TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA Apuvälineiden itsehankinta on kallis investointi Startti-stipendin saanut Elina Miettinen mahdollistaa nyt muiden apurahoja Nuoren mielenterveys ongelmat koskettavat koko perhettä ELO–SYYSKUU 4/2026 12 22 18 Muusikko Aizhan Sultan: ”Vammaiset taiteilijat tarvitsevat mahdollisuuksia”
Lisää kiinnostavia vammaisalan uutisia ja lehden aiemmat numerot löydät tukilinjalehti.fisivustolta. 24 Iso muutos arkeen: Monelta vammaisen lapsen perheeltä on evätty vammaispalvelupäätös tai leikattu olemassa olevia avustajatunteja radikaalisti. 25 Kolumni: Pinja Eskola 26 Kirjavinkki 27 TV & elokuvat 28 Apurahafoorumi 33 Ristikko 35 Pähkinöitä ja sarjakuva TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA Apuvälineiden itsehankinta on kallis investointi Startti-stipendin saanut Elina Miettinen mahdollistaa nyt muiden apurahoja Nuoren mielenterveys ongelmat koskettavat koko perhettä ELO–SYYSKUU 4/2026 12 22 18 Muusikko Aizhan Sultan: ”Vammaiset taiteilijat tarvitsevat mahdollisuuksia” 2. 12 Apuvälineet kortilla: Oona Tontti ja Janos Honkonen kertovat, kuinka taloudellisesti kova päätös apuvälineen itsehankinnasta muutti elämän. He vain kaipaavat tilaisuuksia tuoda osaamistaan esiin. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 18 Uusi arki: Aiemmin Startti-stipendin heittotuolin hankintaan saanut Elina Miettinen työskentelee nykyisin osa-aikaisesti Tukilinjalla, jotta yhä useampi saisi oman starttinsa. 4/2026 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T 3 Pääkirjoitus 4 Pinnalla: Katariina Räikköselle tunnustuspalkinto ja muita näkyviä ilmiöitä. Lehti myös työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina sekä myynnissä. 10 Haasteita työmarkkinoilla: Pyörätuolia käyttävät naiset todettiin tutkimuksessa työelämän torjutuimmaksi ryhmäksi. 09 4155 1502 ma-pe klo 9–11 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 50 € 6 kk 60 € 1 v, kesto 110 € Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tämän on huomannut myös Pirkko Mahlamäki. 22 Vanhempien hätä ja syyllisyys: Kun nuoren mielenterveys järkkyy, koko perhe joutuu myllerrykseen. 30. Myönnämme apurahoja vähävaraisille henkilöille koulutuksen, työllistymisen ja aktiivisen elämän, kuten harrastamisen, tueksi. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2026. 5 Apua työllistymiseen: Kyselyyn vastanneista 82 prosenttia koki, että apuraha auttoi heitä työllistymään. Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Varat toimintaan saadaan Tukilinja-lehden myynnistä ja lahjoituksista. Päätoimittaja Jaana Vainio jaana.vainio@tukilinja.fi Toimitusneuvosto Pinja Eskola Salla Fagerström Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Hanna-Mari Jaakkola Tilaajapalvelu Puh. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458–6304 (painettu), 2737–2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva Olga Viljakainen Tässä numerossa YH TE ISK UN TA IH M ISE T TU KIK O HT EE T VA KIO T Tukilinja edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaisuutta Suomessa. 6 Enemmän mahdollisuuksia: Muusikko Aizhan Sultan muistuttaa, että moni vammaisista taiteilijoista tekee uskomattoman upeaa työtä. 16 Mielenterveydestä viittomakielellä: TukiPlats-hanke tarjoaa viittomakielistä keskusteluapua totuusja sovintoprosessin kuulemistilaisuuksissa
Vammaisen henkilön ei pitäisi kuitenkaan moneen kertaan joutua todis tamaan olevansa hakemansa työn arvoi nen vain siksi, että liikkuu, kommunikoi tai jaksaa eri tavalla kuin muut. Tällaisessa tilanteessa olisi hyvä, jos työ olisi esimerkiksi osaaikaista, keikka luonteista, kausittaista tai työnkuvaltaan muokattua. Lyhyempää työpäivää kotoa käsin teke vä Miettinen kokee työnsä merkityksel liseksi, sillä tietää aiemmin apurahan saaneena omakohtaisesti mihin lehden myynnistä saadut tulot käytetään. Isoin haaste ei usein ole kaan toimintarajoitteisten työnhakijoiden motivaati ossa tai osaamisessa, vaan esteenä voi olla vammaisen henkilön palkkaamiseen liittyvät väärät mieli kuvat. Työ tuo myös Miettisen arkeen rytmiä ja auttaa jaksamaan paremmin. Tämä ei ole valitettavasti har vinaista nykypäivänäkään, sillä Pauli Rautiaisen ja Karoliina Ahosen tuo re tutkimus (s. 18) on yksi heistä. Onkin hyvä muistaa, ettei työ ole vain tapa ansaita rahaa. Pitää ol la aktiivinen, kouluttautua, ver kostoitua, uskoa itseensä ja hakea roh keasti töitä. Maaliskuussa tele varainhankinnassa aloittanut Elina Miettinen (s. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 6.10.2026 Pä äk irjo itu s 3. 10) osoittaa vammaisten henkilöiden ja erityisesti pyörätuolia käyttävien naisten rekrytointitor junnan yleisyyden. Työ tuo elämään rytmiä, yhteisön ja kokemuksen siitä, että oma panos merkitsee. KU VA : M IK A LE VÄ LA M PI Jaana Vainio päätoimittaja jaana.vainio@ tukilinja.fi Työllistyminen ei ole vain yksilön vastuulla T yöllistymisestä puhutaan usein yksilön näkökulmasta. 5) että palkkaamalla itse vammaisia ja pitkäaikaissairaita. T ukilinja tukee työllistymistä sekä apurahojen avulla (s. Myös pienet mukautukset, kuten etätyö, liukuva työaika, apu väli neet, rauhallinen työtila, tehtä vien uudelleenjärjestely tai työajan sovitta minen voinnin mukaan, voivat mahdol listaa työskentelyn. Työnantaja voi miettiä, tuleeko paljon poissaoloja, tarvitaanko kalliita mukautuksia tai hankaloituuko työyhtei sön arki. Moni vammainen tai pitkäaikaissairas ei välttämättä pysty kokoaikatyöhön tai täysin joustamattomaan työrytmiin, mutta tämä ei tarkoita työkyvyttömyyttä. O lisi hyvä kiinnittää huomiota myös työkyvyn moninaisuu teen ja siihen, ettei työelämän tulisi olla joko täysillä tai ei ollenkaan. Se tuo elämään myös rytmiä, yhteisön, arvostusta ja kokemuk sen siitä, että oma panos merkitsee. Nämä kaikki ovat tärkeitä asioita, mutta ne eivät yksin riitä, jos rekrytoija torjuu hakijan pelkän apuvä lineen, vamman tai oletetun riskin pe rusteella
