OIVALLUKSIA MIELEN HYVINVOINTIIN 1/ 2 2 6 Hyviä tekoja arkeen VANHEMMAN MASENNUS Isän ja pojan suhde kesti vaikeatkin ajat MIELENRAUHAA KÄSITÖISTÄ Neulominen auttoi päästämään irti vaativuudesta” EMILIA KUJALA ”Ulkopuolisuuden tunne kulkee mukanani” PSYKOTERAPEUTTI JA TIETOKIRJAILIJA ” Parhaat keinot sosiaalisten tilanteiden pelkoon APUA, JÄNNITTÄÄ! Vapaaehtoistyö lisää elämän merkityksellisyyttä Perusta oma lukupiiri tai leffakerho! Luonnossa on lupa olla oma itsensä 7,90 12,50 €
TILAA HYVÄN MIELEN UUTISIA! Uutiskirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. TILAA KIRJE SIVUILLAMME! www.tunnejamieli.fi. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein
Mieleen nousee muistoja ja uusia ajatuksia. PÄÄKIRJOITUS MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi M uutama vuosi sitten päätin, että haluan elämääni enemmän syvällisiä kokemuksia kulttuurin parissa. Kirjaa lukiessa saattaa törmätä samoihin orastaviin teemoihin, joita itsekin juuri pähkäilee. Omasta kokemuksestani olen kuitenkin oppinut, että hyvän eteen kannattaa nähdä vähän vaivaa – etenkin jos palkintona on uusia näkökulmia ja ravintoa sielulle. Silloin saa mennä omien aikataulujen mukaan ja juuri sinne, minne haluaa. Toki sarjoille, videopätkille ja sohvalla nollaamiselle on paikkansa. Kun tärkeät suunnitelmat kirjaa omin käsin, ne tuntuvat todellisemmalta kuin sähköiset merkinnät. Itse aloin kaivata pikaruoan tilalle tunnetta siitä, että homma on omassa hallinnassani ja päätän itse, millä pääni täytän. Sivut täyttyvät arjen menoista, mutta ennen kaikkea suunnitelmista, tavoitteista ja siitä, missä aikoo vuoden päätteeksi olla. 3 TUNNE & MIELI 1/2026. Voi valita museon tai näyttelyn, joka puhuttelee juuri nyt. Sain elämääni lisää kulttuuria ja mieleeni tilaa, kun päätin myös, että liikkeelle voi lähteä ihan omassa seurassaan. Ja voihan siinä olla vähän kapinahenkeäkin, kun repäisee itsensä hitaan tekemisen pariin! Hitaita palkintoja Meri Parasta juuri nyt KU VA : SH U TT ER ST O C K Innostu uudesta! Löydät lehden sivuilta ajatuksia lukupiirin perustamiseen, vapaaehtoistyön aloittamiseen, käsitöiden tekemiseen ja luonnossa liikkumiseen. Uskon, että algoritmien maailmassa yhä useampi kaipaa omaehtoisuutta. Arki oli kiireistä, ja yhä useammin huomasin avaavani väsyneenä suoratoistopalvelun tai somekanavat kirjan sijaan. Mutta aivot myös tottuvat kuin huomaamatta siihen, että niille syötetään nopeita palkintoja. Kirjailija on vain osannut muodostaa niistä kokonaisia lauseita kansien väliin. Olen käynyt viime aikoina monta keskustelua, joissa ylistetään paperikalenterin uutta nousua. Uuden kirjan aloittaminen tai näyttelyyn lähteminen saattavat tuntua vaivalloisilta, varsinkin jos edellisestä kerrasta on aikaa. Museossa saa haahuilla hitaasti, pysähdellä ja tutkailla, mikä teos juuri nyt vetoaa ja miksi. Mielipiteitä ja tulkintoja voi pohdiskella omaan tahtiin. Aikuiset tuttavani ovat ostaneet kalentereita ja muistivihkoja sekä erivärisiä tusseja ja tarroja, joilla aikovat kirjasensa koristella
Suvi Ala-Vennan luovuus katosi vaativuuden ja syömishäiriön alle. 22 34 Rauhaa silmukoista. 4 TUNNE & MIELI 1/2026. "Olen usein itse jättäytynyt sivuun, sillä olen pelännyt kipua, joka porukan ulkopuolelle jäämisestä voi syntyä." P SYKOTE R A P E U T TI E M I LI A KUJA L A 10 TÄSSÄ NUMEROSSA Liikettä mielelle. Se löytyi uudelleen neulomisen avulla. Yhteys säilyi myös vaikeina aikoina. Tanssi on psykoterapeutti Emilia Kujalalle keino saada yhteys sekä itseen että muihin ihmisiin. Isä ja poika. Aleksi Tilli oli murrosikäinen, kun hänen isänsä Raimo Tillin masennus oli pahimmillaan
