Kosketus virkistää sekä hoivattavaa että hoitajaa – hyötyinä hyvä olo ja turvallisuuden tunne LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 3 / 2 1 8 OMA KEHO VOIMANLÄHTEENÄ AINO-KAISA SAARINEN KANSSAKULKIJA Vammautuneesta Heidistä tuli joogaohjaaja HYVÄN MIELEN VINKKI Hengitys rauhoittaa levottomana vaeltavaa mieltä MIELI & TIETO Aivojen stimulointi saa aikaan aidon hymyn Nykyisin on helpompi olla armollinen itselleen
050 561 7416 merja.karinen@mtkl.fi Pirkko Jantunen, sosiaalineuvoja puh. 040 513 6213 pirkko.jantunen@mtkl.fi @MTKL_fi @mielenterveydenkl facebook.com/ mielenterveydenkeskusliitto Monipuolinen messunäyttely ja tietoiskuja palveluista ym. R ah an ke rä ys lu p a R A -2 01 817 3 K U VA T: A N N A A U TI O MIELENTERVEYSMESSUT 2018 Tuttu tapahtuma uudessa paikassa Mielen hyvinvointia kokemuksella Helsingin Kulttuuritalolla 20.–21.11.2018 Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta Ohjelma päivittyy nettiin www.mielenterveysmessut.fi www.mtkl.fi YHTEISTYÖKUMPPANEINEEN Mielenterveysja päihdealan koulutusja messutapahtuma Ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 9–16 (puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.) Ke 10–16 #neuvontapalvelut #mielenterveys #vertaistuki Arkisin klo 10–15 (maksuton) Neuvontachat www.mtkl.fi Oikeusja sosiaali neuvonta Neuvonta puhelin 0203 91920 Vertais tukipuhelin 0800 177599 Merja Karinen, lakimies puh. Ajankohtaisia seminaareja Yleisöluentoja mielen hyvinvoinnista Elämänmakuisia kokemuspuheenvuoroja
EEVA ANUNDI VALOKUVAAJA Kuvasin joogaopettaja Heidi Viheriälän hänen kotoisassa kodissaan Helsingissä. Lisäksi oli kiehtovaa löytää yh teisiä kiinnostuksen aiheita, kuten jooga ja hevoset, sekä kokemuksia siitä, mitä vaikeuksia erityisryhmiin kuuluva kohtaa. Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. Heidin tarina sai minut muista maan, että onnellisuus on ennen kaikkea sisäinen kokemus. Tämän lehden tekijät 1 2 3 4 K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 Te rv ey st al o, 4 H ei ni Le hv äs la ih o MIRJA AARNIO toimittaja ANTTI KAUPPI psykologi SAARA AUTERE valokuvaaja MERI LIUKKONEN toimittaja AINO HEIKKONEN tuottaja ESKO JÄMSÄ valokuvaaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja MARJO HENTUNEN toimittaja ATTE KALKE ulkoasu EEVA ANUNDI valokuvaaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti IDA NIEMINEN toimittaja OLLI URPELA valokuvaaja MARIA VILJA kuvittaja SATU VÄISÄNEN toimittaja ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNINA MANNILA valokuvaaja ANNE SALOMÄKI toimittaja MARJAANA ROPONEN toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 3. Heidin kanssa keskusteleminen oli avointa ja helppoa, ja kertomus hänen he vosestaan toi kyyneleet meidän kummankin silmiin. Heidi oli löytänyt joogasta voimavaran hyväksyä liikuntavammansa. Pääsimme pian samalle aalto pituudelle, sillä joogaan ja meditoin itsekin. Haastattelu tilanteet eivät aina jätä erityisiä muistijälkiä, mutta Heidin tavattua ni ajattelin, että haluan kantaa edes palasta hänen elämänasen teestaan mukanani aina. Myös minä olen päässyt joogan ja mietiskelyn avulla elämän haastavien vaiheiden läpi. Lue Heidi Viheriälän haastattelu sivulta 50 alkaen. Heidi sai aivoinfarktin saman ikäisenä kuin itse olen nyt, enkä voi kuin toivoa, että olisin itse yhtä rohkea, määrä tietoinen ja vahva, jos syystä tai toisesta vammautuisin. HEIDI VIHERIÄLÄ HAASTATELTAVA Vaikka minua on tarinani vuoksi haastateltu aikanaan useampaankin lehteen, oli tämä haastattelu ja kuvaustilanne kaikkein luontevin ja koskettavin. ANNE SALOMÄKI TOIMITTAJA Olen toimittajana aina nöy rän kiitollinen luottamukses ta ihmisille, jotka jakavat oman ta rinansa kanssani ja antavat minun muotoilla sen lukijoille. Sekä toimittaja että kuvaaja saivat minut täysin vaivattomasti avaa maan itseni niin kynän kuin kamerankin edessä
Ja hyvä niin. Aino-Kaisa Saarinen, s. 14 S I S Ä L L Y S 3 / 2 1 8. Me ihmiset emme ole täydellisiä, emmekä tule olemaankaan
Hyväksikäyttö ei tarkoita sitä, että koko loppuelämä olisi pilalla. 50 Heidi Viheriälä Omin jaloin ylös Olohuoneen lattialle lyyhistynyt Heidi Viheriälä palasi kuuden viikon kooman jälkeen tajuihinsa entistä vahvempana. Sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Vaikka kokemukset hoidosta ovat positiivisia, syvä aivostimulaatio ei yksin auta silloin, kun mieli järkkyy. Oireet viittasivat muun muassa ortorek siaan, pakonomaiseen haluun syödä mahdollisimman terveellisesti. Ulko puolisille hän avasi vaikeuksiaan oma kohtaisessa tanssiteoksessa. 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Oikean hoidon löytäminen ei ole helppoa 40 Rauhoittava hengitys Hengitykseen keskittyminen on keino olla läsnä tässä hetkessä. 34 LiisaMaija Matikainen Kuin kuka tahansa meistä LiisaMaija Matikaista käytettiin lapsena seksuaalisesti hyväksi. Pahimmillaan stressi on lukinnut sekä kehon että mielen. Harrastus on kulkenut käsi kädessä hänen henkisen matkansa kanssa suorittamisesta nautintoon. Yksinkertaisimmillaan tämän huomaa hymyilemällä. 