Crip Ciné saapuu taas valkokankaille Espoo Ciné -elokuvafestivaali järjestetään jälleen Espoossa sekä Helsingissä. TEKSTI Sanni Purhonen, Riitta Skytt ja Jaana Vainio AL O ITE PINNALLA Kaisa Viitalan voittoisa klaani Keväällä ilmestynyt Kaisa Viitalan Nummien kutsu -sarjan kolmas osa Klaanin tulevaisuus voitti Storytelin Suuren äänikirjapalkinnon 2026 romantiikka ja feelgood -kategorian. KU VA : ES SI SV AN Katariina Räikköselle tunnustuspalkinto Suomen Setlementtiliitto myönsi tänä vuonna Ihmisen puolella -tunnustuspalkinnon Katariina Räikköselle. Osa 21.–30. KU VA : M ILL A VÄ LK E 4. Vaikka se ei mennyt läpi, tavoitti kampanja sosiaalisessa mediassa valtavan joukon ihmisiä tuoden esteettömyyteen liittyviä ongelmia näkyviksi. Kansalaisaloitteessa esitettiin yhdenvertaisuuslakiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan kaikkien julkisten ja yksityisten yleisölle avoimien tai yleisölle tarjolla olevien tilojen, tuotteiden ja palveluiden on oltava sellaisia, että mahdollisimman moni voi käyttää niitä riippumatta erilaisista toimintarajoitteista. Aloitteen vireille pannut joukko kertoo Instagramissa, että työ ihmisoikeuksien eteen jatkuu tulevaisuudessakin. Liikuntavammainen päähenkilö Agnes hurmasi toistamiseen lukijat ja ravisteli käsityksiä romanttisen viihteen sankarittarista. – Katariina Räikkönen rakentaa ymmärrystä ilman vastakkainasettelua ja haastaa meitä kaikkia pohtimaan, miten voisimme tehdä yhteiskunnasta inhimillisemmän ja yhdenvertaisemman, sanoo Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi. Kiitospuheessaan Viitala kertoi kanssavammaisten mieleen painuneista palautteista: ”Eräs jopa sanoi, että tätä sarjaa pitäisi luetuttaa kaikilla vammaisilla tytöillä pakollisena itsetunnon kohottamiseksi.” Esteettömyys näkyväksi Esteettömyys NYT! -kansalaisaloite vaati yhdenvertaisuuslain ja rikoslain muuttamista siten, että esteettömyyden tai saavutettavuuden laiminlyönti määriteltäisiin nykyistä selkeämmin syrjinnäksi. elokuuta järjestettävää tapahtumaa on vammaisuuteen keskittyvä Crip-sarja, jossa nostetaan esiin vammaisia elokuvantekijöitä sekä vammaisten henkilöiden elämää käsitteleviä aiheita. Aloite keräsi lopulta 38 414 kannatusilmoitusta. Räikkönen on lisännyt ymmärrystä autismista, ADHD:sta ja Tourettesta sekä tehnyt näkyväksi kokemuksia, jotka jäävät yhteiskunnassa liian usein väärinymmärretyiksi tai näkymättömiksi. Hänet palkittiin rohkeasta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä neurokirjon ihmisten oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. Lisäksi festivaalilla nähdään esimerkiksi Suomen ensi-ilta Klaus Härön uutuudesta Hetki ennen valoa ja makedonialaisen Teona Strugar Mitevskan Venetsian elokuvajuhlilla ensi-illassa ollut ohjaus Mother (2025), jossa Noomi Rapace näyttelee Äiti Teresaa. Ensimmäisen kerran Viitala ja lukija Emma Louhivuori palkittiin viime vuonna sarjan osasta Klaanin suojeluksessa
Vastaajat, joille yrittäjyys oli ajankoh taista, olivat pystyneet laajentamaan yri tystoimintaansa apurahan turvin (70,4 %). Myös sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyivät. ! T ukilinja myöntää tukea työllis tymiseen, opiskeluun, harras tuksiin ja aktiiviseen elämään, kuten asioimiseen ja yhteyden pitoon. 66,7 prosenttia oli pystynyt aloittamaan yritystoiminnan. Apuraha työllistymiseen Tukilinja tukee työllistymistä myöntämällä apurahoja pienyrittäjille ja ammattimaiseen harrastamiseen pitkäaikaissairauden, vamman tai neurologisen poikkeavuuden vuoksi toimintarajoitteisille henkilöille. 5. Viime syksynä Tukilinja selvitti Value Clinicin kanssa tekemässään kyse lytutkimuksessa, miten apurahat vaikut tavat tuensaajien elämään. Apurahaa voi hakea yritystoimintaan tai ammattimaiseen toimintaan, josta hakija hankkii lisätuloa esimerkiksi eläkkeen päälle. – Käytän edelleen aktii visesti apurahalla osaksi ra hoitettua tietokonetta pieni muotoisessa yritystoiminnassa, jota ei olisi lainkaan ilman hyvää tietokonetta. Että ehkä mä oikeasti olen hyvä siinä mitä teen. Taloudellisen tilanteen parannuttua yhteiskunnan palveluiden käyttö väheni. Yrittäjien lisäksi hakijat voivat olla esimerkiksi kevytyrittäjiä tai freelancerina toimivia henkilöitä. Vastaajista 82 pro senttia koki, että apuraha auttoi heitä työllistymään ja 84,4 prosenttia pystyi saamaan lisätuloa pääasiallisen toimeen tulon lisäksi. Apua monella tavalla Käytännössä apurahan työllistymis vaikuttavuus tarkoitti esimerkiksi uusia työvälineitä, jolloin apurahan saaja pys tyi tekemään töitä, toimimaan yrittäjänä tai opiskelemaan työn ohessa. – Minun on todella paljon helpompi toimia nyt sivutoimisena yrittäjänä ja opiskella lisää omaa alaani, koska on toimivat koneet ja isommalla näytöllä oleva työ väline, kertoo eräs vastaaja. Apu raha näyttäytyi muun muassa stressin vähenemisenä, työssä jaksamisen para nemisena, oman toimijuuden vahvis tumisena sekä fyysisen kuormituksen helpottumisena, kun työergonomia oli kunnossa ja etätöiden teko mahdollista. – Apurahan myöntäminen antoi uskoa itseeni. Apuraha loi uskoa itseen Vastauksista näkyy selkeitä hyvinvointi vaikutuksia usealla osaalueella. Kaikki perustuu siihen koneeseen. Apuraha mahdollisti minulle sen, että olen pystynyt ottamaan keikkapyyntöjä vastaan, koska nyt minulla on omat äänentoistolaitteet keik kailua varten, kiittelee eräs vastaajista. Työllistymisen tukeminen näkyy hyvinvointina TEKSTI Hanna-Mari Jaakkola KUVA Jarmo Puskala Tukilinjan työllistymiseen myöntämät apurahat auttavat konkreettisesti erilaisina työtä ja työllistymistä helpottavina välineinä, mutta myös välillisesti lisääntyvänä hyvinvointina. Pystyvyys, taloudellisen tilanteen paraneminen ja usko omaan tekemiseen vähensivät stressiä merkittävästi. Osaami sen kehittäminen esimerkik si kouluttautumalla paransi mahdollisuuksia työllistyä. Kyselyyn vastanneista 84 oli saanut apurahan työllistymisen tueksi, kuten kevyt tai pienyrittäjyyteen tai osa aikaiseen työntekoon. Toimivat laitteet ja työergo nomian parantuminen puolestaan mahdollistivat etätyön tekemisen. Heidän kohdallaan tulok set ovat vahvasti myön teisiä. Yritys toimintaani ei olisi lainkaan ilman tietokonetta. Muusikko Leo Ben Lulu sai apurahan musiikkija studiotarvik keisiin
