Tanssi tukee koululaisten oppimista KANSSAKULKIJA Hana pääsi yli itsetuhoisista ajatuksista HYVÄN MIELEN VINKKI Vireystilan säätö on herkkää tasapainoilua 2 / 2 1 9 Luovuus virkoaa, kun kierrokset OLAVI UUSIVIRTA laskevat Aivot täytyy ensin tyhjentää, jotta ne voivat täyttyä uusista ideoista LUOVUUS EKSTRA. L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A MITÄ UUTTA
Lahjoita 10 euroa mielenterveystyöhön! Soita 0600 14455 Kiitos tuestasi! Palvelun hinta 10,26€/puh (+pvm/mpm), josta lahjoituksen kohteelle jää 9,34€/puh Mielenterveyden keskusliiton rahankeräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro Rahankeräyslupa RA-2018-173. Keräysaika: 1.4.2018–31.3.2020 koko maassa lukuunottamatta Ahvenanmaata.
Tämän lehden tekijät K uv at : 1 M ik a Po lla ri , 2 Pe tr i A ho , 3, A nt ti Vo ut ila in en MARJAANA TUNTURI toimittaja 3 4 2 1 ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja ANNA-KAISA PITKÄNEN toimittaja LAURA SILTALA toimittaja SARI SAKALA toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja MIRJA AARNIO toimittaja SAARA AUTERE valokuvaaja AINO HEIKKONEN tuottaja ATTE KALKE ulkoasu ELLA KIVINIEMI valokuvaaja PAULIINA LINDELL kuvittaja MERI NYKÄNEN päätoimittaja EEVA ANUNDI valokuvaaja T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 3. Kahvikupin ääressä oli todella mukavaa jutella. Olen mieleltäni ikinuori – ainakin luulen niin – ja päätin ottaa henkilökohtaisen elämäntarinani mukaan kuvaustilanteeseen. Jää rikkoutui heti alkuun, kun kysyin kuin ohimennen, että mikä diagnoosi sinulla on ja jaoimme kokemuksiamme. Kuvaukset olivat hauskaa hommaa. Ihailen, kuinka avoimesti ja luontevasti Hana kertoi elämästään sekä raskaista vaiheistaan ja kuinka hän haluaa tarinallaan auttaa muita nuoria. Enkä ole aiemmin tavannut ihmistä, joka kantaa tyttöystävänsä maitohampaita itse tekemässään korussa mukana! Hana Sädevaaran haastattelu sivulta 30 alkaen. Eevan kanssa juttu lensi, ja sääkin oli hyvä. HANA SÄDEVAARA HAASTATELTAVA Aluksi jännitti hieman, mutta kun tapasin Mirjan ja menimme minulle tuttuun kahvilaan, olo helpottui paljon. Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. Molemmat ovat mahtavia ammattilaisia, ja heidän kanssaan oli kiva tehdä yhteistyötä. Hanasta paistoi valo ja luottamus tulevaisuuteen. Hanasta jäi vaikutelma, että hän pystyy hymyilemään itselleen. Vaikka puhuimme vaikeista asioista, Mirja sai oloni tuntemaan todella kotoisaksi, ja myös tuttu ympäristö auttoi siinä. MIRJA AARNIO JUTUN KIRJOITTAJA Tapasin Hanan keväisenä helmikuun perjantaina Helsingin keskustassa, joka oli herännyt eloon pitkän talven jälkeen ja täyttynyt auringosta nauttivista ihmisistä. EEVA ANUNDI VALOKUVAAJA Odotin Hanan kuvausta innoissani, sillä ajattelin jo etukäteen, että meillä varmasti synkkaa hyvin. Vietimme Lasipalatsin kahvilassa hyväntuulisen haastattelutuokion
Olavi Uusivirta, s. Jos olisimme hetken aikaa paikoillamme, havaitsisimme ihmeen arkisissa asioissa, vaikka puiden oksissa. 10–15 S I S Ä L L Y S 2 / 2 1 9
29 Kolumni: Jenny Lehtinen Onko töissä lupa uupua. Kuvan tekeminen ja kuvasta keskusteleminen auttavat tunnistamaan tunteita, joihin sanat eivät ylety. Psykologi Mikael Saarinen muistuttaa, että vireyttä voi ostaa velaksi. 36 Virity! Väsähtänyttä mieltä ja kehoa on hyvä huoltaa harjoituksin päivän mittaan. 66 Minun arkeni: Sari Väntänen Kaksi kuppia kahvia ja päivän lehti käynnistävät päivän M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 Olavi Uusivirta Luovuuden kipinät syttyvät varoittamatta Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta näkee luovan tilan herkkyytenä ja pysähtymisenä. Hän pohtii, että liika yrittäminen, pakottaminen ja pelko estävät luovaa ajattelua. Nuorena itsemurhaa yrittänyt Hana tahtoo tukea ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman kuin hän itse. 38 Mieli & tieto Kuva kuljettaa tunteisiin Taiteen tohtori, kuvataideterapeutti ja psykoterapeutti Mimmu Rankanen työskentelee sekä tutkijana, opettajana että kuvataideterapeuttina. Molemmat ovat käsitelleet kokemuksiaan klovnerian avulla. Se tarkoittaa sitä, että hän yrittää aktivoida ihmisiä luomaan uutta. 