansa, hänen kannattaa varautua myös siihen, että päättäväisyys saattaa jonain hetkenä horjua. Napakka ihminenkin saattaa silti jossain elämänvaiheessa ja jollain elämänalueella huomata toimia mahdollistajana. Oli välttämätöntä pelastaa itsensä. Asiakastyössään Oulasmaa on nähnyt, miten suuri helpotus rajojen vetäminen auttajalle lopulta on. Syyllisyyskin pikkuhiljaa laimenee, kun vain pysyy omassa suunnitelmassaan, Minna Oulasmaa sanoo. Silloin auttaja on saattanut todeta, ettei hän olisi kestänyt enää kauempaa. Aina ei ole myöskään helppoa tietää, missä kulkee normaalin ja haitallisen auttamisen raja. Mahdollistamisen lopettaminen herättää auttajassa monenlaisia tunteita, myös pelkoa ja syyllisyyttä. Avunpyynnön torjuminen olisi itsekästä
Toimii myös terapiaa, työnohjausta sekä neuvontaa ja koulutusta tarjoavana yrittäjänä. Ulkopuolinen tuki voi auttaa pysymään päätöksessä ja avata uusia näköaloja. K U VA : M EE R I U T T I Mahdollistamisen lopettaminen herättää auttajassa monenlaisia tunteita, myös pelkoa ja syyllisyyttä. Hän saattaa ymmärtää käyttäytyneensä vastaavalla tavalla aiemminkin elämässään. – Lohdutan ihmisiä sillä, että he ovat ajautuneet tilanteeseen pitkän ajan kuluessa, joten se ei myöskään muutu ihan hetkessä. * * * Kirjoittanut Mika Pesosen kanssa muun muassa kirjat Työelämän pärjäämiskirja, Suoraa palautetta! ja Tunnista tyyppisi. . Parhaimmillaan myös autettava aktivoituu oikeanlaiseen avun hakemiseen. * * * Koulutukseltaan parisuhdeja seksuaaliterapeutti, työnohjaaja ja terveydenhoitaja. Hän suosittelee myös keskusteluavun piiriin ja vertaisryhmiin hakeutumista. Esimerkiksi vanhemman ja lapsen suhteella on mahdollisuus kasvaa aiempaa tasavertaisemmaksi, aikuisten ihmisten väliseksi suhteeksi. Kun ihmissuhteessa yksi osa liikahtaa, muutkin palikat menevät uuteen asentoon. Kun takapakkia tulee, siihen pitää vain havahtua ja palata mahdollisimman nopeasti uuteen systeemiin, Oulasmaa sanoo. – Esimerkiksi aikuisen perheenjäsenen rahallinen avustaminen voi olla kahdenvälinen koteloitunut salaisuus, josta auttaja ei ole häpeän vuoksi kertonut edes muille läheisille. Joskus prosessi voi viedä useita vuosia. TUNNE & MIELI 3/2025 31. Niitä on tarjolla muun muassa päihderiippuvaisten ja psyykkisesti oireilevien läheisille. Silti hänen on vaikea luopua auttamisesta, koska se kietoutuu niin syvästi tunteisiin, Minna Oulasmaa sanoo. * * * Saa vastapainoa työlleen uinnista, lapsenlapsista ja strategisesti kutkuttavista peli-illoista. – Mahdollistaja saattaa järjen tasolla tiedostaa kuvion haitallisuuden. Ulkopuoliselle tällainen asia on helpompi paljastaa. – Napanuoran viimeisetkin rippeet katkeavat, kun lapsi pääsee lopulta siivilleen, Oulasmaa summaa. Myös luopumisesta koituvaa surutyötä on edessä. MINNA OULASMAA Työskentelee vastuuasiantuntijana Väestöliitossa. – Usein mahdollistaja huomaa, että hänellä on ollut vahva imu toisten ihmisten pelastamiseen, koska se on niin palkitsevaa. Mistä saada uudenlaista palkitsevuutta ja merkitystä elämää, kun ei voi olla samalla tavalla tarpeellinen kuin ennen
alv) vuodeksi (norm. 111 € / kestotilaus). • Painettu lehti, digilehti ja -arkisto sekä kaikki verkkojutut vain 93 € (sis. 98 € / kestotilaus). 050 549 6751 Työhyvinvoinnin erikoislehti – hyvän työelämän puolella Tarjous uusille tilaajille Käytä etukoodia Digi = TTT25DI Printti = TTT25PR • Näköislehti, digiarkisto ja kaikki verkkojutut vain 79 € (sis. 111 € / kestotilaus). TILAUKSET: tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi p. • Näköislehti, digiarkisto ja kaikki verkkojutut vain 79 € (sis. • Painettu lehti, digilehti ja -arkisto sekä kaikki verkkojutut vain 93 € (sis. asti. 050 549 6751 Työhyvinvoinnin erikoislehti – hyvän työelämän puolella Tarjous uusille tilaajille Käytä etukoodia Digi = TTT25DI Printti = TTT25PR 8.8. TILAUKSET: tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi p. alv) vuodeksi (norm. 98 € / kestotilaus). alv) vuodeksi (norm. alv) vuodeksi (norm
Välillä saan tunteen hallintaan, toisinaan se yltyy paniikkikohtaukseksi. . Vanha tuttuni ja epätoivottu vieras, joka tulee istumaan olalleni, kun vähiten sen seuraa kaipaisin: ennen suoraa televisiolähetystä, sukujuhlissa, ihmisvilinässä kaupungilla, kumppanin kanssa treffeillä tai lomalla, kun kaipaisin lepoa. Olen silti päättänyt, ettei ahdistus hallitse elämääni, ja kapinoiden puskenut tunteen läpi. Minun piti käsitellä epätäydellisyyttäni ja oppia kestämään sitä, että teen joskus virheitä. Mitä rehellisempi olen itselleni, muille ja tunteilleni, sitä paremmin voin. Välillä saan ahdistuksesta otteen ja pakotan sen tiehensä, toisinaan se vie minut sohvanpohjalle sikiöasentoon pakoon maailmaa. Se, jos mikä, on ollut kammottavaa ja pelottavaa, mutta ahdistukseni on pakottanut minut raakarehellisyyteen. • Näköislehti, digiarkisto ja kaikki verkkojutut vain 79 € (sis. Kohtaamalla tosiasian ahdistukseni vaimeni. Istuin ahdistukseni kanssa alas ja pakotin itseni selvittämään, mikä elämässäni oli niin pahasti pielessä, etten voinut muka poistua kotoa. Sävy on ollut välillä ivallinen, mikä ei ole helpottanut oloani. Huolet ja pelot voivat ottaa vaikka minkälaisia muotoja: kuolemanpelko, yksin jäämisen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko, epäonnistumisen pelko ja katastrofiajattelu. Kohtasin jokaisen pelkoni silmästä silmään ja kävin syvälliset keskustelut itseni