31 Kosketus kohottaa myös hoitajan mielialaa 32 Psykologi vastaa: Miten toimia lasten hyväksi vaikeassa perhetilanteessa. Itse hän aloittaa aamunsa meditoimalla ja rauhoittuu päivän kiperissä tilanteissa tietoisella hengityksellä. Siskonsa kuoleman jälkeen hän ymmärsi, että hän haluaa puhua kokemuksistaan ilman häpeää. Se on jännittävä ja iloinen asia. Äidille, muotisuunnittelija Ilona Pellille, pojan elämän toinen puoli tuli yllätyksenä.. 34 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. 66 Minun arkeni: Paula Lahtinen Aamut ovat ihmisen parasta aikaa 62 M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI K an ne n ku va : Ee va A nu nd i 10 AinoKaisa Saarinen Risteyksessä Ura hiihtäjänä on tarjonnut Aino Kaisa Saariselle sekä ihania että ah distavia hetkiä. Ei fyysisesti, mutta omana itsenään. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: Käsilläseisonta Uusi näkökulma Susanna Toropainen löysi käsillä seisomisesta lajin, joka on opettanut hänelle rentoutta, luottamusta ja omien rajojen rikkomista. 8 Kipu syntyy aivoissa – ei siellä, missä se tuntuu 16 Äänettömällä Ilmeet, eleet, katse, asento ja muu sanaton viestintä on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. 22 Julius Susimäki & Ilona Pelli Ahdistus paljastui vasta tanssiesityksessä Tanssija Julius Susimäki hakeutui terapiaan ulkonäköpaineidensa ja suorituskeskeisyytensä takia. Kun hengitys harjoituksista tulee osa arkea, niitä voi tehdä helposti missä tahansa. Kun intohimoa huippuurheiluun ei enää löydy, on aika valita uusi polku elämään. 20 Mielen voimaa: Myötätunto Tunnetaidot vahvistavat sosiaalista anteliaisuutta Miia Paakkanen tutkii ja kouluttaa tunne ja myötätuntotaitoja. 42 Mieli & tieto Stimulaatiota aivoille Psykiatrian erikoislääkäri Kaija Järventaustan työhön kuuluu harvinaisen syväaivo stimulaatio hoidon antaminen vaikeaa pakko oireista häiriötä sairastaville potilail le. Se lievittää stressiä, ahdistuneisuutta ja levotto mana vaeltavaa mieltä
Vastaajissa oli paljon keskussairaaloissa työskenteleviä ihmisiä. Komulainen muistuttaa, että hyvällä kunnolla on kaikissa työntekijäryhmissä erinomaisia vaikutuksia. Osallistujille tehtiin myös kehonkoostumusanalyysi, ja lisäksi kestävyyskunto arvioitiin lepotestinä mittaamalla hapenottokykyä. – Vuorotyö vaikuttaa. Alkuun pääsee arjen aktiivisuudella ja pienissä paloissa kerätyllä liikuntamäärällä. TEKSTI AINO HEIKKONEN M itä parempi fyysinen kunto, sitä paremmaksi ihmiset arvioivat työkykynsä ja sitä vähemmän he kokevat uupumusta. Komulainen pitää huolestuttavana sitä, että uupumus oli selkeästi keskiarvoa korkeammalla sosiaalija terveysalan työntekijöillä. Uupumusluvut olivat tutkimuksessa varsin korkeita, sillä 51 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä koki työpäivän jälkeistä kohtuutonta uupumusta vähintään silloin tällöin. Niissä mitattiin puristusvoimaa, jonka on todettu kuvaavan hyvin lihasvoiman määrää ja ennustavan toimintakykyä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman johtaja Jyrki Komulainen sanoo, että jo aiemmin on tiedetty, että hyvä fyysinen kunto heijastuu työn tuloksellisuuteen sekä työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Esimerkiksi säännöllinen harrastaminen hankaloituu, kun vuorot vaihtelevat. Kiertueella 26 000 henkilöä kävi testauttamassa fyysisen kuntonsa ja 1300 vastasi kyselytutkimukseen, jossa kysyttiin kokemuksia työn kuormittavuudesta, työuupumuksesta, koetusta elämänlaadusta, työtyytyväisyydestä ja fyysisestä aktiivisuudesta. – Nyt homman tärkein kysymys oli, miten ihmiset uupuvat työelämässä ja yleensä elämässä. Hyväkuntoinen uupuu työssä harvemmin Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tutkimuksessa paljastui, että hyvä fyysinen kunto ehkäisee työuupumusta. – Eikä puhuta mistään urheilijatyypistä tai huippusuorituksista, vaan rauhallisempaankin tahtiin voi viettää liikunnallista elämää. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Siitäkin löytyi vahvat yhteydet fyysisen kunnon ja itse arvioidun uupumuksen välillä. Kuntotesteihin pystyi osallistumaan hikoilematta. Tämä ei tarkoita urheilua tai huippusuorituksia, vaan rauhallisempikin tahti riittää. Tämä selviää Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tutkimuksesta, jonka se toteutti työikäisille ympäri Suomen. Komulainen kertoo, että fyysinen kunto on yhteydessä jaksamisen kanssa kaikissa työntekijäryhmissä. K U VA : SH U T TE R ST O C K 6 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8
Sen käyttöä on kokeiltu ja arvioitu aiemmin jo vuosina 2015–2017. Usein tunteita tutkitaan kysymällä ihmisiltä heidän tuntemuksistaan. Tämä pitää tutkimuksen mu kaan paikkansa äänestysaktiivisuudes sa mielenterveysongelmista ja demen tiasta kärsivien kohdalla. Kehotietoisuutta lapsille ja nuorille Somebodymenetelmää juurrutetaan kuntien hyvinvointityöhön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoituksella. Silti monet sairaudet vähentävät äänestystoden näköisyyttä vain vähän tai ei lainkaan. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että fysiologisia mittauksia on mahdollista hyödyntää tunteiden tutkimisessa. Työvälineinä käytetään esimerkiksi liikettä, hengitystä, rentoutumista ja kehonkuvahar joituksia. Tämä selviää Helsingin yliopiston tutkimusryhmän työstä, jota johtaa professori Mikko Mattila. # Rikosuhripäivystys ja Miessakit-yhdistys muistuttivat keväällä miesten kokemasta väkivallasta Pään aukominen kannattaa -kampanjassaan. K U VA : SH U T TE R ST O C K Kehon mittaukset käyttöön tunteiden tutkimisessa K U VA : SH U TT ER ST O C K Tunteet aiheuttavat usein esimerkiksi sykkeen muutosta tai kämmenten hikoilua. ONGELMAT SAAVAT TOISET AKTIVOITUMAAN Vammaisiin kohdistuva syrjintä johtaa keskimääräistä aktiivisempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kuten mielenosoituksiin menemiseen tai poliitikkoihin yhteyden ottamiseen. KU VA : SH U TT ER ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 7. Aiemmin on luultu, että vammai suus tai terveysongelmat passivoivat ihmisiä. Helsingin yliopiston tiedotteessa todetaan, että terveyden ja poliittisen osallistumisen suhde on tärkeä. Nauhan esikuva on vihreä mielen terveyden tietoisuusnauha Green ribbon, joka on käytössä esimerkiksi Irlannissa. Somebodya voidaan käyttää sosiaali, terveys ja kasvatusalan työssä. Toiset sairaudet saavat toimimaan esi merkiksi kansalaisaloitteen allekirjoit tamisen muodossa. Vihreä viestii tuesta Suomen Mielenterveysseura on tuonut Suomeen vihreän Mielinauhan, jonka avulla halutaan vähentää mielen terveyden ongelmiin liittyvää häpeää ja kerätä varoja mielenterveystyöhön. Tunteita tutkittiin hermoston eri osissa monilla mittausmenetelmillä, kuten sydänsähkökäyrällä, sykevälivaihtelulla, ihon sähkönjohtavuudella, verenpaineella ja silmänliikkeillä. Mielenterveysseura lanseerasi vihreän nauhan yhdessä popmuusikko Alman kanssa, ja siinä on Alman kirjoittama viesti, joka kuuluu ”Olet tärkeä”. Kokemukset ovat olleet hyviä, sillä lapset, nuoret ja vanhemmat ovat kokeneet menetelmän hyödylliseksi. Siinä lapsia ja nuoria autetaan tunnistamaan, miten tunteet, ajatukset ja vaikkapa kipu vaikuttavat omaan kehoon ja sen liikkeeseen. Pekka Kuoppa tutki tunneärsykkeiden vaikutuksia väitöskirjassaan Itä-Suomen yliopistossa. Nyt rahoituksen saaneessa hankkeessa menetelmä kehitetään edelleen. Kehon mittaus tarjoaa tällaisiin tutkimuksiin lisätietoa. Kampanjan materiaalia löytyy sosiaalisesta mediasta aihetunnisteella #paanaukominenkannattaa. Jos heikosta terveydestä kärsivät osallistuvat vähemmän, vaarana on, että heidän äänensä ei kuulu päätöksenteossa. Myös ammattilaiset ovat pitäneet uudesta työ kalusta. Somebodyssa toimitaan yleensä 4–8 hengen ryhmissä, joissa tehdään käytän nöllisiä harjoituksia ja käsitellään niihin liitty viä kokemuksia. Sen tarkoituksena oli saada miehiä puhumaan kokemastaan väkivallasta ja hakemaan apua. Miessakkien ja Väkivaltaa kokeneet miehet -hankkeen kyselytutkimuksen mukaan väkivallan kohteeksi joutuminen aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta ja itsevarmuuden heikkenemistä. Nauha on samantyylinen kuin Suomessa jo pitkään myynnissä ollut Roosa nauha, jonka myynnillä kerätään varoja naisten syöpien tutkimukseen. Lähes puolet kertoi tuntevansa väkivallan kokemuksesta johtuvaa masennusta. Esimerkiksi kämmenen hikoilu lisääntyi ja kulmia kurtistava lihas aktivoitui kielteisten ärsykkeiden takia
Selkäkipuunkin tunteet tuovat oman elementtinsä, joten tunteet on tärkeä kohdata. Voi tuntua omituiselta hyväksyä esimerkiksi vihan tunne silloin, kun selkäkipu pitää erossa harrastuksista. Mukaan sekoittuu useita tekijöitä, kuten huoli, kokemukset ja geenit, jotka vaikuttavat kivun voimakkuuteen. Vaikka kipu on aina kokijalleen totta, sen syntyyn ja voimakkuuteen vaikuttaa vahvasti myös mieli. Jos kuitenkin tiedostat vihan tunteen ja nimeät sen mielessäsi, se vaikuttaa välittömästi aivojen tunnekeskukseen ja vähentää aktiviteettia sillä alueella, jolloin vihan tunne hieman rauhoittuu ja kipukin voi vähentyä. Kirjoittajat haluavat luoda uskoa siihen, että tällaisista selkäkivuista on mahdollista päästä eroon. Kirjassa ei puhuta vain selkäkivusta, vaan myös kivusta yleisesti. 80?90 prosentille pitkittyneistä selkävaivoista ei löydetä rakenteellista tai kudosperäistä syytä. Tämä voi hidastaa paranemista, kun luullaan, että liikunta provosoi vaivaa. Kutistunut asento lisää epävarmuutta. Yllättävä selkäkipu Kipu syntyy aivoissa – ei siellä, missä se tuntuu voi tuntua tosi pahalta, jos se herättää pelon, että juoksuharrastus pitää unohtaa. Kivun tunteminen on subjektiivinen kokemus, ja toiset kokevat kivun voimakkaammin kuin toiset. S elkäkipu on lähes jokaiselle tuttu vaiva jossain elämän vaiheessa, ja se on yksi yleisimmistä syistä sairauspoissaoloihin. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K 8 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Kehon asento vaikuttaa mieleen. 1 Mielikuvaharjoittelu voi lieventää selkäkipuja. Selkäkipuun liittyy uskomuksia ja pelkoja, esimerkiksi sen kroonistumisesta ja vakavuudesta. Esimerkiksi syventyminen mielikuvaan, jossa olet mieluisassa tilanteessa ilman kipua, voi toistuvasti toteutettuna muuttaa ajattelua ja kokemusta. 3 TEKSTI MIRJA AARNIO Selkäkivut eivät suoraan periydy geeneissä, mutta uskomukset voivat periytyä. Sen sijaan jos siihen suhtautuu tilapäisenä kipuna, joka menee ohi, tunne voi olla paljon lievempi. Kipu ei myöskään aina tarkoita kudosvauriota, vaan pelkkä pelko voi aiheuttaa todellista kipua. Avoin ja vahva asento vähentää stressihormonien määrää ja lisää itsevarmuutta ja kehotietoisuutta, mikä voi lieventää kipua. Kirjassa keskitytään selkäkipuihin, jotka eivät johdu vakavista selkätai muista sairauksista. Kipu ei nimittäin synny siellä, missä se tuntuu, vaan aivoissa, jonne tieto vauriosta välittyy hermojen välityksellä. Selkäkipujen pelätään pitkittyvän ja siksi selkää suojellaan usein liikaa. Useimmiten asia on päinvastoin: liikunta ehkäisee selkävaivoja ja nopeuttaa niistä toipumista. 