Päätoimittaja Meri Nykänen p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 34 Rentoutta kohti Suvi Ala-Venna löysi syömishäiriön alle jääneen luovuuden uudelleen neulomisen avulla. 43 Apua, taas jännittää! Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää jännitystä voi helpottaa pienin askelin harjoittelemalla. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 5000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 10.4. 33 Mitä tarvitset enemmän. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 1/2026. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. KANSSAKULKIJAT 10 Ulkopuolisuus on osa identiteettiäni Emilia Kujala saa energiaa muista ihmisistä mutta tarvitsee myös säännöllistä yksinoloa. 6 Mitä uutta. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 8 Kirjat Löydä kadonnut lukuilosi. ILMIÖ & TIETO 16 Tehdään yhdessä! Toisten auttaminen tuo merkityksellisyyttä elämään ja lisää tutkitusti myös omaa hyvinvointia. HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Emilia Kujalan kolumni. 22 Masennus ei katkaissut yhteyttä Raimo Tillin masennus oli pahimmillaan, kun poika Aleksi oli murrosikäinen. 50 Voimaa arkeen Näyttelijä Laura Malmivaara saa virtaa vapaasta tanssista. Koe kulttuuria yhdessä. 28 Kuule luonnon huhuilu! Meren äärellä tai vanhassa metsässä voi tuntea olevansa osa jotain suurempaa. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Hitaita palkintoja
Jaetut hetket hellivät mieltä, lievittävät yksinäisyyttä ja tuovat ihmisiä yhteen. Lukupiiri ei ole tentti eikä leffakerho elokuvakoulu. Kun järjestäminen ei kuormita, into kokoontua yhteen pysyy yllä usein pidempään. Jaettuja hetkiä Y hteinen kirja, elokuva tai teemallinen keskustelu on yksinkertainen tapa kohdata toisia. KOONNUT MERI NYKÄNEN olo kaada tapaamista. Alussa voi halutessaan tehdä kierroksen, jonka aikana jokainen pääsee sanomaan jotakin. Keskustelun ei tarvitse edetä järjestelmällisesti, sillä usein merkityksellisimmät oivallukset syntyvät sivupoluilla. Helpoin tapa aloittaa on kutsua mukaan pieni joukko, kolmesta kuuteen ihmistä, joita tuntee ennestään edes jonkin verran. Kenenkään ei tarvitse ottaa liikaa stressiä tarjoiluista tai kodin siivoamisesta. Haaveiletko lukupiiristä, leffakerhosta tai säännöllisistä kävelylenkeistä hyvässä seurassa. Paikka voi olla koti, kirjasto, kahvila tai vaikka puisto. KU VA : U N SP LA SH 6 TUNNE & MIELI 1/2026. Yhteinen teos tai aihe toimii keskustelun lähtökohtana, mutta kaikkea ei tarvitse ymmärtää tai käsitellä loppuun. Tiivis kaveriporukka ei aina toimi parhaiten, sillä silloin voi olla vaikeaa pysyä valitussa teemassa. Tarvitaan vain joku, joka kutsuu samoista asioista kiinnostuneen porukan koolle. Monille riittää, että on paikalla ja kuulee, millaisia ajatuksia muissa herää. Pienessä ryhmässä keskustelu pysyy luontevana eikä yhden poissaMITÄ UUTTA
7 Yhteiset kirjoitustreffit Tehdään lyhyitä kirjoitusharjoituksia tapaamisen aikana ja jaetaan tekstejä, jos se tuntuu luontevalta. Kokoontumiset kannattaa pitää kevyinä. Tutkimusten mukaan yhteisöllisyys tukee mielenterveyttä monin tavoin. Yhteiset keskustelut lisäävät merkityksellisyyden kokemusta ja vähentävät yksinäisyyttä. Podcast tarjoaa rauhallisia ja ajatuksia herättäviä tunnin mittaisia jaksoja, juuri sopivia kävelylenkille. 6 Hiljaa hyvä tulee Tapaaminen voidaan aloittaa yhteisellä hiljaisella hetkellä tai kävelyllä, mikä rauhoittaa ja syventää keskustelua. 8 Teemoitetut tapaamiset Valitaan aihe, kuten ystävyys, muutos tai ikääntyminen, ja keskustellaan sekä muistetaan myös kuunnella toisia. Liike helpottaa puhumista ja tekee kohtaamisesta rennompaa. Jaetut kulttuurikokemukset auttavat myös sanoittamaan tunteita ja jäsentämään omaa ajattelua. Piirit elävät sen ajan kuin osallistujat haluavat, eikä ryhmän tarvitse kokoontua vuodesta toiseen. Flow syntyy usein luovan työn tai käsillä tekemisen parissa. Yksi ilta kuukaudessa tai kahdessa on monille sopiva rytmi. SARI VALTON podcastissa keskustellaan ihmisenä olemisesta ja elämän valinnoista kiinnostavien vieraiden kanssa. 7 TUNNE & MIELI 1/2026. Lähde: UKK-instituutti KESKITTYMISEN ja uppoutumisen tila, jossa ajantaju hämärtyy ja tekeminen soljuu vaivattomasti. Flow 5–10 minuuttia Luku Sanaselitys K U V A: S HU T TE R S TO C K KU V A : U N SP LA SH Kahdeksan ideaa kokeiltavaksi 2 Elokuva yhteisenä kokemuksena Katsotaan sama elokuva joko yhdessä tai omilla tahoilla ja kokoonnutaan sen jälkeen juttelemaan. Joskus jo muutama tapaaminen riittää sytyttämään uuden kipinän lukemista tai elokuvia kohtaan. 4 Kierros taiteen äärellä Museo tai näyttely antaa keskustelulle raamit, joiden puitteissa kokemuksia voi jakaa vapaasti. Syvällisiä ajatuksia Luureissa LYHYTKIN HETKI liikettä päivän aikana tukee mielialaa ja auttaa kehoa palautumaan stressistä. 5 Rento kuunteluhetki Musiikin, podcastin tai äänikirjan katkelman kuunteleminen sopii myös niille, joille lukeminen tuntuu juuri nyt raskaalta. 3 Keskustelukävely luonnossa Lähdetään yhdessä puistoon, metsään tai rantaan kävelemään. 1 Lukeminen ilman vaatimuksia Valitaan kirja tai teksti, mutta paikalle saa tulla, vaikka ei olisi ehtinyt lukea kaikkea. Sarja löytyy Yle Areenasta
