3 / 2 1 6 PÄÄSKYSAARI Teininä mietin, onko minussa vikaa SELVIYTYMISTARINAA: NYT TARJOUSHINTAAN Itsellesi tai lahjaksi. JENNI RI STI KKO • KRY PT O • SU D O KU • SANATEH TÄ VÄ • Henri, 31: Kävin lähellä kuolemaa – se oli elämäni paras kokemus Malla, 57: Syömishäiriööni ei liity kauneusihannetta Sara, 26: Hyväksikäyttö tuhosi itsearvostuksen Jumppaa mielelle Naisjohtajan tärkeät ominaisuudet: Läsnäolo, vuorovaikutus ja empatia Syöpään sairastuminen voi olla tie omannäköiseen elämään L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Miten oppia onnelliseksi, TOMMY HELLSTEN
Tuotetunnus FPKRY Piristävä piipahdus merellä Piknik-päiväristeily Helsingistä (6 h) Maks. Ikäraja 21 v. Varaukset ja maksut: vikingline.fi Etu koskee vain uusia varauksia, eikä etua voi yhdistää muihin tarjouksiin. 8 hlöä/kuponki. 4 henkilöä ja 2 autoa/kuponki. Tuotetunnus FPREIT Tule kesää vastaan! Punaisilla laivoilla riittää iloa ympäri vuoden. Tee edullisia löytöjä ja ilahduta tuliaisilla – uutuuksien täyttämät merimyymälät ovat shoppailijan taivas. Anna tähtiviihteen luotsata ajatukset lomatunnelmiin ja hyvän ruoan piristää mieltä. vikinglin e.com Ennakko tilaa kesäjuom at! Kesän erikoislä htö! 18.6.–14 .8.. Maks. Voimassa 28.3.–5.7.2016. 2 hyttiä/kuponki. Tuotetunnus FPKRY Iloinen hetki ystävien kanssa Päiväristeily Tallinnaan Viking XPRS:llä Maks. 2 hyttiä/kuponki. Ikäraja 18 v. Paikkoja rajoitetusti. Ikäraja 18 v. Helposti matkaan Reittimatka Helsinki–Tallinna–Helsinki Henkilölippu ja henkilöauto Maks. Maks. Tule innostumaan Gabriellan ja Mariellan uusista upeista ravintoloista ja baareista sekä mukavista hyteistä. Miniristeily Helsingistä Aja B-/B2P-hyttiluokissa. Tuotetunnus FPKRY Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta preorder. Päiväksi Tukholmaan Helsinki–Tukholma-risteily A–C-hyttiluokissa. Voimassa 28.3.–5.7.2016. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Kuponki luovutetaan terminaalin lähtöselvitykseen. Voimassa 18.6.–14.8.2016. Ateriat ja hytit lisämaksusta ellei toisin mainita. Voimassa 28.3.–5.7.2016. 8 hlöä/kuponki
Nautitaan kesästä koko sielun ja ruumiin voimin!. Kuten keho reagoi kaikkeen muuhunkin, mitä meidän elämässämme tapahtuu. Itämaisissa liikuntalajeissa ja hoidoissa puhutaan usein kehomieli-käsitteestä, sillä mielen ja kehon erottelu on hankalaa ja jopa keinotekoista. Riippumatta sairauden laadusta, vakavuudesta, sairastuneen iästä tai elämäntilanteesta yhdistävä tekijä heidän elämänsä laadulle on ollut mielen hallinta. Silti tieto sairaudesta omalla kohdalla on ensi alkuun suuri järkytys, kertoo syöpälääkäri ja psykoterapeutti Päivi Hietanen sivulta 30 alkavassa jutussa. Metsäpolut, merenrannat, tanssilattia – ne kaikki toimivat myös mielen virkistäjinä! TEKIJÖILTÄ K ävin uteliaisuuttani kokeilemassa Rosen-hoitoa, lihasjännityksiä käsittelevää kehomieliterapiaa. Psykoterapiaa tämä saksalaisen fysioterapeutin kehittämä hoitomuoto ei korvaa, mutta se voi auttaa tulemaan tietoiseksi kehossa olevista jännityksistä ja muistiin painuneista tunteista. Vaikka ajattelen, että kaikki on hyvin, tekee kehoni parhaansa viestiäkseen, että et voi jatkaa samalla tyylillä. SARI SAKALA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ HELI LEPPÄ TOIMITTAJA, PSYKOLOGI Mielestäni parasta toimittajan työssä on mahdollisuus uppoutua pintaa syvemmälle itseä kiehtoviin ilmiöihin ja ihmisiin. Tämän lehden jutussani yhdistin kaksi ajankohtaista ja kiehtovaa aihetta. Itse asiassa useat psykoterapiat ovat kehokeskeisiä, vuoden psykoterapeutiksi valittu Minna Martin kertoo. 20–22) tapasin kaksi alan asiantuntijaa. Hän oli oikeassa. Tässä Tunne & Mielen numerossa mekään emme niitä erottele, vaan katsomme kehomielen moninaisuutta eri näkökulmista. Ihmisen kasvu tapahtuu usein vaikeuksien kautta. ”Oletko huomannut, että kun mainitset tuon asian, sinun olkapääsi nykii?” kysyi terapeutti. Nyt kesällä liikunnan iloja on saatavilla suorastaan tarjottimella, voi vaan poimia itselleen mieluisimmat. Kehoni tietää paremmin KATJA LIUKSIALA TOIMINTATERAPEUTTI, JOOGAOPETTAJA JA KIRJOITTAJA Tässä ja seuraavassa Tunne & Mieli lehdessä käsittelen Sisulla ja sydämellä kirjani aiheita. Miten myötätuntoisuus liittyy evoluutiopsykologiaan ja mitä tekemistä tällä on Suomessa ansioituneen psykologi Minna Martinin haastattelun kanssa, selviää artikkelia lukemalla. Vaikka evoluutio psykologian alkujuuret ovat – kuten olettaa saattaa – ”melko” kaukana, on professori Paul Gilbert tehnyt aiheesta polttavan ajankohtaisen kirjassaan Myötätuntoinen mieli. Joissain tapauksissa se on ollut jopa paranemisen edellytys. Molemmat uskoivat vahvasti siihen, ettei liikunta anna terveyshyötyjä, jollei mieli ole siinä mukana. Juttelimme Rosen-hoitoni aikana myös siitä, kuinka minun on joskus vaikeaa hengittää rennosti. Olin ajatellut mennä hänen hoitopöydälleen vain rentoutumaan, kun hieman yllättävällä tavalla aloin puhua elämäni kipukohdista. On mielekästä kertoa ja kirjoittaa esimerkiksi joogasta, luovista menetelmistä tai luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista, kun on itse kokenut ne toimiviksi ja nähnyt niiden auttavan muitakin. Myös virallisen psykoterapian puolella on käytössä kehollisia menetelmiä, joita sivulta 36 alkava artikkelimme tarkastelee. Olen tavannut elämäni aikana monia sairauksia kohdanneita ihmisiä. Hyvän mielen vinkki kirjoitukseni sai minut itsenikin kaipaamaan liikkumista. Kirjaan olen koonnut kohtaamiani mielenkiintoisia, joskus vaikeitakin asioita, joita on tullut vastaan niin omassa elämässä kuin työssäni psykiatrian parissa. Kirjoittaessani liikunta-aiheista juttua (s