kanssa siitä, oliko minulla aidosti syytä huoleen. Olen tuntenut häpeää ja syyllisyyttä ahdistuksesta, joka on rajoittanut elämääni, vaikka olen pyrkinyt kaikin keinoin siitä eroon. Moni pelko oli niin sanotusti turha – esimerkiksi epäonnistumisen pelko työtilanteissa. ”Oli jonkinlainen käännekohta tajuta, ettei ahdistuksesta tarvitse pyrkiä eroon.” A hdistus. Se on pakottanut minut syvällisempään suhteeseen itseni kanssa. alv) vuodeksi (norm. Susani KOLUMNI SUSANI MAHADURA Kiitoskirje ahdistukselle 33 TUNNE & MIELI 3/2025. Sukupolvemme ahdistusta on kummasteltu, ja sille on naureskeltu. Se suojelee minua paikoilta ja tilanteilta, joissa voin aidosti huonosti. OLI JONKINLAINEN käännekohta tajuta, ettei ahdistuksesta tarvitse pyrkiä eroon. Ahdistushan kuuluu elämään! On se kumma, että etuoikeutetut länsimaalaiset eivät kestä enää tavallista elämää. Olen siis yksi ahdistunut klisee muiden joukossa. Hävettää. Epämukava pirulainenhan se on, mutta olen oppinut hyväksymään ahdistuksen osaksi elämääni. MEIDÄN MILLENIAALIEN ahdistuksesta on puhuttu mediassa paljon. Hän totesi rauhallisesti, että ahdistus yrittää kertoa minulle jotain, ja minun tärkein tehtäväni on kuunnella sitä. Toisinaan ahdistuksella oli vakavampi viesti. TILAUKSET: tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi p. 050 549 6751 Työhyvinvoinnin erikoislehti – hyvän työelämän puolella Tarjous uusille tilaajille Käytä etukoodia Digi = TTT25DI Printti = TTT25PR Susani Mahadura on toimittaja ja ohjaaja, joka nauttii koirien kanssa pötköttelystä ja päiväunista. Muistan ikuisesti psykiatrisen sairaanhoitajani Marjon sanat. Tiedän jo, että ahdistus naamioi itsensä tilanteen mukaan. Olen oppinut sietämään epämääräistä tunnetta, joka tuntuu puristavan rintakehän kasaan niin, ettei happi kulje. Oma suhteeni ahdistukseen muuttui, kun hain apua epämääräiseen pahaan olooni. Ahdistus on nykyään kompassi, jota kuuntelen kiitollisena. • Painettu lehti, digilehti ja -arkisto sekä kaikki verkkojutut vain 93 € (sis. Vaikka kuinka yritin taistella tunnetta vastaan, oli pakko hyväksyä oma paha olo ja uskallettava sanoittaa tunteita. alv) vuodeksi (norm. 111 € / kestotilaus). Jotkin työprojektit tai ihmissuhteet olivat sellaisia, joissa voin aidosti huonosti. 98 € / kestotilaus). Vastauksia sukupolvemme ahdistuneisuuteen on haettu milloin mistäkin: yhteiskunnallisista murroksista, internetistä, suorituskeskeisestä kulttuurista, kriiseistä ja sodista. En ollut koskaan ajatellut, että keho ja mieli hälyttävät eri keinoin, kun jokin on pielessä
TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVAT MAIJA SAANIO 34 TUNNE & MIELI 3/2025. Pitkän traumaterapian ansiosta hän pystyy nyt elämään tavallista työssä käyvän perheenäidin elämää. Yksi pala kerrallaan MINUN MIELENI Sini Kirvesmäki, 42, koki lapsuudessaan koulukiusaamista ja nuorena aikuisena sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa
Kiusaamista jatkui yläasteen puoliväliin, kunnes sairastuin syömishäiriöön. Traumaattiset tapahtumat koteloituivat sisälleni, ja minulla oli ikään kuin kaksi minuutta, jotka eivät kommunikoineet keskenään. Yhtenä kauniina aamuna, heinäkuussa 2005, heräsin ihan järkyttävän pahaan oloon. Pelkäsin tuolloin liikkua julkisilla paikoilla, sillä jokin haju, paukahtava ovi tai ihmisen katse saattoi aktivoida traumani. Unohdin sen pian itsekin. Halusin aloittaa puhtaalta pöydältä. VAIKKA KIUSAAMINEN loppui ja lukiovuodet olivat elämässäni hyvää aikaa, tietynlainen synkkyys ja ulkopuolisuuden tunne kulkivat koko ajan mukanani. Samalla vahvistui ajatus siitä, etten riitä omana itsenäni vaan kelvatakseen täytyy mahtua tietynlaiseen muottiin. Kun pääsin töistä kotiin, persoonani muuttui. Vetäydyin omiin oloihin ja yritin vain jotenkin selviytyä arjesta oireideni kanssa. Rakkain ihmiseni sanoi minulle samoja asioita, joita olin kuullut kiusaajiltani. Tykkäsin lapsena piirtää, ja terapeuttini keksi, että voisin kynän ja paperin avulla kertoa kokemuksistani. Opiskelin ammattikorkeakoulussa, ja arki oli näennäisesti ihan tavallista ja hyvää. En saanut nukuttua enkä syötyä. OLEN ONNEKAS, sillä olen saanut yhteensä yli 12 vuoden traumaterapian. Koskaan en saanut anteeksipyyntöä, vaan vika oli aina minussa. Aloimme vasta viiden tai kuuden vuoden jälkeen käsitellä sitä, mitä minulle oli tapahtunut. Koin, että olen vääränlainen enkä kelpaa kenellekään sellaisena kuin olen. En uskaltanut sanoa kiusaajilleni vastaan, eikä kukaan muukaan pitänyt puoliani. Minua manipuloitiin ja eristettiin muusta maailmasta, annettiin ymmärtää, etten ole mitään. Kun rapusta kuului jokin ääni, pelkäsin että ex-puolisoni tulee ovesta läpi. Alkuvaiheessa en ymmärtänyt, että kyseessä oli henkinen väkivalta. Lopulta väkivalta muuttui myös fyysiseksi, ja koin kauheita asioita. tuli heti sellainen olo, ettei hän ikinä tekisi minulle mitään pahaa. Aloin kiusaamisen seurauksena laihduttaa ja lakkasin syömästä. Silloin päätin hyvin tietoisesti, että menneet ovat menneitä. KUN OLIN ASUNUT puoli vuotta yksin, tapasin nykyisen puolisoni. Pääsin pakenemaan suhteesta vasta kolmen ja puolen vuoden jälkeen. En ymmärtänyt, että oireeni johtuivat kokemastani väkivallasta. Asuin yhtäkkiä ensimmäistä kertaa yksin, eikä kukaan tiennyt, mitä kaikkea olin joutunut kokemaan. Hän kirjoitti lähetteen psykiatrian poliklinikalle, ja siitä alkoi tieni traumaterapiassa. Minulla oli vahvoja traumaperäisiä oireita: painajaisia, pelkotiloja ja pakko-oireita. Parikymppisenä olin parisuhteessa, jossa koin lähisuhdeväkivaltaa. Hänestä K iusaaminen alkoi heti ensimmäisenä kouluvuotenani. Muistinkin siitä niin vähän. Yritin jälleen muokkautua sellaiseksi, että kelpaisin. Portti traumamuistoihini alkoi aueta. Jollain tasolla tajusin, että nyt ne kaikki vanhat asiat puskevat mieleeni. Hän luki minua kuin avointa kirjaa, vaikka en pystynyt itse terapian alussa kauheasti puhumaan menneisyydestäni. Ajattelin, että tältä varmasti tuntuu tulla hulluksi. Pidin verhot kiinni, ja varmistelin, että ovet ovat suljettuina. Kun kuulin auton ajavan ulkona, kuvittelin, että nyt eksäni on löytänyt minut. Samalla oli helpottavaa saada asioille ja pahalle ololle selityksiä.” 