Mitä enemmän lukee, sitä enemmän tekee mieli lukea. Kirjaa valitessa voi miettiä, mikä itseä aidosti kiinnostaa juuri tällä hetkellä. Lukemisen voi aloittaa vaikka siitä, että viettää kirjan kanssa muutamana iltana tai aamuna viikossa puoli tuntia. Tuleeko kännykkä mukaan sänkyyn, tai pyöriikö telkkarissa sarja, joka ei edes niin paljon kiinnosta. Oikea kirja vetää mukaansa. Usein tarinan imuun päästäkseen on maltettava lukea jonkin aikaa ja siedettävä sitä, että hahmoja esitellään ja juonta kehitellään. H aluaisitko löytää jälleen lukemisen ilon ja kenties myös kadonneen keskittymiskyvyn. Mikä siis avuksi. Lukeminen vaatii rauhallista asettumista kirjan äärelle, eikä se välttämättä palkitse heti ensimmäisestä sivusta alkaen. Kynnys lukemiseen kasvaa, mitä pidemmäksi tauko venähtää. Trendit ja uutuudet voi unohtaa, sillä kaikki eivät tykkää samoista kirjoista. Sitä voi ajatella jopa kannanottona: en lähde mukaan kiireeseen, ja osaan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Siis osattava rauhoittua ja hidastaa – mikäs sen parempaa kadonneen keskittymiskyvyn etsinnälle! Lukeminen ei ole suorittamista vaan taitoa olla hetki toisin ja ottaa taukoa hektisestä maailmasta. Kaipaanko tarinaa vai tietoa, keveyttä vai syvyyttä, lohtua vai ravistelua. Päivällä ei ehdi lukea, ja ilta kuluu kuin huomaamatta muuhun. Kun puhelimen jättää äänettömälle toiseen huoneeseen, siihen ei tule vahingossakaan tartuttua. Muutaman lukuillan jälkeen saattaa jo alkaa odottaa sitä, että pääsee kirjan kanssa viltin alle. 8 TUNNE & MIELI 1/2026. Anna kirjan viedä KOONNUT MERI NYKÄNEN KIRJAT K U V A : SH U T TE R S T O C K Lukeminen ei ole suorittamista vaan taitoa olla hetki toisin ja ottaa taukoa hektisestä maailmasta. Kannattaa miettiä rehellisesti, mihin oma aika kuluu esimerkiksi iltaisin. Arki on täynnä ärsykkeitä, jotka vaativat huomiota, jos niitä ei tietoisesti päätä olla huomioimatta
Vaihdevuodet saattavat aiheuttaa mielialan vaihtelua, väsymystä, muistija unihäiriöitä, vaikka tytär uskoo pakanneensa sen ahkioon. LAURA SOKKA: STRESSIHARHA (TUUMA 2026) * * * RAUHAA HERMOSTOLLE. EEVA-MARIA NUTTI: PUIDEN LUO (JOHNNY KNIGA 2025) ANI KELLOMÄKI JA TIIA KOIVUSALO: V*TUN VAIHDEVUODET (OTAVA 2025) Kirjailija kuvaa ihmisten tuntoja ja vuorovaikutuksen vaikeutta läheisissäkin suhteissa. MUISTOT ELOON. Pilkkireissun päätteeksi kaksikko kaatuu moottorikelkalla ja joutuu lumimyrskyyn. Eeva-Maria Nutti kuvaa taiten ihmisten tuntoja ja vuorovaikutuksen vaikeutta läheisissäkin suhteissa. Muistihoitajan kehittämä tehtäväkirja muistisairaille ja heidän läheisilleen herättää muistoja ja luo yhteyksiä. 9 TUNNE & MIELI 1/2026. Lapsena isällä tuntui olevan asiaa vain veljille, tytär jäi vaille rohkaisua. Fyysisten oireiden lisäksi kirjoittajat avaavat, miten vaihdevuodet voivat vaikuttaa mieleen ja miksi ne sekoitetaan lääkärin vastaanotolla usein esimerkiksi masennukseen. Ainakin kirjailijoiden itsensä lukema äänikirja tosiaan tuntuu siltä, että olisi parin aika estottoman kaverin kanssa viettämässä iltaa. Vaikka selviytyminen on epävarmaa, yhteinen aika on mahdollisuus lähentyä. Nyt nuori nainen on eronnut puolisostaan ja palannut etelästä porotilalle. Teos toimii vertaistukena ja auttaa tunnistamaan omia oireita tai varautumaan niihin. AIRIKKA NURMELA: YMMÄRRÄ HERMOSTOASI (ATENA 2025) Lue myös! Isä ja tytär myrskyn keskellä Suoraa puhetta vaihdevuosista Ruotsin Lapista kotoisin olevan saamelaiskirjailijan toinen romaani kertoo hiljaisesta isästä ja hänen aikuisesta tyttärestään. KAROLIINA TIURA: MUISTELUKIRJA (INTO 2026) * * * UUTTA STRESSISTÄ. Suksipussi on jäänyt mökille, Kirjan esittelyssä sanotaan, että se on kuin pari viinilasia hörpännnyt kaveri, joka uskaltaa sanoa, miltä vaihdevuodet oikeasti tuntuvat. Isä ei puhu paljon, mutta tunturissa tytär alkaa ymmärtää isäänsä. Psykologian tohtori kertoo, mistä kuormitus hänen mielestään johtuu ja miten siihen voi suhtautua myös myönteisellä tavalla. Kaikille ei tietenkään tule koko pakettia, mutta useille jotain näistä. Kirjassa opetetaan, millaisilla työkaluilla kehoa sekä hermostoa ja sitä kautta mieltä voi rauhoittaa. Ja kyllä, se on myös hauska. Kirsi Väisänen keskittymisvaikeuksia, ahdistusta ja paniikkihäiriötä. Takaisin on kymmenien kilometrien matka lumihangessa kahlaten
Emilia asuu Lahdessa lääkärimiehensä ja perheen 4-vuotiaan tyttären kanssa. 10 TUNNE & MIELI 1/2026. KANSSAKULKIJA EMILIA KUJALA Emilia Kujala on uusi kolumnistimme. Hän pitää psykoterapeutin vastaanottoa, tekee puhujakeikkoja ja kirjoittaa tietokirjoja
Koko ikänsä ulkopuolisuuden tunteen kanssa elänyt Emilia on löytänyt jamaikalaisen tanssikulttuurin avulla yhteyden muihin ihmisiin. Ulkopuolisuus Emilia Kujala on uuden ajan psykoterapeutti, joka ei epäröi kertoa omasta haavoittuvuudestaan. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SUSANNA KEKKONEN on osa identiteettiäni” 11 TUNNE & MIELI 1/2026
Emilia Kujalan omassa elämässä yhteydettömyyden kokemus ja näkyväksi ”Tanssin kautta voin tutkia ja näyttää erilaisia puolia itsessäni, myös sellaisia, jotka eivät välttämättä mahdu normeihin.” 12 TUNNE & MIELI 1/2026. Hän ihastui dancehall-tanssikulttuuriin viitisentoista vuotta sitten. amuyö jamaikalaisella tanssiklubilla. Emilia Kujala, 39, on paikalla kahden ystävänsä kanssa, ja häntä suututtaa. Tammikuinen reissu oli Emilialle jo viides tanssimatka Jamaikalle. Emilia pitää tärkeänä, että ihmisille puhutaan ihmisten, ei tutkijoiden kielellä. Emiliaa itseään ulkopuolisuuden tunne on seurannut jokaisessa elämänvaiheessa. – Olen tajunnut, että olen usein itse jättäytynyt sivuun, sillä olen pelännyt kipua, joka porukan ulkopuolelle jäämisestä ja yhteyden puutteesta voi syntyä. Kuutisen vuotta sitten Emilia alkoi puhua sometilillään paljon mielenterveysaiheista, myös omista haasteistaan. Kun tekee itse valinnan olla sivullinen, se ei tunnu niin pahalta, vaan se voi olla jopa voimaannuttavaa. Hänen, jos kenen, pitäisi tietää, ettei ulkopuolisuuden tunteen pelossa kannata tehdä asioita, joita ei halua tehdä. Ulkopuolisuus, jota Emilia kutsuu myös sivullisuudeksi, on ollut hänelle aina osa identiteettiä. – Ymmärsin kuitenkin, että ihmisillä voi olla monia henkilökohtaisia syitä kokea ulkopuolisuutta, eikä niitä voi arvottaa keskenään. Hän olisi halunnut mennä ajoissa nukkumaan, mutta ystävät yllyttivät lähtemään. Puhumalla omista kokemuksistaan hän haluaa tarjota samaistumispintaa ja ymmärrystä siitä, että kukaan ei ole yksin tunteidensa kanssa. Ulkopuolinen tarkkailija Kun Emilia Kujala kirjoittaa esimerkiksi työuupumuksesta, häpeästä tai ulkopuolisuudesta, hän saa paljon palautetta ja kannustusta. Muutama vuosi sitten häneltä ilmestyi kirja, joka kertoo nimenomaan ulkopuolisuuden tunteesta. Suoraa puhetta somessa Emilia Kujala on sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti, joka on kirjoittanut viisi tietokirjaa. Kun hän asui Kouvolassa, hän ei tuntenut itseään kouvolalaiseksi. Kirjoittaessaan kirjaa ulkopuolisuuden tunteestaan Emilia monta kertaa epäröi, onko hän oikea ihminen siitä kirjoittamaan. Hän ei halua olla hiljaa ongelmista ja haasteista, joita moni ihminen kokee, mutta joiden juurisyy on yhteiskunnan rakenteissa. Lapsena Emilia usein tarkkaili sivusta muita ja arvioi, sopisiko porukkaan. Monet ihmiset tietävät Emilian hänen suositusta Instagram-tilistään, kolumneista ja asiantuntijahaastatteluista, joihin häntä pyydetään tiuhaan tahtiin. Dancehall on minulle yhteisön ja yhteenkuuluvuuden lisäksi myös kapinointia kiltin tytön roolia kohtaan. Hän on halunnut kaikissa kirjoissaan käsitellä niiden teemoja myös omakohtaisesta kokemuksesta käsin, ja somessa hän on usein testaillut, millaiset aiheet ihmisissä resonoivat. Syömishäiriö toi huomiota Ihmisellä on