42 Tutkittua tietoa terveydestä 54 Harrastuksena häpeä Inka Valima samaan aikaan sekä pakenee itseään että kohtaa itsensä standup-lavoilla. 8 Ihmisaivot on luotu oppimaan 16 Tyhjä pää laittaa luovuuden töihin Jotta aivot voisivat täyttyä uusista ideoista, ne täytyy ensin tyhjentää. 22 Helena Leminen & Roosa Hannikainen Klovneriaa pakko-oireista Ystävykset Helena Leminen ja Roosa Hannikainen tietävät, miltä tuntuu, kun pakkoajatukset täyttävät mielen. Vireystilan säätely on herkkää tasapainoilua. 26 Uuden kehittäjä kysyy rohkeasti miksi ja miten Anssi Tuulenmäki on nimittänyt itsensä yli-innovaatioaktivistiksi. Esimerkiksi Britanniassa kuvataideterapia on virallinen hoitomuoto skitsofreniassa. 30 54 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. 30 Hana Sädevaara Vailla pelkoa Piirtämisestä ja luovasta tekemisestä pitävä Hana Sädevaara on yrittänyt opiskella luovilla aloilla, mutta hänen unelma-ammattinsa liittyy muiden auttamiseen. Koska ärsykkeiden ja älylaitteiden täyttämässä arjessa tyhjyys tuntuu tylsyydeltä, luovuutemme ei pääse valloilleen. Paikallaan oleminen avaa sen sijaan näkemään ihmeitä arkisissakin asioissa.. Kolmekymppiselle koomikolle muiden nauru tuo tunnecocktailin, jota ei saa mistään muualta
K U VA : SH U T TE R ST O C K TEKSTI AINO HEIKKONEN 6 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Suosituksen luomiseen osallistunut tanssitaiteen tohtori Isto Turpeinen sanoo, että tanssin merkityksen kouluissa voi nähdä kahdella tapaa. Hän on tutkijana ollut mukana erityistä tukea tarvitsevien lasten 1. luokalla sekä tavanomaisessa opetuksessa että tanssitunneilla, joita hän veti yhden syksyn aikana lapsille 30 kappaletta. Turpeinen kertoo esimerkin. Turpeisen mukaan kehollinen toiminta kannattaisi tuoda mukaan opetukseen jo alkutaipaleella, esikoulussa sekä ensimmäisellä ja toisella luokalla, jolloin opitaan perustaitoja. Näin suositellaan Tanssi liikuttaa -toimenpidesuosituksessa, joka on suunnattu sekä poliittisille päättäjille että opetusalalla työskenteleville. Kehollinen ilmaisu ryhmässä onkin tutkimuksessa mukana olleiden opettajien mukaan vahvistanut oppilaiden itsevarmuutta ja yhteishenkeä – ja tämän koetaan heijastuvan myös muuhun koulunkäyntiin. Tanssi voi tukea koululaisia sekä oppijoina että ihmisinä T anssi tulee ottaa kunnolla osaksi koulujen arkea. Toisaalta se liittyy eri aineiden oppimiseen. Taustalla on kuitenkin ihminen, joka on kehollinen kokonaisuus tässä ja nyt, Turpeinen pohtii. Tutkimustietoon perustuva suositus on tehty Taideyliopiston Arts equal -tutkimushankkeessa. – Kouluhan on elämää varten. Esimerkiksi matematiikan opetuksessa tanssilliset harjoitukset voivat auttaa oppimaan vaikkapa avaruudellista hahmottamista. Erityistä tukea saavien luokalla se ei ole itsestäänselvyys, Turpeinen sanoo. Siksi hän painottaakin tanssin inhimillistä puolta: tanssiminen ja kehollinen ilmaisu voivat vahvistaa oppilaiden käsitystä sekä itsestä että muista. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Turpeisella on pitkä kokemus sekä tanssin tutkimuksesta että käytännön opetuksesta, ja hän on tullut tunnetuksi erityisesti työstä poikien ja miesten tanssinopetuksessa. Siksi tanssin viemisessä kouluihin nähdään mahdollisuuksia myös lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Hän sanoo, että vaikka taiteen perusopetuksessa erilliset ryhmät eri sukupuolille ovat tietyssä kehitysvaiheessa tarpeellisia, peruskoulussa tanssi on kaikille yhteistä. – Erityisopettaja oli hämmästynyt siitä, että kaikki oppilaat oppivat lukemaan ennen joulua. Tämä taas voi lisätä merkityksellisyyden kokemuksia ja vähentää kyynisyyttä koulua kohtaan. Taidot ja tiedot, joita sieltä haetaan, ovat tärkeä osa yhteiskunnassa olemistamme
