IRINA BJÖRKLUND ”Luonto antaa voimaa, terveyttä ja perspektiiviä elämääni” Pienet tulot voivat aiheuttaa häpeää Tavallisia keskittymis ongelmia vai adhd. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA. Alakulo ei tarkoita aina masennusta 2 / 2 2 4 IRTI RIIPPUVUUDESTA ”Sain veljeni takaisin, kun hän vihdoin raitistui HOIVAA MIELELLE EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS Tiialla oli viisi erilaista minätilaa TERVETULOA! Miksi emme uskalla enää poiketa kylään
Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TILAA JA OSALLISTU ARVONTAAN! tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje. UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä
Mutta on myös olemassa tahoja ja hoitoja, jotka eivät perustuu minkäänlaiseen tutkittuun tietoon ja joihin saa upotettua pahimmillaan sekä rahat että terveyden. Tunnustan: olen tehnyt niin itsekin. MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi Meri Pääkirjoitus K uuntele viisi nopeaa mantraa masentuneelle! Näillä helpoilla harjoituksilla tulet taas onnelliseksi! Hyvää tarkoittavat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät neuvot ovat vallanneet somen ja verkon – ja tehneet meistä kaikista näiden alojen asiantuntijoita. Varmasti. Hyvinvointivinkkien viidakossa on hyvä pitää mielessä, että ainakaan journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat eivät voi kirjoittaa ja väittää mitä tahansa. Jalat kastuivat, kun rämmimme pusikkoon etsimään kuvauspaikkoja, mutta ilo luonnossa olemisesta lämmitti sydäntä. Irinan kuvaukset veivät ikimetsään, jossa sateen jälkeen vesiputoukset olivat upeimmillaan. Ja onhan se houkuttelevaa jaella omia niksejään, kun joku mainitsee mielensä murheista tai kroppansa kolotuksista. Nehän Hyvää tarkoittavia neuvoja ovat usein myös ristiriidassa keskenään: yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Ikävä kyllä niitä on enemmän ylängöllä kuin syvällä metsässä. 3 TUNNE & MIELI 2/2024. Antamillamme neuvoilla on useimmiten hyvät tarkoitusperät, ja niistä voi olla myös hyötyä. Kukapa ei haluaisi kertoa kaverille keinoa, josta on itse saanut apua. Yritimme epätoivoisesti löytää syötäviä kasveja ja ehdotin, että voisimme poimia nyt edes jotain. Irina nauroi ja vastasi, ettei ota vastuuta, jos joku tekee saman perässä ja saa myrkytyksen. Yrtit kukkivat Etelä-Ranskassa parhaillaan, ja esimerkiksi rosmariinissa on ihanat liilat kukat. Fiksua. Hyvää mieltä kevääseen! . Tai siteerata somevaikuttajaa, joka on juuri postannut aiheesta kiinnostavan videon. Tiedon on oltava totuudenmukaista ja faktat tarkistettava. Usein käykin niin, että parhaiten ja tutkitusti mielen hyvinvointia ylläpitävät neuvot saattavat kuulostaa vähän tylsiltä: Syö säännöllisesti, mene ajoissa nukkumaan, tapaa ihmisiä, pidä kiinni rutiineista. JEANNE IHANDER Valokuvaajalta Usein käykin niin, että parhaiten ja tutkitusti mielen hyvinvointia ylläpitävät neuvot saattavat kuulostaa vähän tylsiltä. Jos omat keinot eivät auta, hakeudu hoidon piiriin ja etsi vertaistukea. Mistä sitten erottaa tietotulvan keskeltä neuvot, joita kannattaa lähteä seuraamaan. Jos karismaattinen ja hyvinvoivalta näyttävä somevaikuttaja kertoo, kuinka kannattaa elää ja manifestoida, jotta terveys, menestys ja onni löytäisivät luoksemme, niin kannattaako häntä uskoa. Ei kovin. Siksi mekin haastattelemme lehteen oman alansa asiantuntijoita ja kysymme, mitä heidän kokemuksensa ja tutkimuksensa kertovat. Raflaavaa
20 24 /0 2 4 TUNNE & MIELI 2/2024. Hän haluaa kuulla lintujen laulua myös tulevaisuudessa. Kun Aki Saariaho vuosien juomisen jälkeen raitistui, Nelli Niemelä sai veljensä takaisin elämäänsä. Toipuminen alkoi minätilojen ja tunnelukkojen tunnistamisesta. Uusi luottamus. Kengät lensivät jalasta ensimmäisenä kesälomapäivänä ja vedettiin jalkaan vasta loman päätyttyä. Epävakaa persoonallisuushäiriö sai Tiia Hyvärisen mielen solmuun. Tässä numerossa Lapsuudessani seurasimme perheen kanssa vuodenaikojen tuomia muutoksia: milloin jäät lähtevät ja tulevat, ja milloin mikäkin lintu muuttaa. IRINA BJÖRKLUND 10 22 34 Osa luontoa. Näyttelijä Irina Björklund tekee valintoja, jotka eivä tuhoa luontoa. Mieli kuin lankavyyhti