6. – Rakastan teknoa ja elektronista musiikkia. Aizhan Sultan yhdistää nykymusiikkia ja kazakstanilaista kansanmusiikkia. Se on osasyy sille, että keikkailen Saku Liimataisen kanssa
– Ehkäpä suurin suosikkini oli Stevie Wonder. Miten Sultan löysi musiikin. Kazakstanista kotoisin oleva ja Suomessa viitisen vuotta asunut nai nen on taiteilija, laulaja, lauluntekijä, kouluttaja ja tutkija. Myöhemmin isä luopui taiteili jan ammatista ja siirtyi vakaammalle insinöörin uralle, jota arvostettiin patriarkaalisessa kulttuu rissa. Omat suosikkiartistit omaksuttiin aluksi amerikka laisen Music TV kanavan kautta, ja sitä kautta kuunteluun löytyivät esimerkiksi Beyoncé ja Black Eyed Peas. Hän kuitenkin lauloi usein, jos kotona oli vieraita, ja myös yhdessä tyttärensä kanssa. Klassisen musiikin puolelta Maria Callas on mahtava, dramaattinen esiintyjä. Hän oli pitkään kotikaupunkinsa filhar monisen orkesterin solisti ja kiersi keikkailemassa neuvostomaissa. Hän oli niin kaunis ja tyylikäs. Sinne Sultan saapuu yhdessä muusikko Saku Liimataisen kanssa. Ajattelin, että tah don olla kuin hän. Siellä oli pakollista musiikinopetusta. Opettajan lisäksi Aizhanin isä oli musikaa linen. Hänellä on monia eri tehtäviä ja in tohimoja. Muistan vieläkin, kun musiikinopettaja astui ensi kertaa luokkaan. Hän opiskeli pianonsoittoa noin seitsemän vuoden ajan ja lauloi kuorossa. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Olga Viljakainen ”Vammaiset taiteilijat tekevät upeaa työtä!” A izhan Sultan on kovas sa nosteessa. Muusikko Aizhan Sultan on kulkenut pitkän tien Kazakstanista Suomeen. Sultanin musiikinopiskelu jatkui lastentarhan jälkeen koulussa. elokuuta nähtävältä koko naisuudelta on lupa odottaa kazakstanilaista mu siikkiperinnettä yhdistettynä liveelektroniikkaan ja moderneihin äänimaisemiin. Hän on esiintynyt kuluneena vuonna esimerkiksi Maailma kylässä festivaaleilla. Elokuussa hän loistaa tähtenä Outsider Art -festivaalin lavalla. Elokuussa vuorossa on Outsider Art festivaali. Hän oli ensimmäisiä innoitta jiani. Viime ai koina olen kuunnellut paljon kazakstanilaista 7. Jokainen Sulta nin esiintymässä nähnyt tietää, että tarjolla on taatusti huikea show. Soittotunneilta ammattimuusikoksi Mutta palataan vähän ajassa taaksepäin. EMMA – Espoon modernin taiteen museossa 21. – Menin viisivuotiaana lastentarhaan. Suun nilleen 11vuotiaana hän ymmärsi, että laulu oli hänelle se kaikista tärkein instrumentti
musiikkia. Suomi vei sydämen Sultan päätyi opiskelemaan klassisen laulun maisterintutkinnon Liettuassa ja asui jonkin aikaa Kaunasissa. Kysymys saa hänet innostumaan. Hän kehuu suomalaisia vuolaasti. – En osaa selittää sitä, mutta ajattelin, että tämä on minun paikkani. Jokin kuitenkin naksahti hänen sisällään. Sultan saapui Suomeen ensimmäisen kerran marraskuussa. Ystäväni ehdotti, että lähde Suomeen. Pidän saunomisesta. – Suomalaisilla on kaunis ja voimakas kulttuu rinen tapa siinä, ettette koskaan petä sanaanne. En osaa selittää sitä, mutta ajattelin, että Suomi on minun paikkani. Mutta kuinka kansainvälinen tähti asettui kaikista maailman paikoista juuri Suomeen. He kertoivat, kuinka häpesivät lapsiaan eivätkä halunneet näyttäytyä heidän kanssaan. On ihan mahtavaa, miten jokai seen juhlaan ja pyhäpäivään täällä liittyy jokin ruoka, jota saa kaupasta vain kyseisenä ajankoh tana. En ole ikinä tehnyt mitään yhtä hullua! Aluksi sopeutuminen uuteen maahan oli vai keaa. Satoi räntää ja oli pimeä. Viestit järkyttivät Sultania, jonka oma perhe on aina tukenut häntä. Isäni menehtyi sinä vuonna ja olin ma sentunut. – Se onkin jännä tarina! Kaipasin muutosta elämääni. Palasin Liettuaan ja kaksi viikkoa myöhemmin olin pakannut laukkuni ja muutin Suomeen ystäväni sohvalle. Monet palestiinalaiset ja arabimuusi kot inspiroivat minua. Kun hän osallis tui nuorempana laulukilpailuihin kuten Ukrai nan X Factoriin, hän alkoi saada yhteydenottoja lyhytkasvuisten lasten vanhemmilta. Päätin ensin tulla vain käymään täällä. Tietoisuus vammaisten oikeuksista on kasvanut esimerkiksi sosiaalisen median kautta. – Koko järjestelmä pitäisi uudistaa, saavutet tavuus ja esteettömyys, koulutus ja sairaanhoito, 8. Tykkään usein enemmän tyylilajeista kuin jostain tietystä artistista. Teihin voi aina luottaa. Hän toteaa, että Kazaks tanissa on tapahtunut viime vuosina edistystä. Vielä on kuitenkin valtavasti tehtävää. Kysyin miksi Suomeen. Hitaasti mutta varmasti Suomi avautui Sulta nille. Kazakstanista Sultan sanoo kaipaavansa ennen kaikkea yhteisöllistä kulttuuria, ihmisten lämpöä ja sitä, miten kaikki asiat jaetaan, hyvässä ja pahassa. Koskaan ei tarvitse olla yksin. Vammaisten asemaa parantamassa Lyhytkasvuisena henkilönä ja aktivistina Sultan osaa pohtia Suomen ja Kazakstanin eroja vam maisen henkilön näkökulmista. En tiennyt maasta tuon taivaallista. Rakastan sitä, miten kun nioitatte luontoa ja olette yhteydessä siihen
Aizhan Sultan • Kazakstanista kotoisin oleva 32-vuotias muusikko, opettaja ja tutkija. 9. Nykyään käymme siellä aina tapaamisemme vuosipäivänä, Sultan toteaa hymyillen. Haastattelun loppupuolella keskustelemme vielä hiukan vammaisten taiteilijoiden asemasta. Tulevasta keikasta EMMAmuseossa Sultan on innoissaan monestakin syystä. Yhteistyö toimii ja yleisöltä saatu palaute on ollut innostu nutta. Pidin melonnasta, kun kokeilin sitä, ja tahtoisin päästä hiihtämään!” Aizhan Sultanin mielestä vammaisten taiteilijoiden pitäisi saada enemmän mahdollisuuksia päästä esille. Kazakstanin hallitus ei ole juuri tukenut vammaisia henkilöitä tai antanut meille mahdol lisuuksia. Sultan on pohtinut asiaa paljon. Tie tohtoriopintoihin aukeni vuonna 2022. • On esiintynyt muun muassa vammaisten päivän DiDa-festivaaleilla, Etnosoi!-tapahtumassa sekä Maailma kylässä -festivaaleilla. kaikki. Tulevaisuudessa haaveissa siintävät keik kailu ympäri Suomen, kansainvälinen ura – ja vieläkin suuremmat lavat. Hän kaipasi kuitenkin älyllistä haastetta ja opiskeluja. – Museoon ei ihan joka päivä pääse esiinty mään. Hän toteaa naurahtaen olevansa huono rentoutumaan. Saku Liimataisen Sultan löysi kaverikseen lavalle niin ikään opintojen kautta. EMMA on minulle tärkeä paikka, sillä tapasimme siellä ensi kertaa aviomieheni kanssa. On paljon mahtavia vammaisia taiteilijoita, jotka tekevät us komattoman upeaa työtä, se on selvä juttu. On mukana kehittämässä All Abilities Band -toimintaa, jonka tavoitteena on avata musiikkikoulutusta yhä useammille. Siksi toivon, että tämä keikka on vähän erilainen kuin yleensä. Tutkimuksen ja opetuksen ohella keikkailu pitää Sultanin nykyään kiireisenä, eikä ylimääräis tä vapaaaikaa juuri ole. Se tulee olemaan medita tiivinen, yleisön kanssa jaettu kokemus. Kansainvälisille lavoille. • Perheeseen kuuluvat aviomies, äiti ja yksi sisarus. • Harrastukset: ”Haluaisin kovasti olla urheilullinen. – Yksi ongelma on, että vammaisten taiteili joiden odotetaan olevan joko täydellisiä tai sitten meiltä ei odoteta yhtään mitään, vaan meitä sää litään. Välimuotoa ei useinkaan ole. Suomeen tultuaan Sultan elätti itsensä ensin ope tustöillä. Tarvit semme vain mahdollisuuksia päästä esille! • KU KA . • Sultan on opiskellut klassista laulua maisteritasolla Vytautas Magnus -yliopiston musiikkiakatemiassa Kaunasissa, Liettuassa. Uskon, että kun tietoisuus ja resurssit lisääntyvät, ihmisten ymmärrys kasvaa
I täSuomen yliopiston Pauli Rautiaisen ja Karoliina Ahosen tutki mus pääsi syystä otsikoihin touko kuun alussa. Totesin siihen, että eikö jo olisi aika. Ja naisiin toki kohdistuu työelämäsyrjintää muutenkin. Valmistuminen vuonna 2017 ei kui tenkaan johtanut toivottuun uuteen ura putkeen. Ammatin valintaan vaikutti osaltaan mielikuva pöydän ääressä tehtävästä työstä. Erilaiset tukitoimet eivät kannusta palkkaukseen, vaan pikemmin lisäävät torjuntaa. Mahlamäki toteaa, että asennemuutos kampanjoiden tulos on liian usein nolla, etenkin kun vammaisten työllistämiseen tarkoitetuista yhtiöistä hyötyvät vain niiden kovapalkkaiset johtajat. Mietteliääksi se kuitenkin hänet sai. Vähän silti mietityttää, että miksi juuri pyörätuolia käyttävät naiset. Siinä todettiin monien jo käytännössä tietämä asia eli ettei vät suomalaiset työnantajat halua palkata vammaisia työntekijöitä. Ei kuitenkaan ollut, ei vielä. – Minulle sanottiin jopa suoraan yhdessä työhaastattelussa, ettei heille koskaan ole pyörätuoliihmisiä palkattu. Tutkimus pitäisi antaa ministereille ja kysyä, että mitäs nyt aiotte tehdä. Kokonaisuutta vaikeuttavat entisestään epävarmasti toimivat vammaispalvelut. Lisäksi vammai suuteen liittyvä kielteinen stigma on voimakasta. Mitä tähän pitäisi todeta. – Meille on aina korostettu akateemi sen kouluttautumisen tärkeyttä työelä män avaajana, ja sitten tutkimus osoit taa, ettei siitä ole apua, vaan jopa haittaa, jos työnantajien ennakkoluulot kasvavat! Tämä tutkimus pitäisi antaa työministe rille ja pääministerille ja kysyä, että mi täs nyt aiotte tehdä. ”Ei tänne ole pyörätuoli-ihmisiä palkattu” Sähköpyörätuolia käyttävä Mahlamäki opiskeli aikoinaan ensin kääntäjäksi. Töiden etsintää ja järjestövaikuttamista Mahlamäki löytää lukuisia syitä vam maisten huonoon työelämäasemaan juuri Suomessa. Eihän tämä mikään yllätys ole. Ensimmäisessä työ paikas saan vammaisten ihmisoikeus j ärjestö Kynnys ry:ssä sekä erityisesti YK:n vammaisyleis sopimuksen valmistelussa ja sittemmin ajaessaan sopimuk sen ratifiointia osaksi Suomen lakia, Mahlamäki sai oppia juridiikan tärkeyden vammaisten aseman paranta misessa. Osaltaan tilanne kertoo perinteestä, jossa ihmisiä on ohjattu suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Sekä haastateltava Pirkko Mahlamäki että tä män artikkelin kirjoit taja kuuluvat mainit tuun porukkaan. Tutkimuksen tulos ei yllättänyt Pirkko Mahlamäkeä. Vammaisena naisena työmarkkinoilla Pyörätuolia käyttävät naiset todettiin tuoreessa tutkimuksessa työelämän torjutuimmaksi ryhmäksi. Hän opiskelikin juristiksi. Hän on epäileväinen kiintiöiden suhteen, sillä kokemus monista maista osoittaa, että kiintiöitä helposti kierretään. TEKSTI Sanni Purhonen KUVA Sarah Halls Photography & Videography 10. – Ajatellaan, että täällä valtio antaa sen pienen elannon, että henkilö pysyy juuri ja juuri hengissä. Sen sijaan Mahlamäki kohtasi syrjintää. Opintojen aikana oikeustekstien kääntäminen vei mennessään. Vammaisfoo rumin entinen pitkä aikainen pääsihteeri ja yhteiskunnallinen vai kuttaja Mahlamäki ei säästele sanojaan kommentoidessaan tutkimustuloksia. Kaikkein voimakkaimmin vieroksuttu työnhakijaryhmä ovat pyörätuolia käyt tävät korkeasti koulutetut naiset
Kun tarkastelu rajattiin työnhakijoihin, joilla on tehtävään soveltuva koulutus ja työkokemusta, paljastui, että pyörätuolin käyttäjät kohtaavat muita voimakkaampaa torjuntaa, jota eivät selitä työympäristöjen esteettömyyspuutteet. Toimettomaksi Mahlamäki ei silti ole jäänyt. Hän on toiminut pitkään eri rooleissa muiden muassa European Disability Forumissa eli EDF:ssä, joka pyrkii vaikuttamaan vammaismyönteiseen politiikkaan ja lainsäädäntöön EU:ssa. Mikä sitten on Mahlamäen ohje pyörä tuolia käyttävälle nuorelle naiselle, joka mielii työelämään ja lukee tutkimuksen tuloksia masentuneena. Pirkko Mahlamäki suosittelee nuorille pyörätuolia käyttäville naisille yrittäjyyttä. Selvisi, että vammaisiin ihmisiin kohdistuu voimakasta rekrytointitorjuntaa. Voi sanoa, että hän on vammais järjestöhallitusammattilainen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Mahlamäki arvelee, että monet vammaiset ihmiset ylikompensoivat ja antavat liikaakin omasta ajastaan esimerkiksi työlle, koska uskovat itsekin olevansa vammansa takia vähemmän tuottavia kuin muut. Viimeksi kolahtanut teos on työllisyyden teemaan sopivasti osuva Hanne Kettusen Väsyneet naiset (2025). Saatat yllättyä, kuinka erinomaisen ongelmanratkaisijan saat työyhteisöösi. Mitä Mahlamäki sitten