Hormoneilla käyvä mieli – jo kosketus lisää mielihyvähormonia, seksi vielä enemmän JUKKA HAAPALAINEN & SIRPA SUUTARI-JÄÄSKÖ LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ELINVOIMAA RAKKAUDESTA 1 / 2 1 8 Osaamme pyytää anteeksi MINÄKUVA Vuorovaikutus on avain itsensä rakastamiseen JOHANNES ROMPPANEN Rakkaudesta puhumisesta tuli kutsumus PERHE Tarja Nyländen innostui isoäitivapaasta
Meidän arki, hyvä arki Pyöriikö arki yhden vanhemman voimin. Sosiaaliturvan sokkeloissa Helsinki, 14.2. Kuntoutujille K u r s s e j a m m . f i P a l v e l u t K u r s s i o p a s Uusi alku Jos sun käsi murtuu, meet lääkäriin. Saat apua ja käytännön neuvoja arkeesi, tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen ja tietoa lasta suojaavista tekijöistä. Kuopio, alkaa 31.7. Toivon työpaja Iisalmi, alkaa 24.4. Rauma 10.4. Lue lisää www.mtkl.fi . kaikille Tiedonjanoisille K u r s s e j a m m . Suuret Unelmat, pienet askeleet Kalajoki, alkaa 19.3. Kemijärvi, alkaa17.4. kurssiopas Kursseja ja luentoja kuntoutujille, ammattilaisille, perheille, pareille, vertaisohjaajille, kaikille kiinnostuneille. Ei sen pitäisi olla niin! ammattilaisille K u r s s e j a m m . Voima varat vähissä. Jos sun mielenterveys murtuu, stigma on isompi. Hae mukaan Hyvä arki -kurssille, voit tulla lapsesi kanssa. m t k l . Hyvinvoinnin iltakoulu Turku, alkaa 27.2. Unelmatiimi, unelmaduuni – tee ne itse! Oulu 28.3. Tu t u s t u k e v ä ä n 2 1 8 k u r s s i o p p a a s e e n w w w . Diagnoosien sekamelskasta toivon tukemiseen Hyvinkää 13.3. Psykoterapiat tutuksi Turku, Alkaa 13.2.. palvelut . Savonlinna 8.5. Sodankylä 22.5. Helsinki, alkaa 13.3. Askarruttaako, miten sairaus vaikuttaa lapseen ja miten puhua siitä lapsen kanssa. Joensuu 27.3. ja 3.5
Maailmaan tarvitaan juuri Johanneksen kaltaisia ihmisiä puhumaan pehmeistä arvoista, jotka ovat lopulta aika kova juttu. Joensuu 27.3. Olin utelias kuulemaan, miksi mies, joka on alun perin valokuvaaja, oli niin kiinnostunut puhumaan juuri rakkaudesta. Sitten oivalsin, että minun täytyy vain luottaa kuvaajaan ja antaa hänen tehdä oma työnsä itse. Diagnoosien sekamelskasta toivon tukemiseen Hyvinkää 13.3. Uusi ajankohta saatiin sovittua heti tyttären kotiuduttua, Johannes saapui kuvaukseen suoraan Lastenklinikalta. JOHANNES ROMPPANEN HAASTATELTAVA Minulle on ollut tärkeää kertoa omista kokemuksistani avoimesti. Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. On ollut hienoa huomata, kuinka se on tuonut muillekin lohtua tai turvaa. Sodankylä 22.5. SATU VÄISÄNEN TOIMITTAJA Haastattelin lehteen Rakkautta ilmassa -podcastin luojaa Johannes Romppasta. Haluan kertoa siitä, kuinka erilaisia elämäntarinoita on olemassa. Jutellessamme tuli mielenkiintoisesti ilmi, että rakkautta on montaa eri muotoa ja että kukin kokee rakkauden eri tavoin. Tämän lehden tekijät 1 2 3 4 ammattilaisille K u r s s e j a m m . SAARA AUTERE VALOKUVAAJA Johanneksen arki kulkee hänen tyttärensä sairauden ehdoilla, joten kuvauspäivä siirtyi sairaalareissun takia. Valmiissa jutussa minulle oli tärkeää, että viivoja ei vedetä suoriksi ja tarina vastaa todellisuutta. AULIKKI ALAKANGAS toimittaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti SAARA AUTERE valokuvaaja ANNE SALOMÄKI toimittaja AINO HEIKKONEN toimitussihteeri MARIKA ROSENBORG toimittaja ATTE KALKE ulkoasu ELINA YLITERVO ruokatoimittaja EEVA ANUNDI valokuvaaja MARJAANA ROPONEN toimittaja TIMO HEIKKALA valokuvaaja LAURA SILTALA toimittaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja MARJO HENTUNEN toimittaja ESKO SOINI valokuvaaja KIRSI-KLAUDIA KANGAS toimittaja MARIA VILJA kuvittaja ELLA KIVINIEMI valokuvaaja SATU VÄISÄNEN toimittaja ANTTI KAUPPI psykologi K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 Te rv ey st al o, 4 H ei ni Le hv äs la ih o 1 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 3. Rauma 10.4. Haastattelua tehtäessä tuntui mukavalta, että toimittaja oli minusta kiinnostunut ja sain reflektoida asioita. Koska olen itsekin valokuvaaja, mietin, minkälaisia kuvat olisivat voineet olla ja mitä olisin halunnut. Sen yksityiskohdat olivat minulle todella tärkeitä. Unelmatiimi, unelmaduuni – tee ne itse! Oulu 28.3. Hän huomioi hienosti toiveeni päivänvalon aikaan kuvaamisesta ja oli aidosti läsnä kuvaus tilanteessa. Kutsumuksena rakkaus -juttu alkaa sivulta 34. Juttelimme paljon kuvauksen lomassa, Johanneksen utelias ja empaattinen asenne jäi mieleen. Savonlinna 8.5. Suurimman vaikutuksen Johanneksessa teki se, miten rohkeasti hän uskaltaa näyttää herkkyytensä ja myöntää oman epätäydellisyytensä
