KANSSAKULKIJA ”Ilman äitiä en luultavasti olisi tässä”, anoreksiaan sairastunut Minttu Kylmänlahti sanoo TYÖHYVINVOINTI Kokkaus tuo työntekijät yhteen Haagan pelastusasemalla INTOHIMONI Keittiössä Mikko Kalliolalla on aikaa pysähtyä SAIMI HOYER LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA RAVITSEMUS MIELEN HYVINVOINNIN TUKENA 2 / 2 1 8 Jokainen tarvitsee ihmisen, joka uskoo häneen KANSSAKULKIJA ”Ilman äitiä en luultavasti olisi tässä”, anoreksiaan sairastunut Minttu Kylmälahti sanoo TYÖHYVINVOINTI Kokkaus tuo työntekijät yhteen pelastusasemalla INTOHIMONI Keittiössä Mikko Kalliolalla on aikaa pysähtyä ja kokeilla Muotiruokavaliot saavat imua epävarmuudesta – ruoka tarjoaa hallinnan tunnetta
Lahjoita kymppi mielenterveystyöhön! Kiitos tuestasi! Soita 0600 14455 R ah an ke rä ys lu p a R A -2 01 817 3
Myös paikka oli hieno. Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. Meillä oli aikaa kohdata. Vaikka emme ole aiemmin tavanneet, löysimme kolmannen asteen yhteyden, joka haastattelutilanteessa joko löytyy tai ei löydy. Näin kävi, kun haastattelin Kaj’ta. Ajattelin, että Lapin lahden vanha sairaalamiljöö pittoreskeine kahviloineen voisi sopia tämän jutun tekemiseen. Esko ja Mirja olivat todella miellyttäviä. Kaikki jollakin tavalla johti siihen, että tunnelma oli henkevä, rento ja syvällinen. Kohtasin kuolevaisuuteni -juttu alkaa sivulta 50. KAJ KUNNAS HAASTATELTAVA Tämä oli yksi mukavimpia ja mieleenpainuvimpia haastatteluja pitkään aikaan. Ajattelin, että sen tulisi tukea jutun intiimiä ja herkkää teemaa. Harmaana ja kylmänä maanantaina saimme aikaan lämminhenkisen dialogin, jossa ihminen puhuu ihmiselle. Myös sanaton viestintä sujui ilmeikkäästi, kuten ikkunan läpi kuvatessamme sain huomata. Hän pohti ja kertoi avoimesti ja lämpimästi vaikeista elämänvaiheistaan ja oivalluksistaan ja sai minutkin ajattelemaan elämääni syvemmin – mikä on harvinaista tavanomaisella työ keikalla. Minulla eikä heillä ollut kiire mihinkään. Itse kuvaustilanne oli leppoisa. Se ei ollut vain niin, että räpsäistään kolme otosta ja se on siinä. Myös kuvia oli mahdollisuus ottaa erilaisissa paikoissa. Kaj on varsin tottunut kameraan, ja kommunikointimme oli mutkatonta. MIRJA AARNIO TOIMITTAJA Kun tehdään juttua, jossa toimittaja haastattelee toista toimittajaa, on riskinä, että kumpikin on liian tietoinen ammatistaan: se puskee päälle ja juttuun on vaikea saada syvyyttä. Paikka täytti odotukset. Tämän lehden tekijät 1 2 3 4 MIRJA AARNIO toimittaja ANTTI KAUPPI psykologi SAARA AUTERE valokuvaaja MERI LIUKKONEN toimittaja AINO HEIKKONEN tuottaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti ESKO JÄMSÄ valokuvaaja LAURA SILTALA toimittaja AULIKKI ALAKANGAS toimittaja JANI LAUKKANEN valokuvaaja TIMO HEIKKALA valokuvaaja ANNINA MANNILA valokuvaaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja MARJO HENTUNEN toimittaja MARJAANA ROPONEN toimittaja ATTE KALKE ulkoasu HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja ANNE KALLIOLA valokuvaaja ELINA YLITERVO ruokatoimittaja MARIA VILJA kuvittaja JANI KAUTTO valokuvaaja K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 Te rv ey st al o, 4 H ei ni Le hv äs la ih o T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 3. Joviaalina ihmisenä Kaj on helposti lähestyttävä ja uskon, että hänen kanssaan on palkitsevaa työskennellä niin kameran takana kuin edessäkin. Oli helppo puhua asioista, joista ei aina ole helppoa puhua. Kun lähdin pois haastattelusta, teki mieli sanoa, että ’jes’! ESKO JÄMSÄ VALOKUVAAJA Kuultuani, että pääsen kuvaamaan Kaj’ta, ryhdyin oitis miettimään kuvauspaikkaa. Parhaimmillaan kohtaamiset antavat jotain uutta kummallekin osa puolelle ja haastattelu muuttuu oikeaksi keskusteluksi
Saimi Hoyer, s. Vaikeina hetkinä keskityn tyrskyjen selvittämiseen, en siihen, mitä ympärillä pauhataan. 14 S I S Ä L L Y S 2 / 2 1 8
34 Piitu Lähdesmäki Pelot jäivät taakse Piitu Lähdesmäki toipui loppuun palamisesta pehmein keinoin. 10 Saimi Hoyer Ihmisten edessä Saimi Hoyer on tottunut olemaan esillä niin mallin, yrittäjän kuin puhujan työssä. Terapiassa hän kohtasi viimein myös masennuksen taustalla olleet pelot ja surun. 20 Mielen voimaa: Hyveet Hyveet muodostuvat luonteenvahvuuksista Tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara suuntaa katseen luonteenvahvuuksiin, joista yleisesti tavoittelemisen arvoiset hyveet rakentuvat. Psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Erika Jääskeläinen uskoo, että lääkkeitä voidaan vähentää merkittävästi kiinnittämällä huomio kokonaisvaltaiseen hoitoon. 66 Minun arkeni: Hanna Koskela Tavallinen elämä on parasta 62 M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI K an ne n ku va : Ja ni K au tt o. Hänen mukaansa skitsofreniaan sairastuneilla on paljon enemmän potentiaalia kuin usein ajatellaan. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: Ruoka Keittiössä Mikko Kalliolalla on aikaa pysähtyä. Tunnepäiväkirjaa voi hyödyntää oppaana kohti hyvää ruokasuhdetta. Suurin elämänmuutos tapahtui tunteissa. 8 Ravinto vaikuttaa mieleen – ja toisin päin 16 Tunteet ohjaavat syömistä Tunnesyöminen voi tuoda hetken helpotuksen mielipahaan tai stressiin, mutta ei liity kehon energian tarpeeseen. Saimin matkalle heitä on mahtunut useita. 