Aktiivisuutta ja unta seurattiin hyvinvointirannekkeilla, ja apuna oli myös mobiilisovelluksia. Sen lehtiperheeseen kuuluu esimerkiksi työhyvinvoinnin erikoislehti Työ Terveys Turvallisuus. Taukojumpan hyödyt ovat Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan moninaisia: sen ansiosta ihmiset kokevat esimerkiksi työstä palautumisen tehostuvan, tarmokkuuden lisääntyvän sekä tukija liikunta e linten rasituksen ja kipujen ja väsymyksen vähenevän. Tunne & Mielen sisällöt säilyvät entisellään. Sovelluksen käyttöä edisti työyhteisön kaikkien jäsenien osallistuminen taukoliikuntaan, taukoihin rohkaiseminen ja liikunnan pitäminen esillä työpaikalla. Näin todetaan Työterveyslaitoksen, Arts Equal -tutkimushankkeen ja Taiteen edistämiskeskuksen yhteisessä Taidetoiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi työyhteisöissä -julkaisussa. Olen innoissani päästessäni kehittämään ja tekemään lukijoille tällaista ainutlaatuista lehteä, Nykänen sanoo Mielenterveyden keskusliiton tiedotteessa. Esimerkkilaskelmassa taidetoiminnasta kertyy kustannuksia 15 000 euron edestä. VALMENNUS AUTTOI OPISKELIJOITA Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kehittänyt hyvinvointivalmennuksen mallin ammattikoulussa opiskelevien elämäntapojen, elämänhallinnan ja sosiaalisen osallistumisen tueksi. Hän on toimittaja, tuottaja ja kouluttaja, joka on aiemmin tuottanut esimerkiksi ekologisen elämäntavan Huili-lehteä sekä Yrittäjänainen-lehteä. Huhtikuusta alkaen lehteä julkaisee Suomen ammattimedia SUOMA Oy, joka on kotimaisen erikoisaikakauslehtien pienkustantamon Kempulssi Oy:n tytäryhtiö. Kuvitteellisen esimerkin avulla kirjoittajat laskevat, että taidetoiminnan järjestäminen maksaa rahassa itsensä takaisin, jos sairauspoissaolojen kustannuksista saadaan 8,9 prosentin säästö. Tutkimuksessa apuna oli taukoliikuntasovellus, jossa hälytys muistutti liikuntataukojen pitämisestä ja 2–3 minuutin mittaiset liikkeet pystyi katsomaan videolta. Siksi taidetoiminta voikin vähentää sairauspoissaoloja. Lue lisää: www.jamk.fi/digivalkku Miten olisi jumpan mittainen tauko. Sairauspoissaolojen vähenemisen lisäksi taidetoiminnalla voi työpaikoilla olla myönteisiä vaikutuksia luovaan ongelmanratkaisuun, uusien työtapojen kehittämiseen, ilmapiiriin, yhteistyöhön ja johtamiseen. Sovellus oli hyvä apuri istumisen vähentämiseen ja työn tehokkaaseen tauottamiseen. – Tunne & Mieli -lehdessä yhdistyvät laadukas journalismi ja tärkeä tehtävä: mielenterveyden edistäminen ja mielen ilmiöistä avoimesti puhuminen. K U VA : SU SA N N A K EK K O N EN 2–3 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 7. Tutkimustietoon nojaten kirjoittajat pohtivat, että taidetoiminnan avulla on mahdollista lisätä työhyvinvointia, elinvoimaisuutta ja energisyyttä ja vähentää esimerkiksi masennus-, uupumusja stressioireita. Tavoitteita asetettiin esimerkiksi liikuntaan, ruokavalioon, rentoutumiseen, uneen ja sosiaaliseen osallistumiseen. Tunne & Mieli -lehdelle uusi kustantaja ja päätoimittaja Tunne & Mieli -lehden kustantaja vaihtuu. Taidetoiminnan taloudellinen arviointi työyhteisöissä -raportin löydät osoitteesta www.julkari.fi. Taidetta työpaikoille, hyvinvointia henkilöstölle T aidetta voi hyödyntää työelämässä – ja sen käyttämisen suurimmat mahdollisuudet piilevät tavallisilla työpaikoilla. Nykyinen julkaisija Mielenterveyden keskusliitto jatkaa lehden omistajana ja saa osan lehden tilaustuotoista. Jatkossa sisällöntuotantoa luotsaa päätoimittajaksi helmikuussa 2019 valittu Meri Nykänen, 43. Ammattikorkeakoulun tiedotteen mukaan osallistujat kokivat, että näistä oli apua hyvinvoinnin edistämisessä, ja valmennuksella oli myönteisiä seurauksia
Ihmisaivot on luotu oppimaan Yhteinen toimintatuokio – laulaminen, satujumppa – tahdistaa lasten toiminnassa toisen lapsen auttamisen, leikkiin kutsumisen ja rohkaisun. Kun opittavana on paljon uutta, sitä ei kannata tunkea yhtä aikaa työmuistiin, vaan opittava asia kannattaa pilkkoa osiin. Käsillä tekeminen, esimerkiksi neulominen, auttaa myönteisen tunnetilan löytymisessä. Mainio toteutus on Liikkuva koulu -ohjelma, joka tuo liikettä kaikille oppijoille koulupäivän aikana. 1 Kätemme sisältävät osan älykkyydestämme, sillä oppiminen tapahtuu usein käsiemme kautta. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA Musiikilla on myönteinen vaikutus. Laulaminen ja lukeminen ovat tehokkaimmat tavat oppia kieltä. Kaikki aivojen käyttämä energia tulee ravinnosta verenkierron välityksellä. N äin aivot oppivat -kirjassa kasvatustieteen professori Minna Huotilainen avaa mielenkiintoisesti oppimisen maailmaa aivotutkimuksen näkökulmasta. Tietojen ja taitojen oppimista tapahtuu kävellessä, liikkuessa, lukiessa, vuorovaikutuksessa – ei pelkästään koulussa tai tenttikirjan äärellä. Oppiminen alkaa jo sikiövaiheessa ennen syntymää ja jatkuu vanhuusiälle asti. Aivot tarvitsevat sopivasti haasteita pysyäkseen elinvoimaisina ja kehittyäkseen läpi ihmisen elämänkaaren. Yksi kirjan esimerkki on teini-ikäisten tutkimus, jossa lisätty liikunta kohensi keskittymiskykyä ja toi helpotusta tarkkaavaisuuden ongelmiin. 3 Kolme ajatusta oppimisesta Nokkelaa työmuistin käyttöä on esimerkiksi se, että suojelemme itseämme keskeytyksiltä ja monen asian yhtä aikaa tekemiseltä. Uusi tieto siirtyy unessa aivokuorelle, ja sieltä se tallentuu aiemmin opitun tiedon luo. Ikäihmisillä se aktivoi muistitoimintoja ja ylläpitää aivoterveyttä. Kirjassa Huotilainen nostaa esille monipuolisen ravinnon ja unen merkityksen. On tärkeää tarjota aivoille, keholle sekä mielelle virikettä ja liikettä joka elämänvaiheessa. Nuorilla musiikki auttaa tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisussa. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Minna Huotilainen: Näin aivot oppivat (PS-Kustannus 2019) Huotilaisen mukaan urheilu ja arkiliikunta vaikuttavat oppimiskykyyn, aivojen muistikeskusten toimintaan ja keskittymiskykyyn. Käsillä siirrämme asioita, kosketamme, naputtelemme näppäimiä. 2 8 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Aivot pyrkivät automatisoimaan opittua, mutta ovat hyvin joustavat ja oppivaiset uudelle. Kirjassa edetään pitkin ihmisen elämänkaaren läpi tapahtuvaa oppimisja kehityspolkua. Taitomuistia on kyky tehdä asioita, kuten oven avaaminen, virkkaaminen, ruoanlaitto tai pyörällä ajaminen. Huotilainen kannustaa lukijaa uskomaan ihmisen elinikäisiin mahdollisuuksiin kehittyä, innostua ja oppia uutta. Huotilaisen ajatus on, että aivojen näkökulmasta ihminen oppii koko ajan. Unen aikana aivot järjestävät, valikoivat ja siirtävät tietoa pitkäkestoiseen muistiin. Kirjan keskeinen johtolanka on aivojen muovautuvuuskyky: aivot ovat muovautuva alusta, ja niiden taidot kehittyvät tekemällä, kokeilemalla, toistamalla ja yhdistelemällä asioita
Kukin pääluku jakautuu lyhyisiin pohdiskeleviin kirjoituksiin. Kotvimalla parempi K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Sisu ja arkipäivän taika käyttöön laajemmin Arkipäivän taikaa, taitoa kohdata muutos, kestävyyttä, kykyä palautua ja toipua vastoinkäymisistä – tässä erilaisia resilienssin määritelmiä ja ominaisuuksia. Vääjääminen taas on kotvimisen ikävämpi sisarilmiö: välttelyä, hidastelua ja viivyttelyä silloin, kun jokin asia tuntuu ylivoimaiselta. Tutkijana Poijula käyttää runsaasti tilaa resilienssin hahmotteluun. Soili Poijula: Resilienssi – muutoksen kohtaamisen taito (Kirjapaja 2018) Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen & Katri Rauanjoki: Kotvimisen vallankumous (Karisto 2018) Koti on tunnetila Kaikki se, mikä vaikuttaa hyvinvointiimme, vaikuttaa myös kotielämään. Kuvaileva kirjoitustyyli maalaa vahvoja mielikuvia. Silti asiat sujuvat. Poijula kirjoittaa, että tietokirjassa olisi helpottavaa voida kertoa yksi totuus, luoda mutkaton kuva ilmiöstä. Puhtaan joutenolon aikana ei todellakaan tarvitse tehdä mitään. He käsittelevät ilmiötä sekä historiallisesti että nyky-yhteiskunnassa. Näillä kaikilla resilienssin tasoilla Poijula liikkuu. Psykologi, psykoterapeutti ja tutkija Soili Poijula tuo ilmi kirjassaan Resilienssi – muutoksen kohtaamisen taito (Kirjapaja 2018), että resilienssi ei ole vain yksilön ominaisuus. Tutkimukseen perustuvia malleja resilienssin vahvistamisesta on käytettävissä. Karlsson katsoo kotia kolmesta näkökulmasta: aistien, toimivuuden sekä rakkauden ja unelmien kautta. Tämä on kantava ajatus Sara Karlssonin kirjassa Asioita jotka tekevät kodin (Otava 2019). Hän lähestyykin kodin rakentamista ihmisen tarpeista ja haaveista käsin, ei siis vaikkapa kotiin haalittavista tavaroista tai kuvankauniista sisustuskuvista. Esimerkiksi Suomen selviytymistä toisesta