voimakas tarve kuulua laumaan ja samalla erottua siitä. Jamaikalaisten yhteisöllinen elämäntapa ja dancehallin rohkea, röyhkeä ja sensuelli liikekieli tuntuivat tarjoavan jotain sellaista, jota Emilia elämäänsä kaipasi. Hänen tapansa popularisoida yhteiskuntatiedettä ja psykologiaa ihastuttaa mutta myös vihastuttaa ihmisiä. En silloin vielä tajunnut, miten asiaton kommentti tämä häneltä oli ja miten paljon se kertoi puutteellisesta johtamisesta ja ymmärryksestä työuupumusta kohtaan. Hänhän on valkoinen, keskiluokkainen ja monella tapaa etuoikeutettu eikä edusta mitään vähemmistöä. – Olin kamalan vihainen itselleni, etten kuunnellut tarpeitani. Kun hän opiskeli psykoterapeutiksi, hän ajatteli, ettei hän kuulu sosiaalipsykologin taustallaan psykologien joukkoon. – Jouduin sairauslomalle, ja kun palasin töihin, esihenkilöni sanoi, ettei uupumus saisi toistua enää. Emilian postaus, jossa hän puhui omasta ulkopuolisuuden tunteestaan, sai aikaan viestitulvan. – Siksi tökin välillä normeja ja yksinkertaistan monimutkaisia asioita maallikoille ymmärrettäviksi metaforiksi. Ihmiset odottavat esiintyjää, jonka oli tarkoitus aloittaa puoliltaöin. Ei se, että esiintyjä on myöhässä, vaan se, että hän on lähtenyt mukaan. Ensimmäisen kerran hän uupui itse nuorena yliopistotutkijana huonosti voivassa ja suorituskeskeisessä työyhteisössä. Esimerkiksi niin, että jos joka neljäs ihminen kaatuu samoissa portaissa, kannattaako vikaa etsiä niistä kaatuneista ihmisistä vai kenties niistä portaista. Joskus oli helpointa vain olla yksin ja uppoutua omaan mielikuvitusmaailmaan. Kun juna toi hänet Helsinkiin dancehall-tunnille, hän oli ulkopaikkakuntalainen. Lähdin mukaan ja rikoin omia rajojani, jotta en jäisi ulkopuoliseksi. – Tanssin kautta voin tutkia ja näyttää erilaisia puolia itsessäni, myös sellaisia, jotka eivät välttämättä mahdu normeihin
13 TUNNE & MIELI 1/2026. tulemisen tarve johtivat 13-vuotiaana syömishäiriöön, joka jatkui vuosia. Hän kertoo, että 2000-luvun alussa syömishäiriö oli hänen yläasteellaan jopa jonkinlainen epidemia. – Minulla on tyttömäinen keho ja kasvonpiirteet, ja olen pienikokoinen. Nuoret jakoivat toisilleen ohjeita laihduttamiseen ja punnituksiin. Tanssi on auttanut valtavasti hyväksymään itseäni – myös niitä puolia, joista en pidä. Dancehallissa on Emilia Kujalan mielestä ihaninta yhteisöllisyys, autenttisuus ja se, ettei siinä tarvitse ottaa itseään niin vakavasti. Emilialle on tärkeää voida ilmaista itseään vaatteilla ja asusteilla omannäköisesti, eikä hän ole asiantuntijana suostunut korostamaan pätevyyttään jakkupuvulla. Viimeisin vaikeampi masennus iski synnytyksen jälkeen neljä vuotta sitten. Tunnistin hänessä samaa ehdottomuutta ja määrätietoisuutta kuin itsessäni. Toipumisen jälkeenkin Emilia on tuntenut erityistä yhteenkuuluvuutta ihmisten kanssa, joilla on kokemusta syömishäiriöstä. En mennyt tanssitunnille villisti sheikkaamaan vaan etsimään yhteyttä kehooni ja itseeni. Pahinta, mitä teini-ikäinen Emilia tiesi, oli tavallisuus. Se ei ollut helppoa vaan täynnä ristiriitaisia ajatuksia. Yhteisöllisyyden lisäksi se on itsevarmuutta ja omien rajojen asettamista ihan jokapäiväisessä elämässä. Tajusin, ettei mikään laihtuminen tai lihasmassan treenaaminen muuta kehoni rakenteelle ominaisia piirteitä. Opettajakin hieman kauhisteli, että onkohan ihan sallittua aloittaa liikunta niin pian synnytyksen jälkeen. Tanssiminen on Emilialle paljon muutakin kuin liikettä ja musiikkia. – Aika monta kertaa olen kohdannut tytöttelyä, ja on kysytty, olenko assari ja missä se oikea puhuja on. Yksi sairastumisen taustalla ollut ajatus oli, että hän ei halua olla nainen vaan tyttö. – Tanssi on minulle keino saada yhteys itseeni silloinkin, kun mieli on maassa ja omat ääriviivat hukassa. Emilia löysi uuden yhteisön muista syömishäiriötä sairastavista. Ääriviivat löytyvät tanssimalla Tanssiessa Emilia Kujala tuntee olonsa itsevarmaksi. Tanssi paitsi liittää hänet muihin myös hoitaa masentumiseen taipuvaa mieltä. Kun tytär oli vain kolmen viikon ikäinen, Emilia palasi tanssitunneille. Hän halusi erottua. Ja kun hän alkoi toipua, hän tunsi häpeää siitä, ettei ollutkaan nainen. Koin, että erityisesti isäni ymmärsi minua, sillä myös hänellä oli ollut raju laihdutusjakso ennen sairastumistani. Toipuminen alkoi parikymppisenä kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla. – Nautin huomiosta ja reaktioista, joita sain laihtuessani
