Mikä aihe Nro 4/2013 Hinta 7,60 € TIETOA • TAITOA • TUNNETTA Nro 4/2013 6/2012 Hinta 7,60 € TIETOA • TAITOA • TUNNETTA Matka hevosten maailmaan Raviurheilun taitajat Henkilökuvissa: Tommi Kylliäinen ja Leo Mönttinen Tunnistatko pelkoreaktion. • Intuitiivista parantamista • • SHKL on hevosenomistajien asialla • Paras ratsastusseura • Tunne Hevonen 1. • Mikä satulapakko
Tilaukset verkkokaupastamme, joka löytyy osoitteesta: www.tunnehevonen.fi Tiedustelut, osoitteenmuutokset ja juttuvinkit osoitteeseen: minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 2 Tunne Hevonen Katso ajankohtaiset tarjoukset verkkokaupastamme: www.tunnehevonen.fi/mycashflow.fi Muista, että löydät meiltä myös hevos -ja eläintietokirjat!. Kestotilauksen hinta on 36 € ja määräaikaistilauksen hinta on 40€. Tunne Hevonen on lehti tiedostavalle hevosihmiselle. Tunne Hevonen ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Seuraava Tunne Hevonen ilmestyy 10.10.2013. Mikä aihe Piet Nibbelink työskentelee henkilökohtaisesti kaikkien kurssille osallistuvien hevosten kanssa
32 Satulapakko – kun hevonen panikoi satulasta Ratsastus: s. 50 Sarjakuva Tunne Hevonen 3. 4 Pääkirjoitus Raviurheilu: s. 48 Ruunan kertomaa s. 38 Minun tieni – oppimisen kulmakivet Hevosen koulutus: s. 34 Intuitiivista parantamista Oppiminen: s. 11 s. Mikä aihe Tunne Hevonen 4/2013 s. s. 6 Hei me ravataan! Henkilökuva: s. 40 Vahvisteiden hyödyntäminen hevosen kanssa toimiessa Kannessa: Jarno Käppi ja Rock N Jetset Kannen kuva: Eira Jääseklä s. 14 Hevosmies alusta loppuun – Leo Mönttinen Tommi Kylliäinen teki haaveistaan totta Hevostieto: s. 18 SHKL on hevosenomistajien asialla Hevostaito: s. 20 Matka hevosten maailmaan – A Journey into the Horse’s World s. 49 Me ja ne muut s. 30 Pelkoreaktio ilmenee monella tavalla s. 20 Matka hevosten maailmaan – Oppaina matkalla toimivat oman alansa huiput: Piet Nibbelink, Judith Cross-Strehlke ja Sarah-Jane Clarke. 26 Paras ratsastusseura – Ratsastusseura Primus ry Hyvinvointi: s
Tiede ja tutkimus ei kuitenkaan riitä yksinään, vaan tarvitaan tunne ja kiintymys, jotta hevonen ja ihminen voisivat olla yhtä. Kuvitus: Sanni Airaksinen www.kuupiirto.blogspot.fi sanni.airaksinen@tunnehevonen.fi 044-5387764 Taitto ja ulkoasu: J-Concept Oy Jarkko Kaunismäki jarkko.kaunismaki@pp.inet.fi 040-5034842 Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Porvoo 441 763 Painotuote Monen pienen ja vähän isommankin tytön unelmien täyttymys on oma hevonen. Yhtenä päivänä ihminen osaa kaiken ja tietää kaiken paremmin. Edes hoitohevonen. Ilman tahtoa ei auta, vaikka maailmalla tehdään, ja on jo pitkään tehty eläinten käyttäytymiseen ja oppimiseen liittyvää tutkimusta, kaikkien meidän hyödyksi. Älykäs, aidosti oppimisesta ja hyvinvoinnista kiinnostunut, itsestään huolehtiva ihminen voi päästä kentaurin tunteeseen kiinni. Tai edes päästä joskus tunnille. Edellyttäen, että hän muistaa, että ratsukko ei ole vain johtaja ja alamainen, se on yhdessä flow’ssa tanssiva pari, joka ei vain näytä olevan yhtä, vaan todella on sitä. Hän tietää, että paikoilleen juurtunut hevonen pelleilee tai että hevosen kielen osaaminen on sen oppimisen ymmärtämistä tärkeämpää. Pääkirjoitus Kustantaja: Brännland ISSN 1798-2774 www.tunnehevonen.fi Me olemme Tunne Hevonen –lehden takana: Toimitus: Minna Lindström Päätoimittaja minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 050-5344640 Eira Jääskelä Toimitussihteeri toimitussihteeri@tunnehevonen.fi 040-9609057 Tiede ja tunne käsikäteen Maria Kervinen Ilmoitusmyynti maria.kervinen@tunnehevonen.fi 044-5528412 Ihminen on ihaillut hevosta aina. Sitten kun pienistä tytöistä ja pojista kasvaa isoja, hevosen ihailu ja kunnioitus peittyy kaiken osaamisen ja pätemisen alle. Niin hevosen kuin ihmisen hyödyksi. Tai edes talutusratsastukseen. Niin pitkään, että luolamaalauksissa on löytynyt kuvia arvostetuista hevosista ja tärkeitä hevosia on haudattu omaisuuden kera, uskoen, että ne jatkavat ylvästä elämäänsä tuonpuoleisessa. Minna Lindström www.tunnehevonen.blogspot.fi 4 Tunne Hevonen
IDEOI ITSE, NIIN TOTEUTETAAN YHDESSÄ! AGILITYESTEET KOIRILLE, KANEILLE JA PONEILLE. AGINY / KAISA NYSTRÖM KAISA@AGINY.FI WWW.AGINY.FI 045-136 9088
Netin kauttakin pelaaminen onnistuu helposti oman pelitilin. Seuraavaksi yleisin on maili eli 6 Tunne Hevonen 1600m. Kansallisylpeytemme ori Brad De Veluwe pitää tälläkin hetkellä hallussaan maailmanennätystä. Lisäksi ajetaan pitkän matkan lähtöjä 3100 metrillä. Kilpailtavia matkoja on pääsääntöisesti kolme. Lähdöt on rajattu erilaisin määrityksin, yleisimmin voittosumman mukaan, jotta jokainen hevonen kohtaisi tasoisensa vastuksen. Mikä aihe teksti ja kuvat: Essi Leminen Hei me ravataan! Ravimaailma on yllättävän monelle hevosihmiselle tuntemattomampi, vaikka Suomi kuuluukin Euroopan viiden suurimman ravimaan joukkoon. Ja että raveissa voi lyödä vetoa voittajasta. Mitä lähtöjä. Hylkäys on vuorossa, jos hevonen laukkaa esimerkiksi liian pitkän matkan tai laukkaa liian monta kertaa. Suomenhevoset ja lämminveriset kilpailevat omissa lähdöissään. Ensimmäisenä maaliin tullut on voittaja ja laukkaaminen on kiellettyä. Myös maalisuoran laukasta hylätään. Mutta mistä kaikesta oikein on raveissa sekä raviurheilussa kyse ja mitä ravitalleilla tapahtuu. Raviurheilu kokonaisuudessaan on kuitenkin paljon monisäikeisempi kokonaisuus. Lähdöt saatetaan matkaan joko autolähetyksellä, jossa hevoset kerääntyvät lähetysauton siivekkeiden taakse kahteen riviin tai tasoitusajona eli volttilähetyksenä. Pelaaminen Raviradalla pelaamiseen saa helposti apua paikanpäällä, mutta pelata voi myös etäpelipisteissä ja kaikilla R-kioskeilla. K aikki varmasti tietävät, että raveissa hevoset juoksevat ovaalin muotoisella radalla kilpaa askellajinaan ravi. Eniten ajetaan kilpaa 2100m matkalla
• Ravilähtöjä ajetaan vuodessa noin 5500. • Ammattivalmentajia Suomessa on noin 160 ja amatöörivalmentajia yli 7000. Se on matematiikkaa, todennäköisyyksiä sekä taitoa lukea hevosia Tunne Hevonen 7. Katsotaan aiempia startteja, vastusta tulevassa startissa, lähtöpaikkaa. Ikä lasketaan syntymävuoden tammikuun 1. Valmentajilla tulee olla lisenssi. Seuraava vaihe yleensä on opetella lukemaan ohjelmaa ja hevosten tietoja siitä. päivästä, jolloin samana vuonna syntyneillä kilpailuoikeus lakkaa samaan aikaan. Sen lisäksi maakuntaratoja on 20 ja kesäratoja 23. Moni aloittaa pelaamisen puhtaasti luottamalla tuuriin. Lämmityksen seuraaminen antaa vielä viime hetken lisätietoja hevosen päivän kunnosta. Totoaminen onkin loppuviimeksi pitkälti taitopeli. • Yleisöä raveissa käy vuodessa noin 700 000. Pelitilin kautta voi myös nykyään lyödä vetoa laukkalähtöihin ulkomaille, joka on uusinta uutta. • Tunnetuimpia suomalaisia ravihevosia maailmalla ovat tälläkin hetkellä kilpaileva Brad De Veluwe ja aiemmin kilpailleet Passionate Kemp, Houston Laukko sekä Charme Asserdal. • Palkintorahoja vuonna 2012 maksettiin 20,2 miljoonaa. • Raviurheilun kattojärjestönä toimii Suomen Hippos ry www.hippos.fi • Ravipeleistä vastaa Fintoto Oy www.toto.fi • Ammattivalmentajien toiminnasta lisätietoja löytyy: www. Valitaan hevonen, joka on erikoisen värinen, miellyttää eniten omaa silmää, jota ohjastaa oma suosikkikuski tai jolla on hyvä nimi. • Lämminveristen kilpailuoikeus päättyy hevosen täyttäessä 13 vuotta. ravivalmentajat.fi kautta ja samalla voi mukavasti seurata raveja sekä omien pelien osumista aina ulkomaita myöten tototv:n kautta omalta tietokoneruudulta. • Kärrylähtöjen lisäksi ajetaan myös raviratsastusta eli montéa. • Hevosia näihin raveihin osallistuu noin 7500 ja ohjastajia yli 2000. • Suomi kuuluu Euroopan viiden suurimman ravimaan joukkoon. Suomenhevosilla kilpailuoikeus päättyy hevosen täyttäessä 15 vuotta. • Raviratoja on 43kpl, joista päärata on Helsingissä oleva Vermo. • Pelattavien hevospelien kokonaisvaihto on vuositasolla 250 miljoonaa euroa. Mikäpäivinä aihe paitsi • Raveja järjestetään vuodessa noin 600 kaikkina muina jouluaattona ja joulupäivänä
Lähdöt kuvataan usealla kameralla alusta loppuun, joten tapahtumien läpikäynti jälkeenpäin on myös tarvittaessa mahdollista. Käytännössä kilpailueläinlääkärin useimmiten näkee tark- 8 Tunne Hevonen. Pahemmassa tapauksessa ajokieltoa tai peräti kilpailukieltoa. Lievin on puhuttelu, jonka jälkeen tulee sakkorangaistus. Tuomariston tehtävät välittyvät selkeimmin myös katsojille. Mikäli havaitaan sääntöjen vastaisia rikkomuksia, on luvassa sääntöjen rikkojalle rangaistus. Sijapelin kertoimet eivät palauta voittorahoja yhtä ruhtinaallisesti, mutta voiton todennäköisyys on huomattavasti suurempi. Kilpailueläinlääkärin vastuualueeseen kilpailujen ylimpänä eläinsuojeluvalvojana kuuluu eläinsuojelulain vaatimusten täyttyminen kaikilta osin. Sijapeli onkin turvallisin ja mukavin peli aloittelevalle pelaajalle. Lisäksi voi pelata kaksaria, jossa veikataan kahta ensimmäistä hevosta tai troikkaa, jossa tulee tietää kaikki kolme ensimmäistä. Pelissä on tarkoitus valita hevonen, joka tulee kolmen parhaan joukkoon. Valvontaa monella sektorilla Ravikilpailut ovat myös hyvin tarkasti valvottuja tapahtumia erityisesti hevosten kannalta, mutta myös hevosten taustalla olevien ihmisten, yleisön sekä pelaajien oikeusturvan ja turvallisuuden kannalta. Ajo- sekä kilpailukieltoihin yleensä liittyy myös sakkorangaistus. Tarkempaa sijoitusta ei tarvitse osata arvata. Voit veikata voittajaa tai voit veikata sijaa. Tuomaristolla on toki myös monia muita tehtäviä kuten maaliintulojärjestyksen vahvistaminen ja mahdollisista hylätyistä suorituksista päättäminen. Sanktiot jaetaan neljään eri kategoriaan rikkomuksen vakavuuden perusteella. Isompiin pelisysteemeihin tulee tietää voittajat 4-7 lähtöön sen päivän tarjolla olevasta pelimuodosta riippuen. Pelimuotoja on monia. Hevosten hyvinvointia valvoo myös kilpailueläinlääkäri avustajineen. Ajovitsan käyttö on tarkasti säädeltyä, kuten ajotyyli ylipäätään, erityisesti loppusuoran osalta. Mikä aihe Ravirheilu sekä niiden kanssa toimivia ihmisiä – tuntea kenttä, jolla pelataan sekä tuntea pelaajat. Kilpailusäännöt löytyvät Hippoksen sivuilta
Hevosilla käytettävien varusteiden ja välineiden valvonta on myös eläinlääkärin tarkkailulistalla. Kaikki ohjastajat puhallutetaan raveissa automaattisesti ennen ajotehtäviä, mutta rangaistuksia tästä syystä onneksi joudutaan jakamaan hyvin harvoin. Valjakkotarkkailija valvoo valjastusta, varusteita sekä hevosten kilpailukuntoisuutta yhdessä kilpailueläinlääkärin kanssa eläinlääkärin avustajana niin lähtötarkastuksessa kuin myös lämmitysajossa eli verryttelyssä. Jos otat, et ohjasta Ohjastajien ajokunnon suhteen ravikilpailusäännöt jatkavat tiukalla linjalla. Jos lukemat menevät 0,5 tai yli, on luvassa kolme kuukautta kilpailukieltoa. Myös hevosten kilpailukelpoisuuden tarkkailu sekä poikkeuksellisen kilpailusuorituksen tehneiden hevosten tarkastaminen kuuluu valjakkotarkkailijan tehtävälistalle. Mikäli mittari näyttää siitäkin korkeampia lukemia, ei kilparadoille ole asiaa puoleen vuoteen. Ravikilpailuissa linja on vieläkin tiukempi. Eläinlääkäri voi tarvittaessa poistaa hevosen lähdöstä jo lämmitysajon aikana, mikäli katsoo hevosessa olevan jotain vikaa, joka estää hevosen kilpailemisen, tai määrätä hevosen eläinlääkärintarkastukseen ennen seuraavaa starttia. Kuten autolla ajaessakin, on promillerajana 0,5. 0,1-0,4 lukemissa on tuomaristolla oikeus päättää, annetaanko henkilön jatkaa. Valjakkotarkkailijan voi myös nähdä tunnistamassa hevosia ja tätä saatetaan välillä tehdä myös pistokoeluontoisesti hevosten oikeellisuuden tarkastamiseksi. Lisäksi eläinlääkärin tehtäviin kuuluu pistokokeittain tehtävien doping-näytteiden ottaminen kilpailevista hevosista. Näytteet otetaan lähtöjen jälkeen ilman ennakkoilmoitusta valjakolle ja niitä otetaan kaikissa raveissa lukuunottamatta toto-pelien ulkopuoliset paikallis- ja harjoitusravit. Tunne Hevonen 9. Hyvinvointi Mikä aihe kailemassa valjakoita lämmitysajossa tai kiertämässä tallialueen katoksilla, joissa hevosia valjastetaan ja hoidetaan. Puhtaalla nollalla saa ajaa huoletta, mutta siitä yli mentäessä, ei ajaminen tai edes hevosen käsittely ravipaikalla olekaan enää varmaa
Antti innostuu puhumaan nuorisotyön tärkeydestä lajille sekä hevosten hyvinvoinnista ja sen merkityksestä. Sen jälkeen kaikilta mitataan kuume sekä pulssi ja tehdään silmämääräinen tarkastus. Vähän tuossa muutama vuosi sitten näytti huolestuttavalta, mutta nyt on niitä nuoria alkanut tulemaan enemmän esiin. Raviurheilu on kuningaslaji, se on kova laji ja hevosen saaminen huipulle on tuhansien työtuntien tulos. Raveissa on täysin sallittua käydä kysymässä apua peleihin vieressä seisovilta kokeneemmilta pelaajilta. Se on hevosen koti, eikä meillä ole sinne asiaa turhaan. Muita koko viikonlopun kestäviä hienoja kesäravitapahtumia ovat Suurhollola-ajot Lahdessa sekä St. Lisäksi Antti tuo esiin monessa kohdassa positiivisen asenteen ja sen, ettei ravimaailman ammattilaisten kesken juurikaan kateutta tunneta: ”Vaikka me ollaan tuolla radalla toistemme pahimpia kilpailijoita, niin kun me tullaan sieltä pois, niin me ollaan taas parhaat kaverit, neuvotaan toisiamme ja annetaan vinkkejä, naureskellaan yhdessä. Ainakin meidän ammattilaisten puolesta voin sanoa, että rohkeasti vaan tallille kysymään ja katsomaan, jos kiinnostusta on. Ravirheilu Minäkö raveihin. Me ammattilaiset tehdään tosi tarkkaa työtä, hevoset hoidetaan hyvin ja henki porukan kesken on hyvä. Nuorilla on intoa tehdä ja oppia, kunnianhimoa menestyä.” Antti on myös tunnettu raviurheilun pr-miehenä. Ensi vuonna raviväki vaeltaa juhlimaan kuninkaallista viikonloppua Poriin. Serkamon talliin ovat aina vierasryhmät olleet tervetulleita ja Antti on ollut monissa tempauksissa mukana omalla panoksellaan. Michel-ajot Mikkelissä. Ravisuorassa taannoin esitetty Tie Teivaisiin-niminen reality-sarja *) kuvattiin myös Antin tallissa, ja olipa Antti itsekin oleellisessa osassa luotsaamassa julkkiksista koostuvaa oppilaskaartia läpi ohjelman tavoitteena saada oppilaat läpi leikkimielisestä korttikokeesta ja ajamaan kilpaa. Monella on tästä lajista jotenkin niin kauhean takapajuinen käsitys, se on tosi ikävää. Samaa hommaa me kaikki tehdään ja määränpää on sama.” Antti muistaa myös joka välissä korostaa hevosen asemaa työkaverina ja haluaa nostaa esiin tärkeän asian hevosten hyvinvointiin liittyen: ”Sen täytyy riittää, että hevonen tekee työnsä hyvin. Ikäkausikilpailut starttaavat syksyllä ja ensimmäisenä juostaan Vermossa Derby, jossa voittaja kuittaa 100.000 euron suuruisen palkinnon. Monia nuoria, nykyisiä ja tulevia ammattilaisia, sekä aktiiviharrastajia on tullut alalle poniravitoiminnan kautta. Vermossa ratatallia pyörittävänä valmentajana ja raviurheilun puuhamiehenä tunnettua moniosaajaa harmittaa, mutta samalla myös ilahduttaa moni asia. Huonostivoiva hevonen ei suorita hyvin, ei tee parastaan. Silloin käytävillä ei juoksentele kukaan. Joitain suurkilpailuita (esim. Tänä vuonna Kuninkuusravit eli ”kunkkarit” ravattiin Kuopiossa. Hevoset pitää hoitaa ja liikuttaa huolellisesti. Samoin ruokinnan pitää olla tarkoin suunniteltua, mutta mitään turhaa ylimääräistä ei. Sen jälkeen on vuorossa Kriterium Tampereen Teivossa. Uusien ihmisten tuominen ja saaminen lajin pariin onkin koko alalle tärkeä edellytys: ”Uusia ihmisiä pitää saada mukaan. Vasta sen jälkeen aloitetaan normaalirutiineihin siirtyminen eli tarhaamiset, kuka lähtee lenkille ja niin edelleen.” Valvontaa Antti toivoisi enemmän yleisesti hevospuolella maakuntiin ja syrjäseuduille niille pienemmille talleille, joissa ulkopuolisia ei käy ja maalaisjärkisesti toteaakin heillä asiakkaiden ja raveissakävijöiden hoitavan hyvin valvonnan heidän tallissaan. Se vaatii kovaa sitoutumista kaikilta koko hevosen elinkaaren ajan.” 10 Tunne Hevonen Ja jos oikein haluaa koukuttua kerralla raviurheilun maailmaan, kannattaa ottaa suunta toukokuussa Tukholmaan Solvallan raviradalle seuraamaan Elitloppetia, jota pidetään Euroopan johtavana ravitapahtumana ja jossa kohtaa Euroopan hevoseliitti. Ravimaailmaan tutustuminen kannattaa ehdottomasti aloittaa suurkilpailuista, joista kevään ensimmäinen on Vermossa ravattava Finlandia-ajo. Kunhan muistaa, että hevosilla on aina etuajo-oikeus. Kesän ykköstapahtumaksi on kuitenkin kiistatta nostettava Kuninkuusravit, joiden paikkakunta vaihtuu joka vuosi. Ammattilaisen tallille ovat ventovieraatkin tervetulleita Raviurheilu ja hevoset ovat Antti Serkamolle koko elämä. Poniravikoulut, joita raviradoilla järjestetään, saavat Antilta kiitosta. Se me ollaan sille velkaa, hyvän hoidon ja kohtelun lisäksi.” Antti jatkaa aiheesta ja kertoo miten heillä aloitetaan jokainen aamu hevosten ruokinnalla kello kuusi: ”Hevoset saavat kuudelta heinää, kauraa ja täysrehua. Elitloppet) lukuunottamatta saa tallialueellakin pyörähtää katselemassa mitä kulissien takana tapahtuu. Meillä ei esimerkiksi hoitotoimenpiteitä tehdä hevosen karsinassa vaan aina käytävällä, koska hevosella pitää olla se oma paikkansa, jossa se voi varmasti aina olla rauhassa. Kateus ei kuulu tähän hommaan. ”Pinnan alla odottelee nuoria ja niitä onkin sieltä jo putkahtanut joitain ja tulevaisuudessa vielä lisää. Mikäli kuitenkin suurkilpailuihin pääseminen tuntuu hankalalta, niin kesäradoilla järjestettävät totoravit ovat myös idyllinen kokemus. Sen jälkeen ne saavat ruokarauhan yli tunniksi. Antin tallissa puitteet ovatkin siistit ja hevoset hyvinhoidettuja: ”Yksi asiakas kerran totesi, että jos saisi syntyä uudestaan, niin kyllä sitä mieluiten ravihevoseksi Serkamon talliin...” *) Tie Teivaisiin-sarjan jaksot löytyvät osoitteesta www.youtube.com
Se oli 50-60-luvun taitteessa. Kun olen ite -58 syntynyt. Kyseessä oli ensimmäinen itse tehty hevoskauppa. Lihan hinta nykyään onkin Mönttistä tuohduttava asia: ”27,50 sai vielä kilohintaa siinä 80 ja 90 lukujen vaihteessakin. Isän perintönä Leolle jäi yksi hevonen. Osa ratsuihmisistä tuntee miehen paremmin aiemmilta vuosilta hevoskauppiaana. Isä antoi pienelle pojalle viraksi metallisten korvamerkkien tuomisen navettaan. Katopa noita, puiset kärryt ja sen ajan systeemit...” Ensimmäisen oman ravihevosen Leo hankki armeijasta päästyään 1979. Hevosmies isolla H:lla. Isä kuoli Leon ollessa 13-vuotias vuonna 1971. Lihan hintakin oli toista luokkaa”, Leo kertoo. Siinä oli monta kertaa, että isä puhui, että tällä voisi kilpaa ajaa, mutta sitten se hevonen ehdittiin myydä ennen kilpailua kuitenkin”, Leo kertoo ja hakee näytille vanhan taulun, jossa on kuva isästä pussihousuissa ja nahkasaappaissa karvahattu päässä suomenhevosen kanssa: ”Oli isällä kyllä tällainen Leiju-niminen tamma, ihan kilpahevonen, mutta sitä minä en muista. Aluksi pienen pojan käsivoimat eivät riittäneet merkkien kiinnittämiseen, mutta isä auttoi. Sehän oli nousuaikaa ja hevonen oli arvokas. Kun taloon mentiin, tehtiin jokaisesta kaupattavasta lehmästä karjakirja, johon merkittiin korvanumero, joka täsmäsi korvamerkin numeroon. ”Silloin oli henki tähän hommaan aivan toisenlainen. Ongelmajätettä on hevosesta tehty. Kuitenkin ennen kaikkea muuta Leo Mönttinen on Hevosmies. Tänä päivänä ei hevosella ole enää mitään arvoa. Kyseessä oli venäläinen lämminveritamma Pepsi, jolla Leo ajoi samana vuonna Leppävirran jääraveissa huivin palkinnoksi viidennestä sijasta. Mikä aihe teksti ja kuvat: Essi Leminen Hevosmies alusta loppuun Hollolalainen Leo Mönttinen on tunnettu ja arvostettu ravivalmentaja. Ajan kuluessa merkkien kiinnittäminenkin alkoi sujua ilman apua. Leo vei hevosen myytäväksi Kuopion Tammimarkkinoille 1972. Jo pienenä poikana Leo kiersi isän karja-auton mukana. Miten se on saatukin niin arvottomaksi! Olen joillekin sanonutkin, että elkää nyt hemmetti ilmasin antako teurastamoille niitä hevosianne, johan se on periaate! Miksi pitää iliman Tunne Hevonen 11. Ostaja löytyi Mikkelistä ja kaupat syntyivät 1750 markalla, joka oli silloin kelpo hinta. Leo kiersi isän mukana aivan viimeisiin päiviin asti karjakaupoilla. ”Isällä oli aina yksi kilpahevonen, mutta se kilpailu oli hyvin vähäistä. Ei sillon niin pientä hevosta ollutkaan, ettei olisi 5000-6000 markkaa saanut lihana. Karjakauppiaan poika Leo Mönttinen syntyi karjakauppiaan pojaksi taloon, jossa oli aina myös jokunen hevonen. Armeijasta hevoskauppiaaksi Ravihevoset olivat olleet jo isän harrastus vaikka karjakauppa oli se, mikä perheen elätti: Isäntäväelle kovin rakkaiksi tulleet Viper Acktion ja Little Sealord on haudattu omalle tilalle. Kyseessä olivat yhdet suurimmista markkinoista koko maassa
Talon seiniä koristavat monet ”Vuoden Hevonen”-kunniakirjat ja hyllyillä on suuret määrät pokaaleita. Tehdään ennemmin vaikka ite ne lihat, kun jaetaan iliman sellasille ketkä tekee ne tuottoon. Meidän pitäisi ite alkaa kilpailla teurastamoiden kanssa niin saadaan lihalle se arvo takaisin.” Armeijasta päästyään Leo teki enemmänkin hevoskauppaa, mutta oli myös sahalla töissä päätyönään. Se ei välttämättä koskaan toivu siitä enää henkisesti. Kun sen on nähnyt, että ei tätä tilannetta auttanut kuitenkaan. Inhosin koko hommaa. Sitten hyvittelin myöhemmin karsinassa, että ollaan. Olin aiemmin jo ollut ravitalleilla jo töissä ja ihan valmentajanakin Tyyskän Auliksella.” Varusmiespalveluksessa Leolla oli ollut mukana Pormestariniminen suomenruuna, jolla Leo oli ajanut vapaapäivinään kilpaa raveissa armeijasta käsin. Kaikkialla on siistiä, mutta samalla idyllistä. Voiko järjettömämpää enää olla. Ne on valmiita siihen, mutta ei tämä. Hevosen laittaminen epäreilujen tehtävien eteen on myös yksi huolenaihe: ”Nuoria hevosia ei pidä liian hätäisesti tuoda liian kovien tehtävien eteen. Hevoset ovat tyytyväisinä omissa tarhoissaan. Muuten on ollut vain näitä hevosia.” Stressipäivä Leo on tunnettu valmentajien ja omistajien parissa erittäin tarkoin hoidetuista hevosista ja huippuluokan tuloksista. Katkiaa siihen. Hevosella on vasta pari helppoa starttia alla, mutta omistaja haluaa sen ikäkausikilpailun karsintoihin, kun se hevonen on sinne maksettu. Mutta sitten on tullut sydämeen sellainen, että miksi minä tuota hevosta. Sahurin hommat eivät tuntuneet omalta, ei millään. Kun sitä toista puoltakin on nuorempana kokeillut... Ottaahan ne ilman ne, jos kerran annetaan. Että miksi menin kurittamaan. Mietippä jotain ikäkausikilpailua. Kun minä aina katon, ettei niin vaan pääsisi käymään. Koskaan en ollut mikään sahatyöntekijä. Mikä aihe jakaa. Oman kiukun purkamista kuitenkin enemmän vaan oli. Kysynnän ja tarjonnan laki on ollut kaupassa aina. Katon tarkasti, että miten tarhoitan kenetkin mihinkin tarhaan ja kuka viihtyy missäkin, ärsyyntyykö kuumasta, onko kipeä vai mikä. Leoa alkaakin naurattaa, kun hän kertoo talvella 12 Tunne Hevonen vieneensä hevosia niihin ja ajatelleensa, miten hevosilla on niissä mahtava tila liikkua hyvässä hangessa: ”No eihän ne piru mihinkään liikkuneet! Siinä tamppasivat portin päässä 10-20m aluetta ja hanki oli koskematon. Suuret nurmitarhat ovat pituudeltaan peräti 400 metriä pitkiä. Kun katsoo tilalla ympärilleen, näkyy tarkkuus ja loppuun ajateltu toiminta joka paikassa. Ne on olleet tuolla sahalla. Hevoset olivat jo ehtineet viedä miehen mennessään: ”Elämässäni olen tuon viisi kuukautta tehnyt niin sanotusti tavallisia töitä. Se tulee maaliin jossain porukan puolivälissä, missä tehdään raskaimmat juoksut ja on ihan loppu. En minä sitten enää sinne asti niitä talvisin vienyt vaan annoin olla näissä pihatarhoissa.” Lupsakasta miehestä kuoriutuu kuitenkin esiin myös toinenkin puoli, jos hevosten tilassa näkyy jotain murhetta: ”Kun minä nään, että joku hevonen laihtuu niin se on minulle ressipäivä. Ettei vaan tulisi turhia ongelmia vaan kaikki sujuisi ja hevosilla olisi hyvä”, Hevosten hyvinvointi nousee esiin muissakin puheissa. Siitä Leo kiittää puolisoaan Pirjoa. Siis mieti – siksi kun on maksettu. Palveluksen aikana Leo oli suorittanut myös eläinlääkintä- ja kengityskurssin, joka kesti kolme kuukautta. Hevoskauppa lähti kuitenkin nopeasti kasvamaan ja alkoi viedä enemmän aikaa eikä mies meinannut enää ehtiä virallisiin töihin: ”Kerran tuli Nikkisen Teemu, mustalaismies, sinne sahalle esittämään hevosta iltavuoroon, niin se oli jo vähän niin, että alkoi työnjohtajaportaasta tulla suositusta, että jos jompaakumpaa tekisit, ettei molempia oikein pysty tekemään yhtäaikaa. Näin valmentajana sitä toivoisi kädet ristissä, ettei vaan pääsisi sinne finaaliin, kun se hevonen ei kuulu siihen koko kilpailuun.” Leo myöntää pehmenneensä vanhemmiten ja mieltää olleensa nuorempana enemmän ehdottomampi ”poikki ja pinoon”-ihminen: ”Ainakin hevoseen on tullu sellanen, että paljon hellemmin. Minä oon kärsiny siitä. Sitä minä inhoon. Sitten se viedään karsintoihin ja pahimmillaan se vielä rimpuilee jotenkin tiensä finaaliin, jossa sillä on vastassa ikäluokan kovimmat hevoset. Minä en ymmärrä sellasta ollenkaan. Se oli helppo valinta
Oli sillä muitakin ajatusmaailmaan ja tallin henkeen. 1,15 miljoonaa euroa • 2000-luvun parhaita hevosia: • Viper Acktion, Little Sealord, Le Grand November Tunne Hevonen 13. Minä niin sen piti antaa tehdä se oma ainakin iloitsen, että meiltä lähjuttunsa. oppinu ja kokeili sitä aina, jos mahdollisuuden sai. Tai minä tätä. ropsasemaan, että nyt et hanEttä eivät ole katkenneet täällä, Tallin seinälle tehdyt hauskat maalaukset sopivat hyvin Leon kaile siinä. ”En minä halua ihtiä kehua, oonko minä parempi työmies tai näin, katoksilta radalle. Tämä on ollut täyttä hevoselämää”, Leo päättää. Niin myyntihevosia kuin opetettavia varsoja sen tulla ihmisten väliin”, Leo miettii ja jatkaa: ja treenihevosiakin. Välillä oonkin sanonu, että olen nykyään niin lepsu näille.” ja me sovitaan, että minä kerron sinulle suoraan, onko hevosesta mihinkään. Niitä huonompia päiviä, jolloin kauppa ei samoilla treenilenkeillä muiden kanssa ja ajelinkin sitä sitten vaan käynyt tai on muuten ollut epäonnea. Ei se vaan aina mene niin. Mikä aihe taas välilöissä... Joku hevonen voi olla, ettei tisen elämän suurimmista vaan viihdy meillä tai tarvii jotain hevosista: muuta erilaista. Hevoset ovat antaneet niin pitäisi pystyä täällä tallialueella kääntämään ja pyörittämään. Tai sitten pitäisi ainakin tietää, että hevonen on oikein hyvä. En minä enää ottaisi sellaista. 2012: 21% • Voittosumma 1999-2012: • n. Sitä ei voinut ajaa tään hyvinkin pois. Sillon on reilua ”Sitä tiesi jonkun asian, mutta sanoa, että tässä on jotain hyvää, sen piti antaa olla. Rehellisyydestä hän ei silti halua tinkiä: ”Minä oon aina ollut sitä mieltä, että jos sinä tuot minulle hevosen Leo Mönttinen • Syntynyt 1958 • Kotipaikka: Lahti • Ravivalmentaja • Ajolupa C • Talli sijaitsee Lahdessa lähellä Jokimaan ravirataa • Valmennettavia 13 • Voittoprosentti v. ei ole ajettu loppuun vaan lähtevät omia asioita ja sai ollakin.” hyvävoimaisina, kaikki tallella.” Kysyttäessä oikein hankalista hevosista nimeää Leo heti esimerkiksi 90-luvulla hänen käsistään kilpailleen Pia Pride S:n: Täyttä hevoselämää ”Se oli oikeinkin hankala hevonen. Sen kanssa vaan piti luovia. Kyllä joskus tulee sellainenkin tunnettu Viper Acktion on hevonen, että meillä ei vaan synkollut selvästikin yksi Möntkaa. Tykkään siitä työstä ja se on mun juttu. Se oli jossain sen ollut mun juttu. Ei siihen menty ohjilla tevät hevoset pärjäävät muualla. Nämä voi kuulostaa sellaisilta höpönpöpö-juttuloilta, mutta jotenkin näin. Persoonallisena la. Sanoin vaan Taplähteä uudestaan elämään, niin en voisi kuvitella muutakaan. niin ylpiä tai huono itseluottaPitää mennä hevosen ehdoilla. Tapsa sanoi, että kyllä näitä ta. Osa on ”Joskus sen hevosen voi olla ollut pidemmän aikaa, osa parempi olla jossain muualla tallillyhyemmän. Pia Pride Leo nauraa, että kyllä hän voisi vaihtaa joitain päiviä elämäsS oli hyvä, toki en sitä silloin tiennyt, kun se tuli. Ehdin paljon. Se on vaan salle, että niinhän niitä pitäisi, niinhän niitä pitäisi... Tuli meillä kerran Perttusen Tapsan kanssa siitä samutta koskaan ei ole talliin meno ja lenkille lähtö hevosella ollut vaikeenomistakin, kun Tapsa ajoi sillä kilpaa. muksinen, ettei voi antaa muiden Jos esimerkiksi hiitin jälkeen se onnistua hevosella, jolla ei ole itse pysähtyi ja alkoi hankaamaan, onnistunut menestymään. Sitä ei menty komentamaan yhtään.” Ammattilaisen vastuu Ihmisten kanssa hyvien välien säilyttäminen ja ystävyyssuhteet ovat Leolle myös tärkeitä. Jos ovat ottaneetkin paljon, niin se on kuulunut siihen. Niitä ei pidä mutta anna jonkun toisen kokeilla alkaa kitkemään. Raveissa se piti taluttaa suoraan uudestaan. Jos saisi löysätä irti, niin jo se vei Tapsan takaisin katoksille. Sinulla on kuitenkin nokka rutussa siitä. Vuosien varrella Leon käsien kautta on kulkenut suuret Ei vaan saisi antaa sen hevosen ja sen ongelmien tai lahjojen puuttumimäärät hevosia. Niin se on reilua niin. Se ei vaan aina toimi kuitenkaan. Ne voisi sitten vaan elää yhdellä mettätiellä, missä se viihtyi. Ammattilainen ei saa olla en ainakaan ala kitkemään. Kun minä sitten sanon, että kuule, ei tästä vaan nyt taida olla, että tule hakemaan pois. Ja kun minä ajattelen, että kun me juodaan ne tulokahvit ja meillä on mukavaa, niin Persoonallisuutta ei saa kitkeä että ne lähtökahvit olisi vielä mukavammat
Mikä aihe Sympaattinen Tommi Kylliäinen nousi ravivalmentajien kärkikaartiin komeetan lailla. 14 Tunne Hevonen
Se olikin tosi hyvä mahdollisuus. Saattavat hetken tehdä hommia ja huomaavat, ettei etenemismahdollisuuksia oikein ole ja vaihtavat muihin hommiin. ”Olihan se meillä ihan erilaista, jos vertaa siihen miten yleensä nuoret joutuvat aloittamaan. Toki sitten aina tulee taas joku uusi tilalle ja sitten taas uusi, mutta harva jää. Isä oli kiinnostunut raviurheilusta, joten Tommille hevoset olivat tuttuja pienestä pitäen: ”En oikein itsekään tiedä missä kohdassa se kiinnostus tosissaan lähti liikkeelle. Olen myös aina ollut kilpailuhenkinen ja pienenä tuli vähän hiihdettyäkin, mutta ei kovin vakavasti tietenkään. T ommi Kylliäisen kotona Savitaipaleella oli jo lapsuudesta asti hevosia. Harva nuori silti saa tänäpäivänä vastaavaa mahdollisuutta. En tosiaan osaa sanoa, mitä tulee tapahtumaan, kun ne jäävät pois. Kyllä näille asioille pitäisi varmaan jotain tehdä tai ainakin alkaa niitä miettiä joltain osin uusiksi.” Kylliäisten talli Jokimaan raviradalla Lahdessa on puitteiltaan ensiluokkainen. Tunne Hevonen 15. Pahimmillaan laitat tallin pystyyn ja aamulla menet tyhjään talliin, keität kahvit ja mietit, että tuleeko yhtään hevosta edes treeniin. Tuleeko niitä nuoria tilalle tarpeeksi?” Tommi uskoo vahvasti, että lahjakkaita ja osaavia nuoria on paljonkin, mutta yrittäjänä aloittaminen vaatii pääsääntöisesti isoja investointeja ja harva saa samanlaista mahdollisuutta kuten hän sai Holopaisen Esan luona. Sain aloittaa tutuilla hevosilla, tuttujen hyvien asiakkaitten kanssa, tutuissa paikoissa”, Tommi kertoo yrittäjäuran alkutaipaleesta. ”En tosiaan osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä. Ne on isoja riskejä, mitä nuoret joutuu ottamaan. Esalla onkin ollut suuri merkitys Tommin uralle ja sen käynnistymiselle: ”Esa alkoi myöhemmin sitten supistamaan toimintaa ja minulle aukesi mahdollisuus vuokrata Esalta tallipaikkoja ja aloittaa siinä omaa valmennustoimintaa. Ja siellä on niitä huippumiehiä paljon. Tommia pidetäänkin yhtenä lahjakkaimmista nuoremman polven ravivalmentajista eikä suotta. Investoinnit on kuitenkin isoja, vaikka vuokratiloissa toimisikin”, Tommi miettii ja lisää: ”Varmaan sellanen kahdeksan kymmenestä valmentajasta on tällä hetkellä 50-60 ikävuoden välissä, jotkut vanhempiakin. Samanlaisia malleja siis tarvittaisiin ehkä enemmänkin vai jotain muuta. Koulun loppumetreillä Tommi päätyi ravivalmentaja Esa Holopaisen tallille Hollolaan työssäoppimisjaksolle ja palasikin sinne takaisin töihin valmistuttuaan koulusta. Harvalla on siihen edes taloudellisia mahdollisuuksia, jos hevostenhoitajan palkoilta pitäisi siirtyä yrittämään. Henkilökuva teksti ja kuvat: Essi Leminen Tommi teki haaveistaan totta Tulevaisuuden ravivalmentajien tilanne huolestuttaa 32-vuotiasta hollolalaista Tommi Kylliäistä. Tuntuu vähän, että tosi harva koulusta valmistuvakin jää enää alalle. Kotona oli kuitenkin isällä aina muutama hevonen ja raveissakin käytiin. Hevosten myötä se kilpailuhenkisyyskin heräsi kunnolla sitten.” Nuoret yrittäjät vähissä Tommin tie vei Ypäjän Hevosopistolle opiskelemaan. Tommi oli tuolloin ollut apuvalmentajan mandaatilla Esan tallissa töissä jo hyvän aikaa. Hän kokee itse olleensa erittäin onnekas aloittaessaan omaa valmennustoimintaansa yrittäjänä
Sitä jouduttiin Elämäntapana raviurheilu hetki jännäämään.” Tommi kertoo ruokinta-automaatin jakavan ruuat hevosille Uudessa tallissa karsinoita oli taas enemmän kuin Esan luoaamulla kello viisi ja ensimmäisten työntekijöiden tulevan talna, mutta uudet paikatkin täyttyivät heti. Aina kun tuntuu, että ollaan usein raveissa. ”Ai ihan kokonaisia vapaapäiviä. 16 Tunne Hevonen. Reitti sijoittamaan hieman erilaialalle onkin enemmän siin tallirakennuksiin niiden ihmistyypistä kiinni – yksi yksilölliset tarpeet huomivalitsee koulun, toinen oiden. TalHuomio Tommin luona kiinnittyy ensimmäisenä tarhavella on helpompi pitää lomia, kun ei ole isoja lähtöjä ja suurkilpailuita alueisiin. Talli tärkeimpänä: on rauhallisempi, ilma aina ”Pitää vaan yrittää hyvä ja hevoset tuntuvat uskaltaa tehdä. Vapaa-aika on vähissä. Tommi itse tulee tallille hieman myöhemmin: Tulosta hevosilla tuli ja Tommi hätyytteli näytöillään val”Tulen itse vasta seitsemältä... varmaan ole mitään muuta Nuoret hevoset pyritään Raisa Kylliäinen on ollut todella tyytyväinen tallin ruokinta-automaatteihin. Työtä vaan pitää jatkaa. Hevosen pitää saada olla myös omistaja Aslak Kaikko oli luopumassa tallistaan ja tarjosi sitä rauhassa, eikä niitä saa olla koko ajan viemässä sinne ja tänne”, TomTommille: mi muistuttaa. Nuorille tekee hyvää olla vilkkaammassa paikassa oppimassa ja tottumassa. liin kuudelta. Kyllä me oltiin nyt Hevosten hyvinvointi etusijalla kesällä kaksi päivää Tukholmassa ja käytiin siellä huvipuistossa. Tommin unelmapaikassa olisivat ulkoilumahdollisuudet vieläkin paremmat: Tommi Kylliäinen ”Jos saisi valita ihan minkä tahansa paikan, niin haluaisin sellaisen, missä olisi ihan älyttömät laitumet, joista riittäisi tällaiselle laumalle • syntynyt 1981 koko kesäksi. Kyse oli ainoastaan siitä, onko pankki samaa mieltä, mutta onneksi oli. ”Tiesin samantien, että haluan tämän tallin. Täytyy alkaa valkesta. Tarhat ovat siistejä, kookkaita ja tehty valkoisesta putheti takaisin työasioihin ja tuleviin lähtöihin. Ne tunnustaa. Kyllä se taitaa olla vähän niin, että en oikein malta pitää vapaata. teyttää työskentelyn hevosten kanssa. Raisa tulee muistuttamaan Tommia aikatauluista ja Tommi Tarhoissa on katos yhtä lukuunottamatta ja jokaisessa hiekkakatsoo kelloa. Sama homma toistuu viikonloppuna sillä nyt mä olen oppinut tän homman ja tiedän tän jutun, niin heti kolahtaa nilkkaan. laajeneminen Tommin kohdalla kuin elokuvissa. kylmäkuitenkin peräänkuuluttaa talli, jossa on olkikuivitus ja eniten asennetta kaikkein lämmitetty juomavesi. Kovaa työtä ja vastaavasti sijoittamaan rohkeutta.” päätalliin, jossa tapahtuu enemmän. Kun menee huonosti, niin silloin tuntuu, ettei koko tallissa ole Puoliltapäivin ajohevoset on ajettu ja iltapäivän Tommi kengityhtään niin hyvää hevosta, millä voisi voittaa. Henkilökuva Yrittäjyyteen Tommi Tommi suotta ole tälläkin koki saaneensa enemmän hetkellä valmentajatilasapua käytännön työeläton yhdeksännellä sijalla. Kar• Ohjastaja (Ajolupa A) sinoista pitäisi jokaisesta päästä myös suoraan omaan tarhaan oman • Talli sijaitsee Lahden raviradalla Jokimaalla oven kautta. Silti myös siitä, kun lasten hoitoonvienti on minun hommani ja niitä ei oikein miehessä ei näy merkkiäkään ylimielisyydestä: saa viedä hoitoon aikaisemminkaan”, Tommi hymyilee. Hevoset ulkoilevat 10-12 tuntia vuorokaudessa. mahdollisuutta. Illalla kääntyy ennen pitkää. Niissä aina haluan kuitenkin olla itse mukana”, Tommi kertoo hevosten ulkoilun olevan heille erityisen tärkeä asia. Niin henkiselle kuin myös fyysiselle.” • Ajopuvun väri: musta oranssi valkoinen Kylliäisten tallista, joka työllistää Tommin lisäksi myös • Vuonna 2012 valmentajatilaston 5. Mutta sitten se onni taas telee sekä tekee korjaustöitä ja muita tarvittavia hommia. Uusi tähti oli syttynyt. Tommin keskittyminen ja ajatukset karkaavat pohja. Tallin ykköskaartiin kuuluva tähti Inverigo sen sijaan viihtyy Hevoset pitävät nöyränä omassa rauhassaan ja asuttaa hirsirakenteisessa parakkitallissa Kuten yrittäjyyden aloittaminen, meni myös toiminnan tyytyväisenä. Raisa-vaimon, on tunnetusti tullut paljon hyviä hevosia eikä • Vuonna 2012 ajajatilaston 8. ”Kun menee hyvin, niin sillon pitää osata olla tyytyväinen niistä hetTallin päivä käynnistyy aikaisin ja aamupäivä ajetaan hevosia. mästä, mutta ei moiti Hevosia on myös pyritty myöskään koulua. Tai siis se oikeastaan johtuu vähän mentajatilastojen huippunimiä. Joka päivä oppii uutta”, Tommi kierolla, että ravit alkavat jo iltapäivällä. Uskon, että sillä on suuri merkitys hevosten terveydelle ja • Kypärän väri: oranssi musta hyvinvoinnille. suoraan työnteon ja oppiVanhemmille kilpahevomisen sitä kautta. mistautumaan raveihin. Niin se vaan menee. ketkä pystyvät ulkoilla pareittan, ovat kaverin kanssa pihalla. Tommin vaimo Raisa Kylliäinen esittelee paikat ja niin paljoa. Hyvinvoiva hevonen raviradalla laadukkaan tallikiinteistön omistanut suurhevosenmyös näyttää hyvältä eikä saa stressata. Tommi sille rakennettiin ns. kistä. Panostaisin ehdottomasti laadukkaisiin ulkoilumahdol• Valmennettavia 35 lisuuksiin. Joku tämän tapainen talli, jossa olisi saman tyylinen • Kotipaikka Hollola • Ravivalmentaja, ammattilisenssi korkea ilmatila ja kaikki mahdollinen, mitä tallissa voi tarvita. Ei siihen viihtyvän siellä paremmin. Jokimaan ”Hevosen hyvinvointi näkyy myös päällepäin. Kyllähän tästä saisi lomaa, jos haluaisi, mutta olen vähän huono pitämään lomaa
Tunne Hevonen 17. Mikä aihe Omalaatuinen Inverigo on yksi Tommin tallin lippulaivoista
”Kaikkein paras on, jos ihminen ottaa yhteyttä esimerkiksi ennen hevosenhankintaa. Esimerkiksi lannanpoltto on ollut meille tärkeä juttu, jota ollaan yritetty ajaa eteenpäin ja tukea ihan taloudellisestikin.” Neuvontapalvelut suosittu jäsenetu Nummenmaan päivät kuluvat 80 prosenttisesti puhelimessa. Meillä on useita hyviä kokemuksia siitä, miten asiat on saatu soviteltua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, kun on saatu molemmat osapuolet keskusteluyhteyteen meidän kauttamme. Lahdessa Jokimaan raviradalla sijaitsevalla toimistolla on aina touhua. Siis tosiaan liiton tehtävä on kaikessa yksinkertaisuudessaan ajaa hevosenomistajien etuja. Kaikkein ikävintä mielestäni on, jos yhteydenotto tulee vasta siinä vaiheessa, kun asianajajat ovat jo riidan kimpussa. Silloin jäsen ei voi enää välttää kulujen kertymistä ja se toki harmittaa.” Missä vaiheessa sitten pitäisi ottaa yhteyttä ja missä asioissa teiltä voi saada apua. Jäsenetuihin kuuluvat neuvontapalvelut ovatkin olleet SHKL:n käyntikortti jo pitkään. Yhteisomistusta eli niinsanottua kimppaomistamista varten löytyy myös omat lomakkeensa”, Nummenmaa jatkaa ja kehoittaa ihmisiä tekemään aina kunnolliset sopimukset kaikesta sekä ottamaan liittoon yhteyttä ajoissa: 18 Tunne Hevonen ”Valitettavan moni ottaa yhteyttä, kun asiat