22 Johanna Ukkonen & Minttu Kylmälahti Äidin rakkaus pelasti tyttären anoreksialta 12-vuotiaana anoreksiaan sairastuneen Minttu Kylmälahden toipuminen on vienyt vuosia. 28 Hyvä ruoka, parempi työnteko 32 Psykologi vastaa: Miten auttaa nuorta, joka tarrautuu anoreksiaan. 42 Mieli & Tieto Parempaa hoitoa Tutkimuksen ansiosta skitsofrenian hoitoa voidaan kehittää ja kohdentaa oikein. 34 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. 50 Kaj Kunnas Kohtasin kuolevaisuuteni Urheiluselostaja Kaj Kunnaksen elämä sai uuden alun oman aivoinfarktin ja vaimon rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Hän muistuttaa, että vahvuuksien hyödyntäminen on taito, joka on opittavissa. Tärkeiksi nousivat ruokavalioremontti, mindfulness-harjoitukset ja päivittäiset tanssihetket. Tunnesyömistä voi tarkkailla tunnistamalla ruokailua edeltäneen ja sitä seuranneen mielentilan. Miksi muotidieetit säilyvät vetovoimaisina ja miten niihin voisi suhtautua. 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Näpit irti toisten ruokavalioista 40 Jokapäiväinen muotimme Kookosöljystä karppaamiseen ja pH-dieettiin. Hänen mukaansa jokainen tarvitsee ihmisen, joka uskoo häneen. Eräänä vuonna Mikko aloitti grillauskauden maaliskuussa ja päätti tehdä kaikki kauden ruoat aamiaisesta lähtien grillaten. Mintusta äidin sinnikkyys tuntuu uskomattomalta vahvuudelta. Äiti Johanna Ukkonen näki Mintun pahan olon ja jaksoi tukea tytärtään kaikki sairausvuodet. Muotidieetit vaihtuvat ja lupaavat nopeita terveys vaikutuksia, mutta selkeää tutkimus näyttöä niistä ei ole
Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus haastaa ruokailutilanteessa läsnä olevia aikuisia pohtimaan omaa käyttäytymistään ja ruokasuhdettaan. K U VA : SH U T TE R ST O C K 6 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Miten syömistä sitten kannattaisi katsoa. Sen ytimessä on ruokakasvatus, jossa terveys nähdään fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös henkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina. – Viime vuosikymmeninä on tutkittu aikuisten kasvatuskäytäntöjen vaikutusta lasten syömiseen ja siihen, mitä lapset oppivat ruoasta. Suosituksessa lapsi huomioidaan aktiivisena toimijana ja omatoimiseksi kehittyvänä ruokailijana, ja hänen mielipiteensä huomioidaan. – Harvoin tuputtamalla saa lasta syömään, vaikka yrittäisi väkisin, Talvia sanoo. Jos ei jaksa syödä, ei jaksa syödä. Talvia huomauttaa, että kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kaikki kävisi. Sen ytimessä on ilon löytäminen ruokailuun. Aikuisten vastuulla ovat puitteet, joissa lapsi ruokailee. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Sen sijaan syömään pakottaminen voi aiheuttaa jopa vastenmielisyyttä. TEKSTI AINO HEIKKONEN L apsia ohjataan uudella tapaa luomaan myönteistä suhdetta ruokaan, kun varhaiskasvatukseen on luotu ensimmäistä kertaa oma ruokasuosituksensa. Ruokailun iloa lapsille Varhaiskasvatus on saanut oman ruokasuosituksensa. – Syömiseen liittyvään moraaliseen lataukseen ja syyllisyyden tunteeseen pitäisi ottaa etäisyyttä, jotta syömistä ei ajateltaisi vain oikein tai väärin -ilmiönä. Keskeistä suosituksessa on ruokakasvatus, jossa tarkastellaan terveellisten ruoka-aineiden lisäksi myös henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin teemoja. Hän on ollut mukana luomassa tieteelliseen näyttöön perustuvaa suositusta, jota sovelletaan esimerkiksi päiväkodeissa. Kauhean rajoittava tapa suhtautua lapsen syömisiin ei ole ihanteellisin, ravitsemuskasvatuksen asiantuntija Sanna Talvia sanoo. Ruokaa katsotaan siis myös ihmisen käyttäytymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden näkökulmista. Niihin liittyy usein paljon sääntöjä ja rajoituksia. Varhaiskasvatuksen ruokasuosituksen mukaan esimerkiksi ilon lähteenä, terveyden edistäjänä, kiireettömänä yhteisenä hetkenä ja jutustelun aiheena. Tarkoituksena on luoda myönteistä ilmapiiriä ruokailun ympärille. Talvia toteaa, että syömisen ajatusmallit voivat juontaa kaukaa ja olla automaattisia
Mielen hyvinvointia tarkasteltiin 36, 42 ja 50 vuoden iässä. Nuoren kokemus ylipainosta on yhteydessä mielen ongelmiin Ylipainon kokemus on yhteydessä mielenterveyden haavoittuvuuteen, kirjoittaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden verkkolehti Alusta. Näistä tunnetuimpia on Mielenterveystalo, jossa on esimerkiksi kaikille avoimia omahoidon ohjelmia sekä nettiterapiaa, johon pääsee lääkärin lähetteellä. Lemmikin pitäminen kannattaa Lemmikki on hyödyksi mielenterveydelle. VALMENTAJA OPISKELIJAN TUEKSI Kela tukee opiskelijoita ja muita nuoria uudella tapaa kokeilemalla uusia matalan kynnyksen palveluita. Kokemus on riippumaton siitä, mitä vaaka näyttää. Niihin voi hakea suullisesti ja ilman lääkärinlausuntoa tai diagnoosia. Tieto perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen. Koettu ylipaino on yhteydessä masennukseen sekä tytöillä että pojilla. BMC Psychiatry -tiedejulkaisussa olleesta analyysistä uutisoi ensin Medical News Today. Tutkimus pohjautuu Tampereella tehtyyn yhdeksäsluokkalaisten terveyskyselyyn, jossa on lähes 3 000 vastausta vuosilta 2002–2003 ja 2012–2013. Valmennus alkaa keväällä 2018. Lähes 29 prosentilla vastaajista mielen hyvinvointi oli korkealla kaikissa ikävaiheissa. Vuonna 2017 tehdyssä 17 tutkimuksen analyysissä on todettu, että mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevat hyötyvät lemmikistä. Käytännössä lemmikit esimerkiksi herättävät myönteisiä tunteita, kuten kiintymystä. Tutkimuksen mukaan kokemus ylipainosta on nuorilla yleinen. Lisäksi ylipainon kokemus korreloi tytöillä käytöshäiriöiden ja pojilla sosiaalisten pelkojen kanssa. 