35 TUNNE & MIELI 3/2025. Kun paino putosi, kelpasin yhtäkkiä mukaan porukkaan. Aluksi terapia auttoi siinä, että opin ymmärtämään traumaperäistä stressihäiriötäni ja tunnistamaan omia niin sanottuja triggereitäni. En ollut koskaan ”Oli pelottavaa ja surullistakin ymmärtää, millaisia traumaattisia asioita olin käynyt läpi. Aloimme seurustella, ja muutin hänen kanssaan kaupungista takaisin kotiseudulleni. Jollain tasolla tiedostin, että tilanteessani oli jotain outoa, mutta en saanut siitä kiinni. Ajattelin, että vanhoilla kokemuksilla ei ole mitään merkitystä, ja päätin jättää ne taakseni. Telkkarin tai radion piti olla koko ajan päällä, sillä ahdistuin, jos asunnossani oli pimeää ja hiljaista. Olin pelokas ja ahdistunut, lasinsiruilla kävelevä ihmisraunio. Lopulta en päässyt ollenkaan liikkeelle. Minusta tuli näkymätön lapsi. Olin isokokoinen ja hiljainen tyttö, joka pärjäsi koulussa. Ajattelin muiden olevan oikeassa. Terapeuttini on suojelusenkelini ja syy siihen, että olen tänään tässä. Näin ja kuulin omiani ja olin paniikissa. Totuin siihen, että aina on jostain syystä vähän paha olla. Ymmärsin, että tarvitsen apua, ja pääsin juttelemaan päivystävän lääkärin kanssa. Vielä ei ollut oikea aika käsitellä asiaa, ja mieli on niin hirveän viisas, että se suojeli minua. OSA MINUSTA kävi päivisin töissä ja eli normaalilta näyttävää elämää. Minulla ei ollut minkäänlaisia muistikuvia väkivaltaisista kokemuksistani tai kosketuspintaa siihen, mitä kaikkea parisuhteessa oli tapahtunut. Välillä olin pitkiä aikoja sairauslomalla, mutta oireet eivät helpottaneet. Menin sellaiseen outoon tilaan, jota en itsekään ymmärtänyt. Pakenin nimittelyä ja ulkopuolelle jättämistä omaan pääni sisäiseen maailmaan, turvalliseen kuplaan
Jos olen yksin, saatan puhua ääneenkin. Se on psyyken selviytymiskeino. Oloani helpotti, kun sain piirrettyä niin sanotut osakortit jokaisesta dissosiatiivisesta osastani. Tämä on keino tuoda ajatukset ja itseni tähän päivään, pois menneisyydestä. Joidenkin kanssa olen oppinut elämään, esimerkiksi sisäisen lapseni. En usko, että tulen olemaan koskaan täysin oireeton tai niin sanotusti täysin terve ja parantunut. Myötätunto itseäni kohtaan kasvoi. Sain asiat pois päästäni, ja aloin hahmottaa, kuka minussa milloinkin reagoi: aikuinen minä, koulukiusattu lapsi vai lähisuhdeväkivaltaa kokenut nuori aikuinen. Hän selitti hienosti, kuinka ihminen pystyy sulkemaan traumaattisia muistoja pois tietoisesta muististaan ja sulkemaan ne sisäänsä. Olen nyt hyväksynyt ja käsitellyt asiat niin loppuun asti kuin se on mahdollista. Oli olemassa yksi vastaus plus viisi muuta vastausvaihtoehtoa. Kun nämä kaksi puolta eivät kommunikoi keskenään, se vaikuttaa myös ihmisen persoonaan. Olen oppinut aikuisen minän avulla halaamaan tuota sisäistä lastani tarvittaessa. ALOIN PIKKUHILJAA koota elämäni palapeliä ja käydä läpi, mitä millekin osalleni oli tapahtunut. Oli pelottavaa ja surullistakin ymmärtää, millaisia traumaattisia asioita olin käynyt läpi. En tiennyt, mikä niistä olisi se oikea. Viimeisessä terapiavaiheessa käsittelin surun tunteitani, jotka nousivat siitä, että miksi minun elämäni piti mennä tällä tavalla. Sanon itselleni, ettei ole mitään hätää, jokin muisto vain tulee esiin kehollisena reaktiona, ja nyt on vuosi 2025. Minä hallitsen oireitani eivätkä oireet minua. Oppimani työkalut auttavat vakauttamaan mieltä ja säätelemään vireystilaa. Nyt siellä on se vahva aikuinen nainen, joka pärjää aistiharhojen ja triggereiden kanssa. Kivi maadoittaa ja pitää läsnä tässä hetkessä. Arvostan elämää ja jokaista päivää, eivätkä pienet asiat hetkauta minua. puhunut väkivaltaisista kokemuksistani kenellekään. Visuaalisena ihmisenä minua auttoi, kun pystyin hahmottamaan asian kuvallisessa muodossa. Tiedän kuitenkin, mitä tehdä, jos paniikki meinaa nousta. – Vaikka elämässä olisi tapahtunut vaikeitakin asioita, niistä voi selviytyä. Samalla oli helpottavaa saada asioille ja pahalle ololle selityksiä. Kaksi lastani ovat aikuisuuden kynnyksellä. Jotkin osat hiljenivät ja lopulta myös katosivat. Aiemmin pääni sisällä ei ollut minkäänlaista hallintaa. Sini Kirvesmäki kannustaa ihmisiä puhumaan rohkeasti traumoistaan ja oireistaan ystävän, ammattilaisen tai vertaisen kanssa. Aina on toivoa. Olen valmistunut sosionomiksi ja teen kokemusasiantuntijatyötä. SAIRAUDESTANI JA SEN OIREISTA huolimatta elän nykyään hyvin normaalia, tavallisen työssä käyvän perheenäidin elämää. 