OIVALLUKSIA MIELEN HYVINVOINTIIN 2 /2 2 6 Kohti parempia suhteita ”Haluan oppia puhumaan vaikeistakin asioista” Kevään valo voi myös uuvuttaa TAAS VÄSYTTÄÄ ”Ystävän tuki kannatteli sairauden keskellä” Voiko kaiken selittää kiintymyssuhteilla. Puntarissa arjen voimavarat ja eläimen tarpeet PERHEEN VARJOT Vanhemman kypsymättömyys jättää jälkiä. Pornoriippuvuus koettelee rakkautta IRINA SAARI LAULAJA HAAVEILETKO KOIRASTA
Tilaa hyvän mielen uutisia! Uutiskirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. TILAA KIRJE SIVUILLAMME! www.tunnejamieli.fi. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein
Kodeissa on yhä enemmän itse haalittua ja lahjaksi tai perinnöksi saatua tavaraa. Uhkakuvien pyörittely kaventaa elämää ja vie huomion pois tästä hetkestä. Nyt on kuiten kin näin! Jos muutoksen hyväksymi nen tai hetkeen tarttuminen tun tuvat vaikeilta, katseen voi kääntää uutta vihreää puskevaan luontoon ja siihen, miten kaikki alkaa vähitellen taas alusta. Viikonlopun projektiksi voikin ottaa vain yhden laatikon tai kaapin. 3 TUNNE & MIELI 2/2026. Tilaa uudelle MERI NYKÄNEN PÄ Ä K I R J O I T U S PARASTA JUURI NYT meri.nykanen@tunnejamieli.fi Meri Myös lehdessä on tehty tilaa uudelle, kun uudistimme kevyesti ulkoasua. Liika tavaramäärä kuormittaa, vaikeuttaa keskittymistä ja saattaa aiheuttaa riitojakin. Usein ongelmana on, ettei oikein tiedä, mistä päästä aloittaa. Toki iso muutos kuormittaa mieltä. Onko tässä sittenkään mitään mieltä. Joskus riittää, että maa laa vähän seinää tai aloittaa uuden harras tuksen. Ne eivät vie liikaa energiaa tai pa kota luopumaan mistään muus ta kuin korkeintaan kulahtanees ta seinän sävystä. Uuteen elämäntilanteeseen totuttelu vaatii aitoa pysähtymis tä tähän hetkeen. Suurten muutosten edessä tunnelma on ristiriitaisempi. Mutta jos murehtiminen jää päälle, se voikin olla keino väl tellä muutoksen oikeasti herättämiä vaikeita tun teita. Mieli alkaa helposti luoda uhkakuvia ja mu rehtia jo etukäteen sitä, millainen uusi elämänvai he tulee pahimmillaan olemaan. En voi vielä tietää, viihdynkö uuden sävyn keskellä tai mihin juuri alkanut elämänvaihe vie. Miten yhden eteisen laatikon siivoaminen voikin keventää niin paljon mieltä. Tällaiset pienet asiat voivat avartaa ja ilahdut taa arkea yllättävän paljon. Mitä jos alankin kaivata vanhaan työhön, ihmissuhteeseen tai kotikaupun kiin. Mieli kevenee yksi rikkinäinen taskulamppu ja pariton hanska kerrallaan! KU VA : SH U TT ER ST O C K K eväällä se usein iskee, ainakin itselleni: muutoksen tarve
Monimuotoista kroonista kipuoireyhtymää sairastava Karla-Maria Toiviainen haluaa keskittyä asioihin, jotka tuovat elämään merkityksellisyyttä. 4 TUNNE & MIELI 2/2026. ”Pidän itseäni melko vakaana ja tasapainoisena ihmisenä, mutta toisinaan mietin, millaisen möykyn olen ehkä sisälleni kasvattanut puhumattomuudellani.” I R I N A S A A R I 10 22 34 Tässä numerossa Uutta kohti. Katse hyvään. Ronja Pöyhönen (vas.) ja Henriikka Pelkonen ovat oppineet jo nuorina, ettei mikään elämässä ole varmaa. Laulaja Irina Saaren arki on muuttumassa, sillä hänen ei yhtäkkiä tarvitsekaan olla koko ajan perheensä saatavilla. Ystävän tukena
Kanssakulkijat 10 ”Haluan oppia puhumaan hankalistakin asioista” Irina Saari elää uudenlaista elämänvaihetta lasten kasvaessa kohti aikuisuutta. Hyvän mielen tekoja 41 Haaveiletko omasta koirakaverista. 6 Mitä uutta. Aluksi 3 Pääkirjoitus Muutos mielessä. Yksi tulevaisuuden tavoite on oppia puhumaan vaikeistakin aiheista. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 40 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 2/2026. Kevät voi väsyttää. Ilmiö & tieto 16 Kohti kypsää vanhemmuutta Kun ihminen ei kykene kypsään vanhemmuuteen, lapselle voi langeta vastuunkantajan tai syntipukin rooli. 22 Elämä ei ollutkaan ohi Kun Ronja Pöyhönen sairastui aivosyöpään, ystävä Henriikka Pelkonen pysyi omista peloistaan huolimatta rinnalla. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 45 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 5000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 12.6. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 50 Voimaa arkeen Kirjailija ja psykologi Vera Vala uppoutuu pieniin hetkiin. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 34 Arkea kivun kanssa Kroonista kipuoireyhtymää sairastava Karla-Maria Toiviainen suuntaa katseensa siihen, mikä on yhä mahdollista. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 8 Kirjat Fiksusti ihmissuhteista. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 33 Varo välttelevää tyyppiä! Emilia Kujalan kolumni. 28 Kun porno koukuttaa Pornon kulutuksesta tulee raskas taakka, jos siihen syntyy riippuvuus. Omat voimavarat ja eläimen tarpeet kannattaa puntaroida ennen lemmikin hankintaa
Valon lisääntyessä mieleen hiipii ajatus, että pi täisi tehdä enemmän: siivota koti, aloittaa liikun ta, hankkia vaatekaappiin jotain uutta. Askel kerrallaan kohti kevättä un aamun kirkas valo tulvii ikkunoista sisään, toiset huokaisevat helpotuksesta. Miten selättää kevätväsymys. Siirtymä voi tuntua väsymyksenä, ylivireyte nä tai sisäisenä ristiriitana, jopa ahdistuksena. KU VA : SH U TT ER ST O C K KOONNUT MERI NYKÄNEN M I TÄ U U T TA . 6 TUNNE & MIELI 2/2026. Jos keho ja mieli eivät heräile samaan tahtiin ympäristön kanssa, aina voi jarruttaa ja edetä as kel kerrallaan. Pitkä pimeä kausi on vihdoin ohi! Toiset taas haluaisivat mönkiä takaisin peiton alle ei vätkä ole vielä valmiita muutokseen. Sen sijaan moni kokee väsymystä, levottomuutta tai paineita olla pirteä. Valo lisääntyy ja luonto herää, mutta kaikille kevät ei tuo energiaa ja uutta alkua
Moni huomaa nauttivansa kevään valosta enemmän vasta niin sanotun julman huhtikuun jälkeen. VEITOLAN KANSSA -podcastissa Maria Veitola pohtii elämää pienistä sattumuksista suuriin ilmiöihin. 5 Hyväksy oma rytmisi Temperamentti, elämäntilanne ja yksilöllinen herkkyys vaikuttavat siihen, miten kukin kokee vuodenajasta toiseen siirtymisen. Vai pitäisikö sittenkään. Sarja löytyy Yle Areenasta. Sen sijaan kevyt kävely, rauhallinen pyöräily tai venyttely riittävät aktivoimaan ja herättelemään kehoa kohti kevättä. Riittävä uni helpottaa kehon ja mielen sopeutumista muutokseen. Lähde: Tilastokeskus KEHON SISÄINEN kello, joka säätelee unta, vireystilaa ja hormonitoimintaa. LÄHES KOLMANNES suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus. Oman rytmin hyväksyminen vähentää sisäistä ristiriitaa ja auttaa nauttimaan kevään kauniista päivistä ilman paineita. 30 % Vuorokausirytmi Kevyttä ja vakavaa LUKU SANASELITYS LUUREISSA 7 TUNNE & MIELI 2/2026. 2 Suojaa unirytmiäsi Päivien nopea piteneminen siirtää elimistön sisäistä kelloa, mikä voi heikentää unen laatua. 1 Totuttele valoon Vaikka luonto tuntuu heräävän hetkessä, itsellä on lupa edetä hitaasti. Omaa olemusta pitäisi keventää ja lähteä reippaana ihmisten ilmoille. Henkilökohtaiset havainnot laajenevat keskusteluiksi ihmisyydestä, arvoista ja yhteiskunnasta. Iltaisin himmennetty valaistus ja kirkkaiden ruutujen välttäminen auttavat nukahtamaan. 4 Liiku lempeästi Väsyneenä keho ei kaipaa kuormittavaa harjoittelua, kuten vauhdikkaita juoksulenkkejä – vaikka hiekasta putsatut kadut kuinka kutsuisivat. Tärkeintä on säännöllisyys, ei yksittäinen suoritus. Illalla ei tahdo saada unta, ja aamulla herää liian aikaisin. 3 Kyseenalaista vaatimuksia Kevääseen liittyy vahvoja odotuksia uudistumisesta ja aktiivisuudesta. Avaa verhot aamuisin omaan tahtiin ja anna silmien tottua kirkkauteen. Valon nopea voimistuminen saa mielen helposti ylikierroksille, joten totuttele siihen pikkuhiljaa. Jos kirkas valo aiheuttaa helposti päänsärkyä, käytä aurinkolaseja. Kirkas valo paljastaa nurkissa pyörivät pölypallerot ja villapaitojen nypyt. Kuvitteellisten odotusten ja omien tarpeiden äärelle pysähtyminen helpottaa oloa. Valon lisääntyminen keväällä voi hetkellisesti muuttaa rytmiä ja aiheuttaa väsymystä. Miksi kaiken pitäisi muuttua ja hoitua hetkessä