2.0 Virtuaalinen terveyspalvelu Terveyskylä.fi laajenee koko Suomeen Virtuaalisairaala 2.0 -nimisessä hankkeessa. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa arvioitiin mielen hyvinvointia sekä yleisen elämään tyytyväisyyden että psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista. Lisäksi sitä aiotaan laajentaa myös muihin Pohjoismaihin. Vain noin 3 prosentilla vastaajista hyvinvointi oli huonolla tolalla. Asia on tunnistettu, mutta siitä ei aiemmin ole ollut järjestelmällistä tutkimustietoa. Jutun pohjana on Vilma Lankisen ja hänen kollegoidensa tutkimus. Siinä on seurattu samojen, alun perin 369 tutkittavan kehitystä 8-vuotiaista 50-vuotiaiksi saakka. Samalla Kela kehittää palveluita niille, jotka ovat työelämän, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella. Niistä voi olla apua tunteiden ja stressin hallitsemisessa ja vaikeisiin elämäntilanteisiin sopeutumisessa. korkea tai suhteellisen korkea mielen hyvinvointi keskimääräinen mielen hyvinvointi matala mielen hyvinvointi Mielen hyvinvointi keski-ikäisillä: 75,6 % 21,8 % 2,7% K U V A : SH U T TE RS TO C K T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 7. Opiskeluvalmennuksessa opiskelija saa henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa löytämään keinoja opintojen etenemiseen ja toimii yhteistyössä esimerkiksi opinahjon ja opettajien kanssa. Noin 47 prosentilla vastaajista ne olivat suhteellisen korkealla ja 22 prosentilla keskimääräisellä tasolla. Taloiksi kutsuttuja kokonaisuuksia on auki yli 20. K U VA : SH U T TE R ST O C K Keski-ikäisen mieli voi usein hyvin Keski-ikäisten mielen hyvinvointi on suurimmaksi osaksi hyvällä tolalla. Terveyskylä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin digitaalinen palvelu, josta löytyy luotettavaa tietoa ja palveluita eri sairauksiin
Kaiken selitystä Jyväkorpi ei kuitenkaan yritä tarjota, vaan perkaa sitä, mitä ravinnosta, muistista ja mielialasta tutkimustiedon valossa tiedetään. Aiheesta puhuttaessa on hyvä muistaa se, että yhtä lailla kuin ravinto vaikuttaa mieleen myös mieli vaikuttaa ruokavalintoihimme. Kirjassa tuodaan selkeästi ilmi se seikka, että moni asia kaipaa vielä lisätutkimusta. Vaikka masennusta katsotaan ravitsemuksen näkökulmasta, Jyväkorpi muistuttaa, että masennus on monen asian summa, johon vaikuttavat esimerkiksi perimä, ympäristö sekä yksilön aivojen biologia ja fysiologia. Jyväkorpi kirjoittaakin, että masentuneet eivät monesti jaksa syödä riittävän terveellisesti. Jyväkorpi tuo esiin, että tutkimustiedon valossa masentuneilla on tietynlaisia ruokatottumuksia, kuten suurentunut ruokahalu, epäsäännölliset ruoka-ajat ja kuiduttomien hiilihydraattien iso Ravinto vaikuttaa mieleen – ja toisin päin osuus ruokavaliosta. Masentuneet myös tekevät Jyväkorven mukaan harvemmin itse ruokaa kuin muut. Keho on ihmeellinen järjestelmä. Vailla syyllistävää otetta on hyödyllistä pohtia sitä, kuinka masennuksen synnyssä, vakavuudessa ja kestossa ravitsemuksella voi olla merkitystä. Masennuksen ja mielialan lisäksi Jyväkorpi käsittelee kirjassa ravinnon merkitystä muistiin ja kognitioon sekä elimistön tulehdustilaan. Viesti on siis aivan muuta kuin ”söisit paremmin, niin piristyisit sinäkin”, jollaisena ravitsemuksesta puhuminen voi sairastuneelle kurjimmillaan näyttäytyä. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K 8 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Myös suoliston hyvinvointi on yhteydessä aivoterveyteen, kuten mielialaan ja jopa masennusriskiin. 3 TEKSTI AINO HEIKKONEN Se, mitä syömme, vaikuttaa mieleemme. Suoliston mikrobiston ja aivoterveyden yhteys on suhteellisen uusi tutkimuskohde, josta tarvitaan paljon lisää tutkimusta. R uokavalio vaikuttaa mielialaan ja mielenterveyteen. Laajasti mielen ilmiöitä ja ravitsemusta käsittelevässä kirjassa pureudutaan mielen solmuista erityisesti masennukseen. Mielen vaikutusta siihen, mitä syömme, ei tule unohtaa. Jyväkorven mukaan masentuneilla on usein havaittu puutosta omega-3-rasvahapoista, B-vitamiineista, kivennäisaineista sekä aminohapoista. Huomiota saavat lisäksi suoliston ja aivojen yhteydet, unen merkitys sekä erilaiset ruokavaliot. Tästä muistuttaa ravitsemustieteilijä Satu Jyväkorpi teoksessaan Hyvää aivoille – Ravinto, muisti & mieliala. 2 Kolme ajatusta ruoasta ja mielestä Satu Jyväkorpi: Hyvää aivoille – Ravinto, muisti & mieliala (Kirjapaja 2017) Hyvän ravitsemuksen tukemisen tulisi olla osa masentuneen ihmisen hoitoa. Esimerkiksi suolistomikrobien merkitys on mieletön! 1 Ravinnon ja mielialan yhteyksistä tarvitaan lisää pitkiä ja laajoja tutkimuksia