Yhä useampi aikuinen hakeutuu tutkimuksiin, joissa selvitetään, onko hänellä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. 6 Mitä uutta. 22 Veli tuli takaisin Nelli Niemelä pystyy taas luottamaan raitistuneeseen veljeensä Aki Saariahoon. 33 Käydään kylässä Soili Pohjalaisen kolumni. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Hyvää tarkoittavia neuvoja. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 50 Voimaa arkeen Psykoterapeutti ja tietokirjailija Emilia Kujala saa iloa väreistä ja aidoista kohtaamisista. 44 Kysy asiantuntijalta Miten tottua pienentyneisiin tuloihin ja käsitellä aiheeseen liittyvää häpeää. ILMIÖ & TIETO 16 Älä säikähdä tummia pilviä Huonot hetket kuuluvat ihmisyyteen. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. KANSSAKULKIJAT 10 ”Ihminen on osa luontoa” Näyttelijä Irina Björklund on onnellinen, kun hän saa maata laiturilla ja kuunnella lokkien kiljuntaa. Kun alakuloisen olonsa oppii hyväksymään, arki voi olla synkistä päivistä huolimatta rikasta. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 7.6. 34 Vain yksi minä Tiia Hyvärinen alkoi toipua epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, kun hän oppi tunnistamaan omia minätilojaan ja tunnelukkojaan. Mitään ei tarvitse enää salailla. HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. Luonto on hänelle terapeuttinen paikka, josta on myös pidettävä huolta. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Jeanne Ihander Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 8 Kirjat Lukemista kevääseen. 28 Onko minullakin adhd. 42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 2/2024. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Sekosiko sisäinen kellosi
Viime vuoden lopulla julkaistiin tutkimus, jossa selvitettiin vuodenajan yhteyttä mielenterveyssyistä johtuviin sairauspoissaoloihin. Tutkimuksessa myös havaittiin, että kaksisuuntaisen mielialahäiriöön liittyviä maniajaksoja esiintyy odotettua enemmän valoisaan aikaan maalisheinäkuussa, syksyllä taas vähemmän. Valon vähyys on todennäköisesti yksi selitys tälle, tutkimuksen tekoon osallistunut Partonen arvioi. Tunnin menetys vuorokaudesta pakottaa sisäisen kellomme kirimään kiinni aikataulua, jotta se pysyisi samassa tahdissa ulkoisen kellon kanssa. Et ole yksin, sillä kellonsiirto häiritsee jossain määrin jokaisen nukkumista. HEITTIKÖ KESÄAIKAAN SIIRTYMINEN unirytmisi sekaisin. Aamuvirkuilla uni yleensä normalisoituu jo neljän viiden vuorokauden jälkeen. Iltavirkuilla unirytmin tasaantuminen voi viedä usean viikon, sillä heillä sisäinen vuorokausi on pidempi ja kirittävää on enemmän kuin muilla. KOONNU T MERI NYKÄNEN 6 TUNNE & MIELI 2/2024. Toimintatarmoa on runsaasti, mikä sitten muuttuu ahdistuneisuudeksi. Osa ihmisistä potee niin sanottua kaamosmasennusta pimeänä vuodenaikana. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla mieliala nousee silloin helposti ylikierroksille. Partonen kehottaa ensin selvittämään,, mikä oma unen tarve on. Yhä valoisammiksi muuttuvat illat tekevät tästä tavallistakin vaikeampaa. Mitä uutta. Kuinka pitkän unen tarvitset, jotta heräät virkistyneenä. Tulosten mukaan suomalaisilla on masennus-, ahdistuneisuusja unihäiriöihin liittyviä sairauspoissaoloja loppusyksyllä liki kaksi kertaa enemmän kuin kesällä. – Alkukeväästä päivä pitenee hyvin nopeasti ja pilvisyys väistyy. Myös osalle masennusta sairastavista kevät voi olla tavallista hankalampaa aikaa lisääntyvien unihäiriöiden vuoksi. Unen häiriintyminen ei tee hyvää mielialalle, mutta valoisuuden lisääntymisellä on myönteisiäkin vaikutuksia. – Sisäinen kello jätättää muutenkin muutaman minuutin joka vuorokaudessa. HELINÄ KUJALA Sekosiko sisäinen kellosi. Kevään kellonsiirrossa on kirittävä niiden minuuttien lisäksi kokonainen tunti. Se on iso aikahyppy, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Valoisuuden aiheuttamista univaikeuksista kärsivän kannattaa tehdä voitavansa nukkuakseen paremmin. Sisäistä kelloa tahdistaa valo, joka vaikuttaa silmien kautta muun muassa vireystilaa sääteleviin hermosoluihin aivoissamme. Nukahdatko tavallista myöhempään
Pimennä makuuhuone. Suuri osa ei kuulu kumpaankaan ääripäähän. Susani Mahadura: Burnout / Yle Areena Kehopsykoterapia Fiksusti uupumuksesta 47 % Luku Sanaselitys Luureissa KU VA : U N SP LA SH 3 x Rauhoitu ja rentoudu. Keväinen kävely jäättömillä poluilla ja kiinnostavaa kuunneltavaa luureissa. väestöstä on tutkimusten mukaan aamuihmisiä ja 12 % iltaihmisiä. Lähde: Työterveyslaitos Psykoterapian suuntaus, jossa ihminen nähdään kokonaisuutena – keho ja mieli ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Haastateltavina on tutkijoiden lisäksi Mahaduran läheisiä, kuten äiti, kumppani ja ystäviä. Jos liikuntaa harrastaa myöhään illalla, se todennäköisesti vaikeuttaa nukahtamista. Säännöllinen kuntoliikunta eli rasittava liikunta auttaa sisäisen kellon tahdistuksessa. Edellytyksenä on, että liikunta ajoittuu aamuun kello seitsemän ja kahdeksan välille. Hanki kunnon verhot, jotta valonsäteet eivät viivästytä nukahtamista illalla tai herätä aamulla liian aikaisin. Tekee hyvää mielelle! Toimittaja Susani Mahadura kertoo avoimesti ja koskettavasti tuoreessa podcastissaan, miten hän sairastui työuupumukseen ja miten toipuminen etenee. Kokeile hengitysharjoitusta, rauhoittavan musiikin kuuntelua, kevyttä iltakävelyä tai kirjan lukemista. 