Miehillä vaihtelut eivät ole yhtä dramaattisia, ja heille omat vaihdevuosioireet voivatkin tulla yllätyksenä. 20 Myönteinen minäkuva syntyy vuorovaikutuksessa 31 Hyvä meininki kotona läikkyy iloksi työhön 32 Psykologi vastaa: Miten voimme auttaa lastamme eron jälkeen. 66 Minun arkeni: Jason Lepojärvi Rakkaustutkijan arki täyttyy ajattelusta 62 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI S I S Ä L L Y S 1 / 2 1 8 K an ne n ku va : Ee va A nu nd i. 34 50 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Rantalan mukaan masennus johtuu 12 eri syystä, ja hoito on kohdennettava syiden, ei oireiden mukaan. M ie le n harjoitust a 10 Jukka Haapalainen & Sirpa Suutari-Jääskö ”Olisi kamalaa, jos Jukka olisi aina kanssani samaa mieltä” Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö ovat pitäneet yhtä niin urheilijoina kuin yksityiselämässäkin. Omassa arjessaan hän opettelee armollisuutta muun muassa eläessään sairastelevan lapsen kanssa. 50 Anna-Leena Hillervo Minäkuva rakentui sirpaleista uudelleen Adoptoitu Anna-Leena Hillervo katsoi kolme vuotta sitten televisioohjelmaa, joka sai hänet miettimään omia biologisia juuriaan. 9 Näe jännitys toisin 16 Mieli käy hormoneilla Naiset elävät hormonitasojen vaihteluiden kanssa koko elämänsä. 22 Odai Al-Bayat & Timo Saarinen Ystävät yli rajojen Turvapaikanhakija Odai Al-Bayat ja antiikkikauppias Timo Saarinen ovat löytäneet toisistaan ystävät eri kielestä, kulttuurista ja uskonnosta riippumatta. 34 Johannes Romppanen Kutsumuksena rakkaus Valokuvaaja Johannes Romppanen koki kolme vuotta sitten suuren oivalluksen, joka johti rakkausaiheisen podcastin luomiseen. Ammattilaisuran jälkeinen aika on ollut yhdessäoloon tottuneelle pariskunnalle haastavampaa, sillä erossa ollaan enemmän kuin ennen. Tämä laukaisi tapahtumaketjun, jonka päätteeksi hän tietää enemmän itsestään ja on saanut joukon uusia sukulaisia. 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Seksi tekee hyvää 40 Mielen voimaa: Onni Onnellinen ihminen haluaa muillekin hyvää Onnellisuusprofessoriksi kutsutun Markku Ojasen mukaan onni lähtee siitä, miten ihminen itse kokee elämänsä. Auttaminen kumpuaa lähimmäisenrakkaudesta. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: Burleski Tarja Törmäselle burleski on avannut lempeän tavan katsoa kehoa. 42 Mieli & Tieto: Toinen näkemys masennuksesta Tutkija Markus J
Sirpa Suutari-Jääskö & Jukka Haapalainen, s. M ie le n harjoitust a Meille on tärkeää haastaa toisiamme, mutta emme sorru painostamiseen. 14
Pariterapian loppupuolella tehdyssä mittauksessa pariskuntien hermostot toimivat alkua paremmin yhteen, ja synkronia oli pariskunnilla yhtä suurta kuin terapeuttien ja asiakkaiden välillä. Sattuman mahdollisuus suljettiin aineistosta pois erilaisin testein. TEKSTI AINO HEIKKONEN P ariterapia saa puolisoiden hermostot samalle taajuudelle. Hermostoa tarkkailtiin kahdessa kohtaa: noin toisessa ja kuudennessa pariterapiaistunnossa. Synkronialla ei toki aina ole vain myönteisiä seurauksia. Hän kuitenkin pohtii, että haitallista synkroniaa voi pyrkiä estämään: esimerkiksi Yhdysvalloissa on kehitteillä älypuhelinsovellus, joka varoittaa puolisoiden välillä lähestyvästä riidasta. Tämä selviää psykologian tohtori Anu Karvosen väitöskirjasta, jonka mukaan pariterapia lisää pariskuntien hermostojen synkronoitumista, eli samanaikaisuutta. Samalle taajuudelle terapiassa Pariterapia saa puolisoiden hermostot toimimaan samanaikaisesti, selviää Anu Karvosen tutkimuksesta. Kaikilta kerättiin myös haastatteluja kyselyaineistoa. Karvonen yllättyi siitä, että läsnä olleista ihmisistä hermostojen samanaikaisuus oli pariskunnilla kaikista matalinta terapian alussa. Vastaavat mittaukset tehtiin terapiaan osallistuvien lisäksi myös heidän terapeuteilleen, joita oli kaksi kussakin istunnossa. Terapeutin ja asiakkaan välinen myönteinen synkronia voi edistää sitä, että henkilö tuntee tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Karvonen pitääkin hermostoon liittyviä tuloksia varsin luotettavina ja näkee niissä monia soveltamisen mahdollisuuksia. Mittaamalla kehon reaktioita terapeutti voi esimerkiksi saada lisää tietoa terapian kuormittavuudesta tai aihepiireistä, jotka ovat henkilölle tärkeitä. Pariskuntien hermostojen toimintaa mitattiin tarkkailemalla hikoamiseen liittyvää ihon sähkönjohtavuutta ja sydämen sykettä terapiaistunnon aikana. K U VA : E V EL IIN A JA A TI N EN 6 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Karvonen kertoo, että puolisot voivat esimerkiksi riidellessä kiihdyttää toisiaan. Terapia-asiakkaiden reaktiot osuivat siis paremmin yhteen terapeuttien kuin omien puolisoiden kanssa. Sähkönjohtavuudessa ja sykkeessä tapahtuvat muutokset kertovat tahdosta riippumattoman hermoston viriämisestä