sanoisi työn antajille, jotka kohtaavat vammaisen työnhakijan. • TU TK IM US Pauli Rautiaisen ja Karoliina Ahosen tuore tutkimus (2026) osoittaa vammaisten henkilöiden ja erityisesti pyörätuolia käyttävien naisten rekrytointitorjunnan yleisyyden. Haave on toistaiseksi jäänyt toteuttamatta, vaikka Lakimiesliiton infot asiasta on kuunneltu kolme kertaa. Tutkimukseen vastanneet 96 työnantajaa poimittiin satunnaisesti Taloustutkimuksen käyttämistä työnantajarekistereistä. Mahlamäki toteaa, että hänen unelma duuninsa liittyy joka tapauksessa asioiden miettimiseen ja analysointiin, jos fyysi sessä kirjoittamisessa vain saisi tarpeeksi apua. – Tällaiselle nuorelle sanoisin, että perusta yritys, työllistä itsesi. Siksikin hän on viime aikoina tutustunut mielenkiinnolla tekoälyyn työkaluna. Dekkareita ja taikatemppuja Jos Mahlamäki saisi nyt taikasauvan, jolla siirtyä ajassa taaksepäin, hän pyrkisi oikeustieteellisestä valmistuttuaan aus kultoimaan ja varatuomariksi. Mahlamäki seuraa televisiosta innolla tosirikossarjoja, ja hänen toisena haavee naan on kirjoittaa dekkari. 11. Timantin löytymisen mahdollisuus on suuri. Siinä oli paljon myös vammaisten naisten työelämä asemaan soveltuvia havaintoja. – Haluaisin sanoa, että kannattaa kokeilla vammaisen henkilön palk kaamista. Kaikkein voimakkainta torjuntaa kohtaavat pyörätuolilla liikkuvat naiset, joilla on tehtävään soveltuvaa koulutusta ja työkokemusta. Hän ei ole saanut vakituisia töitä edelli sen osaaikaisen työnsä päättymisen eli vuoden 2022 jälkeen, mutta haluaisi yhä kiinni työelämään. Ymmärrän kyllä, että sekään ei ole kaikille sopiva keino. Pienemmän palkan maksaminen työstä ja muu epäreilu kohtelu hyväksytään helpommin ja tyydytään vähempään. Mahlamäki hymähtää, että monissa vammaisjärjestöissä on vammaisten palkkaamisen suhteen pölyinen meno. Käytän nössä se vaatisi vammaispalvelujen vuoksi paikkaa pääkaupunkiseudulta. Olen pohtinut, että mitäpä jos vammaisjärjestöt – muutkin kuin Kynnys ry – oikeasti sitoutuisivat palk kaamaan vammaisia henkilöitä päättä viin asemiin
Itsehankinta mahdollisti itsenäisyyden Vaikka Tontin toimintakyky oli muuttunut merkittävästi hakukertojen välissä, ei hän tä tavattu esimerkiksi toiminta kykyarvion tiimoilta. Toimintakyvyn muutos jätettiin huomioimatta Ahosen mukaan tarkoituk senmukaisesti valittu apu väline voi tukea kuntou tumista, helpottaa arjessa selviytymistä ja auttaa eh käisemään toimintakyvyn heikentymistä. A puvälineet mahdollistavat vammaisille paitsi osal lisuuden yhteiskuntaan myös omannäköisen elä män. Yleensä ne saadaan käyttöön hyvinvointialueilta, mutta aina asia ei ole niin yksinkertainen. Oona Tontti ja Janos Honkonen kertovat, kuinka taloudellisesti kova päätös muutti elämän. Apuvälineiden luovutuskäy täntöjen yhtenäistämiseksi eri hyvin vointialueiden välillä on luotu opas valtakunnallisista lääkinnällisen kun toutuksen apuvälinei den luovutusperiaat teista. Ennen itsehankintaa olin siis muiden ihmisten varassa, jos halusin liikkua jonnekin. – Kielteisen päätöksen tekijä viittasi viisi vuotta aiemmin tehtyihin neurolo gin lausuntoihin, eikä jutellut kanssani, Tontti muistelee. Eri laiset tulkinnat luo vutusperiaatteista tunnistetaan myös sosiaali ja terveysministeriössä. Luovu tuskäytännöistä ei ole sosiaali ja terveys ministeriön erityisasiantuntija Sanna Ahosen mukaan tehty kattavaa selvi tystä. Hänen mukaansa kansallinen työ krooniset kivut ja toimintakykyä laskeva voimakas fatiikki eli kokonaisvaltainen uupuminen, joka pahenee pienestäkin rasituksesta. Tontti tuntee myös samaa sairautta sairastavia henkilöitä, joille apuväline on myönnetty terveydenhoidosta. Eri hyvinvointi alueilla on kuitenkin isoja eroja siinä, miten apuvälineitä myönne tään, mikä synnyttää eriarvoisuutta. 12. Ongelmana on esimerkiksi se, että ME/CFS tunnetaan ja tunnustetaan huo nosti sairaudeksi, ja toisaalta hyvinvoin tialueiden apuvälineiden myöntämiseen liittyvät käytännöt vaihtelevat. – Hylkäystä perusteltiin sillä, että apuväline passivoisi. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvä lineiden luovutuksesta annetun asetuk sen mukaan edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviyty mistään. Ensimmäisellä hakuker ralla Tontti kykeni kävelemään koto naan, toisella kertaa ei. En ymmärrä tätä, sillä en ole ikinä kyennyt kelaamaan manuaalilla. Apuvälinepalveluiden laatu suositus, johon sisältyy myös Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet opas, on ollut lausunnoilla huhtikuun ajan, ja lau sunnot huomioidaan jatkovalmistelussa. Tontti sairastaa ME/CFSsairautta, jonka oireisiin kuuluvat muun muassa Apuvälineen tarve tulee aina arvioida yhdessä asiakkaan kanssa. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Elina Heikkonen ja Karoliina Aho on keskittynyt ohjauksen ja yhtenäistä misen kehittämiseen. Juuri tästä syystä 33vuotias Oona Tontti päätyi ostamaan sähköpyörätuolin itse sen jäl keen, kun hyvinvointialue hylkäsi kah desti hänen hakemuksensa. Apuvälineet eivät ole itsestäänselvyys Apuvälineiden luovutusperiaatteet ovat valtakunnalliset, mutta käytännöt eivät. – Tarve yhtenäistää käytäntöjä on tunnistettu. Näin siitäkin huolimatta, että apuvälineen tarve tulee aina arvioida yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Silti molemmat hakemukset hylättiin. Eri hyvinvointialueilla apuvälineitä myönnetään eri tavoin, ja seuraukset näkyvät arjessa – edessä voi olla pitkä taistelu tai kallis itsehankinta. Päivitetyn oppaan tavoitteena on kehit tää lääkinnällisen kuntoutuksen apu välinepalveluiden laatua, yhtenäistää apuvälineiden luovutusperusteita, selkeyttää ja yhtenäistää käytäntöjä ja apuvälinepalvelujen vastuujakoa sekä tukea apuvälinepalvelujen suunnittelua ja ohjata oikeaaikaisten apuvälinepalve lujen järjestämisessä