Van hin Ullis puolestaan kokee, ettei hänelle ole ollut tarjolla samaa kuin sisaruksilleen. Hän on ulospäin menestynein, mutta ka dehtii isosiskonsa läheistä suhdetta äitiin. Ruotsalaisen Moa Herngrenin Sisaruskateutta kertoo Ulliksen, Andrean ja Rasmuksen tarinan. Siinä pariskunnan molemmat osapuolet pääsevät ääneen vuorollaan, ja lopulta on mahdotonta sanoa, kuka on oikeassa. Kirjai lijan edellinen teos, pari vuotta sitten ilmestynyt Ruotsalainen avioero, perustuu samaan näkö kulmatekniikkaan. Koukuttavasti ihmissuhteista KOONNUT MERI NYKÄNEN K I R J AT K U VA : A N N A -L EN A A H LS T R Ö M Moa Herngren on käsikirjoittanut myös suosittua ruotsalaista Bonusperhetelevisiosarjaa. Ja myös olla keskenään niin erilaisia. Lukijan ymmärrys heitä kohtaan kasvaa yksi ker rallaan, kun henkilö itse pääsee ääneen. MOA HERNGREN: SISARUSKATEUTTA (GUMMERUS 2026) 8 TUNNE & MIELI 2/2026. Herngren kirjoittaa hauskasti, ja eräskin lap suudenkotiin kuuluva kukkavati pääsee yllättä vän merkittävään rooliin tarinan edetessä. Myös lukijan omat kokemukset vaikuttavat sii hen, kenelle sympatia riittää. Vai olisiko sittenkin niin, että heitä kaikkia voi jollain tavalla ymmärtää. Romaanissa hypätään upeasti jokaisen kolmen ajatusmaailmaan. M iten kolme sisarusta voi muistaa lap suuteensa niin eri tavalla. Nuorin Ras mus tuntee olevansa olemassa vain silloin, kun joku tarvitsee hänen apuaan. Ja vielä: olla ymmärtämättä toisiaan. Aluksi lähdetään keskimmäisen eli Andrean mat kaan. Kaikki ovat omalla tavallaan ärsyttäviä tyyppejä, ainakin sisarusten mielestä. Kaikilla on huolia ja taakkoja, joista toiset eivät ole tietoisia. Sisarussuhteet alkavat kärjistyä entisestään, kun vanhemmat sairastuvat ja kuolevat. Mennei syydestä paljastuu asioita, joista jotkut tietävät enemmän kuin toiset
Unilääkärin kirjoittama tietokirja kertoo uusimmasta tutkimustiedosta ja siitä, miten ikä ja elämäntilanteet vaikuttavat uneen. Kirja kertoo skitsoaffektiivista häiriötä sairastavan Lyyti Laukan arjesta ja sairaalajaksoista, mutta onneksi mukana on myös toiveikkuutta. ULLA RASK: SEITSEMÄN TORNIN VARJOISSA (WSOY 2026) HAJONNUT MIELI. Samalla se tekee henkilöhahmoista erityisen inhimillisiä ja uskottavia. Henkilöhahmoissa on voimantunnossa aatettaan saarnaavia, mutta myös onnettomien sattumusten rikkomia ja aatteiden väliin puristuvia. Alussa yhteisö on vielä melko sopuisa, mutta vuoden 1918 sisällissota pakottaa jäsenet valitsemaan puolensa ja määrittelemään suhteensa toisiinsa uudelleen. SATU TASKINEN: RAKASTAN VIERASTA (TEOS 2026) PAREMPAA UNTA. Kun yhteisö hajoaa OLLI JALONEN ON OMISTANUT romaaninsa isovanhemmilleen, jotka kirjan henkilöiden tavoin elivät Hämeenlinnan Rinkelinmäellä vuosina 1914–1929. Romaanin nainen haluaa selvittää menneisyyttään ja saada elämänsä järjestykseen. JOSE RIIKONEN: KUN MIELI HAJOAA (LIKE 2026) Lue myös! TERAPIASSA. Vaikka aika ja tauti ovat erilaisia, lukijalle voi nousta mieleen omat kokemukset korona-ajoista. Historiallinen romaani on paitsi vetävä seikkailu myös kiinnostava sukellus siihen, millaista naisen elämä saattoi olla satoja vuosia sitten. Tarina vie 1600-luvun alun Lyypekkiin, jossa leviää rutto. Onko terapiasta lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä. Kirsi Väisänen OLLI JALONEN: PUHDAS VIIRUINEN ELÄMÄ (OTAVA 2026) Yhteisön jäsenet joutuvat valitsemaan puolensa ja määrittelemään suhteensa toisiinsa uudelleen. Sukellus historiaan JOS Ulla Raskin Kylmä meri -sarja on aloittamatta, vielä ehtii hypätä Blanka Bergerin matkaan. Tarina rakentuu lyhyistä luvuista, joissa lukuisat minäkertojat kuvaavat ajatuksiaan ja tekojaan paikoin hajanaisesti. Sarjan toinen osa Seitsemän tornin varjoissa jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa jäi. Ratkaisu edellyttää lukijalta keskittymistä, sillä kertoja ei aina paljastu heti. SANNA-TUULIA MATTILA: NUKU, PALAUDU, KUKOISTA – NAISEN UNIKIRJA (DUODECIM 2026) 9 TUNNE & MIELI 2/2026. Blanka on päässyt ensimmäisen osan seikkailujensa jälkeen asettumaan nuoreksi emännäksi kauppiaan taloon, mutta rutto muuttaa kaiken