Mental Beauty Recordsin tavoitteena on antaa ääni erityisesti musiikillisesti lahjakkaille mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille. Toimitus perehtyy palautteeseen kyselyn päätyttyä 4. Hankkeessa on tarkoitus kehittää yläkouluihin uutta materiaalia lasten ja nuorten mielenterveystaitojen vahvistamiseksi. Mobiililaitteista, sosiaalisen median käytöstä ja muilta digitaalisilta alustoilta saadun tiedon avulla voinee jatkossa ennakoida mielenterveyden ongelmia. Näin pohtii Aalto-yliopistosta väitellyt Talayeh Aledavood yliopiston verkkosivuilla. Hänen tavoitteenaan on jatko ssa pystyä päättelemään digitaalisten laitteiden käytöstä, onko esimerkiksi avohoidossa olevien henkilöiden tilassa tapahtunut muutoksia. Levymerkin blogissa kerrotaan, että maaliskuusta joulukuuhun Mental Beauty Recordsille lähetettiin lähes 300 demokappaletta. Taidetoiminta voi työyhteisössä sisältää esimerkiksi kirjoitusharjoituksia, työskentelyä valokuvien, maalaamisen tai piirtämisen keinoin tai liikeja tanssiharjoituksia. Siinä kysytään muun muassa lukijoiden mielipidettä lehdestä ja tietoja siitä, mitkä jutut tästä lehdestä jäivät erityisesti mieleen. Sen koordinoimassa Artsequal-nimisessä hankkeessa on tehty suositukset siihen, miten taidetoimintaa voisi hyödyntää sekä työhyvinvoinnin että tuottavuuden lähteenä. Tutkimukseen voit osallistua osoitteessa https://my.surveypal.com/tunnejamieli Älypuhelin mielen mittariksi. Lue lisää verkkosivuiltamme: tunnejamieli.fi/category/hyvan-mielen-vinkki 40 Suomen Mielenterveysseuran Mestariksi arjessa -hanke on saanut 40 000 euron apurahan Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä. Vuonna 2017 aloittanut levymerkki on julkaissut lukuisia uusia kappaleita, muun muassa loppuvuonna ARTon #Lovestoori-nimisen popkappaleen. huhtikuuta 2018. Lukijoiden vastauksia hyödynnetään lehden sisältöjen kehittämisessä, joten kannattaa ehdottomasti vastata ja vaikuttaa. Mielenterveysseura tuo ilmi, että EU:n komission selvityksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia voidaan ehkäistä 40 prosenttia vahvistamalla aikuisten osaamista. Aledavood jatkaa työtään Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Suosituksen mukaan työpaikoilla toteutettu taidetoiminta on yhteydessä esimerkiksi luovuuden lisääntymiseen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja uusien työtapojen kehittämiseen. Vauhdikas alku inhimilliselle levymerkille Inhimilliseksi levymerkiksi itseään kutsuva Mental Beauty Records on saanut vauhdikkaan alun toiminnalleen. Hän on tutkinut ihmisten käyttäytymismalleja anonyymin puhelindatan avulla. Taidetta töihin Työyhteisössä tapahtuva taidetoiminta lisää työntekijöiden hyvinvointia, muistuttaa Taideyliopisto. LUKIJA, KERRO MIELIPITEESI! Tunne & Mieli -lehti tekee lukijatutkimuksen. Lue lisää tämän lehden takakannesta. K U VA : E V EL IIN A JA A TI N EN K U VA : SH U T TE R ST O C K K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 7. Vuonna 2018 sen onkin tarkoitus julkaista jopa kymmeniä äänitteitä
Vanhemmat voivat tehdä lastensa lapsuudesta kurjaa tahtomattaan, omasta pahasta olostaan ja väsymyksestään johtuen. Uhrautuvuus kääntyy pahimmillaan lasta vastaan. Niemen romaani näyttää, mitä tapahtuu, kun äidiksi tulee nainen, joka ei ole itse tullut kuulluksi ja nähdyksi, rakastetuksi ja kunnioitetuksi omana itsenään. Näyttäessään miten tämä traumojen siirtäminen tapahtuu äitien hyvistä pyrkimyksistä huolimatta, Niemi osuu asian ytimeen. Ymmärrämme, että he kuulevat, näkevät ja vaistoavat, ja että puhumatta jättäminen ja asioiden salailu vain pahentavat asioita. 2 Kolme ajatusta lapsista ja vanhemmista Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti (Teos 2017) Äiti sä annoit kaiken mulle. 3 TEKSTI MARJAANA ROPONEN Uhrautuvan naisen mallista tulee luopua. Äitiytensä kanssa kipuileva voi aloittaa lukemalla Niemen liikauttavan kirjan. Niemen tarinana äideistä on helppo nähdä, miten pahuus on vain harvoin tarkoituksellista. Se tuo traumojen jäljet myös niiden iholle, jotka ovat selvinneet lapsuudestaan ilman kolhuja. Äitiys ei ole helppo homma. Mona tietää, että näin hänen oma äitinsäkin halusi ja että tämä teki kaikkensa ollakseen hyvä äiti: leipoi sämpylöitä ja kutoi kireitä sukkia, yritti rakastaa ruoalla ja vaatteilla. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K 8 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Traumatisoitunut ei ole aina kokenut fyysistä väkivaltaa. Mut itteäs et antanu. M arjo Niemi kuvaa monologiromaanissaan Kaikkien menetysten äiti (Teos, 2017) koskettavasti ylisukupolvisten traumojen kulkeutumista äideiltä tyttärille. 