7 TUNNE & MIELI 2/2024. Liiku aamulla tai iltapäivällä. Työskentely tapahtuu puhumisen lisäksi kehollisin menetelmin. Pyri aktiivisesti pitämään stressaavat ajatukset loitolla viimeistään noin tuntia ennen nukkumaan menoa. Toinen otollinen aikaikkuna on kello 13–17. Kirjoita huoliajatukset ylös jo aiemmin, ja sovi itsesi kanssa, että palaat niihin vasta seuraavana päivänä. Unen saannin kannalta on myös parempi, jos ulkona olemisen ja auringosta nauttimisen ajoittaa päiväaikaan tai alkuiltaan. parempaa unta 1 2 3 Unen saannin kannalta on parempi, jos ulkoilun ja auringosta nauttimisen ajoittaa päiväaikaan tai alkuiltaan. Silmille asetettava kankainen unimaskikin voi ajaa saman asian
Tällaisina hetkinä on tärkeää, että vanhemmalla on mentalisoinnin taitoa. Lukeminen avartaa ymmärtämään nuoren mieltä, vaikka sellaista ei juuri nyt kasvaisikaan omassa perheessä. Satuimme vain hänen sisäisen myrskynsä tielle. Nämä kun ovat juuri niitä asioita, joiden ei haluaisi tulla nähdyiksi. Manninen on lastenpsykiatri sekä perheja paripsykoterapeutti ja Mattila psykologi sekä psykoterapeutti. Kirjassaan he kertovat, miksi nuoruus on niin tärkeä elämänvaihe – sekä nuorelle itselleen että läheisille aikuisille. Tai ehkä tulee huudettua perään jotain, jota katuu sekunnin kuluttua. Teinin käytös herättää aikuisessa helposti myös ristiriitaisia tunteita, kuten vihaa ja raivoa. Hän osaa tunnistaa ja säädellä tunnetiloja niin, että vuorovaikutus nuoren kanssa muuttuu paremmaksi. Kirjan perusajatuksena onkin mentalisaatioteoria eli kyky eläytyä toisen mieleen sekä ymmärtää omia tunteita ja reaktioita. Janna Mannisen ja Leea Mattilan kirjoittama Teinin mieli auttaa ymmärtämään, mitä murrosiässä tapahtuu. Ehkä nuorella on murheita kavereiden kanssa tai tuleva koeviikko stressaa. Mentalisaation avulla voi kuitenkin parantaa vuorovaikutusta ja ymmärrystä. Teini osaa iskeä vanhemman heikkoihin kohtiin, eikä se tunnu kivalta. Kirjoittajat kehottavat tempautumaan kasvun ihmeeseen ja nauttimaan elämästä uudessa vaiheessa olevan nuoren kanssa. Kirjoittajilla on itselläänkin kotona teinejä ja bonusteinejä, joten omaa kokemusta ja arjen esimerkkejä löytyy. Leea Mattila ja Janna Manninen: Teinin mieli – Opi ymmärtämään nuorta (Gummerus 2024) Kirjat KOONNU T MERI NYKÄNEN 8 TUNNE & MIELI 2/2024. Tämä ei tarkoita, ettei tunteita näytetä tai riidat loppuvat kokonaan. T ätä on kaivattu, fiksua opasta teinin vanhemmille! Pikkulapsivaiheeseen on tarjolla vinkkejä, keskustelupalstoja, kirjoja ja vertaistukea, mutta kun lapsesta tulee nuori, vanhempi jää helposti yksin murheidensa kanssa. Janna Manninen ja Leea Mattila KU VA : M A R EK SA B O G A L Mentalisaatio auttaa siis pitämään mielen mielessä. Hän ei luultavasti paiskannut ovea siksi, että halusi ärsyttää vanhempaansa. Kirja on fiksua luettavaa kaikille, joiden lähipiirissä on nuoria tai jotka ovat tekemisissä nuorten kanssa työnsä kautta. Kun teini huutaa ja paiskaa oven kiinni, sen voi kuitata murrosikään kuuluvana ja jättää teinin yksin suljetun oven taakse. Emme voi hallita kaikkea, mitä nuoren elämässä tapahtuu, mutta voimme auttaa häntä kasvamaan suuntaan, jossa vaikeiden asioiden kohtaaminen on mahdollista ilman pysyviä psyykkisiä vaurioita. Miten ymmärtää teiniä. Vaikka draamaa saattaa riittää, tässä kasvun voimassa on myös paljon mahdollisuuksia. Voimme oppia ymmärtämään toisiamme vain olemalla aidosti uteliaita, kuuntelevia ja avoimia – kiinnostuneita toisistamme. Muuten emme saa tietää, mitä toisen mielessä liikkuu. Henkinen selviytymiskyky eli resilienssi kasvaa. Entä mitä nuoren mielessä liikkuu. Mentalisoidessaan aikuinen pysähtyy tarkkailemaan, millaisia tunteita ja reaktioita mielessä syntyy, kun nuori sanoo ikävästi ja paiskaa oven perässään. Tällaisissa tilanteissa on kuitenkin hedelmällisintä yrittää mentalisoida, sillä sen avulla aikuinen voi tuoda riitojen keskelle ymmärrystä ja myötätuntoa. Nuoren aivoissa tapahtuu muutoksia, jotka saavat ymmälleen sekä hänet itsensä että lähipiirin aikuiset. Kun nuorelle on kaikista tärkeintä se, mitä kaverit ajattelevat, ei perheenjäsenillä ole niin väliä