Yksilölliset tarpeet huomioon Aina kyse ei ole siitä, etteikö hyvinvoin tialue tarjoaisi apuvälineitä. Jopa liikkeessä, jonne hän meni ostamaan tuolia, varoiteltiin hankinnan mahdolli sesti hankaloittavan välineen saamista tulevaisuudessa. Istuintyynyn Tontti muistelee saaneensa apuvälinekeskuksesta. Toisinaan apuvälinekeskukselta saatavat mallit ei vät välttämättä vastaa asiakkaan tarpeita. – Elämänlaatuni on parantunut. Itselläni on vähän offroad meininki, sillä harrastan geokätköilyä ja metsässä samoilua sekä underground Oona Tontille sähköpyörätuoli on kuntouttava ratkaisu eikä se suinkaan passivoi, vaikka kielteistä terveydenhuollon päätöstä sillä perusteltiin. Tontin kohdalla apuvälineen hankinta oli välttämätön. Tontti valitsi kuitenkin elämisen ja sen, ettei hänen toiminta kykynsä romahtaisi entisestään byrok ratiasodan aikana. Kysellessään vinkkejä Facebookin vammaisryhmästä, apua tuli vähän. Tontti ymmärtää tämän. Näin oli esimerkiksi itse kaksi rollaatto riaan hankkineen Janos Honkosen, 51, kohdalla. Vastoin terveydenhuollon kielteisessä päätök sessä esittämää näkemystä tämä on myös kuntouttava ratkaisu, sillä en rasita itseäni niin paljon, hän summaa. – Keskuksen apuvälineet ovat var masti hyvä ratkaisu ihmiselle, jolla on hiukan enemmän suhteellisuudentajua sen suhteen, mitä kannattaa tehdä ja miten. Ergonomia katsottiin kun toon yhdessä liikkeen fysioterapeutin kanssa. Toisinaan mallit eivät vastaa asiakkaan tarpeita. Pystyn taas osallistumaan ja tekemään asioita itsenäisemmin ilman, että olen jatkuvasti riippuvainen muista. 13. Monet nostivat esiin, ettei niin saisi tehdä, vaan pitäisi jaksaa taistella. Lopulta Tontti ei kestänyt, vaan päätti hankkia apuvälineen itse. Hän löysi itselleen sopivan välineen käytettynä
Tuttava teki rollaattoriin nahkaisen pussin, josta hä nen on mahdollista saada huonosta hie nomotoriikasta huolimatta turvallisesti tavaroita. – En voi mennä apuvälinekeskukseen, vaan minun täytyy matkustaa junalla Tampereelle useampi tunti. Mukitelineet löytyivät lasten vaunuliikkeestä. Rollaattorit myynyt yritys on kysellyt häneltä asiakaskokemuksia ja millaisiin ongelmiin hän on törmännyt. – Olin työssäkäyvä ja kärsimätön, halusin päästä elämään. Painonnousun syytä ei tiedetä, mutta jos sitä tulee lisää, ei apuväline enää sovi. Kaikilla ei kui tenkaan ole varaa siihen, eikä sitä tulisi heiltä edes edellyttää. – Vanhemmat, kummit ja muut auttoivat ja lahjoittivat vähän. 14. Sain onneksi vaihtaa sen. Talous kovilla Ilmaista apuvälineen hankinta ei ole. Tällöin edessä olisi uuden apuvälineen hankinta, eikä Tontilla olisi tähän talou dellista mahdollisuutta. Honkosen toive on selvä – hyvinvointi alueiden tulisi panostaa erilaisiin mallei hin, jotta yksilöllinen elämäntilanne olisi mahdollista huomioida. Honkonen puolestaan hankki kaksi rollaattoria, joille tuli yhteishinnaksi noin 800 euroa, johon lisätään vielä muualta hankittujen muokkausten ku lut. Läheskään aina Tontin sairaus ei salli tätä, ja matkustaminen voi pahentaa oireita merkittävästi. Tulevaisuus huolettaa Tonttia, sillä hänen kehonsa on muuttunut paljon apuvälineen hankkimisen jälkeen. Tämän jälkeen hän meni liikkeeseen testaamaan eri rollaattoreja, joista valitsi kaksi – toisen kaupunki käyttöön ja toisen samoiluun. Tontin apuvälineen huollot ovat toistaiseksi menneet isolta osalta takuuseen, mutta takuun loppuminen pelottaa häntä. Ensin Honkonen osti välineen käy tettynä ja sai käsityksen siitä, millainen voisi olla hyvä. Apuvälinefirma voi tulla tekemään korjauksen myös Poriin, mutta jos sinne tullaan vain yhden asiak kaan takia, hintaan lisätään matkakulut. Tontti onnistui hankkimaan välineen suvun ja lähipiirin tuella. Hän on muutenkin muokannut rollaattoria itselleen sopivammaksi. Itsehankinnasta huolimatta hän on muokannut apuvälineitä. – Käytössä kävi kuitenkin ilmi, ettei toinen valituista sopinutkaan minulle. klubeja, jotka eivät ole tunnettuja esteet tömyydestään. Esimerkiksi käsityönä rollaattoriin tehty nahkainen pussi maksoi 200 euroa. Honkonen tarvitseekin järeämmän mallin kuin mitä apuvälinekeskuksessa on tarjolla. Honkonen tietää olevansa etuoikeu tettu, kun hänellä oli varaa ostaa apu välineet. Käytetty sähköpyörätuoli maksoi Ton tille 5 000 euroa. Huoltami nen ei muutoinkaan ole yksinkertaista. – Jos olisi enemmän välineitä, jotka mahdollistavat erilaisissa ympäristöissä navigoimisen, se luultavasti kannustaisi aktiiviseen elämään, hän pohtii. • Janos Honkonen on tyytyväinen saamaansa palveluun. Janos Honkonen teetti käsityönä valmistetun nahkaisen pussin, josta tavaroiden ottaminen onnistuu huonosta hienomotoriikasta huolimatta. – Yritin kyllä hyödyntää yksikön väli neitä, mutta ne olivat jopa turvallisuus riski. Uutena se voisi maksaa käyttäjälleen itsehankittu na jopa 14 000 euroa
09 4155 1508 (ma, ti ja to klo 12.00–14.00) Voimmeko auttaa sinua. Niillä edistetään opiskelua, työllistymistä ja aktiivista elämää kuten harrastamista. Hae apurahaa! Tukilinjan henkilökohtaisia apurahoja voi hakea seuraaviin kohteisiin: Apuraha opiskeluun Tietokone opiskeluun Harrastusapuraha Tietokone aktiiviseen elämään Pienyrittäjän apuraha Apuraha ammattimaiseen harrastamiseen Kilpaurheiluapuraha Kulkuvälineapuraha Apurahaa haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Tukilinjan apurahat auttavat osallistumaan TUKILINJAN APURAHA on tarkoitettu tukemaan pienituloisten, sairauden tai vamman vuoksi pitkäaikaisesti toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Ota yhteyttä apurahat@tukilinja.fi, p. Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi/apurahat Jäikö kysyttävää. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/apurahat. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. ALKUUN PÄÄSET tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta
Prosessin rinnalla toimii tiiviisti TukiPlats-hanke, jossa työskentelevät Tuula Mertanen (vas.), Aleksi Syrjämäki ja Sirpa Kallio. 16. Viittomakielen ja siihen kytkeytyvän yhteisön sekä viittomakielisen kulttuurin tuntemus on TukiPlatshankkeessa keskeistä. children of deaf adults). Syrjämäki arvelee, että viittomakieli sen yhteisön sisällä mielenterveysasioista ei ole totuttu keskustelemaan. Syrjämäki on viittonut ko ko ikänsä, samoin kuin hankkeen kaksi muutakin työntekijää, Tuula Mertanen ja Sirpa Kallio. TukiPlats-hanke tarjoaa viittomakielistä keskusteluapua kuulemistilaisuuksissa ja niiden ympärillä. Asiakkaat voivat olla sekä kuuroja että viittomakielisessä kulttuu rissa kasvaneita kuulevia, kuten kuuro jen vanhempien kuulevia lapsia (coda, engl. Niistä ei Kun vaikeita asioita saa käsitellä viittomakielellä Suomessa on parhaillaan käynnissä kuurojen ja viittomakielisten totuusja sovintoprosessi, joka selvittää heihin kohdistuneita vääryyksiä. Mertanen on syntymä kuuro ja Kalliolla on kuurot vanhemmat. Samalla se nostaa esiin karun tosiasian: omakielisiä mielenterveyspalveluja on Suomessa kuuroille yhä liian vähän. TEKSTI Salla Fagerström KUVAT Haastateltavat ja Riitta Tohola-Mäkitalo O ikeusministeriön rahoit tamaa kaksivuotista TukiPlatshanketta vetää psykologian tohtori Aleksi Syrjämäki, jonka veli on kuuro. Kun totuusja sovintoprosessissa kohdataan menneisyyden vääryydet, tarvitaan myös tukea niiden käsittelyyn
– TukiPlats ei voi suoraan vaikuttaa omakielisten palveluiden saantiin, mutta koulutamme terveydenhuollon työnte kijöitä viittomakielisen asiakkaan koh taamiseen. Toinen haaste on palveluiden labyrintti, jossa navigoiminen on haastavaa kenelle tahansa. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan varata pidempi keskusteluaika. Oh jausryhmän puheenjohtaja Maria Kursi pitää tärkeänä, että Suomeen saataisiin valtakunnallisesti palveleva viittomakie lisen mielenterveystyön osaamiskeskus. Tuen tarve ei katoa minnekään, vaikka TukiPlats päättyy. Millaisena Kaasinen näkee viitto makielisten mielenterveyspalveluiden tilanteen Suomessa tällä hetkellä. Kaasisen mukaan ihmiselle itselleen jää iso vastuu siinä, hakeu tuuko hoitoon tai osaako hakeutua. • Maria Kursi. He käyttävät samoja palveluita kuin muutkin ihmiset, mutta tulkin kanssa. – Jos muutamia viittomakielisiä psy koterapeutteja ei lasketa, kuuroille ei ole käytännössä saavutettavia, omakielisiä mielenterveyspalveluita. Hän valmistuu tiettävästi Suomen ensimmäi seksi kuuroksi psykologiksi. Tukea tarvitaan jatkossakin Vielä pari vuotta sitten HUS:ssa toimi kulttuuripsykiatrian poliklinikka, joka palveli koko maan kuurojen lisäksi myös maahanmuuttajia ja pakolaisia. – Siellä saisi palvelua omalla kielellä ilman tulkkausta, ja työntekijät olisivat sisäistäneet kuurojen kulttuuriin kuulu vat piirteet. Puheenjohtaja Maria Kur sin henkilökohtaisena va rajäsenenä on kuuro psy kologian opiskelija Julia Kaasinen. 17. – Jos asiakas tar vitsee terveydenhuol lon palveluita mielen terveyden tueksi, me autamme etsimään oikeat palvelut, Syrjämäki kertoo. Elämässä on joskus vaikeampia jaksoja, ja silloin on täysin ok pyytää apua. Keino valikoimaan tulevat myöhemmin myös vertaisryhmäkeskus telut. TukiPlats paikkaa akuut tia tuen tarvetta, ja samalla se paljastaa valtakunnan laajuisen aukon viittoma kielisissä mielenterveyspalveluissa. Koska kaikki työntekijät ovat viittoma kielisiä, asiakaskohtaamisessa ei tar vita tulkkausta. TukiPlatsin tarjoaman psykososiaalisen tuen käyt täjämäärät ovat yksi konkreettinen tapa osoittaa, kuinka suuri tarve viittoma kielisille mielenterveyspalveluille on. Meillä oli viime viikollakin etäkoulutus, jota seurasi 160 henkilöä, Aleksi Syrjämäki kertoo. Tulkkauspalvelu on laki sääteinen oikeus, mutta asia ei kuitenkaan ole ai van yksinkertainen: mi kään virallinen taho ei tällä hetkellä valvo viitto makielentulkin tosiasial lista osaamista. Kuuroa asiakasta ei välttämättä osata kohdata oi kein, eikä hänen kielellisiä ja kulttuurisia piirteitään ymmärretä. TukiPlats hankkeen ohjaus ryhmän puheenjoh taja Maria Kursi kertoo tapauksesta, jossa työterveyspsy kologilla käynyt kuuro asiakas joutui käyttä mään kaksi ensimmäistä käyntikertaansa siihen, että perehdytti psykologin kuuro jen kulttuuriin. Sel laiselle on kipeä tarve: kukaan ei ymmärrä kuuroa niin kuin toinen kuuro. Jos tulkki ymmärtää asiakkaan viitto mista väärin tai tulkkaa ammat tilaista epäselvästi, voi pahimmil laan tapahtua hoitovirhe. ole saatu riittävästi tietoa viittomakie lellä, eivätkä kaikki kuurot ole oppineet puhumaan avoimesti tunteistaan ja ajatuksistaan. – Jos tuntuu pahalta, masentaa ja ahdistaa, se ei tarkoita, että sinussa olisi jotain vikaa tai olisit hullu. Kukaan ei ymmärrä kuuroa kuten toinen kuuro Hankkeella on ohjausryhmä, johon on kutsuttu edustajia Kuurojen Liitos ta, Suomen Kuurosokeat ry:stä, Kuurojen Palvelusäätiöstä, sosiaali ja terveysministeri östä ja oikeusministe riöstä. Hoitohenkilökunnan koulutta misen ei pitäisi olla asiakkaan vastuulla, eikä kaikilla asiakkailla ole siihen resurssejakaan. Teemme vain asiakas palautekyselyn, jossa selvitetään, onko asiakas saanut riittävästi tukea, Syrjä mäki toteaa. Jul kisessa terveydenhuollossa on vaikeaa, ellei mahdotonta, saada palvelua suo raan viittomakielellä. Niihin osallistuu myös TukiPlats, valmiina tarjoamaan asiakkaille luotta muksellista keskusteluapua, jotta heidän olisi helpompi käsitellä kuulemisesta mahdollisesti nousevia traumaattisia muistoja ja kokemuksia. Myös Aleksi Syrjämäki toivoo, että kun totuus ja sovintoprosessi etenee sovintovaiheeseen, alettaisiin selvittää viittomakielisten mielenterveyspalve luiden pysyviä rakenteita. Julia Kaasinen. Valtakunnan laajuinen aukko palveluissa Totuus ja sovintoprosessin sihteeristö pi tää kuulemistilaisuuksia eri puolilla Suo mea. Hankkeella on myös viittomakielinen puhelinpäivys tys. TukiPlats pyrkii hälventä mään mielenterveyteen liittyviä ennak koluuloja, stigmaa ja häpeää. Hankkeen loppuraportilta odotetaan paljon. – Sihteeristö dokumentoi asiakkaiden kertomukset osana totuus ja sovintopro sessia, mutta me emme tallenna asiak kaan kohtaamisesta mitään, emme edes henkilötietoja. Vasta sitten päästiin paneutumaan asiakkaan tilan teeseen. Sen toiminta päättyi keväällä 2024