1 Lapsen itsetunto syntyy vanhemman itsetunnosta. Siinä joutuu olemaan paljaana ja kasvotusten itsensä kanssa. Lapsia autetaan lopulta parhaiten auttamalla heidän vanhempiaan. Jos äiti ei arvosta itseään, lapsikaan ei arvosta itseään. Lapsille myös puhutaan ja sanoitetaan asioita aivan toisin kuin vielä 1960?1980-luvun kasvateille. Äitien on aika näyttää tyttärilleen ja myös pojilleen, että he ovat ihmisiä, eivät kotityöja kasvatusrobotteja. Ja mikä parasta, me aikuiset alamme ymmärtää, että lapsilla on tunteet ja mieli. Jostakin kumman syystä kumpikaan naisista ei onnistu tehtävässään toivomallaan tavalla. Romaani kaikille äitiyden kanssa kipuileville Nykylapsilla on onneksi turvanaan varhaiskasvatus ja koulu, joissa heille opetetaan tunnesäätelytaitoja ja itsetuntemusta. Kun äiti rakastaa itseään, lapsi rakastaa itseään. Sitä sä et pystyny antaa ja millaiselta sekin tuntu, viha siitä, et sä poistit itses, mut lähetit viestejä, miljoonia miljoonia viestejä siitä miten sä välität, mutta itseäs sä et pystyny antaa, ja senkin mä ahne paska halusin, enkä voinu tuntee kiitollisuutta vaan syyllisyyttä siitä mitä sä annoit, siitä mihin sä pystyit. Sukupolvien yli jatkuva emotionaalisen traumatisoitumisen ketju voidaan katkaista tulemalla tietoiseksi asiasta. Emotionaalinen trauma voi syntyä vanhempien käsittelemättömistä tunteista ja puhumattomuudesta. Romaanin päähenkilö Mona haluaa tyttärelleen parhaan mahdollisen lapsuuden
Mukana on niitä tarinoita, jotka ovat oikeastaan melko tavanomaisia, mutta joista ei kuitenkaan tavata puhua aina avoimesti: alkoholismin varjoja, lapsettomuutta, avioeroja, mielen järkkymistä. Sosiaaliturvan historia on myös suomalaisen hyvinvoinnin historia – kertomus siitä, kuinka olemme kurottaneet vaivaistaloista varsin koulutetuksi ja hyväosaiseksi kansaksi. Kirja on saatavilla esimerkiksi kirjastoissa ja sähköisenä kela.fi/tutkimusjulkaisut. Vireystilan nousu on luonnollista silloin, kun tilanne poikkeaa arkisesta – etenkin, jos haluaa onnistua. Lue lisää verkkosivuiltamme: http://www.tunnejamieli.fi/category/hyvan-mielen-vinkki K U VA : B E TH A N Y LE G G / U N SP LA SH K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 9. Lähes 250-sivuinen kirja antaa kullekin henkilölle tilaa niin minä-muotoisen tekstin kuin vahvojen valokuvienkin muodossa ja asettaa vaikeudet osaksi ihmisten elämänkulkua. Alta paljastuu toivo Teemu Potapoffin ja Julius Konttisen Selviytyjät – kirja elämästä tuo esiin 10 erilaista tositarinaa, ja kirjan tarkoituksena on avata lukijoiden silmät erilaisille elämänkohtaloille. Näe jännitys toisin Teemu Potapoff & Julius Konttinen: Selviytyjät – kirja elämästä (Docendo 2017) Jännittämisen ehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota kaikissa yhteisöissä, joissa ihmiset elävät arkeaan. Hienosti kuvitettu fiktiivinen sukutarina on koskettava tarttumapinta kehitykseen, josta voimme olla kiitollisia. Lyhyesti käsitellään myös niitä hetkiä, jolloin apu löytyy terveydenhuollosta, kuten terapiasta. Asiasisältö on mielenkiintoista kenelle tahansa historian ystävälle. Martin on poiminut kirjaan lukuisia harjoituksia ja vinkkejä jännittäjille erilaisiin tilanteisiin, kuten esiintymiseen. Vastoinkäymisten alta paljastuu toivo paremmasta. Historia on koottu nuorten sarjakuvataiteilijoiden avulla Suku, sisu, sotu -teokseen. Kirjassaan Saa jännittää – jännittäminen voimavarana Martin kirjoittaa, että noin 70 prosenttia suomalaisista on jännittänyt joskus esiintymistä, työpaikkahaastattelua tai muuta vastaavaa tilannetta. Minna Martin: Saa jännittää – Jännittäminen voimavarana (Kirjapaja 2017). Psykologi, psykoterapeutti Minna Martinin mukaan ”omaa ja toisen jännittämistä pidetään usein outona, kummallisena tai hävettävänä tunnekokemuksena”. Suku, sisu, sotu – suomalaisen sosiaaliturvan historiaa (Kela 2017), käsikirjoitus Jarkko Remahl, kuvitus: Aapo Kukko, Petrus Louhio, Iina Sofia Silventoinen, Niilo Kämäräinen, Tessa Astre ja Emma Haapamäki. Minna Martin: Saa jännittää – Jännittäminen voimavarana s. Jännittämisen voi nähdä kuitenkin myös toisin. Itsehoidon lisäksi kirja keskittyy kartuttamaan ymmärrystä jännityksen syistä. 193 Hyvinvoinnin historia Kela päätti julkaista 80-vuotiaan historiansa ja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi sosiaaliturvan historiaa luotaavan kirjan
Kanssakulkija J U K K A H A A P A L A I N E N J A S I R P A S U U T A R I J Ä Ä S K Ö 10 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8
Ammattilaisuran jälkeinen aika on ollut yhdessäoloon tottuneelle pariskunnalle haastavampaa, sillä erossa ollaan enemmän kuin ennen. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT EEVA ANUNDI T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 11. ”Olisi kamalaa, jos Jukka olisi aina samaa mieltä kanssani” Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö ovat pitäneet yhtä niin urheilijoina kuin yksityiselämässäkin.