Saavuta tuloksia (Gummerus 2018) K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 9. Päähenkilön tapaa hahmottaa maailma pelinä tukee myös pelikorttien risti-, ruutu-, herttaja patatunnusten käyttäminen leipätekstin visuaalisena höysteenä. Kirja avaa mielenkiintoisesti riippuvaisen ajatusmaailmaa, joka kiertyy aina seuraavan peliliikkeen ympärille. Lopun pokerisanasto avaa kirjassa käytettyä slangia sellaisellekin, joka ei itse ole pelannut. Miten kehtaaminen vaikuttaa ruokamääriin. Se, mikä voi tuoteselostetta tuijottamalla vaikuttaa epäterveelliseltä, tuo hyvinvointia esimerkiksi nautintona. Romaanissa päähenkilö Villen käytöksen pakonomaisuus ilmenee myös tekstin tyylilajissa, jossa toistuvat listat, numerosarjat ja alaviitteet. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin kirja Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti. Kuinka usein ihmiset ottavat kahvileipää vain tavan vuoksi. Kun 80 prosenttia syömisestä on kunnossa, 20 prosenttia ei aiheuta ongelmia – päinvastoin. Kirjailija itse kertoo avoimesti sekä käyneensä nettitreffeillä että pelanneensa pokeria, joten fiktiivisestä teoksesta osa perustuu myös aihepiirin omakohtaiseen tuntemukseen. Jatkuva mielen kontrolli antaa hallinnan tunteen silloinkin, kun asiat eivät välttämättä ole ihan hanskassa. Oman kokemuksensa sekä lähihoitajan ja personal trainerin ammattien pohjalta ja myös psykologiaan koukaten Minkkinen kurottaa opastamaan ihmisiä itsetuntemukseen. Ruokailu kannattaa rakentaa tavanomaiselle viiden aterian mallille (aamiainen, lounas, välipala, illallinen, iltapala). Saavuta tuloksia, s. Syömistä rajoittavat monenlaiset tavat, ajatusrakenteet ja sosiaaliset paineet. Eevi Minkkinen: Ole itsellesi armollinen – Kirja hellittämisestä ja riittävyydestä (Otava 2018) Patrik Borg: Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti. Syö vapautuneesti Antti Kivimäki: Odotus arvoisesti sinun (Atena 2018) Kun terveellisestä tulee taakka Eevi Minkkinen kirjoittaa omasta kokemuksestaan käsin siitä, minkälaista on jäädä koukkuun terveelliseksi ajateltuihin asioihin, kuten treenaamiseen. Syömishäiriön jälkeen Minkkinen kertoo jääneensä pitkäksi aikaa jonkinlaiseen välitilaan, jossa hänen painonsa oli aiempaa paremmalla tolalla, mutta terveellisiksi mielletyt asiat muodostuivat pakonomaisiksi rajoitteiksi. Saavuta tuloksia (Gummerus 2018) herättää katsomaan monenlaisia arkipäiväisiä asioita uudelleen. Miten yksittäisiin ruoka-aineisiin ladataan odotuksia tai pelkoja. 65 K U VA : SH U T TE R ST O C K Romaani riippuvuuden kaavasta Antti Kivimäki kirjoittaa elämästä pokeripöytien, seuranhakupalstojen ja painonnostotankojen puristuksessa. Patrik Borg: Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti. Borg opastaa sallivaan ruokasuhteeseen neljää reittiä: elintapojen muokkauksen, kehon viestien kuuntelun, ajattelun tarkastelun ja ulkoisista paineista vapautumisen kautta. On tärkeää ymmärtää, että hyvässä syömis suhtautumisessa keskitytään siihen, mitä kannattaa syödä, eikä siihen, mitä ei pitäisi syödä. Kiihkeää ravitsemuspuhetta vasten kirjan perusviesti voi tuntua tylsältä: Kaikkea voi syödä hyvällä omallatunnolla. Kokemuspuheen lisäksi opastyylisessä kirjassa on runsaasti pohdintatehtäviä lukijalle
Kanssakulkija S A I M I H O Y E R 10 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8
TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT JANI KAUTTO T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 11. Ihmisten edessä Saimi Hoyer on tottunut olemaan esillä niin mallin, yrittäjän kuin puhujan työssä. Saimin matkalle heitä on mahtunut useita. . Hänen mukaansa jokainen tarvitsee ihmisen, joka uskoo häneen
Intohimoinen ote työhön teki Saimiin vaikutuksen. Häntä Saimi kutsuu vahvaksi suunnannäyttäjäkseen. Yläasteella hän oli musiikkiluokalla. 12 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Näppiin tarttuivat myös esimerkiksi virkkaamisen ja neulomisen taidot. Yläasteen ääniraidan muodostivat Sata salamaa ja K A N S S A K U L K I J A S A I M I H O Y E R Synkimpinä hetkinä ajattelin, etten ole ihmisenä mitään. – Mulla on vahvat muistot siitä, että keräsimme Tullisaaressa tammenterhoja ja leikimme piilosta isojen tammien keskellä. – Paljon sellaisia asioita, joiden osaamisesta olen tänä päivänä tosi onnellinen. Laajasalon yläasteen musiikkiluokka oli pieni ja tiivis ryhmä, jota luotsasi muusikko Petri Laaksonen. Hän tanssi modernia, afroa ja jazzia sekä lauloi ja soitti pianoa. E nsin olivat Saimi ja Saimi. Vuonna 1974 syntyneen pikkuisen nimeksi piti tulla Saima äidin puolen sukulaisen mukaan, mutta lopulta valittiin Saimi isän lapsuuden hoitotädin jäljissä. Saimin arjen täyttivät koulun lisäksi harrastukset. Ainoana lapsena varttunut Saimi nautti erityisesti takapihan kallioilla juoksentelusta ja Tullisaaren ulkoilualueesta. – Hän puski meitä eteenpäin ja antoi luottoa omiin kykyihin ja siihen, että elämä kantaa. – Saimi-täti opetti mut tanssimaan valssia, tangoa, humppaa, jenkkaa ja kaikkea, Saimi Hoyer muistelee lapsuutensa koti-iltoja. Samasta hoitajasta tuli lopulta pikku-Saiminkin kaitsija, kun näyttelijävanhemmat tarvitsivat apua. He esiintyivät iltaisin Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa. Musiikkitunnit olivat ”älyttömiä”: Saimi muistelee, kuinka Petri saattoi tuoda tunnille säveltämiään kappaleita. Perhe asui kerrostalossa Laajasalossa, Itä-Helsingissä