36 TUNNE & MIELI 3/2025. Menneisyys ei enää määritä tulevaisuuttani.” . Taskussani kulkee myös aina mukana pieni musta kivi, jonka sain terapeutiltani. Hän on jäänyt eläkkeelle, ja käymme kaksi kertaa vuodessa juomassa yhdessä kahvit, jouluna sekä juhannuksena. Piirtämisen avulla aloin ymmärtää, etten olekaan hullu vaan että sisälläni on tällaisia trauman kokeneita osia. Jossain sisälläni oli kuitenkin edelleen se pieni kiusattu Sini, joka ajatteli olevansa huono ja arvoton. Terapeuttini lupasi, että voin soittaa hänelle milloin vain, mikä tuo turvaa – mutta kertaakaan ei ole tullut tarvetta soittaa. Olen kokenut elämässäni rankkoja asioita, ja ne ovat osa elämäntarinaani. Ymmärsin senkin, miksi minun oli esimerkiksi vaikea vastata terapeuttini kysymykseen siitä, mitä kuuluu. Terapian päättyminen tuntui aluksi pelottavalta ajatukselta, ja mietin, miten pärjään. Sellainen on meillä kaikilla, mutta itselläni se vain on surullinen lapsi, jota täytyy välillä lohduttaa ja auttaa. Voi kuulostaa vähän oudolta, mutta en vaihtaisi tarinastani mitään pois. YMMÄRSIN TERAPEUTTINI avulla, mitä pitkäkestoinen traumatisoituminen ja persoonallisuuden rakenteellinen dissosiaatio tarkoittavat. Olin tuossa vaiheessa tavallista elämää viettävä aikuinen nainen ja jo äitikin. Ajattelen, etten olisi tällainen ihminen ilman historiaani
Hänen ajatuksensa keskittymisestä hyvään jäivät erityisesti mieleen. LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Tunne & Mieli tuo armollisuutta ja ymmärrystä elämän eri vaiheisiin. Jutun kirjoitti toimittaja Laura Pörsti. Uskon saavani näistä kirjoista paljon iloa ja ajateltavaa. Uutta vireystilasta Pidin ylivireydestä kertovasta jutusta. Kun muistelen jotakin tapahtumaa, voin elää sen tunteen uudelleen: iloa, haikeutta, pettymystä… Vähiten minua kiinnosti Peltsin haastattelu. Niihin on ihana palata aika ajoin, kun kaipaa rauhallista hetkeä ja ajateltavaa. Toivoisin juttua Meeri Koutaniemestä, sillä hänen työnsä ja näkemyksensä kiinnostavat. Juttu oli sinänsä hyvä, mutta henkilökohtaisesti se ei puhutellut samalla tavalla kuin muut lehden aiheet. Myös Frank Martelan arjen oivallukset kiinnostivat. Lempeitä hetkiä Jo lehden kannessa olevan Mikko Peltolan lempeä hymy ilahduttaa ja kutsuu pysähtymään hyvän äärelle. Mikä juttu sytytti. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. LUKIJOILTA Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Tarja Koffertin kirjan Elämänkokemusten tunnejäljet (Tuuma 2025). SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Minua kiinnostaalehdessä oikeastaan kaikki – kokonaisuus on mielenkiintoinen ja hyvin koottu. Toivoisin tuleviin numeroihin juttua selkäkipujen ja psyykkisten vaivojen yhteydestä. Iloa kirjoista Lehden kirjajuttu oli parasta luettavaa. Luontoa & filosofiaa Paras juttu oli ehdottomasti Mikko Peltolasta. Tunnistan itsessäni sen, miten vahvasti koen asioita. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Koin jutun aidosti hyödylliseksi. Lehti on kokonaisuutena hyvä, en löytänyt siitä yhtään huonoa juttua. Onnea voittajalle! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Mikko Peltolan haastattelu ”Minulle on luontevaa keskittyä hyvään”. Jokainen artikkeli on täysin lukemisen arvoinen. Tunnemuistoja Uusimman numeron paras juttu oli tunnemuistoista. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! 37 TUNNE & MIELI 3/2025. Huonoa juttua ei tässä numerossa ollut. Lehden 2/25 arvonnassa kirjan Kehitä resilienssiä voitti Heli Lähdesmäki. Filosofia on lähellä sydäntäni, ja koska olen luonteeltani pohdiskeleva, tällaiset aiheet vetävät puoleensa. Hyvän lehden tunnistaa, ja Tunne & Mieli on juuri sellainen. Tunteet jäävät mieleen syvästi, niin hyvinä kuin vaikeinakin hetkinä. Sen sijaan unettomuus ei ollut minulle niin tärkeä teema tällä kertaa. Se antoi minulle ideoita ja uusia näkökulmia omiin toimintamalleihini. Hän on todella mielenkiintoinen persoona ja puhuu tärkeistä asioista – erityisesti luontosuhteesta, joka on minullekin merkityksellinen. Tämä on niitä lehtiä, jotka eivät päädy paperinkeräykseen vaan kaappiin talteen
Tutkittavat raportoivat, että päivittäinen näyttöjen käyttö ennen yöpuulle käymistä siirsi nukkumaanmenon ajankohtaa myöhemmäksi ja lyhensi unen pituutta noin 50 minuuttia viikossa. Unihäiriöitä esiintyi enemmän tutkittavilla, jotka ilmoittivat olevansa iltavirkkuja. 38 TUNNE & MIELI 3/2025. KU VA : SH U TT ER ST O C K Älylaitteiden vaikutus uneen nousee usein esiin silloin, kun puhutaan lapsista ja nuorista. Älylaitteiden käyttöä on hyvä rajoittaa iltaisin – myös aikuisten! TUTKITTUA TIETOA UUTISPALVELU DUODECIM ÄLYPUHELIMEN, TABLETIN, tietokoneen ja muiden elektronisten näyttöjen käyttö ennen nukkumaanmenoa voi lyhentää unen kestoa ja huonontaa unen laatua aikuisilla. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että näytön tuijottaminen ennen nukkumaanmenoa lyhensi unta lähes tunnilla viikossa ja lisäsi levottomien öiden riskiä erityisesti iltavirkuilla. Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat, että elektronisten näyttöjen haitalliset vaikutukset koskevat myös aikuisia. Tulokset vaihtelivat kronotyypin eli sisäisen vuorokausirytmin perusteella. Heitä pyydettiin raportoimaan esimerkiksi siitä, kuinka usein he viikoittain käyttävät älylaitteita. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä JAMA Network Open -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 120 000 keskiiältään 56-vuotiasta aikuista. Henkilöt, jotka käyttivät älylaitteita päivittäin, nukkuivat todennäköisemmin suositeltua vähemmän. He menivät nukkumaan noin 20 minuuttia myöhemmin verrattuna tutkittaviin, jotka eivät käyttäneet älylaitteita. Osallistujat ilmoittivat myös keskimääräisen ajan, jolloin he yrittivät nukahtaa ja herätä