Tanssiopetusta on tarjolla niin aloittelijoille kuin edistyneillekin. Järjestimme koko elämämme uudelleen voidaksemme aloittaa täysipainoisen kilpauran ja puolen vuoden kuluttua vuonna 1990 osallistuimme ensimmäiseen yhteiseen kilpailuun, Jukka kertoo. Pian jouduin tekemään päätöksen keskittyä sataprosenttisesti tanssiin. Pöytä notkuu herkkuja: tummaa kahvia, croissantteja ja marenkileivoksia. Jukka oli 25-vuotias, Sirpa vuotta nuorempi. – Noin 15-vuotiaana meillä oli sellainen viaton riiailuvaihe. Kilpatanssiseura Lapuan Huisku tarjosi toisen vaihtoehdon, josta Jukka innostui. – Hänen ryhdikkyytensä uhkui voimaa. Jukka oli viettänyt siellä haastavan vuoden huippuopettaja Espen Salbergin oppilaana. Oli nousukausi, ja asiakkaina oli monia aikansa julkisuuden henkilöitä, kuten Tellervo Koivisto. He saivat kasvaa haluamiinsa suuntiin ja ottaa vastuuta itse, omin askelin. Istumme Haapalainen Suutarijääskö Dance Studios -tilan keittiössä Helsingin Kaapelitehtaan neljännessä kerroksessa. – Kun teimme tietoisen päätöksen alkaa seurustella, oli päätös alkaa kilpailla yhdessä myös helppo, Sirpa muistelee. Studiolla opettavat Suomen eturivin tanssinopettajat. Yhteinen visio tulevasta oli alusta saakka kirkas. Yksityiselämässään pian 30 vuotta yhtä pitänyt pari on jakanut yhteistä aikaa roimasti enemmän kuin avioparit keskimäärin. Sirpa muutti vuonna 1989 Helsinkiin Jukan luokse, joka oli saapunut samoihin aikoihin Oslosta. Varsinainen seurustelusuhde alkoi kuitenkin vasta vuosia myöhemmin. 12 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Tarina on kerrottu monta kertaa aiemmin, mutta muisto nostattaa yhä lämmön. SITOUTUMINEN Pari seurusteli kesäkuusta tammikuuhun ennen kuin päätös kilpailemisesta lukittiin. Teini-ikäisinä Jukka ja Sirpa kävivät yhteisillä tanssitunteilla Oulussa. Pohjanmaalla 300 kilometrin päässä Sirpasta kasvanutta Jukkaakin olisi baletti kiinnostanut, mutta Lapualta ei löytynyt opettajaa. Katseet pitenivät, ja ehkä muutama poskisuukko vaihdettiin, Sirpa kertoo. – Minulla oli intohimo kenkiin ja asusteisiin, joka huomattiin pian liikkeen johdossa, ja sain lisävastuuta. Pari osaa kurinalaisen treenauksen lisäksi myös arvostaa nautintoja. Koulun seinät ovat täynnä kuvia yhteiseltä tanssitaipaleelta. Myös Sirpa, joka oli saapunut kilpailemaan yhdessä serkkunsa kanssa, muistaa yhä ensimmäisen kohtaamisen tulevan miehensä kanssa. Jukka työskenteli tuohon aikaan Oldenburgin kenkäkaupassa Helsingin Aleksanterinkadulla. Lasten annettiin kuitenkin harrastaa itsenäisesti. Jo seuraavana vuonna he osallistuivat ensimmäisiin K A N S S A K U L K I J A J U K K A J A S I R P A Järjestimme koko elämämme uudelleen voidaksemme aloittaa kilpauran. Baletti viehätti, mutta kymmenvuotiaana kilpatanssi vei täysin mukanaan. ALOITTAMINEN Sirpa Suutari-Jääskö kasvoi Oulussa ja aloitti balettiharrastuksen nelivuotiaana. T alviaurinko siivilöityy kauniisti vanhan ikkunan läpi. – Päätös tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kun Suomen kaikkien aikojen menestynein tanssiurheilupari Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö asettuvat kuvattaviksi, kosketuksessa on enemmän aitoa läsnäoloa kuin poseerausta. Yhteisen kilpailun alettua tanssi vei kuitenkin yhä enemmän aikaa kalenteristani. Ystävyyteemme tuli uusi sävy. Kaapelitehdas oli ollut parin harjoittelutilana jo pitkään, mutta uudet tilat ovat mahdollistaneet oman koulun perustamisen. Suomen-studion tanssikalenteriin mahtuu myös Jukan ja Sirpan ohjaamia tunteja ja valmennuksia, vaikka he ovat asuneet vuodesta 1991 lähtien vakituisesti Englannissa. Molemmat ymmärsivät, että uran kannalta oli tärkeää selkiyttää, mitä he merkitsevät toisilleen. Olin ujo, ihailin Sirpaa kaukaa, vaikka hän kiinnosti minua valtavasti, Jukka kertoo ja hymyilee. – Tapasimme ensimmäistä kertaa, kun osallistuimme Kemijärvellä pidettyihin tanssikilpailuihin. Molempien tanssijoiden perheissä arvostettiin luovuutta, kulttuuria ja perheen yhteishenkeä
Aina ei ollut varaa soitella puhelimellakaan. Kahta samanlaista päivää ei mahtunut elämään. Alkuun toimeentulo ei kuitenkaan ollut helppoa, raha oli tiukassa. Parin vahvin valtti oli kuitenkin elämään luottaminen ja usko yhteisen kutsumuksen voimaan: kyky innostua ja heittäytyä unelman varaan epävarmassakin tilanteessa. Tärkeäksi rutiiniksi muodostuivat tuolloin palaverit, joissa käytiin läpi mennyttä sekä tehtiin päätöksiä tulevasta. Minä kokkaan ajatuksiani pidempään. Persoonat täydensivät toisiaan. – Opimme, että ennen mestaruuden puolustamisaikaa tavoitteemme olivat korkeammat. Elämää rahoitettiin muun muassa luomalla kollegoille tanssipukuja: Jukka käytti ompelukonetta ja Sirpa koristeli pukuja paljeteilla. Pari kilpaili, opetti ja esiintyi ahkerasti kymmenen vuoden ajan kaikilla mantereilla. Treenaaminen oli työtä, mutta molemmille oli selvä, ettei tanssista saanut tulla rutiinia. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 13. Lisätienestejä ei tarvinnut enää hankkia. Osaamme kuitenkin antaa aikaa prosessoinnille. Näin pysyttiin kartalla myös siitä, mitä toiselle muutenkin kuuluu. Silloin pyrimme aina luomaan ja kehittämään tanssia sellaiseksi, joka kiinnittää yleisön ja lajin ammattilaisten kiinnostuksen. Vuoteen mahtui kaksitoistakin kilpailua. Asiat selvisivätkin aina, vaikka välillä viime tipassakin. ammattilaiskisoihinsa. Pian ammattilaisura oli vauhdissa, ja kolmen vuoden kuluttua pari oli noussut maailman viiden parhaan kilpatanssiparin joukkoon. Silloin myös tuomarien on reagoitava meihin. Yhden kisan taakse jäädessä alkoi valmistautuminen seuraavaan. Toisen urheilijan arvostus saa uskomaan, että oma tekeminen on arvokasta. Muiden tanssijoiden arvostus oli meille erityisen tärkeää. – Jukalla on yleensä aina ollut heti valmiina mielipide, oli kyseessä työ tai yksityiselämä. Jos ajatukset ovat joskus kolisseet, olemme osanneet tarvittaessa myös pyytää anteeksi. – Muistan, kuinka löysin kaapin perälle unohtuneen tanssikankaan ja pystyin myymään idean siitä tehdystä esiintymisasusta asiakkaalle vakuuttamalla, kuinka juuri se kuosi pukee häntä parhaiten, Jukka nauraa. Intohimo lajiin ja nuoruuden uskaliaisuus antoivat nostetta ratkaisulle muuttaa Englantiin, jossa heidän kotinsa on ollut siitä lähtien
Meille on tärkeää haastaa toisiamme, mutta emme sorru painostamiseen. Näin jo silloin tulevat mahdollisuudet edessämme. Suhteen kannalta ammattilaisuran jälkeinen aika on ollut yhdessäoloon tottuneelle parille haastavampaa. – On onnekasta, että olemme aina olleet kiinnostuneita samoista asioista, Jukka sanoo. Olemme saaneet nyt tehdä yhdessä ja erikseen erilaisia hienoja projekteja: tanssia, teatteria, tuomarointeja ja valmennusta, Jukka kertoo. Jukka Haapalainen & Sirpa Suutari-Jääskö • Jukka Haapalainen (1965) ja Sirpa Suutari-Jääskö (1966) ovat Suomen menestynein kilpatanssipari. Tuntui kuitenkin erityisen hyvältä saada lopettaa ammattilaisura British Open -kilpailun voittoon. • Lisäksi parin saavutuksiín kuuluvat alan tärkeimmät tunnustukset, kuten Prince Mikasa of Japan Award, Isadora Duncan Dance Award, Carl Alan Award le Classique de Dance Award ja Ballroom Federation Award of Outstanding Achievements in Dance • Pari asuu Lontoossa mutta viettää paljon aikaa myös Helsingissä. Minulle on tärkeää, että Jukka huomaa minut naisena ja antaa siitä palautetta. Ympärillämme on jatkuvasti upeita ihmisiä, tietenkin mahdollisuus vertailuun on joka hetki olemassa. Seksuaalinen vetovoima on tärkeä osa suhdettamme. Viime vuosina parin työreissut ovat usein sattuneet eri aikavyöhykkeille. Toista ei pidetä itsestäänselvyytenä. Paletti vain muuttui kirjavammaksi, ja energiaa vapautui uusiin asioihin. Tanssiammattilaisten maailmassa noin puolet pareista on Jukan Sirpan kokemuksen mukaan yhdessä myös yksityiselämässään. Jukka hymyilee takaisin. Tie vie useammin nyt eri suuntiin, mutta yhdessä pyritään siihen, etteivät erossaolot tulisi liian pitkiksi. – Minulle on luonteenomasta tukea Jukkaa, eikä se tarkoita, etten kertoisi mielipidettäni, tai että sopeutuisin hiljaa hänen päätöksiinsä, jos niitä vastustaisin. RAKASTAMINEN Kehollisuus ja näyttävyys ovat olennainen osa tanssijan ammattia. – Mutta olisi kamalaa, jos olisit aina samaa mieltä kanssani, Sirpa huudahtaa. – Meillä on ollut ilo tehdä työtä kauneuden parissa. En ole katunut lopettamispäätöstä. Ammattilaisuran lopettaminen ei lopettanut töitä. Työhön liittyvien velvoitteiden lisäksi itsestä huolehtiminen on molemmille myös itsensä arvostamista, mutta samalla toisen huomioon ottamista. 14 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Omassa tarinassaan he näkevät yhteisen uran olleen vain vahvuus parisuhteelleen. K A N S S A K U L K I J A J U K K A J A S I R P A LOPETTAMINEN Kymmenen vuoden intensiivisen kilpauran jälkeen Jukka ilmoitti, että nyt riittää. – Olimme nähneet jo kaiken ja saavuttaneet paljon. Jukka kiteyttää näkemyksensä parisuhderakkaudesta loputtomaan empatiaan ja ymmärrykseen toista kohtaan ja lisää katsoen vaimoaan: – Olin todella iloinen siitä, kun tulit katsomaan yllättäen minun englanninkielistä luentoani. Sirpa hymyilee ja ottaa kiitoksen hyvillään vastaan. Suhteemme perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja toisen erilaisuuden arvostamiseen, vaikka se ei aina olisi helppoa tai mielekästäkään. Ammattilaisuransa jälkeen he ovat tehneet useita teatteriproduktioita yhdessä. Sirpan ei varsinaisesti tarvinnut tehdä edes päätöstä: oli selvää, että Jukka ei halunnut enää kilpailla, eikä Sirpa halunnut tanssia kenenkään muun kanssa. He ovat voittaneet British Open to the World tittelin neljästi vuosina 1997, 1998, 1999 ja 2001 ammattilaisten latinalaistansseissa. Silloin Jukka ja Sirpa ovat korvanneet puhelut sähköposteilla ja Whatsapp-viesteillä, joihin ehtii rauhassa purkaa pitempiäkin ajatuksia. En osannut odottaa, että näkisin sinut siellä. Molemmat kokevat tärkeäksi jakaa ajatuksia arjen keskellä matkankin päästä
T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 15
