Löydä aito ja kestävä liikkumisen ilo 1/ 2 2 4 KOLUMNISTIN TUNNUSTUS ”Koira käy hierojalla, emäntä ei LÄHDE LIIKKEELLE PUOLISON KUOLEMA Suru yhdisti leskiksi jääneet Mian ja Teemun FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA OIVALLUSTA PAREMMAN MIELEN VUOTEEN 12 ”. ELINA GUSTAFSSON ”Raju treenaaminen peitti tunteet alleen” Jani, 50, hurahti ryhmäliikuntaan Onko kuntosali myös lihavia varten
TUNNE & MIELI KEVENTÄÄ ARKEA Anna itsellesi tai lahjaksi parempaa mieltä koko vuodeksi! OLETKO JO TILAAJA. Jos sinulla on lehden tilaamiseen tai kirjautumiseen liittyvää kysyttävää, niin olethan yhteydessä asiakaspalveluumme: 050 549 6751 tai tilaukset@tunnejamieli.fi 1 Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi/lehdet/tunnejamieli Tee näin: 2 Klikkaa kirjaudu-painiketta ja rekisteröidy Lehtiluukku.fipalveluun, mikäli sinulla ei ole vielä käyttäjätunnuksia. Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko Tunne & Mieli -lehden runsaan arkiston vuodesta 2016 alkaen. 3 Valitse palvelusta Tunne & Mieli -lehti ja aktivoi tilauksesi tilausnumerolla. UUSI TILAAJAETU tunnejamieli.fi › tilaa lehti Katso talven kampanjahinnat ja tilaa lehti osoitteessa TILAA NYT!. Tilausnumerosi löydät helpoiten painetun lehden takakannesta, osoitetietojesi yläpuolelta
Elämään on tullut kaikenlaisia siihen väistämättä kuuluvia sävyjä ja kokemuksia. Aikaakaan ei välttämättä ole ”tuhlattavaksi” asioihin, joista ei seuraa siistimpää kotia tai muuta näkyvää ja mitattavaa hyötyä. Pääkirjoitus M istä iloitsin lapsena. Lakanat ovat mankeloimatta, ja täällä sitä vain puuhataan radikaalisti palapelin parissa! Myös liikuntaan liittyy usein suorittaminen ja nopeiden tulosten tavoittelu – vaikka liikkeelle saa lähdettyä varmimmin silloin, kun tekemisestä oikeasti nauttii. 3 TUNNE & MIELI 1/2024. Pakkasimme reppuihin kuumaa kahvia ja suklaata. Aikuisella on seuranaan kaikki menneet surut ja arkiset huolet. Riemukkaita talvihetkiä! . Ihana kysymys, ja samalla vähän vaikea ja haikeakin. MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi Meri Teimme Mian ja Teemun kanssa haastattelun helsinkiläisessä kahvilassa kahvikupposten äärellä. Aidosti iloa tuovien asioiden lisääminen elämään vaatii rutiinien rikkomista ja pysähtymistä: mikä on itselleni sellaista puuhaa, joka ei tähtää mihinkään lopputulokseen eikä ole kenenkään ulkoapäin sanelema. Jutun tekeminen muistutti jälleen siitä, kuinka arvaamattomia ovat elämän käännökset. Itse olen lapsesta asti iloinnut talvesta ja lumesta. Suorittamista arvostavassa ajassa ja suorittamiseen tottuneelle mielelle oman ajan ottaminen Aitoa iloa etsimässä hyödyttömään lorvailuun voi vaatia opettelua. Onko edes mahdollista päästä aikuisena sellaiseen huolettomaan puuhailun tilaan, jossa keskittyy täysillä ihan vain omaksi iloksi tekemiseen. Hiljattain aurinkoisena lauantaiaamuna kuulin, että joku ystävällinen oli ajanut lähijäällemme ladut, ja houkuttelin naapurin mukaan hiihtoretkelle. Aurinko lämmitti, kun avasimme reput rannalla ja haukkasimme jäistä suklaata. Se oli ihana, iloinen retki (jolloin unohdin käynnistää matkamittarin). Marjo Hentunen Toimittajalta Liikkumisen iloa pohditaan sivulta 16 alkaen. Meillä on vain tämä hetki, ja siksi siihen kannattaa tarttua. Olin erityisen vaikuttunut siitä, kuinka avoimesti ja kipeänkin rehellisesti he kertoivat tunteistaan, puolisoiden kuoleman tuomasta surusta ja uuden rakkauden löytämisestä. Vaatetta oli vähän liikaa, ja suksien pohjiin tarttui märkiä lumikökkäreitä – aivan kuten lapsena
Puolisonsa menettäneet Mia Rapeli-Pellikainen ja Teemu Mäntynen tutustuivat vertaistukiryhmässä. Kenenkään ulkokuoresta et voi tietää, onko ihmisellä masennusta tai muita mielenterveyshäiriöitä.” ELINA GUSTAFSSON 10 26 36 Nyrkkeilijänä Elina Gustafsson tottui treenaamaan harjoitusohjelman mukaan silloinkin kun keho ja mieli eivät olisi jaksaneet. Jani Laukkanen, 50, on hurahtanut ryhmäliikuntaan ja saattaa käydä neljälläkin jumppatunnilla päivässä. 20 24 /0 1 4 TUNNE & MIELI 1/2024. Tässä numerossa ”Sisäinen oloni oli tosi kauan iloton ja harmaa, mutta ei se tarkoittanut, etteikö elämässäni olisi ollut iloisempiakin jaksoja
045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. ILMIÖ & TIETO 16 Löydä aitoa iloa liikkumiseen Aikuisena liikunta voi tuntua suorittamiselta ja pakkopullalta. HYVÄN MIELEN TEKOJA 42 Paremman mielen vuosi Miten saada alkaneeseen vuoteen entistä enemmän iloa ja hyvää mieltä tuovaa tekemistä. 45 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 39 Koira käy hierojalla, emäntä ei Soili Pohjalaisen kolumni. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Mistä saat aidosti iloa. 50 Voimaa arkeen Ammattijärjestäjä Ilana Aalto kertoo, millaiset asiat tuovat hänelle iloa. 6 Mitä uutta. 40 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 1/2024. Välit kuntoon isovanhempien kanssa. KANSSAKULKIJAT 10 ”Kova urheileminen peitti tunteet alleen” Nuorena Elina Gustafsson piilotti pahaa oloaan alkoholiin. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.4. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Kilpanyrkkeily tarjosi hänelle tavan purkaa tunteita mutta ei tehnyt sisäisesti onnelliseksi. Miten löytää uudelleen aito liikkumisen ilo. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Uusi rakkaus tuo elämään iloa, jonka rinnalla kulkee ikävä menehtyneitä kohtaan. 22 Liian iso liikkumaan. 26 Surun yhdistämät Teemun ja Mian puolisot kuolivat syöpään kuukauden välein. Lihavia ihmisiä kehotetaan lisäämään liikuntaa, mutta kuntosalilla he kohtaavat arvostelua eikä kehon koon huomioivaa ohjausta ole tarjolla. 8 Kirjat Talven parhaat kirjat. 32 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 36 Jumppakärpäsen puraisema Viisikymppisen Jani Laukkasen elämä muuttui, kun hän hurahti täysillä ryhmäliikuntaan. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p
nystä aiheuttavien asioiden käsittelyyn. Sukupolvien välisiä ristiriitoja yhdistää usein se, että omista toiveista ja odotuksista ei ole avoimesti puhuttu, sanoo Väestöliiton vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa. Mitä uutta. MENIVÄTKÖ ISOVANHEMMAN VÄLIT SOLMUUN oman aikuisen lapsen ja hänen perheensä kanssa. Mitä uutta. Isovanhempi on ehkä odottanut innolla lapsenlapsen syntymää ja haluaa auttaa, mutta tekee sen eri tavalla kuin nuoriperhe toivoisi. – Silloin kannattaa miettiä, voisivatko vanhemmat sallia lapsenlapsen ja isovanhemman suhteen jatkumisen, jos isovanhempi on turvallinen aikuinen, Oulasmaa sanoo. Asiakkaita onkin ollut eri puolelta Suomea, ja joukossa on ollut myös ulkomailla asuvia suomalaisia. KOONNU T MERI NYKÄNEN 6 TUNNE & MIELI 1/2024. Mummi tai vaari voi olla lapsenlapselle tärkeä ja rakas ihminen, vaikka vanhempien ja isovanhempien välillä olisi isojakin ongelmia. Väestöliitto tarjoaa isovanhemmille ja heidän läheisilleen myös maksutonta keskusteluapua. – Keskustelut käydään Teamsissa, mikä mahdollistaa maantieteellisen tasa-arvoisuuden. Toiveita on hyvä myös päivittää lapsen kasvaessa. Kuinka usein ollaan yhteydessä, minkälaista apua vauvaperhe tarvitsee. Voi seurata riitaa, loukkaantumista ja pahaa mieltä. – Jo odotusvaiheessa olisi tärkeää keskustella siitä, mitä kumpikin osapuoli odottaa ja toivoo. Asiakas voi varata ajan viiteen henkilökohtaiseen, tunnin mittaiseen keskusteluun. Oppaassa kuvataan esimerkkitarinoiden avulla sitä, miten ristiriitatilanteet näyttäytyvät eri osapuolten, myös lapsen, näkökulmasta. Väestöliitto on julkaissut Kerro mulle! -oppaan tueksi perheissä ja sukupolvisuhteissa hämmenKerro mulle! -opas on julkaistu Väestöliiton verkkosivuilla. Keskusteluajan voi varata sähköpostitse: isovanhemmuus@vaestoliitto.fi. Toisinaan taas muuttuvat elämäntilanteet aiheuttavat hankausta. HELINÄ KUJALA Miksi mummi ei käy enää meillä. Oulasmaan mukaan palvelulle on ollut kysyntää. Läheisten voi olla vaikea sopeutua esimerkiksi eroihin ja uusiin kumppaneihin, tapahtuvat muutokset sitten vanhemman tai isovanhemman elämässä
suomalaisista kokee, että pääsy digitaalisiin terveystietoihin on auttanut oman terveydentilan ymmärtämisessä. 3 Tule vastaan. Kun ilmassa on pienikin merkki halusta selvittää asioita ja luoda sovintoa, kannattaa tulla vastaan. Lähde: UKK-instituutti Juuttumista johonkin asiaan, tapahtumaan tai olosuhteisiin siten, että siitä tulee elämänasenne. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Hän ei asettaudu puolustustai hyökkäysasetelmaan, kun puhutaan vaikeista lähisuhdeasioista, vaan rauhoittaa itsensä ja parhaansa mukaan myös toista. Riidan jälkeen anteeksipyytäminen ja -antaminen ovat tietoisia valintojamme, vaikka ne voivatkin tuntua vaikeilta. Kenelläkään ei ole ikänsä tai asemansa puolesta oikeutta loukata tai kohdella muita huonosti. Toista ihmistä kunnioittava ymmärtää, että hänen näkemyksensä ei ole ainoa oikea. 7 TUNNE & MIELI 1/2024. Uhriutunut ei pysty ottamaan itse vastuuta omasta elämästään, vaan löytää syyn vaikeuksiinsa aina ulkopuolelta. 2 Opettele kuuntelemaan. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Uhriutuminen Tilaa hyvän mielen kirje! 58 % Luku Sanaselitys Uutiskirje KU VA : SH U TT ER ST O C K 3 x vaali lähisuhteita 1 Kunnioita ja arvosta. Hyvän kuuntelija keskittyy kuuntelemaan ja tuntemaan, mitä toinen sanoo ja tarkoittaa. Jokaisen tulee yhdenvertaisesti kunnioittaa muita sukupolvien ketjussa. Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi
Lapsi saa arvostavaa kohtelua myös silloin, jos hän ei saa hyvää arvosanaa tai tee kuten vanhempi juuri silloin toivoo. Emme voi täyttää tätä toivetta yksin vaan tarvitsemme siihen toisiamme. Kirja rakentuu tämän väitteen ympärille ja laajentuu käsittelemään aihetta eri näkökulmista ja elämänvaiheista. Ihminen saattaa esimerkiksi sanoa, ettei enää välitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Muutenkin kirja laajenee hienosti minän ulkopuolelle. Kauniiden asioiden sanominen toisesta voi tuntua välillä jopa vaivaannuttavalta. Näin sanoo organisaatiopsykologi Pekka Tölli kirjassaan Minä näen sinut. Se on aitoa arvostusta, jonka avulla pystyy rakentamaan yhteistyötä. Näetkö minut oikeasti. M e kaikki tarvitsemme arvostusta, olimmepa missä elämäntilanteessa tai minkä ikäisiä tahansa. Ja olemme itse toisille niitä, jotka näkevät heidät. Kirjassa käydään syvällisellä tasolla läpi, miten lapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat kykyymme ottaa arvostusta vastaan aikuisena. Yhtenä kantavana ajatuksena on, että toiselle arvostusta antamalla hyvä lähtee kiertämään maailmassa. Pekka Tölli: Minä näen sinut. Silloin hänelle ei kai ole enää merkitystä arvostavillakaan sanoilla tai puolison rakkaudentunnustuksilla. Toisaalta muiden mielipiteistä voi olla myös liian riippuvainen, jolloin ne alkavat ohjata omaa elämää ja olemista. Pekka Tölli KU VA : M A R K KO TA IN A Arvostus on sitä, että nähdään ihminen, ei hänen suoritustaan. Kirjan ydinajatus on, että sisimmässämme toivomme tulevamme nähdyiksi ja hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin olemme. Jos siis haluamme saada toisen loistamaan, häntä kannattaa katsoa arvostavasti suorituksista ja velvollisuuksista irrallaan. Tärkeä muistutus on, että arvostusta voi antaa myös ihmiselle, joka on eri mieltä asioista. Arvostuksen psykologiaa (Tammi 2024) ”Meissä jokaisessa on paljon hyvää, joka ei näy koko ajan. Yhtä vaikeaa voi olla arvostuksen vastaanottaminen omana haavoittuvana itsenään. Yksi iso kysymys on, miksi arvostuksen osoittaminen on niin vaikeaa, vaikka tiedämme omasta kokemuksesta, kuinka hyvää nähdyksi tuleminen meille tekee. Jos siis haluamme saada toisen loistamaan, häntä kannattaa katsoa arvostavasti suorituksista irrallaan.” Kirjat KOONNU T MERI NYKÄNEN 8 TUNNE & MIELI 1/2024. Entä mistä asioista sitten haluamme saada arvostusta. Aluksi epäilytti, miten aiheesta voi riittää kiinnostavaa luettavaa kokonaiseen kirjaan, mutta epäilykset hävisivät nopeasti – arvostuksen osoittaminen ja vastaanottaminen liittyvät niin moneen ihmisenä olemisen kysymykseen. Kirjoittajan mielestä näiden välistä löytyy tavoiteltava ja tasapainoinen keskitie. Myös aikuisena meissä on jokaisessa paljon hyvää, joka ei näy koko ajan
Tätä miettii aikuinen nainen, jolle 40 vuoden takaiset muistot tulevat yhtäkkiä pintaan. Kirsti Kajanne: Hullulla on paksut sormet (Momentum Kirjat 2023) ARKI UUSIKSI. YKSIN VANHEMMAKSI. Lukiessa uuvuttava ajatus muuttuu kuitenkin helpotukseksi: ihanaa, ettei tämä kirja lopu ihan heti. Heini Junkkaala: Pirkko Saisio. Tämä tapahtuu 1980-luvun alussa, paljon ennen metooliikettä, eikä tytöllä ole minkäänlaisia valmiuksia käsitellä asiaa tai puhua siitä. Saision elämästä riittää kerrottavaa, kun sen aloittaa lapsuuden leikeistä Helsingin Kalliosta. Sinne hän löytää ja päätyy kuvaajaan sänkyyn. Paljon lyhyempi kirja ei voisikaan olla, sillä Saision elämän ja uran aikana on tapahtunut niin paljon. Kirjassa päästään lähelle päähenkilöä oivaltavalla kerrontamuodolla, jossa kirjailija Heini Junkkaala ikään kuin kertoo tapahtumia Pirkko Saisiolle itselleen: kun sinä olit lapsi… Hän ei päästä Saisiota helpolla vaan kyseenalaistaa ja tarkistelee Pariisissa tyttö ei löydä illalla hotellilleen, ja hänellä on paperilapulla ainoastaan valokuvaajan osoite. Kirjailijan monipuoliseen tuotantoon kannattaa tutustua, jos sitä ei ole vielä tehnyt. Anna Munsterhjelm: Ei mitään rajaa (Avain 2024) HAUSKASTI HULLUUDESTA. Sisältää huumoria, havaintoja ja voimaa tuovaa valoa. Runoteos avaa, millaista on elämä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. Hän on hämmentynyt, toki myös utelias, ja jotenkin voimaton, asiat vain tapahtuvat. Kirjassakin tätä pohditaan: Saisiolla on ollut tapana lähteä mukaan kaikkeen, mihin pyydetään ja katsoa, mitä sitten seuraa. Käy ilmi, että päähenkilö on kova liioittelemaan ja iskemään tarinaa, eikä aina voi olla varma, mitkä jutuista pitävät paikkansa ja mitkä eivät. Suvi Laru: Lupasin sinulle rakastaa (WSOY 2023) Lue myös! Tyttö yksin Pariisissa Elämä kansien välissä MITÄ PARIISISSA OIKEIN TAPAHTUI. Tytölle lupaillaan kuvauksia jopa Vogueen ja uraa mallina – jos kaikki vain menee hyvin. Muisteleminen ei ole helppoa. Tosikertomus siitä, mitä tapahtuu, kun puolisolla todetaan aivokasvain ja leikkauksen jälkeen kotiin tulee muuttunut sekä vieraalta tuntuva mies. Sopimaton (WSOY 2023) ”On sydänyö ja ulkona kylmä, tytöllä on lainamekko, uusi pitkä sininen takki ja korkeakorkoiset saappaat.” 9 TUNNE & MIELI 1/2024. Kertoja kiertää ja toistaa aihetta, palaa monta kertaa samoihin hetkiin. Linn Ullman: Tyttö, 1983 (Like Kustannus) tämän värikkäitä tarinoita. HUH, MELKEIN TUHAT SIVUA, on ensimmäinen ajatus Pirkko Saision elämäkerrasta. Kun elämän suurimman toiveen kanssa ei voi jäädä odottelemaan, on ryhdyttävä toimeen – ja pian huomattava, että koko elämä muuttuu lapsen myötä. Nainen oli silloin 16-vuotias tyttö, jonka 44-vuotias valokuvaaja A oli houkutellut New Yorkista Pariisiin kuvauksiin. Lukija tuntee, kuinka vaikeaa asioita on katsoa kuten ne ovat tapahtuneet. Norjalainen Linn Ullman kirjoittaa vetävästi ja kauniisti, kuten aiemmissakin romaaneissaan
TEKSTI MIRJA AARNIO KU VAT SUSANNA KEKKONEN Kanssakulkija ELINA GUSTAFSSON 10 TUNNE & MIELI 1/2024. Entisen kapinallisen elämässä on nyt uudenlaista onnea ja rauhaa. ”Kova urheileminen peitti tunteet alleen” Teininä Elina Gustafsson ei tiennyt olevansa masentunut vaan piilotti pahaa oloaan alkoholiin. Kilpanyrkkeily tarjosi hänelle tavan purkaa tunteita mutta ei tehnyt sisäisesti onnelliseksi
– Olen ansainnut olla onnellinen, hän kertoo tuolloin miettineensä. Elina Gustafsson teki elämässään isoja muutoksia runsaat kolme vuotta sitten. 11 TUNNE & MIELI 1/2024
Nyrkkeily tuki myös tulista temperamenttiani, joka haluaa saada asiat tapahtumaan heti eikä myöhemmin. 13-vuotiaana hän alkoi juoda alkoholia pahaan oloonsa. Oli helpottavaa, kun ensimmäistä kertaa koskaan joku sanoitti yhdessä kanssani vaikeita asioita. Kun se alkoi tuntua raskaalta ja tyhjältä, hän keksi ratkaisuksi urheilun. Koulussa oli vaikea keskittyä, ja Gustafsson erotettiin useaan kertaan peruskoulusta ja myöhemmin myös pintakäsittelijän opinnoista ammattikoulusta. . Kun hän vuonna 2018 uskaltautui menemään työterveyslääkärille, selvisi, että hänellä oli vaikea masennus. Masennus ei aina näy ulospäin Masennusdiagnoosin jälkeen Gustafsson jatkoi kilpauraansa, mutta moni asia sai muuttua. Sisäinen oloni oli tosi kauan iloton ja harmaa, mutta ei se tarkoittanut, ”Sisäinen oloni oli tosi kauan iloton ja harmaa, mutta ei se tarkoittanut, etteikö elämässäni olisi ollut iloisempiakin jaksoja. Mietin, kunpa kompastuisin tai auto ajaisi päälleni niin, että pääsisin sairaalaan lepäämään. Gustafsson tajusi, että todellisuudessa hänen masennuksensa oli alkanut jo nuorena, mutta hän oli aina kieltänyt sen. . Gustafsson sai terapeutilta tehtäväksi vaihtaa nämä lempeämpiin ilmaisuihin. Mestaruusturnaukset edellyttivät äärimmilleen treenattua kuntoa sekä syömisen tarkkailua, jotta paino pysyisi oman kilpailupainoluokan optimitasolla. Ennen nyrkkeilyuraa Gustafsson oli kauan tuntenut olevansa hukassa. Että selvä homma, tällä nyt sitten mennään eteenpäin, tulee mitä tulee. Lopulta olin iloton ihmiskuori ja hiipunut kauas siitä eläväisestä Ellusta, kuka oikeasti olen. Niin Elina Gustafsson ajatteli aloittaessaan nyrkkeilyn 20-vuotiaana. Minulla on hyvä kaksoistietoisuus, eli pystyn katsomaan ja analysoimaan itseäni myös ulkopuolelta. Nappasin sen kaiken tosi nopeasti, mikä nopeutti paranemisprosessini käynnistymistä. Mikään ei tuota niin paljon adrenaliinia kuin meneminen kehään, jossa joko saat turpiisi tai annat itse turpaan. . Pakonomainen treenaaminen ja yhä uusien mestaruuksien ja otteluvoittojen tavoittelu olivat alkaneet uuvuttaa. Huippu-urheilijana Gustafsson oli tottunut siihen, että aina oli treenattava harjoitusohjelman mukaan. Mietin, että mitä ihmettä on tapahtunut, täällä minä istun lääkärin penkissä ja itken. Terapeutti sanoikin, että Gustafssonilla on korkean toimintakyvyn masennus. Kun astuin ensimmäisen kerran nyrkkeilykehään, tiesin heti, että tämä oli juttuni. . Mielessäni alkoi pyöriä itsetuhoisia ajatuksia. Vaikka keho ja mieli eivät olisi millään jaksaneet, hän ei uskaltanut hidastaa. Ensimmäiseksi hän aloitti pitkän psykoterapian, ja sopiva terapeutti löytyi nopeasti. Aika nopeasti kuitenkin annoin periksi. . Terapiassa omien ajatusten ja tunteiden sanoittaminen ääneen tuntui yllättäen luontevalta, vaikka Gustafsson oli aina vältellyt avaamasta tunteitaan ja mielensä kipeitä kohtia. P akko, pakko, pakko. Työpaikka löytyi lopulta rakennustyömaalta, mutta kaikki viikonloput kuluivat humalassa sekoillessa. Se tarjosi myös uudenlaisia äärikokemuksia ja Gustafssonin kaipaamia adrenaliinipiikkejä. Hän oli 10-vuotias, kun hänen vanhempansa erosivat, ja elämänmuutos otti koville. Kun Elina Gustafsson, 31, oli viisi vuotta sitten tapaamassa uutta terapeuttiaan, tämä kiinnitti ensimmäiseksi huomiota Gustafssonin puheessa viliseviin pakkoja pitääsanoihin. Kuusi vuotta sen jälkeen hän oli EMkultamitalisti, MM-pronssimitalisti sekä moninkertainen Pohjoismaiden ja Suomen mestari. Se oli piiloutunut ensin juomisen, sitten nyrkkeilyn taakse, eikä se ollut jarruttanut häntä toteuttamasta asioita elämässään. . Juominen ja sekoilu saivat jäädä, sillä nyrkkeily toi elämään uuden tarkoituksen. Kun työ on huippu-urheilua, joutuu venymään usein äärirajoille. Terapeutille Gustafsson oli päätynyt työterveyslääkärin lähetteellä. Vuosia Gustafsson yritti hakea tasapainoa treenaamisen, syömisen ja lepäämisen kanssa – usein kuitenkin niin, että lepo ja palautuminen kärsivät muun kustannuksella. Minulle se sopi vuosikausia loistavasti, sillä olin hyvä olemaan kova, kestämään kipua ja kätkemään tunteeni. Adrenaliinia nyrkkeilykehästä Haluan olla maailman paras. Kenenkään ulkokuoresta et voi tietää, onko ihmisellä masennusta tai muita mielenterveyshäiriöitä.” 12 TUNNE & MIELI 1/2024. Juuri siksi se on huippu-urheilua eikä sovi kaikille.
”Olen ansainnut olla onnellinen” Kun koronapandemia oli juuri leviämässä maailmaan keväällä 2020, Elina Gustafsson osallistui Euroopan olympiakarsintoihin. 13 TUNNE & MIELI 1/2024. Silloin kirkastui ajatus radikaalista elämänmuutoksesta. Aidosti sydämessä olevat asiat tulevat esiin tekojen, ei sanojen, kautta. Kilpaurheilun jälkeen hän on hakenut tasapainoa äärikokemusten ja arkielämän välille. Puoli vuotta tämän jälkeen hän lopetti nyrkkeilyn, eikä hän enää osallistunut maailman olympiakarsintoihin. sellaista, jossa hänellä olisi turvallinen olo ja häntä kuunneltaisiin. Gustafsson sanoo, että urheilumaailma on ollut aina monessa asiassa vuosikymmeniä jäljessä. Kenenkään ulko kuoresta et voi tietää, onko ihmisellä masennusta tai muita mielen terveyshäiriöitä. etteikö elämässäni olisi ollut iloisempiakin jaksoja. En voinut hyvin myöskään silloisessa parisuhteessani. Viimeinen niitti päätökseen oli selän välilevynpullistuma. Elina Gustafsson kertoo saaneensa nyrkkeilykehään menemisestä valtavasti adrenaliinia. Kahden kuukauden kuluttua Gustafsson oli muuttanut Tampereelta Helsinkiin ja päättänyt seurustelusuhteensa. Mutta jokin oli muuttunut, eikä kilpailemiseen ollut entisenlaista paloa. Mietin, että olen 28-vuotias, olen ansainnut olla onnellinen. Gustafsson ei halunnut enää riskeerata liikuntakykyään. Gustafsson alkoi myös koota ympärilleen uutta valmennustiimiä . Hän toivoo, että asenteet olisivat kehittyneet aiempaa inhimillisempään suuntaan. . . Masennus oli jo alkanut väistyä, ja Gustafssonista tuntui, että oli tullut hetki ottaa elämä omiin käsiin. Olen tajunnut, että jos ihminen vakuuttelee minulle, että olen hänelle ensisijaisesti ihminen ja vasta toiseksi urheilija, se on oikeasti juuri päinvastoin. Mutta sen jälkeen on myös tapahtunut paljon, enkä ole jäänyt laakereilleni makaamaan. Reilut kolme vuotta sitten tehty päätös tuntuu nyt jo kaukaiselta. . Ihan kuin se kaikki olisi tapahtunut jossain entisessä elämässäni. Eivät ne muutokset tietysti helppoja olleet. Aiemmassa tiimissäni koin usein olevani pelinappula, joka tekee, mitä käsketään. Nyrkkeily ei tehnyt minua sisäisesti onnelliseksi vaan teki pahaa mielenterveydelleni
Kun ottelut kehässä olivat tarjonneet jännitystä, piti löytää uusia tapoja kokea olevansa elossa. Gustafsson sanoo olleensa aina kärsimätön seikkailija, joka ei osaa pysyä paikallaan, ei henkisesti eikä fyysisesti. Minustakin on tullut lopulta onnellinen kelpo kansalainen. Kilpauran aikana Gustafsson ei ollut saanut harrastaa mitään extremelajeja loukkaantumisriskin vuoksi. Hyvä parisuhde antaa voimaa Enää ei tarvitse liikkua pakon takia, ja se tekee Elina Gustafssonin onnelliseksi. Yritän löytää vähän balanssia näiden välille. Haluamme jatkuvasti tehdä asioita yhdessä ja olla toistemme lähellä. Nuoret ovat Gustafssonin mukaan kiittäneet siitä, että hänen tarinaansa on ollut helppo samaistua, vaikka mitään linkkiä urheilumaailmaan ei olisikaan. . Olen tosi herkkä ja otan helposti muiden energioita kannettavakseni. Moni nuori on sanonut saaneensa siitä rohkeutta omaan elämäänsä. Lopettamisen jälkeen hän on ollut muun muassa kiipeilemässä Nepalin vuoristossa, hypännyt laskuvarjolla ja benjillä, ajanut motocrossia ja tehnyt kuvausmatkan Norjan vuorille. Olen itse ollut hirveän kapinallinen, ja elämäni on mennyt vastoin perinteisiä polkuja ja ollut välillä hyvin epätoivoista. Se voi tarkoittaa arkisia pieniä juttuja, vaikkapa ruoan laittamista toiselle, tai rakkausviikonloppuja, jolloin pakenemme yhdessä luonnon keskelle.” ”On päiviä, jolloin tunnen, kuinka kehoni haluaa liikkua, ja sitten mennään kovaa. Siksi hän on käynyt kertomassa kokemuksistaan muun muassa kouluissa. Siitä meidän täytyy pitää hyvää huolta.” ENERGIAHOIDOT ”Olen käynyt energiahoidoissa 16-vuotiaasta saakka. Gustafsson on kihloissa Anna-Liisa Bergströmin kanssa. . Suhde alkoi vuoden 2021 Tanssii tähtien kanssa -kilpailusta, jossa he olivat tanssipari. Nuorilla on yhteiskunnassa kamalat paineet seurata jotain tiettyä normia ja mallia. Mieleen alkoi hiipiä synkkiä ajatuksia, ja Gustafsson pelästyi, oliko masennus tullut takaisin. Energiahoidot puhdistavat mieltä ylimääräisestä taakasta. Synkkyys johtui siitä, etten päässyt liikuttamaan kehoani tarpeeksi. Gustafsson uskoo, että kun on oma avoin itsensä ja seuraa sydäntään, on myös mahdollista aidosti koskettaa ihmisiä. Näin huollan mieltäni LUONTOKUVAUS ”Rakastan luontoa ja sen kuvaamista. Elämääni hieman varjostaa se, että olen koukussa jatkuviin adrenaliiniryöppyihin. Tasapainoa ääripäiden välille Nyrkkeilyuran lopettamisesta elämään tuli uudenlainen tyhjä aukko. Teen mielenterveysräpsylenkkejä, eli lähden juoksemaan ja ottamaan valokuvia. Liikuntaa hän tarvitsee silti, jotta mieli ja keho voivat hyvin. . Kilpauralla tämä ei ollut mahdollista. Toissasyksynä hän joutui jalkaleikkaukseen eikä voinut viikkokausiin kuin maata sohvalla. . Lopulta sitä sairastuu, jos ei koskaan saa palautua. Ja on päiviä, jolloin kehoni haluaa levätä, ja sitten lepään.” 14 TUNNE & MIELI 1/2024. Käyn usein Theta Healing -hoidossa, jossa käsitellään omia syviä uskomusjärjestelmiä ja pyritään purkamaan niitä.” PARISUHTEEN VAALIMINEN ”Minulla on upea, turvallinen ja luotettava parisuhde, mutta myös sen elinvoimaisuutta pitää vaalia. Koko ajan on oltava jotakin uutta, mitä odottaa. Jään lenkillä usein ihastelemaan luonnon kauneutta ja sitä, miten ihmeellinen luonto onkaan. . Liikunnan lisäksi hyvät ihmissuhteet ovat Gustafssonille tärkeä voimavara, joka ylläpitää myös mielen hyvinvointia. Seuraa omaa sydäntäsi Muiden auttaminen ja mielenterveysasioiden esiin tuominen on Elina Gustafssonille tärkeää. Arkeni on ihanaa ja helppoa, mutta tarvitsen myös äärikokemuksia ja vaihtelua. On päiviä, jolloin tunnen, kuinka kehoni haluaa liikkua, ja sitten mennään kovaa. Silti elämässä voi pärjätä. Se, että suhteessamme kumpikin saa olla täysin oma itsensä ja tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on, antaa niin paljon voimia ja hyvää oloa. Ja on päiviä, jolloin kehoni haluaa levätä, ja sitten lepään
Luennoitsija ja yrittäjä. Psykoterapiassa käydessään Elina Gustafsson koki helpotusta siitä, että ensimmäistä kertaa joku sanoitti hänen kanssaan yhdessä hankalia asioita. Kihloissa tanssijakoreografi Anna-Liisa Bergströmin kanssa. ELINA GUSTAFSSON Syntyi 1992 Porissa. Elämäkertateos Rohkeudella Elina Gustafsson (Otava) ilmestyi 2021. 15 TUNNE & MIELI 1/2024. Entinen kilpanyrkkeilijä, joka voitti urallaan Euroopan mestaruuden, MM-pronssimitalin, kolme Pohjoismaiden mestaruutta ja viisi Suomen mestaruutta. Pari asuu Helsingissä
16 TUNNE & MIELI 1/2024
Aikuisena liikunta voi tuntua suorittamiselta ja pakkopullalta. Löydä aitoa iloa liikkumiseen Pieni lapsi käyttää kehoaan aktiivisesti ja nauttii hyppelystä, juoksemisesta ja kiipeilystä. Miten löytää uudelleen aitoa iloa liikkumiseen. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VI TUS MARIA VILJA 17 TUNNE & MIELI 1/2024
Kun opimme pysähtymään ja kuulostelemaan kehon viestejä ja tunteita niiden takana, myös suhde liikkumiseen paranee. Liikuntaan saattaa liittyä myös pakonomaisuutta ja rankaisevuutta, mikä sekin voi olla esteenä tasapainoiselle, tiedostavalle kehosuhteelle. Vaikka urheilisimme aktiivisesti, kehotietoisuutemme saattaa olla heikkoa. Vanhempi saattaa tiedostamattaan antaa perinnöksi ristiriitaisen suhteen liikkumiseen ja ulkonäköön, ja lapsi ottaa sen vastaan niin ikään tiedostamattaan. Se on hyvin monimutkainen prosessi, joka kehittyy vuorovaikutuksessa vanhempien ja muiden kasvattajien kanssa, sanoo kehon ja mielen yhteyteen paneutunut psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin. Kehotietoisuudella tarkoitetaan herkkyyttä kuunnella kehon tuntemuksia, vastata sen tarpeisiin myötätuntoisesti ja rohkaisevasti – kohdella siis itseä kunnioittavasti. Kehon viestien kuunteleminen tukee hyvinvointia ONKO HARTIOISSA JÄNNITYSTÄ , tuntuuko rinnassa painetta. Näissä lajeissa painottuu juuri kehon rajojen kuulostelu ja kunnioittaminen. Martin on hyvillään siitä, että nykyisin joogaja pilatestunneilla käy monenikäistä väkeä, niin miehiä kuin naisiakin. Liikunnan pitäisi sielläkin ruokkia uteliaisuutta ja iloa oman kehon käytöstä, Martin sanoo. OIVALLUS 1 I hmisen keho on luotu liikkumaan, kuten muidenkin eläinlajien. – Siitä lähtee ihmisen kehon, mielen ja liikkumisen suhteen kehittyminen. Turvallisessa ympäristössä se lisää luottamusta omaan kehoon ja omiin taitoihin. Minna Martin puhuu mielentävästä kehosuhteesta. Jotkin urheilulajit voivat jopa perustua sille, ettei kehoa kuunnella – ylität itsesi, et kuuntele kipua. Jos tykkää haastaa voimiaan vaikka hiihtoladulla, on tärkeää antaa itselleen aikaa myös palautumiseen. Jokin selvästi stressaa – miten voisin itseäni hoivata. Toisenlaiset kokemukset taas horjuttavat luottamusta: en kehtaa, epäonnistun kuitenkin, hävettää. Pieni lapsi lähtee uteliaana kääntyilemään, nousemaan jaloilleen ja lopulta kävelemään, elleivät mitkään fyysiset vammat sitä estä. 18 TUNNE & MIELI 1/2024. Martinin mukaan moni harrastaa liikuntaa tavalla, joka ei tue hyvinvointia eikä terveyttä. Onneksi liikkumisen nautinnon voi löytää vielä aikuisenakin. Mielensisäisiä esteitä voi madaltaa omaa kehotietoisuuttaan vahvistamalla. Kehuminen ja kannustus tehostavat oppimista ja saavat kokeilemaan rohkeasti uusiakin ulottuvuuksia. Se on meidän pisin ihmissuhteemme ja kiintymyssuhteistamme merkittävin. Joillekin on ehkä jäänyt koulun liikuntatunneilta muistoja, jotka estävät tietyistä lajeista tai koko liikunnasta nauttimisen vielä vuosikymmenten jälkeen. – Mielentävä kehosuhde tarkoittaa sitä, että olemme aidossa, tunneperäisessä suhteessa kehoomme. – Kaikki suorittava ja arvosteleva tapa suhtautua liikuntaan pitäisi karsia kouluista. Samaa periaatetta voi toki noudattaa muissakin lajeissa
– Se oli itselleni hyvä oppimiskokemus siitä, miten eri elämäntilanteet voivat nostaa kynnystä kenelle tahansa. Kehosuhdeperintö seuraa vanhemmalta lapselle. Jotkut heistä kertoivat, kuinka oma vanhempi oli aikoinaan puhunut halveksuvasti kehostaan tai muiden ihmisten vartaloista. Kun Martin mietti, ettei hän tiedä ollenkaan, miten kuntokeskuksessa pitää käyttäytyä, hänen tuolloin teini-ikäinen tyttärensä tarjoutui lähtemään mukaan. Silloin riman ylittämiseen riitti jo pelkkä muisto siitä, että samasta tilanteesta oli selvitty ennenkin. OIVALLUS 3 19 TUNNE & MIELI 1/2024. Vaikka lapsia nykyisin opetetaan tunnistamaan tunteita myös kehollisina kokemuksina, harva aikuinen on itse saanut siihen lapsuudessaan ohjausta. Hienoa, että yrität! On myös tärkeää, että vanhempi osallistuu lapsen harrastuksiin ja käy näytöksissä, peleissä tai kilpailuissa. Joskus näihin tilanteisiin saattaa liittyä häpeän kokemusta esimerkiksi siitä, että paino on noussut ja kunto laskenut, kun liikkumisessa on ollut taukoa. Se oli saanut myös lapsen kokemaan oman kehonsa vääränlaiseksi. Kehotietoisuus on hänen mukaansa tunneperäistä yleissivistystä eikä meidän kulttuurissamme vielä kovin tuttua. Jos lapsi oppii kunnioittavaa suhtautumista, hänen on helpompi rakentaa hyväksyvää suhdetta omaan kehoon, liikkumiseen ja kehittyviin taitoihin: Ei haittaa, ettet heti osaa ja teet virheitä. Tyttären tuki auttoi Martinia toisenkin kerran, kun hän aloitti kuntokeskuksessa käymisen uudelleen koronasulun jälkeen. ALOITA ENSIN ITSESTÄSI. Vaikka hän on ensimmäiseltä ammatiltaan fysioterapeutti ja harrastanut liikuntaa aktiivisesti lapsesta asti, yhdessä vaiheessa hän empi kuntoilun aloittamista uudessa paikassa. Muuten lapsesta voi tuntua, ettei hänen harrastuksellaan ole merkitystä. Hyvään kehotietoisuuteen kuuluu kunnioitus myös muiden ihmisten kehoja kohtaan. Tästä Minna Martinilla on omaakin kokemusta. – Vanhempi saattaa tiedostamattaan antaa perinnöksi ristiriitaisen suhteen liikkumiseen ja ulkonäköön, ja lapsi ottaa sen vastaan niin ikään tiedostamattaan. Silti se voi alkaa voimakkaasti ohjata tämän liikkumisja syömiskäyttäytymistä. Tämä on Martinin neuvo vanhemmille, jotka haluavat kannustaa lastaan liikkuvaan, oman kehon käytöstä iloitsevaan elämäntyyliin. Martin haastatteli neljä vuotta sitten ilmestyneeseen Mielelläni kehossani -kirjaansa naisia, jotka olivat ratkoneet ongelmia kehosuhteessaan. Hyväksyvä suhde opitaan jo lapsuudessa OIVALLUS 2 Kaverin tuki madaltaa liikkeelle lähtemisen kynnystä MILLOIN OLET VIIMEKSI nauttinut liikkumisesta. Kaverin kanssa metsäretkellä tai yhdessä vesijuostessa. Usein liikkeelle pääsee helpommin yhdessä kuin yksinään, on seurana sitten ystävä, perheenjäsen tai vaikka henkilökohtainen valmentaja
Ilmeni, että ohjaajalla oli tapana opetella kaikkien asiakkaiden nimet. Toiminnasta vastaavan pitäisi huolehtia siitä, että ilmapiiri on kunnioittava eikä tunneilla äyskitä tai mollata ketään. Eräs Minna Martinin kirjaansa varten haastattelema nainen oli tehnyt näin sairastuttuaan vakavaan työuupumukseen. Hänen tunneillaan opinkin enemmän kuin olin oppinut muilla joogatunneilla yhteensä. Martin kertoo ensimmäisestä tunnistaan joogastudiossa, jossa ennestään tuntematon opettaja ohjasi häntä asennon linjaamisessa ystävällisesti etunimellä puhutellen. Jos lapsen taidot huomataan ja häntä rohkaistaan, hän voi vielä aikuisenakin kokea olevansa osaava, pystyvä ja hyväksytty sellaisena kuin on. Vähäinenkin liikunta on hyväksi, ja tätä korostetaan myös nykyisissä liikkumisen suosituksissa. Silloin voi olla parasta luopua kaikista liikuntaan liittyvistä tavoitteista ja antaa itselleen luvan vain levätä. Ja yksin urheilevakin voi kiittää itseään siitä, että tuli taas lähteneeksi liikkumaan. Hän eteni kirjaimellisesti askel kerrallaan. Pikkuhiljaa liikkuminen laajeni, kun hän huomasin sen tuottavan iloa ja herättävän miellyttäviä tuntemuksia myös kehossa. – Liikunnan parissa voi tulla esiin aikamoisiakin aggressioita, niin valmentajan taholta kuin harrastajienkin kesken. Aikansa levättyään nainen tunsi tarvetta alkaa kohentaa kuntoaan mutta pyrki tietoisesti välttämään kaikenlaista suorittamista. Liikunnallisen elämäntavan ei tarvitse olla sitä, että vedetään verkkarit päälle ja tehdään tunnin hikilenkki. – Olin ihan että wow. Kannustus tuntuu hyvältä myös aikuisena JOS LAPSI TAI NUORI ei tunnu viihtyvän treeneissä entiseen tapaan, aikuisilla pitäisi olla herkkyyttä huomata muutos ja ottaa se fiksusti puheeksi. Innon lopahtaminen voi johtua esimerkiksi huonosta ilmapiiristä. Kevytkin liikuskelu ja paikallaanolon tauottaminen vilkastuttavat verenkiertoa sekä vetreyttävät lihaksia ja niveliä. OIVALLUS 5 Joskus on fiksuinta jättää treenit väliin KUN VOIMAT OVAT VÄHISSÄ esimerkiksi masennuksen tai uupumuksen vuoksi, liikkeelle lähteminen saattaa tuntua ylivoimaiselta. Ihmisarvo ei koskaan ole sidottu siihen, miten hyviä tai kauniita olemme. OIVALLUS 4 20 TUNNE & MIELI 1/2024. Vähitellen matka piteni omaa oloa kuunnellen ja itseä toppuutellen, ilman mitään tavoitteita ja askelten tai pulssin mittaamisia. Myös kaveriporukalla treenatessa kannattaa pitää yllä kannustavaa ja toiset huomioivaa ilmapiiriä. – Hän kävi alkuun postilaatikolla. – Olla hyväksytty myös väsyneenä, keskeneräisenä, epäonnistumisen hetkellä on valtavan arvokasta. Nähdyksi tuleminen tuntuu hyvältä aikuisestakin, ja siihen voi riittää jo pieni huomioiva ele. Ihmisellä on perustarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi, Martin muistuttaa