Havainnot olisikin hyvä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa. Yleisimmin käytetyt rentoutumismuodot olivat hengityksen hallinta, jooga tai taiji, biofeedback, lihasten rentoutus ja musiikki. 39 TUNNE & MIELI 3/2025. Tulokset viittaavat siihen, että vähän koulutettujen ja yksin asuvien muistisairaudet todetaan myöhemmin kuin korkeasti koulutettujen, vaikka heidän tiedetään sairastuvan todennäköisemmin ja usein myös nuorempina. Tämä ilmenee Ruotsissa tehdystä tutkimuksesta. Ruotsalaistutkimuksen havainnot ovat huolestuttavia, sillä alhainen koulutustaso ja vähäiset sosiaaliset kontaktit suurentavat riskiä sairastua muistisairauksiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan rentoutumisen ja stressinhallinnan harjoitukset voivat auttaa alentamaan korkeaa verenpainetta ainakin lyhyessä, noin kolmen kuukauden seurannassa. Epäselvää vielä on, mitkä menetelmät ovat tehokkaita ja missä määrin ne voivat verenpainetta alentaa. Potilaat olivat keskimäärin 82-vuotiaita, kun heillä todettiin dementia. VAPAAEHTOISTYÖN tekeminen saattaa pienentää yli 65-vuotiaiden masennusriskiä, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tulokset perustuvat yli sadan tuhannen hiljattain dementiadiagnoosin saaneen ruotsalaisen rekisteritietoihin. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että joillakin rentoutumistekniikoilla ja meditaatioharjoituksilla on suotuisia vaikutuksia verenpaineeseen. Masennus oli yleisempää naimattomilla, naisilla, pienituloisilla, vähän koulutetuilla ja kroonisia sairauksia, kuten diabetesta, potevilla. Tutkimukseen osallistui hieman alle kolmetuhatta 65–79-vuotiasta yhdysvaltalaista, joista 6 prosenttia sairasti masennusta. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. Useimmat tekniikat näyttivät alentavan sekä systolista että diastolista verenpainetta henkilöillä, joilla oli kohonnut verenpaine. Tutkijat kävivät läpi 182 englanninkielistä tutkimusta, joissa tarkastellaan rentoutumistekniikoiden mahdollista vaikutusta kohonneeseen verenpaineeseen. On myös mahdollista, että tuloksiin ovat vaikuttaneet muut seikat, joita tutkimuksessa ei voitu huomioida. Aktiivinen sosiaalinen kanssakäyminen ja muiden auttaminen voivat auttaa ehkäisemään masennusta. Todennäköisesti tämä vaikuttaa myös potilaiden ennusteeseen, tutkijat arvioivat. Sama koski potilaita, joilla ei ollut lähisukulaisia. Vapaaehtoistyö saattaa torjua masennusta Yksin asuvan dementia todetaan myöhään YKSIN ASUVIEN ja vähän koulutettujen dementia saatetaan todeta jopa vuosia myöhemmin kuin muiden. Tutkimus julkaistiin BMJ Medicine -lehdessä. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun osallistujien ikä, terveydentila sekä sosiaalinen ja taloudellinen tilanne huomioitiin analyysissa. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Aikuisista suomalaisista noin kahden miljoonan verenpaine on koholla. He ovat usein myös huonokuntoisempia diagnoosin aikoihin. Potilaat, joiden koulutustaso oli alhainen tai jotka asuivat yksin tai hoitokodissa, saivat diagnoosin keskimäärin kolme vuotta vanhempina kuin muut potilaat. KU VA : SH U TT ER ST O C K Rentoutumisharjoitus voi alentaa korkeaa verenpainetta RENTOUTUMISTEKNIIKOILLA pyritään muun muassa vähentämään stressiä, joka on yksi kohonneen verenpaineen riskitekijöistä. Masennusriski oli tulosten perusteella noin 40 prosenttia pienempi osallistujilla, jotka tekivät vapaaehtoistöitä. Potilaat, joilla ei ollut toisen asteen tutkintoa, olivat sairastuessaan myös hauraampia ja monisairaampia ja he tarvitsivat useampia lääkityksiä kuin korkeakoulutetut. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, muun muassa sydänja verisuonitaudeille sekä aivoverenkierron häiriöille. Tämä havaittiin riippumatta potilaiden iästä
Reippaan liikkumisen määräksi suositellaan 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Keskimäärin kahdeksanvuotisen seurannan aikana yhteensä 4 000 osallistujaa menehtyi lähinnä sydänja verisuonitauteihin tai syöpään. 40 TUNNE & MIELI 3/2025. Tutkimuksissa selvitettiin monenlaisia keinoja lisätä työntekijöiden liikkumista, mutta kovin tehokkaita ratkaisuja ei löytynyt. Seisomatyöpöytien käyttö vähensi fyysistä passiivisuutta, kuten istumista, keskimäärin 75 minuuttia päivässä. Mikään tutkituista työpaikkahankkeista ei kuitenkaan saanut työntekijöitä harrastamaan kuntoa kohottavaa ja hengästyttävää liikuntaa. Suurin piirtein samanlaiset hyödyt nähtiin riippumatta siitä, kertyikö viikon liikuntamäärä 1–2 päivässä vai tasaisemmin viikon aikana. Työpaikan hankkeet liikuttavat nihkeästi TUTKITTUA TIETOA KU VA : SH U TT ER ST O C K Liikutko 1-2 kertaa viikossa – sekin on jo terveysteko LIIKUNNAN MONET terveyshyödyt saadakseen ei tarvitse reippailla joka päivä, vaan samat vaikutukset nähdään vain 1–2 päivänä viikossa liikkuvilla. Vaikutus oli vielä suurempi yhdistettynä opastukseen ja neuvontaan. Aktiivisuusrannekkeet ja liikuntapäiväkirjat auttoivat jonkin verran, sillä niiden kannustamina työntekijät ottivat keskimäärin tuhat askelta enemmän päivässä. Havainto tukee suomalaisia liikuntasuosituksia. Olennaista onkin liikunnan kokonaismäärä. Kohtalaisen raskaana liikuntana pidettiin esimerkiksi juoksemista, reipasta kävelyä, pyöräilyä ja tanssimista, mutta myös esimerkiksi puutarhanhoito ja muut fyysiset arkiaskareet huomioitiin. Riski menehtyä seurannan aikana oli selvästi pienempi osallistujilla, jotka harrastivat kohtalaisen raskasta liikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa, kun vertailukohtana olivat vain vähänlaisesti liikkuvat. Tuoreen katsaustutkimuksen perusteella ainakin säädettävät seisomatyöpöydät ja aktiivisuusrannekkeet saattavat toimia. Tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan liikunnan kokonaismäärä ja aktiivinen elämäntapa ovat tärkeämpiä kuin se, millaisissa pätkissä liikunta kertyy. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä. Brittiaineistoon perustuvassa tutkimuksessa mitattiin aktiivisuusrannekkeilla 93 000:n keskimäärin 62-vuotiaan miehen ja naisen liikkumista. Tutkimus julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä. TYÖNTEKIJÖITÄ ON vaikea saada liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän, mutta joitain keinoja on kuitenkin tarjolla. Istumisen vähentäminen ja kevyt liikunta ovat silti nekin hyväksi terveydelle. Varsinaiseen fyysiseen liikuntaan pelkät seisomapöydät eivät vaikuttaneet. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia
Näiden potilaiden ennuste oli muutenkin huonompi. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot Terapiakoira lievittää lapsipotilaan ahdistusta SAIRAUDEN TAI VAMMAN takia päivystykseen tuodut lapset voivat saada apua terapiakoirasta. Puolet lapsista satunnaistettiin ryhmään, jossa tavanomaisen hoidon lisäksi heidän luonaan vieraili terapiakoira. Australiassa tehdyn tutkimuksen tulokset perustuvat 29 000:n keskimäärin 42-vuotiaan trauma potilaan terveysrekisteritietoihin vuosilta 1994–2020. Vakavan loukkaantumisen jälkeen potilaat ovat alttiita sairastumaan esimerkiksi traumaperäiseen stressihäiriöön, masennukseen ja lääkeriippuvuuteen. Terapiakoiran vierailu kesti vain 10 minuuttia, mutta se riitti vähentämään lasten ahdistuneisuutta 45 minuuttia sekä 120 minuuttia myöhemmin tehtyjen arvioiden perusteella. Lisäksi itsemurhat ja muista syistä johtuvat kuolemat olivat yleisempiä tässä potilasryhmässä. Mielenterveysongelmien riski oli suurin nuorilla potilailla sekä muun muassa yksinasuvilla, työttömillä ja pienituloisilla potilailla. Traumaperäisen stressihäiriön lisäksi lääkeriippuvuus sekä mielialahäiriöt, kuten masennus ja ahdistus, olivat yleisiä. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Tuoreen tutkimuksen perusteella terapiakoirat lievittävät lapsipotilaiden ahdistusta ja huolta näillä käynneillä. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Ero verrokkiryhmään ei ollut suuren suuri, mutta silti huomattavissa. Ihminentavattavissa.fi Tapaturma näkyy myös mielessä TAPATURMAPOTILAAT hyötyisivät pitkäkestoisesta seurannasta, jossa huomioidaan myös potilaan mielenterveys. Loukkaantumisen jälkeen mielenterveysongelmaan sairastuneet muun muassa joutuivat uudelleen sairaalahoitoon muita potilaita todennäköisemmin. Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Tutkimus tehtiin yhdysvaltalaisen sairaalan lasten päivystyksessä, ja siihen osallistui 80 keskimäärin 11-vuotiasta potilasta vanhempineen. K U V A : SH U TT ER ST O C K 41 TUNNE & MIELI 3/2025. Terapiakoirien on aiemminkin osoitettu lievittävän stressiä ja ahdistusoireita, mutta tämä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa asiaa on tutkittu lasten päivystyksessä. Seurannan aikana hieman yli 10 prosenttia potilaista sairastui johonkin mielenterveyden häiriöön. Haku syksyn koulutusryhmiin on avoinna Haku syksyn koulutusryhmiin on avoinna
VÄRITYSKUVA 42 TUNNE & MIELI 3/2025
Niitä hetkiä kannattaa vaalia, ja niistä on lupa nauttia. Vaikka oma elämä juuri nyt olisi täynnä surua ja ahdistusta, siinä voi silti hetkittäin kokea myös valonpilkahduksia. MYÖS SURUN KESKELLÄ Elämä ei ole mustavalkoista silloinkaan, kun suru tai huoli tuntuu valtaavan mielen kokonaan. Sen sijaan ne voivat elää rinnakkain niin, että molemmille on tilaa, sanoo positiivisen psykologian maisteri, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja väitöskirjatutkija Johanna Huhta mäki. – Se ei tarkoita, että suru, huoli tai muu vaikea tunne pitäisi korvata jollain myönteisellä tunteella. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK U seimmille meistä tulee vastaan aikoja, jolloin on vaikea nähdä hyvää. HYVÄN MIELEN TEKOJA Vaali iloa 43 TUNNE & MIELI 3/2025. Pahan olon rinnalla voi tuntea myös iloa, kun huomaa hyvät hetket ja sallii ne itselleen