Hänellä on asiasta omia, kipeitä kokemuksia. Hänellä on ollut elämänsä aikana monenlaista oireilua, ja nyt, 57vuotiaana, hän kaipaa elämäänsä rauhoittumista. Kolumnit 13 Henna Tarjanne-Lekola: Yhteys kehoomme on yhteys itseemme 29 Jarmo Vuorinen: Tutkimaton itsestäänselvyys 45 Teemu Ollikainen: Luu kurkkuun kehonolaajille. 42 Malla Keski-ikäisen kalorikammo Malla on sairastui syömishäiriöön 15vuotiaana. SISÄLLYS 3/2016 Kanssakulkijat 8 Jenni Pääskysaari ”Teininä pohdin, onko minussa jotain vikaa” Toisen kirjansa julkaissut Jenni Pääskysaari toivoo, että jokainen lapsi ja nuori saisi kokea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on. 60 Sara Saarela Terapia ja kirjoittaminen eheyttivät Sara on pian neljä kirjaa julkaissut nuori nainen, joka kirjoittaa eheytymisestä pedofilian uhriksi joutumisen jälkeen. Kokemus muutti hänen elämänsä ja sai aikaan halun auttaa muita. 16 Henri Valvanne Suunnanmuutos Nuorena opiskelijana Henri sairastui vakavasti ja kävi lähellä kuolemaa
34 Keittiöpsykologi 36 Miksi tunteet tuntuvat kehossa. 26 Naisten tapa johtaa parantaa esimiestyön laatua 30 Vaikea sairaus voi olla henkisen kasvun paikka Syöpään tai muuhun vaikeaan sairauteen sairastuminen voi olla lopulta ihmistä kasvattava vastoinkäyminen. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jonka tunteiden säätelyjärjestelmät ovat kehittyneet miljoonien vuosien saatossa. 60. SISÄLLYS 3/2016 8 16 Jumppaa mielelle 56 Krypto 57 Sanatehtävä 58 Ristikko 59 Sudoku KANNEN KUVA: SAARA AUTERE 13 Henna Tarjanne-Lekola: Yhteys kehoomme on yhteys itseemme 29 Jarmo Vuorinen: Tutkimaton itsestäänselvyys 45 Teemu Ollikainen: Luu kurkkuun kehonolaajille 3 Tekijöiltä 6 Mitä uutta 14 Astu soturin polulle Mitä yhteistä on itämaisella sisäisen soturin filosofialla suomalaisen mielenmaiseman kanssa. Nykymaailmassa niiden kanssa saattaa joutua törmäyskurssille. Matkan varrella kohtaa monenlaisia tunteita, ahdistusta ja surua. 46 Joka kolmas suomalainen käyttää täydentäviä hoitoja 50 Tutkittua tietoa terveydestä 53 Kysy psykologilta 55 Hyvän mielen vinkki Suklaista mielihyvää raakakaakaosta 66 Minun arkeni 42 Eräällä tavalla lapsuuteni loppui seitsemänvuotiaana Sara Saarela, s. 20 Tunnetta liikunnan kautta 24 Kiitollisuus tekee tilaa muutokselle Tommy Hellstenin mukaan onni syntyy siitä, että näkee olosuhteiden olevan juuri nyt oikeat vastoinkäymisistä huolimatta
Lähteet: Potilaan Lääkärilehti, Kotouttaminen.fi (TEM), Vaasansospsyk.fi Elina Viitasaari sanoo opastavansa mielellään kuntia, jotka haluaisivat ottaa käyttöön HOT-menetelmän pakolaisten ja maahanmuuttajien auttamiseksi. Työja elinkeinoministeriön Kotouttaminen-blogin mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä kasvattaa entisestään ympäristöstä tulevaa stressiä. Myös pakomatkan aikaiset tapahtumat voivat selittää mielenterveysongelmia. Parhaillaan valmistellaan käsikirjaa, jonka avulla on helppo käynnistää uusia ryhmiä. ”Eteenpäin uudessa kotimaassa” -hanketta hallinnoi ja koordinoi Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys. KOONNUT SARI SAKALA HOT-ryhmiä järjestettiin miehille, naisille ja lapsille yhteensä seitsemän. Myös alueen toimijoiden yhteistyö on kohentunut ja HOT on tullut arkisemmaksi työkaluksi niin järjestökuin kuntapuolella. MITÄ UUTTA mielenterveyden ongelmiin Pakolaiset tarvitsevat tukea P akolaiset sairastuvat skitsofreniaan ja psykooseihin huomattavasti useammin kuin länsimainen valtaväestö tai muut samalta alueelta tulleet maahanmuuttajat. Kriisipsykologi Antti Klemettilä kirjoittaa blogissa, että panostukset kielenoppimiseen ja työllistymiseen vahvistavat psyykkistä hyvinvointia, mutta valuvat hukkaan, jos ihmiset eivät saa tukea mielenterveyden ongelmiin. Verrattuna valtaväestöön psykooseja on jopa kolme kertaa enemmän. Pakolaisten sairastamisen taustalla uskotaan olevan traumaattiset kokemukset, sota, vaino ja olosuhteet, joita he ovat lähteneet pakoon. Projektikoordinaattori Elina Viitasaari kertoo, että ryhmän kautta moni koki saaneensa tärkeää vertaistukea ja ymmärrystä. Esimerkiksi hätämajoituksissa ongelmana voi olla oman tilan puute ja öiden äänekkyys. Mielenterveys on terveyden peruspilari ja toimintakyvyn edellytys. Esimerkiksi Pohjanmaan kriisikeskus Valo aloittaa syksyllä vastaavia ryhmiä maahanmuuttajille. Näitä ovat esimerkiksi menneisyyden traumaattiset tilanteet kotimaassa; syyllisyys siitä, että omia läheisiä on vielä kotimaassa, kun itse on päässyt turvaan; sotatilanteet; menetykset ja niin edelleen. Samalla he oppivat omistautumaan niille asioille, joihin he itse voivat vaikuttaa kuten sosiaalisiin suhteisiin, uneen, liikuntaan ja perheen tukemiseen. – Osallistujat oppivat harjoitusten kautta hyväksymään asioita, joille he eivät voi mitään. Ruotsalaisen tutkimuksen tulosten perusteella psykooseja todetaan pakolaisilla lähes 70 prosenttia enemmän kuin muilla maahanmuuttajilla. K U VA : SH U T TE R ST O C K 6 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Hanke päättyi toukokuussa, mutta Viitasaaren mukaan työ tulee jatkumaan. Maahantulon jälkeiset tekijät voivat vaikuttaa pakolaisten mielenterveyden häiriöiden syntyyn yhtä paljon kuin aikaisemmat kokemukset. HOT-MENETELMÄSTÄ HYVIÄ KOKEMUKSIA Pohjanmaalla on kokeiltu hyväksymisja omistautumisterapiaa (HOT) pakolaisten mielenterveyden edistämisessä ja post-traumaattisen stressin hoidossa