ovat jo pahasti solmussa. Kukaan ei ole joutunut kääntymään maksullisten lakipalveluiden puoleen vaan asia on saatu hoidettua kuntoon ilman kuluja. Käytännössä tämä näkyy eniten neuvontapalveluina ja erilaisina työryhminä, joissa ollaan mukana aktiivisesti. ”Sitten kannattaa soittaa tänne. Hevostieto S uomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry on kasvanut tasaisesti läpi vuosien. Lopulta Mitja Nummenmaa pääsee irrottautumaan haastattelua varten. ”Olen nytkin olevinaan lomalla”, Nummenmaa nauraa istahtaessaan vihdoin sohvalle ennen vakavoitumistaan takaisin työasioihin: ”Mutta joo... ”Meiltä jäsenet saavat veloituksetta kauppakirjapohjat hevoskauppaa varten, samoin löytyy esimerkiksi täysihoito- ja valmennussopimuksille pohjia. Se on usein kaikkien osapuolten etu.” Mitja Nummenmaa (oikealla) on luotsannut Suomen Hevosenomistajien keskusliittoa jo vuodesta 2000.. Toiminnanjohtaja Mitja Nummenmaa on luotsannut liittoa jo vuodesta 2000 ja haaveilee monien asioiden joukossa muunmuassa ratsupuolen jaoston luomisesta. Sama koskee talli- tai valmennuspaikan etsintää.” Entä sitten jos tulee ongelmia matkaan. Syksyn varsahuutokaupan luetteloa valmistellaan, puhelimet soivat, on palaveria ja vierasta. Neuvotaan täältä miten hankinta kannattaa tehdä, mitä papereita pitää olla, mitä huomioida missäkin kohdassa
Se kuitenkin pääsee opettamaan muita tärkeitä hevosen tapoja varsalleen, vaikka ruokinnan hoitaakin ihminen toistaiseksi.” Keinoemovälitys Heli Lepo puh. Meidän kautta varsoille tarjotuista emistä arviolta yli puolet puolet ovat päättyneet siihen, että varsa on todellakin saanut uuden emän onnistuneen kokeilun jälkeen. 050 309 7555 www.shkl.net Ainutlaatuinen keinoemopalvelu Koko 37-vuotisen elinkaarensa ajan SHKL on välittänyt tietoa keinoemoista, mutta vuonna 2000 keinoemotoiminta kuitenkin sai tuulta siipiensä alle kunnolla ja muuttui koordinoidummaksi. Mutta olin vähän aikaani edellä, meillä ei vielä silloin ollut riittävästi ratsuihmisiä lukijakunnassa ja jäsenistössä. Hän kannustaakin ihmisiä ilmoittamaan tammoja keinoemovälitykseen puhelimitse, jos vaan yhtään siltä tuntuu. Nyt jäsenistä on jo neljäsosa ratsuihmisiä ja suunta on nouseva. Niitä asioita sitten vietäisiin eteenpäin, ajettaisiin läpi ja esitettäisiin työryhmissä, joita meillä on jo olemassa eri etujärjestöjen muunmuassa SRL:n, Hippoksen ja ELY-keskusten kesken.” Muutaman vuosi takaperin Mitja Nummenmaa kirjoitti kuusi kertaa vuodessa ilmestyvässä jäsenlehdessä etsivänsä ihmisiä ratsujaostoa varten: ”Peräti kaksi ihmistä otti minuun yhteyttä. Jos siinä onnistutaan huijaamaan niitä, niin ne hyväksyvät oikeastaan minkä tahansa varsan omakseen.” Vuosien varrella esimerkkejä onnistuneista adoptioista Helillä on useita, mutta tältä kesältä hänellä on heti kertoa yksi oikein hyvä esimerkki: ”Tammalta oli kuollut oma varsa ja sille saatiin alle orpovarsa. Jokaiselle varsalle on ollut antaa tamma. Ainoastaan tuorein, jo aiemmin keväällä syntynyt nyttemmin emänsä menettänyt varsa, odotti haastatteluhetkellä uutta emää. Toki jokainen emän tarjoaminen ei välttämättä johda edes kokeiluun käytännössä.” Heli Lepo on itse käynyt muunmuassa Australiassa opintomatkalla tutustumassa keinoemotoimintaan ja neuvookin mielellään ihmisiä asiassa: ”Usein sanon, että jos meinaa usko loppua ja tekee mieli heittää hanskat tiskiin, niin soittakaa ensin minulle ennen kun luovutatte. Ne Matkalla hevosen omistajaksi-kirja on yksi aiemmista hankkeista, joissa myös SHKL on ollut mukana. Ilmoittaminen ei vielä velvoita mihinkään lopulliseen: ”Huhti-elokuussa syntyneille varsoille pääsääntöisesti pystytään viikon sisällä tarjoamaan keinoemoehdokas. Tämän jälkeen sille tuli vielä toinen orpovarsa, jonka se hyväksyi. Tunne Hevonen 19. Hevostieto Tulevaisuudessa oma ratsujaosto. Tämä on asia, mikä pitää saada työn alle.” eivät välitä varsan väristä, sukupuolesta tai koosta, vain hajulla on merkitystä. Asia on kutkuttanut mielessä jo vuosia: ”Jotta osattaisiin paremmin huomioida ratsuihmisten etujen ajaminen, niin tarvittaisiin oikeasti heille oma jaos täällä liitossa, joka valmistelisi ratsuhevosten omistajille tärkeitä asioita. Nummenmaa alkaa kertomaan haaveistaan ratsujaoston suhteen. Heikkokuntoinen orpovarsa kuitenkin kuoli myös. Tammat ovat yleensä uskomattoman hyviä adoptoimaan varsoja, vaikka alku vaikuttaisi kovinkin vaikealta. Nyt se elää tyytyväisenä tämän kesän kolmannen varsan kanssa ja hoitaa sitä oikein onnellisena, vaikka maidontuotanto hiipuikin heikon menehtyneen orpovarsan kohdalla. Keinoemovälityksestä vastaa Heli Lepo, joka sai idean oman tamman varsomisen lähestyessä: ”Aloin miettimään, mistä saan apua, jos joku meneekin pieleen ja siitä yhteistyö liiton kanssa lähti.” Tänä vuonna heinäkuun puoleen väliin mennessä tammoja oli ilmoitettu 80 ja varsoja 32. Heli Lepo kertoo kuitenkin tilanteen olevan varsojen kannalta kaikenkaikkiaan hyvä, vaikkakin tammoja ei oikeastaan koskaan voi olla liikaa. Laskua parin vuoden takaisesta huipusta on hieman, sillä astutusmäärät ovat laskeneet
Kurssilaiset saivat perinpohjaista opetusta Journey:n kolmesta toisiinsa linkittyvästä osaalueesta: maastatyöskentelystä, Centered Ridingista ja klassisesta ratsastuksesta. Mikä aihe teksti ja kuvat: Eira Jääskelä Matka hevosten maailmaan Suomalaisille hevosharrastajille oli tänä kesänä tarjolla ainutlaatuinen tilaisuus, kun ”A Journey into the Horse´s World” – niminen kurssikokonaisuus alkoi kuuden päivän esittelykurssilla. 20 Tunne Hevonen. Oppaina matkalla toimivat oman alansa huiput, Piet Nibbelink, Judith CrossStrehlke ja Sarah-Jane Clarke