Anteeksianto voi olla työlästä mutta vapauttavaa ADDIKTIOIDEN JÄLKEEN Päihteet ja vuorikiipeily olivat Teemulle pakokeinoja Opettele eroon jatkuvasta ylivireydestä KAUHEA KIIRE! LINNEA LEINO ”Avun pyytäminen ja vastaanottaminen on rohkeaa”. Älä ryhdy työn sankariksi Mentori toi rohkaisua urapolulle Näin pidät huolta päästäsi 1/ 2 2 5 ILOA & VIRKEYTTÄ AIVOILLE FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TULITKO LOUKATUKSI
FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TILAA KIRJE SIVUILLAMME! tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä
Sorrun joskus huonoina päivinä ajattelemaan, ettei asioihin voi vaikuttaa. Listalta voi poimia vaikka yhden asian ja miettiä, mitä uutta sen kautta voisi tuoda arkeen. Kun sellaisena päivänä pääsee hengittämään ulkoilmaa, mieli muuttuu helposti yhtä kirkkaaksi kuin talvinen sää. Olen aina rakastanut näitä kevättalven päiviä. Talviset eväsleivät Parasta juuri nyt 3 TUNNE & MIELI 1/2025. Nams! PÄÄKIRJOITUS MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi T iedätkö sen helmikuisen päivän, kun aurinko paistaa ja osuu ihanasti valkoiseen hankeen. Usein parhaat neuvot kuulostavat vähän tylsiltä ja itsestäänselviltä. Lisää kirkkaita päiviä Meri Lue lisää aivoterveydestä sivulta 6 ja vireystilan säätelystä sivulta 43 alkaen. Aivotutkijat ovat kuitenkin sitkeästi sitä mieltä, että ravinto, uni, fiksu vuorokausirytmi, liikkuminen ja riittävä palautuminen pitävät päämme kunnossa ja tekevät elämästä parempaa. Itse nappaan listalta tänä talvena liikkumisen, ja lähden valoisaan aikaan ulos aina, kun se vain on mahdollista. Jotain samaa on niissä päivissä, kun on edellisenä yönä saanut nukkua oikein makeasti. Kunnon eväsleivät pidentävät talvista retkipäivää, kun ei tarvitse lähteä nälän perässä kotiin. Kaikki asettuu kohdilleen: asiathan ovat oikeastaan aika hyvin. Ilmassa tuntuu aavistus keväästä, aurinko lämmittää kasvoja. Istuinalusta, höryävä juoma ja herkulliset leivät takaavat onnistuneen tauon ja antavat energiaa jatkaa matkaa. Tekee mieli katsella uteliaana ympärille ja hymyillä vastaantulijalle. Täältä tullaan, ladut, hanget ja kaupungin loskaiset kadut! . Kyse ei siis ole luopumisesta vaan hyvän lisäämisestä. Jos haluat kokeilla leikkeleiden tai juuston sijaan jotain uutta, niin tofusta saa hyvän lisätäytteen eväsleipien väliin – testaa esimerkiksi siivutettua kylmäsavutofua paprikan ja kurkun kanssa. Kaikkea ei toki voi hallita, mutta mikäli elämäntilanne on jokseenkin tasainen, oman vireystilansa ja aivoterveytensä hyväksi voi tehdä paljonkin. Ne tuovat mieleeni lapsuuden lumilinnojen onkaloissa möyrimisen, märkien villalapasten tuoksun ja rinnekahvilan kaakaotauot
4 TUNNE & MIELI 1/2025. Levoton mieli on saanut Teemu Suomisen tekemään ylilyöntejä – hyvässä ja pahassa. Kaupungissa kuuntelen äänikirjaa tai ystävien pitkiä ääniviestejä. Metsässä olen vain omien ajatusteni kanssa, ilman kuulokkeita.” LI N N E A LE I N O 10 TÄSSÄ NUMEROSSA VAUHTIA JA RAUHAA. Vastapainoksi hän on löytänyt vaeltamisen. Vera Oinonen (oik.) sai tukea oman urapolkunsa etsimiseen Nina Prusilta. Linnea Leinolla riittää tarvittaessa energiaa kovaankin työtahtiin. ”Kävelen paljon. ROHKAISUA MENTORILTA. 22 34 AVOIMESTI ADDIKTIOISTA
28 Antaisinko sittenkin anteeksi. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 34 Rauhaa kohti Levoton mieli on saanut Teemu Suomisen tekemään ylilyöntejä. Ja ennen kaikkea: miten siitä tehdään sellaista, että mielemme voisi paremmin. Nyt hän harjoittelee olemaan rauhassa itsensä kanssa. Miksi työelämä uuvuttaa ja ahdistaa meitä. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Kirkkaita päiviä. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 33 Älä ruoki työn sankaria Kolumni työelämästä. Pidä huolta aivoistasi. ILMIÖ & TIETO 16 Miten tehdä työelämästä ihmisen kokoista. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 43 Irti kiireen koukusta Kiireinen elämänrytmi ruokkii ylivireyttä, eikä kierrosten laskeminen ole aina helppoa. Sitä voi kuitenkin harjoitella. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 1/2025. 8 Kirjat Lukemista talven keskelle. 50 Voimaa arkeen Aivotutkija Mona Moisala saa voimaa elämäänsä taiteesta ja kunnon yöunista. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.4. 6 Mitä uutta. 22 Yhdessä esteiden yli Kun Vera Oinonen kaipasi tukea ja rohkaisua oman urapolun etsimiseen, hän sai sparraajakseen Nina Prusin. Anteeksianto ei poista vääryyttä, mutta se voi helpottaa kokemuksen nostattamia ikäviä tunteita ja tuoda mielenrauhaa. KANSSAKULKIJAT 10 ”Avun pyytäminen on rohkeaa” Linnea Leino pystyy vetämään tarvittaessa pitkään kovallakin tahdilla. HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. Vastapainoksi hän tarvitsee pitkiä kävelylenkkejä. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Päätoimittaja Meri Nykänen p
Jos on koko ajan stressi päällä ja taistele tai pakene -tilassa, aivot kuormittuvat. Voisiko ulkona piipahtaa lyhyesti keskellä päivää myös talvella, kun valoa on vain vähän tarjolla. Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, millaiset teot lisäävät aivoterveyttä. Aivoterveyttä vuoteen! Lupasitko sinäkin vuoden alussa, että haluat lisätä keskittymiskykyä ja pitää mielen kirkkaana. Jos töiden tai elämäntilanteen kannalta vain on mahdollista, liikkuminen ja aktiivinen toiminta on hyvä ajoittaa valoisaan aikaan. Kun tunnistaa juuri oman haasteensa, aivoterveyteen panostamisen voi aloittaa siitä. Harva saa ruksia jokaiseen kohtaan – mutta aika moni vähintään yhteen. MITÄ UUTTA. Milloin on silppuhommien aika, ja milloin pidän tauon. Silloin elämässä oli paljon liikkumista ja luonnonvaloa. Säännöllinen tauottaminen vähentää multitaskaamista ja auttaa tekemään parempia päätöksiä. KOONNUT MERI NYKÄNEN Kotona voi yhdessä miettiä, millaisia ruokia sieltä olisi hyvä löytyä. Jos pöydällä on pilkottuja porkkanoita, ne tulee syötyä – kuten myös berliininmunkit. TYÖPÄIVÄN TASAPAINOTTAMINEN PÄIVÄÄN PITÄISI MAHTUA sekä innostumisen että rauhoittumisen hetkiä. Työpäivät on hyvä suunnitella niin, että tietää, mitä on milloinkin tekemässä ja mitä haluaa saada aikaan. Aktiivisuus päivällä auttaa pitämään yllä fiksua vuorokausirytmiä. OMIEN RISKITEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN AIVOTERVEYTTÄ UHKAAVIA asioita ovat tutkitusti jatkuva stressi ilman palautumista, pitkäaikainen yksinäisyys, nukkumiseen liittyvät ongelmat, liikkumattomuus ja huono tai yksipuolinen syöminen. Tämä koskee myös muita kuin työssäkäyviä, sillä kaikki tarvitsevat vaihtelua. LIIKE VALOISAAN AIKAAN IHMISEN GEENIT ja aivot ovat aika lailla samat kuin 20 000 vuotta sitten, jolloin keräsimme itse ruokamme. 6 TUNNE & MIELI 1/2025. Pimeään aikaan on hyvä pitää myös kotona ja töissä kirkkaita valoja päällä
Jos pöydällä on pilkottuja porkkanoita, ne tulee syötyä – kuten myös berliininmunkit. Ideana on keskustella vaikeista ja noloistakin aiheista kiinnostavien vieraiden kanssa. MUUTOSTEN MIETTIMINEN PIKAISTEN LUPAUSTEN sijaan kannattaa pysähtyä miettimään omaa elämää ihan rauhassa: Mitä todella haluan muuttaa ja miksi. ONKO SINULLA perheelämään ja vanhemmuuteen liittyvä kysymys, jota et ole uskaltanut sanoa ääneen. Ei hätää, luultavasti tätäkin kysymystä käsitellään Julia Thurénin podcastissa Melkein kaikki perheestä. Mitä niiden tilalla voisi olla. Millaiset tavat ja teot vievät kohti pysyvää muutosta. Onko siellä sellaisia asioita, jotka vievät kohti haluamaani muutosta. Kun tavoitteista puhuu ääneen, ne tulevat todellisiksi. Se keskittyy toipumisen prosessiin ja elämänlaadun parantamiseen. Ympäristön tietoinen muokkaaminen auttaa valintojen tekemisessä. Mitä ympärilläni näkyy. Kotona voi yhdessä miettiä, millaisia ruokia sieltä olisi hyvä löytyä. MIELENTERVEYSPERUSTEILLA haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä koskee alle 35-vuotiaita. Pöydällä lojuva tupakka-aski ja kaapista löytyvät keksipaketit eivät kannusta terveellisempiin valintoihin. Podcast on kuunneltavissa Yle Areenassa. Kieltojen sijaan on hyvä ajatella, mitä kaikkea hyvää saankaan tilalle. Lähde: Elo LÄHESTYMISTAPA , jossa korostetaan yksilön voimavaroja ja mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää mielenterveyshäiriöistä huolimatta. Se, kenen kanssa menet kahville tai lounaalle, vaikuttaa molempien syömiseen. 7 TUNNE & MIELI 1/2025. Toipumisorientaatio Suoraa puhetta 37 % Luku Sanaselitys Luureissa KU VA : SH U TT ER ST O C K YHTEISET TAVOITTEET ONKO SINULLA LIITTOLAINEN eli luotettava ihminen, jonka kanssa voit puhua hyvän ravinnon, unen ja riittävän liikunnan merkityksestä. Miksi tsempata yksin, kun aika monella meistä on samat haasteet. Lähde: Aivosäätiön webinaari: Miten rakentaa aivoterveellinen vuosi 2025
Kaikki ikävät kokemukset eivät johda aina traumatisoitumiseen. Traumatisoitumista nähdään arkipuheessa helposti sielläkin, missä sitä ei ole. Kirjassaan Traumatisoitunut keho ja mieli hän tarjoaa asiantuntevan katsauksen traumatisoitumiseen, jonka ymmärtämisessä on hänen mielestään yhä opittavaa. Kirjoittaja haluaa purkaa länsimaisessa kulttuurissa vallitsevaa erottelua ja tuoda esille, millaista hyötyä traumojen käsittelyyn saadaan yhdistämällä nämä kaksi. Punkanen varoo tarjoamasta liian yksinkertaisia kehollisia ratkaisuja ja korostaa, että traumojen hoidossa tarvitaan ammattilaisen apua. Myös trauman todellinen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kehollisia menetelmiä ymmärretään pikkuhiljaa paremmin, mutta niihin liittyy edelleen paljon tutkimatonta tietoa. Kehollisuus on kirjoittajan mukaan oleellinen osa traumojen käsittelyä, ja kirjassa käydäänkin läpi muun muassa autonomisen hermoston ja vagushermon toimintaa sekä TRE-menetelmää. Traumoista ja traumatisoitumisesta puhutaan paljon ja välillä liian kevyesti, kirjailija sanoo. Kirjan tavoitteena on selventää traumatisoitumisen käsitettä ja korjata siihen liittyviä väärinkäsityksiä. K ehon ja mielen yhteydellä on ratkaiseva merkitys traumojen käsittelyssä, sanoo Marko Punkanen. Hän on vaativan erityistason traumapsykoterapeutti, tanssi-liiketerapeutti ja musiikkiterapeutti, joka työskentelee traumapsykoterapeuttien kouluttajana ja työnohjaajana. Punkanen painottaa, ettei mikään kokemus ole itsessään traumaattinen, vaan kyse on siitä, miten tapahtuma vaikuttaa yksilön mieleen ja kehoon. Ensimmäinen osa käsittelee traumatisoitumisen määrittelyä ja sen vaikutuksia, toinen osa toipumista ja kolmas osa hoitomuotoja. Kirja koostuu kolmesta osasta. Keho, mieli ja trauma KOONNUT MERI NYKÄNEN MARKO PUNKANEN: TRAUMATISOITUNUT KEHO JA MIELI (TUUMA 2025) KIRJAT K UV A: A LIN A UO TI LA Marko Punkanen 8 TUNNE & MIELI 1/2025. Se sopii luettavaksi niin ammattilaisille kuin aiheesta yleisesti kiinnostuneillekin. Kirja on fiksua luettavaa kaikille, jotka haluavat syventää ymmärrystään traumoista ja löytää keinoja niiden käsittelyyn. Keho ja mieli eivät ole erillisiä, vaan muodostavat kokonaisuuden
Pysyvä muutos ei lähde kielloista vaan itseymmärryksestä. Nokkelasti rakennettu tarina etenee kuin vetävä dekkari. MONA MOISALA: TYHMÄ TYÖELÄMÄ (OTAVA 2025) MARKUS NUMMI: KÄRÄJÄT (OTAVA 2024) Hyvinvoiva ja terve työyhteisö on tuottavampi kuin sellainen, josta revitään keinolla millä hyvänsä tehot irti. Kirjoittaja kritisoi tehokkuuspaineita ja työkulttuuria, joka ei hyödynnä aivojen luontaista tapaa toimia. TAIJA WILENIUS: PAINO MIELESSÄ (JOHNNY KNIGA 2024) * * * LUKUTOUKALLE. Lukija jätetään valon puolelle. MELISSA DE COSTA: KAIKKI TAIVAAN SINI (TAMMI 2024) * * * FIKSUSTI PAINOSTA. Tyhmentävien tapojen tunnistamisen lisäksi lukijalle tarjotaan käytännön Markus Nummen upea romaani Käräjät vie lukijan maalaiskylään Etelä-Pohjanmaalle keväällä 1938. myös kertoo näkemästään. Keskiössä on koko kylän tuntema outoja höpisevä Vilja-täti, joka tarkkailee kyläläisiä ikkunastaan – ja lopulta vinkkejä sekä ratkaisuja aivoystävällisempään ja inhimillisempään työskentelyyn. Tutkinta nostaa pintaan koko kyläyhteisön ihmiskohtalot ja synkät salaisuudet. Nuori etsivä saapuu tutkimaan epäilyä sikiönlähdetyksestä, ja lopulta käräjille joutuu yli neljäkymmentä ihmistä. Hänen mukaansa nykyinen ajattelutyö ja työympäristö tuhoavat aivokapasiteettia ja hyvinvointia. ANNI KYTÖMÄKI: MIRABILIS (GUMMERUS 2024) Lue myös! Kohti parempaa työelämää Koskettavia ihmiskohtaloita Aivotutkija Mona Moisala tuo uutuuskirjassaan Tyhmä työelämä esiin modernin työelämän kriisin, joka rasittaa aivojamme enemmän kuin koskaan. Hyvinvoiva ja terve työyhteisö on myös tuottavampi kuin sellainen, josta revitään keinolla millä hyvänsä tehot irti. ELÄMÄNVIISAUKSIA. Tarina alkaa suomalaisesta siirtokunnasta Amurinmaalla. Työrauha, keskittymiskyvyn palauttaminen ja yksilöllisten erojen tunnistaminen tuovat hyvinvointia työpaikoille. Tapahtumat ovat synkkiä, mutta Nummi taitaa inhimillisen ja lämpimän kerronnan. Suorapuheinen kirjailija haluaa muuttaa suomalaista työelämää ja samalla kilpailykykyä parempaan suuntaan. Tuhti romaani vetää lukijan mukaan kiehtovalle seikkailulle 1800–1900-luvun vaihteeseen. Mikäli hyvän mielen kirjallisuus sekä suuret rakkauden ja menetyksen tunteet ovat sinun juttusi, tätä menestysromaania ei kannata jättää lukematta. Kuka on syyllinen, ja kenen sanaan voi luottaa. 9 TUNNE & MIELI 1/2025. Kirja kertoo uusimman tiedon syömisen psykologiasta
Avun pyytäminen KANSSAKULKIJA LINNEA LEINO on rohkeaa 10 TUNNE & MIELI 1/2025
Vaikeat vaiheet ovat opettaneet häntä luottamaan siihen, että paha olo helpottaa aikanaan. 11 TUNNE & MIELI 1/2025. Näyttelijä Linnea Leinon hyvinvointi koostuu sohvalla löhöämisestä, vankasta tukiverkosta ja rakkaasta työstä. TEKSTI EVE RISTO KUVAT SUSANNA KEKKONEN Kiireisen viime vuoden jälkeen Linnea Leino on palautunut reissaamalla lämpimään ja viettämällä aikaa rakkaiden ihmisten kanssa
Matkustamista, ystäviä ja pitkiä, rauhoittavia tunteja metsässä omien ajatusten kanssa. Leinolta kysytään usein, että eikö hän pelkää vaeltaa yksin. Mökkeilyä ja luonnossa oleskelua aina rakastanut Leino sai kahdeksan vuotta sitten päähänpiston ja päätti kokeilla vaeltamista. Minulla on maailman mukavin nojatuoli, jossa on ihana katsoa telkkaria. Palo ammattiin ei sammunut, ja lukion jälkeen suunta oli selvä: Helsingin Teatterikorkeakoulu tai Tampereen yliopiston näyttelijäopinnot. – Olihan se sellaista tykitystä. Kymmenen vuotta sitten mielen asioista ei puhuttu yhtä avoimesti kuin nyt. – Olen tehnyt kodistani sellaisen, että sinne on ihana palata. Silloin tekisi mieli sanoa, että äsken ei vielä pelottanut! Luonto tuo Leinolle mielenrauhaa ja onnellisuutta. Keväällä hänet palkittiin Lapua 1976 -elokuvan pääroolista yleisön suosikkinäyttelijänä Jussi-gaalassa, ja syksyllä kotikatsomot seurasivat näyttelijän taidokasta liitoa Tanssii tähtien kanssa -kisassa. Syvien vesien kautta Kun Linnea Leino näki alakoululaisena Pariisissa Romeo ja Julia -esityksen, hän ilmoitti vanhemmilleen haluavansa näyttelijäksi. – Minulla on aika stydi bensa. Ulkopuolelta voi olla vaikea hahmottaa, ettei näyttelijän elämä ole välttämättä koko ajan pelkkää menoa. Vuoteen mahtui myös rauhallisempia kausia. Eläimet ja metsä eivät pelota, mutta joskus ihmisten lähestyminen on pelottanut. Reissun jälkeen oli selvää, että tässä oli uusi harrastus. Voin vetää aika pitkään kovalla tahdilla, kun on tarve, Leino nauraa. 12 TUNNE & MIELI 1/2025. Hän heitti rinkan selkään ja suuntasi Salamajärven kansallispuistoon. Nykyään se on melkein niin päin, että kuka nyt ei kävisi terapiassa. Koulujen ovet eivät kuitenkaan auenneet heti, vaan hän pääsi sisään vasta kolmannella kerralla. Oikeanlaista apua oli aluksi vaikea löytää. Muun muassa kodin merkitys on kuvausreissuilla kulkevalle näyttelijälle suuri. Ailahtelevaan rytmiin sopeutuminen ei tuota Leinolle vaikeuksia, kunhan oman elämän palikat ovat hyvässä järjestyksessä. Eikö ollutkin mahtavaa tietää, mitä oikeasti haluaa tehdä. Kymmenen vuotta sitten mielen asioista ei puhuttu yhtä avoimesti kuin nyt. Se on hyvää vastapainoa sille, että välillä elämässä on lujakin tahti päällä. Vain muutamia päiviä voitokkaan finaalin jälkeen hänet nähtiin suitsutetussa tyylissä Linnan juhlien punaisella matolla. Moninainen on sana, jolla Linnea Leino kuvailee viime vuottaan. Ensimmäisten hakukertojen jälkeen hän masentui. Elokuvateattereissa parhaillaan pyörivät leffat on esiintyjien osalta tehty jo vuosi pari sitten, Leino muistuttaa. – En edes tuntenut silloin ketään, joka kävi terapiassa. Hän ei pitänyt itseään ihmisenä, joka voisi masentua tai käydä terapiassa. Metsässä hän ei pidä kuulokkeita, vaan antaa ajatusten tulla ja mennä. – Joku läheinenkin voi kysyä joskus, että onko minulla ollut nyt kauhean kiireistä. Aluksi Leinon oli vaikea hyväksyä omaa masennustaan. Hän on kotonaan autiotuvissa, hakatessaan halkoja illan hämärtyessä ja kuunnellessaan erämaan ääniä. Hän ei pitänyt itseään ihmisenä, joka voisi masentua tai käydä terapiassa. Saatan sanoa siihen, että olen kyllä juuri katsonut kotona kolme viikkoa telkkaria! Koti tarjoaa turvapaikan Freelancerin elämä on vaihtelevaista, ja normaali arki voi elokuva-alalla olla venyvä käsite. Täytin viime vuonna 30, ja oli ihanaa, kun vuodesta tuli itselle ikimuistoinen, Leino sanoo. Leino pudistelee ajatukselle päätään. Hän halusi olla osa tuota upeaa maailmaa. Hymy katosi Leinon kasvoilta, ja hän vetäytyi entistä useammin omiin oloihinsa. Ajatukset olivat vain seuraavissa pääsykokeissa. – Joskus vieras mies on tullut kysymään outo katse silmissään, että eikö sinua pelota täällä yksin. T anssitreenejä, glamouria, palkintogaaloja. Vaeltaminen tuntuu Leinolle nykyään jopa pyhältä rituaalilta. Kerran kohdalle osui lääkäri, joka vähätteli nuoren Leinon masennusta Aluksi Leinon oli vaikea hyväksyä omaa masennustaan. Kaverit yrittivät lohduttaa, että ainakin hänellä oli eteenpäin ajava intohimo. Siellä minulla on hyvä ja turvallinen olo. Tavallaan, mutta haaveen tavoittelu ja siinä toistuvasti epäonnistuminen oli kivuliasta. Taival ensimmäisen terapeutin kanssa päättyi ikävissä merkeissä, ja Leino päätyi marssimaan vastaanotolta kesken istuntoa. Työpäivä saattaa alkaa yhdeltä yöllä, ja lounastauko voi osua aamuneljään. Silloin voi ajatella mieltä painavia asioita, kävellä ja antaa hyrräävän mielen hiljentyä. Ystävien tekemillä ja sukulaisten vanhoilla tavaroilla on minulle myös suuri merkitys. Viimeiseen vaiheeseen pääseminen hakuprosessissa ehti ruokkia jo toivoa ja mielikuvia siitä, millaista olisi nähdä oma nimi listassa
Konkreettiset muistiinpanot auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa. Minulla on ystäviä sekä omalta alalta että esimerkiksi kouluajoilta. Pikemminkin niin, että se, mikä ei tapa, voi heikentää ihmistä todella. Hän kannustaa ihmisiä etsimään sinnikkäästi sopivaa auttajaa, vaikka matkalla olisi huonoa tuuria. Leino ei kuitenkaan usko myyttiin taiteilijasta, jonka tulisi kärsiä ollakseen parempi työssään. Some ei aiheuta hänelle juuri päänvaivaa. Kokemuksesta saattaa hänen mielestään olla myös hyötyä näyttelijän työssä, jossa empatia ja ymmärrys erilaisia olotiloja kohtaan on arvokasta. – Se toimii tosi hyvin! Tiktokissa on siis hyödyllisiäkin juttuja, kuten tämä, Leino hymyilee. Tukiverkko kannattelee Paha olo helpottaa, vaikkei siltä vaikeimpina hetkinä tuntuisikaan. Linnea Leino kannustaa ihmisiä etsimään sinnikkäästi juuri itselleen sopivaa apua ja terapeuttia. Käy vain, ja sitten sulkee sovelluksen. Onneksi lääkärireissulla mukana ollut äiti oli tilanteen tasalla, eikä avun hakemista jätetty siihen. Hän merkkaa ruudukkoon päivittäin värikoodien avulla oman vointinsa: ahdistuksen, terveydentilan, unet. Bussimatkojen sijaan hän tykkää tallustaa pitkin Helsinkiä ystävän pitkää ääniviestiä tai podcastia kuunnellen. Yksi arkea rytmittävä hyvinvointikikkakin löytyy. Se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle ollenkaan. Postailu Instagramiin ja kavereiden juttujen seuraaminen on kivaa, mutta hän ei vietä sovelluksissa paljon aikaa. Jo lapsena puheliaana tyyppinä tunnettu Leino oli hyvä sanoittamaan tunteitaan, ja huonot fiilikset tulee purettua edelleen matalalla kynnyksellä ystävälle tai perheenjäsenelle. Nykyisen terapeuttinsa kanssa Leino tuntee tulevansa oikeasti kuulluksi. 13 TUNNE & MIELI 1/2025. – Yhteys voi olla pienistä asioista kiinni. Vaikka joku ei ymmärtäisi sinua, se ei tarkoita, ettet tarvitsisi tai ansaitsisi apua. Lempeyttä itseä kohtaan Liian tiukat rutiinit eivät sytytä Linnea Leinoa, mutta jotkin tottumukset tuovat hänelle hyvinvointia. Leino puhuu paljon lähipiirinsä merkityksestä hyvinvoinnille. Heille voin puhua vähän eri asioista, mikä on ihanaa. Hot jooga tarjoaa keholle sopivasti haastetta ja rauhoittaa surraavan mielen. Jos alkaa tuntua siltä, että matalavirettä on jatkunut ikuisuuksiin, vilkaisu taulukkoon voi kertoa, ettei viime viikolla ahdistuksesta ollut vielä tietoakaan. Tämä on tärkein oppi, jonka masennus on Leinolle antanut. Saatamme istua tuntikausia brunssilla ja vain jutella. Leino kertoo seuraavansa ahdistustasojaan järjestelmällisesti Tiktokista opitun systeemin avulla. – Niin kauan kuin minulla on nämä ihmiset elämässäni, kaikki on hyvin. – En usko siihen, että se, mikä ei tapa, vahvistaa. ”kympin tytön ongelmaksi”
Metsässä olen vain omien ajatusteni kanssa, ilman kuulokkeita. Kaupungissa kuuntelen äänikirjaa tai ystävien pitkiä ääniviestejä. Lepo Osaan rentoutua silloin, kun olen vapaalla. Kävely Kävelen paljon. Näin huollan mieltäni ”Jostain syystä yksi negatiivinen kommentti painaa viisikymmentä kiloa ja ne kaikki kivat kommentit kilon.” Hän silti ymmärtää, että nuorten uupumus voi liittyä sosiaaliseen mediaan. 14 TUNNE & MIELI 1/2025. Se voi olla vaikka ystävän kanssa puhelimessa puhumista, karkkipussin ostamista tai leffan katsomista sohvan nurkassa. Merkkaan joka päivä ylös, ahdistiko tänään ja minkä verran. Haaveita ilman paineita Tanssi tähtien kanssa teki Leinosta tutun nimen koko kansalle. Ei ole mitään järkeä istua vertaamassa itseään jonkun toisen elämän kohokohtiin. Hän unelmoi siitä, että pääsisi näyttelemään myös ranskan kielellä, kansainvälisissä kuvauksissa. – Jostain syystä se yksi negatiivinen kommentti painaa viisikymmentä kiloa ja ne kaikki kivat kommentit kilon, Leino ihmettelee. – En voi suositella somea kenellekään, joka ei voi hyvin. Kyseessä on Tiina Puumalaisen ohjaama Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset. Keväällä Leino hyppää uudenlaiseen rooliin Kansallisteatterin lavalle. Hän on asunut lapsena Ranskassa ja käynyt ranskalais-suomalaisen koulun. On myös toinen seikka, joka vetää nousevaa elokuvatähteä aina takaisin kotimaahan: Suomen luontoa tulisi ulkomailla nopeasti ikävä. Silloin tällöin niitä kuitenkin tulee vilkaistua, vaikkei se Leinon mukaan fiksua olekaan. – Hyvinvointi ei tarkoita pelkkää fitnesselämää tai vihersmoothieita aamuisin. Omaa vointiaan tarkkaillessaan Leino pitää mielessä, ettei sairauden ja terveyden raja ole selkeä. Silti hän yrittää elää niin, ettei ajattelisi liikaa huomiota, jota menestys tuo mukanaan. – Kuvauksissa porukka vaihtuu koko ajan, mutta teatterissa pääsee tekemään tiiviisti töitä saman työryhmän kanssa. Skaala on laaja, ja apua pitäisi uskaltaa pyytää ennen kuin ollaan äärilaidassa. . Kameran edessä viihtynyt näyttelijä pääsee nyt ensimmäistä kertaa valmistumisensa jälkeen teatteriproduktioon, mikä tuntuu jännittävältä. Vaikka töitä kävisi mielellään tekemässä ulkomailla, Leinon elämä on silti tukevasti kotimaassa. Mielialan seuraaminen Pidän kirjaa esimerkiksi ahdistuksesta ja terveydentilastani. Itseään kannattaa opetella kuuntelemaan, jotta huonon hetken sattuessa voi pysähtyä pohtimaan, mikä auttaisi juuri nyt. Julkisuus tuo arkeen hauskoja kohtaamisia, kun ihmiset pysäyttelevät häntä silloin tällöin kadulla kehujen kanssa. Hänen olisi vaikea kuvitella itseään asumassa kaukana läheisistään, jotka ovat arjessa kaikki kaikessa. Toki näkyvyys tuo myös uusia työmahdollisuuksia. Niistä on vaikea olla välittämättä, eikä fiilis tarkkailun alaisena olemisesta ole mukava. Klassinen neuvo kuuluu, ettei klikkijuttuja tai kommentteja pitäisi mennä lukemaan. Siitä tiedän, missä mennään. Sen sijaan lempeys itseä kohtaan on Leinon mielestä aina paikallaan. On ihanaa vain katsoa telkkaria tai selata virkkausvideoita Tiktokista ilman painetta siitä, että pitäisi tehdä jotain. Tulevaisuuden toiveena Leinolla on päästä kokeilemaan erilaisia genrejä, kuten epookkia ja musikaaleja. Näkyvyys tuo myös harmittavia klikkiotsikoita. Avun pyytäminen ja vastaanottaminen on rohkeaa eikä tee kenestäkään heikkoa, hän painottaa
* * * Tunnetaan näyttelijänä etenkin rooleistaan elokuvissa Tytöt tytöt tytöt ja Lapua 1976, joka toi hänelle uran toisen Jussi-palkinnon, sekä vuoden 2024 Tanssii tähtien kanssa -voittajana. * * * Esiintyy tänä vuonna Kansallisteatterin lavalla Tiina Puumalaisen teoksessa Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset. LINNEA LEINO Syntynyt 1994 Helsingissä, asunut osan lapsuudestaan Ranskassa. – Olisi hienoa päästä kokemaan, miten elokuvia tehdään eri maissa, ja käyttämään työssä ranskan kieltä, jota olen puhunut viisivuotiaasta asti, Linnea Leino haaveilee. 15 TUNNE & MIELI 1/2025. Asui myös vuoden Italiassa vaihto-oppilaana
16 TUNNE & MIELI 1/2025
TEKSTI EVE RISTO KUVITUS MARIA VILJA 17 TUNNE & MIELI 1/2025. Miksi työelämä uuvuttaa ja ahdistaa meitä. Miten tehdä työelämästä ihmisen kokoista. Ja ennen kaikkea: miten siitä tehdään sellaista, että mielemme voisi paremmin. Työelämä muuttuu, mutta ihmismielen perustarpeet eivät
Työ merkitsee toimeentuloa, mutta sen tulisi rikastuttaa elämää myös muilla tavoilla: yhteisöön kuuluminen, uuden oppiminen ja onnistumisen kokemukset ovat merkittäviä hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Hyvinvoivalla työntekijällä on selkeä kuva siitä, mitä hän tekee, ja tunne siitä, että hommat vastaavat omaa osaamista. ASIANTUNTIJA: JUHO MERTANEN, ASIANTUNTIJAPSYKOLOGI, ILMARINEN Oivallus 1 18 TUNNE & MIELI 1/2025. Esimerkiksi neuroepätyypillisyydestä on saatavilla runsaasti tietoa, ja työpaikoista on oikealla asenteella mahdollista tehdä monimuotoisia, jokaiselle työntekijälle sopivia yhteisöjä. Työurat tulevat pitenemään tulevaisuudessa. Terapia ja mielenterveysasiat kiinnostavat nykyään niin paljon, että into saattaa jopa kääntyä meitä vastaan. Siihen kuuluu se, että sairauslomilta töihin palaava saa ymmärtäväisen vastaanoton, epäkohdista on sallittua puhua, työtä johdetaan fiksusti ja mielenterveysongelmia ehkäistään ennalta. Hyvinvointia kuormittavat esimerkiksi multitaskaaminen, pätkätyöt, työelämän kiihtynyt tahti ja jatkuvat muutosneuvottelut. Työuupumus ei johdu persoonasta tai yksityiselämän ongelmista KUVITTELITKO, ETTÄ työuupumus on seurausta perfektionismista, miellyttämisen tarpeesta tai myrskyisestä yksityiselämästä. Tampereen yliopiston hankkeessa Työuupumuksen alkulähteillä selvisi, että työuupumus johtuu useimmiten suoraan työhön liittyvistä kuormitustekijöistä ja puutteellisista voimavaroista. Persoonan tai työn ulkopuolisen elämän vaikutukset taas ovat vähäiset. Uupumuksen partaalle ajava kuormitus viestii yleensä turvallisuuden puuttumisesta. Ahdistuneisuus ja uupumus lisääntyvät sekä meillä että maailmalla. Asiantuntijoilla on myös myönteistä kerrottavaa, sillä jotkin asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Työn tulisi myös tuntua jollain tavalla palkitsevalta, eikä työpaikalla pitäisi joutua pelkäämään huonoa kohtelua tai esimerkiksi kiusaamista. T yöelämään mahtuu haasteita, mutta juuri nyt siinä tuntuu olevan erityisen paljon kierrettä. Näin helposti arvellaan, mutta uusi tutkimus kumoaa luulot. On entistä tärkeämpää, että työhyvinvointi otetaan vakavasti
Se kuvaa yhteiskuntaa, joka pyrkii selittämään kaikenlaisia työelämään liittyviä ongelmia yksin mielenterveyden kautta. ASIANTUNTIJA: TUTKIMUSPROFESSORI ARI VÄÄNÄNEN, TYÖTERVEYSLAITOS ASIANTUNTIJA: JUHO MERTANEN, ASIANTUNTIJAPSYKOLOGI, ILMARINEN Oivallus 2 Oivallus 3 19 TUNNE & MIELI 1/2025. Työkyky voi heikentyä, mutta sitä voidaan myös kasvattaa. Moni on tilanteessa, jossa halua työntekoon olisi, mutta työkyky ei riitä kokoaikaiseen tekemiseen. Työelämän mielenterveyskriisi ei ratkea vain diagnooseja jakamalla MAAILMA MUUTTUU, kuten työelämäkin. Uudet ajatusmallit ja toimintatavat tuovat mukanaan haasteita, joille haemme innokkaasti syitä ja seurauksia mielenterveydestä. Elämme yksilökeskeistä aikaa. Työkyky ei ole kyllä tai ei -kysymys TYÖKYKY ON JUURI SITÄ, miltä se kuulostaa: kyky. Joillain sitä on enemmän ja toisilla vähemmän, mikä voi johtua esimerkiksi mielenterveyden haasteista. Ilmiöstä käytetään termiä psyykkinen haavoittuvuus. Kaikkien työntekijöiden työkykyä pitäisi pystyä tukemaan. Sen sijaan sama ihminen jaksaisi loistavasti tehdä hommia muutaman päivän viikossa, mutta töihin voi siksi olla vaikea päästä. Sairauspoissaolon jälkeistä töihin paluuta edistää roimasti esihenkilö, joka kannustaa ja näyttää avoimesti, että uskoo paluun onnistuvan. Vastuullinen työnantaja pyrkii ottamaan huomioon työkyvyn eri asteet. Se ei ole yksinomaan positiivinen juttu. Vaikka mielenterveyshaasteet ovat täysin todellisia, terapiasanastoon keskittyminen voi viedä huomion pois ongelmista, jotka piilevät syvemmällä systeemissä, esimerkiksi muuttuneessa työkulttuurissa ja epävarmassa taloustilanteessa. Terapia ja mielenterveysasiat kiinnostavat nykyään niin paljon, että into saattaa jopa kääntyä meitä vastaan. On vaikea tietää varmuudella, liittyykö esimerkiksi kokemamme tyytymättömyys alun perin työelämään, ihmissuhteisiin vai johonkin muuhun elämänalueeseen. On kaikkien edun mukaista, että takaisin palaavaa työntekijää odottaa luottamuksen ilmapiiri ja että koko työyhteisö saa koulutusta mielenterveysasioista. Kun töissä ilmenee ongelmia, on nykyajan hengen mukaista alkaa puhua esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöstä tai masennuksesta
Se näkyy korkeina numeroina esimerkiksi rakennusja teollisuusalalla. Alle 35-vuotiailla on reilusti enemmän sairauspoissaoloja mielenterveyssyistä kuin muun ikäisillä. Jos työntekijä joutuu pitkälle sairauslomalle, missä juurisyy on. Yllättävää kyllä, edes ikäryhmien välillä ei näy juurikaan eroja. Oivallus 5 Mielen voi olla mahdotonta erottaa työelämää muusta elämästä MONI EHKÄ TOIVOISI, että työt jäävät perjantaina visusti työpaikalle, kun itse lähtee viikonlopun viettoon. Syy alakuloisuuteen piilee harvoin vain yhdessä elämän osa-alueessa. Oivallus 4 ASIANTUNTIJA: JUHO MERTANEN, ASIANTUNTIJAPSYKOLOGI, ILMARINEN ASIANTUNTIJA: SAKARI KAINULAINEN, YTT, DOSENTTI JA TUTKIJA 20 TUNNE & MIELI 1/2025. Työpaikalla kuin työpaikalla tulisi satsata paukkuja mielenterveyden tukemiseen ja nostaa kissa reippaasti pöydälle. On myös hyvä muistaa, että työ tekee ihmismielelle hyvää. On siis vaikea tietää varmuudella, liittyykö esimerkiksi kokemamme tyytymättömyys alun perin työelämään, ihmissuhteisiin vai johonkin muuhun elämänalueeseen. Kun koemme vahvaa tunnetta, mielen on hankala erotella, mihin lokeroon fiilis tarkalleen liittyy. Vapaa-aika on vapaa-aikaa, eikö niin. Todellisuudessa työelämää ja muuta elämää voi olla mahdotonta erottaa toisistaan, ainakaan mielen syvissä sopukoissa. Tunteilla taas on tapana vaikuttaa meihin niin vahvasti, että järkeily jää niiden alle. Jos esimerkiksi työkuviot tuntuvat välillä vievän kaiken energian, kannattaa olla tarkkana. Sen sijaan varsinaista työkyvyttömyyttä psyykkisistä syistä esiintyy tasaisesti kaikenikäisillä. Vaikka esimerkiksi työelämän ja ihmissuhteiden välillä olisi meistä selkeä rajanveto, psyykeessämme ne menevät iloisesti sekaisin. Nuorten hyvinvoinnista ollaan huolissaan, ja siihen on painavat perusteet. Rationaalinen mieli osaa kyllä luetella, miten tyytyväisiä olemme esimerkiksi työtehtäviimme. Ei siis ole kiinni siitä, onko työympäristö pankkikonttori vai lastaussatama: psyykkinen hyvinvointi voi joutua koetukselle millä tahansa kentällä. Sen sijaan tilastot paljastavat, että nimenomaan mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä on saman verran kaikilla aloilla. Millä alalla vain voi uupua ja sairastua TYÖKYVYTTÖMYYTTÄ ON yleisesti ottaen eniten ammateissa, jotka vaativat fyysistä ponnistelua. Syy on tunteissa. Töitä tekevä ihminen voi todennäköisesti paremmin kuin ihminen, joka ei syystä tai toisesta pääse töihin