9 TUNNE & MIELI 2/2024. Hiihtoliiton johto yritti tuhota ja vaientaa toimittajan kaikin keinoin, ja eläimistä, lähiluontoon liittyviä bongaustehtäviä, pohdittavia kysymyksiä ja kauniita mustavalkoisia luontopiirroksia, joita voi halutessaan itse värittää. Eläväinen tarinankerronta vie lukijan tunteita vihasta ällistykseen. Edessä on paras aika luonnon tutkailuun kävelyretkillä, parvekkeella, omassa pihassa tai mökillä. Jälkimmäisen uutisoinnin teki silloinen STT:n nuori toimittaja Johanna Aatsalo, joka kertoo nyt vuosikymmenten jälkeen, mitä uutisoinnin kulisseissa tapahtui. Missä vaiheessa elämää olet juuri nyt menossa. Psykoterapeutti kertoo, miten tiedostamaton lapsuuden trauma vaikuttaa ihmisen elämän eri osaalueisiin. HILJAISUUDEN ÄÄRELLÄ. Retriittiohjaaja ja toimittaja haastattelee kirjassaan ihmisiä, jotka kertovat, mitä hiljaisuus heille merkitsee. Kirjasta löytyy tietoa kasveista ja TÄMÄ KIRJA ON EHDOTONTA luettavaa kaikille, jotka muistavat Lahden vuoden 2001 dopingskandaalin ja sitä edeltävän STT:n uutisoinnin suomalaisen mieshiihtäjän dopingepäilystä. Mari Vainio: Antaudu hiljaisuudelle (Kirjapaja 2024) KEHITYKSELLINEN TRAUMA. Teos alkaa keväästä ja käy läpi kaikki neljä vuodenaikaa. Kirja johdattelee luonnon tarkkailun ohessa myös elämän syvimpien kysymysten ja tunteiden äärelle. Kirja on järisyttävää luettavaa, vaikka hiihto tai doping eivät kiinnostaisi aiheina. Mistä unelmoit ja mistä olet valmis luopumaan. Onko arkesi tasapainoista ja palauttavaa. Kirjoittaja kertoo oman tarinansa siitä, millaista hänen nuoruutensa oli mielenterveysongelmia kokevana ja varsinkin tytöille armottomaan päihdemaailmaan ajatuneena. Lukijat valitsivat kirjan Adlibriksen vuoden tietokirjaksi. Vuosien jälkeen kävi lopulta ilmi, että Aatsalo oli uutisointinsa kanssa oikeassa. Ehkä pysähtyminen ja uteliaisuus luontoa kohtaan innostavat samalla myös oman mielen tarkkailuun. Paljastus on tarinallinen tietokirja, jossa Aatsalo kirjoittaa tarkkoihin muistiinpanoihinsa perustuen, millaiseen ryöpytykseen hän joutui kirjoitettuaan suomalaisille pyhästä hiihdosta kielteisen uutisen. Johanna Aatsalo: Paljastus (WSOY 2024) Kirja johdattelee myös elämän syvimpien äärelle: Missä vaiheessa olet juuri nyt menossa. Lopulta Aatsalolta menivät pitkien ja raskaiden oikeustaistelujen seurauksena myös terveys sekä avioliitto. Maaretta Tukiainen: Kasvun vuosi (Tuuma 2024) kollegat käänsivät törkeästi selkänsä. On aivan uskomatonta, miten nuorta naistoimittajaa kohdeltiin. Mistä unelmoit ja mistä olet valmis luopumaan. Miten jokainen meistä voi rohkaistua löytämään oman hiljaisuutensa. Mikäli ympäristön ja ajatustensa kirjaamiseen kaipaa apua sekä inspiraatiota, niin sitä tarjoaa Maaretta Tukiaisen täytettävä havaintokirja Kasvun vuosi. Laura Juntunen: Tyttö joka en (Into 2024) Lue myös! Inspiraatiota luonnon tarkkailuun Tarina kulissien takaa PITKÄN JA JÄISEN pimeän kauden jälkeen tuntuu hyvältä, kun maa rahisee jalkojen alla ja ympärillä alkaa vihertää. Miltei kaikki suomalaiset huippuhiihtäjät kärysivät dopingista, ja osa hiihtopomoistakin tunnusti osallisuutensa. Juha Klaavu: Lapsuuden kehityksellinen trauma (Viisas elämä 2023) TYTÖN NÄKÖKULMA
– Metsässä laulan usein linnuille. Irina Björklund kuvattiin kotinsa lähellä olevassa metsässä Etelä-Ranskassa. Kanssakulkija IRINA BJÖRKLUND 10 TUNNE & MIELI 2/2024. En siis yritä kuulostaa samalta vaan juttelen niiden kanssa laulamalla
Meren äärellä, metsän keskellä tai vuoren huipulla voi tuntea oman pienuutensa, mikä antaa elämään vahvuutta ja perspektiiviä. ”Villiä luontoa pitää vaalia” Luonnossa liikkuminen saa Irina Björklundin mielen rauhoittumaan ja mielialan kohoamaan. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VAT JEANNE IHANDER 11 TUNNE & MIELI 2/2024. Se on yksi hyvä syy pitää huolta yhteisestä maapallostamme
Se synnytti kipinän viedä sanomaa eteenpäin omalla taiteella ja kannustaa ihmisiä pohtimaan omia valintojaan villin luonnon säilyttämiseksi. – Pandemian aikana tuli testattua omavaraisuutta ja lopputulos oli, että olemme tarvittaessa tarpeeksi omavaraisia. Björklund haluaa pitää lentämisen minimissä ja välttää turhaa matkustamista. – Olimme osa luontoa ja seurasimme yhdessä vuodenaikojen tuomia muutoksia: milloin jäät lähtevät ja tulevat, ja milloin mikäkin lintu muuttaa. Sovussa luonnon kanssa Rakkaus luontoon ja huoli luonnon monimuotoisuuden katoamisesta on saanut Irina Björklundin miettimään omia arjen valintoja tarkkaan. Kaupassa hän miettii jokaista pakettia valitessaan, missä tuote on valmistettu ja onko se ekologinen. Ideana on, että materiaaleja voi levittää eri