Jos joskus lipsahtaa terveelliseltä linjalta, ei pidä lannistua. Paras tapa toimia on ennaltaehkäistä aggressiivisuutta ja rauhoitella tilan netta, kun sellainen osuu kohdalle, ohjeissa neuvotaan. Jokaisen ruokavalinnan ei siis tarvitse olla huipputerveellinen. Joskus jopa yksi kerta voi tarjota oivalluksia. Miehen suhteen paljon stressiä. Mielenterveystalo.fi – Omahoito ja oppaat – Mielenterveys puheeksi – Vihan hallinta Löydä oma tapasi syödä hyvin TERVEELLINEN RUOKA tekee hyvää keholle ja mielelle. Ruokailu on tärkeä sosiaalinen tapahtuma tai hetki nauttia ateriasta yksin. Keinoja vihanhallintaan Vihaisista linnuista kertova suomalainen Angry Birds elokuva valloittaa maail maa. Potilasrunous oli syntynyt. Helsingin Sanomat 12.5.2016 Stressi ja elämän solmukohdat pitäisi saada ensin selvitettyä. Kulmakarvoja herkästi kohauttaa ja vaimo tästä huomauttelee. Voidaanko häntä auttaa. Etenkin päähenkilöllä, punaisella Redlinnulla on pahoja vihanhallintaongelmia. Urheilulääkäri Pippa Laukan neuvo ylisuorittajalle. Lopulta runoista muodostui kirja, jonka säkeisiin tiivistyy pieniä kertomuksia elämästä. Terveellinen ruokavalio on moni puolinen ja joustava. Sen tarkoitus ei ole tehdä elämästä hankalaa. syohyvaa.fi Lyriikkaa potilaskertomuksista K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 7. Kuluttajaliiton opas Syö hyvää kehottaa löytämään itsel leen sopivat ruokavalinnat. Aggressiivisuus voi ilmetä sanallise na (loukkaukset ja uhkaukset), käyttäy tymisenä (lyöminen, asioiden heittely, henkilökohtaisen tilan loukkaaminen) tai tunteen ilmaisussa (äänekkyys, vihainen ilme), kerrotaan Mielen terveystalopalvelun omahoitoohjeissa. Toimittaja Jenny Lehtinen, joka oli käynyt ennen painonpudotusta muutaman kerran terapiassa. MeNaiset 19/2016 S airaalan kääntäjinä toimivat Stina Niemi ja Aino Öhman alkoivat kerätä potilaskertomuksista pieniä runoja työpaikallaan. Terapiasta voi olla apua, eikä siellä aina tarvitse käydä monta vuotta. Ratkaisut pitää löytää itsestään. Esiintynyt toisen jalan pettämiskohtauksia. Stina Niemi ja Aino Öhman: Elämäni – Potilasrunoja, Kustantamo S&S 2016. Keho sopeutuu ravinto aineiden vaihteluihin ja varastoi niitä myöhemmin käytettäväksi
Vaikka poikkeaminen valtavirrasta vaati rohkeutta ja koetteli itsetuntoa, hän ei halunnut tehdä asioita, jotka eivät tuntuneet omilta. JENNI PÄÄSKYSAARI: Teininä pohdin, onko minussa jotain vikaa J E N N I P Ä Ä S K Y S A A R I KANSSAKULKIJA Jenni Pääskysaari teki nuorena erilaisia valintoja kuin monet ikätoverinsa. TEKSTI KATJA NYGÅRD KUVAT SAARA AUTERE 8 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 9
Maanantaiaamuisin hän kuunteli jumppasalin pukuhuoneessa, kun kaverit ruotivat viikonlopun tapahtumia. Olen saanut lapsuudenkodistani voimakkaan oikeudentunnon. K A N S S A K U L K I J A J E N N I P Ä Ä S K Y S A A R I 10 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Rohkeuden vastapainona Jenni koki nuoruudessaan myös epävarmuutta. Sinne on niin vaikea päästä. Vanhemmuus on kamppailua sen pelon kanssa, pärjääkö lapsi elämässä. Yläasteen opinto-ohjaajan kehotus olisi saattanut sanella koko Jenni Pääskysaaren tulevaisuuden suunnan. ERILAINEN NUORI Jenni uskalsi jo nuorena tehdä asioita eri tavalla kuin muut. – Tietenkin toivon heille käyvän hyvin, mutta samalla ymmärrän, etten voi pitää lapsiani lasipullossa. Joskus hänenkin saattaa olla vaikeaa olla kommentoimatta lastensa valintoja. Kun yläasteella kaverit alkoivat bilettää ja polttaa tupakkaa, Jenni teki normaalit kokeilut, mutta päätti pian valita päihteettömän elämän. – Voisimmeko aikuisina yrittää olla tarjoamatta valmista maailmankuvaa lapsille ja rohkaista heitä selvittämään omansa. Jenni ei halunnut kuulua tähän joukkoon. S inun ei ehkä kannattaisi hakea erikoislukioon. Korson yläaste ja lukio Vantaalla sijaitsevat samassa pihapiirissä. Näytelmäkerhon mukana hän esiintyi koulun juhlissa, oli mukana oppilaskunnan toiminnassa ja piti yleisön edessä puheita. Kaikki eivät lähde tavoittelemaan unelmiaan, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuuksia. Päätös piti, vaikka se koettelikin nuorta itsetuntoa ja teki olon välillä yksinäiseksi. Yritän tarjota tukea ja kannustusta jokaisessa hetkessä. – Olen saanut lapsuudenkodistani voimakkaan oikeudentunnon. Opon sanoista huolimatta Jenni halusi yrittää. Miten yksinkertaista olisikaan ollut peruskoulun päätteeksi napata reppunsa, lampsia pihan toiselle puolelle ja viettää lukiovuodet tutussa porukassa. Se hirvittää Jenniä edelleen. AVOIN SYLI Jennillä ja hänen miehellään Henkka Hyppösellä on kolme tytärtä, joista esikoinen on 15-vuotias. Jos ne tunnistaa, niin itsensä voi hiljentää. Oli totta, että erikoislukioon pääseminen ei ollut itsestäänselvyys. Jenni ymmärtää, mistä lapsen elämään, ulkonäköön tai valintoihin väärällä tavalla puuttuvat, jopa latistavat kommentit kumpuavat. Itsensä vähättelystä huolimatta hän ei kuitenkaan antanut epävarmuuden tai pelon ohjailla valintojaan. – Olen joskus miettinyt, mitä