T U N NE & MIE LI Hyvän mielen vinkki Naiset elävät hormonitasojen vaihteluiden kanssa koko elämänsä. Miehillä vaihtelut eivät ole yhtä dramaattisia, ja heille omat vaihdevuosioireet voivatkin tulla yllätyksenä. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVITUS MARIA VILJA Mieli käy hormoneilla 16 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Hormonien vaikutuksesta elämän eri vaiheissa on hyvä olla tietoinen
Myös vauvan odotus kohottaa mielialaa, joten jos raskaus on ei-toivottu, voi mieliala olla hormoneista huolimatta matala. J otta elämä olisi mielekästä, hormonien vaikutuksesta hyvinvointiin on hyvä olla tietoinen. Oireisiin kannattaa hakea herkästi apua. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 17. Naiset viehättyvät erilaisista miehistä eri vaiheissa kuukautiskiertoa. Olo alkaa helpottaa kuukautisten alettua, kun keltarauhashormonitaso romahtaa ja estrogeenitaso alkaa nousta. Naiset ovat tottuneet hormonien monenlaisiin vaikutuksiin elämässään, ja siksi naisten voi olla miehiä helpompi ymmärtää, miten hormoneilla käyviä ihmiset ovat. Lapsen odottaminen vaikuttaa tutkitusti myös isän hormonitasoihin. Vaihdevuosi-iässä mielialaa koholla pitävän estrogeenin eritys alkaa luonnollisesti vähentyä, minkä vuoksi kuukautisia edeltävä ilmiö muuttuu jatkuvaksi olotilaksi. Tämän vuoksi tunteet omaa kumppania kohtaan voivat vaihdella kuukautiskierron eri vaiheissa. Ovulaation aikana nainen viehättyy maskuliinisemmista miehistä. . Kuukautiskierron loppupuolella estrogeenitaso on matala, mikä aiheuttaa ärtyneisyyttä, itkuherkkyyttä ja saamattomuutta. Vaikka isän ja vauvan kiintymyssuhde ei olisi rakennettavissa yhtä lujaksi kuin äidin ja vauvan, perheenjäsenten välinen yhteys vahvistuu hellimisessä ja koskettelussa. . Lieskat vain lyövät nenästä ja savu tupruaa, kuvailee gynekologi Maija Kajan. Synnytyksen jälkeen hormonitasot romahtavat, mikä aiheuttaa alakuloa. Synnytyksen ja imetyksen aikaansaama voimakas oksitosiinihormonin erittyminen tasaa mieltä ja tuo mielihyvää, minkä ansiosta äidit yleensä selviytyvät vauva-ajasta hyvin. Pojilla testosteronin erittyminen vaikuttaa elämään laaja-alaisesti seksuaalisen halukkuuden ja fyysisten muutosten kautta. Raskausaikana hormonit kohottavat mielialaa Raskausaika on naisen mielen hyvinvoinnin kannalta tasaista aikaa, koska sekä estrogeeniettä keltarauhashormonitasot ovat korkealla. . Oksitosiinihormoni edesauttaa äidin kiintymistä lapseensa. Joskus oikein yllättää, että läheiset ovat vielä hengissä, kun naisella on pahimmillaan sellainen olo, että voisi tappaa kaikki. Hormonit ovat yksi syy synnytyksen jälkeisen masennuksen kehittymiseen, mutta sen taustalla on usein myös äitien synnytykseen ja imetykseen liittyvä suorituskeskeisyys, Maija Kajan kertoo. Esimerkiksi vauvan kutittelulla näyttää olevan paljon merkitystä. Tytöillä estrogeenin ja keltarauhashormonin tasojen vaihtelut vaikuttavat mielen hyvinvointiin suoraan serotoniiniaineenvaihdunnan kautta. Kivulla synnytetty lapsi, joka on useimmiten syntymähetkellään objektiivisesti katsoen ruma, muuttuu äitinsä silmissä nopeasti maailman kauneimmaksi olennoksi. Vaikka miesten vaihdevuosioireet eivät hitaampien hormonimuutosten vuoksi ole yhtä dramaattisia kuin naisilla, on miesten hyvä olla tietoisia testosteronitason laskun vaikutuksista. Hikoileva lohikäärme on hyvä kuvaus vaihdevuosia elävästä naisesta. Murrosiässä alkava hormonitoiminta tekee tytöistä naisia ja pojista miehiä
Mieleinen liikuntaharrastus auttaa tehokkaasti, sillä se parantaa serotoniiniaineenvaihduntaa. Orgasmi lisää oksitosiinihormonin eritystä myös itse tuotettuna. Hankaliin PMSoireisiin voi saada apua serotoniinilääkityksestä. ja kuolemaan pois, kun tämä itsensä monistamisen tehtävä ei enää ole mahdollinen. Esimerkiksi oman lapsensa voi napata kainaloonsa tai silittää tämän päätä ohimennen. Kosketuksen mielihyvää tuova vaikutus kannattaa muistaa, Maija Kajan sanoo. Pelkkä keskustelu ammatti-ihmisen kanssa voi auttaa. Olemme sitä iloisempia mitä enemmän kosketamme toisia ja tulemme itse kosketetuiksi. Hormonivaihteluihin on olemassa hoitokeinoja PMS-oireet ja vaihdevuodet voivat vaikeimmillaan tehdä naisen ja hänen perheensä arjesta henkisesti raastavaa. Tämä koskee sekä naisia että miehiä, kertoo Maija Kajan. Naisten hormonikorvaushoidon hyödyt ja haitat: HYÖTYJÄ: Vaihdevuosioireiden helpottuminen eli parempi elämänlaatu Verenpaineja kolesterolitasojen nousun esto Diabeteksen, osteoporoosin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin, dementian sekä paksusuolisyövän riskien väheneminen HAITTOJA: Rintasyövän riskin lisääntyminen Syvän laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan sekä aivoinfarktin riskien lisääntyminen (Hoidon räätälöinti vähentää riskejä ja aivoinfarktin kohdalla hoito voi jopa muuttua riskiä vähentäväksi) Kosketus lisää mielihyvää . Nainen on biologisesti rakennettu olemaan aina raskaana tai imettämään . Kosketuksessa erittyy mielihyvää tuottavaa oksitosiinihormonia. . Erityisen paljon sitä erittyy orgasmissa, mutta oksitosiinin erittymistä vauhdittaa kaikenlainen koskettelu. Hormonitasojen lasku tekee naisen usein myös saamattomaksi, minkä vuoksi liikkumaan lähteminen voi olla vaikea ponnistus. 