kielillä ja eri-ikäisille ihmisille. – Olemme ajautuneet sellaiseen elämänmalliin, josta on vaikea vetäytyä pois. Luonnosta löytyy ihan älyttömästi ruokaa, kun osaa tunnistaa kasveja ja tietää, mitä poimii. – Mietin valintojani ihan koko ajan ja ärsytykseen asti! Mieleni taistelee etenkin sen kanssa, että välillä on pakko lentää, kun on perhe Ranskassa ja työkeikkoja muualla. Attenborough on legendaarinen brittiläinen luontodokumenttien tekijä ja luonnon puolestapuhuja. Avohakatut ”hautausmaat” ovat korvanneet rakkaat peikkometsät. Kirjan lukeminen herätti Björklundin tajuamaan, miten maapallo voi todellakin muuttua yhden ihmiselämän aikana ja villin luonnon osuus romahtaa. Olemme vain niin tottuneita siihen, että salaatti ja vihannekset ostetaan rahalla kaupasta. Irina Björklund esitti kysymyksen muutama vuosi sitten muusikkoystävälleen. Luonto on sielläkin läsnä, vaikka erilaisena kuin lapsuuden saaristomaisemissa. Maailmaa pelastamassa Pelastetaanko maailma yhdessä. Kirjassaan hän näyttää, millaista tuhoa ihminen on aiheuttanut luonnolle hänen omana elinaikanaan, ja pohtii, mitä ihmiskunnalle tapahtuu, jos jatkamme luonnon monimuotoisuuden tuhoamista samalla tavalla tulevaisuudessa. Luonto on ollut 51-vuotiaalle näyttelijälle ja muusikolle luonteva osa elämää lapsuudesta asti, jolloin hän vietti perheensä kanssa viikonloput ja kesät saaristossa. Suomessa hänen dokumenttejaan on näytetty Ylen Avara luonto -sarjassa. Sytykkeenä uudelle projektille oli David Attenboroughin kirja Yksi elämä, yksi planeetta, jonka Björklund oli juuri lukenut – ja vaikuttunut lukemastaan. Björklund keräsi ympärilleen ihmisiä eri puolilta maailmaa. Muusikkoystävä lähti mukaan pelastamaan maailmaa, ja niin lähti moni muukin. En tiedä, olisiko autolla tai junalla matkustaminen sen parempi vaihtoehto. Omalta maatilalta ja läheisestä luonnosta Björklund saa ruokapöytään itse kasvatettuja vihanneksia ja iltateehen yrttejä. Björklundille itselleen suurin huolenaihe on juuri villin luonnon katoaminen. Tutussa saaristopaikassa Björklund käy edelleen kesäisin, vaikka hänen elämänsä ja arkensa on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan Etelä-Ranskassa, missä hänellä on perheensä kanssa pieni maatila. Björklund kutsuu tätä elämäntyökseen. Björklundin mielestä ihminen on liian erkaantunut luonnosta: ei nähdä, että sieltä löytyy vaikka mitä antimia meille tuttujen mustikoiden ja kantarellien lisäksi, ja luontoa saatetaan jopa pelätä. Kotona ja pihassa on eläimiä, muun muassa kanoja. Kengät lensivät jalasta ensimmäisenä kesälomapäivänä ja vedettiin jalkaan vasta loman päätyttyä. Hän valitsee aina ympäristön kannalta parhaan ja mieluiten paikallisen vaihtoehdon. Konkreettisesti se näkyy hänelle lapsuuden ympäristön eli Itämeren saariston muuttumisena: Pienenä hän heräsi satojen lokkien kijuntaan, nyt niitä lentelee maisemassa harvakseltaan. Omassa pihapiirissä kuljeskelee eläimiä, ja läheltä löytyy vanhaa metsää. V illi luonto. Korona oli hiljentänyt kalenterin keikoista, ja Björklund mietti, mitä hän voisi tehdä vapautuneella ajalla. Syntyi Haikuja ihmiskunnalle (Haikus for Humanity) -projekti, joka sisältää runoutta, kirjan, valokuvia, musiikkia, videoita ja tarinoita ympäri maailmaa. Kesällä hän viettää pidemmän ajan Suomessa ja yrittää ajoittaa tapaamiset samalle reissulle. Siellä sai juosta rantakallioilla paljain jaloin, kahlata meressä ja kuunnella lokkien kiljuntaa. Se on Irina Björklundin vastaus kysymykseen, mikä häntä inspiroi ja mikä hänet tekee onnelliseksi. Emme toki voi palata kymmentä ”Ihmiselle tekee hyvää tuntea oma pienuutensa luonnon keskellä sen sijaan, että kävelisi kaupungissa ajatellen suuria itsestään.” 12 TUNNE & MIELI 2/2024. Kysymys kuului: miten ympäristö on muuttunut elinaikanasi omassa maassasi ja lähiluonnossasi
Luonto on Irina Björklundin henkiselle hyvinvoinnille kaikki kaikessa. 13 TUNNE & MIELI 2/2024. Kotieläinten ruokkimiseen ja hoitamiseen liittyvät rutiinit ovat hänelle tärkeitä ja kuljettavat päiviä eteenpäin. Kaupunki on niin kaukana omasta mielikuvastani siitä, mitä onni on. Taidetta omilla ehdoilla Näyttelijänä Irina Björklund on nähty monissa menestyselokuvissa, kuten Rukajärven tie ja Minä ja Morrison. – Tämä voi kuulostaa vähän hullulta, mutta laulan myös linnuille. – Käytän paljon luonnonyrttejä ennaltaehkäisevänä hoitona. – Ihmiselle tekee hyvää tuntea oma pienuutensa luonnon keskellä sen sijaan, että kävelisi kaupungissa ajatellen suuria itsestään. Siellä hän tutustui ensimmäistä kertaa elämässään vuoristoon ja siihen, miltä tuntuu istua