olisi tapahtunut, jos olisin antanut opon sanojen lannistaa ja jättänyt yrittämättä. Jennin mielestä vanhempien tehtävä ei kuitenkaan ole tuputtaa lapsilleen omia ennakkoluulojaan ja käsityksiään, vaan opettaa kriittisyyttä, ajattelua, uteliaisuutta sekä kiinnostusta muita ihmisiä ja näkemyksiä kohtaan. – Ne syntyvät peloista ja piilossa olevista asenteista, joihin meidät aikuiset on kasvatettu. Jenni pyrkii rohkaisemaan omia lapsiaan kokeilemaan siipiään, mutta samalla korostaa, että kotona syli on heille aina auki. Minun on aina ollut hirveän vaikea tehdä asioita, joita en koe omikseni. Jenni pohti, oliko hänessä vikaa, kun ei halunnut samaa kuin kaverit. Hän pyrki ja pääsi Kallion ilmaisutaidonlukioon Helsinkiin. Monille tämä kaava olikin itsestään selvä valinta. Äitinä Jenni tietää, että sanojen voimaa ei kannata aliarvioida
Parikymppisenä työelämässä Jenni uskalsi harvoin sanoa ääneen mielipidettään, jos se poikkesi muista. Silloin jaksaa paremmin. Kaloreiden laskemisen ja ihannepainon sijaan Jenni pyrkii välittämään terveellistä elämäntapaa oman esimerkkinsä kautta. Pitää hyväksyä se, että vanhempi ja lapsi ovat erillisiä ihmisiä. Kuvien tulva ja muokattujen hahmojen ihanteet esittävät miehet lihaksikkaina alfauroksina, jotka eivät itke tai puhu tunteistaan. Jenni ei suostu kauhistelemaan murrosiän kamaluutta. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 11. PEILIKUVA EI KERRO KAIKKEA Jenni on huolissaan siitä, että nykyään nuoret joutuvat elämään hyvin ulkonäkökeskeisessä maailmassa. Jenni toivoisi, että jokainen lapsi ja nuori saisi elää ilman ulkonäköpaineita ja kokea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on. – Olen sitä mieltä, että ihmisen on hyvä oppia liikkumaan. Vanhemmilla voi halutessaan olla iso ja vahva rooli murrosikäisen lapsensa elämässä. – Yritän nauttia jokaisesta päivästä ja elämänvaiheesta lasteni kanssa. – Tärkeintä on vanhemman halu yrittää ymmärtää. Jennille liikunta on aina ollut tärkeää, joten hän toivoo sen tulevan luontevaksi osaksi myös lastensa elämää. – Lapsi voi haluta erilaisia asioita ja kokea asiat eri tavalla kuin vanhempansa. – Hyväksyntä lähtee katseista, eleistä ja ilmeistä, joilla lapselle osoitetaan, että hän on arvokas. – Tyttöjen lisäksi myös pojat joutuvat kokemaan ulkonäköön kohdistuvia paineita. Toivon, että tämän päivän poikia kannustettaisiin näyttämään ja kertomaan tunteistaan, eikä kestää kuin mies. ”Pojat on poikia.” – Olen aina ihmetellyt tämän sanonnan merkitystä. KANNUSTAVIA SANOJA Jenni muistelee erästä tavallista iltaa, jolloin hän katseli esikoisensa kanssa tv-ohjelmaa. Ajatus siitä, ettei joku tykkäisikään hänestä, tuntui vaikealta. Yhtäkkiä lapsi kommentoi ohjelmaa Jennin mielestä hauskasti ja nokkelasti. – Tarjoan tähän mahdollisuuden, mutta jos lapseni ovat toista mieltä, en puske heille väkisin omia mielipiteitäni. Murrosikäisen kanssa elämä heittää eteen välillä hankaliakin hetkiä, mutta niistä selvitään. Hyvässä ja pahassa. – Keskityn ennemmin siihen, mitä he osaavat ja mihin pystyvät kuin siihen, miltä he näyttävät. Hänet nähdään ja kuullaan sellaisena kuin hän on. . ”Moka on maailmanloppu.” – Nuorena jo pelkkä massasta erottuminen saattaa tuntua epäonnistumiselta. He saavat näyttää miltä itse haluavat, ja heidät hyväksytään juuri sellaisina. Jenni kehui ääneen, miten hauskaa seuraa tämä oli ja miten mahtavaa hänen seurassaan oli olla. Vasta kolmenkympin kynnyksellä Jenni tajusi, ettei hänen tarvitse hakea hyväksyntää keneltäkään. En tunnista itseäni näistä kuvailuista, enkä koe murrosikäisen äitinä olemista vaikeaksi. ”Murrosikä on myrskyisää aikaa.” – Vierastan yleistystä, että murrosiässä nuori vain raivoaa ja paiskoo ovia. Tytärtensä ulkonäköasioihin Jenni ei puutu. Hän uskoo, että lapselle ei rakenneta tervettä itsetuntoa keskittymällä ulkoisiin ominaisuuksiin. Aikuisen pitää hyväksyä ja arvostaa myös itseään. Onko se tapa hiljaisesti hyväksyä pojille sellainen toiminta, joka ei ole sallittua tytöille. MITA MIELTÄ. – On yhtä tyhjän kanssa kehua lapsen ulkonäköä, jos samaan aikaan nimittelee peilin edessä itseään läskiksi. Jenni on tarkka siitä, ettei koskaan lastensa edessä hauku omaakaan ulkonäköään. – Elämästäni tuli paljon helpompaa, kun lakkasin miettimästä mitä muut minusta ajattelevat. Olen mokannut puolen miljoonan tv-katsojan edessä, mutta maailma pyörii siitä huolimatta. En katso heitä tietyn ikäisinä tai tietyssä ikävaiheessa olevina. Tähän auttaa kärpäsenkakkaperspektiivi. Isän ja äidin rooleja ei voi erotella, vaan ne ovat yhtä tärkeitä. ”Mies ei itke.” – Olen pohtinut, onko nykyajan maailmassa tilaa herkille miehille, jotka uskaltavat itkeä ja puhua tunteistaan. – Yhdessä vanhemmat rakentavat myös kuvaa siitä, mikä on lapsen käsitys hyvästä parisuhteesta, olivatpa sen osapuolet mitä sukupuolta tahansa