Lopulta lajeiksi valikoituivat keihäänheitto, kuulantyöntö ja kiekonheitto. – Olin aiemmin tehnyt someyhteistyötä erään firman kanssa, joten heitä oli helppo lähestyä. Toiminta kyvyn muutoksen jälkeen Miet tinen kaipasi kuitenkin itselleen sopivaa lajia. Nuorempana hän oli työntänyt kuulaa ja hiihtänyt. Laitoin kuitenkin muihinkin yrityksiin sähkö postia, jossa avasin tilannettani. – Seuralla oli lista tahoista, joilta voi hakea apu rahaa tämänkaltaiseen toimintaan. Niinpä ajattelin kokeilla, saisinko Starttistipendin. Hänen kauttaan sain tietoa Jyväskylän kenttäurheilijoista, ja otin seuraan heti yhteyttä. Koska moni seuran jäsenistä kilpaili omassa lajissaan, alkoivat kilpakentät kiinnostaa nopeasti Miettistäkin. Kävin kokeilemassa eri lajeja ja sille tielle jäin, Miettinen naurahtaa. Heittotuoli ei ole halpa hankinta, sillä jokaisella tulisi olla omiin mittoihin sopiva tuoli. Sen pitää myös olla ohjeistuksen mukainen – fyysisten mittojen lisäksi esimerkiksi tukikeppiin liittyy omat säädöksensä. – Itse joudun heittämään ja työntämään tuolista, sillä molempien jalkojen pohjehermo hal vauksen takia tasapainoni ei riitä seisaaltaan tapahtuvaan suoritukseen. Miettinen kilpailee F57luokassa, jossa heite tään ja työnnetään tuolista. Miettinen kertoo olleensa aina fyysisesti vahva ja siksi etenkin kuulantyöntö sopii hänelle hyvin. Hän osallistui jo samana kesänä kotikaupungissa järjestettyihin kisoihin ja on kisannut aktiivisesti siitä lähtien. Kaksi starttia uuteen arkeen AP U R A HA KOH DE Elina Miettinen sai Startti-stipendin heittotuolin hankintakuluihin. Luokitus perustuu muun muassa vamman laatuun, ja luokittelun tavoitteena on mahdollisimman tasapuolinen kilpailu. E lettiin helmikuuta 2023, kun jyväskyläläinen Elina Miettinen innostui paraurheilusta. Lisääntynyt voima auttaa arjessa Miettinen harjoittelee kaksi kertaa viikossa ryh mässä, jossa on 5–10 osallistujaa eri ikäryhmistä. Miettinen sai stipendin, mutta hankki rahoi tusta myös muualta kattamaan loppuja kuluja. Stipendi heittotuoliin Kun oman heittotuolin hankinta tuli ajankohtai seksi, Miettinen päätti hakea Tukilinjan ja Suomen Paralympiakomitean myöntämää Starttistipendiä. Startti-stipendi auttoi heittotuolin hankinnassa, ja nyt Miettinen tekee osa-aikatyötä Tukilinjalla, jotta yhä useampi saisi oman starttinsa. Kaikkia kolmea lajia hän harrastaa kuitenkin yhtä aktiivisesti. Tukilinja oli minulle jo entuudestaan tuttu, sillä olin vuosia aiemmin saanut apurahan tietokoneeseen ja pianotunteihin. TEKSTI Jaana Vainio KUVAT Elina Miettisen kuva-albumi Heittotuolin pitää myös olla ohjeistuksen mukainen. Onneksi omalla kohdallani tärppäsi lopulta. Elina Miettinen innostui paraurheilusta sosiaalisen median kautta ja siirtyi nopeasti kilpakentille. – Kipinä näihin lajeihin syttyi, kun seurasin sosiaalisessa mediassa keihästä heittävää Jasmine Repoa. 18. Sponsoreiden saaminen etenkään tässä taloudellisessa tilan teessa ei ole helppoa, vaan se vaati vuosien pitkäjänteistä työtä. Hän kertoo lähestyneensä esimerkiksi erilaisia apuvälineyrityksiä
! 19. Tarkoitus on madaltaa alkuvaiheen kustannuskynnystä. Stipendejä jaetaan vuosittain 30 000 eurolla. Tuolista heitettäessä tekniikka on ihan eri, sillä liikkeessä ei hyödynnetä alakroppaa ollenkaan. Startti-stipendit Tukilinjan ja Suomen Paralympiakomitean Startti-stipendit on tarkoitettu tavoitteellisen urheilu-uransa alussa oleville vammaisille liikkujille ja urheilijoille sekä seuroille ja yhdistyksille, jotka järjestävät paraurheilutai soveltavan liikunnan toimintaa tai käynnistävät sitä
Lehti työllistää toimintarajoitteisia henkilöitä puhelinmyynnin lisäksi kirjoittajina, kuvittajina ja kuvaajina. – Voimat ovat etenkin yläkropan osalta kasva neet näiden muutaman vuoden aikana tosi paljon. Harrastus on kohottanut myös itseluottamusta. Sen ansiosta olen saanut uusia sosiaalisia suhteita ja löytänyt myös ystäviä. Tukilinja myöntääkin apurahoja opintojen lisäksi esimerkiksi yrittäjyyden alkutaipaleelle ja ammattimaiseen harrastamiseen. – Harjoitusryhmästä on tullut minulle tosi tärkeä. – On ollut kiva yllätys, että keho kuitenkin toimii ja voin harrastaa, vaikka minulla on muun muassa eri kipusairauksia. Miettisen jaloissa oli ollut niin huono ve renkierto, että niihin molempiin tuli pohjehermo halvaus eli peroneuspareesi. Siitä alkoi taistelu elämästä teho osastolla, jossa vietin lopulta 39 vuorokautta. Sähkömopo Tukilinja edistämässä yhdenvertaisempaa työelämää Useimmat työikäiset vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset haluaisivat tehdä työtä ainakin osa-aikaisesti. Työtä voi tehdä halutessaan etänä, ja työaikaa on mahdollista muokata oman toimintakyvyn mukaan. Tämän seurauksena mi nulle tuli vatsakalvontulehdus, verenmyrkytys ja monielinvaurio. Jaksan itse nykyisin helposti nostaa rollaattorin autoon, ja fysioterapeutitkin ovat olleet tyytyväi siä kehityksestä. Hoitovirhe vammautti Miettinen vammautui vuonna 2017 hoitovirheen seurauksena. Hänelle tehtiin sappileikkaus ja samalla käytiin ohutsuoli läpi tuppeuma epäilyn vuoksi. – En pysty liikuttamaan nilkkojani ja jalois sani on tuntopuutoksia. Ryhmän sosiaalinen merkitys ja valmentajien tuki ovat hänen mukaansa tärkeitä. Lajitreenien lisäksi viikkoohjelmaan kuuluu kunto ja painoharjoittelua. 20. Täysin vahingoitta tilanteesta ei kuitenkaan selvitty. Joudun pitämään kävellessä jatkuvasti peroneustukia ja tarvitsen myös joko rollaattoria tai keppejä. Elina Miettinen kokee tekevänsä puhelinmyyjänä merkityksellistä työtä, sillä hän tietää omakohtaisesti, mihin tilaustuotot menevät. Oli aika, jolloin en voinut edes kuvitella, että minusta tulisi para urheilija. Miettinen käy myös allasterapiassa ja tekee kerran viikossa fysiotera peutin laatiman treenin. Tukilinja pyrkii myös omassa toiminnassaan edistämään yhdenvertaista työelämää ja huomioimaan erilaiset toimintakyvyt. Vajaa vuorokausi leikkauksen jälkeen Miettisen ollessa yhä vuodeosastolla hän kärsi kovista kivuista. – Jouduin tehoosastolle ja minut kiidätettiin hätäleikkaukseen, jossa todettiin, että ohutsuo lessani on kolme reikää