2 Kolme ajatusta (selkä)kivusta ja mielestä Jaana Hautala ja Jerry Ketola: Selkäkipu ja mielen voima (Otava 2017) Tunteet ovat meille viestintuojia. Jaana Hautalan ja Jerry Ketolan teos Selkäkipu ja mielen voima (Otava 2017) antaa uutta näkökulmaa kivun anatomiaan ja sen hallintaan, avaa selkäkipuun liittyviä myyttejä ja tarjoaa mielen voimaan perustuvia keinoja kivusta eroon pääsemiseksi. Jos olet oppinut vanhemmiltasi, että selkäkivut kuuluvat elämään, ajatus voi ylläpitää omaa kipuasi. Erilaisilla mielikuvaharjoituksilla, joita kirja tarjoaa runsaasti, on mahdollista opetella kivun hallintaa mielen voimalla. Selkä on luonnostaan vahva kehonosa, joka kestää paljon enemmän kuin kuvitellaan
Kirjasta tekee helposti lähestyttävän erityisesti sen kuvitus. Kirjan perusviesti onkin hahmottaa se, mikä on itselle tärkeää ja keskittyä täysillä siihen. Tutkimustietoon nojaten hän kirjoittaa, että vain 20 prosenttia ihmisistä asettaa itselleen tavoitteita. Kirja alkaa oman mielen tilanteen kartoituksella ja loppuu samaan. Samalla tavalla kuin hoidamme kehoamme juoksemalla, kuntosalilla, joogaamalla tai tenniksellä, myös mieli kaipaa hoitoaikoja ja huomiota. Maaret Kallio: Lujasti lempeä – Mielen työkirja (WSOY 2018) s. Parhaimmillaan kuvan katsominen herättää käsiteltävän tunteen jo kirjaa lukiessa. Kirjan ulkoasu tukee tyyntä vaikutelmaa. Perustat asioiden edistämiselle luodaan kirjassa mielikuvilla ja tavoitteilla. On persoonallinen ratkaisu, että eri tunteet ovat eri kuvittajien käsialaa. Valcárcel: Tunnehetket – Ilman tunteitasi et olisi sinä, suomennos Jussi Korhonen englanninkielisestä käännöksestä (PS-kustannus 2018) Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi (Atena 2018) K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 9. Pääosassa on lukija itse, jolle Kallio tarjoaa ajattelun avuksi johdattavia tekstinpätkiä ja niihin liittyviä tehtäviä eri aihepiireistä. Aikaansaamisen tärkeimmäksi välineeksi Pihlaja nostaa tavoitteellisuuden. On tärkeä huomata, että tavoitteellisuus ja sen avulla asioiden aikaansaaminen ei ole Pihlajan oppaassa sama asia kuin suorittaminen. 10 K U VA : SH U T TE R ST O C K Vuosi itselle Psykoterapeutti Maaret Kallio opastaa vuoden matkalle omaan itseen Lujasti lempeä – Mielen työkirja teoksessa. Usein kuvitus onnistuu enemmän kuin vain täydentämään sanoja. Keskity ja saa aikaan Lujasti lempeä – Mielen työkirja (WSOY 2018) Tunteet jalostuvat sanoiksi ja kuviksi Cristina Núñez Pereiran ja Rafael R. Kallion vahvuuksia on kaunis ja lempeä kieli, joka itsessään jo kutsuu pysähtymään teoksen ääreen. Teemat ovat tuttuja sellaisille, jotka ovat lukeneet mielen hyvinvoinnin kirjallisuutta. Kirja on suunnattu erityisesti 6–12vuotiaille, ja tunteita käydäänkin läpi yksinkertaisin selostuksin. Erikoispsykologi Satu Pihlaja kuljettaa lukijaa kohti aikaansaamista teoksessaan Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi (Atena 2018). Välissä muun muassa hellitään hyvää, pohditaan lujuutta ja tarkastellaan ihmissuhteita. Ehkä muidenkin kannattaisi, sillä Pihlajan mukaan tavoitteita asettavat ihmiset voivat tutkitusti paremmin kuin muut. Kun tavoitteet ovat itse valittuja, tekemisessä on itse asiassa vapautta. Jos noudattaa kirjaan rakennettua aikataulua, matka sen parissa on 12 kuukauden mittainen. Tavoitteet suuntaavat huomiota niiden mukaiseen toimintaan, saavat ponnistelemaan, lisäävät sinnikkyyttä sekä auttavat etsimään ja luomaan tapoja tavoitteen saavuttamiseksi. Valcárcelin Emocionariokirja kääntyy suomeksi Tunnehetkiksi. Pohjatöiden jälkeen Pihlaja opastaa muun muassa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan sekä käsittelee ajattelumalleja, sosiaalista tukea sekä itsensä kehittämistä. Kauniisti kuvitetussa kirjassa käydään läpi iso määrä tunteita ärtymyksestä pettymykseen ja riemusta euforiaan. Cristina Núñez Pereira, Rafael R
Kanssakulkija A I N O K A I S A S A A R I N E N 10 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8
Se on jännittävä ja iloinen asia. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT EEVA ANUNDI T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 11. Kun intohimoa huippu-urheiluun ei enää löydy, on aika valita uusi polku elämään. Risteyksessä Ura hiihtäjänä on tarjonnut Aino-Kaisa Saariselle sekä ihania että ahdistavia hetkiä. . Pahimmillaan stressi on lukinnut sekä kehon että mielen