Parilla on 15-vuotias esikoistytär sekä 9-vuotiaat kaksostytöt. Sanat upposivat tyttöön. Sille 14-vuotiaalle Jennille. Lapsen kasvoille nousi hento puna, suu levisi hymyyn ja silmät kostuivat. y Syntynyt 18. Vaikka kirja oli osoitettu tytöille, samat asiat koskevat Jennin mukaan myös poikia. Kirjoittanut kolme kirjaa: Kompassi – Jennin kirja sinulle (2002), Tyttö sinä olet (2015) ja Poika sinä olet (2016). – Kirjoitin omien tyttärieni lisäksi kaikille maailman tytöille, mutta myös itselleni. – Aika alkaa olla kypsä siihen, että myös pojat saavat kasvattaa henkistä pääomaansa sekä tunnetaitojaan. – Siinä hetkessä tajusin, että maailmassa kasvaa paljon lapsia ja nuoria, jotka eivät saa koskaan kuulla olevansa ihania, hauskoja, fiksuja ja erityisiä. marraskuuta 1975 Vantaalla. Jenni Pääskysaari y Toimittaja, juontaja ja kirjailija. Jenni päätti, että jos kukaan muu ei sano sitä heille, hän tekee sen. K A N S S A K U L K I J A J E N N I P Ä Ä S K Y S A A R I 12 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Jenni haastatteli Poika sinä olet -kirjaa varten aikuisia miehiä, joista osa ei ollut saanut lapsena koskaan kuulla olevansa rakastettu. Ainakin tässä asiassa uusi sukupolvi haluaa omien lapsiensa kohdalla tehdä muutoksen. y Naimisissa Henkka Hyppösen kanssa. Syntyi kirja Tyttö sinä olet, jossa sanotaan ne asiat, jotka kaikkien tyttöjen pitäisi saada kuulla. – Oma maailmankuvani on jossain määrin melko lohduton: osa aikuisista on jo menetetty, mutta muutos alkaa lapsista ja nuorista. y Juontanut, tuottanut ja käsikirjoittanut monia radioja tv-ohjelmia. Siksi tänä keväänä julkaistiin oma kirja pojille. Hän tunsi olevansa hyvä tyyppi
Pakkaa reppuun mukaan uteliaisuutta, lempeyttä ja aistikokemuksille avautumista. Kirjoituksissaan hän pohtii oman keskeneräisyyden pohjalta itsetuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointipyörän eri alueita. Meiltä kysytään liikunnasta, syömistottumuksista, unesta, ulkoilusta, mahdollisista sairauksista, lääkkeiden ja päihteiden käytöstä. Kehon fyysinen kunto arvioidaan usein erilaisin testein. Tarkastuksissa meiltä mitataan mm. Keho on ankkuri, joka kiinnittää meidät tähän hetkeen. KOLUMNI Yhteys kehoomme on yhteys itseemme H E N N A T A R J A N N E L E K O L A Kirjoittaja on vuorovaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja ja kolmen lapsen äiti. Oleellista on löytää itselle sopivia liikuntamuotoja, jotka mukautuvat arjen kiirepiikkeihin ja vuodenaikoihin. Miksi ja miten liikun. Keho on koti, jossa mieli ajatuksineen ja tunteineen asuvat. Välillä keho kaipaa reipasta liikettä, sykkeen nostoa, lihastreeniä. Arv ot ja hen kis yys Tah don voi ma Ke ho Ajatukset Vuorovaikutus Tun tee t Tun tee t E lämässä toiminta ja lepo vuorottelevat. Henna Tarjanne-Lekola T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 13. Toisina päivinä arkipuuhastelu, metsäkävely, uiminen tai venyttely on parhaita kehon ja mielen huoltajia. Kehon rentoutumisharjoittelun avulla opimme aistimaan, milloin keho ja lihakset ovat rentoja ja milloin jännittyneitä. Hyväkuntoinen ihminen kestää stressiä paremmin kuin huonokuntoinen. Miltä liikkuminen tuntuu. Yhteys itseen on kokemus aidosta itsestä: tunne minusta itsestäni kokonaisena olentona. Tai toisin päin: tyytyväinen ja hyväntahtoinen mieli nostaa kehon kuntoa. Hengityksen tiedostaminen, tarkkailu ja aistiminen ovat avaimia kehotietoisuuden kehittämisessä. Hyvä kunto auttaa jaksamaan arjen toimissa. Jos haluat nostaa mielen kuntoasi, aloita nostamalla fyysistä kuntoasi. Kehon kunnon parantamiseen voi kokeilla oman asenteen eli suhtautumisen tarkistamista. Liikunnan rinnalla on hyvä huolehtia riittävästä yöunesta ja tasapainoisesta ateriarytmistä. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan. Millainen kokemus meillä on omasta olostamme ja jaksamisestamme. Kuntokartoitus voi tuntua ulkokohtaiselta arviolta, sillä kukaan ei välttämättä kysy, miten voit tai miltä sinusta tuntuu. Moni on saanut uusia kokemuksia esimerkiksi muuttamalla oman asenteen suorituskeskeisestä juoksemisesta tiedostavaan ja läsnäolevaan harjoitukseen. Alkukesällä on mainio tilaisuus lähteä ulos luontoon. Tärkeintä on se, miltä meistä tuntuu. Hengähdyshetket, tauot ja rentoutuminen ovat tärkeitä kiireisen elämänrytmin tasapainottajia. Stressin haitalliset vaikutukset ovat lievempiä ja palautuminen nopeampaa. Ihminen pyrkii luonnostaan tasapainoon niin kehon käytön kuin kehon asennon suhteen. Kun olemme väsyneitä, lepäämme; kun olemme joutuneet kauan kyyristelemään, pyrimme automaattisesti ojentamaan selkärangan; kun keho on nuutunut, lähdemme kävelylle; kehon tuntuessa rasittuneelta saunomme tai sen tuntuessa kireältä venyttelemme. Arjessa meidän on tärkeää kuunnella, liikuttaa, hoitaa ja huoltaa kehoamme. Mitä jos en enää laskisi metrejä, vaan keskittyisin kehon tuntemuksiin, rauhalliseen hengittämiseen, ympärillä olevaan maisemaan. Keho on tärkeä kumppani elämän polulla. Kun tarkkailemme rauhoittuneessa tilassa kehon tuntemuksia ja hengityksen liikettä, mieli laskeutuu kehoon ja olemme läsnä. verenpaine, paino, veriarvot. Parhaimmillaan keho-mielen vuoropuhelu toimii joustavan vastavuoroisesti – toinen toistaan tukien
Astu soturin polulle Jos elämäsi tuntuu sekavalta, kiireiseltä, ulkoapäin ohjautuvalta tai vähän tylsältä puolivaloilla ajamiselta, voi sisäinen soturius auttaa sinua löytämään jälleen ryhtiä ja arvokkuutta olemiseesi. TEKSTI KATJA LIUKSIALA K U VA : SH U T TE R ST O C K 14 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
Ne auttavat elämään rohkeammin tässä hetkessä. Aina on mahdollisuus käyttää järkeä ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Pohdi, mitä muutoksia sinun on tehtävä, jotta saat tarvittavat teot toteutumaan arjessasi. Buddhalainen viisaus sanoo, että elämässä ajatuksen, tunteen ja teon tulisi olla samansuuntaisia. Mitä turhaa voisi jättää pois, jotta tärkeät ja oleelliset asiat saisivat tilaa. Pohjimmiltaan soturiudessa onkin kyse ravitsevasta matkasta kohti syvempää minuutta. Shamaani oli kysynyt häneltä, milloin tämä oli lakannut vaeltamasta luonnossa ja laulamasta, ei enää antautunut tarinoiden kuljettamaksi tai oli hylännyt hiljaisuuden. Käytännössä tällainen itsetutkiskelu voi toteutua monella tavalla, kuten viettämällä aikaa luonnossa, joogaamalla tai kädentöitä tekemällä. Kaikki tilanteet ja ihmissuhteet tarjoavat mahdollisuuden tämän harjoittamiseen. Todellinen hyvyys ja aitous syntyvät yksinkertaisten kokemusten arvostamisesta. Soturi pyrkii selvittämään oman arvopohjansa ja elämään sen pohjalta merkityksellistä elämää. Kirjoita sitten jokaista kolmea valittua arvoa kohden 3–5 tekoa, joilla mahdollistat ja varmistat niiden toteutumisen käytännön tasolla elämässäsi. Luonto, värit, arjen tapahtumat ja kohtaamiset saavat koskettaa meitä ja tunteitamme. Seuraavassa numerossa kerrotaan, miten soturius näkyy suomalaisessa kansanperinteessä. Esimerkiksi rehellisyys, läheisistä ihmisistä huolehtiminen, luonnossa liikkuminen tms. On vain lähdettävä tarpeeksi pienistä asioista liikkeelle. Palkintona henkisestä työskentelystä ja pienistäkin muutoksista on uusi ja tuoreempi ote omaan elämään. Oman elämän siivouksessa on antauduttava tutkimaan sitä, mikä on totta ja mikä mielikuvaa, turhaa varjoa. Valitse näista kymmenestä kolme tänään tärkeimmiltä tuntuvaa arvoa, ja kirjaa ne uudelle paperille. Asioiden työstäminen vahvistaa sisäistä harmoniaa ja rauhaa, heijastaen samaa ympärilleenkin. Kirjaa ainakin 10 tällaista arvoa ylös. Kristillisyydessäkin puhutaan ”valon soturista”. Näiden välillä on kuitenkin ristiriitoja. Soturin tärkeimpiä ominaisuuksia on rehellisyys, joskus jopa ”raakarehellisyys” ja ennen kaikkea rehellisyys itseään kohtaan. Myllertävässä maailmassa ja impulssien aallokossa on helppo hukata yhteys sisäänpäin. Soturi ei halua tuhlata aikaa riidan haastamiseen. Soturiudessa on myös yhteyttä shamanismiin. Itsetutkiskelun avulla pinnan alta paljastuvat syvemmät arvot ja velvollisuudet, jotka sytyttävät motivaation liekin soturin sydämeen. Kulttuurista riippumatta soturi on inhimillinen ihminen, joka pyrkii elämään lujanlempeästi. Vastaavasti, jos yhteys itseen on kateissa tai vääristynyt, epäharmonia ja sekavuus peilautuu herkästi ympäristöön. Harjoitus: Arvot ohjaavat toimintaamme Mietiskele, mitkä ovat sinulle merkityksellisiä asioita. Joudumme tietysti myöntymään, venymään ja tekemään kompromisseja, mutta jos annamme elämämme ohjat kokonaan toisten käsiin, jäämme helposti uhrin asemaan. Jos meillä olisi vain vähän elämää jäljellä, jatkaisimmeko todella suorittamista, lisämaterian tavoittelua, sotkuisia ihmissuhteita tai riippuvaista käyttäytymistä. Siihen tarvitaan vauhdin hidastamista, rohkeutta, läsnäoloa ja keskittymistä. Kerrotaan tarinaa siitä, kuinka alakuloinen ihminen oli mennyt shamaanin luo valittamaan huonoa oloaan. Sisäisen soturin perinne esiintyy monessa kulttuurissa, niin Tiibetissä kuin intiaanien keskuudessa. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 15. Eihän sitä kukaan muukaan voi tehdä. S isäisen soturin polulta löydät henkisiä aarteita kuten pelottomuutta, lempeyttä, kärsivällisyyttä, huumoria ja sielukkuutta. INHIMILLINEN JA RAKASTAVA SOTURI Soturifilosofian mukaan kaikkien ihmisten perimmäinen luonto on pohjimmiltaan puhdas ja kirkas. Hän ymmärtää ilon, laulun sekä elämänvoiman merkityksen ja tietää, että ihmisten joskus kovienkin kasvojen takana sykkii lämmin sydän. Voimme olla lempeitä ja helliä. Myötätuntoisen ja arvostavan suhtautumisen pohjalla on ystävällisyys ja herkkyys itseä kohtaan. Sisäisen soturin vahvistuessa myös ajatus kirkastuu ja mieli tyyntyy. SOTURIN MIETINTÄRIIHI Soturifilosofia haluaa herättää meidät elämään valppaana tätä päivää ja kysymään, mihin ja miten käytämme aikaamme. Tanssi, laulu, hiljaisuus ja tarinankerronta ovat hyviä menetelmiä elämänvoiman ylläpitämiseksi, sielun ja sisäisen yhteyden vahvistamiseksi. On hyvä muistuttaa itseään sisäisestä voimastaan ja sen vaalimisesta ja vahvistamisesta. Siksi on havahduttava ja otettava vastuu omasta, ainutkertaisesta elämästä. Kirjoittaja julkaisi viime vuonna esikoiskirjansa Sisulla ja sydämellä – sisäisen soturin matka (Basam Books 2015). Usein selittelemme itsellemme asioita ja keksimme tekosyitä, kun emme jaksa tai uskalla katsoa asioita sellaisina, kuin ne ovat. Selkeästä ajattelusta nousee selkeää ja oikeaa toimintaa
Häntä hoidettiin Helsingissä Meilahden sairaalassa. H E N R I V A LV A N N E KANSSAKULKIJA Henrin hengen pelasti luultavasti se, että sairastuttuaan hän oli nuori ja hyvässä kunnossa. 16 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
Tutkimuksia jatkettiin. Henrin tyttöystävä soitti ambulanssin. Tasapaino ja alaraajojen hallinta olivat poissa. Helsingissäkin varauduttiin pandemian tuloon: Laakson sairaalassa oli avattu influenssa-asema H1N1-potilaiden hoitamiseen. VALOA KAIVON POHJALLE Sinä aamuna, kun Henrin oli määrä päästä sairaalasta kotiin, hän ei voinut liikkua. Häntä hoidettiin teho-osastolla, ja lopulta hän joutui hengityskoneeseen. En ollut panostanut kouluun tarpeeksi. Kaverit koulussa ja jääkiekkojoukkueessa olivat tärkeitä. Uudessa koulussa hän ei oikein päässyt ryhmään sisälle, eikä opiskelu jaksanut motivoida. En kokenut tilannetta epätoivoisena. Kunnes tuli romahdus. KAVERIPIIRI KATOSI Lapsena Henri oli ollut aika rauhallinen ja koulunkäynti oli hänelle helppoa. Henri oli festarireissulla Budapestissa, kun hänelle iski vatsatauti ja kova kuume. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 17. Henri lensi Unkarista kotiin ja hakeutui Laaksoon. Henrillä todettiin kuitenkin kovan kuumeen aiheuttama lievä sydäntulehdus. Lukion jälkeen hän halusi lukemaan kauppatieteitä, koska siitä saisi itselleen hyvän koulutuksen. Jopa kolmanneksen kaupungin väestöstä pelättiin sairastuvan tautiin, jonka oireet olivat yhteneväiset Henrin oireiden kanssa. Silti en itse tajunnut hengenlähdön olleen niin lähellä. He olivat yksimielisiä vain siitä, että aivoissa oli tapahtunut ”jotain”. Näkökyky huononi ja hävisi lopulta kokonaan. Tein päätöksen, että menen sitä valoa kohti. – Olin siihen aikaan aika hukassa itseni kanssa. Samaan aikaan Henrin tila meni huonommaksi. Ennen halvaantumistaan Henri Valvanne oli vielä hieman epävarma nuori opiskelija, joka etsi itseään ja elämänsä suuntaa. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus nousivat pinnalle, hän kertoo. Lähellä kuolemaa käyminen muutti kaiken ja antoi Henrille elämäntehtävän. Helsingin kauppakorkeakouluun päästäkseen olisi pitänyt työskennellä huomattavasti enemmän, kuin Henrillä oli sillä hetkellä voimavaroja. TEKSTI SARI SAKALA KUVAT EEVA ANUNDI – Lukiossa oli ensimmäistä kertaa haasteellisemmat ajat. Häntä pidettiin sairaalassa tarkkailussa, ja muutaman päivän aikana olo alkoi taas helpottua. Tallinnan yliopistoon pääsi opiskelemaan melko vaivatta, mutta opiskelun alkaessa vanha kuvio toistui: sieltäkään ei löytynyt omalta tuntuvaa porukkaa. Edelleen hän pystyi ajattelemaan ja osin kuulemaan, mitä muut ympärillä puhuivat. . Kuulin, mitä ympärilläni puhuttiin, mutta ainoa, mikä toimi, oli ajatukseni. Lukioaikana harrastus kuitenkin loppui, ja ystäväporukka hajaantui kuka minnekin. – Minulla oli kovat kivut ja välillä näin hallusinaatioita. Tavallaan kaikki oli hyvin, mutta ympäriltä puuttui välittävä yhteisö ja elämältä suunta. Ajantaju katosi, mutta tietoisuus säilyi. – Näin kaiken kahtena, enkä voinut liikkua tai puhua. Huonoimpina hetkinä näin unia, joissa olin kaivon pohjalla, mutta näin valoa. Kun ensihoitajat saapuivat, olivat he pukeutuneet avaruusasuja muistuttaviin suojapukuihin – sikainfluenssaepäily otettiin edelleen vakavasti. Suunnanmuutos O li kesä 2009. Pystyin vaan makaamaan sängyssä ja miettimään, mitä minulle tapahtuu. Sikainfluenssatartuntaa ei todettu, joten hänet lähetettiin kotiin toipumaan. Myös lääkärit olivat hämillään Henrin tilanteesta. Neurologit puivat Henrin aivojen arvoitusta päivittäin aamukokouksessaan. Olo alkoi jo kohentua, kun kuume nousi äkillisesti uudestaan, tällä kertaa sydänoireiden kera. Samaan aikaan maailmalla seurattiin huolestuneena sikainfluenssan leviämistä
– Jos olisin silloin tiennyt sen, mitä tiedän nyt, ei kaikessa tässä olisi mennyt neljää vuotta. Älykäs hakukone tulee etsimään asiakkaalle sopivimman terapeutin. Sairastumisen syyksi todettiin lopulta harvinainen aivojen autoimmuunireaktio, joka johtui bakteerista. – Sain paljon lääkitystä, mutta ainoa, mikä auttoi, oli aika. Näin alkoi hahmottua idea nettipalvelusta, josta saisi apua mielenterveysongelmiin. – Äärimmäisen fiksuja ja toisensa huomioon ottavia tyyppejä, Henri kuvaa opiskelutovereitaan. Olisin ehkä myös miettinyt, onko tässä mitään järkeä. Ympäri maailmaa tulleet opiskelijat muodostivat tiiviin yhteisön, jossa yhdisti sama elämäntilanne. Samalla syntyi myös ensimmäinen ajatus Henrin tulevasta elämäntehtävästä. AINA PITÄÄ OLLA JOKU Henri myöntää, että kun on into tehdä paljon mutta huono sanomaan ei, voi joutua itse koville. – Moni pitää psykoterapiaa jotenkin mystisenä juttuna, eikä tiedä miten sinne pitää hakeutua. Vasta vähän aikaa sitten hän havahtui etsimään itselleen apua – itse rakentamansa palvelun kautta. Henri haki apua työpsykologilta, joka ohjasi hänet psykiatrin hoitoon. Hoitokeinoa siihen ei varsinaisesti ole. – Olen aika ylpeä, että pystyin siihen, vaikka aivoni eivät olleet vielä täydessä toimintakunnossa. Asioiden työstäminen ammattilaisten kanssa oli auttanut, vaikka lähtökiireessä terapia jäikin kesken. Heidän ei kuitenkaan annettu olla Henrin vierellä kuin lyhyitä aikoja. DRAIVIA OPISKELUUN Alle vuoden kuluttua sairastumisesta Henri palasi kauppatieteen opintojensa pariin. Ihmisten tarinoilla on iso rooli myös jatkossa. Suomeen palattuaan Henri kävi muutamissa työhaastatteluissa, mutta oma arvomaailma oli liian erilainen oman alan työnantajiin nähden. Erityinen henkinen kannuste yrittäjyyteen tuli, kun Henri voitti ideallaan liikeideakilpailun. Fyysinen kuntoutuminen kesti noin puolitoista vuotta. Samana kesänä hän perusti yhteiskunnallisen yrityksen, AtCare oy:n. Viime vuonna toteutettu joukkorahoituskampanja osoitti, että useat muutkin ihmiset uskovat ideaan. Joku muukin uskoi samaan kuin hän. Yliopiston yrittäjäpainotteisuus sai monet tekemään omia liiketoimintasuunnitelmia. Silmät, joiden toimintakyky oli alkanut ensimmäisenä heikentyä, paranivat viimeisenä. Ainoa oikea suunta oli hyödyntää ammattitaitoaan hyvän asian