Ei sellainen äiti, jolta lapset salaavat asiansa, jottei tämä vain saisi sydänkohtausta kaikesta stressaamisesta. Mitään voimaa ei anna se, että asetamme koko elämämme kärsimyksen raameihin. Kiitollisuudesta puhuminen herättää joissain ihmisissä jopa kiukkua, Huhtamäki on huomannut. SUUNTAA ENERGIA SIIHEN, MIHIN VOIT VAIKUTTAA SAATAMME KÄYTTÄÄ PALJON energiaa menneen kelailuun tai sellaisten huolien hautomiseen, joille emme voi mitään. Pieniä tyytyväisyyden hetkiä arvostamalla elämään tulee lisää kiitollisuutta. TARTU PÄIVÄN PIENIIN HYVIIN HETKIIN RAUHALLINEN AAMU kahvimukin ääressä. Vähitellen hän tunsi kiitollisuutta myös siitä, että oli selviytynyt taas tästäkin päivästä, vaikka aamulla se oli tuntunut ylivoimaiselta. – Kiitollisuuden harjoittaminen tutkitusti helpottaa oloa. Hän on itse kokenut elämässään useita vastoinkäymisiä, joista pysäyttävin ja raskain on ollut oman lapsen kuolema. Yhtä musertavaa menetystä kaikki eivät elämänsä aikana koe, mutta surunja huolenaiheita taatusti riittää jokaiselle. Hän kehottaa pitämään riman matalalla. Se on surkeaa ja kauheaa, mutta tässä se on. Syynä oli se, että lapset eivät enää kertoneet hänelle ongelmistaan, koska he pelkäsivät hänen huolehtivan liikaa. Surun raskaimmissa vaiheissa Huhtamäki itse kykeni olemaan kiitollinen vain nukkumaan pääsystä eli siitä, että uni antoi hetken vapautuksen pahasta olosta. Hän on itsekin kokenut vakavan sairastumisen sekä epätietoisuuden siitä, voiko sairautta parantaa. Hän voi tehdä sen, minkä voi, eli vaalia terveyttään pitämällä itsestään mahdollisimman hyvää huolta. – Jos esimerkiksi ystävä on sairastunut, en voi vaikuttaa hänen sairauteensa ja sen mahdolliseen etenemiseen. Voimme tietoisesti päättää, että kaiken surun ja huolen keskelläkin mietimme joka ilta, mitä hyviä asioita tänään tapahtui, Johanna Huhtamäki sanoo. Tämä oli opetellut eroon taipumuksestaan murehtia liikaa lastensa asioita. Tämä ei tarkoita, etteikö sairaus olisi haitannut häntä ja haittaisi yhä. – Tässä on jäätävä lantakasa, joka edustaa elämääni. – Hän halusi olla sellainen äiti, jolle lapset voivat kertoa elämästään. Murehtiminen ei kuitenkaan asiassa auta. Oikeasti se on vaativaa kognitiivista työtä eikä ollenkaan helppoa eikä miellyttävää varsinkaan aluksi. Jos en, ehkä voisin löytää pienen oraan, josta kenties saattaisi tulla jotain, Huhtamäki kuvailee. Huhtamäki kertoo tuolloin ajatelleensa, että toisin kuin kaikkialla toistellaan, ei terveys ole kaikki kaikessa. Huhtamäki kertoo erään aikuisten lasten äidin oivalluksesta. Sitkeästi jatkaessa mieli harjaantuu huomaamaan valopilkkuja, tai ainakin häivähdyksiä niistä. Löytäisinkö siitä pienen pientä kukkaa tai edes nuppua. Siihen voin kuitenkin vaikuttaa, ettei ystäväni jää yksin, Huhtamäki sanoo. Sen sijaan energia kannattaa suunnata asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa. Huhtamäki on kirjoittanut kirjan Pimeydessä kajastava valo (Bazar 2024), jossa hän käsittelee trauman jälkeistä kasvua. Ja vaikeat asiat synnyttävät vaikeita tunteita. – Ajattelin, että tässä hetkessä minulla on kaikkea, paitsi terveyttä. – Surunkin keskellä voimme valita, annammeko itsellemme luvan huomata myös hyvää ja kokea siitä iloa. Elämässä on aina muutakin. Auringon lämpö paljailla käsivarsilla. He ehkä luulevat, että kiitollisuuden aiheiden etsiminen tarkoittaisi ongelmien kieltämistä tai tuskan lakaisemista piiloon. Mihinkään ei ole kiire. 44 TUNNE & MIELI 3/2025
45 TUNNE & MIELI 3/2025. ANNA MUIDEN ILOITA JA NAUTTIA ELÄMÄSTÄÄN PIDÄ KIINNI ITSELLESI TÄRKEISTÄ ASIOISTA – JA TOIVOSTA UUTTA MATOA koukkuun vaan! Maailma on mahdollisuuksia täynnä! Kannustus ehkä lisää tsemppihenkeä vaikealla hetkellä – tai sitten ei. * * * Muista, ettei tarvitse pelätä, mitä voisi tehdä tai sanoa. Miten kohdata sureva ystävä. – Vaikka juuri nyt tuntuisi siltä, ettei paha olo lopu koskaan, se ei tunnu samalta lopun elämää, hän vakuuttaa. Voit esimerkiksi tuoda ruokaa, hoitaa lapsia tai leikata nurmikon. Jokaisella on lupa surra asioita, jotka ovat surullisia, ja tuntea huolta asioista, jotka ovat huolestuttavia. Kateus on hyödyllinen tunne silloin, kun se kirkastaa itselle, mitä tarvitsee ja toivoisi saavuttavansa. Vertailua on mahdotonta täysin lopettaa, koska ihmisaivot skannaavat koko ajan sitä, mitä muut ovat ja mitä minä olen suhteessa muihin. Neuvo nähdä uhkan sijaan mahdollisuuksia voi silloin tuntua lähinnä vitsiltä. Jos kateus saa toivomaan toiselle ihmiselle pahaa, se myrkyttää omankin olon. – Kun ihmisellä on akuutti tuska, kehotus keskittyä positiivisuuteen mitätöi hänen kokemuksensa ja tunteensa. – Jos toisen elämä vaikuttaa ihanalta, onko se minulta pois. * * * Tarjoa käytännön apua, myös pyytämättä. Hän toivoo, että jokaisella olisi joku ihminen, jonka kanssa sanoittaa ja jakaa pettymysten ja menetysten nostattamia tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja, Johanna Huhtamäki painottaa. Jos se on mahdollista hänelle, ehkä se voi olla mahdollista myös itselle. * * * Jos tilanne herättää sinussa suurta huolta tai surua, etsi keinoja purkaa näitä tunteita. Näytä, että välität. On myös hyvä muistaa, ettei surulle ole määräaikaa, johon mennessä sen pitäisi olla poissa päiväjärjestyksestä. Samalla on hyvä muistaa, ettei ulkoapäin voi tietää, millaisten haasteiden kanssa kukin mahdollisesti painii. . KUN OMASSA ELÄMÄSSÄ on vastoinkäymisiä, on luonnollista tuntea kateutta niitä kohtaan, joilla näyttää menevän hienosti. Itseään voi lempeästi kannustaa sellaisten asioiden pariin, jotka ovat tuntuneet tärkeiltä ja tuoneet mielihyvää – esimerkiksi liikkumaan, harrastamaan ja tapaamaan ystäviä. Halaa, kuuntele ja ole läsnä. Aina voit myös kysyä, millaista tukea toinen juuri siinä hetkessä eniten kaipaisi. Eikö ole vain hieno asia, että elämä voi olla niin hyvää. – Kun itseään vertailee muihin, se kannattaa tehdä armollisesti ja inhimillisyydellä. Huhtamäki ei pidä sanasta pakko, mutta toivosta hän suorastaan pakottaa pitämään kiinni. Pyydä häntä lenkille, käy kylässä, ehdota elokuvailtaa. Esimerkiksi työpaikan menetys voi olla niin kova isku, että sen jälkeen itsetuntoa on kursittava kasaan pala kerrallaan. Älä lisää toisen taakkaa omalla ahdistuksellasi. * * * Kysy, mitä kuuluu ja miltä nyt tuntuu, myös hieman pidemmän ajan kuluttua. Kannusta ystävää pitämään kiinni asioista, jotka tuovat hyvää mieltä. Minuutemme rakentuu suhteessa toisiin ihmisiin, Huhtamäki toteaa