maailmansodasta pidetään resilienssin ilmentymänä. Resilienssiä ja sen vahvistamisen menetelmiä koskevaa tietoa on kuitenkin joka lähtöön. Teksti perustuu pitkälti Karlssonin omiin kokemuksiin ja ajatuksiin, mutta harkiten ja punniten. Hän käy myös läpi resilienssin tutkimusta sekä yhteyttä stressiin, traumaattisiin tapahtumiin ja suruun. Tietotyössä kotvimiselle olisi hyvä olla tilaa, sillä luovuus kukkii joutilaissa hetkissä. Poijula toivoo, että niitä hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin. Kirjassa puhutaan kotvimisesta vastavoimana muun muassa kiireelle, puristaville aikatauluille, sitten kun -ajatuksille ja epärealistisille mielikuville. K U VA : SH U T TE R ST O C K Entä, jos tärkeä osa tekemistämme ja olemistamme onkin kotviminen. Resilienssin ydintä on kyky suuntautua uudelleen, olipa kyse sitten yksilöstä, perheestä tai isommasta yhteisöstä. On tärkeä ymmärtää, että käsitteelle ei ole yhtä laajasti hyväksyttyä määritelmää, vaan kyse on monipuolisesta sateenvarjokäsitteestä. Kirjoittajat ovat poimineet suomen kielestä oivaltavasti vanhat sanat ja päivittäneet ne nykypäivään. Sara Karlsson: Asioita jotka tekevät kodin (Otava 2019) T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 9. Opettaja, kirjailija Katri Rauanjoki, tietokirjailija, toimittaja Jonna Pulkkinen ja kulttuuriantropologi, kirjailija Jenny Kangasvuo määrittelevät teoksessaan Kotvimisen vallankumous (Karisto 2018) kotvimisen olevan sen myöntämistä, että työ ei jonakin hetkenä voi edistyä syystä tai toisesta. Siis tuumailu, työn laskeminen pois käsistä, odottaminen. Kodin tekemistä käsittelevässä kirjassa ei ole yhtään valokuvaa, mikä on virkistävää. Oivallus onkin siinä, että kotoisuus on tunnetila. Kotvimisen vallankumous (Karisto 2018), s. 169. Materiaalit, värit, valo ja toimivat tilat voivat tukea sitä. Suomessa ominaisuutta tosin on tavattu kutsua tuttavallisemmin sisuksi. Vallankumouksellista on ottaa haltuun valta omasta elämästä itselle ja tavoitella ihmisen rytmissä toimivaa yhteiskuntaa. Kotviminen voi myös kirkastaa sitä, mikä on tärkeää ja mikä vain ikävä velvollisuus
Kanssakulkija O L A V I U U S I V I R T A 10 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Paikallaan oleminen avaa sen sijaan näkemään ihmeitä arkisissakin asioissa. Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta näkee luovan tilan herkkyytenä ja pysähtymisenä. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT SAARA AUTERE Luovuuden kipinät syttyvät varoittamatta T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 11. Hän pohtii, että liika yrittäminen, pakottaminen ja pelko estävät luovaa ajattelua
– Ensimmäisessä bändiviritelmässä soitti 4–5 vuotta vanhempi basisti ja kitaristi, ja mä olin rumpalina 10-vuotiaana. On ollut liian hektinen ajanjakso elämässä, ja koko aivokapasiteetti on mennyt selviytymiseen, Olavi kertoo. Omassa elämässään hän on löytänyt uskon ja luottamuksen tekemiseensä. Työhön on mahdotonta sommitella säännöllistä elämänrytmiä. Itseluottamusta Olavi on saanut siitä, että hän on tullut nähdyksi sellaisena kuin on. – Aina, kun tulee sellaista tummamielisyyttä ja apaattisuuden tai turtuneisuuden tunnelmia, niin yleensä se palaa tuttuun tarkistuslistaan: Oletko nukkunut, liikkunut ja syönyt tarpeeksi. Musiikki ei ole Olavin ainut tapa toteuttaa itseään, sillä hän on myös näyttelijä. Koko päivä tähtää illalla tapahtuvaan huipennukseen, jossa kaikki lataus purkautuu ja jäljelle jää vain tyhjyys. Ensimmäisen oman levynsä hän julkaisi vuonna 2003, parikymppisenä. Kun kierrokset alkoivat laskea, myös luovuus alkoi virota. Seuraavana päivänä kaikki alkaa alusta: heräät hotellilla liian aikaisin, kahmaiset aamiaispöydästä kahvin mukaan, matkustat 450 kilometriä ja syöt huoltoaseman ainoan tarjolla olevan kasvisruoan. TULLA NÄHDYKSI Olavi pohtii pelon olevan yksi luovuuden esteistä. Vaarana on, että väsymys muuttuu uupumukseksi. Alakouluikäisenä hän innostui rumpujen soittamisesta, mutta hänen oli vaikea löytää bändikavereita, kun Karkkilassa muut harrastivat lähinnä jalkapalloa, jääkiekkoa, lentopalloa tai koripalloa. Voisiko niissä olla säätämisen varaa. Kesän korvalla Olavilta julkaistaan uusi levy, ja hän suuntaa keikoille, jotka jatkuvat syksyyn. Puolitoista vuotta sitten hänellä oli sellainen hetki. Miten paljon olet käyttänyt alkoholia. Jos hän tietoisesti alkaa pohtia uuden luomista, aivot alkavat humista tyhjyyttään. 