Yksi tulevaisuuden tavoite on oppia puhumaan vaikeistakin aiheista. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SUSANNA KEKKONEN hankalistakin asioista Haluan oppia puhumaan 10 TUNNE & MIELI 2/2026. IRINA SAARI K A N S S A K U L K I J A Irina Saari elää uudenlaista elämänvaihetta lasten kasvaessa kohti aikuisuutta. Arki on muuttunut, kun enää ei tarvitsekaan olla koko ajan saatavilla
11 TUNNE & MIELI 2/2026. Laulaja-lauluntekijä Irina asuu Heinolassa perheensä kanssa. Hän täytti vuosi sitten 50 ja totuttelee ajatukseen tyhjenevästä pesästä. Keväällä ja kesällä Irina keikkailee ympäri maata
Hän ihailee tyttärensä suoruutta ja toivoo, että oppisi itsekin vihdoin viisikymppisenä kommunikoi maan myös itselleen vaikeista asioista. Irinalla on kyllä paljon ystäviä, joiden kanssa hän puhuu. Perusmiellyttäjän roolista on ollut haasta vaa päästä irti. Takana olivat ruuhkavuosien lisäksi yhdeksän julkaistua albu mia, satoja energisiä keikkoja ympäri maata ja vii den vuoden pesti Elämäni biisi ohjelmassa. Lapsiperheen äidin ja aktiivises ti keikkailleen artistin elämässä oli koittanut uusi vaihe. Niin hyvä, että toisinaan muiden ihmisten asiat kasaantuvat liian raskaaksi tunnekuormaksi hänelle itselleen. Et sano sanaakaan, tuijotat mun niskaa vaan. Esimerkiksi nai sen haluttomuudesta kertova Hiljaisuus kuvaa hyvinkin rehellisesti hänen tuolloista elämän vaihettaan. Esikoistytär oli muuttanut omil leen, ja teiniikäinen poika vietti kaikki viikon loput isoisänsä ja kummisetänsä kanssa metsäs tämässä. Kun läheisellä on ongelma, Irina osaa neuvoa ja ratkoa. Irina teki palapelejä hiljaisessa ko dissa ja kävi lähimaastossa lenkkeilemässä. ”Toisinaan mietin, millaisen möykyn olen ehkä sisälleni kasvattanut puhumattomuudellani.” 12 TUNNE & MIELI 2/2026. Jo teininä hän purki tuntojaan mieluummin kirjoittamalla kuin puhu malla. Hyödyttömyyden tunne vaivasi erityisesti vii konloppuisin. Sen sijaan hän oli vapaa tekemään jotain hauskaa vaikka ystäviensä kanssa. Sellai seksi laulaja ja lauluntekijä Irina Saari tunsi olonsa vuosi sitten ke väällä. – Se ei ollut ainoastaan myönteinen oivallus. Vanhemmat erosivat Irinan ollessa kahdeksan vuotias, pikkuveljet olivat tuolloin vasta alle kak sivuotiaita. – Kyllä minä hemmetti soikoon haluaisin vie lä oppia puhumaan! Kun on vaikea sanoa ei Irina kasvoi Kauhajoella kolmilapsisen perheen esikoisena. – Olen konfliktikammoinen, ja minun on vai kea asettaa rajoja, jos joku läheinen tarvitsee apua ni. outilas ja joutava ihminen. Silloin jutellaan yleensä ystävien asiois ta, sillä Irina on hyvä kuuntelemaan. – Pidän itseäni melko vakaana ja tasapainoise na ihmisenä, mutta toisinaan mietin, millaisen möykyn olen ehkä sisälleni kasvattanut puhumat tomuudellani. Vaikka Irina käsittelee kappaleissaan vaikeita ja herkkiäkin aiheita, omista tunteista puhu minen on hänelle vaikeaa. Omien biisien kirjoittaminen on Irinalle väy lä purkaa tunteitaan sanoiksi. Mietin, mitä ihmettä minä sitten teen, kun toinenkin lapsi lähtee kotoa, Irina sanoo nau raen. Mutta jos hänellä itsellään on jotain sy dämellään, tuntuu vaikealta puhua ja pyytää apua. Tuore albumi oli juuri ilmes tynyt, kevät oli keikoista vapaa ja puoliso kiinni työprojekteissa. Irinasta tuntui, ettei kukaan tarvitse häntä. Irina on oppinut avoimuutta tyttäreltään, joka on luonteeltaan suorempi: ensin räjähdetään ja sitten puhutaan asiat puhki, poikki ja pinoon. Sä viereen kaadut, tilaa siihen teet. Lisäksi hänel lä oli lastenvaateliike ja oma firma hoidettavinaan. Kun puhelin soi, en välttämättä jaksaisi vasta ta, mutta vastaan silti. Minun olisi varmasti ollut syytä mennä jo vuosia sitten terapiaan, mutta aina ajat telen, että joku muu tarvitsee terapeutteja minua kipeämmin. Samalla, kun mä leikin nukkuvaa. – Viimeistään teiniiässä tajusin sen kuorman, jota äiti kantoi, vaikkei hän olekaan meitä koskaan kuormittanut huolillaan vaan hanskannut hom mat tosi hienosti. Irinan äiti jäi 26vuotiaana yksinhuol tajaksi juuri rakennettuun taloon. Olen paapojaäiti, joka on ollut aina saatavilla lap sia varten. Muu taman viikonlopun jälkeen tuli oivallus, ettei hänen tarvitse odotella kotona. Elämä lapsuudenperheessä oli kaikin puolin hyvää, mutta Irina oppi jo tuolloin olemaan kiltti. Kun oivallus tulevasta elämänmuutoksesta iski, Irina oli juuri täyttänyt 50 vuotta. Isäni oli alkoholisti, aina kiltti mutta silti sellainen, jonka kanssa piti olla herkil lä. Minä halusin olla muille mahdollisimman vai vaton. Tunteet heijastuvat biiseihin Mä kuulen eteisestä askeleet
Mutta tiesin myös, että hän pärjää ja muutto tekee hyvää. Irina ja valo miehenä työskentelevä Henri ovat olleet yhdes sä 27 vuotta. – Kyllä minä olisin hänet mielelläni pitänyt kotona parikymppiseksi saakka. Sellai nen, että olen pystynyt olemaan jotenkin avuksi tai helpottamaan toisen elämää. Silloin rutiinit pitivät perheen kasassa. Lasten teinivuosiin on mahtunut uusia ja yl lättäviäkin vaiheita, eikä elämä ole aina ollut help poa. Nyt kun lapsilla on omat menonsa ja elämän sä, ajatukset karkaavat välillä aikaan, jolloin lap set olivat pieniä. Äidin ja tyttären välit ovat läheiset, ja ty tär tulee usein vapaaaikanaan Heinolaan. Rivitalossa Heinolassa asuvaan perheeseen kuuluu pian 18vuotiaan tyttären ja 15vuotiaan pojan lisäksi puoliso Henri Saari. Viikot Irina oli kotona, ja viikonloppui sin molemmat vanhemmat keikkailivat ja lapset pääsivät mummolaan opettelemaan maalais elämän taitoja. Silti hän on suostunut mon ta kertaa esimerkiksi keikalle, josta hänellä on alus ta lähtien ollut huono fiilis. Vaikeus sanoa ei kuormittaa Irinaa edelleen aika ajoin, vaikka hän on opetellut etenkin työasioissa myös kieltäytymään. Irina on joutunut kokemaan monenlaista hätää ja huolta äitinä. – Pelkään aiheuttavani ihmisille pahaa mieltä ja haluan, että minusta jää hyvä mielikuva. – Mutta sunnuntait olivat kyllä aina aika kar meita. Keikkamyyjän tai levyyhtiön kautta se onnistuu helpommin, sillä silloin ei joudu itse tuot tamaan pettymystä kysyjälle. Siitäkin huolimatta pikku lapsiaika oli hänen mielestään teinivuosia kuor mittavampi elämänvaihe. Haimme keikkaväsymyksessä lapset mummolasta. 13 TUNNE & MIELI 2/2026. Elämä lapsuudenperheessä oli kaikin puolin hyvää, mutta Irina oppi jo tuolloin olemaan kiltti. Vanhemmuus on tärkein asia Äitiys on Irinan ykkösjuttu elämässä ja myös syy, jonka takia hän on osannut sanoa ei muille asioil le. Esikoinen muutti jo muutama vuosi sitten Tam pereelle aloittaessaan siellä erikoislukion. Irinan suunnitelmissa oli alun perin ryhtyä alakoulun luokanopettajaksi, mutta elämä veikin musiikkialalle. Lä hetän hänelle iltaisin viestin ja toivotan hyvää yötä. Haluan hänen tietävän, että hän on mielessäni ja osa perhettä joka päivä. Äidille muutossa oli pureskeltavaa, mutta onneksi tytär varoitti suunnitelmistaan jo puolitoista vuotta etu käteen. Ensin heille tuli riemu, sitten alkoi armoton loppupäivän kiukuttelu. Kieltäytyminen on vai keaa varsinkin silloin, kun häneltä kysytään asiaa suoraan. Perusmiellyttäjän roolista on ollut haastavaa päästä irti
– Pääni tuntuu räjähtävän, jos en saa omaa aikaa. Muun muassa Nothing But Thievesin ja Coldplayn tietyt kappaleet ovat minulle tärkeitä. Mutta mitä se on, jää nähtäväksi. Jos mieli hyrrää ylikierroksilla, istahdan palapelin ääreen ja keskityn etsimään seuraavaa sopivaa palaa. Liikkuminen luonnossa Minun on päästävä liikkumaan lähes päivittäin tunniksi pariksi. Se maadoittaa tehokkaasti ja saa ajatukset rauhoittumaan. Irina puhuu puolisostaan lämpimästi ja sanoo olevansa onnekas, koska hänellä on niin kiltti mies. Näin huollan mieltäni ”Olen konfliktikammoinen, ja minun on vaikea asettaa rajoja, jos joku läheinen tarvitsee apuani.” Välillä on saatava olla yksin Oma aika ja liikunta ovat Irinan hyvinvoinnin pe rusta. Lenkille lähteminen tai seurasta vetäytymi nen ovat auttaneet jaksamaan ruuhkavuosien aikana ja bändityön pyörteissä. Tulevaisuuden haa veena on saada tehdä työssään jotain ihan uuden laista, rönsyillä ja kokeilla. Viisikymppisyys ei ole toistaiseksi tuonut Irinan elämään vaikeita vaihdevuosioireita, paitsi ehkä sen, että hän ärsyyntyy tavallista helpommin muis ta ihmisistä, esimerkiksi puolisostaan. Nyt kun ei ta pahdu niin paljon, ei aina myöskään keksi mitään kerrottavaa, Irina sanoo – ja nauraa jälleen. Irina kertoo ihailevansa Arja Saijonmaata, johon hän tutustui Elämäni biisissä. Irina on huomannut viisikymppisen elämän olevan aika seesteistä, kun tuntee itsensä ja ym märtää omia reaktioitaan paremmin kuin nuore na. Joskus Irina on miettinyt, pitävätkö ihmiset tätä ihan hirviönä, kun Irina on purkanut laulujensa sanoituksiin raadollisestikin tunteitaan ja ajatuk siaan myös parisuhteesta. – Nuorempana elämässä tapahtui enemmän ja elämän värisävyt olivat kirkkaampia. Luonnossa liikkuminen, kuten hiihtäminen ja lenkkeily, ovat minulle mielenhuoltoa. Silloin omas ta elämästä riitti ammennettavaa. Jos mieheltäni kysytään, ylikuormittumi nen tekee minusta mykän. – Mutta kyllä se niin on, että hän se on joutu nut kestämään paljon enemmän kuin minä! Irina sanoo ja naurahtaa. 14 TUNNE & MIELI 2/2026. Palapelit Minulla on aina jokin iso 1 000–2 000 palan palapeli kesken. Lempibiisien kuuntelu Kuuntelen musiikkia usein autossa, välillä aggressiivista, välillä melankolista, ja aika monta kertaa olen huutoitkenyt koko ajomatkan kotiin. Kuntosalillakin käyn, koska tämän ikäisenä on pakko, mutta se on minulle lähinnä kehonhuoltoa. Hän sanoo suhtautuvansa ihmisiin aiempaa lempeämmin ja uskoo, että he pohjimmiltaan ha luavat toisilleen hyvää. Tuntematon tulevaisuus Irina on kiitollinen itselleen siitä, että on uskalta nut elää ilman tiukkoja suunnitelmia, kulkea vir ran mukana ja vaihtaa suuntaa tarvittaessa. Välillä elämä tosin tuntuu Irinasta niinkin sees teiseltä, ettei siitä riitä sanoitettavaa biiseihinkään. Se on puhdistavaa. – Kahdeksankymppinen nainen, ja miten pal jon hän onkaan tehnyt! Huikean uran ohella ihai len sitä, että hän on elänyt omanlaistaan elämää miettimättä juurikaan, mitä muut hänen valin noistaan ajattelevat. En pysty silloin kom munikoimaan vaan hautaudun tekemään vaikka palapelejä eikä minulle kannata puhua mitään. – Ihan ilman, että hän edes tekee tai sanoo mitään, pelkkä olemassaolo ärsyttää. Niin hän aikoo tehdä jatkossakin. Ehkä tämä tosiaan on yhdenlainen vaihdevuosioire
Irinan mielestä elämä viisikymppisenä on hyvällä tavalla seesteisempää kuin aiemmin. Tosin vaihdevuosiin liittyvän äänikirjan kuunteleminen havahdutti tajuamaan, että ehkä ne ovat hänelläkin tuloillaan. 15 TUNNE & MIELI 2/2026
Miten päästä pois vinoutuneiden perhesuhteiden varjoista. Psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Katja Myllyviita on asiakastyössään huoman nut vaativan vanhemmuuden yleistyneen kym 16 TUNNE & MIELI 2/2026. Kun ihminen ei kykene kypsään vanhemmuuteen, lapselle voi langeta vastuunkantajan tai syntipukin rooli. Kypsymättömyys on voinut ilmetä esimerkik si korostuneena vaativuutena, kontrollointina ja kriittisyytenä lasta kohtaan. Miksi jäädyn enkä pidä puoliani, vaikka olen jo neljäkymmentä! Vanhemman kypsymättömyys jättää lapseen jälkiä, jotka vaikuttavat hänessä vielä aikuisena kin. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT MIDJOURNEY Kohti kypsää vanhemmuutta Ä iti tietää taas, mikä minulle on parasta
Jos lapsen on vastattava kohtuuttomiin odo tuksiin, hän ehkä huomaa aikuisena olevansa sarjasuorittaja, joka ei pysty aidosti iloitsemaan saavutuksistaan. Tai hän pitää itseään luuseri na, jonka ei kannata edes yrittää. Raja voi ylittyä, jos vanhempi alkaa tehdä koulutöitä lapsen puolesta ja auttaa hän tä tavalla, joka passivoi lasta, Myllyviita sanoo. 17 TUNNE & MIELI 2/2026. Kypsymättömyyden astekin voi Kaverivanhemman on vaikea asettaa lapselle rajoja, koska hän ei pysty ottamaan vastaan tämän pettymystä. Vaativa vanhem pi voi näyttäytyä superäitinä tai isänä, joka te kee paljon lastensa hyväksi: auttaa kouluteh tävissä, valmentaa harrastuksissa, asettaa lapsen menestyksen usein omien tarpeidensa edelle. menen viime vuoden aikana. Jos Wilmaviestissä kerrotaan, että läksyt ovat olleet tekemättä, van hemman pitää katsoa, että lapsi asettuu niitä tekemään. Vanhemman kypsymättömyys voi ilmetä myös epävakautena, rajattomuutena, passii visuutena ja torjuvuutena – tai eri piirteiden yhdistelmänä. – Tietynlainen vaativuus toki kuuluu tervee seenkin vanhemmuuteen