KRYPTO PUUHAA AIVOILLE 46 TUNNE & MIELI 3/2025
2 Sudoku Medium #739757 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #733446 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #543306 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #528017 Pelaa tätä sudokua netissä 2 Sudoku Vaikea #1362723 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1382367 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1204063 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1351411 Pelaa tätä sudokua netissä 2 Sudoku Helppo #202374 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #444133 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #364056 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #371428 Pelaa tätä sudokua netissä HELPPO VAIKEA KESKITASO 47 TUNNE & MIELI 3/2025. Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdestä tai useammasta tehtävän kuvasta. PIILOLAUSE SUDOKU Ratkaisut seuraavalla aukeamalla Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla
RISTIKKO 48 TUNNE & MIELI 3/2025
3. 5. 2. 4. 49 TUNNE & MIELI 3/2025. Tänä kesänä haluan tehdä ainakin nämä viisi iloa ja luovuutta elämääni tuovaa asiaa. 17 Sudoku Medium #739757 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #733446 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #543306 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #528017 Pelaa tätä sudokua netissä 17 Sudoku Vaikea #1362723 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1382367 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1204063 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1351411 Pelaa tätä sudokua netissä 17 Sudoku Helppo #202374 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #444133 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #364056 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #371428 Pelaa tätä sudokua netissä SUDOKU KYRYPTO (2/2025) RISTIKKO (2/2025) RATKAISUT SANATEHTÄVÄ Ukrainan lipussa pelto ja taivas Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! H EL P P O K ES K IT A SO VA IK E A LUOVUUTTA KESÄÄN 1
Perhe on tärkein ja mielessä koko ajan. Saan paljon iloa siitä, kun näen lasteni kasvavan. Se on välittämistä ja energioiden vaihtoa. Pelaan myös sulkapalloa naapurini kanssa ja poljen fillarilla aina, kun mahdollista. Jokainen päivä voi olla erityinen pelkästään siksi, että on saanut jotain kiinnostavaa suuhunsa. Vietän landella niin paljon aikaa kuin pystyn. Liikunta Käyn poikani kanssa perhe-taekwondossa, mistä on tullut yhdistävä juttu meille. Joka päivä löytyy jotain uutta, mitä he eivät ole vielä nähneet tai kuulleet. Meillä on loistavat ohjaajat, ja vaikka treeneihin mennään välillä väsyneinä, sieltä poistutaan täynnä energiaa. Siellä on hyllyissä helkkaristi kirjoja ja äänilevyjä. Lande Omistan kakkosasunnon Iittalassa. Luen joka ilta tietoa Magic-korteista ja pelaan aktiivisesti, se on supermielenkiintoinen ja elävä skene. Hänen esikoisromaaninsa Aina on itketty (Tammi) ilmestyi alkuvuodesta. Aikaa niiden kuluttamiseen on ihan liian vähän, kun yli satavuotiaassa talossa riittää hommaa. 50 TUNNE & MIELI 3/2025. Perhe Tämä on aika itsestäänselvää kaikille, joilla on perhe. Juuri nyt rakennan pihalle kasvihuonetta kierrätysikkunoista. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA ARI-PEKKA SINIKOSKI KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K VOIMAA ARKEEN Pelaaminen Aloin koronan aikaan pelata ystävieni kanssa Call of Duty -sarjan pelejä netin kautta. Ruoanlaitto Ruoan laittaminen ystäville ja rakkaille on minulle hyvin tärkeää. Se on hauskaa aikuisten hippaa, jossa suurin osa ajasta kuluu kuulumisten vaihtoon ja täysin turhaan lätinään, jota ihmismieli välillä tarvitsee. Laulaja ja lauluntekijä Samae Koskinen saa iloa kokkailusta ja kasvihuoneen rakentamisesta. Kokkailu on luovaa. Se rikastaa omaakin elämää – on pakko olla utelias ja avoin
Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : U N SP LA SH Elokuun lehdessä suuntaamme katseen kohti alkavaa syksyä. ENSI NUMEROSSA Lempeää liikettä & lämpöä ihmissuhteisiin Arjen ihmissuhteet eivät aina solju mutkattomasti. Kesän vapaus tekee hyvää, mutta miten säilyttää kehon ja mielen keveys, kun arki alkaa. Asiantuntija kertoo, mitä läheisissä suhteissa on hyvä huomioida, kun maailma näyttäytyy toisin. Kerromme, millaisin pienin askelin ja oivalluksin vuorovaikutusta voi parantaa ja solmuja avata. Tee tilaus sivuillamme tunnejamieli.fi – saat seuraavan lehden kotiin kannettuna! 51 TUNNE & MIELI 3/2025. Kehoa ja ulkoilua ei kannata unohtaa, vaikka päivät lyhenevät. Miten neurokirjon piirteet vaikuttavat ihmissuhteisiin. Pysähdymme pohtimaan ihmissuhteita sekä kehon ja mielen yhteistyötä. Etkö ole vielä tilaaja. Suhteet sujuviksi Liikettä syksyyn Neurokirjo ja läheiset Elokuun lehti ilmestyy 8.8
TULE MUKAAN VOIMAAN PAREMMIN! Anna itsellesi tai lahjaksi hyvän mielen oivalluksia. Katso kesän kampanjahinnat verkkosivuiltamme ja tee tilaus: VERKOSSA tunnejamieli.fi » tilaa lehti FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA SÄHKÖPOSTILLA tilaukset@tunnejamieli.fi PUHELIMITSE 050 549 6751 UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen.