Tunne Hevonen 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TUNNETTA Ian - lempeä jättilainen Voimauttava hevostoiminta haastattelussa: Kati Riesen ja Riitta Silkko-Vainio Iilimadot tulevat! Henkilökuvassa: Jaime Jackson Kengitysongelmaa ratkomassa Nuoren hevosen oppikoulu - irtohypytys Tunne Hevonen 1. Mikä aihe Nro 2/2013 Nro 6/2012 Hinta 7,60 ? Hinta 7,60 ? TIETOA . TAITOA
ja määräaikaistilauksen hinta on 40?. Tilaukset verkkokaupastamme, joka löytyy osoitteesta: www.tunnehevonen.fi Tiedustelut, osoitteenmuutokset ja juttuvinkit osoitteeseen: minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 2 Tunne Hevonen Katso ajankohtaiset tarjoukset verkkokaupastamme: www.tunnehevonen.fi/mycashflow.fi Muista, että löydät meiltä myös hevos -ja eläintietokirjat!. Jaime Jackson luo uutta lukua ihmisen ja hevosen tarinaan Jaimen mukaan hevosen henki on aistittavissa, kun päästää irti mielipiteistä. Tunne Hevonen on lehti tiedostavalle hevosihmiselle. Tunne Hevonen ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Mikä aihe 6 s. Seuraava Tunne Hevonen ilmestyy 13.6.2013. Kestotilauksen hinta on 36
hevosen asialla Näkökulma: Kannessa: Alina Skog ja Ian s. 38 s. 13 Käännös takaosan ympäri s. 48 s. 50 Täti osti kimppavarsan Heppaseminaarissa Toimitussihteerin kynästä . Hevonen rinnallaan. s. 28 Ruunan kertomaa s. 4 Pääkirjoitus Ratsastus: s. 18 Ian . 32 Ratsastushistoria . 16 Irtohypytyksellä vaihtelua Henkilökuva: s. Portugalin ratsastustaiteen koulu Hevosen koulutus: s. 42 Jaime Jackson luo uutta lukua ihmisen ja hevosen tarinaan Luonnollinen hevonen Iilimadot tulevat! Kuntouttava hevostoiminta Tunnetaitovalmennusta hevosen ehdoilla . 30 Kengitys- ja kavionhoito ongelmia s. 44 Annika Schulman . 24 s. 6 s. 26 Hevonen valitsi ihmisensä s. 11 s. 40 s. 14 Irtohypytyksen ABC s. Mikä aihe Tunne Hevonen 2/2013 s. Teehetkiä Kannen kuva: Marianne Ketelimäki Tunne Hevonen 3. 39 s. lempeä jättiläinen Hyvinvointi: s.42 Mintelissä löydetään motivaatio hevosen avulla Riitta Silkko-Vainio työskentelee pääosin lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian asiakkaiden parissa. Kati Riesen Mintelissä löydetään motivaatio hevosen avulla ? Riitta Silkko-Vainio Hevostaito: s
Pelkkä tieto ilman ymmärrystä ja kokemusta, on kuin sanojen helinää. Ainoa mistä hevonen välittää on läsnäolo. Haastatellessani terapiapalveluita ja voimauttavaa hevostoimintaa tarjoavia ammattilaisia, minulle heräsi syvä kokemus siitä, miten paljon enemmän jokainen meistä voisi saada irti, kun uskaltaisimme jättää odotukset ja kaavat pois harteiltamme. Hevonen ei tuomitse ihmistä koon, ulkonäön tai minkään muunkaan ulkoisen olemuksen perusteella. Tähän kun lisätään opitut mallit ja tulkinnat, olemme helposti rajalla, jossa on riski joko heittäytyä liialliseen tunteiden tulkintaan tai vastaavasti rajata kaikki tunne pois ja keskittyä pelkkään käytöksen havainnoimiseen. Nyt, jos koskaan koen saaneeni työstäni roppakaupalla henkistä pääomaa, joka ei niinkään liity tietoon tai taitoon vaan ennen kaikkea siihen, että uskallan kohdata oman itseni ja tarkastella sitä, mitä mikäkin hevosen käytöksessä herättää minussa halun reagoida siihen kulloisellakin tavalla. Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Kuinka eheyttävää voisikaan olla pysähtyä pohtimaan omaa suhdettaan hevoseen ja arkailematta tunnustella, miltä minusta tuntuu. Hevosten kouluttajana hevosen olemuksen, reaktioiden ja käytöksen analysointi tulee niin selkärangasta, että oman itsensä tarkkailu jää herkästi ulkoisen olemuksen ja toiminnan huomioimiseen. Pääkirjoitus Kustantaja: Brännland ISSN 1798-2774 www.tunnehevonen.fi Me olemme Tunne Hevonen ?lehden takana: Toimitus: Minna Lindström Päätoimittaja minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 050-5344640 Eira Jääskelä Toimitussihteeri toimitussihteeri@tunnehevonen.fi 040-9609057 Maria Kervinen Ilmoitusmyynti maria.kervinen@tunnehevonen.fi 044-5528412 Kuvitus: Sanni Airaksinen www.kuupiirto.blogspot.fi sanni.airaksinen@tunnehevonen.fi 044-5387764 Taitto ja ulkoasu: J-Concept Oy Jarkko Kaunismäki jarkko.kaunismaki@pp.inet.fi 040-5034842 Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Porvoo 441 763 Painotuote Matkalla ymmärrykseen U sea meistä on painanut kasvonsa hevosen harjaan ja antanut kyyneleiden valua pitkin poskia. Kun emme aina edes kuule omaa sisintämme ja tiedä miltä meistä tuntuu. Minna Lindström www.tunnehevonen.blogspot.fi 4 Tunne Hevonen. Tieto itsessään tuskin on vahingollista, etenkään, jos siihen osataan liittää ymmärrys. Tai miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Kuka meistä voi aidosti tietää, miltä hevosesta tuntuu. Hevoselle on kerrottu ne kaikkein syvimmät ja synkimmät tunteet, koska siihen voi luottaa
Tarkoituksena on saada ylös lähtökohtaiset lämpötilat terveen kavion osista. Ideaalia olisi kyetä toteamaan tulehduksen alku ennen sen kehittymistä näkyviksi, kipua aiheuttaviksi oireiksi. Hevosten seuratessa vierestä kiinnostuneena, Jill Willis, Jaime Jacksonin kumppani, antaa 23-vuotiaalle Apollolle täydennysruoan. Hevoset kiertämässä rataa 6 Tunne Hevonen. Saatu data, kunhan se on ymmärretty oikein ja varmistettu, voi tulevaisuudessa toimia apuna NHC:n harjoittajille kaviokuumeen todentamisessa. Jaime kertoo, että kaviokuumeen ensioire on kohonnut lämpötila. Mikä aihe Hyvinvointi teksti: Sonia Luokkala, Daniel Reader kuvat: Sonia Luokkala Jaime Jackson Jaime Jackson luo uutta lukua ihmisen ja hevosen tarinaan K eski-Kaliforniassa, Lompocin hiljaisten kukkuloiden ympäröimässä kuivassa ja karussa laaksossa, neljä vahvarakenteista hevosta astelee alas mäkeä kapeahkoa polkua pitkin. Talviaamu on sumuinen ja kylmä, mutta AANHCP:n perustaja Jaime Jacksonin hevoset tulevat tervehtimään vierailijoita huokuen itsevarmuutta ja terveyttä. Tervehdysten jälkeen Jackson alkaa kokoamaan aitauksen vierelle tutkimuspöytää kokeillakseen ensi kertaa infrapunalaserin käyttöä hevosen kavioon
Jaime seuraa vierestä tyynenä. -Hevoset elävät hierarkiassa. Maaperä on ruohotonta ja huomattavan kivistä. Jaime on saanut päivän tutkimuksen päätökseen. . Sitä ympäröi raskas pensaisto, jatkuen ylös jyrkkää mäkeä, kadoten nousun yli siniseen taivaaseen. Siellä on Tunne Hevonen 7. Alhaalla, aidan kaukaisimmassa päässä, on juomapaikka. Pienen kärhämän, hampaiden esittelyn ja kivenkovan kavion uhkailevat ilmapotkut ovat kaikki, mitä tarvitaan, jotta yhtenäisyys ja rauha palaa riveihin. Hän oli alunperin kengittäjä. Keskiajalla ihmisten muuttaessa maaseudulta kaupunkiin, tulivat työkumppanit heidän mukanaan päätyen likaisiin karsinoihin, ja vääränkaltaiseen ruokintaan. -Kavion kudokset, altistuneena jatkuvalle ulkoiselle ja sisäiselle hyökkäykselle, alkoivat hajota, kertoo Jaime, samalla kirjatessaan talteen infrapunakokeen mittaustuloksia. Sen sijaan, että ongelman alkuperä olisi huomioitu, ratkaistiin asia naulaamalla kavioon metallivanne, jotta kaikki pysyisi kasassa. -Siitä lähtien meillä on ollut ?kengittäjän periaate. Ristiriitaisista juoruista ja mielipiteistä huolimatta, hän päätti ajaa kauas pois sivilisaatiosta - hevosten maahan, todistaakseen mustangin elämää aidossa ympäristössä. Mitä Jaime matkallaan hevoslajin synnyinseuduille todisti, muutti hänen elämänsä suunnan pysyvästi. -Erämaassa ei ole ihmisten mielipiteitä tai dogmaa. Vuosia hänen maailmansa muodostui sairauksista, kaviokuumeesta sekä ontumisesta . idea siitä, että kavio tarvitsee toimiakseen ihmisen puuttumista. Ajatukset hevosista ahtaissa karsinoissa luovat terävän kontrastin ympäröiviin maisemiin. Jokainen tietää paikkansa muiden jäsenten suhteen, Jaime selittää, astuu sisään aitaukseen ja huikkaa meitä mukaansa. Lähdemme kiipeämään. 66-vuotias Jaime kävelee kevyesti ylöspäin ja alkaa avautua omasta historiastaan. Suoraan edestä avautuu polku ylöspäin. Hyvinvointi Jaime mittaa kavion lämpötilaa infrapunamittarilla -Iäkkäälle hevoselle ekstrakalorit sekä lisäravinteet ovat hyödyksi, mutta vain murto-osa markkinoilla olevista täydennysruoista ovat hevoselle sopivia, hän kertoo. Liian sokeripitoinen ja vääränkaltainen ravinto aiheuttaa hevosen suoliston bakteerikannan epätasapainon, josta seuraa krooninen tulehdustila. Seuraava vaihe on mitata kaviokuumeisten kavioiden lämpötilat. Apollo, lauman alfa, on saanut ateriansa päätökseen ja on valmis palauttamaan laumaansa järjestyksen. Niinä aikoina mustangeja pidettiin epäterveinä ja heikkoina hevosina. Ruoansulatuselimistön jatkuva altistuminen ravintoaineille, joiden käsittelyyn se ei ole kehittynyt, johtaa ennen pitkää kaviokuumeeseen, joka on yksi merkittävimmistä ongelmista kesyhevosen maailmassa. Kaviokuume on mahdollisesti pääsyy hevosenkengän keksimiselle. Hän oli levoton, sillä selvästi tämä ei ollut ideaalitilanne suhteessa siihen, kuinka asioiden kuuluisi olla. Jaime oli kuullut tarinoita lännen villihevosista, myyttisistä mustangeista. seikoista, jotka ovat riistäytyneet käsistä kesyhevosen maailmassa. Kavionjäljet ja pienet polut ympäröivät aitausta kuin nauhat. Yllä on nyt mittaustulokset neljän terveen hevosen esimerkillisistä kavioista
Niissä oli paljon yhtäläisyyksiä: suhteellisen lyhyt, paksu oivallus kolmanteen pilariin . Yhteistyössä paikalSe on holistinen lähestymistapa lisviranoimaisten kanssa ryh- Jaime Jackson ja oppipoika Daniel Reader seuraamassa hevosia - kaviot ovat vain heijastus hedyttiin ottamaan kiinni vilvosen hyvinvoinnin tilasta. Saapuessamtalossa johtavat huoneesta toiseen. me huipulle, lähestyimme pientä ruokintaverkkojen ryhmää. Syntyi idea Paddock Paradisesta. Vesipaiedistää luonnollista kasvua ja luo luonnollisia muotoja, jotka kat, piehtaroimiskuopat, mineraalikerrostumat ja ravintoalueet sallivat hevosen liikkumaan luontaisissa askellajeissaan. yhdistivät nämä tutut, jaloitellut polut toisiinsa, kuten käytävät Villihevosmallin merkitys tuli täten selväksi. Kavioiden luoma polku, jolla nyt seisoimme, oli suora kiä. Yleensä hevoset on Seuraavat neljä vuotta aidattu avoimille laitumille, miksi Jaime vietti havainnoiden ja täällä ne kävelivät päinvastoin oppien kaiken, mitä kykeni. laitumen ulkopuolella? Hän aloitti yhteistyön BureJaime selitti, että AANHCP:n au of Land Managementin toiminta ei rajoitu vain kavioon. kanssa. Jaime lihevosia ja mittaamaan niiden kavioiden pituuksia ja kulmia. loi teorian NHC:n neljästä peruspilarista. Tuhansien näytteiden jälkeen hän sai kasaan mittavan datan. Olimme jo puhuneet luonnollisesta vuolusta sekä ruokavaHän myös alkoi ymmärtää kavion luonnollisia kulumajälliosta. Vesipaikat, joisheinää. sa hevoset voivat halutessaan kastautua, hiekkakuopat, jossa on hyvä piehtaroida, kannustavat hevosia kulkemaan radalla eteenpäin toteuttamaan seuraavaa vaistomaista käyttäytymismuotoaan sen sijaan, että seisoisivat laitumella ilman yllykettä liikkeeseen. Jaime Jackson täyttämässä verkkoja 8 Tunne Hevonen. Se on niin yksinkerkookas ympyrä suuren aitauksen taista, hän kertoo. ympärille. Hyvinvointi vain hevonen ja sen maailma. Polun jatkuessa vastaan tulee Villihevonen antaa meille toiseitsemän muuta ruokintapaikmintamallin, missä hevonen kaa; ne on aseteltu noin 50 metsaa itse puhua puolestaan. rin välein toisistaan. Meidän tulee vain tarkkailla Aidatusta polusta muodostui ja oppia. Luonnollinen vuolu organisoidusti ja ilmeisen harkitusti paikasta toiseen. luonnolliseen elinympäristöön. seinämä, pyöristyneet, viistot reunat sekä kolmesta neljään Jaime oli pitkään miettinyt, kuinka voisi sisällyttää tavan, jolla painopistettä. hevoset navigoivat villissä elinympäristössään, kesyhevosen Soveltaessaan oppimiaan tietoja kesyhevosen maailmassa, elintilaan. hän oppi, että luonnollisia kulumajälkiä mukailemalla stimu-Villihevosten parissa huomasin, kuinka ne vaelsivat aina loitui sykli, joka lujittaa kavion muotoa. hevonen syö vain vähäisiä rääntyivät verkoille ottamaan suunnattomia suullisia tuoretta määriä kerrallaan ja vaihtaa jatkuvasti paikkaa. Verkkoruokintapaikat siTäytimme ne heinällä, ja perässämme kulkeneet hevoset kemuloivat villihevosen ruokailua
Mikä aihe Hevosten polku kohti Paddock Paradisen huippua Tunne Hevonen 9
ei nollisen hevosen henki, joka toi minut takaisin kurssille, pois sellaisena, kuin sen itsekkäistä syistä haluamme olevan. Jaime Jackson Paddock Paradisen edustalla 10 Tunne Hevonen. Tässä ei ole mitään ten kaliforniantammien seuloma himmenevä valo suodattui uutta. Päinvastoin. merelle, ja Jaime alkaa kertoa Juuri näin tekemällä ja olealueen historiasta. malla nöyrä, tulee veljeys ja -Geologisesti puhuttuna siitä ei ole kauan, kun tämä kukkutodellinen yhteistyö lajien välillä mahdolliseksi. Se oli luonparadigmasta ja kunnioittaa hevosta sellaisena kuin se on . Hevonen Oli helppo kuvitella, kuinka meitä ympäröivien kiemuraisvaistoaa tämän yrityksen, ja vastaa takaisin. Ensin mennessä on koostunut dominoimisesta, kieltämisestä, sekä luulin sen olevan peräisin omasta mielestäni, mutta myöhemväärinymmärryksestä. Samankaltaisessa paikassa, noin sata Jaime Jacksonin metodien takana on voimakas tahto kirkilometriä koilliseen, Jaime sai tärkeän oivalluksen. joittaa uusi luku ihmisen ja hevosen tarinaan, joka tähän -Pysähdyin ja aloin kuunnella pientä, kaukaista ääntä. Syvä tyyneyden tunmalla itsemme tuntematne vallitsee ympärillämme, tomalle, emme vaaranna kun laskeva aurinko katoaa suhdettamme luontoon kukkuloiden takana olevalle Chance, Apollo, Chakra and Tess aloittamassa ruokailun ja hevoseen. Päämääränä on kehittyä ulos vanhasta min ymmärsin sen olevan itsensä luonnon ääni. Kysymys on sen oivaltamisesta, että yhteys oli olemassa samankaltaisena vuosituhansia sitten köynnösmäisten merilekoko ajan. vien täyttämissä vesissä. Hyvinvointi -Eteenpäin kulkeminen mielipiteistä ja opetuksista, on kirjoitettu hevosen jotka estivät minua olemasDNA:han, tokaisee Jill ta avoin. Willis, vetäen heinäkärryä Täällä Lompocin takaperässään. maiden kukkuloilla, tunne Saavuttaessamme polun hevosen hengen läsnäkorkeimman kohdan, avauolosta oli kiistaton. Näin ylitämme la, jolla nyt seisomme, oli osa merenpohjaa. sillan, joka muuten pitää meidät erillään toisistamme. Kaikki tuu edessämme avara näkymitä tällä maalla oli hevosia mä kohti tammipuiden varvarten tehty, oli tehty tarjostamia kukkuloita. Kaukakoituksena kunnioittaa ja na alempana, neljän hevosen palvella hevosta. tiivis lauma noukkii verkoista -Luotan siihen, että avaaheinää
Vaan niitä saappaita ei ihan helpolla täytetäkään. Luonnollinen ruokavalio Valitettavasti ihminen on vetänyt muitakin mukaansa. Yhdysvaltalaisen kengittäjien lehden mukaan enintään 10 prosenttia kesyhevosista on terveitä. Kutsumme sitä villiksi luonnoksi emmekä itse kuulu siihen. Nämä asiat huomioon ottaen hevoselle kannattaa siis syöttää monia erilaisia heinälajeja. Loput 80 prosenttia ovat jossain määrin sairaita eivätkä läpäisisi terveystarkastusta. Toiset 10 prosenttia ovat täysin sairaita ja käyttökelvottomia. Kun puhutaan ihmisen hoidossa olevista hevosista ja niiden kanssa toimimisesta, tämä onnistuu pitämällä mielessä neljä keskeistä seikkaa. Hevosen luonnollista ravintoa ei oikeastaan vieläkään tunneta kunnolla. Luonnossa heitä ei tarvita eivätkä he kuulu sinne. On ymmärrettävä, että sen ruoansulatuselimistöä ei ole suunnteltu niin, että se saa erittäin sokeripitoista ruokaa ja vain tiettyinä ruoka-aikoina. Sellainen ruokinta saa aikaan entsyymien reaktion joka puolestaan aiheuttaa martokavion tulehduksen. Luonnollinen hevosmiestaito Tunne Hevonen 11. Hevosen luonnollisessa elinympäristössä voi kasvaa jopa 60 erilaista heinälajia (jotka sisältävät vain vähän sokeria ja ravintoaineita) ja lukuisia muita kasveja ja mineraaleja, joita hevoset nielevät kulkiessaan jatkuvasti paikasta toiseen ruokaa syöden. vuolemisen eri fyysisiin sovelluksiin . On otettava huomioon kaikki sen elämän osa-alueet. Aiheuttamalla oman helvettinsä ihminen on samalla luonut tilaa lääkäreille, lääkkeille ja ammattilaisille, jotka kukin omalla tavallaan yrittävät astua äiti maan saappaisiin ja suoriutua siitä tehtävästä. Luonnossa hevoset liikkuvat luonnollisilla askellajeillaan, jotka ne valitsevat luontaisen käyttäytymisen ja tilanteiden mukaan. Hevoselle ei saa koskaan aiheuttaa vahinkoa. Edellisen lisäksi useimmat hevoset syntyvät vinoina, mikä tarkoittaa sitä, että toisen puolen selkälihakset ovat lyhyemmät Jos haluaa hevoselleen ehjät ja terveet kaviot, on pelkkien kavioiden sijaan tarkasteltava koko hevosta. Samaan tapaan ahneus ja pyrkimys ylittää lajilleen luonnostaan suodut rajat on johtanut ihmisen sairauksien, tautien ja ongelmien maailmaan. vaan on suhtauduttava hevosen hyvinvointiin sillä ajatuksella, että hevonen on elävä biodynaaminen olento. Toinen ydinseikka on se, että hevoset syövät vähitellen ja hitaasti. He loukkaisivat äiti maan viisautta pelkällä olemassaolollaan, sillä luonnossa tasapainoa ylläpitävät tuhannet ja taas tuhannet toisiinsa kietoutuvat prosessit, jotka muodostavat kauniin ja yhtenäisen järjestelmän. Se kuitenkin tiedetään, että ruokavalio vaihtelee paljon. On ymmärrettävä, että kavioiden kunto on kiinni hevosen koko elinympäristöstä: ne ovat pelkkä heijastus kaikesta muusta. Luonnollisen hevosmiestaidon mukaan hevosella ratsastetaan hevosen luontaisilla askellajeilla ja pidetään mielessä kunkin yksittäisen hevosen rajoitukset. Mikä aihe teksti: Daniel Reader käännös: Katriina Mähönen kuvat: Sonia Luokkala Luonnollinen hevonen L uonnossa ei ole eläinlääkäreitä, kengittäjiä, kouluttajia eikä muita ?hevosammattilaisia?. Kunnianhimomme ja tavoitteemme on erkaannuttanut meidät tuosta kokonaisuudesta: aivan samaan tapaan kuin Jumalan voittamiseen pyrkivän saatanan, joka joutuu synkkyyteen ja kadotukseen. Tämä tilasto tarkoittaa sitä, että ehdottomasti suurin osa maailman hevosista joutuu kärsimään fyysisestä ja usein myös henkisestä huonosta kohtelusta. Kun oivaltaa tämän, ymmärtää, että hevosen hoidossa ei voi keskittyä pelkkään kavioon
Paddock Paradise ?tarhassa hevoset ovat liikkeessä joka päivä ympäri vuorokauden. Ne muodostavat pieniä ryhmiä (jotka vastaavat villihevosten perhelaumoja), jotka kulkevat omilla aidatuilla alueillaan, vaeltaen siirtymäväyliä pitkin paikasta toiseen. Ne tekevät sen ihan itsestään. Jos ratsastajan tavoitteena on ratsastaa tavoitteellisesti tai kilpailla, hänen on muistettava harjoittaa hevostaan järjestelmällisesti niin, että se pysyy suorana. Liian varhaisella ratsuttamisella voidaan myös tehdä hallaa hevoselle. Hevosenkenkien on sekä tutkimuksissa että käytännössä todettu vahingoittavan kaviota, koska ne heikentävät kavion pintakerrosta ja altistavat sen sairauksille ja murtumiselle ja lukistevat samalla kavion mekanismin, jonka pitäisi toimia joka kerta, kun hevonen varaa painoa kavion päälle. Jos kaviota on syystä tai toisesta erityisesti suojattava, kaviobootsit ovat hyvä ja turvallinen vaihtoehto, jota voidaan tarvittaessa käyttää. Luonnossa elävät hevoset korjaavat jatkuvasti vartaloaan suoraksi, vahvaksi ja hyvin liikkuvaksi. Tallioloissa hevosilla on harvoin mahdollisuus liikkua tavalla, jolla ne voivat itse pitää huolta kehon eri puolten tasapainottamisesta. Niille annetaan juomavesi ja ruoka maan tasolle ja niille viedään tarhaan erilaisia mielenkiintoisia asioita, jotta niillä on mahdollisuus toimia ja liikkua luonnonmukaisella tavalla. Tavanomaisissa talliolosuhteissa kavioita on suositeltavaa vuolla 4?6 viikon välein. Kirjoittaja on sertifioitu aanhcp-vuolija 12 Tunne Hevonen. Jokaista hevosta ja kaviota käsitellään yksilöllisesti, sillä ne ovat kaikki erilaisia ja ainutlaatuisia. Luonnollisessa kavionhoidossa pyritään jäljittelemään kavion luonnollista kulumista, jollaista on havainnoitu villihevosten kavioissa. Vuoleminen pyritään kohdistamaan kavion tiettyihin rakenteisiin ja siten stimuloimaan luonnollista kasvutapaa, joka paksuntaa ja kasvattaa kavioainesta ja parantaa iskunvaimennusta ja ihanteellista verenkiertoa koko kavion verenkiertojärjestelmässä. Ratsastamisella voidaan vahingoittaa jänteitä, luustoa ja niveliä. Luonnonmukainen tarhaaminen Hevosen omistaja on siirtänyt hevosen pois sen luonnollisesta elinympäristöstä ja päättää sen puolesta, miten ja missä sen on elettävä, jolloin hänen vastuullaan on luoda hevoselle ihanteelliset olosuhteet fyysiselle, psyykkiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Hevoset ovat koko ajan liikkeessä, jolloin niiden kaviot pysyvät terveinä ja voimakkaina ja koko hevonen pysyy joustavana, mikä puolestaan suojaa niitä ja ennaltaehkäisee vääränlaisen ratsastuksen aiheuttamilta vaurioilta. Luonnonmukainen kavionhoito Luonnonmukainen kavioiden hoito on erittäin teknistä vuolemista, jossa vuollaan vain vähän, eikä sitä tehdä yhden ja saman muotin mukaan. Mitä luonnollisempaa kavioiden kuluminen on ratsastuksessa ja tarhauksessa, sitä harvemmin niitä on vuoltava. Jaime vuolee hevosten kavioita muutaman kuukauden välein ja silloinkin vain vähän. Hyvinvointi ja kireämmät kuin toisen puolen. Siitä näkee, miten hyvin Paddock Paradise ?tarhat edistävät hevosen luonnollista käyttäytymistä ja liikkumista niin, että hevonen pääsee lähemmäs luonnollista, tasapainosta olotilaa. Suunnitellessaan hevosen keinotekoista elinympäristöä omistajan on mietittävä, miten käyttää hevoselle varattua aluetta ja tilaa mahdollisimman hyvin, jotta se muistuttaisihevosen luonnollista olotilaa ja tapaa elää luonnossa. Paddock Paradise ?käsite perustuu villien hevosten lajityypilliseen tapaan liikkua ja toimia ja sitä voidaan käytännössä soveltaa missä päin maailmaa tahansa
Kun hevonen on astumassa sisäetujalalla sivulle, tuo ulko-ohja kaulaan kiinni ja tarvittaessa käytä ulkopohjetta normaalilla paikalla tai hieman edempänä. Pyri pitämään käyttämäsi avut mahdollisimman yksinkertaisina. Toiseen harjoitukseen siirrytään, kun ensimmäinen harjoitus sujuu. Jos hevonen kiirehtii eteenpäin, hiippailee ulos käännöksestä tai venyy kaulastaan pitkäksi, voit tehdä muutaman askeleen verran peruutusta aina puolen kierroksen välein. Keskity liikkeen tuntemiseen, videoi, pyydä kaveria kertomaan maastakäsin, kuinka hevosen jalat liikkuvat. Kun hevonen astuu sivulle, ratsasta suoraan eteenpäin käynnissä. Jalkaystävällisempi vaihtoehto on opettaa hevonen polkemaan takajaloillaan käännöksen aikana. Saat hiottua käännökset sujuviksi kokeilemalla harjoituksista erilaisia yhdistelmiä. Myöhemmin käännöksiä harjoitellaan myös pysähdyksestä. Ulkoetujalka astuu ristiin sisäetujalan ohi joko kaulaohjana käytetyn ulko-ohjan, ulkopohkeen ja/tai ratsastajan painonsiirron vaikutuksesta. Käännösten opettamiseksi ja niiden parantamiseksi on olemassa liuta erilaisia harjoituksia, joista on tässä esitelty muutama. Liikettä korjatessasi puutu yhteen asiaan kerrallaan, pidä tauko muutaman onnistuneen toiston jälkeen, ja muista palkita hevonen toivotusta liikkeestä myötäämällä käyttämäsi avut. Tunne Hevonen 13. Käännöstä voidaan hyödyntää painon siirtämiseksi takaosalle, ylitempossa liikkuvan hevosen hidastamiseksi, takaosan lihasten vahvistamiseksi, etuosaa irrottavana liikkeenä tai kääntävien apujen toimivuuden ja oman apujenkäytön tarkistamiseksi. Jos hevonen lähtee sivullepäin lapa edellä, voit nostaa sisäkättä. Peruutuksia kannattaa tehdä käännöksiä harjoiteltaessa kohtuudella, jottei tule opettaaneeksi hevoselle etujalkojen ristiaskelia takakautta. Tämä harjoitus on ajankohtainen vasta kun hevonen kääntyy sujuvasti kokonaisen kierroksen. Jos takajalat ovat jääneet käännöksessä kauas taakse, raviin lähteminen suoraan käännöksestä on mahdotonta. Reiningissa takaosan ympäri tehtäviä käännöksiä suoritetaan vauhdikkaammin spineinä ja roll-backeina. Lisäksi kääntämiseen voidaan sisäpohkeen ?avaamista?. Western pleasurea ja western ridingia harjoiteltaessa käännökset ovat osa harjoitusohjelmaa. Tee pidäte ulko-ohjalla, jos askel suuntautuu eteen eikä sivulle. Kolmannessa harjoituksessa käännökseen lisätään poljentaa ja eteenpäin suuntautuvaa liikettä. Käännös takaosan ympäri koostuu sisäetujalan sivulleojentuvista askelista sekä ulkoetujalan ristiinvievistä askelista. Kun hevonen ei enää valu eteenpäin puolen kierroksen käännöksen aikana, anna sen seistä hetki vapain ohjin, kaikessa rauhassa. Ajatus on kaikissa käännöksissä sama kuin kouluratsastuksessakin: Hevosen tulee kääntyä siten, että paino on sisätakajalalla. Mikä aihe teksti: Jenni Hakosalo Käännös takaosan ympäri K äännökset takaosan ympäri kuuluvat lännenratsastukseen erottamattomasti. Tätä harjoitusta voi hyödyntää, jos hevonen kairautuu kentän hiekkaan takajaloillaan, tai vie ulkoetujalan sisäetujalan takaa ristiin. Sisäetujalka ojentuu sivulle johtavan ohjasotteen seurauksena. Takajalat ovat tulleet takaisin syvemmälle hevosen alle kun raviin siirtyminen onnistuu helposti, ja hevonen liikkuu joustavasti. Takajalkoja on mahdollista saada syvemmälle rungon alle myös peruutusten avulla. Ulkoetujalka astuu ristii sisäetujalan etupuolelta. Lännenratsastusta seurattaessa voi toisinaan nähdä takajalan jäävän rullaamaan paikalleen hevosen kääntyessä. Aloita käännöksen harjoittelu käynnissä ja katso käännöksen suuntaan. Aluksi aloitetaan kääntämällä loivemmin ja lyhyitä pätkiä. Käännöksiä takaosan ympäri voi tehdä paino-, ohjas- tai pohjeapuja käyttäen, yleensä edellämainittuja yhdistellen. Apujenkäyttö riippuu ratsukon koulutustaustasta, käännöstä edeltäneestä ja sitä seuraavasta liikkeestä, sekä halutusta käännöksen nopeudesta. Jos käynti hiipuu käännöksessä tai hevonen ei käänny, käytä pohkeita. Ratsasta hevonen käännöksestä ulos päästämättä kaulaa pitkäksi. Lännenratsastuksen alalajeissa trailissa ja western horsemanshipissa niitä nähdään osana kilpailusuorituksen yksilöosuutta. Ilman erikoiskengitystä -ja todennäköisesti silloinkin- rullaamalla kääntyminen vääntökuormittaa takajalan niveliä. Liike suoritetaan lopulta siten, että hevosen etuosa kiertää lähes paikallaan pysyvän takaosan ympäri. Sisätakajalka pysyy lähes paikallaan, ja ulkotakajalka askeltaa pienen ympyränmuotoisen tien sisätakajalan ympäri. Hevonen on asetettuna käännöksen suuntaan, ja taivutusaste vaihtelee lajista riippuen lähes olemattomasta huomattavaan. Kääntymissuunta (asetuksen suunta) on sisäpuoli. Ensimmäisessä harjoituksessa käännetään hevosen etuosaa johtavalla ohjasotteella. Nyt sivullevievän askeleen lisäksi pyydetään ulkoetujalkaa astumaan ristiin. Tavoitteena on siirtää hevonen raviin suoraan käännöksestä, ravata esimerkiksi 10 metriä ja ratsastaa seuraavaan käännökseen. Vauhdin lisäämisen sijaan keskity ravin tahdin aikaansaamiseen istuntaa ja pohkeita käyttäen jo käännöksen viimeisen askeleen aikana. Hidasta käyntiin juuri uutta käännöstä aloittaessasi, ja käänny uudelleen ravin jälkeen ennenkuin vauhti ehtii kiihtyä
Toinen oli mukanani tullut nuori suomenhevonen, jonka tiesin jo lahjakkaaksi hyppääjäksi, toinen jo aikuinen suomenhevostamma. Marssijärjestys on yleensä aina sama: annetaan hevosen tutustua kujaan ja sen rakenteisiin sekä ympäristöön hevosta taluttaen kujan läpi hyppysuuntaan kaikkien puomien ollessa maassa. Nimensä mukaan irtohypytyksessä hevonen hyppää vapaana ilman ratsastajaa esteitä kujassa, joka on rajattu esimerkiksi ratsastuskentän tai maneesin pitkälle sivulle. Vapaana juokseva ja hyppäävä hevonen saa tutustua näin esteisiin ja niiden luomiin tehtäviin ilman ratsastajan painoa tai mahdollista häirintää. Näillä pienemmillä esteillä on hyvä ottaa haltuun se, kuinka hevosta on tarkoitus tuoda ja ottaa vastaan kujasta vai onko tarkoitus antaa hevosen juosta vapaasti kujan alkuun itsekseen. Itse pidän tavasta, jossa yksi avustaja on kujan päässä kaurasangon kanssa ottamassa hevosen kiinni. Nuorten hevosten laadun arvioinnissa suomenhevosista puoliverisiin irtohypytystä käytetään testaamaan hevosten lahjakkuutta ja hyppykykyä esteillä. Turvallinen peruskuja koostuu kolmesta esteestä ja maapuomista joiden etäisyydet ovat maapuomilta 2,8-3,0m ristikolle, 6-6,5m ristikolta pystylle ja 7-7,5m pystyltä varsinaiselle arvosteluesteelle, joka on yleensä okseri. Etäisyyksiä täytyy tarkistaa hyppäävän hevosen laukan mukaan ?varsinkin ensimmäisillä kerroilla, sillä kujan ensimmäisten esteiden on tarkoitus auttaa hevosta löytämään laukassa hyvä rytmi ja helpottaa oikeaa lähestymistä varsinaiselle arvostelu-/korkeusesteelle. Jos paikka on hevoselle ennestään tuttu, voi sen antaa juosta jo heti alkuun vapaana pari kertaa kujan läpi esteiden ollessa hyvin pieninä, kavalettikorkuisina. Odotusta täynnä vein nuoren suomenhevosorhini tutustumaan pikku esteisiini ja ajattelin, että liinassa kaitsen sen yli esteiden ja saan nähdä kauniita hyppyjä ja olen taas askeleen lähempänä unelmaani itse opettamastani ratsusta. Virallisissa tilaisuuksissa hyppysuunta on vasemmassa kierroksessa, siis vastapäivään. Mars maneesille! Ensimmäinen varsan hypytyskerta on aina vähän jännittävä, vaikka takana olisi jo useamman koulutetun hevosen kokemus. Kokemukset irtohypytyksestä leimaavat eittämättä hevosen 14 Tunne Hevonen mielikuvaa esteiden harjoittelusta ?varsinkin jos jotain menee pieleen. ja peruskoulutukseen. ?Ei hätää, ei tästä maneesista yksikään hevonen hyppäämistä oppimatta ole lähtenyt ?, Kimmo Kinnunen veisteli heti alkuun lämpimästi hymyillen. Olin innostanut paikalle pari muutakin hevosenomistajaa hevosineen. Toisaalta sitä myös mielenkiinnolla odottaa, miltä varsan hyppy näyttää ja miten se esteisiin suhtautuu; mihin sen kanssa kannattaa panostaa ellei sen suku anna jo selkeää osviittaa kyvyistä. Koska minulla ei kotona ole vielä kunnollisia mahdollisuuksia irtohypyttämiseen, näitä asioita pohtien lastasin kaksi tämänhetkistä nuorta hevosta traileriin ja suuntasin kohden irtohyppäämisen ja nuorten hevosten laatuarvosteluasiantuntijan Kimmo Kinnusen tallia. Näin tulee kontrolloitua, ettei nuori riehu itseään aivan piippuun juostessaan päättömästi ympäri maneesia ja toisaalta siinä tulee kätevästi positiivisesti vahvistettua hevosta kujasta suoriutumisesta. Sekä tietysti se on turvallista niille avustajille, jotka nostavat tai. Kun alamme pohtia hevosen turvallista opettamista esteille ja hevosen mahdollista hyppykapasiteetia, astuu kuvaan irtohypytys. Hevosen koulutus teksti: Maria Kervinen kuvat: Juuso Vitikainen Ensimmäisen oman varsani kanssa ajattelin kokeilla, kuinka se hyppää ja askartelin läheisteni avustuksella todella hienot tee-se-itse esteet kesäpaikkamme pellolle irtohypytystä varten. Tielleen sattuneen esteen yli hyppääminen on hevoselle yhtä luonnollinen asia kuin vaikka askellajista toiseen siirtyminen tai pukittelu. Yhteensä meillä oli viisi hyppäävää hevosta, joista kolme oli esteillä kokematonta nuorta varsaa, iältään 3-4 -vuotiaita. Lopputulos oli kyllä kuitenkin kaukana siitä kuvitellusta upeasta hyppyjen ilotulituksesta ja urheilullisen hevosen vauhdin ja voiman näytöstä, sillä se hevos-ruoja juoksi enimmäkseen vain esteitä päin ja ?heppoisia kun olivat - loppujen lopuksi rikkoi ne kaikki! Hämmentyneenä mietin, että eikö se osannut lainkaan hypätä tai olinko nyt tehnyt jonkin peruuttamattoman virheen hevoseni koulutuksessa? Mistä on kyse? Esteiden hyppääminen kuuluu kaikkien ratsuhevosten ?yleissivistykseen. Kaikki hevoset osaavat hypätä edes jotenkin ?sanotaanhan, että lehmäkin hyppää metrin. Kahdella hevosella oli jo jonkin verran kokemusta irtohyppäämisestä
Siinä tilanteessa ei auta muu kuin pienellä usuttamisella rohkaista hevonen yli esteestä ja kehua vuolaasti perään. . Ja jos tulee ongelmia, pitää aina ottaa askel taaksepäin ja helpottaa tehtävää! Harjoitus on aina saatava loppumaan positiiviseen mielialaan ja suoritukseen.? Noviiseja ja koneita Harjoitukset Kimmon maneesilla etenivät hyvällä tunnelmalla ja ripeästi. Ja tietysti se mainitsemani kauraämpäri tuotti positiivista mieltä molemmille itsensäylittäjille. ?Irtohypytys antaa suuntaa hevosen hyppykyvyistä, mutta ei suinkaan ole koko totuus?, Kinnunen pohtii. Jos taas hevosen rytmille on hyväksi vähän kirittää sitä, on se päästettävä jo vähän aikaisemmin vapaaksi ja silloin kujan vieressä partioivan avustajan pitää olla valmiiksi jo hieman hevosen takana ja arvioitava kuinka paljon painetta hevoseen olisi hyvä laittaa. Minullakin on ollut hevonen, joka ei hypännyt mitenkään erikoisen hyvin kujassa, mutta koulutuksen ja ratsastajan vaikutuksen myötä siitä tuli yksi parhaimmista hevosistani. Sillä on väliä missä kohden hevosen päästää irti kujaan. Nuorta estehevosta ostaessa irtohypytys on tietysti ainoa kunnon tapa antaa näyttöä hevosen kyvyistä. ?Hyödyllisintä onkin, että hypytystä ohjaa ja ?ykköskirittäjänä. toimii henkilö, jolla on silmää hyvälle rytmille ja hypyille. Mistä on pienet estehevoset tehty? Laatuarvosteluiden irtohypytyksessä arvostellaan hevosesta kolmea asiaa: 1.tekniikkaa, 2.kapasiteettia ja 3.asennetta sekä yhteistyöhalukkuutta. ?Kun hevonen suorittaa rennosti, voidaan esteitä korottaa ja lähteä varovaisesti kokeilemaan hevosen hyppykykyjä. Kovassa kasvuvaiheessa olevien varsojen kanssa on kuitenkin oltava säästeliäs hypytyskertojen kanssa! Loppujen lopuksi irtohypytys on nuorelle hevoselle henkisesti ja fyysisesti rankka harjoitus.? Kinnunen suosittelee nuorten hevosten kanssa opettelemaan perusteet ja sitten ennen katselmuksia ottamaan muistutuskerran, ei juuri enempää. ?Lopputuloksen hevosen kyvyistä kertoo lopullisesti vasta kisatulokset. Ja aivan varsan kohdalla se kertoo, onko sillä taipumuksia ja haluja hypätä -niitä odotusarvoja.? Kinnunen kertoo kokemuksesta, että ikäkatselmuksissa pienikokoisilla hevosilla on merkittävä etulyöntiasema suurikokoisiin ikätovereihinsa nähden. Nuori suomenhevosori hyppäsi innolla, mutta ehkä Tunne Hevonen 15. Muista kolmesta hevosesta näki hyvin kokemuksen, kapasiteetin ja voiman tuomat erot kujassa. ?Mieluummin on oltava liian varovainen, ettei käy haaveria, hevonen hyppää vaikka okserin sekaan tai muuta. ?Eihän aidan yli saa hypätä!?, molemmat näyttivät miettivän. Jos hevonen on taipuvainen ryntäämään ja tarvitsee siten jarruttelua, se talutetaan miltei ensimmäiselle maapuomille asti ja päästetään vasta siinä irti. Kun kiinniotto sujuu tarvittaessa on helpompi antaa hevosen myös välillä jatkaa vapaana kierrosta takaisin kujaan. Ja sitten se melkein tärkein: haettaessa sitä hyvää suoritusta, jossa hevonen näyttää todellista potentiaaliaan, on avustajilla ja varsinkin sillä henkilöllä joka tuo hevosta kujaan erittäin tärkeä rooli. Tämä on ihan hyvä tiedostaa, eikä vaipua epätoivoon tai jättää hevosta jatkokouluttamatta esteille huonon arvostelumenestyksen takia. Täysin noviisihevoset erottuivat joukosta sillä, että kaikki ensikertalaista jännittivät tilannetta melkoisesti aluksi ja pyrähtelivät ylimääräisiä mutkia maneesissa, sekä näyttivät selvää itseluottamuksen puutetta esteiden noustessa. Kaksi ensi kertaa kujassa hyppäävää varsaa teki saman liikkeen kun viimeistä estettä nostettiin noin 60cm korkeaksi: molemmat pysähtyivät kauhistuneena. Ammattilainen toki pyrkii näkemään sen isomman hevosen mahdollisen kasvuvaiheen taakse.? Kinnusen mukaan ensimmäiset kaksi irtohypytyskertaa ovat hevoselle perusteiden oppikertoja, joiden aikana hevonen oppii, että esteet ovat hyppäämistä varten ja kuinka tehtävästä tulisi suoriutua. ?Pienen hevosen hyppy on aina helpommin näyttävä ja terävä siinä missä isolla keskenkasvuisella varsalla voi olla paljon tekemistä oman tasapainon ja jalkanäppäryyden kanssa. Myös palkinnon kelpaaminen on hyvä merkki jo ainakin hieman rennommasta mielestä. ?Avustajilla on suuri merkitys hevosen suoritukseen!?, Kimmo Kinnunen painottaa. Hevosen koulutus korjaavat kujan esteitä
Viimeistään kesän aikana siis neljävuotiaan kanssa mahdollisesti tulisi hypätä myös selästä. Astuessamme sisään laatuarvosteluissa hypytysmaneesiin nosti ori päätään ja totesi: ?Jaa, täällä on yleisöä!?, hirnui muutaman kerran ja kasvoi noin kymmenen senttiä. Vaan kuinka kävikään. Aikuinen tamma hyppäsi terhakkaasti tehtävät tietäen ja joukon kapasiteetikkain nuori tamma hyppäsi viileän rauhallisena ?kuin haukotellen ?tämmöisiä tänään?. laatuarvostelukarsinnat ja toivottavasti myös finaali, toisella edessä on ratsastuksen alkeet eli sisäänratsastus. Ja hyppäsi. Myös arka ratsastaja tai huonoja hyppäämiskokemuksia omaava aikuinen hevonen voi iloita esteiden ylittämisestä kaiken muun harjoittelun ohella. Hyppääminen on luonnollista Esteen yli hyppääminen on hevoselle yhtä luontevaa kuin sen kiertäminen. Positiivisen kokemuksen kautta hyppääminen antaa mahdollisuuden kehittää niin hevosen fysiikkaa kuin psyykettä.. Harjoituksissa hyppääminen jo sujui jotenkuten, mutta hevonen oli melko haluton laukkaamaan ja lähinnä nosteli jalkansa esteistä yli. Ei nyt täysin maatakaatavan hienosti, mutta varsin mukiinmenevästi. Siten muutosta ei tule kuin se, että ratsastaja on selässä?,opastaa Kimmo Kinnunen siirtymävaihetta irtohypytyksestä esteratsastukseen. Kuinka minulle sitten kävi sen ensimmäisen varsan kanssa. ?Kaikessa tekemisessä tulee kuitenkin muistaa hevosen kokemus, ikä, kehitys ja koulutuksen taso.? Entä aikuiset hevoset. Ei siis pidä pitää itsestään selvänä, että hevonen oppii puomiin koskemisesta, että jalkoja pitäisi nostaa ylemmäs. Varsinainen ?estekone. . Ja mikäs olisikaan parempi paikka esitellä hevoselle erikoisesteitä, esimerkiksi vesimattoa tai porttia, kuin irtohypytys?. Mikäli hevonen kolauttelee jo ensimmäisillä kerroilla puomeihin, sille mahdollisesti voi jäädä epämiellyttävä kokemus, josta se ei opi korjaamaan askeleitaan. Kotiharjoituksissa tulisi hevosta hypyttää myös oikeassa kierroksessa. Puomien etäisyys toisistaan riippuu hevosen askellajista ja askeleiden pituudesta, sekä siitä rytmistä, jolla se etenee. Alkuun puomit kannattaa asettaa hevosen valitseman askellajin ja sen pituuden mukaan, jotta turhilta huonoilta kokemuksista voidaan välttyä. Siksi irtohypytys voi olla tervetullutta vaihtelua ja jumppaa esimerkiksi aikuisille hevosille, joilla ratsastetaan enimmäkseen vain sileällä. ?Aikuisista hevosista tulee mieleen myös hevoset, jotka ovat kuntoutumassa jostain vammasta. siis. Sellaista on hyvä lähteä korjaamaan irtohypytyksen keinoin?, listaa Kinnunen. Voiko sitten irtohypytyskujassa harjoittaa tai parantaa jotain ominaisuutta? Tulevaisuuden suunnitelmissa nuorteni kanssa on toisella suomenhevosten 4v. Ilmeisesti ne ensimmäiset peltoesteet olivat siis vain liian helppoja. Valmistauduin siis häpeämään silmät päästäni itse arvostelutilaisuudessa. Päätin kuitenkin lähteä näyttämään sitä nuorten suomenhevosten laatuarvosteluun ja tuota tapahtumaa varten oli tietysti hyppäämistä yritettävä harjoitella uudelleen. Niinpä vein sen lähimaneesille irtohyppäämään. Eikä edes yleisöä. ?Irtohypytys kehittää ennen kaikkea hevosen omaa esteälyä, mikä on erittäin tärkeä ominaisuus?, Kinnunen vastaa. Hevosen koulutus vielä turhan ripeällä vauhdilla itseluottamuksen ollessa vielä vähän heikoilla. ?Kokeneen ihmisen johdolla kujassa voi parantaa myös hevosen rytmiä tai muuttamalla esteiden etäisyyksiä , voidaan koettaa parantaa hevosen terävyyttä esteillä.. Kun hevosen hyppykyvyn arvioiminen jätetään taka-alalle, on mahdollista käyttää irtohypyttämistä yhtenä työkaluna monipuolistamassa hevosen fyysistä ja psyykkistä harjoittelua. 16 Tunne Hevonen Hevoselle sopivasti mitoitettu irtohypytyskuja auttaa sitä saapumaan kerta toisensa jälkeen sopivin askelein esteille eikä sen myötä ei aiheuta jännitteitä tai rasita sen lihaksistoa liikaa. Kun irtohypytyskujaa suunnitellaan kokemattomalle hyppääjälle on hyvä alkuun tehdä kuja ilman esteitä kentälle tai maneesiin ja antaa hevosen tutustua pelkkään kujaan. Tämän jälkeen kujaan lisätään puomeja, tarpeen mukaan yksi kerrallaan. Esimerkiksi jos suussa on jotain vialla tai selässä kipuja, on irtohypytys hevosen jumppaamiseksi erittäin hyvää treeniä. Ratsastajan ei silloin ole tarkoitus vaikuttaa hevoseen mitenkään. Hyötyvätkö ne mitenkään irtohypytyksestä? Oikein rakennettu irtohypytyskuja ja kokenut ohjaaja luovat tilanteesta turvallisen epävarmallekin hevoselle. Sekä tietysti, jos on ratsain päässyt käymään vaikka paha esteen sekaan ratsastaminen, josta hevosen itseluottamus on kärsinyt kovan kolauksen. Siirtyminen ratsaille teksti: Minna Lindström Irtohypytyksellä vaihtelua Ilman ratsastajaa tapahtuva irtohypyttäminen mielletään varsojen opetustoiminnaksi, vaikka aikuinen hevonen voi hyötyä siitä myös. ?Ensimmäinen kerta esteitä ratsastajan kanssa on helpointa hoitaa samanlaisella tehtävällä kuin mitä hevonen on tottunut hyppäämään kujassa
Ajatuksena on se, että tehtävä alkaa ja päättyy aina hevoselle tuttuun asiaan, jolloin viiden puomin tehtävässä kaksi ensimmäistä ja viimeistä ovat muuttumattomia ja vain keskimmäinen nousee irti maasta. Hevosia on kautta aikojen hypytetty niin ratsastajan kanssa, kuin ilman ratsastajaa miettimättä sitä, miten ja mitä hevonen kulloinkin oppii. Rohkeasti siis puomit maahan ja vaihtelua päivittäiseen harjoitteluun. Joo, täällä saa surffata halutessaan rajattomasti ja silti linjat pysyy kurissa! Oottekste kauan olleet täällä netillä? Heinäruokintaa hidastavat ja heinähävikkiä minimoivat heinäverkot Vanikan aitasta! www.vainikanaitta.fi Tunne Hevonen 17. Tää netti on kiva! Sopii kaikenkokoisille! Positiivinen kokemus Kun hevonen on oppinut liikkumaan irtohypytyskujassa rentona, kaikissa askellajeissa vuorossa on varsinaisen esteen rakentaminen. Näin on myös tehty loistavia estehevosia, joten edellä mainitut ohjeet ovat viitteellisiä. On kuitenkin syytä muistaa, että mikäli irtohypyttäminen tuntuu hevosen hyvinvoinnin kannalta uhkaavalta toiminnalta, se kannattaa jättää ehkä tekemättä. Jos oletetaan, että kujassa on ollut esimerkiksi viisi maapuomia, näistä keskimmäiseen kannattaa ensin tehdä ristikko. Epätasaisella alusta ja vaihtelevasti liikkuva hevonen säilyy todennäköisemmin terveenä kuin pumpuliin kääritty hevonen, jonka jokaista askellusta vahtii ihminen. Toisaalta, hevonen voi satuttaa itsensä missä ja milloin tahansa
Lempeä Jättiläinen 18 Tunne Hevonen. Mikä aihe Irlannincob Ian
Mistä löytää hevonen, joka ei ole liian pieni 190 cm pitkälle miehelle eikä liian iso 35 kg painavalle pikkutytölle. Jalostuskäyttöön ruunasta ei luonnollisestikaan ole koskaan ollut, vaan Ianin tehtävä on ollut toisenlainen. Moukan tuuriako. Pesupuuhissa Nicolina Bergström sekä Ava ja Isla Hällström. Ian sekä Ava, Isla ja Kaius Hällström kesällä 2012. Ian on hevonen, jonka syntyperä on hämärän peitossa. Ihme kuitenkin tapahtui, ja tyttöjeni itsepintaisiin ja suorasukaisuudessaan hellyyttäviin ?anna meille hevonen?-tyylisiin iltarukouksiin vastattiin. Nähtyäni myynti-ilmoituksen yhteydessä olleen videon Ianiasta tiesin heti, että tässä se on, tämän hevosen minä haluan. Videon perusteella ei Iania tietenkään ostettu, vaan kauppaa edelsi koko perheen ikimuistoinen matka 400 kilometrin päähän lumituiskuiselle Etelä-Pohjanmaalle koeratsastamaan hevonen. 15-vuotiaan irlannincobruunan uudet omistajat joutuivat heti puolustuskannalle. Olinkin jo lykännyt haaveet perhehevosesta hamaan tulevaisuuteen, vaiheeseen, jolloin lapset olisivat hieman kasvaneet. ?Mitä hevoseni sitten pitäisi osata. Vahvasta ulkomuodostaan huolimatta Ian on hyvin herkkä hevonen, joka aistii ratsastajansa mielenliikkeet ja reagoi niihin. Tämän jälkeen jännitettiin luonnollisesti vielä eläinlääkärin tarkastuksen tuloksia. Usein kuulee sanottavan, että ensimmäistä hevosta, jota käy katsomassa, ei kannata ostaa, vaan pitää kokeilla useampia. Ja minkä takia - tai kenen?? Ihmisten suorituskeskeinen kilpailumaailma arvottaa myös hevosen. Minkä tasoinen. Vähän aikaan sitten sain facebookissa ystäväpyynnön eräältä entuudestaan tuntemattomalta tanskalaisnaiselta: ?Hei, minä olen se, joka oli vähällä ostaa Ianin. Emmekä ole joutuneet katumaan. Essi kertoo, että aluksi tämä muutoin hyvinkin rohkeasti esiintyvä hevonen oli pelännyt kuollakseen raippaa: se oli saanut suorastaan paniikin jo pelkän piiskan näkemisestä. Sen sijaan, että alkaisin ladella, mitä kaikkea hevoseni osaa, esitän itselleni kysymyksen. Henkilökuva teksti: Lotta Hällström kuvat: Peter Hällström ?Miks te semmosen ostitte. Emme voineet muutakaan. Te vain ehditte ensin.? Irlannista Suomeen Iania valmistellaan kisoihin kesällä 2012 kotitallilla Porvoon Koivumäen tilalla. Ian on opettanut perheen nyt jo täysi-ikäiseksi varttuneen tyttären ratsastamaan, hyppäämään ja kilpailemaan. Essi Latvalalla on Ianista paljon muistoja. Hevonen, joka on ystävällinen, rohkea ja rauhallinen mutta samaan aikaan riittävän vauhdikas, ei mikään eteepäintyönnettävä laiskamato? Mistä löytyy yksilö, joka pitää hyppäämisestä, mutta jonka selkään voi turvallisin mielin laittaa myös pienet esteratsastajanalut. Eihän ne osaa mitään.. Ehkä - ehkä ei. Vanhemmat ovat papereissa ?tuntemattomia. Onko sijoittunut. Herkällä korvalla ratsastajaansa kuunteleva, mutta ei liian tempperamenttinen eläin? Eihän nämä vaatimukset täyttävää yksilöä ole olemassakaan, totesin jo aikapäiviä sitten, ja luovuin ajatuksesta, että jostain löytyisi hevonen, joka sopisi jokaisen tarpeisiin. Vähitellen Ian oli kuitenkin oppinut luottamaan omiin ihmisiinsä ja tottunut siihen, että ratsastalla on raippa kädessään. Tunne Hevonen 19. Me siis toimimme juuri niin kuin ei pitäisi toimia. Ja kuitenkin hevosen arvo määräytyy aina viime kädessä suhteessa omistajaansa. Täydellinen hevonen jollekin on kaikkea muuta kuin täydellinen jollekin toiselle. Meille täydellinen hevonen juuri nyt on tämä tässä. Irlannincob Ian - Lempeä Jättiläinen. Unelmasta totta Kun koko perhe ratsastaa, hevoselle asetetaan niin paljon erilaisia vaatimuksia, että on erikoista, että löytyy yksilö, joka pystyy ne edes jotenkuten täyttämään. Hevonen, jolta löytyy paitsi riittävästi taitoa, myös tarvittava määrä intoa ja kärsivällisyyttä opettaa myös aikuisiällä hevosharrastuksen aloittaneita. ja syntymävuosikin on arvioitu eläinlääkärin toimesta jälkikäteen vuodeksi 1997. Syntymämaa sentään tiedetään varmasti: Ian on aito irlantilainen, ja tullut noin viisivuotiaana Hollannin kautta Suomeen. Ensimmäiset kymmenen vuotta Ian totutteli Suomen toisinaan hyvinkin arktisiin olosuhteisiin Jalasjärvellä irlannincobeja kasvattavien Latvaloiden perheessä
Perinteisestä vaunuhevosen habituksestaan huolimatta Ian ei ole koskaan ollut ajokäytössä. Metsäisellä maastolenkillä pitää tosin olla hieman varovainen, risun läpsähdys takamukselle saattaa aiheuttaa äkkilähdön... Jalasjärven vuosinaan Ianin kanssa harrastettiin perinteisen koulu- ja esteratsastuksen lisäksi myös lännenratsastusta sekä käytiin laukkakilpailuissa. Kyllä hevosetkin osaavat syrjimisen taidon! Vähitellen tallin entiset asukkaat ovat kuitenkin sopeutuneet omituisennäköiseen toveriinsa ja luimistelua esiintyy enää harvoin. Ianin toinen elämä Latvalan perhe myi Ianin helmikuussa 2012 haikein mielin. kuva: Leena Latvala Raipalla ei edelleenkään voi hevosta napauttaa, hellä hipaisu riittää tarvittaessa herättelemään kesken työnteon omiin aatoksiinsa vaipuneen hevosen. Eikä Ian tunnu joutilaisuutta vielä edes kaipaavan, heinää kylläkin: ainoa asia, jonka suhteen Mr Maltti osoittaa kärsimättömyyttä on ruoka. Kerta se olisi ensimmäinenkin, kun ilman jäisi, se ilmeisesti tuumaa, ja vahtii heinäkuorman liikettä silmä kovana. Omistajavaihdoksen jälkeen mahtavaksi opetusmestariksi kouliintunut hurmuri on siis saanut jatkaa entisissä hommissaan myös Porvoossa, nyt opettavia pieniä tyttöjä on vain kaksin kappalein. Henkilökuva Isla 7v. Tyttöjen lisäksi hevosharrastukseen osallistuvat myös perheen äiti ja isä, joten Ianilta ei tule vastaisuudessakaan paitsi työtä, myöskään halailijoita ja rapsuttelijoita puuttumaan. Muutto Jalasjärveltä Porvooseen merkitsi Ianille myös eroa kirjavasta samanrotuisten laumasta yksiväristen puoliveristen ja suomenhevosten joukkoon. ja Ian maastoilemassa. Ianin edellinen omistaja Essi Latvala aluestekisoissa Ylistarossa vuonna 2009. Essin ja Ianin yhteinen taival oli tullut tiensä päähän, ja Essiä odottivat uudet haasteet. Avan (9v) ja Ianin ensimmäiset estekisat (re60cm, clear round ja ruusuke) syksyllä 2012 Porvoossa. 20 Tunne Hevonen. Leena Latvala kertoo, että he etenivät hyvin alkaneessa ajo-opetuksessaan ehkä aavistuksen hieman liian nopeasti: hevosen taakse kiinniteyt kärryt hermostuttivat Iania niin, että se vain pomppi tasajalkaa, ja ajo-opetus jouduttiin keskeyttämään. Ianilla olisi kuitenkin vielä paljon annettavaa jollekin muulle, joten leppoisien heinäpaalin vieressä pihatossa notkuttavien eläkepäivien aika ei olisi vielä pitkään aikaan. Monet hevostoverit katselevat uutta tulokasta karsaasti, aluksi jotkut jopa osoittavat mieltään potkimalla karsinoidensa seiniä Ianin kävellessä käytävällä ohi