Usein lapsen ollessa pieni passiivinen isä tai äiti on lapselle se kiva ja turvallinen vanhempi. Näitä piirteitä Myllyviita käsittelee kirjassaan Sairas perhe – Kun vanhempi ei kasva aikuiseksi (Duo decim 2025). Epävakaus voi johtua persoonallisuushäiriös tä tai päihteiden käytöstä – joskus kummastakin. Sosiaali sista tilanteista tulee kuormittavia, Katja Myllyvii ta sanoo. Perheessä saattaa olla myös fyysistä väkivaltaa. Mitä kypsempi vanhempi, sitä valmiimpi hän on oppimaan, kasvamaan ja kehittymään vanhemmuudessa. Se voi auttaa elämään vanhemman kanssa mutta muuttua myöhemmin raskaaksi. Olennaista on, huomaako vanhempi tällaisissa tilanteissa kohdelleensa lasta kohtuuttomasti ja ymmärtääkö hän pyytää anteeksi. Esimerkiksi stressaantuneena empatiakyky heikkenee. – Yksittäiset tapahtumat eivät välttämättä traumatisoi lasta, vaan tärkeintä on iso kuva. – Tällaisessa perheessä lapsesta tulee valpas. Kyse on siis sukupolvien yli heijastuvista traumoista. Myllyviita kehottaa varaamaan nenäliinoja ja kaivamaan esiin vanhat valokuvat, sillä tämäkin suru on tärkeä itselleen sallia. Millaista tavallinen yhdessäolo Vanhemmuus ei todellakaan ole aina helppoa, eikä kukaan onnistu siinä täydellisesti. Suru ja haikeus kertovat myös siitä, että yhdessäolossa on todennäköisesti ollut paljon hyvää. Myllyviita pitää empaattisuutta vanhemman tärkeimpänä voimavarana kaikissa lapsen kehitysvaiheissa. Tasa painon säilyttämiseksi hän myötäilee ja joustaa mutta ei pysty suojelemaan itseään eikä lastaan. Passiivinen vanhempi taas on usein epävakaan tai päihteitä käyttävän vanhemman puoliso. Kaikki on ihan hy vin, kunnes yhtäkkiä tavarat lentelevät tai mykkä koulu alkaa. Epävakaan ja passiivisen liitto Millähän tuulella isä tänään on. – arjen kaurapuuro – on. Lapsen aikuistuessa moni vanhempi kipuilee irti päästämisen vaikeuden kanssa. vaihdella hienovaraisesta lapsen tarpeiden si vuuttamisesta avoimen julmaan kohteluun. Epävakauteen kuuluu voimakas minätilojen vaihtelu, joka lapselle näyttäytyy arvaamattomuu tena ja ennakoimattomuutena. Voiko vanhemmuudessa onnistua. Hän haluaa oppia elämänsä loppuun asti, ja juuri lähimmät ihmiset ovat usein parhaita opettajia, Katja Myllyviita sanoo. 18 TUNNE & MIELI 2/2026. HYVÄ KYSYMYS Joskus aikuinen lapsi päätyy siihen, että hänen on oman hyvinvointinsa vuoksi katkaistava välit vanhempaansa. Siitä muodostuvat lapsen persoonan rakenteet ja hänen käsityksensä ihmisistä ja maailmasta. – Persoonaltaan terve ihminen ymmärtää, ettei hänen tarvitse olla täydellinen, koska kukaan ei sitä ole. Sittemmin hänen alistuvuutensa estää lasta itse näistymästä, koska tämä kantaa jatkuvaa huolta vanhemman selviytymisestä. Usein vanhemman aikuiseksi kasva mista jarruttaa tämän omassa lapsuudessaan ko kema kaltoinkohtelu. Hän alkaa lukea rivinvälejä ja kehittää anturit tun nistamaan hienovireisiäkin tunnelman muutok sia
– Lapsi hakee ihailua ja toisaalta haluaa ilah duttaa vanhempaansa. Tullakseen nähdyksi lapsi voi pyrkiä jatkuvas ti keräämään kymppejä koulussa tai loistaa har rastuksissa. 19 TUNNE & MIELI 2/2026. Emotionaalista insestiä kokeneella ei ole tilaa kehittää omaa, vanhemmasta erillistä identiteet tiä. Räi keimmin raja ylittyy, jos vanhempi kajoaa lapseen fyysisesti. Se voi tarkoittaa esimer kiksi, että vanhempi kertoo lapselle parisuhteen sa intiimeistä asioista, kommentoi lapsen ulkonä köä seksuaalissävytteisesti tai flirttailee tälle. Vanhemman rajattomuus altistaa lapsen emo tionaaliselle insestille. Niin kutsutun kaverivanhemman on vaikea asettaa lapselle rajoja, koska hän ei pysty ottamaan vastaan tämän pettymystä. Se rooli riistetään häneltä, Myllyviita toteaa. Hän saattaa olla yltiöavoin ja kertoa traumaattisista ko kemuksistaan tuntemattomille tai avautua niistä sosiaalisessa mediassa. Torjuvuus