. Päin vastoin paikan arvo on kohonnut mun silmissä. Saimin pään sai kääntymään Italiassa asuva konservaattori Igor Honkanen. Muitakin paineita alalla on. Vaikeinta oli epävarmuus, sillä työt ovat keikkaluonteisia. Hän sai tutustua työhönsä intohimoisesti suhtautuviin ihmisiin: suunnittelijoihin, stailaajiin, meikkaajiin, valokuvaajiin. Kun kesäloma alkoi, perhe pakkasi tavarat autoon, ja nokka käännettiin kohti Etelä-Savoa. Saimi kertoo, että hän on nähnyt uransa aikana syömishäiriöihin sairastuneita ihmisiä, ja se on surullista. – Igor sai mut uskomaan, että nyt kannattaa lähteä kokeilemaan: et menetä siinä mitään. Oli myös oleellista ymmärtää, että malleja arvioidaan vain kulloiseenkin työhön, ei ihmisinä. Tina Turnerin konsertissa vastaan tulivat valokuvaaja ja stylisti Milanosta, jotka kiinnittivät huomion Saimiin, ja hänelle aukesi mahdollisuus kokeilla mallin töitä. Tie veikin opiskelemaan Oriveden opiston kirjoittajalinjalle ja sieltä Jyväskylän yliopistoon kirjallisuutta ja kieliä. – Kirjoittaminen tuli jo ala-asteella rakkaimmaksi jutuksi. Niin ajattelin silloin. Erityisen hauskaa oli Petrin kuorossa, jossa Saimi lauloi matalaa alttostemmaa. – Siellä on todella paljon taiteilijoita. Mutta en suomalaisille kavereilleni kehdannut todellakaan kertoa, että lähden kokeilemaan mallin ammattia. – Ei oikein sopinut maailmankuvaani ryhtyä maailman pinnallisimpaan ammattiin. Heillä oli siellä mökki. Niistä monien, kuten Jukka Rintalan, Mert Otsamon ja muutaman italialaisen valokuvaajan ja suunnittelijan, kanssa hän tekee yhä yhteistyötä. Hän suhtautui tapahtumiin tutkimusmatkana. ONNEN KESÄT Lapsi on syntynyt Vaaran kylään! Saimin syntymästä kerrottiin paikallislehdessä Punkaharjulla, sillä hänen vanhempansa Jyrki Nousiainen ja Soila Komi olivat seudulla vakiokalustoa. – Punkaharju on muodostunut mulle rakkaimmaksi paikaksi maailmassa. Lapsuutensa kesistä hän puhuu nostalgisesti onnen kesinä. Hänestä piti kuitenkin tulla ihan jotain muuta. Saimin luottohenkilö oli mallitoimiston työntekijä Alessandro, joka lähetti häntä sellaisiin työnhakutilaisuuksiin, joihin toimisto ei muuten olisi häntä lähettänyt. Punkaharjulla oltiin yhdessä koko kesä. Saimi arvelee, että häntä suojasivat asenne ja ikä. – Kun tytölle sanotaan, että sulla on vääränlaiset jalat, vääränlainen nenä tai korvat, niin se on tosi kova paikka nuorelle, joka on kasvamassa naiseksi ja epävarma itsestään. Aluksi Saimin pinnallisena pitämä muotiala alkoi avautua hänelle toisin. – Mutta ihminen tarvitsee yhden ihmisen, joka uskoo häneen. – Jos sulla on väärän värinen tukka siihen työhön, niin ei se tarkoita, että sulla on elämässäsi väärän värinen tukka. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 13. Kullakin alalla on omat vaatimuksensa, joiden kanssa eletään. Saimi kuitenkin vastusteli. Sitten tulivat Italian Ellen kuvaukset. Eläköön elämä -kappaleiden kaltaiset voimabiisit. Saimi lähti vaihtoon Firenzeen Italiaan. EPÄVARMA MAAILMA Henkisesti vaativaa. Saimi muistelee, että Imatran kohdalla hänet valtasi kihelmöivä tunne siitä, että kohta ollaan perillä. Voisi kuvitella, että olen häikäistynyt jostain muusta paikasta. Kun moni aloittaa mallin työn teini-ikäisenä, hän oli aloittaessaan jo parikymppinen. Hetkeen ei tapahtunut mitään, ja Saimi pohti jo lopettamista. Ne pitivät sisällään yhteisiä hetkiä onkimassa, sienestämässä, veneretkillä. Kavereilleen hän kertoi olevansa töissä pesulassa. Saimin paineita vähensi sekin, että omien sanojensa mukaan hän ei koskaan kilpaillut kauniiden mallien töistä vaan erikoisten. – Voi tietysti pistää lekkeriksi ja juhlia namusetien juhlissa, mutta silloin ei tehdä töitä. Sairastua voi mäkihyppääjä, balettitanssija tai vaikka myyjä. Ei se mennyt niin. Saimin kansainvälinen mallin ura kesti 1990-luvun alkupuolelta 2000-luvun alkupuolelle. Hän pitää kuitenkin vääränä käsitystä siitä, että muotiala sairastuttaisi erityisesti. Sellaista on Saimin mukaan mallin työ: ammatissa täytyy olla kova itsekuri ja runsaasti kärsivällisyyttä. Onko se vuoden hupiloma, joka loppuu siihen, vai onko se oikeasti ura mallina, työ, jota teet. Mua olisi pidetty todella pölvästinä kirjallisuusja taidepiireissä, joissa suurin piirtein maalattiin kuukautisverellä, juotiin kellarissa punaviiniä ja kaiken piti olla niin taiteellista, Saimi sanoo ja naurahtaa. Saimin ura kansainvälisenä mallina vei hänet esimerkiksi Milanoon, Pariisiin, New Yorkiin ja Tokioon
Saimi on nyt Hotelli Punkaharjun johtaja. Saimilla ei sitä rajoitetta ole, sillä sairastumisen jälkeen hän on päättänyt ottaa jokaisesta päivästä irti kaiken, mitä sillä on tarjota. Kumpikin puoli ja elämä ovat hyviä elämiä. Metsässä asiat menevät mittasuhteisiin. Hän harmittelee, ettei hänellä parina seuraavana päivänä ole mahdollisuutta päästä metsään. Projekti ei koske ainoastaan tätä hotellia, vaan koko Punkaharjua, koko Saimaan alueen matkailua. Synkimpinä hetkinä Saimi ajatteli, ettei hän ole ihmisenä mitään. Haastattelua edeltävänä päivänä Saimi on ollut poikiensa kanssa retkellä. Matkalla hänelle tarjottiin punaisia viinimarjoja. Eikä tietenkään ole enää työelämää. Sille yrittää antaa kaikkensa. Mulle oli sanottu, että nähtävästi joudut työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän nostaa jälleen esiin muut henkilöt: hän näkee ympärillään rohkeita, idearikkaita ja pelkäämättömiä ihmisiä. – Mulla on niin ihania töitä ja kaksi tervettä lasta. K A N S S A