oikein korkealla ja katsoa kaukaisuuteen. Hänellä on ollut rooleja myös Hollywood-elokuvissa ja tv-sarjoissa. – Se sujui hyvin sen aikaa, kun oli työrupeama päällä, mutta en pystyisi ikinä asumaan siellä pidempään. Terveyttä ja vahvuutta Entä jos luontoon ei jostain syystä pääsekään hetkeen. Ihminen on kuitenkin osa luontoa ja pärjännyt sen kanssa sovussa pitkään. Vuosituhannen alussa Björklund asui perheineen pitkään Los Angelesissa. En siis yritä kuulostaa samalta vaan juttelen niiden kanssa laulamalla. Olen opiskellut, millaisia lääkkeitä ranskalaisesta luonnosta löytyy, ja todennut ne toimiviksi, Irina Björklund sanoo. Björklund kertoo hyräilevänsä paljon eläinten kanssa ollessaan ja löytävänsä yhteyden melodian kautta. Vuorella tunsin samalla tavalla oman pienuuteni kuin meren äärellä tai suomalaisen ikimetsän keskellä. Sellainen kokemus Irina Björklundilta muistuu mieleen New Yorkista, jossa hän oli työkeikalla ”keskellä ympärivuorokautista valoshowta”. Se antaa perspektiiviä ja vahvuutta. Jo pelkkä ulos lähteminen ja kävelylenkki luonnossa saavat stressaantuneen mielen rauhoittumaan ja mielialan kohoamaan. Osa luontoa ovat myös eläimet ja suhde niihin, sekä pihasta löytyviin kotieläimiin että villin luonnon kulkijoihin. tuhatta vuotta taaksepäin, mutta jonkinlainen kultainen keskitie pitäisi löytyä
Turhaan lentoliikenteeseen ja suomalaisten metsien avohakkuisiin Björklund toivoisi päättäjiltä rohkeutta puuttua. Haluan viedä hyvää eteenpäin. Björklund sanoo, että iän myötä hänen suhtautumisensa näyttelijän työhön on muuttunut: nuorena hän haki vastauksia omaan itseensä, nyt hän haluaa vaikuttaa maailmaan. Ja kun joulukinkku tuodaan pöytään, kaikkien vatsat ovat jo täynnä alkuruokia. 14 TUNNE & MIELI 2/2024. Elämäntyö Haikuja ihmiskunnalle -projektin kanssa jatkuu. – Jokainen voi toki miettiä, mikä on omassa elämässä arkinen, toistuva asia, jonka voisi muuttaa ekologisemmaksi. Näin huollan mieltäni AAMU-UINTI Kun pääsee heti aamusta uimaan mereen tai ulkoaltaaseen, päivä lähtee käyntiin ja oikeaan suuntaan. – Ilotulitteiden pitäisi nimensä mukaan tuoda iloa, mutta oikeasti ne aiheuttavat kauheasti roskaa. Se voi olla yksinkertainen teko, kuten kahvimerkin tai pesuaineen vaihtaminen. Terapeuttinen ympäristö Haastattelu tehdään etäyhteyksin jo kevättä lupailevaan Etelä-Ranskaan. Villiä luontoa on vielä jäljellä. Se pitää hymyn naamallani. Teenkö tämän vain rahan takia, vai haluanko olla oikeasti mukana tässä. Björklund miettii tarkkaan, millaisiin töihin tarttuu. Kun Björklund itse kaipaa onnea ja turvaa, hänen ei tarvitse kauan miettiä, mistä se löytyy. Hyräily vie eteenpäin, vaikka en tee sitä mitenkään tietoisesti. – Jos hymyilet vastaantulijalle kadulla, se voi vaikuttaa toisen koko päivään. Ajatuksena on tarkastella sitä, miten luonto voi vuorostaan auttaa ihmistä terapeuttisena ympäristönä. – Pitää katsoa eteenpäin ja miettiä, mitä voimme tehdä yhdessä. Joskus hän sanoo kieltäytyvänsä riskilläkin, jos intuitio sanoo niin. – Kannan vastuuta siitä, mitä jaan kanssaihmisille. ITSEKSEEN HYRÄILY Jokaisella päivän rutiinillani on oma melodiansa. Kun antaa hyvää, se tulee takaisin – tämä on todistettu monet kerrat. Jatkuvaa kasvatusta suosimalla ihmisen mielenterveydellekin tärkeitä niin sanottuja terveysmetsiä olisi tarjolla jokaiselle. . Onko tämä sen arvoista, että haluan olla näin pitkään poissa kotoa. Björklund uskoo sekä työnteossa että arjessa hyvän jakamiseen. Viimeisimpänä hän on ollut mukana tv-sarjassa Rauhantekijä, jossa hän näyttelee rauhanneuvottelijaa. Heti kun jäät lähtevät, menen välittömästi mereen. Se tuo Björklundille uskoa siihen, että kaikkea ei ole menetetty. –Tiedetään, että luonnon monimuotoisuus kärsii, jos metsät nähdään vain rahatai hiilinielupankkina. Tärkeintä on kuitenkin se, että työ antaa hyvää fiilistä kaikille. Ihminen elää omaa elämäänsä maalla tai kaupungissa, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla ja suojella luontoa. – Joskus tulee jotain muuta, joskus ei. Siellä kuuluu myös lintujen lauluja, luonnon ääniä. – Makaan natisevalla laiturilla meren päällä, kuuntelen merta ja tuulta ja lokkien kiljuntaa. Osa sitä on ryhtyminen Mielenterveyden keskusliiton tämän vuoden kulttuurikummiksi. Freelancetaiteilija ei voi koskaan tietää, tuleeko tilalle kiinnostavia tarjouksia vai jääkö kalenteri tyhjäksi. Onneksi perheessä on useampi taiteilija, niin en kanna vastuuta taloudesta yksin. Yhteys särisee ja ruutu jää välillä jumiin, joten lopulta Irina Björklund vetää takin päälleen ja kiipeää kotinsa lähelle vähän korkeammalle