12 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Ajankohta olisi ollut luonteva seuraavan levyn tekemiseen, mutta virta oli seisahtunut. Tänä keväänä hän on mukana 1950-luvun Suomeen sijoittuvan Nyrkki-sarjan kuvauksissa ja näyttelee iltaisin Kansallisteatterissa Tšehovin Kolme sisarta -näytelmässä. E nsimmäiset kipinät syttyvät aina silloin, kun pitäisi tehdä jotain muuta, vaikkapa nukkua. Myöskään silloin, kun takki on tyhjä, musiikin keinoin ei tunnu olevan mitään sanottavaa. Omat ensimmäiset biisinsä hän kirjoitti lukioikäisenä. Olavi ei halua pakottaa biisintekoa, koska hän ajattelee, että väkinäisyys kuuluisi lopputuloksessa. Hänen yhtyeensä kiertue oli juuri loppunut. Musiikkikoulussa oli kuitenkin kitaransoitonopettaja, joka oli ottanut asiakseen koota musiikista innostuneita yhteen. Helsinkiin palaaminen oli Olaville vapauttavaa: kun hän aloitti Kruununhaan yläasteen musiikkiluokalla, yhtäkkiä koko luokka oli täynnä mahdollisia soittokavereita. Esiintyvän taiteilijan aikatauluissa vuorottelevatkin keikkailu, kuvaukset ja teatteri. Helsingissä syntynyt Olavi asui lapsena Kotkassa ja Karkkilassa. Hän puhuu lämpimästi vanhemmistaan, jotka ovat kannustaneet eteenpäin ja ihailleet hänen piirustuksiaan ja muita vastaavia lapsuuden tekeleitään. – Useimmiten se tarkoittaa, että aivot eivät ole saaneet lepoa. Päässä alkaa pyöriä melodia, lause tai ajatus. – Sitä kesti monta kuukautta. Olavi soitti jazzia, iskelmää, rockia ja suomalaista soulia sekä keikkaili juhlissa ja yritysten tilaisuuksissa. Edelleen vanhemmat ovat Olavin mukaan suunnilleen hänen suurimpia fanejaan. K A N S S A K U L K I J A O L A V I U U S I V I R T A Pelko on luovuuden este. Esiintyvän taiteilijan työtä hän pitää lähtökohtaisesti kaksisuuntaisena. – Sen jälkeen on pakko löytää polte ja palo, ainutkertaisuuden tunne keikalle, jaettu hetki yleisön kanssa. Näin Olavi Uusivirta kuvailee laulujensa syntyä. Ikäero oli silloin merkittävä. Olavi sanoo, että ensimmäiset asiat, joista aikataulujen vuoksi tulee tingittyä, ovat niitä, jotka liittyvät omaan hyvinvointiin: urheilu, liikunta, yöunet tai säännöllinen ruokailurytmi. Kierrokset pitäisi tasoittaa, tulisi nukkua
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 13. Olavi Uusivirta y muusikko, näyttelijä y syntynyt vuonna 1983 Helsingissä y asuu Helsingissä y julkaissut seitsemän albumia ja yhden kokoelmalevyn omaa musiikkiaan y näytellyt muun muassa Kansallisteatterissa sekä elokuvissa Keisarikunta (2004), Ganes (2007) ja Miss Farkku Suomi (2012) ja tehnyt lukuisia ääninäyttelijän rooleja animaatioissa y perheeseen kuuluvat puoliso ja lapsi
K A N S S A K U L K I J A O L A V I U U S I V I R T A Ihme löytyy arkisista asioista. 14 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Nuorena hän haaveili keikasta Länsi-Pasilan nuorisotalolla, sitten Oranssilla, sitten Semifinalissa, sitten Tavastialla, sitten Ruisrockissa. Kotielämäkin tasapainottaa keikkatyön nousuja ja laskuja. Vaikka Olavi näkee kasvuajattelun karikot, ei hän pysty niitä itsekään sivuuttamaan. Alati ylemmäs kurottavassa ajattelumallissa pysähtyminen on epänormaalia. Hän kuvailee, kuinka bändissä soittaminen ei tunnu enää samanlaiselta kuin 14-vuotiaana omakotitalon kellarissa. Myös joutilaisuuteen. Kun työn mielettömän luonteen ymmärtää, sen tasoittamiseen voi Olavin kokemuksen mukaan etsiä keinoja. Hän tietää kuvionsa noin vuodeksi eteenpäin, eikä haluakaan lyödä lukkoon töitä vaikkapa kolmeksi tai viideksi vuodeksi. Olavin mielestä luovuudessa on pohjimmiltaan kyse herkkyydestä, kyvystä aistia asioita. Niistä tärkein on liikunta. – Ei voi löytää mitään, jos juoksee metrosta hissiin ja hissistä raitiovaunuun ja raitiovaunusta töihin. Hänelle ne ovat rutiineja. Siten hän välttyy ahdistuksen tunteilta ja saa vapautta kuunnella itseään. Siksi Olavi on pohtinut paljon sitä, ovatko esiintyvälle taiteilijalle saavutettavissa olevat asiat vain kasvua isompaan. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 15. TULLA LÖYDETYKSI Olavin mukaan luovan tilan ydintä on löytäminen, ja sille tulisi olla sopivia puitteita. – Itse haluaisin ajatella, että mielekkyys löytyy syventymisestä. – Syntyessään ihminen on vapaa, mutta jo varhaisesta lapsuudesta saakka elämä on hyvin ohjelmoitua: päiväkodista kouluun, koulusta opintoihin, opinnoista työelämään. Olavi pohtii, että ongelma piilee siinä, että kasvu nähdään yksiulotteisesti. Sen jälkeen voi aina haaveilla paremmasta paikasta. Jos olisimme hetken aikaa paikoillamme, havaitsisimme ihmeen arkisissa asioissa, vaikka puiden oksissa, mutta mehän vain kävelemme niiden ohi. Jos näin on, sanat ja melodiat pulpahtelevat mieleen varoittamatta – vaikka silloin, kun pitäisi nukkua. Elämän suunta nähdään yleensä myös nousujohteisena kasvun käyränä. Se sopii lopulta huonosti elämänmuotoomme. En ihmettele, että ihmiset ovat aika hiljaista poikaa seuraavana aamuna. Hän kertoo olevansa etuoikeutetussa tilanteessa, sillä hän voi valita työnsä. Suunnan voi kääntää suuresta pieneen ja miettiä, mihin kaikkiin syvyyssuuntiin tätä voisi kehittää. Vaikka työt ovat iltaja viikonloppupainotteisia, arkisin kotona on enemmän aikaa kuin päivätöissä käyvillä. – Haaveiden täyttyminen on tavallaan traagista. Jos jossain välissä voi juosta lyhyen lenkin tai käydä uimassa, se vapauttaa energiaa. Olavilla on puoliso ja vuonna 2014 syntynyt lapsi. Hän vertaa luovaa tilaa tuuliviiriin, joka voi kääntyä vapaasti mihin tahansa ilmansuuntaan. Kuitenkin silloin, kun pysähtyy, syvyyssuunnasta voi löytyä jotain kiinnostavaa: uusi ajatus, ahaaelämys, toinen suunta. Olavi sanoo, että oleellista on pystyä aika ajoin tekemään välitilinpäätös ja pohtia kysymystä, onko tämä sitä elämää, jota haluaa elää. Luovalla alalla pohdinta kiteytyy sen ympärille, tekeekö työtä innostuksen kipinästä
16 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Tyhjä hetki voi nimittäin tuoda oivalluksia – tai maailmaa mullistavia innovaatioita – lähes pyytämättä ja yllättäen. Pitää valita, ketä äänestää, selvittää vanhustenhuollon todellinen tila, ratkaista ilmastonmuutos, pakata viikonlopun mökkireissulle, ja sitten on vielä muutama kissavideokin jonossa. Jotta aivot voisivat täyttyä uusista ideoista, ne täytyy ensin tyhjentää. Miksi välttelemme tylsyyttä niin, että jo lyhyen odotuksen aikana turvaudumme kännykkäämme. Koska ärsykkeiden ja älylaitteiden täyttämässä arjessa tyhjyys tuntuu tylsyydeltä, luovuutemme ei pääse valloilleen. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS PAULIINA LINDELL Tyhjä pää laittaa luovuuden töihin M eillä on kiire. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 17. Luovat ideat eivät kuitenkaan mahdu jo valmiiksi täpötäyteen mieleen. Aivot raksuttavat koko ajan kohti seuraavaa tehtävää, vaikka edellinenkin on puolitiessä. Entä miksi tylsistyminen on niin aivoillemme kuin kansanterveydellekin tärkeää
Jokaisen idean ei tarvitse pelastaa maailmaa tai auttaa eroon tautiepidemioista. Syntyi Nanopatch-laastari, joka annostelee rokotteet tehokkaasti suoraan ihon alle piikittämisen sijaan eikä vaadi kylmäketjua. Ongelman ratkaiseminen vaatii usein oikeanlaista rentouden hetkeä ja tekemättömyyden tilaa. Ikävystyminen voi siis olla, kuten nobelisti Bertrand Russell sanoo, hedelmällistä, jolloin se auttaa meitä näkemään uusia asioita. Keksivä ajattelu tarvitsee sysäyksiä ja sattumallisuutta. Silloin luovuuden arka lintu pyrähtää pakoon ja vie mukanaan ideat ja inspiraatiot. Tai havahdutko liikenneruuhkassa itsellekin yllättäen johonkin asiaan, jonka joku toinen sanoi edellispäivänä, mutta jonka et silloin ymmärtänyt olevan ristiriidassa aiempien puheiden kanssa. Esimerkiksi professori Mark Kendall sai idean täysin uudenlaisesta rokotetyypistä ikävystyttyään konferenssissa. Jos aika tuntuu matelevan hitaasti, pyrimme joskus kovallakin kiihkolla etsimään virikkeitä ja kiinnekohtia. Digiteknologiasta onkin tullut kuin mielialalääke: se tarjoaa ensiapua tylsyyteen ja päästää nopeasti pälkähästä. Samalla tunnekirjomme kuitenkin latistuu, kun emme haasta itseämme, vaan turvaudumme kännykkäämme jo muutaman minuutin kassajonossa. Jättimäinen idea voi syntyä vahingossa Muistatko joskus, minne jätit puhelimesi laturin juuri sillä hetkellä, kun lakkaat etsimästä sitä. Siksi tylsyys tuntuu vastenmieliseltä: mielemme haluaa siitä eroon. Luovuus on lääke tylsyyteen Tylsistymisen tunnetta on monenlaista aina välinpitämättömästä tutkailevaan, etsivään, reagoivaan ja apaattiseen. Toinen ääripää on huonolaatuinen ikävystyminen, joka ottaa ihmisen valtaansa ja lamaannuttaa. 