K U L K I J A S A I M I H O Y E R Omasta ruokasuhteestaan Saimi puhuu mutkattomasti. – Kuviot ovat erilaiset ja olen sen itselleni selvittänyt. Sattumoisin samalla seudulla Savonlinnassa asuu myös yksi hänen koulukavereistaan Laajasalosta. – Epäonnistumisen pelko tässä maassa on niin järjetön, että ihmiset jättävät tekemättä asioita siksi, että ollaan niin äärettömän varovaisia. Suhde aviomies Thomasin kanssa on hiljattain mennyt karille, ja pariskunta on hakenut avioeroa. Tiiveimpien mallivuosiensa jälkeen Saimi teki kirjoitustöitä ja esiintyi tv-ohjelmissa. Pitkään jatkunut epävarmuus siitä, mikä häntä vaivasi, oli raskasta. Saimin enkelit -sarjaa kuvattiin Milanossa. – Luonnonvoimille ei voi mitään. Lapsena Saimista oli hirveää, kun auton nokka käännettiin kesäloman jälkeen Punkaharjulta kohti Helsinkiä. Eläkkeellä saatan viettää puolet vuodesta Italiassa, jos siihen asti elän. Tinkimättä siitä, että olen lasten kanssa. Hän kertoo syöneensä terveellisesti ja jättäneensä alkoholin, munkkirinkilät ja limut vähemmälle. Saimin elämä pyöriikin tällä hetkellä hotellin, lasten ja puhujakeikkojen ympärillä. Diagnoosi oli helpottava siitä huolimatta, että kyse on parantumattomasta tilasta – tavallinen flunssa tai norovirus voi viedä Saimin uudelleen sairaalaan. Saimi on löytänyt Punkaharjultakin uusia ystäviä, vaikka hän vitsailee perheensä olevan seudulla ”se omituinen”. Hän sairastui matkalla niin vakavasti, että palasi Suomeen suoraan infektio-osastolle. Niiden hapan maku muistuttaa yhä kaupunkiin palaamisesta. Lapset Saimi on saanut liikemies Thomas Hoyerin kanssa. Viime vuosina ruokavaliossa on korostunut entisestään lähiruoka, kuten sienet ja tuore kala. Liiketoiminta on yrityksen alkutaipaleella ollut voimakkaan tappiollista, ja Saimi on selostanut monta kertaa julkisuudessa, kuinka historiallisen rakennuksen remonttikulut yllättivät ja matkailusesonki hyytyi talveksi. Enää kirpeä ei merkitse lähtemistä. Saimi on asunut vakituisesti Punkaharjulla 2010-luvun alkupuolelta. He ovat nähneet ilveksen jäljet. 14 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Lopulta Saimilla todettiin IgG-vasta-ainepuutos, joka tarkoittaa sitä, että hänen elimistönsä ei kykene tuottamaan tiettyjä vasta-aineita ja siten hänen vastustuskykynsä on tavallista heikompi. Hän luottaa siihen, että asiat järjestyvät. Hän sanookin olevansa niin onnellinen kuin tässä elämäntilanteessa voi olla. Kyse oli kuitenkin aivan muusta. Sen kummempaa ravitsemusfilosofiaa hän ei tunnusta koskaan noudattaneensa. Saimi kertoo, että herkkänä ihmisenä hän on joutunut kovettamaan itseään. Ei sulla ole oikeasti murheita, ja ne pienet asiat hautautuvat polulle. Antibioottikuurista alkanut infektioiden hyökkäys johti parin vuoden sairaalakierteeseen. Siitä huolimatta on olemassa aika, jolloin Saimin huhuttiin sairastuneen anoreksiaan. Niinä hetkinä, kun Saimi ei ollut sairaalassa, hän yritti keskittyä pieniin lapsiinsa, vuonna 2006 syntyneeseen Kaspariin ja 2008 syntyneeseen Hektoriin. Saimi sanoo, ettei hänellä ole käynyt edes mielessä laittaa hanskoja naulaan. Siellä tulee sellainen olo, että tämä kaikki on ihan hörönlöröä. Elämä maaseutupitäjässä on eri kuin Pariisissa, Milanossa tai Helsingissä, jonne on jäänyt Saimille tärkeitä ystäviä. – Tajusin, ettei musta ehkä enää ole äidiksi, aviovaimoksi, ystäväksi. Hotelli tosin sitoo heitä yhä yhteen yrittäjinä. SOPIVA MITTASUHDE – Täällä mä olen Jyken tyttö, enkä Saimi. Kyllä mä olen tänne jäämässä. Kun pahin infektiokierre saatiin kuriin, Saimi palasi sinne, minne hän oli mielessään mennyt sairaalassa monta kertaa: Punkaharjulle, saunan laiturille. Tänä keväänä toiminta laajenee läheiselle Suomen Metsämuseo Lustolle, jonka ravintolan hotelliyritys ottaa haltuun. Vaikeina hetkinä hän keskittyy tyrskyjen selvittämiseen, ei siihen, mitä ympärillä pauhataan. Mitä äiti voi enempää pyytää. – Tämä on sydämen asia, elämän ja kuoleman asia. Pari vuotta sitten Saimin side Punkaharjuun sai uuden sävyn, kun hän osti miehensä kanssa kauniilla harjualueella sijaitsevan 1800-luvulla rakennetun roosanvärisen hotellin
Saimi Hoyer • syntynyt 1974 • malli, yrittäjä, puhuja, kansallispuistokummi, ”Kun ei ole virallista, tittelini on sienestäjä!” • kotoisin alun perin Helsingistä, nykyisin Punkaharjulta • ylioppilas Sibeliuslukiosta • opintoja Oriveden opistosta (kirjoittajalinjalla) ja Jyväskylän yliopistosta (kirjallisuus ja kielet) • kaksi poikaa, Kaspar (s. 2006) ja Hektor (s. 2008) • kirjoittanut kirjan Sieniä ja ihmisiä -kirjan yhdessä Petri Salmelan kanssa T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 15
16 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8