paikalle parantaakseen kuuluvuutta. Rooli tuntui aiheensa takia erityisen tärkeältä. Valmistan teen omista yrteistäni: esimerkiksi timjamista, rosmariinista, oliivinlehdistä tai lehmuksesta. Koen, että toivoa on kyllä. ILTATEE Iltatee valmistaa rauhalliseen yöhön. Björklundin mielestä voisimme myös pohtia, millaisia tapoja ja traditioita pidämme yllä vain siksi, että ”niin on tehty aina”. Jos nämä traditiot toteutetaan luonnon tai kanssaihmisten kustannuksella, niin voisiko niiden tilalle keksiä jotain muuta. Rohkeutta muuttaa asioita Vaikka Irina Björklund on omissa työhön ja arkeen liittyvissä valinnoissaan tarkka, hän ei halua paasata, miten kenenkin tulisi elää. Traditioita voisi muuttaa sitä mukaa, kun maailmakin muuttuu
Asuu Etelä-Ranskassa puolisonsa, näyttelijä Peter Franzénin, ja poikansa kanssa. IRINA BJÖRKLUND Näyttelijä ja muusikko. 15 TUNNE & MIELI 2/2024. – Suomalaisilla on sisäänrakennettu kunnioitus luontoa ja kanssaihmistä kohtaan. Mielenterveyden keskusliiton tämän vuoden kulttuurikummi. Irina Björklundin mielestä Suomessa ja Ranskassa suhtaudutaan eri tavalla luontoon. Otamme huomioon yksityisyyden emmekä heitä roskia luontoon. Tulossa muun muassa podcast-sarja, jossa keskustellaan vaihtuvien kulttuurialan vieraiden kanssa taiteesta, luonnosta ja mielenterveydestä
16 TUNNE & MIELI 2/2024
Haasteena on, miten niihin suhtautuu. Älä säikähdä tummia pilviä Huonot hetket kuuluvat ihmisyyteen. Kun alakuloisen olonsa oppii hyväksymään, arki voi olla rikasta, vaikka siipi välillä viistäisikin maata. TEKSTI MARJA-TERTTU KORPPILA KU VI TUS MARIA VILJA 17 TUNNE & MIELI 2/2024
Psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtalan mielestä on hyvä asia, että mielenterveyden ongelmista puhutaan. Toisaalta some voi myös vahvistaa harhaa, että huono olotila johtuisi pelkästään vääränlaisesta ajattelusta. Somekulttuurissa on hänestä hyvää se, että sitä kautta löytyy myös puhetta vaikeuksista ja mahdollisuuksia vertaistukeen. Vai sittenkin masennus. Kohtala iloitsee siitä, että käytössämme on tutkimustietoa, jota voimme hyödyntää hyvinvoinnin parantamiseksi ja opettaa sekä itseämme että lapsiamme elämään huonojen päivien kanssa. Parhaimmillaan vaikeudet voivat viedä kohti itselle tärkeitä asioita, mutta sinne kiirehtimällä vaikea asia jää kohtaamatta ja työstämättä. Väliaikaista apeutta ei Kohtalan mukaan ole edes tarpeellista tarkastella sairas vai terve -linssin läpi. Alakuloa ei tarvitse pelätä. Usein alakulo liittyy myös elämänmuutoksiin, kuten eläkkeelle jäämiseen tai irtisanotuksi tulemiseen. Masennuksen tunnistaminen ja hoito ovat Kohtalalle tuttua. Hän on yhtenä kirjoittajana Masennuksen hoidon hyvät käytännöt -kirjassa (Kustannus Oy Duodecim, 2024). Kääntöpuolena hän näkee riskin, että myös tavalliseen elämään kuuluvat kurjat olot tulkitaan herkästi mielenterveyden häiriöiksi, kuten masennukseksi. 18 TUNNE & MIELI 2/2024. Se voi tuntua tosi ahdistavalta. Erilaiset elämäntapahtumat ja -tilanteet saattavat laskea mielialaa hetkellisesti. Se on ihan normaalia. Mikään ei tunnu luistavan, ja itkukin on herkässä. Alakulosta tai masennuksesta ei myöskään tarvitse väkisin löytää jotain hyvää tai opittavaa, Kohtala sanoo. . Pilvi saa olla pelkkä pilvi KENENKÄÄN ELÄMÄ ei ole pelkkää huippufiilistä ja superkivaa aamusta iltaan. Hankalaksi koetut ajatukset ja tunteet kuuluvat elämään. Siksi rajat eivät ole aina selkeitä. On normaalia, että huonosti nukutun yön jälkeen siipi laahaa maata. Alakulo on vallannut mielen. . Mielenterveysdiagnooseissa ei ole apuna veriarvoja. Emme voi täysin valikoida, mitä ajattelemme ja tunnemme, Aino Kohtala muistuttaa. Mielen hyvinvoinnin voi nähdä jatkumona, jolle kukin asettuu vaihtelevasti aina johonkin kohtaan. Se liittyy ihan vain siihen, että olemme ihmisiä. Tilanteesta voi olla hirmu tärkeää puhua vaikkapa läheisen kanssa, mutta alakulo ei vielä tarkoita, että siihen tarvitsisi tuhtia hoitoa. Pilvet saavat olla pelkkiä pilviä ilman hopeareunuksia. Mikä vika minussa on, kun en saakaan tätä oloa pois vain ajattelemalla positiivisesti. OIVALLUS 1 A skel tuntuu raskaalta kuin litimärkä villasukka. Lisäksi on pitkä liuta muita tyypillisiä alakulon aiheuttajia: hormonitoiminnan vaihteluja, riitaa läheisten kanssa, stressaavia tilanteita, pettymyksiä, huolta ja menetyksiä