18 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Samanlaisia kokemuksia löytyy maailmanhistoriasta aina Isaac Newtonin ja Albert Einsteinin työstä lähtien. Myös laturin löytyminen on hyvä palkkio. Vakavimpana muotona tylsistyminen voi uhata jopa terveyttä. Kun lakkaamme täyttämästä päätämme aktiivisella pohdinnalla, päähän voi pälkähtää niin pieniä oivalluksia kuin myös suuria neronleimauksia
x Valitse tarkoin, mihin käytät aikaasi. Piippaava puhelin tai sähköposti, kiireistä huomiota vaativat kollegat tai läheiset ja joskus pelkkä ajatus pian tulevasta keskeytyksestä voi riittää siihen, ettei kaikkia kognitiivisia kykyjä saa valjastettua flow’n pyörteisiin. Muutamilla vinkeillä voit yrittää skarpata arjessa. x Ulkoista ylimääräinen muistettava vaikkapa muistikirjalle. Poista kiireen tuntua; joskus se onnistuu jo välttämällä sanaa kiire. Tunnetko sählääväsi, vaikka olet ihan fiksu ihminen. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 19. Anna flow’lle tilaa tulla Sana ’flow-tila’ saa monet ajattelemaan vimmaisen keskittynyttä taidemaalaria tai runoilijaa, joka keskittyy täydellisesti katkeamattoman virran lailla etenevään luomistyöhönsä. Jutun lähteenä on käytetty Juha T. Keskity, hyvä ihminen Lähteekö ajatus helposti harhailemaan. Kyse ei kuitenkaan ole luovien alojen yksinoikeudesta, vaan virtaustila on mahdollinen muillekin. Halkojen hakkaaminen antaa mielelle aikaa Ei tarvitse mennä kovin kauas menneeseen, kun perunoiden kuoriminen, tiskaaminen, lehmien lypsäminen, halkojen hakkaaminen tai lattian lakaiseminen olivat jokapäiväisiä (ja epäilemättä monien mielestä aika tylsiä) tehtäviä. x Kehitä jokin ulkoilutapa. Ei siis ole ihme, ettei nykypäivässä flow’lle ole aina tilaa. Pääset paitsi oppimaan uuden taidon, myös harjoittelemaan keskittymistä. Näin sisäiseltä kovalevyltäsi vapautuu tilaa luoville ajatuksille, kun et jatkuvasti stressaa pikkuasioiden unohtamisesta. Hakala, Alma Talent 2018) ja Keskittymiskyvyn elvytysopas (Minna Huotilainen ja Mona Moisala, Tuuma-kustannus 2018). Uusien asioiden kokeileminen ja erilaisten taitojen oppiminen muodostavat uusia hermoyhteyksiä ja rikastuttavat aivojen yhteysverkostoja. Pelkkä lomareissuilla vaeltaminen ei auta arjessa, vaan ota liikunta osaksi päivittäistä elämää. Nykykaupunkilaisella ei aina ole vastaavia rauhallisia tilanteita, joissa kroppa toimii, mutta mieli on vapaa yhdistelemään, pohtimaan, käsittelemään ja suunnittelemaan. Liikunta vaikuttaa merkittävästi kognitiiviseen suoriutumiseen myös muulloin kuin liikkuessa. x Älä tarraa puhelimeen aina tilaisuuden tullen. Kun ennen liikuntaa harrastamaton alkaa liikkua muutaman kerran viikossa, fyysisen kunnon lisäksi myös muisti ja tarkkaavaisuus paranevat. x Hanki uusi harrastus, joka vaatii syventymistä. Fyysinen tekeminen auttaa pöyhimään mieltä – ja samalla jotkin sattumanvaraiset langanpätkät saattavat kohdata toisensa. Vessassa, ruokaillessa ja kassajonossa pärjää hetken ilman vilkkuvaa värinäyttöä – kokeile vaikka. Tajunnassamme törröttää mittaamaton määrä langanpätkiä. Flow-tilassa keskittyminen on vaivatonta ja mieli aktiivinen. Hakalan haastattelua sekä teoksia Tylsyyden ylistys – Ikävystyneisyys on luovuuden alku (Juha T. Keskeytyksettömälle virralle olennaista on se, ettei mikään haittaa muistia, havainnointia tai tarkkaavaisuutta
20 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. H E L E N A L E M I N E N J A R O O S A H A N N I K A I N E N Kanssakulkija Klovneriaa pakko-oireista Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan