• Karibia -Unelmien saarella • Warwick McLeanin klinikalla • Kerppujen keruuaika • Eläinsuojelu puhuttaa Tunne Hevonen 1. Mikä aihe TIETOA • TAITOA • TUNNETTA Nro 3/2013 6/2012 Hinta 7,60 € Henkilökuvassa: Tuire Kaimion hevoskurssilla Tunnistatko tasapainon
Tilaukset verkkokaupastamme, joka löytyy osoitteesta: www.tunnehevonen.fi Tiedustelut, osoitteenmuutokset ja juttuvinkit osoitteeseen: minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 2 Tunne Hevonen Katso ajankohtaiset tarjoukset verkkokaupastamme: www.tunnehevonen.fi/mycashflow.fi Muista, että löydät meiltä myös hevos -ja eläintietokirjat!. Seuraava Tunne Hevonen ilmestyy 8.8.2013. 6 Sanni Airaksinen toteutti unelmansa ja pakeni pakkasia Karibialle. Tunne Hevonen on lehti tiedostavalle hevosihmiselle. Kestotilauksen hinta on 36 € ja määräaikaistilauksen hinta on 40€. Mikä aihe s. Tunne Hevonen ilmestyy 6 kertaa vuodessa
Mikä aihe Tunne Hevonen 3/2013 s. 33 Tasapainon merkitys liikkeessä s. 10 Karibia – Unelmien saari. 46 Kohti parempaa yhteistyötä s. 44 Ennen oli tallimestarit rautaa Toimitussihteerin kynästä s. 4 Pääkirjoitus Hyvinvointi: s. 32 Tasapainoinen hevonen s. s. 28 Luonto tarjoaa terveysvaikutteisia raaka-aineita s. 6 Etsijäkoiraliitosta apua hevoskarkulaisten etsintöihin s. 34 Warwick McLean tekee oppimisesta helppoa Tuire Kaimio kurssitti hevosihmisiä Oulussa Henkilökuva: s. 42 Horsebic kehittää kehotietoisuutta Matkakertomus: s. 16 s. 20 Kiistelty ja kiitelty eläinsuojelu s. Aurinkoa, sademetsää ja hevosia Hevosten koulutus: s. 51 Sarjakuva Kannessa: Leena Vähä-Erkkilä ja Sami Kannen kuva: Pekka Pietikäinen Tunne Hevonen 3. 24 Sami – suuri pieni hevonen Hevostaito: s.42 Sami valloittaa niin tutut kuin vieraatkin ihmiset. 50 Toimitussihteerin kynästä s
Pääkirjoitus Kustantaja: Brännland ISSN 1798-2774 www.tunnehevonen.fi Me olemme Tunne Hevonen –lehden takana: Toimitus: Minna Lindström Päätoimittaja minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 050-5344640 Eira Jääskelä Toimitussihteeri toimitussihteeri@tunnehevonen.fi 040-9609057 Maria Kervinen Ilmoitusmyynti maria.kervinen@tunnehevonen.fi 044-5528412 Kuvitus: Sanni Airaksinen www.kuupiirto.blogspot.fi sanni.airaksinen@tunnehevonen.fi 044-5387764 Taitto ja ulkoasu: J-Concept Oy Jarkko Kaunismäki jarkko.kaunismaki@pp.inet.fi 040-5034842 Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Porvoo Alusta asti oikein E räs ystäväni kysyi taannoin, kuinka hänen tyttärensä kannattaisi aloittaa ratsastus. Kun olet löytänyt itsellesi sopivan hevosen ja opettajan, arvosta niitä. Ratsastus ei ole kovin monimutkaista, riittää että ratsastaja hallitsee oman kehonsa, ymmärtää, miten mikäkin vaikuttaa mihinkin, ymmärtää hevosen liikkumiseen vaikuttavat fysiikan lait, ymmärtää miten hevonen oppii ja kuinka sen lajityypilliset käyttäytymismallit tulee huomioida milloin missäkin tilanteessa. Kokematon tai väärin koulutettu hevonen opettaa huonoimmassa tapauksessa ainoastaan pysymään kyydissä ja kokeilemaan erilaisia ”kikkakolmosia” saadakseen hevosen hallintaan. 441 763 Painotuote Minna Lindström www.tunnehevonen.blogspot.fi 4 Tunne Hevonen. Jos asiaa pohditaan kokemattoman hevosen näkökulmasta, niin haluaisitko sitä kouluttavan kokeneen, kärsivällisen ja ymmärtäväisen ihmisen vaiko muutaman kerran satulassa keikkuneen amatöörin. Vastasin, että hyvin koulutetuilla, rennoilla ja tasapainoisilla hevosilla, hyvä ja asiantuntevan opettajan johdolla. Miltä tuntuu rento ja aktiivinen hevonen, joka pehmeästi hakeutuu tasaiselle kuolaintuntumalle. Hyvin koulutetun hevosen kanssa harrastustaan aloittava oppii, miten tehdä asiat oikein. Hän kummasteli vastaustani, koska siihen asti kaikki hänen saamansa vastaukset olivat sisältäneet ajatuksen, että ainoastaan kohtaamalla erilaisia haasteita voi kehittyä hyväksi ratsastajaksi. Voisi olettaa, että tullakseen hyväksi ratsastajaksi, ihminen tarvitsee opettajakseen ihmisen jolle nämä asiat ovat tuttuja. Mikään hevonen ei ole automaatti, vaan ratsastuksen parissa haasteita ja uuden oppimista riittää, vaikka kaikki sujuisi nappiin ihan joka ikinen kerta
Käärmeitä, kilpikonnia ja pienempiä seuraeläimiä yhdistyksen koirakot ovat etsineet useampiakin.. Hevosten etsinnöissä yhdistyksen koirakot ovat olleet mukana muutamia kertoja, mutta harjoittelevat hevosten kanssa säännöllisesti. Hyvinvointi teksti: Essi Leminen kuvat: Lena Lundell/Etsijäkoiraliitto ry Etsijäkoiraliitosta tehokasta apua hevoskarkulaisten etsintöihin Täysin vapaaehtoispohjalta toimivalla Etsijäkoiraliitolla on hevosetsintöihin osallistuvia koiria tällä hetkellä 10 kappaletta ja uusia koiria sekä ohjaajia koulutetaan kovalla tahdilla. Tuolloin ei ollut ketään, joka olisi osannut kertoa miten kannattaa etsiä vaan tiedon murusia tuli sieltä täältä ja paljon asioita piti oppia kantapään kautta. Lelu-koiran etsintä kimmokkeena Lena Lundell on ollut mukana etsijäkoiratoiminnasta vuodesta 2004 eli jo ennen varsinaisen Etsijäkoiraliiton perustamista. ”Etsijäkoiraliitto on perustettu vuonna 2008, mutta taustalla on järjestäytynyttä toimintaa jo vuodesta 2002. Lundell toimii tällä hetkellä liiton varapuheenjohtajana, koulutusvastaavana ja toisena etsintävastaavista. U udeltamaalta vuonna 2002 alkunsa saanut etsijäkoiratoiminta on lähtenyt leviämään ympäri Suomea. Tuolloin perusteettiin Koiraetsijät ry, joka 2008 yhdistyi Uudenmaan Etsijäkoirien kanssa Etsijäkoiraliitoksi. Lundell kertoo yhdistyksen erikoisimpiin etsittäviin kuuluneen muunmuassa haisunäädän sekä strutsilintuihin kuuluvan nandun. Myöhemmin liittoon sulautui vielä Etsintäjoukot, joka oli yhdistys, jonka ihmiset neuvoivat ja auttoivat ilman koiria”, Lundell kertoo. Yhdistys sai alkunsa shetlanninlammaskoira ”Lelun” karkumatkasta, joka kesti peräti 8 kuukautta. Toiminta perustuu etsijäkoiratoiminnan lisäksi neuvontapalveluihin sekä liiton tarjoamiin kiinniottoa helpottavien välineiden kuten riistakameroiden sekä pienemmille eläimille tarkoitettujen loukkujen lainaamiseen karkulaisten omistajille. Lelun omistaja, liiton nykyinenkin puheenjohtaja, Christina Kittelä 6 Tunne Hevonen miehensä kanssa kokosi karkureissun jälkeen yhteen kaikki etsinnöissä auttaneet ihmiset ja siitä toiminta sai alkunsa. Liiton etsintävastaava Lena Lundell toivoo, että hevosihmiset uskaltaisivat rohkeammin pyytää apua myös karanneiden hevosten etsintöihin
Missä tilanteissa teille Etsijäkoiraliittoon yleensä soitetaan kadonneista hevosista. ”Kun hevospuhelu tulee, niin ainoa selvä asia yleensä muihin eläimiin verrattuna on, ettei hevosen olinpaikasta ole mitään tietoa. Hyvinvointi Etsintävalmiista koirista kymmenen on harjoitellut erikseen hevosten etsintää ja hevosten kanssa olemista. Hevosen mahdollisimman nopea löytyminen on aina tärkeää moneltakin kannalta ja tässä me voimme auttaa.” Tunne Hevonen 7. Ka- toamisaikakin saattaa olla epäselvä, jos kyseessä on esimerkiksi laitumelta karannut yksilö. Lähtötiedot siis ovat, ettei välttämättä ole juuri mitään tietoa”, Lena Lundell kertoo ja jatkaa: ”Hevosten ollessa kyseessä kiireellisyys nousee esille eri tavalla kuin muiden pienempien eläinten kanssa. Kuva: Lena Lundell Kun hevonen karkaa eikä palaakaan kotiin. Aina näin ei kuitenkaan käy ja silloin ovat hyvät neuvot kalliita. Näköhavainnot useimmiten puuttuvat myös. Suurena eläimenä hevonen voi aiheuttaa pahoja onnettomuuksia liikenteen sekaan päätyessään. Suurin osa hevosista karkuteille päästyään suuntaa melko nopeasti tuttuun kotipihaan. Itse loukkaantuessaan se taas on vaarassa menehtyä nopeastikin. Kuva treenitilanteesta
Hyvinvointi Hevosta, kuten muitakin eläimiä, etsittäessä on tärkeää, että omistajalla on tuoda etsijäkoiralle haisteltavaksi joku kyseisen hevosten varuste, josta haju saadaan. Usein rauhallinen, hevosen tunteva omistaja tai hoitaja on tässä paras apu. Muiden mukanaolijoiden tulee olla häiritsemättä koiraa. Jotta etsittävä eläin ei pelästyisi, halutaan koira tarkoituksella pitää kauempana. Etsinnät eivät ole hätäisten hommaa Etsintöihin lähdettäessä kannattaa varautua melko lailla kaikkeen. ”Kadonnut hevonen ei odota ihmisen tapaan pelastajaa, vaan lähestyttäessä se saattaa jopa jatkaa kauemmaksi pakoon. Koirien uskomaton hajuaisti Koirien koulutus perustuu hajutunnistukseen eli koira etsii sen hajuista kohdetta, mitä koiran ohjaaja pyytää etsimään. Kuva: Lena Lundell. Jälkien seuraaminen on koiralle rankkaa työtä eikä jäljittämistä voida yhtäkestoisesti jatkaa loputtomiin. Kuten eläinten kanssa yleensäkin, tulee etsintäjoukkojen pysyä rauhallisena. Koiran ilmaistua ohjaajalleen etsittävästä, täytyy miettiä tarkkaan miten jatketaan. Erityisesti siihen, että kaikkeen saattaa kulua aikaa. 8 Tunne Hevonen Koiran tehtävä on siis vain osoittaa etsijöille oikea alue, miltä etsiä. Katoamispaikalta lähdetään liikkeelle ja ensimmäisenä kulkee etsijäkoira, jonka perässä tulee koiran ohjaaja. Etsinnät voivat pahimmillaan kestää useita päiviä. Liian hätäisesti ei parane lähestyä,” Lundell kertoo ja jatkaa, Etsijäkoiraliitto on hyvä paikka hakea apua, kun hevonen katoaa maastoon eikä näköhavaintoja karkulaisesta ole. Hevoset saattavat kulkea hyvinkin pitkiä matkoja etenkin pelästyessään. Koira ei vie suoraan etsittävän luokse, vaan ilmaisee pääsääntöisesti muutaman sadan metrin etäisyydeltä sijainnin. Kun alue on koiran avulla rajattu ja karkuri oletettavasti hajun perusteella paikallistettu lähimaastoon, on etsintäjoukkojen, jotka yleensä koostuvat kadonneen hevosen omistajan joukoista, tehtävä alkaa etsiä karkuria kyseiseltä alueelta. Koira tarvitsee myös lepoa välillä, jos etsintä kestää. Ohjaajan tehtävä on tulkita koiran antamia merkkejä
Vaikein oli 4 vuorokautta vanha jälki Helsingin keskustassa, osin rautatieaseman sisällä, jolloin etsittävänä oli rattaissa kuljetettu lapsi. Metsäalueen toiselta laidalta erään tallin omistaja päättikin kohdentaa tästä syystä sienestysreissunsa Epun osoittamalle metsäalueelle. Lähitalleille oli ilmoitettu myös Papun katoamisesta. Kiitos Eppu-koiran ja etsijöiden! Kuva: Rosa Sandelin PAPU ASUI METSÄSSÄ PÄIVIÄ Syksyllä 2008 Papu-tamma oli asunut uudessa kodissaan Länsi-Uudellamaalla vasta puolisen vuotta. Ympärillä kulki trukkeja, paljon ihmisiä ja oli muutakin hälyä. Siellä vaadittiin ennen kaikkea koiralta hyviä hermoja. Tammalla oli edelleen päällä suitset ja satula, mutta se vaikutti melko hyvävointiselta. Tunne Hevonen 9. ”Joitain päiviä lentokentän rahtiterminaalissa kateissa ollut kissa. Kesken ratsastusreissun se kuitenkin pelästyi, ratsastaja putosi ja Papu laukkasi paniikissa pois paikalta jättäen muut tallin hevoset metsään. Apua kannattaa aina kuitenkin kysyä ja liiton kautta saattaa löytyä muiden yhdistysten etsijäkoiria muualta Suomesta apuun. Papun omat ihmiset olivat jo käyneetkin haravoimassa metsiä ratsain ja jalkaisin ilman tuloksia. Välillä koirani Pinja nostettiin ilmastointikanavaankin tarkistamaan löytyykö hajua”, Lundell muistelee. Etsintävalmiita koiria yhdistyksellä on tällä hetkellä 13 kappaletta ja koulutuksessa koiria on 80 kappaletta. Papu oli oletettavasti koko tuon muutaman päivän ajan asuttanut pienen pientä suuren karsinan kokoista aluetta metsässä uskaltamatta juuri liikkua. Kasattiin tuttavapiiristä etsintäjoukkoja ja Etsijäkoiraliitosta paikalle saatiin Timo Lillbacka Eppu-koiransa kanssa. www.etsijakoiraliitto.fi Papu selvisi päivien karkumatkastaa kuin ihmeen kaupalla vahingoittumattomana. ”Liiton kaikki toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen eikä meillä ole yhtään palkattua väkeä toissä. Papu oli löytynyt. Kun meiltä valmistuu koira, se pystyy etsimään kaikenlaisissa maastoissa ja on etsinyt enimmillään 8 vuorokautta vanhan jäljen ja pisimmillään 8 kilometriä pitkän jäljen. Onnettomuuden riski oli kokoajan läsnä. Alue oli tallattu ja ulostettu tehokkaasti. Etsintävalmiista koirista 10 kappaletta on treenannut erikseen hevosen etsintää. Etsittävä alue oli osittain erittäin vaikeakulkuista, kallioista ja soista. Kotiin se ei ollut jostain syystä kuitenkaan osannut. Katoamispaikalta katsottuna ympärille levittyvä alue oli ollut melko loputon. Karkureissusta on kulunut jo lähemmäs 5 vuotta ja Papukin on vaihtanut tässä välissä omistajaa. Edelleen tamma asuu Länsi-Uudellemaalla, mutta on rauhoittunut paljon eikä ole karkaillut, kertoo uusi omistaja Rosa Sandelin. Tällä hetkellä yhdistyksellä on jäseniä 200 ja lisää aktiiveja toivotaan mukaan toimintaan. Eppu seurasi jälkiä onnettomuuspaikalta hyvin tarkasti ja etsintäjoukot päätyivät Papun taakseen jättämälle kakkakasalle. Seuraavana päivänä omistaja hälytti apua. Näköhavaintoja tammasta ei ollut. Toiminta pähkinänkuoressa Liitto saa vuosittain noin 350 puhelua asiakkailta. Toisella kerralla lyhytjalkainen etsijäkoira oli jouduttu kesken etsinnän vaihtamaan syvän hangen takia pidempijalkaiseen etsijäkoiraan. Papu oli jäänyt asustelemaan metsään vain 1-2km päähän tallista odottamaan löytämistä. Kaikki kulut katetaan pääasiassa jäsen- ja kurssimaksuilla”, Lundell summaa. Oli käsitys metsästä, jonka suunnasta Eppu oli hajua saanut. Epun ja Timon avulla alue oli saatu parin päivän pitkien etsintöjen päätteeksi rajattua jonkinlaiselle alueelle. Nuuhkuttaessaan koira vetää jääkylmää ilmaa sisään jopa kolme kertaa sekunnissa, mikä aiheuttaa ilmapyörteen nenäonteloon ja kovalla pakkasella vakavan riskin nenän jäätymisestä. Hyvinvointi ”Koirathan pystyvät ihan käsittämättömiin suorituksiin. Vaikeita paikkoja Omista eläinetsinnöistä kysyttäessä Lundellille tulee heti mieleen kaksi erikoisempaa tilannetta, joista molemmat ovat olleet vaikeita omalla tavallaan. Vaikka etsijäkoiraa ei vielä pystytäkään joka kolkkaan Suomea tarjoamaan, on neuvonta- sekä välineidenlainaamispalvelu jo valtakunnallista ja tavoite on levittäytyä koko ajan laajemmalle. Papu ei ollut palannut tallille ja jäljetkin päättyivät hyvin nopeasti. Alussa kyllä pyritään antamaan aloittelijoille helpommat etsinnät ja konkareille vaikeammat,” Lundell kuitenkin toteaa. Kadonneista 60% on kissoja, 35% koiria ja loput 5% muita eläimiä pienistä lemmikeistä hevosiin sekä jopa kadonneisiin ihmisiin. Seuraavaksi oli tarkoitus laittaa liikkeelle etsintäjoukot. Oltiin siis oikeilla jäljillä. Poikkeuksellisen kylmä ilma toi myös mukanaan erikoisemman paleltumisriskin. Hetken kuluttua tulikin soitto. Timon ja Epun avulla alueesta saatiin suljettua pois suurin osa niin, että jäljelle jäi vain onnettomuuspaikasta kauempana olevan pellonpalan takana oleva yksittäinen metsä ja Papun löytyminen muuttui realistiseksi. Hevonen oli kadonnut kuin tuhka tuuleen. Vanhin jälki mitä ollaan treeneissä kokeiltu on 12 viikkoa vanha hajujälki Kirkkonummen keskustassa, jolloin etsittävänä oli toinen koira
Saan tavata eläimiä ja samanhenkisiä ihmisiä ja oppia lisää Äiti Maasta. Tahtoisin matkalle talveksi, kauas kylmyydestä ja pimeydestä. ?Maahan jossa on kesä ja lämpö, vuoria, meri, ja hevosia. Jos jotain on tarkoitus tapahtua se tapahtuu, ajattelin. Istuin nurmikolla ja haaveilin. 10 Tunne Hevonen. Kirjoitin toiveen paperille. Matkakertomus teksti: Sanni Airaksinen kuvat: Sanni Airaksinen, Ezzie Griffin ja Laura Hernandez Unelmien saari – Karibia Suomen kesä. Hevosia kohdellaan oikein, heitä kuunnellaan ja he saavat toteuttaa itseään
Nainen kirjoitti Karibialta ja kertoi tilastaan pienellä saarella, jossa sijaitsee koulu, luomutila ja vaelluskeskus. Minulla oli reilut kaksi kuukautta aikaa kerätä rahat kasaan lentolippuja varten. Puristin käsissäni äidiltä saamaani taikakorua ja pyysin suojelusta. Tunne Hevonen 11. Siellä asustaa lampaita, possuja, kanoja, aaseja ja hevosia. Tein töitä joka päivä ja keskityin luottamaan siihen, että rahat tulisivat riittämään, koska kaikki muu oli jo järjestynyt niin hyvin. 10668 metriä merenpinnan yläpuolella matkasin Miamiin, ja sieltä eteenpäin pienelle Karibian saarelle kolmeksi kuukaudeksi. Appelsiinimehussa maistui kesäaurinko ja lintuparvi lensi ilmassa Helsinki-Vantaan lentokentällä kuin uiden meressä. Matkakertomus K ahden kuukauden kuluttua internetissä minua odotti viesti. Sen lisäksi pitäisi saada maksettua hevoseni tallivuokrat, maksaa asuminen Karibialla ja matkarahaakin oli oltava mukana
Ihoni muuttuu ruskeaksi. Käperryn tuolille kippuraan teekupin kanssa ja lähetän kiitokseni taivaisiin. Ensimmäisenä riisun kengät, niitä ei enää tarvita. Koulu koostuu suuresta päärakennuksesta ja asuntolasta. Jyrkän käännöksen jälkeen edessämme aukeaa vuorten reunustama laakso ja etäällä häämöttää valtava tulivuori. Luomupuutarha on valtavan malaijienleipäpuun vieressä, vaelluskeskus häämöttää limepuiden lomasta. Hän rakastaa läheisyyttä, banaaninkuoria ja valkoisia haikaroita jotka tulevat istumaan hänen selkänsä päälle. Tumman ruskea Spirit olisi jäänyt mieluiten laaksoon asumaan. Darling-tamman kanssa he toimivat lauman vastuuhahmoina joihin muut turvaavat. Jack oli aikanaan villi ja hurja ori, joka puolusti laumaa ihmisiltä ja kulkukoirilta. Nyt hän on rauhallinen ja ylväs ruuna. Lanta viedään luomupuutarhan kompostiin (kerran lantaa luodessa näin valaan), sieltä se päätyy ravitsemaan tomaatteja, pinaattia, kaaleja, aloe veraa, papuja, yrttejä, sokeriruokoa, hedelmäpuita, ja monia monia muita kasveja. Keittiössä joku on keittänyt teetä valmiiksi ja jääkaapissa on papaijasiivuja. Hän pysyttelee etäällä ihmisistä ja päästää lähelleen ainoastaan jos ihminen on vilpittömästi läsnä, ilman haluja ja odotuksia. Hengitän trooppisen ilman raikkautta. He löytyivät vuosia sitten laaksosta, jossa ne olivat eläneet villeinä ihmisten hylättyä heidät. Luokkia on kaksi, Fightin with the poor ja Gaia-ryhmä, sekä kaksi hevosoppilasta minun lisäkseni. Vien heidät laitumille missä on riittävästi ruohoa. Sademetsä on uskomaton, puut ovat. Paratiisin elämää Tilalla on kuuden hevosen perhelauma, viisi tammaa ja ruuna. Pieni Moonlight on Magic-tamman ja Jackin lapsi. Heinää ei ole, vaan hevosten täytyy itse löytää ruokansa. Liikennettä ei ole ja lentokoneita näkee harvoin ja aurinko paistaa joka päivä. Oppilaita on reilut parikymmentä eri puolilta maailmaa. Olen täällä pitämässä hevosista huolta. Elena on lauman toinen nuori. Matkakertomus Värikäs paratiisi Palmut ovat kuin vihreitä ilotulituksia, ne kohoavat suoraan taivaaseen, tropiikin kukkaset sateenkaaren väreissä ja Meri, loputon meri on kaikkialla ympärilläni. Totun siihen että ötökät ovat valtavia, sähköt ovat päivisin pois päältä ja kun ne ovat päällä, kannattaa pitää kenkiä jalassa kun koskee sähkölaitteisiin. Aamulla herään auringon noustessa. Vihreä sademetsä peittää alleen kaiken, mutta tulivuoren alapuolella erottuu juuri ja juuri valkea rakennus. ”That’s gonna be your home.” :kuljettaja sanoo ja kääntää reggae-musiikkia kovemmalle. Joka paikka pursuaa elämää ja väriloistoa. Avomeren pauhu kantautuu kuva: Ezzie Griffin 12 Tunne Hevonen korviini, tulivuoren huippu peittyy pilvistä, palmut huojuvat ja haukat kaartelevat edessäni avautuvan laakson yllä. Usein sidomme hevosia pitkillä naruilla puihin tai koulun pylväisiin kiinni, alueille missä ruohoa on paljon. Pieni mutkitteleva tie kulkee saarta pitkin huimien pudotusten reunalla. Hän on avoin ja utelias, tietää kuka hän on ja mitä hän elämältä haluaa. Kasveja, koiria, kukkia, aaseja, hedelmiä, lampaita, köynnöksiä ja ihmisiä paljain jaloin, viidakkoveitset kädessään ja porottava Aurinko. Kuski ajaa lujaa, tööttää torvea koko ajan, käännös, ylös, alas, oikealle, täyskäännös vasemmalle, taas ylös (älä katso alas tai alkaa huimata). Huoneeni ikkunan edessä kolme aasia laiduntaa kukkivien temppelipuiden alla
He ovat usein samassa kohdassa monta päivää, syötäväksi kelpaavat Tunne Hevonen 13. Kun ripustaudut ja yrität pitää kiinni jostakin, olet jo kulkeutunut harhaan. Vuorten huipuille on rämmittävä viidakkoveitsellä tietä raivaten, varoen piikkien peittämiä palmuja ja jyrkkiä pudotuksia. Aidon turvan löytää itsensä sisältä. Tähtitaivas on loputon. Katselen heitä kaikkia, kunnes meren ja hevosten hengitys tuudittavat minut uneen. Eräänä päivänä istun mantelipuun varjossa piirtämässä, kun huomaan Spiritin katselevan minua. Kaksi hevosta asettautuu lähelleni makuulle. Näen heijastukseni tummissa silmissä, jotka katsovat minuun herkeämättä ja lähettävät sanoja sydämeeni. Aikaa ei ole. Pian myös kolmas ja neljäs. Tulikärpästen pienet valot johdattavat tietäni pimeydessä ja nurmi tuntuu kostealta ja pehmeältä jalkojeni alla. Elämän ja tunteen kiertokulku Täällä saarella paikallisten suhtautuminen eläimiin on hyvin erilainen kuin Suomessa. Ojennan käteni ja Spirit laskee päätään, puhaltaen lämpöä kädelleni. Hengitän syvään, keskityn olemaan tässä, läsnä tälle hetkelle. Varsinaisia laitumia ei ole, niinpä lehmät, vuohet, lampaat, aasit ja possut sidotaan narulla puuhun tai pensaaseen kiinni. Joinain öinä auringon laskettua livahdan ulos peitto ja tyyny kainalossa. Moonlight on rohkea, aina valmis seikkailuun. Vähän väliä näkyy tähdenlentoja. Moonligh kertoo minulle huolettomuudesta. Tuulenvire kulkee auringon vaalentamissa hiuksissani, kun Spirit astelee luokseni ja seisahtuu eteeni. Nyt kuuntele tarkkaan, jotta voin opettaa. Päästä irti haluistasi, päästä irti odotuksistasi. Ja muista, jos et pidä jostakin, kerro se! Älä huoli siitä mitä muut sinusta ajattelevat, älä miellytä. Spiritin tumma takkuinen harja välkehtii sateen jäljiltä. Öisin ei ole koskaan hiljaista, sirkkojen ja sammakoiden soitto kaikuu kaikkialla. Tähtikuvioita on vaikea erottaa, koska tähtiä on niin paljon. Matkakertomus kuva: Laura Hernandez valtavia, ja niiden juuret levittäytyvät maata pitkin ja liaanit silittelevät ohi kulkevan kasvoja. Älä odota. Se, mitä varten olet. Lopulta kuusi hevosta nukkuu ympärilläni tähtitaivaan alla. Seiso omilla jaloillasi, kulje itse oma polkusi, löydä omat askelkuviosi. Moonlight-tamma ja minä ystävystymme. Magic nostaa päätään kun pujahdan aidan alitse, ja asettaudun hevosten lähelle makaamaan. Kuljemme vuorten harjanteilla, rämmimme sademetsässä, uimme joessa tai minä uin, Moonlight kastelee vain jalat. Välillä kuuluu kolibrin siipien pörähdys sen lentäessä kukasta toiseen. Päästä irti ajatuksistasi, päästä irti mielipiteistäsi. Kaikki on ohi menevää. Käymme kävelyillä sademetsässä. Jos tahdot muuttaa jotakin, muuta se nyt. Etsimme metsästä mangoja ja papaijoita ja nukumme auringossa yhdessä. Tunne se, mikä jää jäljelle, mikä on aina. Nyt kuulet minut, ja voimme kohdata. Elämä tapahtuu nyt
Koulullakin syödään omia eläimiä. Täällä ei ole tehotuotantoa tai teurastamoita. Ylang ylang puut huojuvat ikkunani takana ja ilma on sateen jäljiltä raikas. Eläimillä on ihmisille eri arvo. Aika täällä on ollut ihmeellistä, mutta odotan jo kotiin paluuta. Reilun viikon kuluttua matkaan takaisin Suomeen. Pienet nuhjuiset aasit kantavat isoja miehiä selässään paikasta toiseen, ja laihat kapiset kulkukoirat jolkottelevat ympäriinsä. Matkakertomus kasvit on nopeasti kaluttu ja vettä ei ole tarjolla. Sanoja on help-. Naapurilla on sikoja, ja joskus mangopuiden takaa kantautuu sian kiljunta kun sitä tapetaan. Joka varmistaa kaiken rakkauden ja valon heille viimeisellä hetkellä, huolimatta siitä miten paljon kärsimystä ja kipua kuolema tuottaa. Sian viimeisten huutojen kaikuessa en voi muuta kuin toivoa, 14 Tunne Hevonen että eläimillä on joku suojelusenkeli joka tulee heidän luokseen, kun ihmiset tappavat heitä. Niin on pakko olla. On helppo saada hevonen tekemään temppuja ja toimimaan kuten ihminen haluaa, suorittamaan tehtäviä ja täyttämään ihmisen toiveita. Silmiään täytyy harjoittaa näkemään, mitä hevosessa todella tapahtuu ja miltä tapahtumat jotka saattavat ihmistä miellyttää, todellisuudessa tuntuvat hevosesta. Selvästi se eläin, joka on elänyt ilman ihmiskontaktia, ilman nimeä, on helpompi tappaa ja syödä, kuin se jolla on nimi ja jonka kanssa eletään yhdessä. Mielestäni on oikein, että he jotka valitsevat syödä lihaa ja myös tietävät mistä liha tulee, miten eläin on elämänsä elänyt, ja millaisen kuoleman se kohtaa. Hevosten kanssa koetut hetket säilyvät sydämessäni. Jälleen kerran se, minkä jo todeksi tiesin, on saanut vahvistusta. Hevoset reagoivat siihen aina, ja ne ovat levottomia ja hakeutuvat kauaksi huudoista
Ja ennenkaikkea; kohtaamaan sen, mitä sisällämme kannamme, mikä yhä estää elämän virtausta, jarruttaa kasvun tapahtumaa, hiljentää hevosen sanomaa. Ja elämään jokaisessa hetkessä, nauttimaan matkasta. Hevoset kutsuvat meitä palaamaan sinne, mistä alunperin tulimme. Voi olla helpompi syyttää hevosta, kuin antautua kuulemaan se, mitä sillä on aidosti sanottavanaan. Olemaan hereillä elämässä ja tuntemaan yhteyden kaiken kanssa, olemaan jälleen osanen kaikkea. po laittaa hevosen suuhun, pukea totuus itselleen edustavaksi. www.richmondvalehiking.com kuva: Ezzie Griffin Tunne Hevonen 15. Aitouden polulle, riisumaan suojakuoremme ja pakenemiskeinomme. Ne kutsuvat meitä kuuntelemaan sisimpäämme ja luottamaan sieltä kumpuaviin vastauksiin. On niin helppoa katsoa ohi ahdistuneitten silmien
Positiivisen vahvistuksen merkitystä ei pidä aliarvioida. Selästä käsin annettu rapsutus yhdistyy myös negatiiviseen vahvistukseen, koska rapsutuksen aikana paine kuolaimesta hellittää. 16 Tunne Hevonen
Kun hevonen oppii oikeille tavoille pienestä pitäen, on jatko sen kanssa paljon helpompaa. Jos hevonen ei ymmärrä eteenpäin vieviä, hidastavia ja kääntäviä perusapuja, voi apujenkäytöstä seurata häiriökäyttäytymistä, joka saatetaan tulkita ilkeydeksi, vaikka hevonen olisi vain hämmentynyt. Helatorstaina osallistujat jatkoivat käytännön harjoituksiin Cypis-tallille, Espoon Oittaalle. Karsina on hyvä paikka nousta hevosen selkään ensimmäistä kertaa. Kun asiat esitetään hevoselle oikealla tavalla alusta alkaen, toivottujen asioiden oppiminen nopeutuu, eikä huonoista tavoista pääse syntymään rutiinia. Kääntäminen voidaan suorittaa joko Tunne Hevonen 17. Jalasta eteneminen tarkoittaa nopeampia askelia, pidempiä askelia tai siirtymistä nopeampaan askellajiin. Tällöin hevosen on vaikea tietää, milloin sen pitäisi esimerkiksi seistä paikoillaan. Ohjalla taas hidastetaan tai lyhennetään askelia, siirrytään hitaampaan askellajiin, pysäytetään tai peruutetaan. Esimerkiksi raippaujouden taustalla ei tarvitse olla hevosen hakkaamista, vaikka niin usein luullaan. Häijy vai hämmentynyt. Väärinopittuja tapoja on aina hitaampi korjata. Toisensa kumoavat avut saattavat lamaannuttaa hevosen, tai jopa pelottaa sitä. Seurojen jäsenet olivat kiinnostuneita kuulemaan, mistä hevosen ongelmakäyttäytyminen johtuu, miten sen voi korjata ja miten nuoren hevosen kanssa tulisi toimia, että ongelmakäytökseltä vältyttäisiin kokonaan. Mikä on oikea tapa opettaa. Perusasiat kuntoon Ratsastuksen neljä kulmakiveä ovat jalasta eteneminen, ohjasta hidastaminen, ohjasta kääntyminen sekä jalasta väistäminen. Yleisölle maksuton luento järjestettiin ratsastusseurojen yhteistyönä, ja tilaisuuden rahoittajina toimivat Ratsastusseura Primus, Kauniaisten Ratsastajat sekä Helsingin yliopiston hevosharrastajat Troijan Hevonen. Tyypillinen ratsastajan hevosessa ristiriitaisia tuntemuksia aiheuttava virhe on käyttää kaasua ja jarrua yhtä aikaa. Hevonen oppii ei-toivotun käyttäytymisen nopeasti. Opittujen virheiden korjaaminen tulee aina aloittaa perusasioihin palaamalla. • Yleisin syy hevosen ongelmakäytöksen takana on ristiriitainen koulutus, jonka seurauksena hevonen hämmentyy eikä tiedä, mitä siltä odotetaan, toteaa McLean. A ustralialainen hevostenkouluttaja Warwick McLean astui helatorstaiaattona täyden katsomon eteen Helsingin uudella ylioppilastalolla. Tavallinen esimerkki väärinopitusta tavasta taas on hevosen liikkeellelähtö pohjeavun sijasta ohjan paineen vapautuksesta. Hevosten koulutus teksti ja kuvat: Terhi Paavola Warwick McLean tekee oppimisesta helppoa Hevonen oppii jatkuvasti. Näiden perusasioiden hallinta kannattaa tarkastaa jokaisen ratsastuskerran alussa, ratsukon tasosta riippumatta. Raippaujous voi olla yksinkertaisesti seurausta väärästä paineenvapautuksesta ilman minkäänlaista väkivaltaa. Kun hevosen jalat ovat liikkumatta, sen kehoon ei kehity liikkuvan hevosen tavoin pelkoa
Ei-toivotun reaktion poisopettaminen alkaa siitä, ettei avun painetta lopeteta hevosen pukitellessa. Tämä tarkoittaa joko negatiivisen tai positiivisen vahvistuksen oikeaa ajoitusta. Hevonen oppii, kun tekemisen seurauksena pohkeen tai kuolaimen vaikutus lakkaa. Uudesta asiasta voi muodostua rutiini jo 3-7 toiston jälkeen, mikäli kouluttaja osaa palkita hevosta johdonmukaisesti. Rankaiseminen taas harvoin edistää oppimista. Ensin hevosta tulee palkita pienimmästäkin yrityksestä ja tottelevaisuudesta, minkä jälkeen vaatimustasoa nostetaan tahdin, suoruuden ja kontaktin hallintaan vaihtuvissa olosuhteissa. Että hevosesta tulisi herkästi reagoiva ja miellyttävä ratsu, haluttu reaktio täytyy aina pyrkiä aikaansaamaan pienimmästä mahdollisesta paineesta. Oppiminen on ajoituksesta kiinni Hevonen oppii parhaiten, kun tehtävä pilkotaan pieniin osiin ja opetetaan vaihe kerrallaan. Positiivinen vahvistus lisää jotakin hevoselle mukavaa, kuten rapsutuksen, äänellä kiittämisen tai ruokapalkinnon. McLean pitää hyvänä perusreseptinä vanhaa sääntöä, jonka mukaan kaksivuotiaan kanssa voi työskennellä viikoittain kaksi kertaa, kolmevuotiaan kolme ja nelivuotiaan kanssa neljä kertaa. Vielä tärkeämpää on olla palkitsematta hevosta ei-toivotusta käyttäytymisestä, toteaa McLean. Jos paine poistetaan väärään aikaan, hevonen oppii vääriä asioita. Ristiriidoilta vältytään, kun jokaiselle reaktiolle on oma apunsa. Pitkä, pehmeä pohjeapu tarkoittaa nopeampia askelia ja lyhyt pohjeapu pidempiä askelia. Kilpailutilanne on hyvä paikka testata, onnistuvatko kotona sujuvat tehtävät myös haasteellisemmassa tilanteessa. Mitä enemmän rankaisemista käytetään, sitä ikävämmäksi alkaa hevonen ratsastamisen kokea. • Hevosta pitäisi kyetä palkitsemaan juuri silloin, kun se tekee oikein, ei vasta sen jälkeen. Huolellisesti tehdyn pohjan päälle on helppo rakentaa, ja esimerkiksi selkään nousu ja apujen opettaminen selästä on paljon helpompaa, kun pysäyttämisen, liikkeellelähdön, kääntymisen ja väistämisen alkeita on jo harjoiteltu maasta. Hyvä perusta Ratsastuksen kulmakivien harjoittelemisen voi aloittaa jo nuoren hevosen kanssa, ensin maasta. Hevosissa on Hevosen tarjoama väärä vastaus on ilkeilyä useammin seuraus ristiriitaisen koulutuksen aiheuttamasta väärinymmärryksestä. Esimerkiksi siirtyminen hitaampaan askellajiin valmistellaan lyhyellä ohjasotteella, ja suoritetaan pehmeällä, pidemmällä ohjasotteella. Hevosten koulutus suorana tai epäsuorana käännöksenä, eli joko avaamalla tai sulkemalla ohja. 18 Tunne Hevonen. Lyhyellä ohjasavulla pyydetään lyhyempiä askelia ja pidemmällä hitaampia askelia. Negatiivinen vahvistaminen ei tarkoita rankaisemista, vaan jonkin asian – ratsastuksessa käytännössä paineen – poistamista. Jos esimerkiksi kontakti suuhun on valmiiksi vahva, tarvitaan hidastamiseen liikaa painetta. Rankaiseminen tapahtuu yleensä vasta ei-toivotun tekemisen jälkeen, ja koska hevosella ei ole ihmisen tapaan videomuistia, se ei kykene hahmottamaan koko tilannetta. Jos ratsastaja lopettaa pohkeenkäytön kun hevonen pukittelee, oppii hevonen tavan nopeasti
Usein pelkkä riimu riittää. Kolmevuotias opettelee perusasioita selästä, ja sen harjoitteluohjelmaan voi sisällyttää myös ohjasajoa. Varsinkin isojen nuorukaisten kanssa tulee olla varovainen, ettei niitä rasita kasvuvaiheessa liikaa. Harjoitukset tulee pitää tempoltaan hitaina, kestoltaan lyhyinä ja kevyinä, eikä esimerkiksi sivuohjia kannata käyttää. Maasta voi harjoitella hidastuksen, pysäytyksen ja peruutuksen lisäksi myös eteenpäin vieviä apuja kättä tai raippaa pohkeen tilalla käyttäen. Nuorelle hevoselle on hyvä antaa pidempien harjoittelujaksojen välillä kahdesta kolmeen kuukauden lepoja mietiskelytauko. Hevosten koulutus Paikoillaan seisominen on yksi hevosen turvallisimmista taidoista. Suorat ja epäsuorat käännökset auttavat saamaan hevosen lavat hallintaan. Siksi on tärkeää opettaa, ettei pakeneminen ole ratkaisu ongelmaan. Myös hevosten oppimisnopeuksissa on paljon yksilöllisiä eroja. Hyvä nuoren hevosen oppimisympäristö on rauhallinen, muttei ärsykkeetön. Monipuolisuus tarkoittaa myös esteharjoittelua ja ratsastamista erilaisilla pohjilla, kuten vaihtelevassa maastossa. Kaksivuotiasta voi talutusharjoitusten lisäksi totutella liinatyöskentelyyn, aluksi käynnissä ja ravissa. Jos jalat pääsevät liikkumaan nopeasti, saattaa pelko lisääntyä. Tärkeintä on, että harjoitus pysyy ihmisen hallinnassa. Liikkeellelähtöön ei kannata opettaa visuaalista apua, kuten ihmiskehon seuraamista, vaan selkeä pyyntö joko taluttimesta tai kosketuksesta pohkeen paikalle. Jos hevonen esimerkiksi pelkää oikealla olevaa kohdetta ja väistää vasemmalle, se tulee korjata heti takaisin oikealle. Nelivuotiaan harjoittelukerrat ovat jo pidempiä ja sisältävät enemmän kaikkia askellajeja. Virheitä ei tarvitse pelätä, niitä tulee väistämättä. kuitenkin paljon yksilökohtaisia eroja, ja niiden kasvaminen ja kehittyminen tulee huomioida työn määrässä. Silloin suoraan ratsastaminen on helpompaa ja myös ratti löytyy. McLean totuttaa hevosen ratsastajan painoon ensin ilman satulaa, jolloin hevoseen ei kohdistu satulavyön aiheuttamaa painetta. On tärkeää palkita nopeasti uusia asioita omaksuvaa nuorta hevosta juuri oikealla hetkellä, juuri oikeista asioista ja tehdä asiat ymmärrettävästi, johdonmukaisesti ja aina samalla tavalla. On kuitenkin tärkeää osata ja uskaltaa korjata virheet oikealla tavalla, ettei niistä muodostu tapaa. Nuoren hevosen kouluttajalta vaaditaan hyvän tasapainon lisäksi johdonmukaisuutta ja paljon tunnetta, joka johtaa oikeaan ajoitukseen. Tekemisen tulee olla monipuolista, ja ratsastuskertojen sisältää erilaisia tehtäviä, kuten siirtymisiä, mitkä kehittävät hevosen keskittymiskykyä. Kun hevonen osaa ratsastajan ohjeista hidastaa jalkojaan, sen hallinnasta tulee helpompaa. Siksi onkin tärkeää oppia hallitsemaan hevosen jalkoja. Maastakäsin harjoittelua kannattaa jatkaa hevosen kaikissa ikävaiheissa, myös aikuisena. Karsina on hyvä paikka nousta selkään ensimmäistä kertaa, koska harjoittelualueen pieni koko estää voimakkaan pakoreaktion. Hevosella on hyvä pakoreaktiomuisti. Kolmevuotiaan hevosen kanssa voi tehdä jo hieman enemmän, ja esimeriksi kuolaimet ja satula kuuluvat harjoitteluvarusteisiin. Hevosen kyydissä voi käydä jo kaksivuotissyksyllä, mutta varsinainen sisäänratsastus kannattaa aloittaa vasta kolmivuotiaana, kun hevosen fyysinen kehitys on pidemmällä. Tunne Hevonen 19. Kun nuori hevonen on oppinut maastakäsin työskentelyn perusteet, on helppoa siirtyä myöhemmin vaikeampien tehtävien, kuten piaffin harjoitteluun. On tärkeää, että kouluttajalla on mahdollisuus kontrolloida ympäristön häiriötekijöitä nuorukaista kouluttaessaan
Hyvinvointi Kiis telty ja kiitel ty eläinsuojelu 20 Tunne Hevonen