Mitä jos antaisitkin ”tunnepallon” lillua vedenpinnalla. Jäämme myös helposti vellomaan ikävään asiaan ja jumiin kurjaan oloon. Minun ei tarvitse yrittää olla iloinen, mutta voin siitä huolimatta istua tässä sohvalla ja katsoa elokuvaa perheeni kanssa. Ja silloin niillä on myös mahdollisuus lipua pois. Jos taas jatkuva puuhaaminen on vain pyrkimys vältellä vaikean kokemuksen äärelle pysähtymistä, alakulo voi ajan myötä pahentua. Pallo pyrkii pintaan – niin myös vaikeat tunteet. Välillä se on kauempana, välillä lähempänä. Minun ei tarvitse tehdä asialle mitään, mutta tapahtunut harmittaa minua, ja se on ihan ok. Jos taas yrität kaikin keinoin kieltää, poistaa tai vältellä alakulon tunnetta, pidät siitä kaksin käsin kiinni. Töissä tuli tänään ikävä tilanne. Hyväksyminen on aktiivinen päätös mennä kohti vaikealta tuntuvaa asiaa. . Itse asia ei muutu välttämättä yhtään sen helpommaksi, mutta olotila on rennompi kuin jos odottaa hampaat irvessä tunteen ohi menemistä. Psykologisen joustavuuden taidot osoittautuivat tehokkaiksi. Itseltään onkin hyvä kysyä, mitä minulle merkityksellistä voisin tehdä tämän olotilani kanssa – vaikka tekeminen ei tuntuisikaan kivalta. Jos yrität pitää pallon visusti vedenpinnan alapuolella, et pysty keskittymään mihinkään muuhun ympärilläsi. Ikävän olotilan hyväksyminen on eri juttu kuin sen sietäminen. Ikävien tunteiden ja ajatusten avointa kohtaamista ja hyväksyntää voi harjoitella toteamalla niille vaikka näin: Näen sinut tässä, tervetuloa. Apeanakin voi viettää perheillan OIVALLUS 3 19 TUNNE & MIELI 2/2024. Kun et enää hiki hatussa yritä vältellä ja kontrolloida ikävää tunnetta, pystyt suuntaamaan voimavarasi ja huomiosi itsellesi tärkeisiin asioihin. Kun suhtautuu avoimesti ja hyväksyvästi ajatuksiin ja tunteisiin, niillä on tilaa olla. IKÄVÄT TUNTEET ovat kuin ilmalla täytetty rantapallo. En halua sinua tähän enkä pidä sinusta, mutta koska olet nyt siinä, en tappele vastaan. Silloin voi elää alakulosta huolimatta omannäköistä ja arvojensa mukaista arkea. Kohtala rohkaiseekin harjoittelemaan uudenlaista suhtautumista alakuloon ja vastaan tuleviin murheisiin. Tunteiden kieltäminen vie hirveän paljon voimia verrattuna siihen, että hyväksyisi tilanteen ja kohtaisi hankaliakin tunteita, Kohtala sanoo. Alakuloa ei voi pakottaa pois OIVALLUS 2 AINO KOHTALA tutki väitöskirjassaan lyhytkestoisen hyväksyntäja arvopohjaisen hoitomallin vaikuttavuutta mielialaoireiden hoidossa
Kun jokin iloinen ja odotettu asia on ohi, voi sekin tuoda tullessaan tyhjyyttä ja alakuloa, Aino Kohtala huomauttaa. Silloin ei ole energiaa asioiden tekemiseen, saati muutoksiin. Vaikka masentunut tietäisi, että liikunnalla voi lievittää oireita, hän voi ajatella, ettei lenkeillä ole omalla kohdalla mitään merkitystä. Joskus helpotus voi löytyä rutiineista MIELI EI ELÄ TYHJIÖSSÄ. Yhteydenpito ystäviinkin on jäänyt. Kun tilanteeseen tulee erilaisia sävyjä kuin olimme etukäteen ajatelleet, seuraa pettymystä ja alakuloa, Kohtala sanoo. . Myös toimintakyky voi heikentyä ja uni häiriintyä. Siihen vaikuttaa kaikki ympärillämme: ihmissuhteet, ravitsemus, uni, liikunta. . Ensin arki pyörii tuon itselle ison ja merkityksellisen tavoitteen ympärillä. Joskus taas odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, Kohtala jatkaa. Siihen tähdätään ja siihen valmistaudutaan. Kun kyse on alakulosta, voi olla ihan riittävää, että palauttaa tasapainottavia asioita arkeen. Kohtala huomauttaa, ettei alakulo poistu – simsalabim vain – pelkästään hyvin syömällä. Kun suhtaudut alakuloisiin tuntemuksiisi tutkivasti ja uskallat pysähtyä niiden äärelle, voit tehdä havaintoja arjestasi. Uudessa työpaikassa työnkuva ei olekaan odotusten mukainen. Iloisiinkin asioihin voi liittyä apeutta NYT ON JUOSTU PUOLIMARATON, mitäs sitten. OIVALLUS 4 Mielen hyvinvoinnin voi nähdä jatkumona, jolle kukin asettuu vaihtelevasti aina johonkin kohtaan. Ihmekös tuo, että mieleni on maassa, kun en ole ulkoillut koko viikolla. Kun tavoite sitten on saavutettu, se tuo onnistumisen tunteen, mutta jälkeenpäin olo voi olla myös ontto. Tai teinin muutettua pois kotoa koti tuntuu kolkolta, eikä sittenkään ihanan hiljaiselta. OIVALLUS 5 20 TUNNE & MIELI 2/2024. Asiat alkavat näyttäytyä vähän eri valossa, kun ei ole enää univaje. Ohimenevässä matalalennossa näitä mielen ja arjen välisiä yhteyksiä on usein helpompi huomata kuin masennuksessa. Mutta voi myös olla, että alakuloisuus liittyykin vain kehnoon nukkumiseen, eikä kyse ole mistään sen vakavammasta. Kauan harkitun lemmikin saavuttua pentuaika yllättääkin raskaudellaan. Koska masennus on alakuloa pitkäkestoisempi ja syvempi, se alkaa vaikuttaa siihen, miten asioita näkee. Siksi masennuksessa pelkät arjen korjaukset eivät välttämättä yksin riitä. Päivittäinen huomio ei olekaan enää tavoitteessa ja siihen liittyneissä selkeissä asioissa