Tunnesyöminen voi tuoda hetken helpotuksen mielipahaan tai stressiin, mutta ei liity kehon energian tarpeeseen. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 17. – Myönteisten tunteiden lisääntyminen elämässä voi lähteä purkamaan tunnesyömisen alla olevaa vyyhtiä. Meskasen mukaan syömisongelma voi kehittyä, jos syöminen toimii hankalan tunnetilan ainoana korvikkeena, lohtuna ja mielihyvän tuojana. – Jos tunnetila ohjaa syömistä enemmän kuin energian tarve, tilanne voi johtaa liikasyömiseen tai ruokahaluttomuuteen, Jyväskylän yliopiston psykoterapian ja kliinisen psykologian professori Raimo Lappalainen sanoo. Tunnesyömiseen erikoistunut kliininen psykologi Katariina Meskanen on tehnyt pitkään työtä syömishäiriöistä kärsivien ihmisten kanssa. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA KUVITUS MARIA VILJA Tunteet ohjaavat syömistä T unnevaihtelut vaikuttavat ihmisten tekemiin syömisvalintoihin. Tunnepäiväkirjaa voi hyödyntää oppaana kohti hyvää ruokasuhdetta. Tunnesyöminen johtuu siitä, että se tuo hetkellistä apua, helpotusta mielipahaan, stressiin tai väsymykseen. Moni syö iloon, rakkauteen, mielihyvään ja itsensä palkitsemiseksi, Katarina Meskanen toteaa. – Myös positiiviset tunteet vaikuttavat syömiseen, ei siis pelkästään perinteisesti kielteiseksi mielletyt tunteet. Lappalainen muistuttaa, että syöminen ei kuitenkaan ratkaise todellisia syitä kielteisten tunteiden tai stressin takana. Tunnesyömistä voi tarkkailla tunnistamalla ruokailua edeltäneen ja sitä seuranneen mielentilan. Hän lohduttaa, että perjantaipitsa tai satunnainen liikasyönti buffetissa on normaalia elämää ja kuuluu ihmisyyteen. Tunteet ovat aina läsnä elämässämme ja siten myös ruokailutilanteissa
Vastatessaan vauvan nälkään äiti antaa samalla rakkautta ja huolenpitoa. Asiakkaan oma vastuu on suuri. Oleellista on oppia havainnoinnin lisäksi hyväksyntätaitoja ja toimintastrategioita. Jousto antaa tilaa tunteille Raimo Lappalaisen mukaan ravitsemusneuvonnassa tulisi mennä joustavaan suuntaan. Juhlatilanteissa herkutellaan yhdessä, ruoalla hemmotellaan itseä tai kruunataan hyvä tapahtuma. Jos tilanteisiin liittyy kontrollointia tai ansainta-ajattelua, se voi kertoa ongelmista. Ihastumisvaiheessa ruokahalu usein vähenee. Jaottelu: Katariina Meskanen 18 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Ruoasta etsitään mielihyvän kokemusta, lohtua. Oppiminen on ajattelun ja toiminnan muuttumista. Vauvan nälkä on kokonaisvaltaista. Inho: Inho on suoraan yhteydessä lajinkehityksellisesti alkukantaiseen puoleemme. Suru: Suru on sisäänpäin käpertävä, lamauttava tunne ja syömisestä haetaan siihen helpotusta. Jos pelko jää päälle tai sillä ei ole suoranaista kohdetta (ahdistus), se alkaa vaikuttaa ihmisen fysiologiaan ja aineenvaihduntaan. Viha voi kääntyä itseä kohtaan, sitä ei ilmaista. Sen evolutiivinen tehtävä on estää pilaantuneen ruoan syöminen. Ruoalla voi osoittaa rakkautta ja välittämistä. Pelon tarkoitus on auttaa meitä selviytymään tiukasta tilanteesta nopeasti. Toisaalta nopea tilanteen herättämä viha johtaa impulsiiviseen syömiseen – syödään välinpitämättömästi, jopa raivon vallassa, piittaamattomasti. Hyväksymisessä kielteiset tunteet ja ajatukset otetaan vastaan arvostelematta ja pikkuhiljaa opetellaan erilaisia käyttäytymistapoja uuden ymmärryksen pohjalta, Lappalainen sanoo. Se on arkinen keino huolehtia. – Lähtökohtana on silloin ihmisen elämän kokonaistilanne, jonka pohjalta laaditaan toiminnallinen elämäntapaja hyvinvointiohjelma. Erityisesti naiset kokevat, että vihan tunne ei ole sallittua tai heillä ei ole keinoja näyttää vihaa. Syömiskäyttäytyminen on välillä tiukempaa ja välillä löyhempää. Iloon syöminen on usein harmitonta. Viha: Viha on yleinen tunnesyömisen taustalla oleva tunne. Kun ihminen pystyy muuttamaan ajatuksiaan eli kognitiivista puolta ja ymmärtämään tunteitaan, niin käyttäytymisen muutokset ovat mahdollisia. Siihen liittyy kyky käsitellä epämiellyttäviä tunteita rakentavasti. Rakkauden ja läheisyyden puutetta voidaan joskus täyttää ruoalla. Näin eri tunteet vaikuttavat Ilo ja onni: Positiivisissa tunnetiloissa ruoalta haetaan mielihyvän lisäämistä. Pelko: Lievään jännitykseen tai pelkoon voidaan hakea ruoan rentouttavaa vaikutusta. Joustavassa painonhallinnassa syömistä voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. Inhon tunteen vallassa ihmisen ruokahalu katoaa tai syöminen vähenee. Silloin on hyvä harjoitella sallivuutta. – Mindfulness-harjoitusten perustaidoissa opetellaan ajatusten ja tunteiden havainnointia. Lappalainen soveltaakin oppimispsykologista teoriaa syömiskäyttäytymisen muuttamisessa. Rakkaus: Ihmisen varhaisen hoivan ja huolenpidon kokemukset alkavat jo varhain, rintaruokinnasta. Syöminen antaa hetken aikaa taukoa surusta ja se on konkreettista toimintaa. Tutkimuksissa maailmalla on huomattu, että havainnointitaidot eivät yksin riitä. Ruoalla täytetään sisällä hautuvaa pahaa oloa. Se täyttää mielen työpöydän
x Pyydä läheistä ihmistä hieromaan hartioitasi. x Kirjoita, piirrä tai maalaa ajatuksiasi ylös. Lisäksi hymiöin voi merkitä päivänaikaisia tunteita. Se kannattaa tehdä vähän kerrallaan, pienin askelein, jolloin muutokset ovat pysyvämpiä. Siihen kirjataan päivän aikana koetut tunteet sekä se, millaisia aistihavaintoja ja kehontuntemuksia ruokailuun liittyy. x Käy saunassa ja nauti pitkistä, lempeistä löylyistä. Tunneruokapäiväkirjaan merkitään, mikä ajatus ja tunne liittyvät tilanteeseen ennen syömistä sekä sen jälkeen. KOKEILE T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 19. x Soita lempimusiikkiasi kovalla ja tanssi sen tahtiin. Ota tunneruokapäiväkirja ajattelun avuksi Syömiskäyttäytymisessä on tärkeää se tunne, joka ihmisellä on syömisen jälkeen. x Rentoudu hyvän kirjan tai musiikin parissa. – Jos syömiseen liittyy toistuvasti pettymystä, liikaa kontrollointia sekä painonnousua, niin silloin on syytä pohtia elämänrytmiä ja syömistä. x Uppoudu mielilehtesi, -kirjasi tai -elokuvasi pariin. x Ratkaise sanaristikoita tai sudokuja. Irti ahminnasta. Syöminen on parhaimmillaan hyvinvoinnin lähde. Tarkoituksena on opetella syömään riittävän usein ja hymiöiden kautta seurata omia tunnetiloja ja niiden vaikutuksia ruokavalintoihin. x Soita hyvälle ystävälle ja vaihda kuulumisia. Vaihtoehtoja lohtusyömiselle x Käy pitkällä kävelyllä ja palaa vasta kun olet tyhjentänyt mielesi ikävistä asioista. Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan -kirja (Duodecim). x Nouse ylös, venyttele ja pidä tauko siitä, mitä ikinä olitkaan tekemässä Lähde: 101 tapaa hemmotella itseä -blogikirjoitus, Katarina Meskanen www.psykat.net Lue lisää! Löydät mallipohjat ruokapäiväpäiväkirjoista ja monipuolista tietoa tunnesyömisestä, tietoisesta syömisestä, tunteista ja itsehoito-ohjelmasta Mielenterveystalon Irti ahminnasta -sivustolta: www. Kaikki eivät ole sisältä ohjautuvia ja osalla kehon viestien tavoittaminen on haastavaa. x Osta itsellesi uusi huonekasvi. Täsmäsyömisessä on kyse säännöllisestä, sallivasta ja riittävästi energiaa antavasta ruokailusta päivittäin, Katarina Meskanen korostaa. x Vietä aikaa lemmikin kanssa. Mutkattoman ruokasuhteen löytäminen saattaa kuitenkin olla aikaa vievää. Yhteys kylläisyyden tunteeseen tai ruoan tuomaan nautinnolliseen reaktioon saattaa olla kateissa. Sen voi tehdä esimerkiksi itsehavainnointiin perustuvan tunneruokapäiväkirjan avulla, Katariina Meskanen toteaa. – Syömiskäyttäytymisen muuttaminen on kuin ison valtamerilaivan kääntämistä. mielenterveystalo.fi Jutun lähteet: Psykoterapian ja kliinisen psykologian professori Raimo Lappalaisen ja psykologi Katariina Meskasen haastattelut. Meskanen käyttää potilastyössä myös syömisrytmipäiväkirjaa, johon merkitään rasti ruudukkoon aina syömisen jälkeen. – Täytyy muistaa, että ihmiset ovat erilaisia
Kannattaa muistaa, että kyse on nimenomaan vahvuuksista. Omassa tutkimuksessamme olemme lisänneet mukaan kaksi luonteenvahvuutta: myötätunnon ja sisukkuuden. Harjoittaakseen luonteenvahvuuksia pitää ensin tietää, mitä luonteenvahvuudet ovat ja mitä niillä tarkoitetaan. Tässä juttusarjassa perehdymme positiivisen psykologian eri osaalueisiin ja tapaamme niihin perehtyneitä ihmisiä. Jos esimerkiksi ajattelee vaatimattomuuden olevan luonteensa vahvuus, on mahdollista jäädä Tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara suuntaa katseen ihmisten luonteenvahvuuksiin, joista hyveet rakentuvat. Jos iltavuoron jälkeen joutuu kävelemään pitkän matkan bussipysäkiltä yksin, saattaa ajatella, että jotakin pahaa voisi tapahtua, vaikka ketään ei olisi lähimaillakaan. Martin Seligmanin ajattelumallin perusideana on kuusi kattohyvettä, joiden alle laskeutuu 24 luonteenvahvuutta. Hyveet ovat asioita, jotka ovat itsessään hyviä, haluttavia ominaisuuksia. Ideana on keksiä uusi humoristinen keino kohdata pelko. Rehellisyys voi näyttäytyä töksähtelevyytenä, jos aina sanoo asiansa suoraan joka tilanteessa. Onnellinen elämä on mahdollista saavuttaa hyödyntämällä hyveitä. 20 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Juttusarjan toisessa osassa pohditaan hyveitä ja luonteenvahvuuksia. Jos ne ovat esimerkiksi oppimisen ilo ja sinnikkyys, voi pohtia, miten nämä ydinvahvuudet on mahdollista valjastaa käyttöön uudella tavalla. Jos esimerkiksi toteutamme ystävällisyyden luonteenvahvuutta, samalla ilmennämme inhimillisyyden hyvettä. Myötätunto on eri asia kuin rakkaus ja ystävällisyys. Sisukkuus on enemmän kuin sinnikkyys. Kaikki ihmiset eivät tunnista omia vahvuuksiaan. TEKSTI JA KUVA AINO HEIKKONEN sen vangiksi: tällainen minä olen, tuomittu hiirulaiseksi. Huumorintaju on hyvä esimerkki. Hän muistuttaa, että vahvuuksiensa hyödyntämistä voi opetella. On olemassa luonteenvahvuustesti. Jos esimerkiksi huumorintaju ei Hyveet rakentuvat luonteevahvuuksista T U N NE & MIE LI Mielen voimaa J U T T U S A R J A O S A 2 / 6 Hyveet Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin. ETSI JA LÖYDÄ Luonteenvahvuuksien hahmottamisessa on kyse asioiden löytämisestä ja niiden sanoittamisesta. Vahvuuksiaankin voi ylitai alikäyttää. Luonteenvahvuudet ovat eräänlaisia toimintarukkasia hyveille. Tällaiseen tilanteeseen voi kehittää leikin ja ajatella olevansa voittamaton ritari, jolla on taikamiekka, jolla pelkoa saa sivallettua. Siksi tasapainon saavuttaminen on tärkeää. 6 HYVETTÄ JA 24 LUONTEENVAHVUUTTA Viisaus ja tieto (luovuus, uteliaisuus, arviointikyky, oppimisen ilo, näkökulmanottokyky) Rohkeus (rohkeus / urheus, sinnikkyys, rehellisyys, innostus) Inhimillisyys (rakkaus, ystävällisyys, sosiaalinen älykkyys) Oikeudenmukaisuus (ryhmätyötaidot, reiluus, johtajuus) Kohtuullisuus (anteeksiantavuus, vaatimattomuus, harkitsevaisuus, itsesääntely) Henkisyys (kauneuden arvostus, kiitollisuus, toiveikkuus, huumorintaju, hengellisyys) Lähde: Lotta Uusitalo-Malmivaara, Kaisa Vuorinen: Huomaa hyvä! (PS-Kustannus 2016): VIA-luokittelun 6 hyvealuetta ja 24 niihin lukeutuvaa vahvuutta Petersonin ja Seligmanin (2004) mukaan. Omista vahvuuksista kannattaa poimia joitakin itselle selkeimpiä luonteenvahvuuksia ja keskittyä niihin. Kun siihen vastaa rehellisesti, voi saada kuvan omista luonteenvahvuuksistaan