Aino-Kaisa kertoo, että hän ei koskaan ole pitänyt itseään erityisen lahjakkaana hiihtäjänä, mutta on aina ollut kova tekemään töitä. Kunto on kaudella 2017 ollut nousujohteinen. Hiihtäjä on juuri pudotettu ulos perinteisen hiihtotavan 10 kilometrin kilpailusta, jonne starttaa neljä muuta suomalaista. Ikää kaksosilla on joitakin kuukausia. Ainakin onnistumiset oikeissa paikoissa ovat auttaneet. Hän arvelee, että jos häntä olisi painostettu hiihtämään, se olisi loppunut siihen. 20 vuoden urheiluuran jälkeen hän ei tiedä, miten pitäisi toimia. Nuoremmat hiihtäjät halusivat näin muistaa kilpauransa päättävää hiihtäjää. Myös kaksoissisko Maija hiihti, ja vuoteen 1999 saakka kaksosten hiihtourat kulkivatkin samoja latuja. Lisäksi hän on uskonut itseensä. Viimeistä kauttaan hän kuvailee henkisesti raskaaksi. VIIMEINEN LÄHTÖ Nyt Lahden MM-kisoista on aikaa reilu vuosi. Perustekeminen ei riitä, vaan kaikenlaisina päivinä on pystyttävä antamaan kaikkensa. Siihen kuvioon oksennustauti sopii huonosti. Jossain vaiheessa harjoituskausi suistui väärille raiteille ja rasitus kasvoi liian kovaksi. Viestijoukkueeseen hänet on valittu. Hän mietti, voiko hän palatakaan heti kotiin ja kysyi asiasta lääkäriltä. Aino-Kaisan mukaan huippu-urheilu on luonteeltaan sellaista, että se täytyy laittaa muun edelle. Hänen on hyvä olla kotona. Valmentajan päätöksellä joukkueen kokenein urheilija jää ulos kilpailusta, joka hiihdetään seitsemän kilometrin päässä hänen kotoaan, tuttuakin tutummalla ladulla. Pelottaa. Vaikka vanhemmat ovat ilmiselvästi tuupanneet AinoKaisaa ladulle jo pienestä saakka, hän kokee tehneensä lajivalintansa itse. Siitä huolimatta hän lähti Italiaan harjoittelemaan yli 3000 metrin korkeudessa sijaitsevalle jäätikölle. Vuosi sitten Tom palasi töihin. Kyse oli urheilijoille varsin K A N S S A K U L K I J A A I N O K A I S A S A A R I N E N 12 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Lopulta Maija valitsi toisin. – Olen todella pettynyt ja surullinen, Aino-Kaisa kirjoittaa Facebook-sivulleen. Niitä seuranneella kaudella Aino-Kaisa on hiihtänyt viimeiset olympialaisensa ja maailmancupin lähtönsä. Siksi tytär ei enää reissannut äitinsä kanssa. Perinteiseltä putoamisen takia Aino-Kaisan hartioilla painaa kuitenkin hirveä taakka, joka tuntuu salpaavan koko hiihtokyvyn. Muitakin haasteita on. Lähdin ajattelemaan asiaa Amandan kannalta. Samaan aikaan Tom oli noutanut lapsen hoidosta, laittanut vaatteet pesuun ja pessyt koko tytön. Toisessa valokuvassa tytöt seisovat Järvisen suksilla kaksivuotiaina. Aino-Kaisa kuvailee rakastaneensa hiihtoa alusta loppuun. Kyse on päämatkasta, Aino-Kaisan suosikista. Aino-Kaisa on voittanut kymmenen maailmanmestaruusja viisi olympiamitalia aikuisten sarjoissa. Amanda meni perhepäivähoitoon 1-vuotiaana, kun Aino-Kaisa aloitti treenikauden. Suomenmestaruuskilpailuissa Taivalkoskella hän saapui maaliin käsi kädessä Krista Pärmäkosken ja Kerttu Niskasen kanssa. Vielä edellisellä hiihtokaudella koko perhe reissasi Aino-Kaisan kilpailumatkoilla mukana. A ino-Kaisa Saarista ahdistaa niin, että rintaa puristaa. 11-vuotiaana hän voitti piirimestaruuskisoissa vuotta vanhempien tyttöjen sarjan. Kuusivuotiaana hän meni hiihtokouluun. Kotona häntä matkoilta on vartonut 2-vuotias Amanda. Näin kävi, kun Aino-Kaisa pääsi Suomen hiihdon A-maajoukkueeseen vuonna 2001. Hänen on kuitenkin vaikea sanoa, mistä määrätietoisuus ja itseluottamus ovat pohjimmiltaan kummunneet. – Meillä ei ole eroteltu, kumpi on parempi tai oikeampi vanhempi, kenen kanssa lapsen pitäisi olla. Kovan työnteon kääntöpuolena on ollut armottomuus itseä kohtaan. HÖLLÄÄMISEN TAITO Aino-Kaisan perhealbumista löytyy valokuva, jossa hän ja kaksoissiskonsa Maija pötköttävät vauvasängyssä käsissään pienoissukset. AinoKaisa meni kotiin ja pysyi onneksi terveenä, kuten Amandakin. Tämä oli mahdollista, sillä Aino-Kaisan mies Tom piti vanhempainvapaata. – Osaan vetää itseni tosi tiukille ja todella väsyksiin, hän sanoo. Vain Aino-Kaisasta tuli ammattiurheilija. Vuodenvaihteessa Aino-Kaisa oli palaamassa pitkältä Tour de ski -hiihtokiertueelta, ja samaan aikaan tyttären hoitopaikasta tuli viesti, että lapsilla on oksennustautia. Erossa oleminen on ollut äitiyden ja huippu-urheilun yhdistämisessä vaikeaa. Hieno ura on ollutkin. Aino-Kaisa kuvailee, että elimistö meni sekaisin ja sen jälkeen myös pää. Odotukset ovat kotiyleisön edessä korkealla
Hän oppi myös hieman hölläämään. Ymmärtää sen, että harjoituspohjaa on, ja jos harjoitus jää väliin tai se täytyy korvata kevyemmällä, on ihan ok tehdä niin. Sellaista voi ilmetä, kun fyysinen tai psyykkinen stressi on kovaa. Suurimmaksi osaksi ihmiset tykkäävät siitä, että olen avoin ja rehellinen. Uransa viimeisinä vuosina hän täydensi tiimiään henkisellä valmentajalla. Vancouverin olympiakisoissa hän oli ajautunut tilaan, jossa oli lääkärin arvion mukaan sairastumassa ”näillä näppäimillä”. Esimerkiksi vuonna 2009 hän vielä harjoitteli mykoplasmaan sairastumisen jälkeen. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 13. tyypillisestä tilanteesta, niin sanotusta ylikunnosta – tai alipalautumisesta. Aino-Kaisa pohtii, että mitä syvemmälle väsymykseen menee, sitä vaikeampi on hahmottaa rajaa tavanomaisen ja huolestuttavan väsymyksen välillä. Myöhemmin, vuosina 2009 ja 2010 Aino-Kaisalla oli kuukautisten kaltaista ylimääräistä verenvuotoa. Vaikeat kaudet ovat auttaneet tekemään uran kannalta hyviä päätöksiä. Nykytiedoilla hän pitäisi parin viikon treenitauon. Uransa huippuhetkeksi hän nostaa maailmanmestaruuden Liberecissä vuonna 2009. Siksi hän ei ajattele, että jotakin olisi pitänyt tehdä toisin. – Ehkä vanhempana on asteen helpompi olla armollisempi itselleen. . Kilpailukaudesta tuli selviytymistä. Pohjalla käyminen onkin tarjonnut hänelle mahdollisuuden havaita näitä raja-aitoja itsessään. Vuonna 2002 Aino-Kaisa vaihtoi valmentajaa. Hän on pystynyt noudattamaan pilkuntarkkoja harjoitusohjelmia ja hallitsemaan kisasuorituksia. AVOIMESTI JOTAIN MIELTÄ Aino-Kaisa näkee itsekurin myös voimavarana