– Siksi tarvitaan myös terapiatiloja, joissa ei ole pelkästään kaksi harmaata Ikean nojatuolia 45 asteen kulmassa ja niiden välissä pieni pöytä. Ehkä kyse on lopulta juuri siitä, että aina tarvitaan myös erillisyyttä, jotta saamme yhteyden muihin. Hän päätyi juttelemaan erään paikallisen taiteilijan kanssa ulkopuolisuudesta ja hämmästyksekseen kuuli myös tämän kokevan sitä. Harjoittelen siitä luopumista analysoimalla itseäni vähemmän ja keskittymällä enemmän tuntemaan tunteita kehossani. Mielen kävelylenkit Jos jokin hiertää mielessäni tai olen kuormittunut, vien itseni metsäkävelylle. Viime syksynä he osallistuivat sote-ammattilaisten täydennyskoulutukseen, jonka toteutustavat eivät täysin miellyttäneet heitä. Emilia kuvaa itseään sosiaaliseksi introvertiksi, joka saa energiaa vuorovaikutuksesta muiden kanssa mutta tarvitsee säännöllisesti yksinoloa palautuakseen. Yhtälössä piilee sudenkuoppa. Vasta viime vuosina olen alkanut ymmärtää, että tarpeeni analysoida ja ymmärtää on ainakin osin ollut kontrollointia. Viime Jamaikan-matkallaan Emilia koki myös yhden käänteentekevän keskustelun. Yrittäjänä voin onneksi järjestää itselleni hetkiä yksin vaikka kesken työpäivän. Pelkkä puhuminen ei paranna Emilia Kujala haaveilee tulevaisuudessa työskentelevänsä terapiayhteisössä, joka jakaisi hänen kanssaan saman ajatusmaailman: pelkkä puhuminen ei auta, vaan tarvitaan myös kehollisuutta ja kokemuksellisuutta. Omien rajojen laiminlyönti vaikeuttaa palautumista ja tekee ärtyisäksi. Emilian mukaan on yleistä, että ihminen kykenee analysoimaan ja sanoittamaan ongelmiaan perinpohjaisesti, mutta silti toipuminen jää puolitiehen. Toisena hetkenä saatan painua kyyryyn. Joskus riittää pienikin tuokio, välillä tarvitsen koko illan yksinoloa. Tämä palaute oli minulle mieletön kohteliaisuus, sillä tunteiden näyttäminen on ollut minulle tanssissa tosi vaikeaa. Vaikeiden tunteiden ja elämänkokemusten jäsentäminen ajattelun ja käsitteiden kautta ei ratkaise sitä, mikä meille on usein kaikkein vaikeinta: kokemusten ja tunteiden kehollisuus. Vireystilan tasapainottaminen Kun olen ylivireä, selkäni jäykistyy valppaaksi. Somaattinen liiketyöskentely auttaa tasapainottamaan kehon vireystiloja. Asenteen muutos ja kehittyminen ovat näkyneet myös Emilian tanssimisessa. – Tanssin kautta olen oppinut puolustamaan itseäni enemmän ja olemaan suorempi. – Olin ajatellut, että ulkopuolisuuden kokemus on enemmänkin myöhäismodernien, yksilöllisyyttä korostavien yhteiskuntien vitsaus. Juuri kuten kävi viimeksi Jamaikalla, kun lähdin muiden yllyttämänä keskellä yötä klubille. Kävelyn liike ja rytmi auttavat mieltäni luopumaan analysoimisesta ja kuuntelemaan tunteita kehossani. – Kun koen voimakasta yhteyttä toiseen ihmiseen tai yhteisöön, alan laiminlyödä rajojani. – Olen mestari analysoimaan omia tunnekokemuksiani. Sanotaan, että puolet dancehallin estetiikasta tulee kasvojen ilmeistä. Näin huollan mieltäni ”Kun tekee itse valinnan olla sivullinen, se ei tunnu niin pahalta vaan voi olla jopa voimaannuttavaa.” Ystävät, jotka olivat Emilian kanssa vuodenvaihteessa Jamaikalla tanssimassa, ovat myös hänen terapeuttikollegoitaan. Viimeisimmällä Jamaikan-reissulla hän sai palautetta opettajalta: – Hän sanoi, että Emilia, olet viimein oppinut tanssimaan myös ilmeilläsi. Emilia opetteleekin edelleen tunnistamaan ajoissa tällaisia tilanteita. Tästä on hyötyä myös somemaailmassa, jossa aina jonkun mielestä minun pitäisi olla hiljaa. Palauttava yksinolo Jos en ole tarpeeksi yksin, en palaudu. Mutta se onkin universaali ilmiö, jota jopa voimakkaan yhteisölliset jamaikalaisetkin kokevat. Sen sijaan, että olisivat tyytyneet siihen, mitä annetaan, he päättivätkin avata suunsa ja puhua ääneen huomaamistaan epäkohdista. 14 TUNNE & MIELI 1/2026