synnyttää häpeää Vanhemman kypsymättömyys voi olla myös tor jumista ja hylkäämistä. Hänen on aikuisena vaikea tunnistaa sopivia rajoja ja suojella itseään ihmissuhteissaan. Lapsi alkaa tehdä pahojaan, sillä hänen näkökulmastaan vanhem man rankaiseva kontaktikin on parempi kuin ei kontaktia lainkaan, Myllyviita sanoo. Lap sesta tuntuu, että hänen on pyydettävä anteeksi olemassaoloaan. Lapsessa se herättää turvattomuutta. Toisessa ääripäässä hän elää yksin eikä halua päästää ketään lähelleen. – Päihdeongelmainen tai muuten epävakaa vanhempi on perheen pahis, ja passiivinen van hempi on uhri. Lapsesta tulee sankari ja vastuun kantaja, joka yrittää pelastaa uhrivanhemman. Vanhempi ei halua viettää aikaa lapsensa kanssa eikä huomioi häntä. Vanhempi saattaa jopa kietoa lapsensa sym bioosiin, jossa lapsesta tulee vanhemman uskot tu tai tukihenkilö. Jos vanhempi ei kykene vastuullisen aikuisen rooliin, tämänkaltaiseen asetelmaan saatetaan päätyä. – Yhteistä kaikille kypsymättömän vanhem muuden piirteille on, että lapsi ei saa olla lapsen asemassa. Jos se ei onnistu, usein seu raava strategia on käytöshäiriö. Kaverivanhempi on rajaton Voiko vanhempi olla lapsensa bestis. Myllyviita puhuu perheen draamakolmiosta
Torjuvan vanhemman vaikutuspiirissä kasva neella viha kääntyy helposti myös sisäänpäin, mikä altistaa masennukselle, itsensä vahingoittamisel le tai helpotuksen hakemiselle päihteistä. Kypsä aikuinen kykenee ottamaan vastaan palau tetta, tarkastelemaan omaa toimintaansa kriitti sesti ja katsomaan asioita eri näkökulmista. Kokemastaan voi kuitenkin ammentaa itselleen myötätuntoa ja ymmärrystä. Mi ten ihminen puhuu itselleen. Tai nous ta sen yläpuolelle ja tulkita sitä niin, että se on nyt huolissaan ja yrittää suojata minua joltakin. Kypsymättömän vanhemman ajattelu on mus tavalkoista ja joustamatonta. Oman vaille jäämisen tiedostaminen tuottaa todennäköisesti kipua ja surua. Oletko valmis oppimaan. – Irti päästämisen prosessissa ihminen lakkaa odottamasta vanhemmaltaan sellaista, mihin tämä ei kykene. Tiedostaminen on jo hyvä alku, Myllyviita sa noo. Mitä sisäinen ääni käskee tekemään. Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistaa hän saattaa todeta, kun aikui nen lapsi virittää keskustelua lapsuutensa kipu pisteistä. Tai ehkä hän lähtenyt toiseen ääripäähän: esimerkiksi torjuvan vanhemman lapsesta on tullut vaativa vanhempi. – Sisäistä ääntään on hyvä opetella rajaamaan, ikään kuin laittaa se välillä nukkumaan. Terapiassa käsitellään usein ihmisten sisäistä ääntä, joka juontuu lapsuuden kokemuksista. Olet päässyt niin helpolla – tietäisitpä vain, millaista minulla on ollut! Miten siis katkaista sukupolvet ylittävä ketju. Aikuinen lapsi huomaa tutun mallin toistu van omassa vanhemmuudessaan. Usein siitä vapautuu energiaa rakentaa omaa elämää ja vahvistaa omaa identiteettiä, päät tääpä hän sitten jäädä tähän suhteeseen tai lähteä siitä pois. Terapia voi olla hyödyksi, mutta apua voi saa da myös esimerkiksi turvallista ihmissuhteista, vertaistuesta sekä kirjoittamisesta, maalaamises ta tai muusta luovasta toiminnasta. Joskus aikuinen lapsi päätyy siihen, että hänen on oman hyvinvointinsa vuoksi katkaistava välit vanhempaansa tai vähintään rajoitettava yhtey denpitoa. Kenen ääni se on. Vaati van vanhemman lapsen sisäinen ääni sanoo, että teitpä kuinka paljon tahansa, kaiken olisi voinut tehdä vielä paljon paremmin. 20 TUNNE & MIELI 2/2026. Aikuinen on vastuussa ongelmiensa käsittelystä silloinkin, kun ne juontuvat lapsuuden tapahtumista. – Jos ihminen saa riittävästi surra sen äärellä, mitä hän olisi tarvinnut mutta ei ole saanut, syr jään siirretyt tarpeet tulevat todennetuiksi. Suru auttaa tosiasioiden hyväksymisessä ja irti päästä misessä. Niille on hyvä an taa tilaa. Myllyviita toteaa aikuisen lapsen olevan vas tuussa ongelmiensa käsittelystä silloinkin, kun ne juontuvat lapsuuden tapahtumista. Torjuvan vanhemman lapsen sisäinen ääni on Myllyviidan mukaan usein häpeäntäyteinen ja lan nistunut: et kelpaa, ei kannata edes yrittää