edistämiseen. Tilanteen vakavuus avautui Henrille pikku hiljaa, mutta itsesääliin vajoamisen sijaan hän tunsi vahvistuneensa henkisesti. K A N S S A K U L K I J A H E N R I V A LV A N N E 18 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Yrityksen tarkoituksena oli kehittää nettipalvelu, joka yhdistää psykoterapiaa hakevat asiakkaat ja ammattilaiset sekä helpottaa psykoterapiaan pääsyä. Idea sai alkuun vähän tukijoita. Vuonna 2012 Henri palasi Suomeen maisterin papereiden ja uuden ideansa kanssa. Yrittämisen paineet ja aikaisemmat mielenterveyden haasteet koettelivat häntä useaan otteeseen. Onneksi Henri ei antanut sulkeutuvien ovien lannistaa. En voinut ajatellakaan meneväni enää pankkiin töihin. Olin käynyt tosi lähellä kuolemaa, ja sairastuminen pysäytti koko elämäni. Myös erikoispsykologi, psykoterapeutti Teemu Ollikainen oli työssään tunnistanut avun löytämiseen liittyvät hankaluudet. Hän liittyi Henrin yhtiökumppaniksi. Se auttoi paranemistani. Minulla oli kuitenkin uusi draivi päällä, ja sain jopa arvosanat nousuun. UUSI YHTEISÖ JA UUSIA IDEOITA Ruotsin vuosi osoittautui yhdeksi parhaimmista Henrin elämässä. Sen jälkeen oli vaikea enää palata entiseen ”hällä väliä” -asenteeseen. – Minulla oli ihan järkyttävä halua auttaa muita. Yrityksen nettipalvelu uusitaan tänä vuonna. Kampanjaa edistääkseen Henri päätti tuoda omat kokemuksensa julki ja kertoi sairastumisestaan sekä terapiaan pääsemisen hankaluudesta nettivideolla. Hän suoritti loput kandidaatin tutkinnosta etäopiskeluna eri yliopistoihin. Me kerromme tarinoiden kautta, että tosi moni käy terapiassa, tällainen prosessi on ja tätä siellä tapahtuu. – Ei minulla ollut mitään hajua, mitä olin tekemässä, Henri hymähtää. Hän päätti panostaa yritykseen, vaikkei siitä saisikaan rahaa vielä pitkään aikaan. Henri pääsi pankkiin töihin ja pyrki maisterinopintoihin Ruotsiin, Jönköpingin kauppakorkeakouluun. Listoilla Henri tarkoittaa psykoterapeuttien nimistä ja yhteystiedoista koostuvia kymmeniä eri listoja, joiden perusteella apua tarvitsevan asiakkaan olisi tarkoitus valita itselleen oikea auttaja ja löytää aika vastaanotolle. Oleellista oli se, että pitkästä aikaa Henrillä oli ympärillään ryhmä, johon tunsi kuuluvansa. – Kun pääsin kelaamaan asioita, niin olikin äärimmäisen positiivinen fiilis. Toisaalta: hän ei nähnyt enää muutakaan vaihtoehtoa. Henri kertoo, että Ruotsissa sosiaalisen liiketoiminnan ajattelu oli huimasti pidemmällä kuin Suomessa, ja koska perinteinen bisnes ei enää tuntunut sopivalta urasuuntautumiselta, hän kiinnostui yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Hän sai hakemansa opiskelupaikan, mutta nuoruudesta tuttu alakuloisuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko nostivat päätään. EI PALUUTA ENTISEEN Henrin läheisille tilanne tuntui pahimmalta. Elimistö lähti korjaamaan itse itseään ja vähitellen pääsin sängystä istumaan. – Reagoin tunteikkaaseen tapaamiseen niin voimakkaasti, että kaikki laitteet, joissa olin kiinni, alkoivat hälyttää. – Silloin törmäsin ensimmäistä kertaa listoihin ja mietin, että eihän tässä ole mitään järkeä
– Onneksi kotona on kaksivuotias tytär, johon on suorastaan mahdotonta olla keskittymättä vapaalla ollessaan. Sen myötä turha jännittäminen on jäänyt. – Yrittäjyyden haastavimpia puolia on se, että työn ja vapaa-ajan rajaaminen vaatii itseltä tietoista työstämistä, Henri toteaa ja hymyilee lisätessään: Henri on oppinut näkemään työlleen omistautumisen kääntöpuolen. Aina pitää olla joku, hän näkee nyt. Yritys tuottaa psykoterapiaan pääsyä helpottavia nettipalveluita Vapaat Ajat ja Minduu. y Missiona auttaa muita ihmisiä hyödyntämällä omaa ammattitaitoaan. – Minulle meinasi käydä klassisesti: kun yrittää auttaa muita, ei muista huolehtia itsestään. – Sanon heille, että päinvastoin, se oli elämäni paras kokemus! Kun siitä selvittiin, niin koko elämä meni uusiksi. Läheisten ihmisten, varsinkin vanhempien ja puolison, muodostama tukiverkko on ollut Henrille korvaamaton etenkin vaikeina aikoina. Tänä päivänä Henrillä on taas ympärillään tiivis ja yhteen hiileen puhaltava porukka. Olin vihdoin löytänyt elämälleni suunnan. Sairastumisesta puhuttaessa moni kauhistelee, että olipa kauhea kokemus. Start up -yrittäjyyteen kuuluu kontaktien luominen ja sijoittajille puhuminen. – Olisi varmaan kannattanut hakea apua jo alussa, mutta sitä keskittyi vain saamaan yritystä lentoon, hän pohtii. y Koulutus kauppatieteiden maisteri, opiskellut Virossa ja Ruotsissa. y Harrastuksina liikunta ja lukeminen. Henri Valvanne y Ikä 31, syntynyt Espoossa, kotipaikka Helsinki. – Olen huomannut, että paljon on kiinni siitä, miten niihin tilanteisiin asennoituu ja miten reagoi – itse tunteethan eivät ole pahasta, Henri toteaa. Hänen kanssaan työskentelee psykoterapian erikoispsykologi Helena Service ja yksi harjoittelija, lisäksi yrityksellä on viisi neuvonantajaa. – Yksin puurtaminen on rankkaa. y Yhteiskunnallisen yrityksen AtCare Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. y Perheeseen kuuluvat puoliso ja 2-vuotias tytär. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 19
LII KU NN AN POSIT IIVINEN KEHÄ Tunnetta liikunnan kautta Varoitus! Liikunnan harrastamin en voi johtaa positiiviseen noidankehää n K U VA : SH U T TE R ST O C K 20 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6