Myös kirjoittaminen on tärkeä tapa luoda yhteyttä muihin. 15 TUNNE & MIELI 1/2026. Uusi yhteisö on löytynyt tanssin maailmasta. Emilia Kujala oli nuorena intohimoinen astangajoogi, mutta välilevyn pullistuma selässä pakotti jättämään rakkaan lajin ja joogayhteisön
Tehdään yhdessä! 16 TUNNE & MIELI 1/2026
Toimittaja Laura Pörsti pohtii, tuleeko elämään merkityksellisyyttä, kun tekee hyvää omassa elinympäristössään. Mokkapalojen leipominen urheiluseuran kahvilaan, ystävätoiminta, vauvaperheiden tukeminen – vapaaehtoistoiminta ja toisten auttaminen lisäävät omaakin hyvinvointia. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVITUS MARIA VILJA 17 TUNNE & MIELI 1/2026
Melkein kaikki kyselyyn vastanneet totesivat myös, että vapaaehtoisuus on vaikuttanut myönteisesti heidän elämäänsä, vaikka osa kertoi sen myös kuormittavan. Kansalaisareenan toiminnanjohtajan Anne Porthénin mielestä on mielenkiintoista, että vuoden 2024 kyselyssä nämä motiivit vaihtoivat ensimmäistä kertaa paikkaa, kun oma hyvä mieli nousi auttamisen halun edelle. Minulla on pienet lapset, työt, monta murhetta ja jatkuva kaaos aivoissa. Kun vapaaehtoistoiminnan kattojärjestön Kansalaisareenan ja Kirkkopalvelujen yhteinen Vapaaehtoistyö.fi-palvelu viimeksi kysyi toiminnassa mukana olevien kokemuksia, lähes kaikki kertoivat vapaaehtoisuuden antavan heille merkityksellisyyden tunnetta. Vapaaehtoistyö tarjoaa tähän ilmiselvän mahdollisuuden. Jotkut tuttuni ovat vanhempainyhdistyksen aktiiveja, toiset urheiluseuran. Kuten filosofi Frank Martela linjaa teoksessaan Elämän tarkoitus, elämän mielekkyyden salaisuus on tehdä itsestään merkityksellinen muille ihmisille. Sellaisia me ihmiset olemme. Mutta mitä enemmän luen tutkimusta vapaaehtoistoiminnan vaikutuksista, sitä enemmän alan epäillä päätelmiäni. Salaa ajattelin, että hänen täytyy olla jonkinlainen yli-ihminen. Tästä kertoo esimerkiksi The Journal of Positive Psychology -lehdessä vuonna 2021 julkaistu tutkimus, jonka mukaan ihmisen hyvinvointi lisääntyy enemmän silloin, kun hän yrittää tehdä toisista onnellisia, kuin omaan onnellisuuteen tähdätessä. Tuntuu vaikealta sitoutua mihinkään ylimääräiseen. Entä jos epään itseltäni mahdollisuuden syvälliseen hyvinvointiin keskittymällä vain omaan elämääni. Aihetta tutkiessani alkaa löytyä oivalluksia, jotka haluan ottaa matkaani alkaneeseen vuoteen. 1 Auttaminen lisää elämän merkityksellisyyttä TUTKIMUKSET KERTOVAT tämän kiistattomasti: se, joka tekee jotakin toisten hyväksi, lisää omaa onnellisuuttaan. len vuosien varrella tavannut töissä ja vapaalla valtavan määrän vapaaehtoisina toimivia ihmisiä: digioppaita, vertaisryhmien ohjaajia sekä nuorten, vanhojen ja perheiden kavereita. Se tuo kuulemma iloa. levansa vapaaehtoishommat arjen palapeliin kuin harrastukset. Tärkeimpiä motivaattoreita vapaaehtoistöille ovat halu auttaa ja mahdollisuus saada itselle hyvää mieltä. Viimeksi kahden pienen lapsen työssäkäyvä ja samaan aikaan opiskeleva äiti selitti, miten vastasyntyneiden sylikaverina toimiminen rauhoittaa häntä. Hän kuvasi asetteTärkeimpinä motivaattoreina vapaaehtoistöille ovat vuodesta toiseen olleet halu auttaa ja mahdollisuus saada itselle hyvää mieltä. Haluamme auttaa. Jonkin olennaisen äärellä siinä varmasti ollaan. En jaksa harrastuksiakaan. He kertovat usein samantyyppisiä tarinoita: vapaaehtoistyö on heille elämän suola. 18 TUNNE & MIELI 1/2026
Lähes 94 prosenttia vastaajista sanoi voivansa hyödyntää tai kehittää osaamistaan vapaaehtoistyössä ja yli 90 prosenttia oli oppinut uusia taitoja. Eikä kaikilla tietenkään ole työtä, jossa onnistua. Heikossa työllisyystilanteessa on kiinnostavaa myös se, että vuonna 2024 yli 10 prosenttia ihmisistä kertoi työllistyneensä palkkatyöhön vapaaehtoistoiminnan kautta. Mitä epävarmemmalta työelämä tuntuu, sitä enemmän kuitenkin jäädään sinnittelemään myös töihin, jotka eivät tuo tyydytystä. Jos sairaanhoitajan ammatti on jäänyt haaveeksi ja elämä vienytkin toisaalle, vapaaehtoiset ensiapujoukot ovat voineet antaa kaivatun kosketuksen haudattuun unelmaan. PARHAIMMILLAAN IHMINEN voi palkkatyössään käyttää omia taitojaan monipuolisesti ja saada arvostusta. Mitä enemmän opin vapaaehtoistoiminnan vaikutuksista, sitä vankemmin uskon, että meidän pitäisi pyytää ja antaa apua paljon nykyistä enemmän. Anne Porthén tietää, että joskus vapaaehtoistoiminta tarjoaa paikan toteuttaa ammatillisia unelmia. Vapaaehtoistoiminnassa luontoja hyvinvointijärjestössä hän on saanut kokeilla siipiään myös itselleen vieraammissa tehtävissä. Luku oli yli kaksi prosenttiyksikköä isompi kuin kaksi vuotta aiemmassa kyselyssä. Se on tuntunut hauskalta, luovalta toiminnalta. Esimerkiksi Porthén itse on halunnut käyttää hallinnollista osaamistaan myös yhdistysten hyväksi ja istuu siksi palkatta niiden hallituksissa. Toisaalta vapaaehtoistyössä voi hyödyntää elämän varrella kertyneitä taitoja. Omien taitojen käyttö tuo tyydytystä 2 19 TUNNE & MIELI 1/2026. Kansalaisareenan kyselyn perusteella kokemus on tuttu muillekin. Toisaalta hän on huomannut kaipaavansa muunkinlaista tekemistä
Naiset olivat tästäkin asiasta miehiä ahdistuneempia. Lähes 40 prosenttia mainitsee motiivikseen halun vaikuttaa omaan ympäristöönsä tai yhteiskunnan tilanteeseen. Siellä tavaroita ja palveluksia jaetaan lähinaapuruston kesken vain kiitospalkkiolla. Ja koska elämän merkityksellisyys syntyy yhteydestä toisiin ihmisiin, tällaisia yhteisöjä kannattaa Martelan mielestä etsiä. Jos hälytyskellot soivat jo ensimmäisillä keikoilla, kannattaa nostaa kytkintä ja hakeutua muualle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Arvoja asennetutkimus kertoi viime marraskuussa, että lähes puolet suomalaisista pelkää Ukrainan sodan laajenevan eurooppalaiseksi suursodaksi. Kansalaisareenan kyselyssä peräti 98 prosenttia vastaajista ajattelee, että heidän vapaaehtoistyöstään on hyötyä yhteiskunnalle. Porthén kehottaa aloittamaan hommat varovasti. Monessa järjestössä vapaaehtoisista pidetään nykyään hyvää huolta työnohjauksineen ja omine vapaaehtoistapaamisineen. Moikkailen lähikaduilla aiempaa enemmän. Erityisesti tätä pelkäävät naiset. Frank Martela toteaa kirjassaan Elämän tarkoitus, että vaikka nykyaikaisissa länsimaissa perinteiset lähiyhteisöt ovat ehkä heikentyneet, tilalle on tullut jotakin muuta: olemme saaneet mahdollisuuden valita omat yhteisömme. Ensin voi kokeilla vapaaehtoistöitä kertaluontoisesti ja lisätä panostaan sitten, jos kaikki tuntuu olevan kunnossa. Vaikka itse en vielä osallistu järjestöjen vapaaehtoistyöhön, olen lähtenyt ylläpitäjäksi paikalliseen Buy Nothing -ryhmään. Jatkuessaan se on riski sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle. Tarvitsemme tunnetta siitä, että asioihin voi vaikuttaa Jokainen voi valita itselleen sopivan yhteisön VOISIKO VAPAAEHTOISTOIMINTA olla vastaus jopa maailmantilasta koituvaan ahdistukseen. Kun voimme tehdä jotain hyvää maailmalle, edes jotain pientä, se yleensä lisää tunnetta oman elämämme merkityksellisyydestä, kirjoittaa Frank Martela. Anne Porthén uskoo tämän johtuvan pitkälti siitä, että toisin kuin tavallisissa harrastusryhmissä, vapaaehtoishommissa kohdataan usein arvomaailmaltaan itseä muistuttavia ihmisiä. Kahden kolmasosan yksinäisyys on Ja kuten tunnettua, toiminta usein vähentää ahdistusta. Kansalaisareenan kyselyssä lähes 89 prosenttia vastaajista kertoo saaneensa vapaaehtoistyönsä kautta lisää sosiaalisia kontakteja ja melkein puolet jopa ystäviä. Se tuntuu pieneltä mutta arvojeni mukaiselta tavalta vaikuttaa: uuden tavaran ostamisen tarve vähenee, ja tutustun samalla naapureihini. 3 4 20 TUNNE & MIELI 1/2026. Mutta miten välttää kaninkolo – siis se, että tulee imaistuksi turhankin syvälle mielenkiintoisten hommien syövereihin. TERVEYSKIRJASTON MUKAAN noin viidennes suomalaisista kokee toistuvaa yksinäisyyttä. vähentynyt. Samanhenkisyys yhdistää tuntemattomiakin helposti. Voimme siis liittyä sellaisiin porukoihin, jotka sopivat henkilökohtaisiin arvoihimme ja kiinnostuksen kohteisiimme. Vapaaehtoistoiminta osoittaa jälleen voimaansa. Että huomaa vielä nukkumaanmenoajan jälkeen kyntävänsä jotain elintärkeää vapaaehtoissarkaa. Huomaan sen lisänneen tunnettani siitä, että minulla on paikka osana tämän kaupunginosan ihmiskudelmaa. Pääkaupunkiseudun ympäristöasennetutkimus vuodelta 2024 kertoi, että neljä viidestä alueen asukkaasta on huolissaan ilmastonmuutoksesta