– Vaikka suoritus ei olisi täydellinen, silti voi voittaa. Uransa pahimman pettymyksen jälkeen, ennen Lahden MM-viestiä, Aino-Kaisa päättää lähteä lenkille, kuten muulloinkin tilanteissa, joissa asiat tuntuvat olevan jumissa. Juttuun on valittu yksittäisiä lausahduksia muun muassa Aino-Kaisan vanhemmista, siskosta ja muista urheilijoista. Seuraava elämä kutsuu enemmän. PÄÄSTÄ IRTI PAHASTA Pelottaa. – Mitä pidemmälle ura on edennyt, sitä enemmän on vahvistunut ajatus siitä, että hiihtäminen vaatii kovaa fysiikkaa, mutta se vaatii todella kovaa päätä. Toisaalta hän on halunnut rikkoa urheilijan muottia tuomalla mielipiteitään avoimesti esiin. Aino-Kaisa ajattelee, että hänen täytyy päästää irti pahasta. Viime vuosina Aino-Kaisa on keskittynyt entistä vahvemmin myönteisiin asioihin, joiden varaan hän haluaa elämäänsä rakentaa. Nyt hänen elämässään on tärkeämpiä asioita kuin hiihto. Yhtäkkiä hänen päässään alkaa pyöriä säe Isä meidän -rukouksesta – siitä huolimatta, että hän ei ole erityisen uskonnollinen ihminen. ”Oikku-Aikun” maine liittyy siihen yhteen prosenttiin. Niin, kuumakalle. Silti hän on jaksanut tavoitella unelmaansa, jonka hän julkisti jo 14-vuotiaana sanomalla, että hän tahtoo hiihdon maailmanmestariksi. Hyvällä kunnolla ei tee mitään, ellei pysty hyödyntämään päästä sitä voimaa. 14 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Olo kevenee ja taakka putoaa jonnekin lenkkipolun varrelle. Haastattelussa istuu kuitenkin ystävällinen, rauhallinen ja sanojaan punnitseva Aino-Kaisa. Silloin pystyin hallitsemaan sen ja tekemään kauden parhaan suorituksen juuri oikealla hetkellä. Me ihmiset emme ole täydellisiä, emmekä tule olemaankaan. Silloin kisoissakaan ei pysty parhaaseen. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Suomi saa viestissä pronssia. – Uskon, että tämäkin ratkaisu tulee sydämestä ja on oikea, kun kuuntelen rauhassa itseäni. Yksilöurheilussa pärjääminen vaatii hänen mukaansa tietynlaista itsekkyyttä. Hän arvelee, että aktiivinen keskustelun herättely kantaa myös hiihtouran jälkeen. Vuotta myöhemmin Lahden hiihtostadionilla maailmancupin kilpailussa Aino-Kaisa vetää suuta viivaksi, jotta häntä ei alkaisi itkettää jo lähdössä. Hän on saavuttanut sen ansiosta verkostoja, joiden kautta hän on jo saanut useampia tulevaisuuteensa liittyviä tarjouksia. Koen, että suurimmaksi osaksi ihmiset tykkäävät siitä, että olen avoin ja rehellinen, Aino-Kaisa sanoo. Me Naiset kärjisti asian hänestä tehtyä kirjaa käsittelevän jutun otsikkoon: Huippuhiihtäjä onkin A-luokan töräyttelijä! Aino-Kaisa Saarisen 12 kaunistelematonta sitaattia. Siitä on mahdotonta kirjoittaa yhtä raflaavaa otsikkoa. Muilta hän on saanut kuulla, ettei kehon mittasuhteiltaan ole paras mahdollinen hiihtäjä – tai ettei hänestä tule arvokisamitalistia. Aino-Kaisa ajattelee, että hiihtäminen on niin ihanaa, että hän haluaa tehdä sitä maailman tappiin asti. Jutun lähteenä on hyödynnetty Aino-Kaisan haastattelun lisäksi myös Pekka Holopaisen kirjoittamaa Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot -kirjaa (Teos 2016). Se kantaa pitkälle. Hiihto on yhä ihanaa, mutta hän ei halua jatkaa sitä huipulla. Sekä luonnossa oleminen että juokseminen on aina ollut hänelle tärkeää. Hän näkee, että elämän paras aika on tulossa, ja se on jännittävä ja iloinen asia. Jos on kerran pystynyt tekemään sen, pystyy sen tekemään uudestaankin. – Olen ottanut kantaa poikkeaviin asioihin, ja se on voinut joitain ihmisiä raivostuttaakin. AinoKaisa on valitsemassa polkua, jolla jatkaa tästä eteenpäin. Aino-Kaisa on kantanut julkisuudessa suorasukaisen töksäyttelijän, ”Oikku-Aikun”, leimaa. Tämä ei ole Aino-Kaisalle merkinnyt niinkään itsensä ylittämistä, vaan parhaan mahdollisen suorituksen kaivamista itsestään. Juostessa mielen voi vain antaa olla ja mennä. On sykähdyttävää, kun kotiyleisö kannustaa viimeistä kertaa valtavalla voimalla. Juuri oman äänen seuraaminen on se, joka on tuonut menestystä hiihtourallakin. – Jos intohimoa ei löydy niin palavana, muutamat prosentit jäävät puuttumaan ja se kertautuu. Ja hyvä niin. K A N S S A K U L K I J A A I N O K A I S A S A A R I N E N – Olen ollut vähän kuumakalle ja hermoilijatyyppi. Kirjassa hän arvelee muiden ihmisten todistuksen mukaan olevansa 99-prosenttisesti kohtelias, avulias, hyväkäytöksinen ja lämmin ihminen. Vaikkapa se, että hän voi touhuta rauhassa Amandan kanssa miettimättä seuraavaa treeniä
Aino-Kaisa Saarinen • syntynyt 1.2.1979 • 2000luvulla eniten olympiamitaleita voittanut suomalainen urheilija • maailmanmestari perinteisen hiihtotavan 10 kilometrin matkalla (2009) sekä moninkertai nen maailmanmestaruus kilpailujen mitalisti niin henkilökohtaisilla matkoilla kuin viestissä • lopetti kilpauran hiihtäjänä keväällä 2018 • kotoisin Hollolasta, jossa asuu nykyisinkin perheensä kanssa • perhe: aviopuoliso Tom ja tytär Amanda • haluaa tulevaisuudessa tehdä töitä terveyden ja hyvinvoinnin eteen T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 15
Sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Yksinkertaisimmillaan tämän huomaa hymyilemällä. Ilmeet, eleet, katse, asento ja muu sanaton viestintä on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVITUS MARIA VILJA Äänettömällä 16 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8
– Se on ensimmäinen tapa, jolla vauva oppii viestimään ja havaitsemaan viestintää. Katseella voidaan sulkea pois tai ottaa T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 17. Silmän kehälihas siristää silmiä. Hymyn mieltä kohottava vaikutus on vain yksi esimerkki siitä, miten sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Vaatteilla ja asusteillakin voi olla viestinnällistä merkitystä, mutta ne eivät ole varsinaista sanatonta viestintää, joka muuttuu tilanteiden ja tunteiden mukana. Isotaluksen mukaan sanaton viestintä on sisäänrakennettu ominaisuus, joka liittyy sekä ihmisen kehitykseen lajina että toisaalta kehitykseen yksilönä. – Jotkut laskevat mukaan myös ajankäytön, eli kuinka nopeasti reagoi, puheviestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta sanoo. Sanaakaan ei ole vaihdettu, mutta silti tunnetila kohenee. Viestintään kuuluu paljon muutakin kuin sanoja: kasvojen ilmeet, eleet, asento, katse, tilaan asettautuminen, kosketus ja äänen piirteet. I so poskipäälihas vetää suupieliä ylös ja ulos. Kasvoille nousee hymy, ja pian keskustelukumppaninkin suupielet kääntyvät ylöspäin
18 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Monet tilanteet, monet merkitykset mukaan ja kehon asennolla voidaan torjua tai osoittaa kiinnostusta. – Jos ihmiset ovat eteenpäin toista kohti, he ovat yleensä kiinnostuneita ja halukkaita keskustelemaan toisten kanssa. Eri kulttuureista tulevien välillä väärät tulkinnat ovat jopa todennäköisiä. Usein toisteltu väite on, että 93 prosenttia viestinnästä olisi sanatonta ja 7 prosenttia sanallista. Käsien puuskan ajatellaan viestivän torjumista, ja katseen suuntaan liitetään erilaisia merkityksiä. Esi merkiksi länsimaissa silmiin katsominen on avoimuuden merkki, aasialaisissa kulttuureissa se taas koetaan hyökkääväksi. Siinä, missä sanoista ollaan hyvin tietoisia, sanattomassa viestinnässä on paljon sellaista, jota ei välttämättä itse edes huomaa. Ja sitten on tilanteita, jolloin verbaalinen viestintä on todella tärkeää, kuten uutislähetys tai oikeussali, hän sanoo. Hermostuneena monilla on taipumus hiplata vaikka kynää tai korua, Isotalus kertoo. Viestintäongelmat heijastuvat kaikenlaisilla ihmisillä hyvinvointiin, oltiin sitten työpaikalla tai kotona. Kaikkia valheita ei kuitenkaan eleistä tai puheenparresta voida tunnistaa, sillä valheiden merkeiksi ajatellut eleet voivat viitata myös johonkin muuhun kuin epärehellisyyteen. Isotalus varoittaakin tekemästä liian pitkälle meneviä tul kintoja muiden sanattomasta viestinnästä. Ihmissuhdeverkosto voi kutistua pieneksi. Heidän kommunikointinsa on usein erilaista kuin muilla, esimerkiksi katsekontakti välttelevää. – On sellaisia tilanteita, joissa nonverbaalinen viestintä on 100 prosenttia, jos emme voi käyttää sanoja tai emme kuule. Esimerkiksi autismikirjon henkilöt voivat kokea sosiaaliset tilanteet hämmentäviksi ja vaikeiksi. Säännönmukaisuuksia tietyistä eleistä voidaan kuitenkin löytää. Valehtelua on tutkittu paljon, ja valehteleva henkilö saattaa esimerkiksi nykiä käsiään tai pitää tavallista enemmän taukoja. Pekka Isotaluksen mukaan kyse on myytistä. Sanattomien viestien lukeminen on Isotaluksen mukaan taito siinä, missä muukin kuuntelutaito. Isotaluksen mukaan tutkimustieto ei tue yksiselitteisiä sanattoman viestinnän tulkintoja. Sanaton viestintä on tilannesidonnaista. Sanattoman viestinnän tarkkailu auttaa havaitsemaan tunnetilaa, jossa toinen henkilö on. Isotalus sanoo, että ihmissuhteilla on hyvin suuri merkitys hyvinvoinnissa. Skitsofreniaa sairastava ei välttämättä pysty eleillään, ilmeillään, äänensävyllään tai katseellaan viestimään erilaisia tunnetiloja. Toisaalta sanattoman viestinnän häiriintymisestä voi olla yksilölle ikäviä seurauksia. Tämä koskee myös sanatonta viestintää. Tilannesidonnaisuus pätee myös yksittäisiin eleisiin
– Amerikkalaisten tutkijoiden on vaikea ymmärtää, että kuunteleminenkin voi olla tukea, koska heidän kulttuurissaan kuuluu sanoa jotakin. Viestintäänsä vahvasti kontrolloivat poliitikot luovat tutkitusti epäaidon vaikutelman. Suomalaisista tutkimuksista erottuu yksi erityinen sanattoman viestinnän piirre: kuunteleminen ja läsnäolo ovat täällä erityisen vahvoja tapoja ilmaista tukea toiselle ihmiselle. – Bisneskirjallisuudessa on tarkkoja ohjeita esimerkiksi siitä, että pitäisi elehtiä kädet avoimina. Tämä selittyy tunteilla. On todettu, että spontaanin viestinnän säilyminen vaikuttaa aidon ja myönteisen vaikutelman synty miseen. Siksi he välttävät sen pukemista sanoiksi ja pyrkivät mieluummin hienovaraiseen tukemiseen. Puheviestinnästä väitellyt Ira Virtanen tutki väitös kirjassaan tukea antavaa viestintää miesten ystävyys suhteissa. Tiedosta kehityskohteita ja kiinnitä niihin huomiota jatkossa. Hän kertoo esimerkin poliitikoista. Sen jälkeen niihin voi kiinnittää tietoisesti huomiota. Omaa sanatonta viestintäänsä voi harjoitella. – Hyvin pienin vihjein voi ilmaista, että on läsnä ja tukena. Harjoitus tekee mestarin – vai tekeekö. x Videoi tai äänitä omaa puhettasi ja katso tai kuuntele tallenteita. Arkipäivässä