1/2021 Rakenna psyykkistä kestävyyttä, uskalla kohdata vaikeudet & tee fiksuja valintoja ROHKEA DUUDSONIT-TÄHTI ”Opin vihdoin sanomaan ei – ja se tuntuu vapauttavalta” JUKKA HILDÉN Omalla tavalla ERITYISHERKKYYS ”Mieltäni suojaa kalvo, joka ei päästä enää kaikkea läpi.” ÄITI & POIKA KERTOVAT Mielikuvat skitsofreniasta muuttuivat, kun nuori sairastui VOIMAA ARKEEN Jenni Pääskysaari irrottelee tanssimalla TIETOA • TARINOITA • TUNNETTA
Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen voimassa olevaan hintaan, kunnes lopetat tilauksen. TTT-lehti on tukenasi työhyvinvoinnin uudistuksissa! Esittelyssä erilaiset työpaikat ja ammatit laajalla kirjolla. Tutustu lehteen, tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje: tttlehti.fi/tilaa-uutiskirje Työhyvinvoinnin erikoislehti ttt_tilaa_210x280.indd 1 ttt_tilaa_210x280.indd 1 19.1.2021 13.04 19.1.2021 13.04. Pelittääkö monitilatoimisto. Digilehden arkisto käytössä tilaajille. Tilaukset: tttlehti.fi/ tilaa-lehti Työ Terveys Turvallisuus -lehti kertoo asiantuntijoiden vinkit ja koetellut ratkaisut työelämän ongelmiin. Kuinka huijata aivoja, kun työn aloitus tökkii. Sen kertoo TTT-lehti. Mitä etätyöstä on sovittava. Tilaa TTT-lehti itsellesi tai työpaikallesi! Kestotilaus 88 €/vuosi, 6 numeroa vuodessa. Miten nostaa taakat turvallisesti
0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Tai jos nyt on huono kausi, kesällä saattaakin näkyä jo enemmän valoa. Kuka meistä edes lopulta on terve ja kuka sairas – vai olemmeko kaikki jotain näiden väliltä. Tässä olemme kaikki samalla janalla: Tänään voi mennä ihan hyvin, mutta kukapa tietää, mitä kuuluu kuukauden kuluttua. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Tätä pohditaan lisää sivulta 36 alkaen. Tuijotimme edessämme aukeavaa Lemmenjokea ja söimme koko reissun parhaan aterian. Omannäköiset ja merkitystä tuovat selviytymiskeinot ovat tärkeitä varsinkin silloin, kun mieli horjuu. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Lirautin kummankin kuksaan tilkan punaviiniä, jota olin raahannut rinkassa päiväkausia. Ajattelen myös, että nämä kaksi asiaa pitävät elämässä kiinni huonoinakin päivinä. Muut asiat ja riennot pystyin hyvin jättämään hetkeksi tauolle, sillä tiesin, että niiden pariin ehdin taas myöhemmin. Hyvä elämä ei tarkoita sitä, että joka päivä täytyy mennä huippuhyvin ja täyttää ihanneihmisen paikka. Tuttuun kirjaan sukeltaminen sulkee turvalliseen maailmaan, ja pienikin hiihtolenkki huuhtoo pään tyhjäksi. Valoisia kevättalven päiviä! . Omista mielenterveyttä ylläpitävistä keinoista voi silloin olla apua. Ja jos omat keinot eivät riitä, jokaisen pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ja helposti ammattiapua. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Lautasella oli epämääräinen mössö valmisperunamuusia ja kasviskebabia. Lehti painetaan kotimaisessa PunaMustassa, jossa painotuotekohtaiset päästöt lasketaan sertifioidulla ClimateCalcmenetelmällä ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. PÄÄKIRJOITUS ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Tänään voi mennä ihan hyvin, mutta kukapa tietää, mitä kuuluu kuukauden kuluttua.” TUNNE & MIELI 1/2021 3. Parhaisiin ruokamuistoihin liittyvät yleensä rakkaat ihmiset, eivät neljän ruokalajin ravintolaillalliset." Elina Ylitervo Ruokatoimittajalta Tunne & Mieli on vastuullinen myös ympäristön kannalta, sillä painettu lehti on nyt sataprosenttisesti hiilineutraali. Meri Nykänen PÄ ÄTOIMI T TAJA Kuka on terve. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Kuka tahansa voi tipahtaa kyydistä eri syistä. Mutta ilman rentouttavaa lukemista ja piristävää liikkumista en olisi mitenkään jaksanut koko vuotta. K un pari vuotta sitten kalenteri täyttyi ylimääräisestä projektista kokonaiseksi vuodeksi, päätin, että kahdesta asiasta en luovu: lukemisesta ja liikunnasta. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U V A : SU SA N N A K EK KO N EN "Viime syksynä kyhjötin ystäväni kanssa piskuisen puukatoksen lipan alla vesisateessa. Päivät ovat erilaisia, ja esimerkiksi muutama huonosti nukuttu yö tai teini-ikäisen kanssa taistelu väsyttää
En uskaltanut myöntää, etten jaksa. Ennakkoluulot sairaudesta menivät molemmilla uusiksi. 10 TÄSSÄ NUMEROSSA 01 2021 4 TUNNE & MIELI 1/2021. 09 Lukemista Tee kateudesta kaveri. 22 Yhdessä mankelin läpi Äidin pelko kävi toteen, kun oman pojan oireilu diagnosoitiin skitsofreniaksi. 30 ”Musiikin tekeminen toi iloa masennuksen keskelle” Vaikeuksien keskellä lääkäri Mikael Kivivuorta ovat auttaneet pelkojen kohtaaminen, heikkouksien myöntäminen ja omien kannustusbiisien tekeminen. ”Aloin olla sellainen joojoo-mies. 29 Vaikeiden asioiden kohtaamisesta Elina Hirvosen kolumni. Vedin täysillä, kunnes tuli seinä vastaan.” JUKKA HILDÉN KANSSAKULKIJAT 10 ”Tarvitsin täydellisen stopin” Duudsonit-tähti Jukka Hildén on opetellut vihdoin sanomaan ei. 06 Mitä uutta. Se on vaatinut rohkeutta ja täydellistä pysähtymistä. Pelkäsin näyttää ja tunnustaa heikkouteni. 40 Syvässä päässä Marja Matikaisen erityisherkkää mieltä suojaa kalvo, joka ei päästä enää kaikkea läpi. Myötätuntoa työyhteisöön. ALUKSI 03 Pääkirjoitus Kuka on terve
42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Miten tehdä fiksuja valintoja. 36 Mielen sairastuminen – normaalia vai poikkeavaa. 58 Voimaa arkeen Jenni Pääskysaari saa energiaa tanssimisesta ja yhdessä nauramisesta. 22 40 10 1/2021 Rakenna psyykkistä kestävyyttä, uskalla kohdata vaikeudet & tee fiksuja valintoja ROHKEA DUUDSONIT-TÄHTI ”Opin vihdoin sanomaan ei – ja se tuntuu vapauttavalta” JUKKA HILDÉN Omalla tavalla ERITYISHERKKYYS ”Mieltäni suojaa kalvo, joka ei päästä enää kaikkea läpi.” ÄITI & POIKA KERTOVAT Mielikuvat skitsofreniasta muuttuivat, kun nuori sairastui VOIMAA ARKEEN Jenni Pääskysaari irrottelee tanssimalla TIETOA • TARINOITA • TUNNETTA 10 16 40 22 58 KANNEN KUVA: SUSANNA KEKKONEN PUUHAA AIVOILLE 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko TUNNE & MIELI 1/2021 5. Kun tärkeimmät valinnat tekee omia arvojaan kuuntelemalla, elämästä tulee omannäköistä. 16 Mistä löytyy arjen rohkeus, joka auttaa ylittämään esteitä ja ratkaisemaan ongelmia. Nykyajan terveysihanne tekee sairaudesta ikävän poikkeuksen. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 52 Kiisselin paluu Kirpeä Tallimestarin kiisseli tarjoillaan rapean leipämurun ja kanelivaahtopilven kera. ILMIÖ & TIETO 16 Rohkeasti kohti tuntematonta Vaikeiden asioiden kohtaaminen ja kokemuksista oppiminen kuuluvat rohkeaan elämänasenteeseen
Esimerkiksi videopalavereissa on hyvä olla tilaa myös vapaalle keskustelulle. / TEKSTI Helinä Kujala 6 TUNNE & MIELI 1/2021. Eräs vastaaja kertoi jopa miettineensä, onko hänestä tullut aivan turha ja olisiko toimivampi työyhteisö muualla. Tutkijat selvittivät, miten etävuorovaikutus vaikuttaa myötätuntoon työyhteisössä. Seppänen toivoo, että työpaikoilla kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutukseen, sillä etätyö todennäköisesti yleistyy korona-ajan jälkeenkin. Etäyhteyksissä taas sanoilla on tavallista suurempi merkitys. KOONNU T Meri Nykänen E tätyössä on etunsa – ja työelämän inhimillisyyden näkökulmasta myös riskinsä. Myötätunto välittyy usein ei-sanallisen viestinnän, kuten katseiden, eleiden ja äänensävyn kautta. Hän teki tutkimuksen yhdessä kollegoidensa Jenni Spännärin ja Anne Birgitta Pessin kanssa. Samalla välittyy kokemus kuulumisesta yhteisöön, jossa on ihmisiä eikä vain työrooliensa kapeita edustajia. Kuulumisia oli vaihdettu enemmän kuin normaalisti, ja työtovereista oli tullut esiin uusia puolia. Ruudun takaa Myötätunto työyhteisössä joutuu koetukselle, kun vuorovaikutus tapahtuu vain verkossa. Toisaalta osa kertoi kommunikaation myös lisääntyneen etätyössä. – On aika musertava näkymä työelämään, jos on kodissaan yksin etätyössä ja miettii tällaisia kysymyksiä. Jotkut kokivat myös, että etänä on entistä tasavertaisempi mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. – Kuulumisten vaihtoa ja höpöttelyä ilman agendaa ei voi irrottaa muusta työelämän todellisuudesta, sillä senkin kautta siirtyy tietoa. Osa kyselytutkimukseen osallistuneista selvästi kärsi vuorovaikutuksen vähentymisestä. MITÄ UUTTA. Aiempien tutkimusten mukaan myötätunto vaikuttaa myönteisesti siihen, miten aikaansaava työyhteisö on ja miten merkitykselliseksi sen jäsenet kokevat työnsä. Se nakertaa jaksamista, elämänlaatua ja sitoutumista, sanoo CoHumansin toimitusjohtaja, eetikko Anna Seppänen. Näin voi tiivistää tulokset kyselytutkimuksesta, jonka asiantuntijayritys CoHumans teki Helsingin yliopiston kanssa viime keväänä. Niiden kautta syntyy käsitys hyväntahtoisuudesta: voinko tiukan paikan tullen pyytää apua tältä työtoveriltani
Tilaa ilmainen uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Lapsi muodostaa ensimmäisen suhteensa vanhempaansa tai muuhun häntä ensisijaisesti hoitavaan henkilöön. ”Odotamme täydellistä terveyttä tai täydellistä sairautta. Vai olisiko sittenkin niin, että juuri silloin, kun työtai yksityiselämässä tapahtuu kuormittavia asioita, onkin fiksua pitää edes joistain hyvää tuovista asioista kiinni. Elämän ei pidä olla pelkkää selviytymistä. On tärkeä hyväksyä, että aika moni ihminen on pikkuisen rikki, mutta pystyy elämään tilanteensa kanssa.” Anna Keski-Rahkonen Mielenterveyden professori, Helsingin Sanomien haastattelussa 50% Puolet suomalaisista kokee jossain vaiheessa elämäänsä jonkin mielenterveyden häiriön. Kiintymyssuhde on pohja ihmisen turvallisuuden tunteelle. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. Siinä tapauksessa on aika tarkastella omia näkemyksiään ja ottaa alkuvuoden kunniaksi uusia ajatuksia tilalle. Töissä on kiire, joten millään ei ole mitään väliä, ja voin alkaa syödä pelkkää suklaata ja lopettaa liikkumisen. SANASELITYS UUTISKIRJE LUKU KIINTYMYSSUHDE TILAA UUTISKIRJE! Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. . Mitä. JATKUVA VÄSYMYS EI KUULU ARKEEN. Eikö koko ajan tarvitsekaan olla ylivirittyneessä tilassa, jossa suorittaminen ei katkea koskaan. Kiintymyssuhde on lapsen ja hänen huoltajansa välinen tunnesuhde, joka syntyy lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta. Muutakin kuin selviytymistä A jatteletko, että jatkuva väsymys ja suorittaminen kuuluvat väistämättä arkeen. . Ei, sillä vain palautuminen mahdollistaa kehityksen ja uusien ideoiden keksimisen. Kuormittuneisuudesta ja väsymyksestä tulee helposti normaali olotila: Ei kai sitä tämän paremmin tarvitsekaan jaksaa! Kaikkihan ovat koko ajan väsyneitä! Vai onko se sittenkin vain tottumukseksi muuttunut olotila, johon on itsekin mukautunut. KAIKESTA HYVÄSTÄ EI TARVITSE LUOPUA. Lenkkiä voi toki lyhentää, mutta kokonaan ei kannata jymähtää paikoilleen.. Pysyvä kuormittuneisuus voi johtaa totaaliseen tipahtamiseen tai jatkuvaan puolivalolla sinnittelyyn. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Lähde: Psykologi Liisa Uusitalo-Arola Mielenterveysmessuilla 2020 PALAUTUMINEN ON NORMAALI OLOTILA. Todellisuudessa ihmiset ovat jotain siltä väliltä
Kirjailija muistuttaa, että kateuden tunteminen kuuluu ihmiselämään. Kujala toteaakin, että tutkimusten mukaan kateus on tyypillisimpiä somen käytön herättämiä tunteita. 3 RAJAA SOMEN KÄYTTÖÄ. Itsemyötätuntoa vahvistamalla voi saada apua hankalan tunteen kanssa elämiseen. Tunne lamaannuttaa, etenkin jos kateuden tunteeseen sekoittuu häpeää ja pohjalla on kokemus omasta riittämättömyydestä. Kateus (Otava 2020) 8 TUNNE & MIELI 1/2021. H arva kehtaa avoimesti myöntää olevansa kateellinen esimerkiksi ystävilleen, työkavereilleen tai sisaruksilleen. Kun meissä herää kateus toista ihmistä kohtaan, usein tulkitsemme hänen saavutuksensa tai onnistumisensa uhaksi itsellemme. Pohdi, mikä estäisi sinua saavuttamasta samaa. Vihreänä kateudesta. Syynä saattaa olla se, että työssä menestyminen sekä matkat ja muut elämykset ovat materiaa henkilökohtaisempia. Voimme ehkä ostaa samanlaiset kengät kuin kaverillakin on, mutta hänen kokemuksiaan emme voi sellaisinaan saavuttaa. KATEUDESTA KAVERI Emilia Kujala: Tunteella. Kateuden kokeminen on inhimillistä eikä tee kenestäkään huonoa ihmistä. Puhu itsellesi samoin kuin puhuisit kipeistä tuntemuksistaan kertovalle hyvälle ystävällesi. Jos tulkitsemme vaikkapa kollegan saavutuksen olevan itseltämme pois, saatamme alkaa soimata häntä omassa mielessämme. Menetelmät perustuvat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, etenkin hyväksymisja omistautumisterapiaan (HOT). Kirjassa käsitellään myös sosiaalista mediaa. Haluamme kuulua joukkoon ja päästä osallisiksi siitä, mitä muillakin on. Vaikka somessa on paljon hyvääkin, se levittää eteemme sosiaalista vertailuaineistoa enemmän kuin koskaan aiemmin. Niin sanotun kokemussisällön on todettu herättävän enemmän kateutta kuin esimerkiksi vaatteiden tai muiden hankintojen esittely. Sen tehtävänä on kertoa, mitkä asiat ovat itselle merkityksellisiä: ”Siellä missä on kateutta, on jotain meille tärkeää.” Kirja sisältää myös harjoituksia, joiden avulla voi tarkastella omia kateuden kokemuksia ja pyrkiä lieventämään haitallisia tuntemuksia. Jos seuraat somea, mieti, keitä seuraat ja mikä erityisesti saa sinut vertaamaan itseäsi muihin. KIRJAT KOONNU T Meri Nykänen / TEKSTI Helinä Kujala 1 HYVÄKSY TUNNE. Kateus. Tyypillistä on, että kadehdituksi tuleva pyrkii palauttamaan yhteyden muihin korostamalla samanlaisuuttaan, vähättelemällä itseään tai jopa yrittämällä miellyttää kadehtijaa. Kipeä tunne koetaan häpeälliseksi, ja siksi kateus helposti kielletään tai se piiloutuu turhautumisen, ärtymyksen ja tyytymättömyyden taakse. 2 MUOVAA TULKINTAA. Haitallinen tunne on silloin, jos se estää tavoittelemasta itselle merkityksellisiä asioita tai saa painamaan toisia ihmisiä alas oman egon pönkittämiseksi. Käytännönläheinen kirja antaa eväitä kateuden ymmärtämiseen ja sen kanssa toimeen tulemiseen. Joskus taas kateuteen sekoittuu ihailua ja tunne voi inspiroida: jos tuo on pystynyt saavuttamaan jotain noin hienoa, miksi en itse pystyisi samaan. Vältä somen selaamista hetkinä, jolloin koet huonommuutta suhteessa muihin ihmisiin tai olosi on muulla tavoin haavoittuvainen. Sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Emilia Kujala syventyy kateuden olemukseen kirjassaan Tunteella. Entä voisiko yhden menestys tuoda kaikille jotain hyvää. Kirja tuo esiin kiinnostavan huomion siitä, että kateus on kipeä tunne myös sen kohteeksi joutuvalle, koska sekin eristää ihmisen lauman ulkopuolelle. Pohjimmiltaan kateudessa on kyse nähdyksi tulemisesta, joka on ihmiselle perustavanlaatuinen tarve
Nykänen on menettänyt miehensä, ja lapsi on lähtenyt omilleen. Vaikeimpina hetkinä ei tunnu löytyvän oikeita sanoja. Kolumnit on kirjoitettu poikkeustilan aikana, mutta niissä on ajatonta lämpöä, viisautta ja huumoria. Kuvitettu kirja sukeltaa viihdyttävästi kauhuklassikoiden mielten syövereihin. Onneksi joukossa on myös tarina, joka kertoo duunarimiehen uupumuksesta – kaikki uupuneet eivät ole nuoria tunnollisia naisia. Nykäsen oivallukset ihmiselosta antavat ajateltavaa ja lämmittävät mieltä – oli koronan aika tai ei. Henri Hirvenoja: Diminuendo – Runoja surusta (Basam Books 2020) . Kirjan tarinat toimivat vertais tarinoina ja auttavat myös ymmärtämään uupunutta mieltä. Kuvitettuja tarinoita uupumuksesta Havaintoja koronavuodesta Miltä työuupumus näyttää ja tuntuu. KOHTUUKÄYTTÄJÄKSI. Uupumus voi myös näyttää ulospäin muinakin tunteina kuin väsymyksenä, esimerkiksi vihaisuutena ja kyynistymisenä. Ja miten tärkeitä oikeat sanat ja teot ovat, kun itsellä on surua tai pelkoa. Jenny Jägerfeld, Mats Strandberg: Frankenstein terapiassa (Like 2020) RUNOJA SURUSTA. Lue myös! Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona (Into 2020) Katkenneita lankoja. Miltä tuntuu, kun ei jaksa nousta aamulla sängystä tai vastata läheistenkään viesteihin ja puheluihin. Sitä edeltää tunne nimeltä empatia.” TUNNE & MIELI 1/2021 9. Tekstien avulla on jännä palata dramaattisiin hetkiin, jolloin koronasta ei ollut vielä niin paljon tietoa kuin nyt. Teksteissään hän käy läpi ajatuksiaan ja havaintojaan itsestään sekä muista ihmisisistä poikkeustilanteen keskellä. Hän on pitkästä aikaa yksin – ja sitten kaiken päälle tulee vielä koronan aiheuttama eristys. Mikä vaivasi Frankensteihin hirviötä ja Tohtori Jekylliä. Kirjoitukset muistuttavat, millaisia toistemme auttajia meistä tulikaan viime keväänä. Yksin kotona kokoaa kansien väliin toimittaja Anna-Stina Nykäsen kirjoittamia kolumneja ja aiemmin julkaisemattomia tekstejä. Tarinoita työuupumuksesta (Atena 2020) ”Myötätunto on tekoja. Kirja perustuu kognitiiviseen psykologiaan. Vieläkö jaksat käydä läpi korona vuoden outoja tapahtumia. Kuvien kautta päästään suoraan sisään työuupuneen mieleen. Siihen vastaa yhdeksän sarja kuvataiteilijaa, jotka kuvittavat työuupumuksen kokeneiden tarinoita kirjassa Katkenneita lankoja. Aihe on raskas, mutta kuvitettuja tarinoita on kevyt lukea. Entä miltä tuntuu palaa loppuun 16-vuotiaana. Silloin on helpottavaa, kun joku on kirjoittanut hienoja lohdun sanoja paperille. Juomista ei tarvitse lopettaa kokonaan, sanovat kirjoittajat. Kirja kaikille, jotka haluavat oppia käyttämään alkoholia fiksusti. Anders Hammarberg ja Karin Romberg: Kohtuudella (Gummerus 2020) KAUHUN YSTÄVÄLLE. Suurin osa kirjan tuotosta lahjoitetaan mielen terveystyöhön
Kun omat voimat loppuivat ja työt jäivät tauolle, energiseltä Duudsonilta vaati rohkeutta opetella sanomaan ei. / TEKSTI Mirja Aarnio KU VAT Susanna Kekkonen ”Tarvitsin täydellisen stopin” KANSSAKULKIJA Jukka Hildén 10 TUNNE & MIELI 1/2021. Jukka Hildén, 40, on aina pitänyt tärkeänä positiivisuutta ja muiden tukemista
TUNNE & MIELI 1/2021 11
Kun joku kysyi apua, neuvoa tai tukea työssä tai sen ulkopuolella, hän oli aina auttamassa. Hildénin on aina ollut vaikeaa sanoa ei. Kohtaaminen oli käänteentekevä, vaikkei Hildén vielä silloin sitä tiennyt. Mitä jos hän jääkin yksin, vanhenee ja rapistuu pois. Ilman sitä en pystyisi olemaan se isä ja se Jukka, joka haluan olla. Uudelle terapeutille Hildén päätyi kollegansa suosituksesta. Jälkikäteen hän on ymmärtänyt, ettei hän ollut pitkään aikaan osannut nauraa, itkeä tai tuntea mitään muutaakaan, vaikka oli aiemmin mennyt kaikkeen sydän edellä. Se ei ollut kuitenkaan helppoa. Nyt terapeutti sanoi, ettei näe sohvalla enää samaa Jukkaa. Vedin täysillä, kunnes tuli seinä vastaan. Halu auttaa ja ajatella muita on hänelle luontaista – sellaista, joka tulee itsestään. Hildén alkoi järjestellä asioitaan niin, että voisi pitää taukoa töistä. Juuri sitä Hildén oli eniten pelännyt: että ilo ja liekki tekemiseen ja elämiseen sammuu. Kollega oli Duudsonien omistaman yrityksen amerikkalainen työntekijä, hieman vanhempi ja kaiken nähnyt mies. Siksi terapeutin sanat osuivat niin lujaa. Ajattelin, että petän kaikki yhteistyökumppanit, ystävät ja firmaan palkatut ihmiset, jos olen pois pelistä. Hyvä energia ja sen jakaminen myös muille ovat aina olleet hänelle tärkeä osa persoonaa ja ohjanneet toimintaa. – Näin itse asiassa kävikin tapauksessani – eli kävi kuten pelkäsin. Työuupumuksen keskellä hän alkoi tuntea olonsa yksinäiseksi. Jukka Hildén vastasi Los Angelesissa Duudsonien omistaman Rabbit Filmsin USA:n toimiston johtamisesta. Kipinä kadoksissa Terapeutin sohvalla Hildén tajusi tarvitsevansa täydellisen stopin. Muiden hyvinvointi oli aina etusijalla. Töitä ympäri vuorokauden Uupuminen oli alkanut jo edellisenä vuonna. Työtä ja tavoitteita oli loputtomasti. Hän oli tullut viisi vuotta aiemmin Hollywoodiin täynnä ajatuksia, intoa ja energiaa. Annoin jokaiseen asiaan ja jokaiselle ihmiselle kaikkeni. En uskaltanut myöntää, etten jaksa. Hänen kaikki parhaat kaverinsa olivat Suomessa, Jenkeissä oli ainoastaan työkavereita. – Kuulin, että kaverit olivat tosi huolissaan, mutta heidän oli vaikeaa puuttua asiaan toiselta puolelta maapalloa. Hän näki, miten hankalassa tilanteessa olin. Kaiken tämän eteen Hildénin piti työskennellä lähes ympärivuorokautisesti. Koko ajan oli vastattava johonkin kysymykseen tai jonkin tuotannon deadline oli odottamassa nurkan takana. He eivät uskaltaneet sanoa minulle oikein mitään, kun pelkäsivät, että loitonnun entisestään. Aikaeron takia Suomessa olevia töitä piti tehdä usein öisin. Hildén oli aloittanut terapiassa käymisen jo Suomessa asuessaan ja jatkanut sitä uudessa kotikaupungissaan videoyhteydellä. Hän myi suuren yhdeksän miljoonan dollarin sarjan tuotannon sekä tuotti ja juonsi sen itse. – Jos olisin jatkanut samaan tahtiin, olisin ehkä menettänyt kipinän kokonaan. – Aloin olla sellainen joojoo-mies. Niistä seurasi toki myös toivottua menestystä: Hildénin tuottamat YouTube-videot saivat parhaimmillaan kuukausittain yli 40 miljoonaa katselua. Hän tuli eräänä päivänä käymään Hildénin kotona ja alkoikin työasioiden sijaan kysellä kuulumisia – kepeän amerikkalaisen tyylin sijaan ihan oikeita kuulumisia. Olin samaan aikaan esiintyjä, bisneksen pyörittäjä, pomo, isä, aviomies ja ystävä. Pelkäsin näyttää ja tunnustaa heikkouteni.” 12 TUNNE & MIELI 1/2021. Suomalainen terapeutti eli kuitenkin kaukana toisella puolella maapalloa eikä Hildénin mielestä ymmärtänyt Hollywoodin arkitodellisuutta suorituspaineineen. Haluan olla ihminen, joka on läsnä, positiivinen ja kulkee sydän edellä. En uskaltanut myöntää, etten jaksa. Kipinän menettämiseen liittyy myös Hildénin toinen pelko. Suo tuntui loputtomalta. Tajusin itsekin, miten pahaan jamaan ja uupumukseen olin joutunut. Mutta ei kukaan silti ole sillä tavalla korvaamaton, että itsensä pitää polttaa loppuun. – Tein työssäni elämäni isoimpia asioita, ja samaan aikaan valo tunnelin päässä alkoi sammua. Hän oli alkanut pitää itseään korvaamattomana ja ajatteli, että kaikki kaatuu ilman häntä. Puhelin soi ja piippasi jatkuvasti. Ensin hän järjesti itselleen muutaman viikon täystauon, mutta ajautui sen jälkeen samaan työahdinkoon kuin aiemmin. – Olin rakentanut ympärilleni paksut muurit. Hän sanoi näkevänsä ihmisen, joka on kadottanut kipinänsä. Kun jollain oli pulma, sanottiin, että soita Jukalle. Hän istui ensimmäistä kertaa itselleen uuden terapeutin sohvalla Los Angelesissa, jossa hän tuolloin asui ja teki töitä. ”Aloin olla sellainen joojoo-mies. Kun jollain oli pulma, sanottiin, että soita Jukalle. Kollegani lähestyi minua ymmärtävästi ja osasi kysyä oikeita kysymyksiä. K olme vuotta sitten Jukka Hildénin kädet hikosivat. Pelkäsin näyttää ja tunnustaa heikkouteni
En halua siihen tilanteeseen enää koskaan takaisin. On vapauttavaa sanoa ei Korvaamattomuuden tunteen ja vastuunkantajan roolin Jukka Hildén oppi jo lapsuudenperheessään. Sitä on ollut vaikea myöntää. Siitä on seurannut paitsi epäluottamus itseä kohtaan, myös se, että muiden luottamus minuun on rapissut. Nyt hän ajattelee, että suurinta rohkeutta on uskaltaa katsoa itseään yltiörehellisesti peiliin: tunnustaa itselleen, että minä olen tällainen tyyppi, ja nähdä myös huonot puolet. Siellä luonnon keskellä ja järven äärellä Hildén alkoi viimein tuntea olonsa jälleen omaksi itsekseen. Hänelle itselleen on ollut vaikeaa katsoa peilistä sitä miestä, joka ei osannut sanoa ei sillä seurauksella, että eteen on tullut liian paljon asioita eikä hän ole sitten pystynytkään kaikkeen. Rohkeutta katsoa peiliin Kun Duudsonit 20 vuotta sitten aloittivat uraansa, Jukka Hildénin mielestä oli rohkeaa tehdä kaikenlaista hullua ja kokeilla rajoja. Äidillä ei ollut ihan helppoa, joten vastuuta perheestä valui Jukalle. . – Näin saan veren kiertämään kropassa ja pääsen ulos omasta kuplasta ja linnakkeesta. – Olen ollut pelkuri – minulla ei ole ollut rohkeutta sanoa, että en pysty tähän. Viime kevät pakotti Hildénin muuttamaan vaimonsa Chachi Hildénin ja heidän muutaman kuukauden ikäisen tyttärensä kanssa Los Angelesista Suomeen, ja perhe asettui viideksi kuukaudeksi Pohjanmaalle Ähtäriin. Sieltä tulee toimintamalli, että hänen on pidettävä huolta ympärillä olevista ihmisistä. TUNNE & MIELI 1/2021 13. Rohkeus on hänen mielestään myös sitä, että uskaltaa rakastaa itseään ja asettaa itsensä etusijalle. – Vaati lopulta totaalisen irtioton sekä maailmanlaajuisen pandemian, että pääsin ylös siitä suosta. Kymmenen vuotta sitten Hildén yritti parhaansa mukaan ottaa vastuuta pikkuveljestään, jolla oli vaikea alkoholiriippuvuus. Pieni asia, joka avaa päivän. Mutta jos itseään ei pidä tärkeänä ja hyvänä, sitä on lopulta vaikea tarjota muillekaan. Hildén tarjosi ratkaisuja ja vaihtoehtoja, pelasti veljen vaikeuksista, vei tämän hoitoon, auttoi ja neuvoi. Ensimmäinen asia, jonka Jukka Hildén oppi terapeutiltaan USA:ssa, oli aloittaa jokainen päivä pienellä kävelyllä, edes korttelin ympäri. Kukaan ei ole täydellinen, ja kaikilla on huonoja päiviä
y Esiintyjänä ja tuottajana Duudsonien kanssa kymmenissä sarjoissa ja sadoissa videoissa televisiossa ja YouTubessa. 14 TUNNE & MIELI 1/2021. KUKA. Sarjoja muun muassa Duudsonit, Duudsonit Amerikassa, Duudsonit tuli taloon, Posse, Huippujengi ja Suurmestari. Jukka Hildénillä ja hänen puolisollaan, tanssija ja sometähti Chachi Hildénillä, on yksivuotias tytär. y Perusti esiintyjäryhmä Duudsonit vuonna 2001 yhdessä Jarno Laasalan, Jarno ”Jarppi” Leppälän ja Hannu-Pekka ”HP” Parviaisen kanssa. y Asuu Espoossa perheensä kanssa. Perheeseen kuuluvat aviopuoliso Chachi Hildén ja heidän yhteinen tyttärensä sekä 6-vuotias tytär ja 8-vuotias poika Hildénin edellisestä avioliitosta. Jukka Hildén y Syntynyt 1980 Helsingissä. – Lasten kanssa puuhatessa unohdan kännykän ja työt. y Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen lähettiläs 2021 yhdessä muiden Duudsonien kanssa
Siihen Hildén uskoo N äi n hu ollan miel tä ni TUNNE & MIELI 1/2021 15. Hildén sanoo olevansa yltiöpositiivinen ihminen, joka haluaa löytää ratkaisut ongelmiin ja auttaa muita. . Pitkät to do -listat ovat vaihtuneet siihen, että hän itse päättää, mikä on kohtuullinen määrä tekemistä ja hoitaa asiat sitten tärkeysjärjestyksessä. Ihmistä voi auttaa vasta, kun hän itse näkee tilanteensa ja haluaa päästä ylös. – Aloitimme parhaina kavereina, sitten meistä tuli parhaita työkavereita ja ystävyys unohtui, kun kaikki alkoi pyöriä työn ympärillä. Pelko siitä, että joku ei hyväksy, saattaa jättää pitkäksi aikaa ahdinkoon. Muutama vuosi sitten avioeronsa aikana USA:ssa Hildén ei uskaltanut juuri puhua asiasta kenellekään, sillä hän tunsi, kuinka herkästi siellä ihmisten valintoja tuomitaan. – Välillä on hirveän vaikeaa löytää se tasapaino. Jos on mikä tahansa lukko tunteiden kanssa tai vaikka työssä, pienelläkin hetkellä luonnossa on iso vaikutus.” Kova treeni ”Kovaa liikkuminen, esimerkiksi hyvä crossfittai nyrkkeilytreeni, nollaa tehokkaasti kaiken mielen päältä. Lasten kanssa tekeminen antaa itselle ihan uuden merkityksen kaikkeen. Mutta se vapauden tunne ja helpotus siitä, kun sanoo ei, on valtava. Olemme oivaltaneet toistemme vahvuudet ja heikkoudet, emmekä laita toisiamme tekemään asioita, jotka eivät tunnu hyvältä. Duudsonien kesken kaverukset ovat 20 vuoden yhteisen uran aikana oppineet puhumaan vaikeistakin asioista. Suomessa asuessaan hän on uskaltanut olla aiempaa avoimempi, niin ystävilleen kuin julkisuudessakin. Itse yritän olla tuomitsematta ketään. Nykyään meillä on lämpöiset ja välittävät välit. Hildén kokee, että on saanut lapsuudenkodistaan hyvän itsetunnon ja on siksi aina uskaltanut näyttää myös herkkyytensä, itkeä ja näyttää tunteita. Hän ei pidä herkkyyttä lujuuden vastakohtana – eikä toisinpäin. – Se on ollut todella vaikeaa. Herkkyyttä ja lujuutta Puhuminen on paras tapa vaikuttaa mielen asioihin. Mutta veli putosi samaan kuoppaan aina uudelleen. Joskus on ok olla myös surullinen ja antaa toisen olla. Hän on opetellut myös sanomaan ei. Tunnen pääseväni takaisin sellaiseen alkuenergiaan, josta olemme kaikki syntyneet.” vahvasti. Hildén itse on opetellut asettamaan rajoja sekä työssä että yksityiselämässä. Omassa elämässäni vaikeimmat ja herkimmät päätökset ovat vaatineet lujuutta – ja ne lujimmat herkkyyttä. Vaikeita kausia on edelleen, mutta nykyään näen silloinkin valon tunnelin päässä. Etenkin keväisin ja kesäisin luonnon vihreys tekee terveen ja raikkaan olon, jonka pohjalle on hienoa alkaa rakentaa päivää. Luonto ”Aloitan päivän pienellä kävelyllä luonnossa, oli se sitten Ähtärissä järven rannalla tai Espoossa metsäryteikössä. – Oli tosi vaikeaa ymmärtää, kuinka moni ei hyväksynyt ratkaisuani, vaan halusi löytää minusta jonkin vian – sen sijaan, että olisi kysynyt, olenko minä onnellinen. – Tein kaikkeni, mutta mikään ei auttanut. – Jotta voi olla luja, pitää osata olla myös herkkä. Ihmiset käyvät läpi niin paljon enemmän kuin ulkoapäin näemme. Tajusin, etten voi elää toisen elämää, vaan ihmisen pitää itse käydä asia läpi ja käydä vaikka tynnyrin pohjalla. Tasapaino tuo Hildénin elämään onnellisuutta – se, että kotona ja arjessa on hyvä olla itsellä ja perheellä, voi harrastaa ja työssä saa toteuttaa itseään. Oli raskasta tunnustaa, että tälle asialle en voi tehdä mitään. Huolet unohtuvat, kun painan fysiikalla itseni äärirajoille.” Omat lapset ”Kun annan lapsilleni kaiken huomion, rakennan legoja, väritän tai leikin poliisia ja rosvoa, niin unohdan kännykän ja työt. Osaamme puhua myös iloista, mikä on elintärkeää. Hildén sanoo opetelleensa asettamaan rajoja myös sille, minkälaisia ihmissuhteita haluaa ylläpitää: sellaisia, joissa kaikki osapuolet saavat hyvää energiaa ja myös antavat sitä toisilleen. Hänelle on tärkeää, että ihmissuhteissa jokainen tulisi hyväksytyksi sellaisena kuin on, vahvuuksineen ja heikkouksineen. Välillä hänen pitää muistuttaa itseään siitä, että aina ei ole pakko keksiä ratkaisua, jos läheisellä on surua. Vielä kymmenisen vuotta sitten, kun nelikko aloitti Amerikan valloituksensa, vauhti oli kaikilla niin kova, että toisten kuulumisten kysyminen jäi. Tänä päivänä Hildénin veljen asiat ovat kunnossa. Kaikkea ei tarvitse saavuttaa ja tavoitella
Kuluneen vuoden aikana ihmisten rohkeutta ja psyykkistä kestävyyttä on koeteltu erityisen paljon. Vaikeiden asioiden kohtaaminen ja kokemuksista oppiminen kuuluvat rohkeaan elämänasenteeseen. Eri-ikäisten psyykkistä kestävyyttä, joustavuutta ja kimmoisuutta vaikeuksien edessä on koeteltu ennakoimattomin tavoin, toteaa psykologi ja traumapsykoterapeutti Soili Poijula. Hän on tutkinut ja kirjoittanut paljon psyykkisestä resilienssistä, joka usein arkikielessä voisi luontevasti kääntyä rohkeudeksi. Kun uusi ja ongelmallinen tilanne tulee vastaan, resilientti ihminen rohkenee kohdata sen pakenematta tai välttelemättä. – Rohkeus on saanut uusia ilmentymiä, joita moni ei ehkä aiemmin olisi siihen osannut liittää. Resilienssi tai rohkeus tulee Poijulan mukaan esiin vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat meitä uudenlaiseen toimintaan ja ajatteluun. ROHKEASTI KOHTI TUNTEMATONTA – MUTTA MILLAISIN EVÄIN. Korona-aikana ihmiskontaktien välttäminen ja menojen karsiminen ovat kuitenkin olleet rohkeita tekoja, joilla on voinut suojata omaa ja läheisten terveyttä. 16 TUNNE & MIELI 1/2021. / TEKSTI Anna-Kaisa Pitkänen KU VI TUS Maria Vilja K ukapa olisi uskonut, että kotiin jääminen voi olla rohkea teko
TUNNE & MIELI 1/2021 17
Korona-aikana tämä voi näkyä vaikkapa terveenä haluna seurata tilannetta ja pysyä siitä selvillä sen sijaan, että jatkaa omaa arkea kuin mitään ei olisi tapahtunut. – Rohkeutta tukee tietoisuus siitä, että apua ja tukea voi tarvittaessa saada ja että niin on käynyt aiemminkin elämässä, Soili Poijula sanoo. Yksikin rohkaisija auttaa Rohkeus ja resilienssi kasvavat erityisesti siitä kokemuksesta, että ongelmia voi kohdata yhdessä muiden ihmisten kanssa. Arjen resilienssi rakentuu pystyvyyden kokemuksesta: uskomuksesta, että pystyn vaikeallakin hetkellä vaikuttamaan itseeni ja ympäristööni. Vaikean asian voi kohdata joustavasti ja ikävyyksistä palautuen, toivon näkökulmaa ylläpitäen. Joku voi myös ajatella, ettei omilla valinnoilla kuitenkaan ole merkitystä, joten miksi tekisin niitä, Poijula pohtii. – Jos vaikeuksia kasautuu paljon samaan hetkeen, vahvinkaan ei jaksa käsitellä tai kohdata kaikkea. 18 TUNNE & MIELI 1/2021. Voi siis olla, että pandemian alkuvaiheessa oli helpompi olla rohkea vaikeuksien edessä. – Rohkea tai resilientti ihminen pyrkii aktiivisesti kohtaamaan hankalan tilanteen ja ottamaan siitä selvää. Resilienssi ja arki Kun näkee ikäihmisiä kahviloissa tai nuorisoa parveilemassa sankoin joukoin ostoskeskuksissa, koronarajoituksia noudattava usein närkästyy: miksi toiset painavat vaikeassa tilanteessa päänsä piiloon ja jatkavat elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut altistaen muut vaaralle. Koronapandemia on Poijulan mukaan hyvä esimerkki uudesta, uhkaavasta tilanteesta, joka haastaa ihmistä sopeutumaan. Some-kanavat eivät välitä kehollisen välittämisen ja turvan signaaleja yhtä tehokkaasti kuin läsnäoloon perustuvat kohtaamiset. – Vaikeiden asioiden välttely voi kertoa esimerkiksi siitä, että ihminen ei yksinkertaisesti enää jaksa ponnistella tai näe ponnistelua mielekkäänä. Vähitellen mukaan on kasautunut huolta esimerkiksi terveydestä, työstä, toimeentulosta tai lasten koulunkäynnistä. – Rohkea ihminen elää siten, että on valmis oppimaan kokemuksesta ja ratkaisemaan elämän eteen tuomia ongelmia. Passiivisuus, jäykkyys ja ehdottomuus vaikeuksien edessä johtavat todennäköisesti sopeutumista hankaloittaviin toimintamalleihin, kuten vaikeiden asioiden torjumiseen ja välttelyyn. Kukaan ei kestä määrättömästi vastoinkäymisiä. Elämänhistoria, nykyhetki, perimä, geenit ja temperamentti vaikuttavat siihen, miten vahvaksi ihminen kokee kykynsä vaikuttaa vaikeisiin asioihin. Silloin kestäväkin ihminen päätyy aiempaa helpommin välttelyyn tai torjumiseen sen sijaan, että kohtaisi tilanteen. Kohdattavana oli tuolloin vain yksi uusi vaarallinen tilanne rajoituksineen
Pandemian aikana monet etätyössä puurtavat aikuiset ja opiskelijat ovat jääneet yksin pohtimaan murheitaan. Samaan aikaan toinen kykenee vaikeuksien keskellä elämään suhteellisen normaalia, hyvää arkea uhat tiedostaen ja määräyksiä noudattaen. Biologiset erot stressinsäätelyssä näkyvät voimakkaasti jo lapsilla. Siksi poikkeusaikoinakin on tärkeää, että lapset ja nuoret pääsevät kouluun, päiväkotiin ja harrastamaan. He hakeutuvat muita aktiivisemmin toimimaan ja saavat toiminnastaan vahvempia palkkioita. Nämä lapset lähtevät myös vaikeita tilanteita kohti oppien kokemuksesta uutta. Poijulan mukaan esimerkiksi koronatilanteessa aikuisten resilienssiä tukee puhuminen. Ihmisten välillä on siis paljon sisäsyntyisiä eroja siinä, miten he pystyvät taistelemaan vaikeuksien keskellä. Yhdelle uusi ja pelottavakin on lähtökohtaisesti mahdollisuus, toinen näkee siinä herkästi uhkia. Eroja stressin säätelyssä Miksi esimerkiksi koronan kaltainen uhka voi saada jonkun lamaantumaan täysin ja viettämään tuntikausia iltapäivälehtien sivuilla ja somessa märehtimässä tilanteen mahdollisia seurauksia. – Vaikeista oloista selvinneillä lapsilla oli vahva sisäinen käsitys siitä, mitä he itse haluavat ja mihin he pyrkivät, Poijula huomauttaa viitaten yhdysvaltalaisiin resilienssitutkimuksiin. – Jakaminen auttaa näkemään, mikä todella ohjaa toimintaamme ja millaisia päämääriä sekä arvoja meillä on. Aran temperamentin lapset puolestaan helposti välttävät hankalia tilanteita ja vetäytyvät vaikeuksissa. Myös lapsen muut yhteisöt, kuten koulu tai vaikka urheiluseura, voivat tukea yhteistä selviytyvyyden kokemusta. Siksi heille ei kerry oppimiskokemuksia selviytymisestä yhtä paljon kuin rohkean temperamentin lapsille. Keskustelu auttaa parhaimmillaan kirkastamaan omia ajatuksia, erityisesti sitä, mihin itse syvimmiltään pyrkii vaikeuksien keskellä. Aivojen palkitsemisjärjestelmä toimii rohkean temperamentin lapsilla synnynnäisesti voimakkaasti. Se auttaa myös tunnistamaan omia tarpeita ja tunteita uudessa tilanteessa. Korona-aikana Hän muistuttaa, että kestävyyttä ja rohkeutta kasvattaa jo yksikin tukija ja rohkaisija. – Vaikeuksien kohtaamista edistää, jos äiti, isä tai isovanhemmat välittävät lapselle esimerkkiä ongelmien kohtaamisesta yhtenäisenä ryhmänä, meidän perheenä tai sukuna. Yhteisön malli vaikuttaa Uhkia kohdataan siis biologisesti erilaisin säätelyjärjestelmin. Ne taas ohjaavat arjen valintoja. Sosiaalinen tuki taas on tärkein tekijä, kun mietitään vaikeista ja traumaattisista elämäntapahtumista selviämistä. – Ekstrovertin on helppoa hyödyntää ympäristön tarjoamaa sosiaalista tukea ja muodostaa ihmissuhteita. "Rohkeutta tukee tietoisuus siitä, että apua ja tukea voi tarvittaessa saada ja että niin on käynyt aiemminkin elämässä." TUNNE & MIELI 1/2021 19. Siksi reagoimme eri tavoin vaarojen ja ongelmien edessä. Myös temperamentin ulospäinsuuntautuvuus vaikuttaa siihen, miten halukkaasti ihminen etsii sosiaalista tukea muilta ihmisiltä vaikeissa tilanteissa. Kyse on lukuisten tekijöiden summasta, mutta jo stressinsäätelyjärjestelmämme ovat erilaisia. Ikä tuo perspektiiviä Omien tarpeiden ja tunteiden tunnistaminen voi olla myös surullista ja kipeää. Toimintamme taustalla vaikuttaa myös se, millainen malli lapsuudenperheessämme on ollut ongelmien ja vaikeuksien kohtaamiseen. Tutkimusten mukaan yksi luotettava, tukea antava aikuinen voi kääntää vaikeissa oloissa kasvavan lapsen tai nuoren kehityspolun suotuisaksi. Kaikki ei kuitenkaan ole vain perheiden vastuulla
Kun pettymystä ja luopumista kohtaa suremalla, siitä voi ajan kanssa päästä eteenpäin. Toisaalta nuorilla on vahvuutta sopeutua erilaisiin tilanteisiin, sillä he oppivat nopeasti uusia asioita ja ottavat digitaalisen maailman helposti haltuun. Entä milloin on rohkeaa ja resilienttiä vähentää omaa taakkaa vaikkapa työelämässä. Vanhimmilla vanhuksilla omat sota-ajan tai pula-ajan kokemukset ovat kartuttaneet kykyä selviytyä ja elää elämää eteenpäin vaikeuksien kanssa. Rohkea ei uhraudu Sitten kun rokotukset on annettu, herää toivo ihan tavallisesta ja mukavasta elämästä. Mutta onko ihan tavallinen elämä sittenkään se, mikä meille riittää. – Kannattaa kysyä, milloin itsensä haastaminen on järkevää ja kohtuullista niin, ettei uuvu ja luovu omista rajoistaan. – Resilienssi tai rohkeus ei vaadi uhrautuvaa sankariasennetta vaan pyrkimystä hyvään ja arvokkaaseen elämään. Jos itsearvostus on alhainen, voi tuntua turvalliselta asettaa rajat matalalle ja ajatella, ettei ansaitse riskin ottamisen tuomia hyviä asioita elämäänsä. Yhteisöllistä tukea on saatavilla silloinkin, kun lähikohtaamiset eivät onnistu. Molemmat ovat tärkeitä.” 20 TUNNE & MIELI 1/2021. Molemmat ovat tärkeitä. . tämä on näkynyt esimerkiksi nuoren pettymyksenä, kun on pitänyt luopua sosiaalisista kontakteista, tai vanhuksen suruna, kun läheisten vierailua on rajoitettu. ”Rohkeudessa ja resilienssissä on kaksi puolta: itseä haastava ja rajoja asettava. Rohkeus kaikkien tunteiden kohtaamiseen palvelee kuitenkin resilienssiä. Itsearvostuksen tunne auttaa terveiden rajojen asettamisessa. Eikös pieni itsensä ja muiden haastaminen pidä sopivasti virettä yllä. Vanhemmilla ihmisillä on luonnollisesti enemmän kokemusta vaikeiden tunteiden kohtaamisesta kuin nuorilla. Toisaalta korkea itsearvostus auttaa tunnistamaan, mitkä omat päämäärät, arvot ja tavoitteet ovat ja miten ne voi saavuttaa uuvuttamatta itseään. Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi. – Pitkän elämän tuoma perspektiivi vahvistaa kykyä kohdata vaikeita tunteita ja asioita. Soili Poijulan mukaan rohkeudessa ja resilienssissä on kaksi puolta: itseä haastava ja rajoja asettava