18 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Koska läheisen ihmisen koskettaminen on hyvä keino saada mielihyvää, myös ystävien, omien sisarusten ja vanhempien kanssa voi opetella halaamaan. Jos itsehoitokeinot eivät auta, on syytä varata aika gynekologille. Musiikin kuuntelun vaikutuksista mielen hyvinvointiin on saatu lupaavia tuloksia. . Silloin voi kokeilla muita itsehoitokeinoja, kuten tryptofaania sisältäviä ruoka-aineita, joita ovat esimerkiksi liha, kala ja pavut. Oireiden helpottamiseksi voi kokeilla ensin itsehoitokeinoja. . Arkista, ei-seksuaalissävytteistä koskettelua voi opetella, jos sitä ei ole syntyjään oppinut. Hormonikorvaushoitoa ei ole syytä arastella luonnottomuuden perusteella, sillä hormonien aiheuttamat oireet ovat itsessään luonnoton osa naisen elämää
. Jos hoitovaste on kolmen kuukauden kuluttua hyvä, voidaan siirtyä kolmen kuukauden välein annettavaan pistoshoitoon. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 19. On myös tärkeää sulkea pois muut samantyyppisiä oireita aiheuttavat sairaudet, Vornanen sanoo. Hormonikorvaushoito aloitetaan päivittäin iholle levitettävällä geelillä. Jos vaihdevuosioireet hankaloittavat selvästi arkea ja huonontavat elämänlaatua, voidaan kokeilla testosteronikorvaushoitoa. Testosteronitason aleneminen tapahtuu yleensä hitaasti, minkä vuoksi kaikki miehet eivät koe häiritseviä oireita. Esteitä hoidolle ovat uniapnea, sydänsairaudet sekä eturauhassyöpä. Liikunta auttaa oireiden hallinnassa, vaikka painonpudotustarvetta ei olisi. Valvominen ja vuorotyön tekeminen heikentävät testosteronitasoja. Osalla miehistä testosteronitaso laskee nopeasti ja silloin oireet voivat olla voimakkaita, kertoo kirurgian ja urologian erikoislääkäri Timo Vornanen. . Ennen hoidon aloittamista on myös varmistettava verikokein, että testosteronitaso on alle viitearvojen. Hormonikorvaushoidon hyödyt ovat yksilöllisiä, mutta on paljon potilaita, jotka selvästi hyötyvät hoidosta. . Lähde: gynekologi Maija Kajanin ja kirurgian ja urologian erikoislääkäri Timo Vornasen haastattelut Miesten hormonikorvaushoidon hyödyt ja haitat: HYÖTYJÄ: Yleinen voinnin koheneminen ja elämänlaadun paraneminen Painon lasku Kohentaa yleiskuntoa ja parantaa lihaksiston kuntoa Seksuaalitoimintojen koheneminen HAITTOJA: Hoidon aikana hedelmällisyys heikompi Liian suurilla annoksilla hemoglobiinin nousu Voi lisätä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta johtuvia virtsaamisvaikeuksia Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus alentaa keski-iässä aina testosteronitasoa veressä. Vaikeimmillaan nämä muutokset toimintakyvyssä voivat johtaa työkyvyttömyyteen ja masennukseen. Myös miehillä on vaihdevuodet Miesten vaihdevuosioireisiin kuuluu alavireisyyttä, ärtyisyyttä, keskittymisvaikeuksia, energisyyden vähenemistä, unen katkonaisuutta, hikoilua sekä sukupuolista haluttomuutta ja erektiovaikeuksia. Koska ylipaino laskee veren testosteronipitoisuutta, tehokkainta itsehoitoa on painon pudottaminen. Kun testosteronitaso on korkea, vointi on parhaimmillaan. Miehillä testosteronitasot ovat korkeimmillaan aamuisin
Onnellisilla ihmisillä on tutkitusti myönteinen käsitys itsestään. Tärkeä osa mielen hyvinvointia on kokemus itsestä riittävän hyvänä ja arvokkaana. Se, että ihminen kokee itsensä riittävän hyväksi ja arvokkaaksi, on tärkeä osa mielen hyvinvointia. – Itseään arvostava ihminen hyväksyy itsensä hyvine ja huonoine puolineen. Itsensä rakastaminen ei sen sijaan tarkoita rajatonta itserakkautta ja ylimielisyyttä. Terveellä tavalla itseään arvostava ihminen arvostaa myös muita. Tämä lähtee jo vauva-ajasta ja ensimmäisistä katseista vauvan ja vanhempien välillä, Heiskanen valottaa. – Psykologisten tutkimusten mukaan myönteinen suhde itseen rakentuu pitkän ajan kuluessa juuri vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Myönteinen kokemus itsestä auttaa myös toipumaan mahdollisista mielenterveyden ongelmista, kuten masennuksesta tai ahdistuneisuudesta. T U N NE & MIE LI Hyvän mielen vinkki 20 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Tämä paljon toistettu klisee on Väestöliiton psykoterapeutti Lotta Heiskasen mukaan puuta heinää. Oikotietä myönteisen itsearvostukseen ei ole, sillä itsen rakastaminen syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja peruskokemus itsestä muokkautuu hitaasti. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT SHUTTERSTOCK Myönteinen minäkuva syntyy vuorovaikutuksessa J otta voisi rakastaa muita, pitää oppia ensin rakastamaan itseään. Silloin ihminen näkee muut ihmiset lähinnä itsensä jatkeina ja omien tarpeidensa tyydyttäjinä. Hän osaa arvostaa omia tarpeitaan, ottaa vastuuta teoistaan ja suojata itseään, olla terveesti itsekäs. Ihminen, joka kokee riittävää huolenpitoa ja hyväksyntää ja tulee turvallisesti kohdatuksi, oppii näkemään itsensä rakastettavana ja huolenpidon arvoisena. Minäkäsitys vaikuttaa myös mielialaan, arjessa selviytymiseen ja vastoinkäymisistä toipumiseen. Itseään arvostava ihminen ei suostu huonoon kohteluun ja epätyydyttäviin ihmissuhteisiin