voi havainnoida muiden reaktioita. KOKEILE Tarkkaillen voi oppia Havainnointi tarjoaa luontevan tavan tutustua entistä paremmin omaan ja muiden sanattomaan viestintään. Mihin ihmiset katsovat ja mitä sillä viestivät. x Havainnoi sopivassa tilanteessa, miten ihmiset ovat asettautuneet pöydän ääreen. Jutun lähteet: Puheviestinnän professori Pekka Isotaluksen haastattelu, Ira Virtanen: Communication in Finnish Men’s Friendship (Tampere University Press 2015), Venla Kuuluvainen ja Pekka Isotalus: Skitsofreniaa sairastavan puheviestintä vanhempien näkökulmasta (Puhe ja kieli 2010), Näin kehosi toimii – tältä tosiasiat näyttävät kirja (Docendo 2018) Suomalainen tukee hiljaa Ei tarvitse sanoa yhtään mitään, ja silti läsnäolosta voi olla toiselle paljon apua. Isotaluksen mukaan tehokkainta sanattoman viestinnän harjoittelu on, jos saa palautetta muilta. Tutkimuksen mukaan hyvää tukea ovat muun muassa myötätunnon osoittaminen ja aktiivinen kuunteleminen. Pekka Isotalus sanoo, että ensin täytyy oivaltaa ja havaita omia kehittämis kohteitaan. – Pikkuvauvalla kaikki vies tintä on spontaania, kunnes viestintää opitaan hiljalleen kontrolloimaan. Samoin kuin muiden sanattomien viestien tulkinnassa, myös oman viestinnän harjoittelussa ulkoa opetteleminen voi kääntyä itseään vastaan. Siksi koulutus ja opetustilanteet ovat hyviä harjoittelun paikkoja. Meille riittää, että toinen on läsnä, Pekka Isotalus sanoo. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 19. x Laita televisiosta äänet pois. Haastateltujen mielestä toisen kokemusta ei voi koskaan täysin ymmärtää. Mieti, kuinka hyvin ymmärrät tapahtumia ja mitä voit päätellä sanattomasta viestinnästä. Hän nostaa esimerkiksi Miesten vuoro dokumentti elokuvan, jossa miehet kertovat toisilleen kipeitäkin asioita saunomisen yhteydessä. Myös itsensä tarkasteleminen äänitteeltä tai videolta auttaa havaitsemaan omia tapojaan. Luotettavuus kärsii ilman säröjä, jotka kertovat siitä, että ihminen on tunteineen läsnä tilanteessa. Jos hairahtuu todella yksityiskohtaisiin ohjeisiin, kiinnittää huomiota vääriin asioihin, jolloin itse asia sekä vuorovaikutus unohtuvat, Isotalus sanoo. Minkälaisia vaikutelmia tilanteesta syntyy. Silloin meistä näkyy se, että ilahdumme tai emme pidä jostakin. Esimerkiksi liian lähelle tuleminen voi herättää muissa ihmisissä torjuntaa
Miia Paakkanen tutkii ja kouluttaa tunneja myötätuntotaitoja. Sosiaalinen anteliaisuus ja luottamus vahvistuivat koulutusta saaneissa yrityksissä. Sosiaalisen yhteyden kokemus on ensisijainen, inhimillinen perustarpeemme. MYÖTÄTUNTO EI OLE LAASTARI Myötätuntoinen johtamistapa ei poista monotonista työkuormaa tai muuta yksitoikkoista työtä monipuoliseksi. Esimerkiksi kiitoksella on paljon myönteisiä vaikutuksia. Empatia on tunneyhteyttä, mukana elämistä toisen tunteissa. Keskeiset tavoitteet koulutuksissa olivat yhteisen sanaston luominen, positiivisten tunnetaitojen vahvistaminen sekä vaikeissa tilanteissa toimiminen. Myötätuntoisen toiminnan selkäranka on ihmisen sosiaalisuuden ymmärtämisessä ja hyväntahtoisuuden esilletuomisessa. Myötätunnon avulla voidaan nähdä tilanteet moniulotteisemmin ja pystytään rakentamaan aitoa työn iloa. Myötätunto on paljolti tärkeiden asioiden muistamista ja toistamista arjessa. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA Hienoimpia hetkiä oli todistaa jaettua kokemusta ihmisyydestä. Tätä kautta arjen tilanteisiin on tullut rohkeutta ja enemmän tietoista positiivista rakentamista. Juttusarjan kolmannessa osassa pohditaan myötätunnon merkitystä. Myötätunto on empatiaa käytännössä. 20 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Myötätunnolla ei paikata olosuhteita, mutta se auttaa ongelmien näkemisessä ja niihin puuttumisessa. On tärkeä muistaa, miten hirmuisen hyvältä tuntuu, kun meitä arvostetaan kiittämällä. Kokemamme tunteet auttavat ymmärtämään muiden ihmisten kokemuksia. Syvä ymmärrys myötätunnosta merkitsee vastuun ymmärtämistä paitsi olosuhteisiin puuttumisesta myös jokaisen kohtaamisemme rakentamisesta. Yllätyimme yritysten halukkuudesta lähteä mukaan niihin.Kohtasimme kaipuun ihmisyyteen ja suoranaisen nälän tunnetaidoille. IHMISYYS ESIIN CoPassion-hankkeessa olemme järjestäneet tunnetaitovalmennuksia. Tunnetaidot vahvistavat sosiaalista anteliaisuutta T U N NE & MIE LI Mielen voimaa J U T T U S A R J A O S A 3 / 6 Myötätunto Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin. Ihmisten perustarpeet, esimerkiksi kaipuu tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, ovat samankaltaisia kaikilla meillä. Tässä juttusarjassa perehdymme positiivisen psykologian eri osa alueisiin ja tapaamme niihin perehtyneitä ihmisiä. Myötätunto työssä on jämäkkyyttä, kykyä puhua suoraan ja rehellisesti sekä selkeiden rajojen asettamista. Itse hän aloittaa aamunsa meditoimalla ja rauhoittuu päivän kiperissä tilanteissa tietoisella hengityksellä. Käsitys itsestä on tullut tietoisemmaksi ja palveleva johtajuus on kehittynyt. Ihmiset ovat pohjimmaltaan hyväntahtoisia laumaelämiä. Siihen perustuu myös erityislaatuisuutemme eli kykymme luovuuteen ja yhteistyöhön. Tulosten mukaan myötätunto ja tunnetaidot ovat vahvistuneet ja myötätunnon pelko on vähentynyt. Myötätuntoon kuuluu myös tekojen ja toiminnan ulottuvuus